Suuri järkytyksen aalto on vyörynyt yli blogosfäärin. Ei ole oltu tarpeeksi perimmäisten kysymysten äärellä.Bloggaajat ovat suorastaan vereslihalla, sillä he ovat pettäneet suuret odotukset, jotka heihin asetettiin joskus vuonna 2004, jolloin blogit löivät itsensä läpi mediamaailmassa. Tuolloin nimittäin arveltiin, että sinnikkäät pikku kansalaisjournalistit voisivat paljastaa ruohonjuuritasolla kaiken sen, mistä valtamediat vaikenevat.
Suurten yhteiskunnallisten paljastusten sijaan bloggaajat vetivätkin estradille oman surkean elämänsä, tai he ryhtyivät kutomaan sukkaa ja kuvaamaan itseään fashionblogeihin rimppakintut somasti lenkallaan, kasvot ujosti alaspäin mutta niin, että sievä hymykuoppa erottuu. Rohkeimmat alkoivat kirjoittaa seksipaljastuksia ja visioitaan kyseisellä alalla. Syömishäiriöiset ja lihavat alkoivat paljastella kilojaan ja itsetuhoisuuttaan, kun ennen näitä paljastuksia tekivät juopot, mentaalisairaat ja muut päihderiippuvaiset. Palveluammateissa toimivat rupesivat kirjaamaan asiakkaittensa tyhmyyksiä ja varsinkin taksikuskit kokivat nousujohteisen blogiuran, jolle ei näy päätä.
Blogeissa tultiin siis kyllä ruohonjuuritasolle, mutta jäätiin tuijottamaan yhtä kortta ja kuvittelemaan sitä metsäksi. Johtuukohan tämä kapealinjaisuus ja synteesintekokyvyttömyys muuten siitä, että mainitsemieni ryhmien bloggaajat ja tilastojenmullistajat ovat lähes poikkeuksetta naisia? Ei kai se voi sittenkin mennä niin, että naiset eivät näe metsää puilta, eivät näe suuria yhteiskunnallisia linjoja, piuhoja jotka yhdistävät asiat toisiinsa?
Kaiken kaikkiaan - minun on pakko yhtyä älämölön nostaneen toimittajan näkemykseen blogimaailman kepeydestä ja pinnallisesta annista. Silti en kivittäisi käsityö- tai muotiblogeja, sillä kaikkea tarvitaan, mitä luetaan. Näillä on samanlainen arvo kuin viihdelehdillä, ja niitä luetaan samassa suhteessa kuin vastaavan lajityypin aikakauslehtiä.
Suuri osa blogikirjoituksistahan on kuitenkin paskankaltaista viihdettä, korkeintaan omakustannetasoa, joka ei muuta blogihistorian kulkua millään tavoin. Suurinta osaa blogikirjoituksista ei edes koskaan lueta. Tästä pitää blogilista huolen sementoituneine (kiitos maalainen termistä) tilastoineen, joka laahaa yhä perässään blogilistan historian aamuhämäristä asti kulkeutuneita, nyttemmin kuolleita tilaajasieluja. Nämä lienevät tunnuksensa unohtaneita hurmostyyppisiä tilaajia, joilla on ollut silmää lähinnä listan TOP-sataselle ja kuumalle listalle.
Kun uusia lukijoita ja bloggaajia tulee blogimaailmaan, blogien silmäily taatusti aloitetaan blogilistan kärkiblogeista, ja niitä tilataan kaiken aikaa lisää, vaikka niiden kirjoitus olisi pelkkä linkki tai YouTube-kuva tai jokin suurinta osaa ihmiskunnasta kiinnostamaton it-alan tieto. Tällä tavalla sementoitu blogilista vääristää jatkossakin kokonaiskuvaa blogimaailmasta.
