När jag var en liten skolflicka, tittade jag med mina blåa stora ögon skoltavlan om negrer. Den var inte just den här tavlan, tror jag, men jag kommer ihåg , att det var mycket likadan som den här. (Om du klickar bildet, blir den större!)Jag undrade, hur dessa människor kan vara utan kläderna, så att deras bröst och pimpan är klart bara - utan byxorna. Från geografiks bok tittade jag ordentligt också på negerns penis, som var ful. Ingen under, att vi tänkte, att dessa svarta människor är inte kloka. Vi tänkte, att vi var i lycklig situation, när vi inte var negrer i mörk Afrika. Vi tackade God om det, att vi var vita och bättre folk.
Den här tavlan har jag sett! Jag kommer ihåg klart denna katten med musen i munnet, och lilla söta kattpojkarna. Jag älskade kattorna, och ville gärna ha egen katt. Mina katternas namner har varit: Misu, Villi, Hupi I, Hupi II och Mökö. Hunden hade jag också, och han hette Masi, dog under bilen.
Jag tycker, att det var bara i fina familjen, som hade karbad i badrummet, ty alla hade inte ens wc-toalett. Men händerna tvättade och fötterna strykte vi också alltid! Vi kunde också niga och pocka, vår lärarinna Aino lärade dessa till oss.
*
Jag har skrivit dessa rader utan ordbrok och grammatik och önskar, att också ni skriver rohkeasti något på svenska, till dagens äran. Ni ska skriva också på finska, om ni vill. Kommer ni ihåg dessa skoltavlorna? Vad tänker ni om negrer? Och mina feler kan också repareras med rödpennan, om ni bara vill.
(Här årets 2007 svenska dagens essee.)
(Gamla skoltavlor)
Omanan kannanottonani sanoisin, että vastustan koulujen pakkoruotsia ja ruotsin kieltä muutenkin. Se mitä vieraita kieliä haluaa opiskella pitäisi olla vapaaehtoisesti valittavissa.
VastaaPoistaSuomesta pitäisi tehdä yksikielinen maa, jossa virallinen kieli on suomi. Poikkeuskean olisi saamelaisalueet jossa myös saame olisi virallinen kieli.
Sama ruotsiksi.
Siitäkin huolimatta ruotsia tultaisiin ehkä valitsemaan, että siitä tehtäisiiin valinnainen. On hyödyllistä osata sellaisen naapurimaan kieltä, johon on historialliset ja läheiset yhteydet.
VastaaPoistaMinun tyttöni on kielialalla, ja edustaa sitä kantaa, että ruotsi tulisi tehdä vapaaehtoiseksi, koska motivoimattomia oppilaita on kurja opettaa.
Minulle on ihan sama, onko pakollinen vai valinnaisaine. Toisaalta voisihan nuo vapautuvat ruotsin tunnit käyttää taideaineitten lisäämiseen: näyttämötaiteita, kirjallisuutta, kirjoittamiskursseja, kuvataiteita, musiikkia - onhan näitä.
Tvångsvenskan bort, det är OK men landet är tvåspråkigt och ska också så vara. Så står det i lagen också, tror jag.
VastaaPoistaDi första fennomanerna på 18-talet hadde jo svenskan som modersmål, dom som krigade för finska språkets rättigheter, kom i håg detta!
HannuHoo
Jag har tänkt - av egen erfarenhet - att för ett finskt barn går den rakaste och lättaste vägen till den indoeuropeiska språklogiken genom det svenska språket. Därför lärde min dotter svenska som A-språk, alltså valde den frivilligt. Nästan - faktiskt har ju föräldrarna mycket att säga i saken, då barnen är vid åtta års ålder.
VastaaPoistaHon har inte beklagat det: hade inte svårigheter att finna sommararbetsplatser - svenskan var alltid till förmån - och hon också studerade ett år vid en svenskspråkig yrkeshögskola.
Iines: "Siitäkin huolimatta ruotsia tultaisiin ehkä valitsemaan, että siitä tehtäisiiin valinnainen."
VastaaPoistaNiin, ehkä, mutta ei välttämättä. Muitakin kieliä on / pitäisi olla tarjolla opiskeltavaksi. Se kuka haluaa ruotsia lukea, voisi toki valita sen, vapaaehtoisesti. On järjetöntä pakko-opettaa ruotsia täysin epämotivoituneile oppilaille, joita muuten on suuri joukko. Vapaaehtoisen opiskelun motivaatio on ihan eri tasolla.
Se, että sinulle on se ja sama onko ruotsi pakolline vai vapaaehtoinen on ihan OK, kunhan se vaikuttaa vain sinuun. Älä päätä muiden puolesta, anna heille oma valinnanvapaus.
Vapautuvalla tuntimäärällä voitaisiin opetella toisia kieliä, tai vaikka hyödyllisiä kädentaitoja, joista on myöhemmällä iälläkin hyötyä. Näitä olisi mm. hitsaus, LVI/putkityö sekä kotitalous. Näistä olisi epäilemättä kiistatonta hyötyä työelämässäkin.
Pakkoruotsi pois!
Ruotsi pysyköön toisena kotimaisena, mutta sen opiskelu voisi olla valinnaista tai peräti vapaaehtoista. Onhan meillä kokonaan ruotsinkielisiä kuntiakin!
VastaaPoistaRuotsinkielisiä kirjailijoita löytyy... on sitä suomenruotsalaista kulttuuria...harvoin kuitenkin siihen törmää. Hyvä näinkin.
Mukavia ihmisiä tavattaessa. Mutta kun ei oikein koskaan tapaa. Ei Turussakaan.
Itse olen ylpeä lähes olemattomasta ruotsin taidostani. Ja tanska se vasta mukavalta kuulostaa!
Hyvää ruotsalaisuuden päivää!
Jag tror jag tror på sommaren...
VastaaPoistaDen första snön kommer på svenska dagen. Vad menar det?
Buji,
VastaaPoistaden första snön går iväg (?) på svenska dagen. Igår den komde.
Hyvää ruotsalaisuuden päivää sinne Häplänperälle,
VastaaPoistasiis hymyilevälle eläkeläiselle, mitään niin en ole katunut kuin sitä, etten päntännyt enempää Minnan tunneilla, sillä hän oli paras ope ikinä.
Mihin asti olisin taidoissani yltänyt, jos olisin lukenut tosissani ruotsin verbejä! Nyt kirjoitin ruotsista keskimmäisen arvosanan.
Olen kyllä ollut useana kesänä Tukholmassa töissä, ja siellä puhekieli tutli tutuksi. Siellä näin myös elämäni ensimmäisen neekerin, niin kuin silloin sanottiin.
Jape,
VastaaPoistasaa sen ruotsin pakollisuuden poistaa, yritin sanoa, mutta ilmaisuni oli epätarkka. Minusta minkään muun aineen ei tarvitsisi lukiossa olla pakollinen kuin sen tärkeimmän, äidinkielen.
*
HannuHoo,
vårt gemensamma historia med Sverige är det, som tvingar mig också att tänka på svenskans viktighet. Men, det skall inte vara tvång att studera det, man måste vara fridom att välja.
Den blinda hönan,
VastaaPoistaoj vad det är skojigt att öva svenskan!
Jag hade en bild om skoltävlan, där fanns det hönor ock kuckor (han). Det var mycket skön.
Just det! Genom svenskan lär man bättre indoeuropeiska språklogiken, så säger min dotter, som har skrivit fyra språket och studerat till examen tre.
Jag tycker, att svenska språkets kunnighet öppnar många dörrar till fina arbetsplatser i hela Norden, också här i Finland.
Jape, ruotsi on hyvin hyödyllinen kieli. Sen avulla ymmärrän auttavasti jopa kirjoitettua tanskaa.
VastaaPoistaPoikani on lukenut vapaaehtoista A2-ruotsia neljänneltä luokalta alkaen ja hyvin sujuu. Lisämotivaatiota tulee ruotsinkielisestä kaverista, jonka kotona hän kuulee kieltä.
Turussa ruotsintaidosta on vielä se hyöty, että voi lukea ÅU:sta miten on kaupungin asioiden laita.
Paikkakunnan päälehti kun on valtaklikin kritiikitön tiedotuskanava.
Gå ut och lek i parken nu, snart får du fyrkantiga ögon.
Tuo oli jostain lastenohjelmasta, mutta sopii kaikille meille ruutuun tuijottajille.
Samuli: "Jape, ruotsi on hyvin hyödyllinen kieli. Sen avulla ymmärrän auttavasti jopa kirjoitettua tanskaa."
VastaaPoistaSamuli, tätä en kiellä, eikä tämä ole se ongelma, vaan ruotsin pakollisuus. Hienoa että siitä on ollut sinulle ja pojallesi hyötyä.
Minä osaan lukea ruotsia hyvin, mutta en puhua enkä kirjoittaa ;)
Ymmärrän myös aika hyvin kirjoitettua ruotsia, mutta en puhuttua :D
Samuli: "Lisämotivaatiota tulee ruotsinkielisestä kaverista, jonka kotona hän kuulee kieltä."
No minulla on suomalaisia kavereita jotka osaa "taydellisesti" riikinruotsia. Johtuu siitä että ovat asuneet aikaaan pitkään ruotsissa. Muutamista heistä oli jo kouluaikana hyötyä, heidän riikinruotsin kuuleminen oppitunneilla oli hyödyllisempää kuin opettajaan suomalaisperäinen tankkaus. Riikinruotsi on oikeastaan ihan kaunis kieli, toisin kun suomenruotsalaisten puhuma tankero sekakieli.
Tanska taas on aika kauheaa, kuuma peruna suussa puhuttua huonoa ruotsia :)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaNoista opetustauluista sen verran, että kun sellainen luokkaan tuotiin, tuntui kuin jotain tavatonta olisi tapahtunut. Kaikki olivat innoissaan, että nyt tulee hauskaa.
VastaaPoistaNiin suuri oli harvaan käytetyn havainnollistamiskeinon voima. Jeesus-tauluja oli eniten ja ne muistan parhaiten, koska ihailin Jeesuksen kaunista ja lempeää habitusta.
Joskus tuntuu nyt siltä, että havainnollistamiskeinoja on liikaa. Oppilaat sanoivat minulle, että he kuuntelevat mieluiten opettajan kertomuksia, siis puhumista. Ei tarvita mitään ydinkohtien vetoja taululle, ei piirtoheittimiä, ei äänitehosteita, vaan rauhallista puhetta. Tämä ilahdutti minua jostain syystä suuresti. Voisin kuvitella, että opetustaulu siinä puheen taustalla voisi olla kuitenkin kiva.
