Alan pikku hiljaa herätä lähes kahden kuukauden horroksesta, jonka aikana painokin on humahtanut alas kahdeksan kiloa, koska en yksinkertaisesti ole pystynyt syömään.Se ettei pysty syömään, on kauhea olotila, vaikka painonpudotus on useimmiten toivottava asia. Ymmärrän hyvin meiramia, joka sovitti jo ylleen pukua kokoa 32. Jos minulla jatkuisi sama meno, tämä lasten koko odottaisi minuakin, koska olen muutenkin pienikokoinen ja pieniluinen.
Eilen aloin yhtäkkiä himoita jauhelihaa, jota minulla on pakasteessa. Tein siitä yksinkertaisen murukastikkeen perunoiden kanssa. Jaoin annoksen kahtia, ja söin sen hyvällä halulla kahdessa erässä, parin tunnin välein. Kahteen kuukauteen en ollut syönyt punaista lihaa, enkä juuri valkoistakaan, ainoastaan tonnikalaa, salaattia, hedelmiä ja jogurttia pysyäkseni tolpillani. Lenkit jäivät lähes kokonaan, ja vieläkään en ole ajanut mökille asti, vaikka mieli tekisi. Toivottavasti pääsiäisenä pääsen tarkistamaan paikat.
Kaikkihan alkoi siitä, kun jouduin verenpainelääkitykselle jatkuvasti hieman koholla olevien painelukemien vuoksi. Tähän mennessä olen kokeillut neljää eri lääkettä, ja olen saanut kaikista allergisen reaktion ja karmean keinuvan, etovan olon. Jokainen pilleripurkki on lentänyt roskakoriin, kun hengitys on alkanut vinkua, ja olen joutunut kortisoni-antihistamiinikuurille. Nyt olen taas pari päivää ilman pillereitä ja tyhjän päällä. Viime kesänähän sain monista antibioottikuureista samanlaisen allergisen reaktion ja lisäksi hankalan nokkosihottuman, vaikken testauksissa ollut allerginen millekään käyttämistäni lääkkeistä.
Elimistöni ei yksinkertaisesti tahdo sietää lääkkeitä, joihin olen joutunut turvaamaan äärimmäisen harvoin. Edes päänsärkypilleriä ei juurikaan ole tarvinnut ottaa. Ainoa lääkitys, jota olen käyttänyt, ovat botox-ruiskeet muutaman kuukauden välein, mutta niistä ei pitäisi olla mitään haittaa, koska määrät ovat pieniä. Minua kiinnostaisikin verenpaineen hoito luonnonmukaisin menetelmin. Lenkkeilyä vähintään puoli tuntia päivässä - siihen pystyn ja sitä harrastankin, mutta mitähän muuta voisi tehdä?
Ihmeellisintä tässä kaikessa on, että äänenkäyttöni on koko kituprosessin aikana parantunut jonkin verran, mutta kuitenkin selkeästi. Vaikka tunnen äänihuulissa kramppeja, puheeni soljuu kirkkaampana ja yhtenäisempänä kuin ennen. Foniatri havaitsi saman asian.
*
En malta sivupalkin päivityksen yhteydessä olla lisäämättä iltapäivän piristystä, jonka löysin Kirjailijan häiriöklinikasta. Kyseessä on akronyymigeneraattori, johon voi syöttää vaikka bloginimensä. Kas tällainen on ikkunaiines:
I.K.K.U.N.A.I.I.N.E.S.: Isopäisen Kiinteä, Kiinteän Uneksiva, Naisellinen ja Aivovammainen Isopää joka Itkee Nihkeästi, Elämöi ja Sottaa
Verenpaineen laskemiseksi muistan muutaman luonnonkonstin.