Toistan vielä kerran monessa paikassa esittämäni ajatuksen: blogilista tulee aloittaa uudelleen puhtaalta pöydältä ajamalla se ensin alas, jos halutaan reaaliaikaista informaatiota, jolla on merkitystä ja josta voi tehdä päätelmiä. (Tämä nyt on vain naisen tekemä ehdotus, joten ei ihme, etteivät mm. Kehitysblogin kehittäjämiehet ole koskaan vaivautuneet kommentoimaan ehdotusta.)
A) Blogin tekemiseen ei ole olemassa mitään rajoituksia eli esimerkiksi journalistisia ja/tai kulttuurisia velvoitteita - kaikki käy.
VastaaPoistaToki pitää välttää pahantahtoista ja tieten tahtoen herjaavaa kielenkäyttöä, mutta esim. Takkiraudan minua kohtaan esittämät ad hominem-syytökset ovat paljon asioita tietävän ja hallitsevankin mutta minun kannaltani silti ei-uskottavan monotonisen rationalistin (apua: ad hominem!) yritys saada keskusteluproseduuri muokattua mieleisekseen, jotta välttyisi liian syvälle menevistä kommenteista itse tieteellis-teknologisen rationaliteetin olemuksen suhteen, minkä hän kokee loukkaukseksi itseään eli koko omaa fundamentalistis-rationalistis-tieteellis-teknokraattista maailmakatsomustaan kohtaan.
(Lukekoot takkirauta Tuomas Nevanlinnan loistavasta kirjasta 'Kuninkaista ja narreista' etenkin artikkelin 'Ei uskolle, ateismille ja agnostismille', niin hän mahdollisesti (mutta VAIN mahdollisesti) saattaa oivaltaa edes hiukan siitä, mitä minä kritiikilläni ajan takaa.)
B) Mutta Blogilistan top-100:aa edustavana otoksena tuhansien blogien viidakossa pitävä (Esa Mäkinen) on ilman muuta omaksunut täysin yksipuolisen ja siten väärän perspektiivin seurata ja arvioida muka nimenomaan 'parhaita' blogeja.
Top-100 on omanlaisensa tilastoharha. Se antaa vääristyneen kuvan siitä, mitä 14000 ja vielä huomattavasti suurempi blogilistaan kuulumaton blogimassa edustaa.
Hieman ilkeästi voisi sanoa, että iltalehdistäkin (tarkoin varauksin tämä pätee myös Hesariin) löytyy asiallisia sekä harkitun asiallisesti ja intressittömästi kriittisiä juttuja, jos osaa ja jaksaa etsiä, mutta ne on hämmentävästi ympätty kaiken sensaatiopaskan tai mielipidemonopolin (Hesari) sekaan, joka muodostaa näiden lehtien myynnin kannalta tärkeimmän sisällön.
En sano, etteikö blogeistakin löytyisi ihan silkkaa P:tä ja paljon, joskin jokaisella on omat makutottumuksensa, mutta tärkeintä on siis oivaltaa, että bloggaaminen, joka on täysin vapaata ja avointa kansalaiskeskustelua, omien intressien mukaista kommunikaatiota ja informaatiota sekä silkkaa egotrippailua, ei velvoita mihinkään, kuten iltalehtiä sentään voisi velvoittaa hyvän journalistisen tason ja etiikan nimissä asiallisempien juttujen julkaisuun.
Sellaiset jutut eivät kuitenkaan myy tarpeeksi, ja niinpä tämä mediagenre suoltaa päälööppeinään silkkaa roskaa.
Blogit ovat viimeinen sananvapauden linnake tässä maailmassa, ja siksi niiden ilmaisun rajoittamisen ainoana perusteena voi toimia - ei makuarvostelma vaan selkeä näyttö, jossa voidaan osoittaa lakia selkeästi rikotun.
Viimeisin lapsipornokeskustelu tosin osoitti, ettei tämäkään rajoite toimi, mikäli ei tunneta tosi tarkkaan netin ääretöntä informaatiokaaosta - ja kuten jo sana kaaos paljastaa, tällainen tuntemus on erittäin hankalasti ellei sitten peräti mahdotonta saavuttaa.