Iines: "Minusta minkään muun aineen ei tarvitsisi lukiossa olla pakollinen kuin sen tärkeimmän, äidinkielen."
VastaaPoistaEikä tarvitsisi ruotsin olla pakollista yläasteellakaan.
Hyviä uutisia sinulle Iines...
Minulle tulee vieras, joten saat nyt blogirauhan toviksi. Eikö olekin ihanaa? :)
...niin ja piruvie pitäisikö muka vielä imuroidakin? :D
Jape,
VastaaPoistatälläydyhän koreaksi mutta älä hirttäydy krakaan, ja imuroi hyvin. Ja annahan sille vieraallesikin suunvuoro äläkä intä heti vastaan... ;)
Mukavaa imurointia ja vierailua!
Meillä oli tuollainen vanha koulutaulu ala-asteella, ruokalan vieressä.
VastaaPoistaEn ymmärtänyt paljoakaan koska olen opiskellut vasta kaksi vuotta ruotsia. Minusta suomesta pitäisi tehdä yksikielinen, ruotsi valinnaiseksi. Tietysti heillä pitää olla oikeus kulttuuriinsa, mutta luuulen, ettei suomenkielisen väestön tehtävä ole toteuttaa sitä puhumalla heidän kieltään.
Ruotsi on hyödyllistä, aivan. Varmaankin itse valitsisin sen, jos se olisi valinnainen. Silloin minulla saattaisi olla jotain motivaatiotakin. Mutta koska olen itsepäinen, pohjalaispiirteitä minussa riittää, en pidä pakottamisesta. Minusta yksilöllä on aivot ja hänelle on suotava oikeus käyttää niitä.
Lisäksi ihmettelen näkökantaa, että ruotsin on oltava pakollinen sen takia, että suomenruotsalaiset saisivat palvelua. Se edustaa vanhanaikaista tapakulttuuria, kertoen, että suomenkielisten tehtävä on niitä palveluja heille tuottaa.
Siis ruotsi valinnaiseksi.
Iines: "Ja annahan sille vieraallesikin suunvuoro äläkä intä heti vastaan... ;) "
VastaaPoistaÄh, olet saanut minusta väärän kuvan, olen ujo ja hiljainen. :D
No niin, nyt poistun...
Rauhallista iltaa :)
Minun tyttöni sanoi, että jos pakollisuus poistuisi, ruotsin suosio ja status luultavasti nousisi.
VastaaPoistaMinulla on taipumus ajatella samoin, opiskelun päämäärät voitaisiin muokata uusiksi motivoituneitten opiskelijoitten vuoksi.
Se on sitten vaan ikuisuuskysymys, ymmärtääkö lapsi oman parhaansa alle kymmenvuotiaana, kun valintoja jo tehdään. Vai meneekö se tässä niin kuin uskonnon opetuksessa: valinnat tyehdään vanhempien vakaumuksen mukaan.
Nythän esimerkiksi ateistiset vanhemmat kasvattavat lapset ateismiin, eli päättävät heidän puolestaan heidän uskontonsa suunnan - ateismihan on myös uskonto. -
Samoin tietenkin tekevät krisinuskoiset tai sanotaanko nyt että kirkkoon kuuluvat.
Tuo yllä oleva oli Tuuren ajatusten pohjalta.
VastaaPoista*
Jape, olet sinä kova puhumaan, mutta uskon kyllä, että olet rauhallinen ja kiva kaveri. Rauhallista iltaa vain itsellesikin. Tai rauhallista ja rauhallista... hauskaa iltaa sinulle toivotan, kun seuraa saat!
Många niopoängare...(roligt i alla fall och det är absolut ingenting att haka upp sig på). Tack Iines.
VastaaPoistaHeija! Jag förstår altt vad de sägar där!?;)
VastaaPoistaMoniin kommentoijiin viitaten:
VastaaPoistaEi ole olemassa oppiainetta, jota ei olisi joku ollut vaatimassa vapaaehtoiseksi tai kokonaan poistettavaksi. Ja yleensä vain sen takia, ettei itse ole siitä PITÄNYT. Tavallisesti ei ole minkäänlaisia kunnollisia perusteita vaatimuksille. Ei ole ollut tietoa, mitä tarvitaan TYÖELÄMÄSSÄ.
Kirlah,
VastaaPoistaon oppilaita, jotka vaativat äidinkieltäkin jopa kokonaan pois opetuksen piiristä, koska "kaikkihan sitä osaavat". Perustele sitten heille aineen tarpeellisuus - taatusti jäät toiseksi.
Omassa koulussani vieraat kielet herättävät edelleen kovaa närää oppilaissa, koska niissä kuulemma vaaditaan liikaa ja vaaditaan jopa kielioppia, kun oppilaat tahtoisivat vain keveitä puhekiellen harjoituksia joissa ei ole väliä miten sanoo, kunhan jotain yrittää. Mieluisin kieltenope heille onkin nuori tyttö, joka on itsekin opiskelemassa täällä. Ei vaaadi mitään, antaa tehdä kaikkea kivaa.
*
Terve kivakoo, och HG, och trevlig kväll!
*
Perjantaikevennys kieli-iloitteluineen kaikille täältä!
Hopsan,
VastaaPoistakaffet höll på att hamna i vrångstrupen då jag läste Iinukkas postilla.
Jag måste erkänna att det grep i mitt savolaxiska, finska, svenska hjärta (därav signaturen).
Till på köpet gjorde vi morgongymnastiken övningar i takten av modersmålets sång. Må den som kan begrunda följande ord (melodin finns säkert på youtube) :
Hur härligt sången klingar
på älskat modersmål!
Han tröst i sorgen bringar,
han skärper sinnets stål!
Vi hört den sången ljuda
i ljuvlig barndomstid,
och en gång skall han bjuda
åt oss i graven frid!
Du sköna sång vårt bästa arv,
från tidevarv till tidevarv,
ljud högt, ljud fritt
från strand till strand
i tusen sjöars land!
Vad ädelt fädren tänkte,
vad skönt de drömt en gång,
det allt de åt oss skänkte
i modersmålets sång.
Hur våra öden randas,
den sången är oss kär,
Vår själ i honom andas,
vår rikedom han är!
Du sköna sång vårt bästa arv,
från tidevarv till tidevarv,
ljud högt, ljud fritt
från strand till strand
i tusen sjöars land!
Linkki meni väärin, tässä perjantaikieli-ilottelukevennyksen uusi linkki.
VastaaPoistaVarmuudeksi tässä, jos tuo ei toimi:
http://www.youtube.com/watch?v=Lo_edXUlrT8
Tack för Anonym för Modersmålets sång!
VastaaPoistaJag surfade litet i netti: Johan Fridolf Hagfors har skrivit denna fosterländiska, vackra sången.
Iines (kompaten sokeaa kanaa): "Genom svenskan lär man bättre indoeuropeiska språklogiken..."
VastaaPoistaSuhteeni ruotsin kieleen on hyvin positiivinen. Paras ex työkaverini oli suomenruotsalainen ja niin on nykyinen yhtiötoverinikin. Minulla on myös riikinruotsalaisia ystäviä ja vaimon kautta sukulaisiakin.
Ruotsi on tärkeä kieli myös Suomen historiassa. Ja suomen kielen esitaistelijat todellakin olivat etupäässä ruotsinkielisiä. Kiitos heille, kaukoviisasta väkeä.
Mutta en usko tuota alun väitettä. Mihin se perustuu? Onko ruotsi muka jotenkin lähempänä suomea kuin saksa tai englanti?
Oman kokemukseni mukaan saksa on helpompi kieli umpisuomalaiselle kuin ruotsi.
Täällä etelässä tietysti ruotsi on elävä kieli, mutta ei idässä eikä pohjoisessa. Siellä se on vieras kieli.
Iines: "Vi tackade God om det, att vi var (...) bättre folk."
Vitsailetko tässä ankkalammikkolaisillemme? Tämä vanha leima on lujassa - ja tottakin tavallaan.
Tänään uutisissa kerrottiin, että ruotsinkieliset kirjailijat saavat absoluuttisesti saman verran apurahoja kuin suomenkielisetkin. Suomenkielisiä on vain 20 kertaa enemmän...
Onko missään muualla maailmassa muuten näin hyvin kohdeltua kielivähemmistöä?
Jossakin me suomalaisetkin olemme sentään hyviä?
Tapsa P: Turpa kiinni noissa "jossain me ollaan kyllä hyviä" - koska jjjjuuri tuo asenne on aggressiivinen ja typerä. Ole siis oikeasti vain tyytyväinen; ei ole mitään absoluuttista mallia/arvoa minkä mukaan emme olisi siinä missä kaikki muutkin. Sitäpaitsi olemme rehellisempiä(=autenttisempia) ja se on jo paljon koska muu maa (helvetein teennäisyydessään) joutuvat katsomaan mallia siitä: miten helvettiin oltiinkaan kun ei fuulattu.
VastaaPoistaTänk på det.
Minä olen suomalainen ja ääni on svensk.
VastaaPoistaJoten - sekin on riesa vailla tajuntaa - ja silti ei.
En ajatellut tuota Sokean kanan lausetta, Tapsa, pilkuntarkalla tieteellisyydellä, vaikka sitä komppasin (Genom svenskan lär man bättre indoeuropeiska språklogiken). Ei minulla ole sellaista vieraiden kielten rakenteiden tuntemusta, että voisin esittää tästä nyt hienon puolustuksen.
VastaaPoistaAjattelin käytännön toteutuksen kannalta. Kun nuo opiskeltavat kielet nyt kuuluvat kaikki indoeuroppalaisen kielikunnan germaanisten kielten ryhmään, niin niillä on yhteisyyttä rakenteissa, kielen logiikassa. Ja kun ruotsin kielen opiskelu alkaa monilla jo ennen koulua, seurustelemalla ruotsinkielisten tuttavien kanssa, runsaallakin matkustelulla Ruotsin puolelle, ja kun Suomi ylipäänsä vilisee ruotsalaisia nimiä, ja kun vielä lainasanat ja jopa vierassanatkin ovat aiemmin kulkeutuneet meille ruotsin kautta, suodattuneet sieltä omaan kieleemme (kahvi, luumu, neilikka jne.), niin kielen varhaiseen opiskeluun on hyvät valmiudet.