VastaaPoista- painon pudottaminen
- suolan välttäminen
- stressin välttäminen
- liikunta
Tuo ensimmäinen ei taida tulla kyseeseen ;-)
Toki ykkönenkin tulee kyseeseen, ja se on listalla kaiken aikaa, varaa on vielä. Tarkoitin sitä jutussani, että jos tuo laihtumisvauhti jatkuu yhtä kiivaana, niin koko 32 on minun kokoni pienuuteni vuoksi ennen pitkää.
VastaaPoistaSuola on jo jäänyt pois lähes kokonaan ja juustoista ja leivistä valitsen alle 1 suolaprosentin tuotteet, joita onneksi jo on jonkin verran. Alin suolaprosentti on Valion 17 prosentin punaleimaemmentalissa, ja se on aivan syötävää, joskin himokkaana juustojen ystävänä tahtoisin enemmän valikoimaa.
Leivissä tilanne on hankalampi, sillä suurimmassa osassa suolaprosentti on peräti 1,2 - 1,3, mikää on aivan turhaa ja liikaa, jos ajatellaan suomalaisten perinteisiä kansallissairauksia, sydän- ja verisuonitauteja ja 500 000:ta verenpainelääkityksellä olevaa (toinen 500 000 arvellaan olevan sellaisia, jotka tarvitsivat lääkityksen). Ainoastaan Real-moniviljaruisleivässä on 0,7 prosenttia suolaa, ja onneksi se on hyvää, joskin aika raskasta. Pitäisin eniten perinteisestä ohuesta hapanleivästä, jollainen yksi 0,8-prosenttinen löytyy onneksi lähileipomon paperiinpakattuna.
Leikkeleissä on järkyttävät kaksikin suolaprosenttia, jopa ohuenohuessa kalkkunaleikkeessä!
Kauhea lääkekierre! Ehkä kokeilisin sinuna jo homeopaatti-lääkäriä (= myös valtavirtalääketieteen paperit) Tyttäreni oli aikoinaan yhden sellaisen potilaana Turussa ja kokemukset olivat hyvät. Homeopaattien filosofia perustuu siihen, että ihminen nähdään kokonaisuutena, ts. ei hoideta vain jotakin oiretta kuten verenpainetta, vaan koko ihmistä.
VastaaPoistaItse en ole kylläkään kokeillut, olen oikein terve, koska välttelen yleensä lääkäreitä.Lääketehtaitten pitkä ahne käsi tuntuu olevan heti
kourimassa, jos reseptinkirjoitusetäisyydelle menee, epäilee blogikäki.
Se kalkkunaleike onkin hirveän suolaista. Olen sitä käyttänyt, koska se on vähärasvaista. Harmittaa usein se, että juurivähärasvaiset valmisteet on suolattu niin maan perusteellisesti.
VastaaPoistaPitää paikkansa myös, mitä sanoit leivistä. Minulla on täysi työ löytää leipää, jossa olisi vain ruista eikä liikaa suolaa. Pitääkö tässä vanhoilla päivillä opetella leipomaan! ;-)
Kiitos vinkistä blokikäki. Löysin jo netistä kaksi turkulaista homeopatiaan erikoistunutta naislääkäriä, ja luulen hankkiutuvani jommman kumman potilaaksi, jos kierre ei nyt katkea. Olen kurkkuani myöten täynnä terveyskeskuslääkärien antibiootti- ja muita myrkkyreseptejä. Tahdon saada itseni kesäksi kuntoon.
VastaaPoistaObeesia, osaan leipoa vaalean leivän itse, mutta en hapanleipää. Pitänee opetella.