Mutta kuka ryhtyisi kokoamaan ei vain yhden vaan ehkä 3-4 tai useamman kategorian top-20, 50 tai 100-listoja, joista voisi sitten helpommin löytää mieleisiään 'aate- ja keskustelutovereita', ja jotka listat myös paremmin avaisivat sekä lukijoille että 'virallisille ja kanonisoiduille' printtijournalisteille sitä sisällöllistä moninaisuutta, jota bloggaajat kaiken kaikkiaan ovat ja edustavat.
Vai onko sellaisia jo olemassa?
Top-satanen todella on tilastoharha, ja minusta tällä asialla on enemmän merkitystä kuin myönnetään. Viittaan tältä osin päreessä sanomaani uusien tulijoiden ja vieraiden lukijoiden tapaan tutustua blogimaailmaan: he tulevat usein Top-satasen kautta.
VastaaPoistaMuuten - minua kiinnostaa se, että blogeja muka on enemmän kuin 14 000. Missä ne ovat ja onko niillä lukijoita? Ei kai kaikkia itsenäisiä kotisivuja ja mainoshenkisiä yrityssivustoja voida laskea blogeiksi. Blogihan on suomeksi verkkopäiväkirja, ei mikä tahansa yrityssivusto, jota päivitetään puolivuosittain, jos silloinkaan.
Olen samaa mieltä siinä, että blogi on sananvapauden koskematon linnake, ehkä viimeinen (tai ensimmäinen?) sellainen. Sekin on totta, että bloggaajaa ei voi velvoittaa mihinkään muottiin, bloggaamista ei voi ohjeistaa.
Blogeihin tutustumista ja tätä kautta blogien kehittymistä entistä laadukkaammiksi voi kuitenkin ohjata vaikkapa reaaliaikaisella ja toimivalla blogien listaus- ja esittelysysteemillä. Mielestäni blogilista on ensiarvoisen tärkeä yhteinen foorumi, jota ei voi koskaan korvata mikään itse hoideltava blogien etsintäsysteemi ja automaattiseen luentaan asettava ohjelma.
"Kun uusia lukijoita ja bloggaajia tulee blogimaailmaan, blogien silmäily taatusti aloitetaan blogilistan kärkiblogeista,"
VastaaPoista- Voi olla, mutta ei ole koko totuus. Oman kokemukseni (ja havaintojeni) perusteella blogimaailmaan tullaan pikemminkin laittamalla irl-tutun blogi selaimen kirjanmerkkeihin, ja kun sen kautta löytyy kiinnostavia linkkejä, kirjanmerkkilista kasvaa jne. jne.
Itse en hoksaa Blogilistan ja etenkään top-listan viehätystä, mutta olenkin "tullut blogimaailmaan", kun listalla oli jo tuhansia (pääosin itselleni irrelevantteja) blogeja. Omani on siellä jonkun lukijan toivomuksesta, itse käytän kätevämpää Bloglinesia.
Muitakin väyliä tietenkin on, eli blogimaailmaan voi tulla myös putkesta, niinsanotusti. Tällöin vain ei saa kokonaiskuvaa blogimaailmasta, jollaista ei kai saa Bloglinesistakaan, sillä siinä kai haetaan yhtä ennalta tiedettävää blogia kerrallaan.
VastaaPoistaBlogilistan hyvä puolihan on laajuus, kaikki on tarjottimella katsottavissa. Tästä ei nyt kannattaisi luopua, vaan listaidea on niin hyvä, että koko systeemin soisi olevan reaaliaikainen ja todenmukainen, elävä. Blogilistan valttina on siis yhteisöllisyys, sosiaalisuus, mikä sopii hyvin blogosfäärin verkostoitumisideaan.
Joo, toki Blogilista on varmasti hyvä ja yhteisöllinen idea, ja Bloglinesia siis käytän jo tuntemieni blogien seuraamiseen. Blogilistasta se eroaa siksikin, että samalle ruudulle saa myös ulkomaalaiset ja mihinkään listaamattomat blogit.