Saksa taas tulee puun takaa, uutena, kun sitä ei edes juuri kuule muualla kuin Rammsteinin ja Hotelli Tokion esityksissä (vai kuuleeko näissäkään aina?). Sitä en osaa, olisiko saksalla ja suomella enemmän yhteistä logiikkaa - tuskin, uralilaisten kielten rakenne poikkeaa kaikista tutuista germaanisista kielistä jokseenkin paljon, kun taas germaaniset keskenään ovat yhteisellä pohjalla rakennelogiikassaan. (Älä kysy mitä tämä tarkoittaa.)
Englanti nyt sitten alkaa olla kyllä se kaikkein ensimmäisin ja tutuin vieras kieli suomalaisille, etenkin kun se on kotiutunut jo Esson baariinkin: Kahvi ja Toast 2 e.
Minusta ruotsi on siis luonteva valinta, joskin parhaimmillaan sen olisi oltava valinnainen aine, kuten lähes kaikkien muidenkin aineiden.
Siis Tapsa, nyt kyllä pillahdan. Miksi minulta aina täällä kysytään, että pilailetko, kun pilailen. Miksi minä en pilailisi, sillä niinhän minä real lifessakin pilailen. Vilkaisehan tuo minun musiikkilinkkinikin ylempää, niin siinä on pikkuisen lisää pilailua joka naurattaa minua niin että maha on kipeä, kun sen ekan kerran katsoin.
Siis oli se vitsi tuo bättre folk. Minua jopa loukkaa, jos sinä Tapsa, luulet minua niin typeräksi, että ajattelisin ja sanoisin noin.
Jag stöder frivilligheten i alla ämnen i skolan. Då får lärare bara motiverade och snälla elever.
VastaaPoistaNågon får sedan ta hand om alla dem som inte är intresserade. Så bli det bra. ;-)
3 x suomalainen
Tämä selitykseni helpommasta pääsystä sisälle kielen logiikkaan kuulostaa varmaan kovin epätieteelliseltä ja kotikutoiselta, mikä johtuu siitä, että se onkin sitä, mutua. Mutta otan esimerkin: Hänellä on suuri koira.
VastaaPoistaRuotsi: Han har en stor hund. Riittää, että opettelee har-verbin, joka korvaa suomalaisen minulla on -rakenteen, verbi on kaikissa persoonissa har. Pitää tietää, että substantiiveilla on epämääräinen ja määrätty muoto, että sukuja on kaksi ja että koira on en. Adjektiivi on en-sukuisten muodossa.
Saksa: Er hat einen grossen Hund. Pitää opetella haben-verbin taivutus, yksikön kolmas persoona hat. On epämääräinen ja määrätty muoto, mutta sukuja on kolme, pitää tietää, että koira on der. Pitää myös tietää, että objektin sija on akkusatiivi ja maskuliinin akkusatiivi on "einen", myös adjektiivi taipuu akkusatiivissa.
Ruotsissa tämä erilainen logiikka selviää ilman, että pitää opetella sen päälle yhtä paljon vaikealta tuntuvaa tillpehööriä(!) kuin saksassa. Ne on helpompi lisätä sitten aikanaan päälle, kun logiikka on ensin selvinnyt
Ja minusta myös ns. idiomien määrä kertoo logiikan vieraudesta. Ruotsin vähälukuisempia idiomejahan on tullut tutuksi myös svetisismeinä.
Englanti asia erikseen, sitä opitaan sen takia, että sitä näkee ja kuulee joka paikassa, se on minusta eri juttu kuin kielen sisäinen logiikka - joka ainakin minulle on paljon vieraampi kuin ruotsin tai saksan.
Siis att ha-verbin:-(
VastaaPoistaSokea kana
En tiedä enää olenko suomalainen sielultani - tuntuu, että ei ole ainakaan samanlaisia ihmisiä: hulluja jotenkin eli säpsyttävät ja sipsuttavat eri lailla kuin ruotsinkieliset: yliarkuutta kenties? Samalla on olemassa tiettyä vilpittömyyttä mihinkä minä samaistun mutta en ole säikky tai säpsy tai vihainen.
VastaaPoistaJoten, en tiedä olenko suomalainen enkä ruotsalainen. En voi suostua pian kummankaan identifiointiin. Toinen on raivoisa härkä ja toinen liero vihaaja.
Hyvin selitit tuon kielen logiikan sisälle pääsyn, Sokea kana,
VastaaPoistaainakin minulle kelpasi hyvin tuo har-verbin taivutus verrattuna saksan vastaavaan monimuotoisempaan.
Englannin kielen näennäishelppo käyttö joka paikassa antaakin oppilaille joskus virheellisen luulon siitä, että he osaavat kielen ja hallitsevan sen, kun he pystyvät ymmärtämään sitä summittain ja käyttämään puhekielessän. Toki joka paikasta työntyvällä englannilla on hyvä puolensa siinä, että se madaltaa kynnystä käyttää kieltä, mutta rakennepuolella on lukiossakin vielä ammottavia aukkoja.
Opiskelijat kun eivät tahdo aina ymmärtää sitä, että kielioppi on kuitenkin rakennuksen perusta, ja ilman sitä kieltä on vaikea itse tuottaa hiukankin vaativammalla tasolla ainakaan kiitettävästi, usein edes keskitasoisesti. On myös tavallista, että opiskelijat vaativat hyvin voimakkaasti kieliopin poistamista kokonaan opetuksesta, koska se ei ole kivaa.
Eikös suomenruotsalainen sielu ole kuitenkin ihan omansa, erilainen kuin suomalaisten ja erilainen kuin ruotsalaisten, mutta kumpaakin kuitenkin joukossa, HG?
VastaaPoistaJag stöder frivilligheten i alla ämnen i skolan. Då får lärare bara motiverade och snälla elever.
VastaaPoistaNågon får sedan ta hand om alla dem som inte är intresserade. Så bli det bra. ;-)
Anonyymi, 3 x suomalainen,
jag svarar dig gärnast på finska.
Aistinko pientä tervettä ironiaa lausahduksessasi, että kun ruotsista tehdään valinnainen aine, niin opettaja saa vain motivoituneet ja joku muu ne kiinnostumattomat?
Eihän koulu-utopioissa ole kiinnostumattomia oppilaita. Ne jotka eivät tahdo opiskella ruotsia, opiskelevat sitä mikä heitä kiinnostaa, vaikka yhteiskuntataloutta tai musiikkia tai luovaa ilmaisua, ja ovat siellä kiinnostuneita. Jokainen on hyvä jossain, vai miten se mantra menikään...
Pikkuviilaus: Ei ole pakkoruotsia vaan pakollinen toinen kotimainen. Pakollisuuden poistaminen tarkoittaisi sitä ettei ruotsinkielisten tarvitsisi opetella lainkaan suomea. Tämän enemmistö kokisi ongelmana?
VastaaPoistaJuuri noin, Mika. Aiheellinen viilaus.
VastaaPoistaTuskin maltan odottaa, että Jape palaa kommentoimaan tätä "pakkoruotsia."
Voe voe! Minä olisin hirveän onnellinen, jos hallitsisin ihan minkä kielen tahansa tämän savonmurteeni lisäksi.
VastaaPoistaKielj´piäni on ihan ku kualj´kiäryle ja siitä oun niin surullinen.
Vaikka olen asunut vuosikausia eri murrealuelillakin maassamme, ei oma "äidinkieleni" ole kuin syventynyt entisestään.
Viime talvena yritin opiskella uudelleen sekä englantia että ruotsia, mutta kumpikaan ei alkanut "elää" minussa? Sain kuitenkin arviota "vanhan" vitosen edestä molemmista.
Miksi?
Aivojen rakenteesta ja iästä kai se johtunee?
Pidän silti esim. ruotsinkielen kuuntelemisesta, sen soinnista ja sävystä, en tiedä sitäkään, miksi, sillä niin moni sanoo inhoavansa edes kuulla sitä.
Ja nepalinkieli se vasta musiikkia korvalleni on...
Savon kielihän on riemastuttava, Valto. Kyllä sinä sillä pärjäät, vähemmillä sanoilla jopa kuin yleiskielessä, koska savon kielessä on enemmän sävyjä jopa yhdessä diftongissa eli pariääntiössä. Kualkiäryle sisältää enemmän merkitystä kuin kaalikääryle.
VastaaPoistaItse vedän tylsää satakuntalaista venyttävää ja vähän valittavaa poljentoa, ja kesäsin vähän kauniimpaa rauman giält, mökillä ollessani.
"Sitäpaitsi olemme rehellisempiä(=autenttisempia) ja se on jo paljon koska muu maa (helvetein teennäisyydessään) joutuvat katsomaan mallia siitä: miten helvettiin oltiinkaan kun ei fuulattu."
VastaaPoistaHomo garullus, saanko pyytää sinua olemaan hiljaa. Sinä tässä se agressiivinen olet. Saatoin tietenkin ymmärtää väärin - mutta kuvittelin juuri että väitit suomenruotsalaisuutta jotenkin paremmaksi kuin suomalaisuutta. Vai että olette rehellisiä, vai että suomenkieliset lieroja. Selvennäppäs hieman! Jos et selvennä, saanen sanoa, että pakkoruotsin poistaminen, valinnaiseksi tekeminen, ei olisi mikään suomenruotsalaisuuden tappaminen.
On vain haurasta kuvitelmaa se, että suomenruotsalaiset ja suomalaiset jotenkin eroaisivat toisistaan. Miksi asettaa rajoja, vielä loukkaavasti? En ymmärrä sinua, saatoin siis ymmärtää väärin.
Nimim.
Kaikki isovanhemmat suomenruotsalaisia ja minä suomalainen, kuten hekin.
Iines: "Tuskin maltan odottaa, että Jape palaa kommentoimaan tätä "pakkoruotsia.""
VastaaPoistaMalttia, Iines, malttia. Hyvää kannattaa aina odottaa ;)
Täytyy näitä kommentteja nyt hiukan lueskella ja sulatella mutta kyllähän näihin sanottavaa on selvästi... osaan paljonkin...
Mutta palaan astialle kohta puoliin...
Voi luoja mitä tilityksiä, minkä pituinen kommenttisivu!
VastaaPoistaEn jaksanut kaikkea lukeakaan, mutta ymmärsin pointin.
Itse olen suomenruotsalainen, ja heti, kun joku mainitsee olevansa sitä mieltä, ettei ruotsin tulisi olla toinen kansalliskieli, piikkini nousevat nopeasti.