Iines: Kyseessä on akronyymigeneraattori, johon voi syöttää vaikka bloginimensä. Kas tällainen on ikkunaiines:"
VastaaPoistaToihan tekee luonneanalyysin siinä samalla:
J.O.H.A.N.N.E.S.K.N.E.K.T.M.A.N.:
Järjestelmällisen Omahyväinen ja Hyveellisen Avulias Nolla joka Nauraa Ekstaattisesti, Sottaa, Kututtaa, Nai, Elämöi, Kusee Typerän Menevästi, Armahtaa ja Nauraa
Johannes K., sinähän olet tuon mukaan naisten unelma. :D
VastaaPoistaHomeopaatti-lääkäriä jo kerittiin ehdottaa, mutta toinen ehdotus olisi luonnonlääkäri (onko se oikea, siis naturopath?). Olen käyttänyt molempaa mutta naturopath on auttanut minua ja moni perheen jäsen paljon enemmän käyttäen homeopaattia ja muita luonnon terapia. Onnea!
VastaaPoistaR.E.P.A.R.D.P.O.: Rehellisen Esteettinen, Piukka, Auttavainen, Rivo ja Debiilin Piukka Otus
VastaaPoistaVerenpainetauteja ja hoitoja on erilaisia, kuten meitä ihmisiäkin. Minulla laihdutus on aina lisännyt lääkkeen tarvetta, epäilen itse stressiä. Elämäntavat ovat terveelliset jo ammatin takia. Suolan vähennys ei auta. Kunnon tautiin tarvitaan lääkkeitä, joita joutuu vaihtelemaan yliherkkyyden takia. Nyt käytän kolmea eri tablettia.
VastaaPoistaModerni vyöhyketerapia on auttanut stressi-ihottuman ym. oireiden hoitoon, mutta mikään luontaishoito ei ole vaikuttanut itse tautiin.
Onnea etsintään!
Mulla verenpaine keikkuu jatkuvasti lääkitään, ei lääkitä, lääkitään -lukemissa. Toistaiseksi olen onnistunut hilaamaan sitä aina hiukan matalammaksi stressiä ja suolaa säännöstelemällä. Suolan kans pärjäilee, mutta stressi onkin sitten ihan toinen juttu...
VastaaPoistaMun annettiin ymmärtää, että lääkityksen aloittaminen olisi tosi vaivaton tapa hoitaa asia kuntoon. En oikein uskonut, ja kokemuksiasi luettuani uskon vielä vähemmän.
En halua myöskään siihen tilanteeseen, että verenpaine olisi normilukemissa lääkityksellä ja itse jatkaisin kehnoja elintapojani entiseen malliin.
Hienoa, että äänesi on parantumaan päin!
VastaaPoistaJokin osuus verenpaineeseen ikääntymiselläkin lienee, koskapa ennen neljääkymmentä ikävuotta kaikki omat terveyttä mittaavat arvoni olivat aina ok.
Nyt sama juttu kuin sinulla Iines, verenpaine on noussut.
Huolilla, kivuilla ja murheiden kantamisella on varmasti myös jotakin tekemistä asian kanssa.
Täydellinen rentoutuminen, ja mielihyvän kokeminen silloin tällöin ei varmasti asiaa pahentaisi.
Mites olisi: Puoli-alaston adonis hieroisi tuoksuöljyillä päästä varpaisiin
hämyisessä huoneessa, taivaallisen musiikin soidessa hiljaa taustalla kuiskaillen silloin tällöin rohkaisevia, lohduttavia sanoja.
Itse epäilen oman verenpaineeni syyksi stressiä, vaikka suvussakin tätä tautia kyllä kulkee.
VastaaPoistaKolesteroliarvoni ovat onneksi aina olleet ihanteelliset, samoin muut arvot, ja syön rasvattomasti ja terveellisesti ja aika monipuolisestikin. Samoin liikuntapuoli on kunnossa. Nyt kun ei ole koiria, joita minulla on ollut aina, sauvakävelen talvisinkin. Kesäisin uin ja olen koko päivän ulkona puuhaamassa erilaisia ruumillisia töitä.