VastaaPoistaBlogilistan hakemistoa olen käyttänyt, ja vähemmän suosittujen teemojen suhteen se on toiminut. Kuitenkin itse olen yleensä löytänyt kiinnostavimmat blogit nimenomaan linkkien, en hakemistojen kautta. Myös Ikkuna-Iineksen. Mutta todellakin hakemistosysteemi on huomattavasti kiinnostavampi tapa hahmottaa listattuja blogeja kuin top-lista.
Mutta tosiaan yritys saada blogimaailmasta kokonaiskuva Blogilistan avulla on ainakin nykyisellään kehno idea, jos kerran jo omassa HS:n Twinglyn indeksissä on 34 000 aktiivista blogia, ja vuodatus.netissä 40 000 (lähde: Erkka Uutispöytälaatikon kommenteissa
http://blogit.hs.fi/online/
teidan-lapsenne-eivat-ole-teidan/
#comment-1899). Eli roimasti enemmän kuin Blogilistalla.
Pitää tutustua tuohon HS:ien Twinglyn indeksiin ja tutkia, voiko muodostaa käsitystä siitä, millainen on näiden suomalaisten blogien kirjo, ovatko ne todellisia blogeja eli verkkopäiväkirjoja vai yritysten ja yrittäjien kotisivuja.
VastaaPoistaEsimerkiksi Vuodatuksessa oli yhteen aikaan suurin osa blogeista sellaisia, jotka oli kyllä perustettu, mutta joita hoidettiin joko huonosti tai ei ollenkaan. Silti ne olivat koko ajan luettelossa. (Nykytilannetta en tiedä.)
Laitoin sivulleni naiivin Youtubesta lainaamani Hyvää Pääsiäistä-toivotuksen.
VastaaPoistaSe on tarkoitettu myös sinulle, Iines!
Minä oikeastaan löysin blogien maailman juuri tämän kyseisen blogin kautta, Iines. Lisäksi käyn säännöllisesti lukemassa Keksin kuulumisia ja vierailen Viistolla pinnalla -blogissa tuntien erittäin syvää ymmärrystä opettajankoulutuksessa olevaa pienten lasten äitiä kohtaan...
VastaaPoistaVaikka seuraan tiettyjä blogeja addiktiivisen aktiivisesti, en itse sellaista kirjoita. Olen laiska kommentoimaankin. Onkohan minunlaisiani paljon? Suurin osa?
(Todennäköisesti jättäisin oman blogini hoitamatta ja huolehtimatta ensi-ihastuksen jälkeen, joten en ole aloittanutkaan.)
Hyvää pääsiäistä ihanalle Iinekselle!
Leonoora ja Luba,
VastaaPoistakiitos, ja aurinkoista ja keväistä pääsiäistä myös teille! Ja ennen kaikkea, hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää kaikille ihmisille!
Omasta historiastani sen verran, että minä tulin blogimaailmaan blogilistan kautta. Tutkin hartaasti silloista listaa, jossa piti "pamautella" suosikkejaan. (En kyllä tajunnut, mitä se tarkoitti tai miten se tapahtui.)Aloitin lukemisen listan huipulta ja selailin kahden ensimmäisen sivun blogeja. Valikoin luettavaksi ensin sellaisia, jollaisilla oli hauska tai mielenkiintoinen nimi, kuten Hämärää länkytystä tyhmille lapsille, Internetin leetoin portaali, Menopaussi, Schitzoblog, Tiramisu, Kirjailijan häiriöklinikka, Surullisia elämiä jne.
Huomasin nopeasti, että etusivun blogit olivat verkostoituneet keskenään, koska samat nimet toistuivat usean kärkiblogin pihtipielissä. Näitä verkostoja surffatessa pysyttelikin sitten tilatuimmissa blogeissa, mikä aiheutti ulkopuolisuuden tunteita heti kärkeen, mutta toisaalta halun liittyä mukaan. Listan kolmannelta sivulta alkaen ei enää ollut ristiinverkostoitumista ja arvelin, että se johtui siitä, että blogit olivat jotenkin epätrendikkäitä.