Tämä ajattelutapa on mielestäni ahdasmielinen. Ymmärrän, etteivät kaikki pidä ruotsin kielestä ja haluavat sen takia poistaa pakkoruotsin, mutta minä pyytäisin huomioimaan myös meidät suomenruotsalaiset, joille olisi entistä vaikeampaa saada ruotsinkielistä palvelua missään, jos pakkoruotsi poistettaisiin. Ymmärrän toki, ettei monikaan ehkä opi ruotsia pakosta, motivaation puuttuessa, mutta he osaavat varmasti edes jotain, ja sekin jo auttaa.
Det står skrivet i Finlands grundlag, att Finland är ett tvåspråkigt land, och så skall det också förbli.
Ruotsi antaa mielestäni mainion pohjan muiden samansukuisten kielten opiskeluun, eikä kukaan ole ketään kieltänyt opiskelemasta muitakin kieliä ruotsin rinnalla.
Koulujen kielitarjonnat nyt ovat mitä ovat, mutta tuskin ne siitä miksikään muuttuisivat, jos yhden kielen poistaisi.
Vastusta myös ajattelutapaa, että ruotsia tulisi opiskella sen takia, että Suomi joskus kuului Ruotsille.
Ruotsia tulisi opettaa sen takia, että meillä suomenruotsalaisilla olisi mahdollisuus palveluun omalla äidinkielellämme.
Enkä itse en kestä riikinruotsia, mielestäni se kuulostaa kamalalta...
Noh, tässä pikku tilitys.
Hit me with your best shot now.
Jesse,
VastaaPoistaalkoi kiinnostaa tieto, paljonko teitä suomenruotsalaisia oikein on, ja Wikipedian mukaan teitä on vuonna 2007 ollut noin 5,5 prosenttia koko Suomen väestöstä, eli 289 951. Lisäksi Ruotsissa asuu arviolta 60 000 suomenruotsalaista.
Jos ajatellaan tuota prosenttilukua, se on aika pieni, jos sitä käyttää perusteena sille, että ruotsin kieli olisi pakollinen koko Suomessa.
Itselleni pakollisuus ei ole aivan kynnyskysymys, mutta kieli-ihmisenä minusta turhempaankin aikansa voi käyttää kun ruotsin kielen opiskeluun, jota pidän siis hyvinkin järkevänä ja hyödyllisenä. Parhaiten mielestäni valinnaisuus kuitenkin takaa kielen arvostuksen ja aseman, koska pakollisuus luo turhia jännitteitä tässä asiassa.
Mutta siis, ei kai ns. "pakkoruotsin" pakollisuuden poisto merkitsisi sitä, että ruotsin kieli poistettaisiin suomenruotsalaisilta? Kyllä ruotsi säilyisi edelleen teidän äidinkielenänne koulussakin ruotsinkielisillä seuduilla ja isoissa kaupungeissa, joissa sitten taas opiskellaan suomea toisena (äidin)kielenä.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaVastaan nyt, muutamaan kohtaan tässä vaiheessa, kun Iines niin kovasti vastauksiani/kommentejani odottaa, mutta sitten käyn muutamalla "neuvoanatavalla" lähipubissa, jotta voin antaa mahdollisesti lisää päteviä kommentteja myöhemmin :)
VastaaPoistaKirlah: "Ei ole olemassa oppiainetta, jota ei olisi joku ollut vaatimassa vapaaehtoiseksi tai kokonaan poistettavaksi."
Niin mitä sitten? Ei kaikkien tarvitse sopeutua valmiina tarjottavaan p*skaan, kun näkee että muitakin vaihtoehtoja on. Miksi joku osaisi valita paremmin minun puolestani, kuin minä itse?
Kirlah: "Ja yleensä vain sen takia, ettei itse ole siitä PITÄNYT."
Kaikki ei pidä MÄMMISTÄ, mutta sitä ei ole kielletty kuitenkaan. Joku jopa kehtaa väittää että se on hyvää. Toisaalta kenenkään ei ole sitä pakko syödä, oli se kuinka hyvää tahansa, vaan se on ihan vapaaehtoista.
Kirlah: "Tavallisesti ei ole minkäänlaisia kunnollisia perusteita vaatimuksille."
Minkälaiset kunnon perustelut on pakkoruotsille? Tai sille että se valitaan sinun oppiaineeksi, sinulta kysymättä? Ei mitään! Muitakin kieliä on, jopa tärkeämpiäa. Sanoisin, että OIKEA toinen "kansalliskielemme", englanti, on tärkeämpi ja sillä pärjää lähes missä vaan. Ruotsin käyttökelpoiset "markkinat "on perin rajalliset.
Kirlah: "Ei ole ollut tietoa, mitä tarvitaan TYÖELÄMÄSSÄ."
Ikipäivänä en ole ruotsinkieltä tarvinnut TYÖELÄMÄSSÄ, enkä muuallakaan. On näet paljon tasa-arvoisempaa keskustella ruotsalaisten kanssa ENGLANNIKSI, jolloin kumpikin puhuu itselleen vierasta kieltä ja ymmärrys on hyvä. Miksi ihmeessä minun pitäisi "palvella" ruotsalaista puhumalla kehnosti hänen kieltään, kun molemmat voivat puhua kohtuullisen hyvin ja ymmärrettävästi englantia?
Kun joskus tulee käytyä ruotsissa, niin siellä pärjää hyvin englannilla.
Olen joutunut pakolla lukemaan ruotsia, mikä ei minua kielenä kiinnosta.
Ekaksi yläasteella, siten lukiossa, sitten ekassa insinööritutkintokoulutuksessa ja siten kaiken huipennukseksi toisessa insinööri tutkinossani oli VIRKAMIESRUOTSI vaatimuksena. No suoritin sen, enkä osaa yhtään sen enempää ruotsia, tuskin ollenkaan. Enkä ole ikinä ruotsia tarvinnut, hiukkaan heitettyjä tunteja kertakaikkiaan. Ihan turhaa koulutusta.
Ja kun kaikilla valtion virkamiehillä mm. poliiseilla jne. on pakkokoulutuksena tuo niin se on ihan turhaa rahan haaskausta. Samoin hallinnon kaksikielisyys on valtaisaa tuhlausta. Meillä on kuulkaas vain noin 5% ruotsalaisia ja heitä hyysätään 105%. Siis 5% takia on kaksikielisyys hallinnossa! Älytöntä!
Meillä on RKP:läinen feminisiti Stefan Wallin "tasa-arvoministerinä" (voi kiesus mikä lässykkä) ja Astrid Thors mamuministerinä, ei ihme että he haluaa tänne noita mamuja, kun ovat itsekin tottuneet hyysäykseen. RKP pois hallituksesta ekaks ja sitten pakkoruotsi pois ja suomi virallisesti yksikieliseksi. Siinä eväät josta on hyvä lähteä eteenpäin.
Pakkoruotsin poistaminenhan ei kyllä vaikuttaisi minuun kovinkaan paljon, käynhän ruotsinkielistä koulua, sekä toimin mielestäni luontevammin suomeksi. Tämä ei kuitenkaan poista suomenruotsalaista ylpeyttäni, ja tulen aina kärkkäästi puolustamaan suomenruotsalaisia ja suomenruotsalaisuutta.
VastaaPoistaPakkoruotsin kannalla ajattelen lähinnä heitä, jotka eivät omaa kovin hyvää suomen kielen taitoa. Heitäkin on.Periaatteessa suomenruotsalaisilla on oikeus asua ja asioida tässä maassa pelkästään käyttämällä ruotsin kieltä, mutta sehän ei kyllä käytännössä kovinkaan helposti onnistu.
Joo, me olemme pieni kansanryhmä, mutta pitääkö meitä ja oikeuksiamme sen takia väheksyä?
Meillä on oikeutemme, kuten tietenkin kaikilla muillakin.
Suomi on, yhä vieläkin, kaksikielinen maa. Tässä kannassa minä en suostu muuttamaan mieltäni minkään vertaa. Jos joku alkaa ajamaan lakiesitystä, joka poistaisi ruotsin kielen kansalliskielenä, luultavasti muuttaisin pois Suomesta, josta tällöin mielestäni olisi tullut ahdasmielinen pilkunviilaaja-maa. Ruotsiin en kyllä muuttaisi.
Jesse,
VastaaPoistaeikö ole pilkunviilaajuutta koko ajan korostaa sitä, että pakkoruotsin poistaminen, siis ruotsin kielen tekeminen vapaaehtoisesti, olisi suomenruotsalaisuuden kielto?
Siis sinä ajattelet kirjoittamasi perusteella, että pakkoruotsi ja suomenruotsalaisuus on sama asia?
Periaatteessa suomenkielisillä tulisi olla oikeus valita, mitä opiskelee, valita, mihin kasvaa. Vain periaatteessa. Vähän niin kuin ruotsinkielisillä on oikeus käyttää missä tahansa kieltään.
Se että suomenkielisten määrä on suuri, ei tarkoita sitä, ettei heillä olisi oikeus valinnanvapauteen!
VastaaPoistaJokaisella ihmisellä on oikeus valinnanvapauteen, tosin ihminen ei koskaan voi olla täysin vapaa. Meillä on oppimisvelvollisuus, elikkä koulussa on silti pakko käydä, eikös? Ja minä jouduin opiskelemaan fysiikkaa vielä lukiossakin, samoin joudun vielä kärsimään kemiankurssin, vaikka tiedän, etteivät nämä tiedot tule hyödyttämään minua kovinkaan paljoa.
VastaaPoistaMatikkakin ylä-asteella oli kaukana arkipäivän tarpeisiin vastaavasta matikasta, ja minä satun tietämään, etten tulevassa ammatissani käytä mitään vaikeampaa kuin +, -, / ja x.
Pakkoruotsi ei todellakaan ole sama kuin suomenruotsalaisuus, kaukana siitä. Pakkoruotsin tarkoitus on vain helpottaa yhden vähemmistön elämää.
Ei pakkoruotsin poistaminenkaan olisi suomenruotsalaisuuden kielto, se vain saattaisi vaikeuttaa tämän vähemmistön elämää entisestään.
Toki kaikki suomenruotsalaiset voisivat muuttaa ruotsinkielisiin kuntiinkin, mutta mitä valinnanvapautta sekin olisi, jos muualta vain ei kykenisi saamaan minkäänlaista plavelua äidinkielellänsä?
Meilläkin on oikeus asua missä haluamme.
