Ihmisistä on yhtäkkiä tullut kauhean moraalisia - tarkoitan siis korkeamoraalisia - vaikka useilla on oma lehmä ojassa. Aika monella on nyt siis kukkahattu päässä.
Närkästytään Vanhaselle, kun hänen arvellaan käyttäneen talonsa rakennusprojektissa hyväkseen asemansa mukanaan tuomia mahdollisuuksia saada jotain hyvän miehen lisänä, tutunkauppaa, tiskin alta. Kyseessähän on sitä paitsi vain tuppeen sahattu lautakasa, josta piti tulla kirjahylly, mutta taitavan ammattimiehen käsissä siitä nousikin talo. Kateus pois ja kaikki kunnia suomalaiselle ammattimiehelle.
Tällainen vastikkeeton antaminen tai puolihintaan saaminenhan on ihan tavallista kaikkialla. Menkää mihin tahansa maailmaan, kylille ja toreille, niin joka paikassa toistuu sama kuvio: tavara vaihtuu tutunkauppaa tai hyvälle miehelle eri hintaan kuin tiskin päältä.
Minulla esimerkiksi on muuan hyväkin tuttava, erään kuntayhtymän oppilaitoksen rehtori. Laitoksessa koulutetaan ja kurssitetaan uudelleenkoulutettavia eri ammatteihin - kaiken aikaan visioidaan ja missioidaan uusia koulutusmuotoja propellit vinkuen, ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista, siis valtiolta ja kunnilta. Jos on meneillään vaikka muurarikurssi, saa rehtori tai tiiminjohtaja samalla muurautettua saunalleen takan, tai jos on menossa vaikka pellittäjä- tai takojakurssi, saa joku johtajista kivasti piipunpellitykset katolleen ja kaupanpäällisiksi ilmaisen mattotelineen kesämökkinsä pihalle. Lukuisat ovat myös matkat, joita eri koulujen ja yritysten johtoryhmät ja tiimit tekevät lounas- ja illalliseduin vaikkapa Tanskanmaalle, ilmaiseksi.
Sitten on kylillä joku tuttava, joka käyttää suhteitaan hyväksi ja korjauttaa katkenneen lapionsa varren toisella tutullaan, maksutta tietenkin, tai kaadattaa hehtaarisen peltonsa heinät puolitutulla maanviljelijällä, kahvikuppospalkalla. Tai leikkauttaa hiuksensa kumminkaimanserkulla puolihintaan, jos siihenkään.
Toisin sanoen ilmaiseksi teettäminen ja vastikkeeton edun nauttiminenhan on perisuomalaista talkoohenkeä. Mitäs sitä kadehtimaan. Rikkailla ja valtaapitävillä on aina ollut myötäsyntyinen kyky lypsää köyhemmät kuiviin, ja köyhät suostuvat tähän useimmiten hyvästä sydämestään ja kiittäen siitä, että köyhän anti kelpaa paremmalle ihmiselle.
(Maalaus Hieronymus Bosch, osa maalauksesta)