Sitten löysin Siiveniskut ja varsinkin Panuseni-blogin, johon hurmaannuin, vaikka se oli jo kuollut. Näiden innoittamana aloin itsekin pitää blogia. Muistan vielä sen hurmoksen, jonka vallassa ensimmäistä punaverhouksista blogiani Vuodatukseen kirjoitin ja kuvitin. Hämmästyin suuresti, kun sain ensimmäisen kommentin.
En tullut muuten tässä ajatelleeksi noita muita blogien löytämisväyliä. Voi olla, että jopa suurin osa löytää blogeja nykyään sattumalta esimerkiksi googlatessaan. Omaankin blogiini tullaan runsaasti hakujen perusteella, mutta eri asia on, tullaanko sitten toiste.
Hyvää Pääsiäistä. Greetings from ouvver thherr -
VastaaPoistaHG,
VastaaPoistaPoissaolosi on huomattu. Kaipasinkin jo sinua!Matkakertomuksiasi olisi hauska lukea, jos teit reissusi jo. En kuitenkaan löydä blogiasi enää?
Korjauslisäys: Olihan siellä blogeja... Jossain vaiheessa minusta poistit tekstejäsi.
Hmmm minkä blogin teksteistä puhumme?
VastaaPoistaMinä en ole poistanut mielestäni mitään tekstejä, en ainakaan sinusta Iines?
Matkakertomus: MoMA, Guggenheim, musikaali RENT, 37th floor nurkkahuoneessa jossa näkymät yli Manhattanin...Blue Note jazz paitsi, että kaikki muu oli loistavaa paitsi itse musiikki, joka oli pettymys...ja sitten shop-til-y-drop. Olen kävellyt niin Sohossa, GW:ssa että Central Parkissa ristiin ja rastiin. Cedar Hill ja muut kukkulat. T-paitoja,
pannukakkua ja vaahterasiirappia.
Lapseni olivat tyytyväisiä. Se kertoo kaiken: oli hyvä matka sillä heidän maailma on aina osa minua.
HG,
VastaaPoistatarkoitan Zarahustra-blogia, jossa oli vain tyhjää erään kerran, muutama viikko sitten, tekstit olivat kaikki pois, oli vain blogin nimi. Ihmettelin, oletko lopettanut sen blogin, mutta kenties se oli sitten jokin häikkä Bloggerissa? - Nyt blogisi oli ennallaan ja hyvä niin!
En ollut itse huomannut, että oli niin. Ehkä oli sellainen kerta, että itse muokkasin jotain: eikö blogi silloin ole muille ns. kadoksissa?
VastaaPoistaEnpä tiedä miten näkyy. Mutta hyvä että nyt on kuten on, jokseenkin oli tarkoitus, että se blogi tulisi toisella tyylillä kun småprataren-blogi eli HG mutta kas kas en saanut niistä erilaisia. Pitäisi alkaa siis udelleen sen suhteen.
Minä olen ollut pissed off kuten sanotaan ja sen takia en ole halunnut antaa mitään minnekään: olen ollut aivan totaalisen kuitti oman elämäni suhteen ja kaikkien väärintulkittujen juttujen kanssa jota etenkin ns. bestikset (eivät siksi ole sitä enää olen pahoillani) edes viitsineet katsoa, että meni oikein. Kukaan ei viitsinyt: kaikki nosti vain omia osakkeita sen kun ehtivät. Sekin on empirinen tieto. Ihmiset nostavat omia osakkeita lähes intuitiivisesti ja sitä hintaa eivät juuri mieti. Kunhan saivat tilaisuuden, se riitti.
Nyrpii. Kaikki nyrpii. Maailma on sika vaikka samalla on pakko vain pitää hyvää mieltä. Sitäkin pidän mutta se vaatii joskus.