Siis pakkoruotsin on oltava pakollista sen takia, että alle 300 000 ihmistä voisi elää miten haluavat? Ja että heilläkin olisi oikeuksia? Ei kukaan kiellä suomenruotsalaisena oloa, ei kukaan kiellä heidän oikeuksiaan, olemustaan.
VastaaPoistaSe vain, että jos tuollaista tradiotiota tekohengitetään pakkoruotsilla, niin onko se kannattavaa!!?
Entisestään?
Niin - teillä on oikeutenne, vaan suomalaisilla pitäisi olla myös!
Siis olet sitä mieltä, että on teidän oikeus viedä toisilta yksi menestymisen mahdollisuus, viedä yksi kielivalinta pois?
VastaaPoistaSinä voit hyvin opiskella kieliä vaikka työväenopistossa. Jos ylä-asteella olisit halunnut toisen kielen, olisit voinut pyytää vanhempiasi soittamaan kouluu. Satun tietämään tapauksen, jossa tämä onnistui.
VastaaPoistaVihaatko sinä puolestasi suomenruotsalaisa niin paljon, että yrität kääntää tämän kaikin tavoin heitä vastaa sanomalla, että men viemme teiltä mahdollisuuksia?
Sinulla on yhä kaikki mahdollisuutesi, et vain jaksa nähdä vaivaa niiden eteen.
Oj-joj Jesse, att ha rätten til att hålla tvånget på savolaxarna så att dom lär sig ett där helt onyttigt språk ...? Kan det löna sig?
VastaaPoistaHur blev det på Åland med deras studier med finskan?
Om det var populär?
OK, Du vet svaret.
Jesse och andra som sveskheten kär! Ni gör för er själva en otjänst då ni pressar med era inbillade rätt til tvångsvenskan. En sådan "rätt" också existerar jo inte utan det som finns i lagen är det att ni får service på ert modersmål. För att få den service riktigt och rikligt behövs det välvilja och däri behövs det frivilja! Att det kommer från hjärtat helt enkelt.
Jag är säkert på att slopas tvånget så höjs medkänslan för våra svenskspråkiga med samma mått.
För ett halvt sekel sedan blev jag tvungen att dublera en klass för svenskans skull. Att jag klarade den saken utan att bli språkets fiende var bara god tur. För många, det vet jag blev det tvärtom.
Med bäst möjliga tankar för Dig Jesse och andra på bägge sidorna av gärdet, må väl!
HannuHoo
Pari päivää sitten Åbo Underrättelserissä oli kirjoitus, jossa otettiin kantaa Umaya Abu Hannan lausumaan, että suomenruotsalaisten ei ole mahdollista säilyttää erityisasemaansa monikulttuuristuvassa Suomessa.
VastaaPoistaTilanne on hieman piinallinen, varsinkin suomenruotsalaiselle älymystölle. Pitäisi tukea uusien muuttajien oikeutta omaan kulttuuriin ja kieleen ja samalla säilyttää ruotsinkielisten erityisasema, joka taitaa olla ainutlaatuinen maailmassa.
Vaikka suhtaudunkin myönteisesti ruotsinkieleen, niin tapa, jolla Jesse puolustaa sen pakollisuutta, särähtää korvaani. Entä sitten kun meillä on 5%;n esim. venäjänkielinen vähemmistö. Lukevatko lapsemme sitten uutena pakkokielenä venäjää, tai arabiaa.
Aihe tuntuu olevan tällä hetkellä pinnalla suomeruotsalaisessa mediassa. Luulen, että syynä tähän ovat uudet vähemmistöt ja uudet suomenkieliset ikäluokat, joiden keskuudessa, korkeakoulutetut mukaanlukien, ruotsinkieli ei ole enää mikään tabu. Uudet, paremmalla itsetunnolla varustetut ja kansainvälisemmät ikäluokat eivät pelkää kyseenalaistaa pakkoruotsia.
Arvoisa Jesse.
VastaaPoistaKuka on vihasta puhunut? EN ainakaan minä.
Taas yhdistät pakkoruotsin suomenruotsalaisuuteen. Ymmärrä jo, että ovat kaksi eri asiaa! Pakkoruotsia joku saattaa vihata, se on aivan ymmärrettävää, mutta että joku vihaisi tiettyä kansan osaa, se ei olisi! Siinä on vissi ero.
Enpäs kuule voisi. Minulla ei ole ikää moiseen. Ja eikö oppimisen pitäisi tapahtua koulussa, eikä vapaa-aikana? Sinä tarkoitat, että jos en voi koulussa ottaa espanjaa, italiaa, ranskaa, saksaa, niin sitten minun täytyy ottaa ne vapaa-ajalla. MIelenkiintoinen ajatus, varsinkin kun samaistat koko asian koko ajan demokratiaan. Olisiko se sinusta demokratiaa?
Kuten olen luullut tehneeni, olen korostanut suomenruotsalaisten oikeutta kulttuuriinsa. Kieli on merkittävä osa kulttuuria. Heillä on oikeus kieleensä. Mutta! Minusta ei ole demokraattista se, että kulttuurin toteuttaminen ulotetaan myös suomenkielisten puolelle, pakottamalla!
Jesse, ei ruotsi koskaan maan pinnalta häviä! joku naiivi hurme on vienyt sinulta tämän faktan - pakkoruotsin kieltäminen ei veisi suomenruotsalaisia pois maailman päältä, eikä se estäisi valitsemasta ruotsia.
Enkä muuten usko siihen, että joku olisi voinut pelkällä soittamisella olla jäävi ruotsin opiskelusta. Se olisi nimittäin lain rikkomista koululta. Puhut aivan hupsuja!
VastaaPoistaJesse: "Ruotsia tulisi opettaa sen takia, että meillä suomenruotsalaisilla olisi mahdollisuus palveluun omalla äidinkielellämme."
VastaaPoistaTämä kielikysymys on mitä suurimmassa määrin tunnekysymys. Edelleen.
Ei ole olemassa järkiperustetta sille, miksei lapsille opeta ensin englantia.
Ruotsia puoltaa vain sen historiallinen asema maamme toisena kansalliskielenä - tämä on minusta ainoa oikea syy sille, miksi sitä pitäisi opettaa kaikille ainakin jonkin verran.
Valitettavasti tuo alun siteeraus Jesseltä on suurin syy sille, miksi ruotsia vastustetaan nykyään niin paljon. Ruotsinkielisillä on jo nyt monia etuoikeuksia, joten kuulostaa kornilta vaatia 95 % opettelemaan 5 %:n kieltä voidakseen "palvella" heitä...
Itse asiassa virkamiehiltäkin pitäisi poistaa vaatimus osata ruotsia, koska tämä suosii maamme kaksikielisiä - he ovat yleensä oppineet molemmat kielet ilman omaa ansiotaan.
Ruotsin kielen vertaaminen matematiikkaan, historiaan jne on lapsellista.
Jotta ruotsista olisi meille suomenkielisille hyötyä, meidän pitäisi oppia riikinruotsia. Sitä puhuu 9 miljoonaa ihmistä.
Tästä kaikesta sanomastani huolimatta rakastan suomenruotsalaisia.
(Ja Iinukka, tietysti tiesin että pilailit bättre folkillasi, muotoiluni oli vaan hieman hämärä.)
Meinasin munata itseni kirjoittamalla tähän jotain ruotsiksi, mutta sitten ajattelin, että voin sen tehdä helpomminkin.
VastaaPoistaMielestäni koulujen valinnoissa joutuu tekemään liian ratkaisevia päätöksiä liian nuorena myös muiden aineiden, kuin kielien kohdalla.
Ruotsinkielen opiskelut kannattavat vaikkapa virkoja haettaessa. Pitäisikö näin olla; sitä en osaa sanoa.
Englantilaisilla on sellainen paha tapa, että luokittelevat ihmiset puhutun kielen perusteella. Emme taida siinäkään rankingissa olla kovin korkealla.
Ja muita kieliähän me emme osaa, paitsi se kielellisesti lahjakkain ja ahkerin yksi prosentti populasta.
Utan vidare, eller hur? Ja sama saksaksi. (Tulihan se sieltä, joten tein sen oikeastaan kolmella kielellä.)
Ruotsinkielisille voi tarjota myös tulkkauksen; palveluita ei ole mikään pakko tuottaa niin, että koko kansa laitetaan opiskelemaan ruotsia, varsinkaan kun tulos on kielitaidon kannalta heikko. Kielitaidosta voi kepin sijaan käyttää porkkanaa, ja se voisi näkyä esimerkiksi palvelualojen palkkauksessa, jossa saisi kielitaidosta lisää.
VastaaPoistaPitkien pakollisten kieliopintojen sijaan voisi olla lyhyet ja ytimekkäät kurssit maan kieliin ja kulttuureihin. Saameenkin voisi tutustua, ja miksei venäjäänkin. Kulttuuriin ja kieleen yhtä lailla.
Ei minulla ole ruotsin kieltä vastaan mitä, pidin siitä kyllä koulussa ja kirjoitinkin hyvin arvosanoin, mutta en minä silti näe, miksei muutoksia voisi tulla opetukseen.
Minne
VastaaPoista(mel. Memory)
Minne, jag har tappat mitt minne.
Är jag svensk eller finne?
Kommer inte ihåg.
Inne! Är jag ut eller inne?
Jag har luckor i minne.
Sån' där små alkohål.
Men besinn' Er, man tätar med det
brännvin man får
fastän minnet och helan går.
*
Ojjoj som det sjöngs så att taket lyftes - till dagens ära. Snapsar och sill och annan god mat och supertrevligt sällskap. - I detta land vill jag älska och dö.
sign. savolaxisk svensk finne
Tuo oli Paavo. Kukas muu sellaista kirjoittasi - spräädää siitä, mistä minä sain kauhuni alun. Niin meillä on eri sykli pahan tajuamisessa.
VastaaPoistaJag stöder frivilligheten i alla ämnen i skolan. Då får lärare bara motiverade och snälla elever.
VastaaPoista...
Aistinko pientä tervettä ironiaa lausahduksessasi, että kun ruotsista tehdään valinnainen aine, niin opettaja saa vain motivoituneet ja joku muu ne kiinnostumattomat?
...
Rätt tolkat. (min specialitet är lätt ironi)
Mitt påstående gäller dock alla ämnen i skolan. Lärarnas dröm är väl snälla duktiga flickor som elever, kan jag tänka mig. Men vad gör man med den långa svansen av omotiverade skolelever - i alla ämnen - evvvk.
Man får tycka vad man vill om "pakkoämnen" i skolan, men faktum är att om man stämplar ett ämne som "pakko" så slår det över också på andra ämnen genast efter de första svårigheterna.