Voi olla, että paineet ovat peräisin työstäni, sillä olin se opettaja, joka ei valittanut, vaan puri hampaansa yhteen, vaikka oli vaikeaakin. Opettajan on pärjättävä omillaan, apua ja tukea ei heru mistään suunnasta. Oppilas on se, jota tuetaan, opettaja ei saa sortua, vaan hänen on oltava aina vahva ja hänen on hallittava kaikki tilanteet suvereenisti.
Olen miettinyt myös sitä, missä määrin yksinolo ja elämäntilanteeni aiheuttaa stressiä. Kai se aiheuttaa, sillä en ole onnellinen tilanteesta. Tämä ei ole hyvä olomuoto, jos nyt suoraan tunnustan.
Leonoora, ei ääneni voi kokonaan parantua, se on sula mahdottomuus. Erilaisia kausia voi nähdäkseni olla.
VastaaPoistaTuo adonisjuttu voisi olla se, mitä tarvitsen. ;)
Kävin työterveyslääkärillä: Maksa, munuaiset, eturauhanen OK. Hemoglobiini 155 ja tulehduksia ei oo.
VastaaPoistaMistään ei kiristä eikä kurista. Aamuerektio ok.
Taidan olla vähän liian nuori tähän keskusteluun?
Hei Iines,
VastaaPoistaTörmäsin maapähkinöiden voimaan hiljattain:
"Maapähkinässä on lysiinin ja arginiinin suhde pähkinöistä parhain. Kun nauttii mm. 1/2 - 1 dl pähkinöitä päivittäin voi yrittää lääkärin valvonnassa luopua vähitellen jopa verenpaine ja muista sydän lääkkeistä."
Lisää teoksessa: Arginiini - 2000-luvun ihmelääke
Penttinen, Jyrki
Ehkäpä tutkimisen arvoinen opus.
Että peli kunnossa ja aamureaktiokin ok. Jösses. Kiitos ilmoituksesta! Jos ikäsi todella alkaa vitosella, olet vissiin kyllä oikeassa loossissa, arvoisa nuori herra repardpo.
VastaaPoistaVerenpaine ei siis ole aina ikäsidonnainen, jos siihen on taipumusta. Oma siskoni on ihanteellisen hoikka hölkkääjä-laskettelijatyyppi, mutta myös kova stressaamaan open työssään saksalaisten ja turkkilaisten alakoululaisten kanssa. Hän sai verenpainepillerit muistaakseni täytettyään 40 vuotta. Itse jouduin vähän päälle kaksikymppisenä raskauden loppumetreillä sairaalaan täyteen vuodelepoon paineen kohottua, ja tällöinhän oli raskausmyrkytyksen vaara ilmeinen. Kaikki sujui kuitenkin hienosti ja syntyi yhdeksän (muistaakseni) pisteen tyttövauva.
Mitä noihin pähkinöihin tulee, niitä on jo kaapissani, koska törmäsin samaan tietoon.
Mitähän jos hankkiutuisit raskaaksi.
VastaaPoistaJaa raskaaksi? Ah, sen tekisin mieluusti. :)
VastaaPoistaa-k.h, iines
VastaaPoistaJUMPE! SIIS HEI...NYT MÄ KYLLÄ...
Jos loppuraskaudessa verenpaine kohoaa reilusti, se saattaa merkitä taudin puhkeamista myöhemmin, keski-iässä. Perinnöllisyyskin on vahva. On kuitenkin riesa helpoimmasta päästä.
VastaaPoistaNo sitä se minulla tiesi. Lisänä on äidinpuoleinen sukurasitus, vaikka tulenkin muuten isän sukuun, jossa tätä tautia ei ole. Pieni vaiv ahan se on, jos on muuten oireeton kuten minulla. Se vaan, että oikean lääkityksen löytyminen on aikaavievää. Muuan ystäväni kamppailee myös samojen ongelmien kanssa, sopivaa lääkecoctailia ei tunnu löytyvän helpolla.
VastaaPoistaNyt sain kokeeksi hyvin miedon lääkityksen ja hyvältä tuntuu. :)