Kiitos Iines sinulle anyway. Olet taitava kirjoittaja ja hyviä asioita levittävä. Julkisen sanan neuvosto voisi ottaa opiksi myös sinulta: Ihmisten tapa olla esillä on usein monisäkeinen ja kiinnittäminen aivan turhan nopeaa. Ihmiset siis kiinnittyvät toisiin ihmisiin eikä tietoon. Ottavat kaakatuksen mallin ihmisestä eikä asiasta. Sen takia tulee tuuliviiri-maneerit.
Hyvää Pääsiäistä!
VastaaPoistaJeesus kuolee mutta singahtaa taas taivaaseen ja vedättää kuolemaa (= synti, paholainen) oikein kunnolla.
Ja me ihmettelemme kuin elokuvissa ikään, sillä mitä muuta kirkko on kuin elokuvateatteri ja virtuaalimaailma?
(Onkohan Slavoj Zizek mahtanut kirjoittaa ylösnousemuksesta elokuvan, virtuaalitodellisuuden ja lacanilaisen psykoanalyysin viitekehyksessä? Täytyy ottaa selvää.)
Tarkennan. Zizekläisittäin pitää sanoa 'todellisuuden virtuaalisuuden viitekehyksessä'.
VastaaPoistaZizek kun omien sanojensakin mukaan edustaa 'absoluuttista hegeliläisyyttä'.
Ah RR, hyvää pääsiäistä sinullekin, vaikka häikäiset viitteilläsi, valosi on liian kirkas!
VastaaPoistaSait minut pohtimaan niin yksinkertaista asiaa, kuin pyhän merkitys ihmiselle. Pohdin edelleen katsoen Andrei Rublevin Vladimirin jumalanäidin kuvaa ja tulen siihen tulokseen, että ihminen, jolle mikään ei ole pyhää, on eläin. Kenties jatkan tätä päreessä, kenties en.
RR: Minä uskon, että Lacan on ollut aika oikeassa, pitääpä lukea. Itse olen lukenut Zizekin The Universal Exception ja koen, että tajunta siitä, mitä tavoittelee on kuten Lacanin fantasiakäsityksessä (ilmeisesti, pinnalta tajuttu) eli halu valmistaa todellisuudenkuvan ja se ohjaa sitten myös tulkintaa.
VastaaPoistaMutta tämän yläpuolella tai sivupuolella tai viitteenä on koko ajan tieto se, että minkäänlainen tieto ei synny tiedoksi (Hume, Locke) ilman sensaation kosketusta.
Pitää siis kohdata omakohtaisesti kaiken sen mistä jotain voi tietää. Muuten on aina kyse tiedon ideasta, ei itse tiedosta. Tieto (primääri) on siis kuten tuli joka polttaa ja idea tiedosta on se, kun rupeaa muistamaan, että sellainen fenomeeni on polttava ja voi jopa muistaa miten se kirveli jälkeenpäin. Oikea TIETO on aina kokemus, ei pelkästään idea kokemuksesta.
Sen mukaan voimme sanoa, että jokainen joka on elämänsä päivät istunut tuolissa ei tiedä mitään vaikka olisi lukenut paljon. On siis pelkkä kuvitelma maailmasta joka istuu oman minuuden käsitykselle. Mistä ne käsitykset sitten tulevat apriori ei ole ihan selvää pedagogiikassa mutta nature/nurture-testeillä tiedetään, että ympäristö muokkaa enemmän kuin luulisi mutta persoonallisuutta taas muokkaa synnynnäinen temperamentti. Persoonallisuus siis muokkaantuu ja muuttuu, temperamentti ei.
Ihminen on muuttuvainen ja tätä ei vanhan kansan konservatiivit oikein uskonut mutta näin on. Ihan samalla lailla sairas tervehtyy: onko sekään mitenkään outoa? Ihminen on muuttuvainen mutta asenteet ihmistä kohtaan ovat yleensä kivenkovasti kiinni vanhoissa uskomuksissa ja peloissa ja vainoharhoissa.
Identtiset kaksoset voivat siis poiketa kaveripiiriensä avulla ja kautta hyvin paljon.
..