Rekommenderar att följa med skoldebatten t ex i Sverige.
Vem har annars hittat på utrycket "pakkoruotsi"? Varför ingen talar om "pakkosuomi"?
Ei tuo suursuomalaisen hauska runo mikään Paavon runo ollut, HG, vaan sehän on perinteisiä marttojen juomaluluja.
VastaaPoistaKatso itse vaikka.
Onpas täällä hyvä pakkoruotsikeskustelu yllä! Keskustelut voivat nähtävästi aina vaan paksummin, kun minä maltan olla hiljaa ja antaa teille enemmän tilaa.
VastaaPoistaMinäkään en munaa nyt itseäni kirjoittamalla tuohon Tuuren ja Jessen hienoon vääntöön jotakin ruotsiksi, koska Riku Riemun sanoin, voin tehdä sen suomeksikin.
Lähinnä tuosta alimmasta suursuomalaisen lievän ironisesta kommentista haluan nyt ensin vähän vängätä.
Kyllä minä tuon snapsilaulun tietysti tunsin,
VastaaPoistaen pitänyt sitä hetkeäkään runona - mutta
kello, ajankohta ja minulle (vievät säälittävästi
eteenpäin omaa aatettaan rikkomalla ja
jopa tappamalla viattomia naisia) tuo "minne"
on ollut niin voimakkaasti häiritsevä koska
joudun joka päivä miettimään missä kiusataan
ja kuka kiusaa ja saanko tyrmäystippoja vai
saanko aivotoimintaa muuten heikentäviä
aineita jne eli sadismi, joka esiintyy esiintyy
yhtä paljon ruotsinkielisessä kuin suomenkieli-
sessä alueessa: minä taidan olla näitten herrojen
raapimispuu, kuten kissan raapismispuuta
raapivat, yltyvät ja höröttävät innoissaaan, että
melkein saivat elämän pois.
Jos minä kuolen näitten sadistisiin jatkuviin
härnäyksiin ja kaikenlaisiin kemiallisiin tippoihin
joita superraukkikset yrittävät antaa siinä uskossa
että tekevät jotain hyvää niin minä haluan
vaan kysyä miten se on mahdollista, että tämä
uusi ystävä ja minä (joilla on vastakkainen
suhde mm Amerikkaan) silti olemme kumpikin
häiritty, revittyjä ja saa koko ajan puolustautua.
Minun pääni särkee aamusta iltaan tästä
stressistä, johon ei ole apua sillä nämä n.s. kiltit
joiden takia lensin ja jouduin tähän mafian
kynsiin - ne taas tollot perkeleet ovat syynä
eli heti kun rupeaa hössöttämäään jonninjoutavia
on samalla pimeä aivoistaan ja se pimeys
heittää osaavat (enkä siis erottele suomen-
ja ruotsinkielisiä paremmuussuhteessa kun en
erottele rasistisesti ketään mutta minä olen
jokaisen rasistisesti ajattelevan ja pedofilen
viha numero yksi: he inhovat minua koska
en ota kantaa puoleen ja vastaan vaan olen
yrittänyt elää elämäni kuten pitää: ettei olisi
riita.
Sen sijaan palkkaavat kovimmat sadistit
tekemään molemmista suunnista nyt minulle
pahaa? Tai toivottavasti olen väärässä mutta
kaikki hyökkäävät omilla poliittisilla ideoillaan
ja minä joudun jotenkin ristituleen. Siinä
palaa aivotoimintaa koska se on koko ajan
ylläpitävää.
Minä kuolen pian niin te, naiset etenkin - joilta
pyysin ajoissa apua - te olette syyllisiä että
annatte poikienne edes kasvaa pedofilianne alla
eli ylisuuren ihastuksen alla. Te naiset
olette syyllisiä että silpoatte lastenne identiteetti-
ominaisuudet, joka vaurioittaa lasta loppuelämän
psyykkisesti ja saa vihaa äitiä kohtaan (lue naisia kohtaan).
Nämä naiset ovat syyllisiä, ei vätysmiehet, eikä edes kovismiehet: sadistiset miehet ja niitten hirmuliskuäidit ikäänkuin syyttöminä.
Aistinko pientä tervettä ironiaa lausahduksessasi, että kun ruotsista tehdään valinnainen aine, niin opettaja saa vain motivoituneet ja joku muu ne kiinnostumattomat? (Iines)
VastaaPoista...
Rätt tolkat. (min specialitet är lätt ironi)
Mitt påstående gäller dock alla ämnen i skolan. Lärarnas dröm är väl snälla duktiga flickor som elever, kan jag tänka mig. Men vad gör man med den långa svansen av omotiverade skolelever - i alla ämnen - evvvk.(suursuomalainen)
Nej! Det är inte sant. Jag talar ny suomeksi, koska innostun!
Opettajan ihanne on oppilas, jossa on elonmerkkejä! Olkoon sitten niin, että ne elonmerkit suuntautuvat muuhunkin kuin tunnin teemaan, sillä elonmerkkiä kulkemalla opettaja pääsee, jos enää tarvis, kyllä takaisin teemaan. Joskus voi lähteä myös sitä elonmerkkiä pitkin muuallekin. Kauheinta on kiltti ja hiljainen tyttöoppilas, joka odottaa käskyjä ja toimintaohjeita.
Man får tycka vad man vill om "pakkoämnen" i skolan, men faktum är att om man stämplar ett ämne som "pakko" så slår det över också på andra ämnen genast efter de första svårigheterna.
Rekommenderar att följa med skoldebatten t ex i Sverige.
Vem har annars hittat på utrycket "pakkoruotsi"? Varför ingen talar om "pakkosuomi"?(suursuomalainen)
Pakkoruotsi on tosiaan väärin muodostettu ja leimaava käsite, ja tullut ehkä niistä ensimmäisistä kiivaista arvokeskusteluista, joissa ruotsin opiskelussa on väläytelty valinnaisuuden mahdollisuutta.
Tässä on mukana, niin kuin Tapsa ylempänä sanoo, ennen kaikkea tunnetta ja huolta oman kansallisen identiteetin vuoksi. Ymmärrän suomenruotsalaisten ajatukset, kun eläydyn asiaan. Minusta on turha vähätellä ylipäänsä ihmisten tunteita ja tuntemuksia, sillä ne liittyvät aina kullekin tärkeään asiaan.
Voidaan kai vielä todeta, että oli vieraan kielen opiskelu sitten pakollista tai valinnaista, opiskelu kannattaa. Muuten käy niin, että koneet tekevät nuo käännökset, tähän malliin (esimerkit ovat yltä.):
VastaaPoistamitään niin en ole katunut kuin sitä, etten päntännyt enempää Minnan tunneilla, sillä hän oli paras ope ikinä. (iines)
= mitään niin an OLE katunut kuin sitä, Etten päntännyt enempää Minnan thin badly, sillä hän oli paras opera in China. (tietokoneen kääntäjä)
Hyvin selitit tuon kielen logiikan sisälle pääsyn, Sokea kana,(iines)
= Hyvin selitit Tuonen kielen logiikan sisällä pääsyn, Soke channel,(tietokoneen kääntäjä)
(Joku oli nimittäin kääntänyt päreeni Kääntäjä-ohjelmallaan ruotsista englanniksi ja tämä oli tulos näistä lauseista.) Ja voipi se käännös olla tuon näköinen, jos opetus menee kauhean kivaksi opettajalla.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMika: "Ei ole pakkoruotsia vaan pakollinen toinen kotimainen. Pakollisuuden poistaminen tarkoittaisi sitä ettei ruotsinkielisten tarvitsisi opetella lainkaan suomea. Tämän enemmistö kokisi ongelmana?"
VastaaPoistaLähdetään siitä että ei enemmistön, eli suomalaisten, pidtä lähteä palvlemaan 5% vähemmistöä. Vaan vähemmistö sopeutuu. Paljon vähemmän sopeutujiakin. Suomesta virallisesti siis yksikielinen jolloin palvelut on tuotettava vain suomeksi, joka on edullisempaa koko yhteiskunnan kannalta. Jo ruotsinkielist halaa palvelua, he opettelee suomen, heille tuo suomi koulussa kyllä opetettaisiin.
Onko muuten Ahvenanmaalla pakko suomea? Ei taida olla. Miksi?
Minusta siinä on jo valmis reservaatti niille jotka ei halua opetalla suomea, mutta jotka haluaa välttämättä palveluja ruotsiksi, niin siellä olisi sopiva asuinpaikka.
Minusta on kaikkein älyttömintä, että mamuille opetetaan joillain paikakunnilla ruotsia "ykköskielenä" siis vähemmistön kieltä. Ei järkeä!
Ihanko totta, sinäkö se kielenkääntäjä olitkin, Jape - kiitos siitä! Sait minut nauramaan ja lukemaan kommentit uudelleen tuolla sekakielellä ja tuon päreeni englanniksi.
VastaaPoistaSiis niin hupia tuo konekieli että!
Eikä yksikään kielikoneohjelma pysty samaan kuin ihmisaivot, niin hienojakoinen on kielen rakenne, oli kieli mikä tahansa. Tuossa näkee varsin hyvin tekniikan rajat ja ihmisen kykyjen rajattomuuden. Kyllä me olemme ihmeellisiä! Ja kuitenkin elämme myös tuhotaksemme kaikkea hyvää ja kaunista, luontoa ja tosiamme, lapsiakin.
En usko siis, että sellaista kieliohjelmaa pystytään koskaan laatimaan, joka pystyy kääntämään esimerkiksi romaanin saati runon, kun ei yksinkertainen pärekään käänny.
Pitääkin huvikseen koettaa jotakin klassikkorunoa, vaikkapa mielirunoani Sarkian Erottua tarjota jonkin kielen kautta takaisin suomeksi.
Iines: "Ihanko totta, sinä se kielenkääntäjä olit, Jape, - kiitos siitä! Sait minut nauramaan ja lukemaan kaikki kommentit uudelleen tuolla sekakielellä ja tuon päreeni englanniksi.
VastaaPoistaJuu, minä se olin. Nyt vain ihmettelen miten tuohon kommentteihini tuli myös ruotsinkieliset lauseesi mukaan... nehän oli muutamia sanoja lukuunottamatta kääntynyt suomeksi...En nyt käsitä mikä meni pieleen...
Engalnniksi lauseesi kääntyivät hyvin ja tekstistä tuli ihan ymmärrettävää.