Palaan tähän RR:n kirkkauteen (!) sitten kun olen lukenut Lacania paremmin.
...
Iines: Ihminen, jolle mikään ei ole pyhää ON eläin minunkin mielestä. Hän voi silti havahtua olemaan kauniimpi sielultaan näkemällä, että voisi ottaa uuden asenteen esim. oppimalla. Oppiminen ei saisi olla kirjasta vaan pitäisi mennä esim. ilman rahaa Eurooppaan ja yrittää pärjätä tai USA:n puolelle olemaan ilman työtä. Näkisi miten oma suuruus pienenesi heti ja nöyryys astuisi kuvaan. Sellainen ihminen rupeaa heti myös vähemmän kirkkaaksi sillä pelko on joskus terveellistä. Lue paremman kuvan, joka ei ole liian kirkas.
Kiitos, RR, uuden päreen aiheesta. Oikeastaan eniten toteamuksessasi kiinnosti havaintosi siitä, että virtuaali ja uskonto ovat yhtäläiset. Olen samaa mieltä!
VastaaPoistaHG, totta tuo, että oma kokemus vasta on tietoa, ei idea tiedosta.
Se on myös syy minun ikuiselle traumalle: koska ihmiset ovat kuulleet jotain paskapuheita tai vääriä johtopäätöksiä ja heillä kaikilla on vimmattu tarve selvittää onko nyt vääriä vai oikeita niin repivät minua kunnes henkilökohtaisesti ovat saaneet jonkun kuvan siitä. Mutta siinä kun itse vallan- ja verenhimoisesti pyytävät lisää tietoa niin repivät minun mahdollisuuteni mennä incognito eteenpäin ja sen takia minä en milloinkaan tule työrauhaa saamaan. Aina on joku joka kanssa haluaa sen henkilökohtaisen tarinan sillä minun suusta he eivät aio uskoa mitään. Sen takia jättävät minut laskelmistaan pois kun juoksevat ympäri maailmaa yrittäessään mukamas objektiivisesti jotain selvittää. Se selvitys tuo heille sitten jotain ja minua se joka kerta vetää taaksemmas ja taaksemmas.
VastaaPoistaEnkä enää osaa edes ajatella mitä voisin tehdä. En tiedä ketään muuta joka on kouluttautunut jatkuvalla syötöllä koko elämän (sillä leikkivät aina että oli mukamas joku kognitiivinen syy) mutta sinä aikana repivät minun itseluottamukseni entistä enemmän alas. Olisi pitänyt haastaa vain haukat heti kättelyssä.
Tiedämpä nyt seuraavan kerran. Yliopistokaan ei suonut työsuojelun kaltaista suojaa sillä olihan itse työsuojelun pomo ollut mukana höröttämässä. Kun rehtorit ja johtajat nauravat ei ole enää maapalloa minne kiusattu voisi mennä. Mieheni jätti minut yksin ja sekoamispiste oli lähellä. Mutta taaskaan minä en voi huonosti ja minä voin todella jättää kaikki taakse - mutta voiko elämän muut ihmiset? Vai vaativatko HE puolestaan oma kokemus? Kyllä, näin ilmeisesti käy miksi olisi hemmetin tärkeää, että kiusattu todella saa pikaisesti ei vain uuden koulun vaan uuden nimen.
Nimenanto-ongelmat ovat siis tärkeitä.
wow gold！All wow gold US Server 24.99$/1000G on sell! Cheap wow gold,wow gold,wow gold,Buy Cheapest/Safe/Fast WoW US EUwow gold Power leveling wow gold from the time you World of Warcraft gold ordered!fanfan980110
VastaaPoistawow power leveling wow powerleveling wow power levelingcheap wow power leveling wow power leveling buy wow power leveling wow power leveling buy power leveling wow power leveling cheap power leveling wow power leveling wow power leveling wow power leveling wow powerleveling wow power leveling power leveling wow power leveling wow powerleveling wow power leveling buy rolex cheap rolex wow gold wow gold wow gold wow goldfanfan980110
sdfsfds