Jos joku muu haluaa kokeilla niin linkki on tässä:
http://translate.google.fi/translate_t#
Sieltä voi valita mistä kielestä mihkä kääntää ja laittaa "laatikkoon" nettisivuston esim. tämän
http://i-iines.blogspot.com/2009/11/till-svenska-dagens-aran.html
Jolloin se kääntää koko tämän bloggauksen.
Iines: "Eikä yksikään kielikoneohjelma pysty samaan kuin ihmisaivot, niin hienojakoinen on kielen rakenne, oli kieli mikä tahansa."
No varsinkin suomi on hankala noille konekäännöksille ja varmaan suomen kielioppi on vaikeaa kun sanan taivutukset ja sijamuodot (?) on sanan vartalossa, eikä erillisinä etu liiteinä varsinaisen sanan edessä.
Suomi on kielialueena niin pinei että ei lienen kenelläkään ainakiaan ilmiseksi tarjota kunnollista konekäännöstä suomenkieleen tai suomenkielestä muille kielille.
Mutta kuten totesin, olen kokenut tuon google translaten hyödylliseksi kun olen lukenut ulkoman lehtiä (muu kuin englanti) ja blogeja, niin olen kääntänyt ne kokonaan engalnniksi tuolla translatella. Ihan hyvää ja ymmärrettävää tekstiä on tullut, ruotsinkielestäkin.
Poistan nuo ylemmät kommentit ja pistän tään uudelleen, kun tuli sekakieltä käänökseen liikaa...
VastaaPoistaIines: "Joku oli nimittäin kääntänyt päreeni Kääntäjä-ohjelmallaan ruotsista englanniksi ja tämä oli tulos näistä lauseista."
heh heh hee - minä se olin :)
Testasin taas googlen translate sovelusta netissä ja totesin, että edelleenkään se ei osaa kääntää vieraasta kielestä suomeen, kuten ruotsista suomeen. Mutta se on varsin pätevä vieraasta kielestä englanniksi kääntämään, vaikka ei tiedäkään mikä pimpan on. :)
Käytän usein tuota translate sovellusta, joka osaa kääntää koko sivuston, kun luen minulle vierasta kieltä, vaikkapa saksalaista lehteä tai muuta. Niin käännän sen englannikisi, jota aika hyvin hallitsen. Sen käännös onnistuu hyvin. Suomi tuntuu olevan noille käännöskoneille vielä vaikeaa..
Tässä iloksenne Iineksen kolme ensimmäistä kappaletta käännöskoneesta ruotsi -> suomi:
"Kun olin pieni koulu tyttö, etsin minun iso siniset silmät koulun johtokunnan noin neekerit. Se ei ole vain tämän hallituksen, uskon, mutta muistan, se oli hyvin samanlainen. (Jos valitset bildet, se on isompi!)
Mietin, miten nämä ihmiset voivat olla ilman vaatteita, jotta niiden rinnat ja pimpan on selvästi vain - no pants. From geografiks kirja katsoin kunnolla myös negro penis, joka oli ruma. Ei ihme, ajattelimme, että nämä mustat ihmiset eivät ole viisaita. Luulimme, että olimme onnekkaita tilanteessa, jossa emme olleet mustat pimeässä Afrikassa. Me kiitti Jumalaa siitä, että olimme valkoinen, ja parempia ihmisiä.
Maalauksessa olen nähnyt! Muistan selvästi, että kissa ja hiiri munnet, ja pikku söpö kissa pojat. Rakastin kissat, ja haluan olla oma kissa. Oma kissan nimi oli: misu, Villi, Hupi I Hupi II ja Moko. Koira minulla oli hyvin, ja hänet kutsuttiin Masi kuoli auto."
Tässä vielä lopuksi konekielinen käännös Sarkian runosta Erottua. Käännätin runon ensin englanniksi ja sitten takaisin suomeksi:
VastaaPoistaKAARLO SARKIA:
Veet syvät päilyvät
ikävää.
Puut yllä häilyvät syväin vetten.
Ma tiedän, etten
sua enää nää.
Tie luotas lähtien
hämärtää.
Vain kuvat tähtien syöpyy veteen:
Niin silmäin eteen
sun silmäs jää
TIETOKONEEN KÄÄNNÖS:
Veet syvät hohtava
surullinen.
Puita haihtuvien syväin vetten.
Tiedän, että olen
he eivät enää sua.
Tie luotas
epäselvä.
Vain kuvia tähteä syöpyy veteen:
Joten edessä silmäin
Aurinkolasit Ice
Japen kommenttiin...
VastaaPoistaAhvenanmaalla ei ole pakollista toista kotimaista koska siellä toista kotimaista ei ole (ruotsi on ainoa). Muualla Suomessa on kaksi virallista kieltä.
Jos pakollinen ruotsin opiskelu halutaan pois kouluista, Suomesta pitäisi saada ensin yksikielinen maa (kuten ehdotit ensimmäisessä kommentissasi). Ruotsista tulisi näin vieras kieli, jolloin siitä tulisi valinnainen.
Keskustelu pakkoruotsista kouluissa on turhaa ennen isompia poliittisia päätöksiä.
Kielet eivät ole ongelma maan kaksijakoisuuteen vaan kieliä syytetään silloin kun sekä suomen- että ruotsinkieliset ja juuri Ahvenanmaan poppoo tuntee muita edustajia ja näitä verkostoja pitäisi avata eikä kutsua maan "kieliväestöä" syyksi jostain joka koskettaa yhtä paljon sitä oman porukan kieltä. On siis sekoittunut jo kauan sitten: ei ole kielen syy tai ansio vaan jonkun remmin syy tai ansio.
VastaaPoistaDon't mix ja sitäpaitsi ruotsinkieli on tae, ettei jää pelkäksi suomenkieleksi joka on maailmalla yhtä tyhmä kieli kiun swahili paitsi, että swahiliä taitaa osata huomattavan paljon enemmän ihmisiä.
Kieli on sekä sisältö (ajattelu) että väline (kommunikaatiomedia) ja näitten mix eli työkalu medioimiseen.
VastaaPoistaKolme asiaa yhdessä asiassa: mitä-missä-miten.
Ajattelu syntyy tilanteessa eli tulkinta on samalla aina sekä tulkinta, kieli että hahmo. Samalla tapahtuu kolme avausta: Isä poika ja pyhä henki. Kolmen kopla on myös abduktio mutta abduktiossa on yhtenä osana valmis skenario tai valmis hypoteesi joka koetellaan.
Eikö muuten tuota Mikankin mainitsemaa ns. pakkoruotsiasiaa voisi hoitaa kielilakia ja opetuslakia muuttamalla ilman että valtiota julistetaan yksikieliseksi?
VastaaPoistaVoitaisiin poistaa kielen pakollisuus opinnoissa ja ehkä ruotsin kielen taitovaatimus virkojen pätevyysvaatimuksista. Suomi tunnustettaisiin pääkieleksi, mutta siis kolmikieliseksi (saamelaisia 50 000 - 100 000) maaksi.
Grunden försvinner från teologin:
VastaaPoistatolkning är alltid tre hörn samtidigt - inte bara ordet som är en lineär förenkling i tolkningen:
1. Fadern (auktoriteten)
2. Sonen (den egna erfarenheten och märkväl att den är alltid alltid subjektiv och finns alltid i bagaget om man vill tala om att veta: om man inte har egen erfarenhet utan bara upptäckt via böcker är det inte insikt utan inbillning)
3. Heliga anden (ögat, synen, teorin, uppfattning, egen uppfattning eller egen trosföreställning).
Dessa tre blir bildens hörn om man vill vara ärlig.
Mika: "Ahvenanmaalla ei ole pakollista toista kotimaista koska siellä toista kotimaista ei ole (ruotsi on ainoa). Muualla Suomessa on kaksi virallista kieltä."
VastaaPoistaAhvenanmaa on osa suomea. On perin kummallista että yhdellä alueella on erityisoikeuksia ja vielä sellainen että ei ole suomenkieli virallinen kieli. Siis aivan kummallista.
Mika: "Jos pakollinen ruotsin opiskelu halutaan pois kouluista, Suomesta pitäisi saada ensin yksikielinen maa (kuten ehdotit ensimmäisessä kommentissasi)."
Siis kaikista helpoin olisi jos suomi oli viralisesti yksikielinen, se poistaisi monet ongelmat "automaattisesti". Totean vain sen verran että koulutuksessa pakollinen ruotsi on kyllä täysin keinotekoinen asia, eikä liity mitenkään suomen kaksikielisyyteen. Ei mitenkään. Näin on vain päätetty joidenkin "viisaiden " toimesta, että suomalaisten pitää pakolla opiskella ruotsia.
Mika: "Ruotsista tulisi näin vieras kieli, jolloin siitä tulisi valinnainen."
Ei varmasti ole näin (tarkoitan perusteluasi), jos olisi, niin nykytilanteessa ruotsia solkattaisiin kaikille joka paikassa jo päiväkodista lähtien. Miksi se tulisi koulutkseen mukaan vasta yläasteella?
Ja vielä lisäyksenä, Mika. Valtaosa kunnista on virallisesti yksikielisiä, silti joka hiivatin kunnassa luetaan pakkoruotsia, vaikka tälle ei ole a) mitään perustetta ja b) ei mitään tarvetta.
VastaaPoistaÄlytöntä touhua.
Ei yksikielisten kuntien tarvitse antaa palveluja ruotsiksi.
Iines, tuo mistä ehdotat on turhan monimutkainen asia kun se menisi helpoiten juuri julistamalla suomi virallisesti yksikieliseksi, toki turvaten saamenkielisten kieli asiat.
VastaaPoistaMinulle sopii tässä asiassa kaikki!
VastaaPoistaItse koen ruotsin kielen pakollisuuden vain rikastaneen maailmaani, sillä valinnaisena en olisi ruotsia valinnut, vaan taideaineita.
Osaan nyt lukea ruotsinkielistä kirjallisuutta ja lehtiä, menin kielen osaamisen vuoksi jopa töihin moniksi kesiksi Ruotsiin, ja myös opiskelussani hyödyin kielen osaamisesta monella tavalla.
Minun siskoni jopa kohtasi aviomiehensä ollessaan hyvän kielitaitonsa vuoksi Ruotsissa open hommissa yhden talven.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaSe mikä rikastutaa sinua ja siskoasi, ei välttämättä rikastuta muita.
VastaaPoistaVapaa valinta, se on avain asia monessakin asiassa ja jopa itsestään selvyys. Miksi ei siis tässä ruotsinkielen pakollisusasiassa?
On aika kummalista kun nykymaailmssa vielä kuvitellaan, että joku toinen tietää paremmin kuin sinä itse mitä haluat, mikä sinua kiinnostaa ja mistä sinulle kenties on hyötyä.
Tietenkään koulu ei kaiken maailmam taideaineitakaan voi tarjota rajatta, mutta nykyisissä puitteissa olisi mahdollisuus monelaiseen joustavaan valintaan. Ehkä pitäisi olla tietyt puitteet, minkä verran erilaisia aineita kukin voisi valita, jotta ei joidenkin oppimiskokemus mene aivan yksipuoliseksi.
Kun minä juuri koetin sanoa, että minulle käy tässä vapaa valintakin.
VastaaPoistaIhan oikeasti: en kirjoittanut pärettäni ruotsikeskustelun vuoksi, vaikka olen toki iloinen, että tästä virisi näin vilkas keskustelu. Kaiken kaikkiaan pakkoruotsikeskustelut ovat vähän boooring.
Olisin enemmän halunnut puhua noista koulutauluista ja kenties neekerinkuvista. Siitä, miten vieläkään ei ole oikein päästy eroon tuosta ajatuksesta, että neekeri on töröhuuli Afrikasta, isomelainen gorilla, joka vie naiset, jotka vikisevät vain vähän, ikään kuin nimeksi.
Iines: "Kun minä juuri koetin sanoa, että minulle käy tässä vapaa valintakin. "
VastaaPoistaJuu, huomasin sen kyllä ja reksiteröin. Taitaa vain olla niin kuin Mikakin tuossa totesi: Keskustelu pakkoruotsista kouluissa on turhaa ennen isompia poliittisia päätöksiä.
Sikäli olen kyllä Mikan kanssa eri mieltä, tai oikemmain täydentäisin hänen vastaustaan. Mitään poliittisia päätöksiä ei nimittäin saada aikaan tai oteta edes käsittelyyn, ellei asiosita ensin puhuta kansalaisten keskuudessa ja sieltäpäin tule painetta muutoksiin. Näin uskon.
Iines: "Ihan oikeasti: en kirjoittanut pärettäni ruotsikeskustelun vuoksi"
No miksi kirjoitit sen, ja vielä ruotsalaisuuden päivänä?
Iines: "Kaiken kaikkiaan pakkoruotsikeskustelut ovat vähän boooring."
En ymmärrä miksi ne ovat tylsiä.
Niin, totta, aina on joukossa Jessen kaltaisi tyyppejä, joiden mielestä 95% enennmistön pitää miellyyttää 5% vähemmistöä.
Iines: "Siitä, miten vieläkään ei ole oikein päästy eroon tuosta ajatuksesta, että neekeri on töröhuuli Afrikasta, isomelainen gorilla, joka vie naiset, jotka vikisevät vain vähän, ikään kuin nimeksi."
Miksi kirjoiti aiheesta ruotsiksi, jos asia on sinulle tärkeä? Eikä kai se ole vain kyse ajatuksesta? Eikös neekerit ole töröhuulia yleensä jne?
Tai kenties kirjoitit aiheesta, minä näin suomalaisena en vain ymmärtänyt kirjoittamaasi. Tämähän se on yleinen ongelma; ihmiset ei puhu samaa kieltä ja kommunikoi samalla tasolla.
Sitten ihmetellään että miksi tuo ei ymmärrä.
Ei tässä keskustelussa vikaa ollut, Jape, ja sehän innosti uusiakin lukijoita juttelemaan, eli sinä hoidit oman kommentointisi ja perustelusi ihan ok, samoin kuin muut.
VastaaPoistaMinä vaan yritin perustella sitä, miksi minulle ei kysymys ns. pakkoruotsista ole kovin tärkeä.
Kirjoitin päreen ihan huvikseni, niin kuin tuon margariinitarinankin. Oli hauskaa puhua ruotsin kieltä, kun koen sen aika helpoksi erittäin korkeatasoisen opetuksen ansiosta. Olen ennenkin kirjoittanut ruotsinkielisen päreen.
No ei ollut vikaa, Iines, keskustelussa, mutta jotakin siitä kai sitten jäi uupumaan, kun kerroit että olisit hakunnut nistä hieman aiemmin mainitsemistasi jutusta keskustella...
VastaaPoistaSinänsä mukavaa, että tulee uusia keskustelijoita mukaan ja erilaisia näkemyksiä ja perusteluita sen myötä.
Ei siinä mitään, sinä saat blogin emäntänä kirjoittaa ihan millaisia ja minkä kielisiä päreitä haluat. Hienoa on kaiken lisäksi se, että koet ne hyödyllisisksi itsellesi. Kielitaito on hieno asia oli se nyt mitä kieltä vaan.
Koen nämä keskustelut enemmän kuin hyödyllisiksi, Jape.
VastaaPoistaEnnen kaikkea keskusteleminen - väliin kiihkeäkin niin kuin hyvä keskustelu väistämättä joskus on - on hauskaa. Sitä paitsi en eläissäni ole kohdannut niin monia persoonallisuuksia läheltä kuin näissä sanansäilän heilutuksissa. Tietysti koulussa kyllä, mutta se on eri asia.
Arawn esittää sinulle Jape vähän kommenttia tuolla Perusteetonta väkivaltaa -keskustelussa - jos et meinaan huomaa enää kurkistaa noin alas.
Iines: "Olisin enemmän halunnut puhua noista koulutauluista ja kenties neekerinkuvista. Siitä, miten vieläkään ei ole oikein päästy eroon tuosta ajatuksesta, että neekeri on töröhuuli Afrikasta, isomelainen gorilla, joka vie naiset, jotka vikisevät vain vähän, ikään kuin nimeksi."
VastaaPoistaNo, puhutaan.
Vielä meidän lapsuudessammehan koulutaulut olivat tuollaisia ja "neekeri" lähes korrektia kieltä, yhtä vähän loukkaava kuin "eskimo".
Tuossa kuvassakaan ei itse asiassa ole mitään loukkaavaa. Se kuvaa entisaikojen elämää Afrikassa, aivan samoin kuin meiltä näytettäisiin kuva savupirtistä tai lylyn lykkijästä jalkajousi olalla.
Tuo loppuosa lauseestasi on myöhempää perua. Näin ensimmäisen "neekerini" 60-luvulla, hän oli "pastori" ja puhui koulussamme, ja silloin en kuullut kenenkään esittävän minkäänlaisia alentavia tai seksuaalisuuteen viittaavia kommentteja.
Se on sitten eri juttu, että hän viipyi kylässämme 3 viikkoa ja sen aikana hän pani kaksi tyttöä paksuksi. Mutta sehän selvisi vasta myöhemmin.
Virallisestihan kaikki ihmiset ovat hyvin suvaitsevaisia, mutta yksityiskeskusteluissa aika moni esittää kärkeviäkin mielipiteitä - niin mustalaisista kuin somaleistakin - vakuuttuneena siitä, että heidän siunailemansa tapaukset ovat totta.
Jossakin määrinhän ne ovatkin totta. Sen takia sellaisista "ajatuksista" ei päästä eroon?
No hyvä, Iines :)
VastaaPoistaOn monia persoonallisuuksia ja monta tapaa esittää asiat, välillä kiihkeästi ja välillä rauhallisesti, riippuen siitä minkä asian kukin keskustelija kokee itselleen tärkeäksi.
Iines: "Arawn esittää sinulle Jape vähän kommenttia tuolla Perusteetonta väkivaltaa -keskustelussa - jos et meinaan huomaa enää kurkistaa noin alas."
Jaaha, onkos "vanha" kiista/väitelykumppanini Arawn kommentoinut jotain minun lausumaani. Arawn on niin herttainen, että olen lähes aseeton häntä vastaan, mutta vain lähes :)
Kiitoksia vinkistä Iines. En tosiaan ole huomannut noita hieman vanhempia keskusteluja katsoa nyt toviin.
Katson illemmalla mitä Arawnilla on mielessä / miten hän nyt minua ojentaa tällä kertaa...
Tapsa P. "Se on sitten eri juttu, että hän viipyi kylässämme 3 viikkoa ja sen aikana hän pani kaksi tyttöä paksuksi. Mutta sehän selvisi vasta myöhemmin."
VastaaPoistaSaatiinko "neekeri" kantamaan vastuu lapsistaan vai menikö ihan kulttuurin rikastamisen riemun piikkiin?
On jännää kuinka lievätsi ja ymmärtäväisesti suhtaudutaan jos isä on mamu tai muu ulkomaan ihme.
Jos katsoo esim. tätä juttua (lähde on luotettava Hesari):
Heidi Jalid on seitsemän lapsen yksinhuoltaja Herttoniemestä. Lapset vasemmalta Jamon, Nuno, Samiira, Safiya, Yasim, Sarafina ja Ayoub.
Heidi Jalid on 31-vuotias yksinhuoltaja. Lapsilla on kolme eri isää.
Isät tapaavat lapsiaan satunnaisesti ja osallistuvat kukin tavallaan.
Siis isät osallistuvat kukin tavallaan. Tämähän on mainiota. Kuinka kiihkottomasti ja ymmärtäväisesti asiaan suhtaudutaan, ei mitään painetta eikä vaateita, vaan kukin voimensa mukaan.
Tuossa on kulttuuria rikastettu oikein urakalla.
Tapsa,
VastaaPoistaminä taas olen niin tynnyrissä kasvanut, landepaukku, että näin ensimmäisen neekerini vasta opiskelukesänäni Tukholmassa, jossa heitä ja muita tummaihoisia oli niin paljon, että se oli minulle pienoinen kulttuurien kohtaamisen shokki. Olin ihan hengästynyt siitä erilaisuudesta ja kansainvälisyydestä, johon törmäsin.
En osaa sanoa, oliko Ruotsissa tuolloin, 70-luvulla, rasismia, mutta minuun muuan nuori ruotsalaismiesjoukkio suhtautui halveksien, tartuttuaan toiveikkaasti kiinni käsivarteeni hotellin pimeillä portailla poistuessani iltavuorosta. Kun he huomasivat että olin suomalainen, he tönäisivät minut pois, alas rappusia. Jos olisin ollut ruotsalainen, niin kuin he olettivat ensin, minun olisi tainnut käydä kalpaten. En kelvannut edes raiskattavaksi suomalaisnaisena!
Jape,
VastaaPoistaluin tuon linkkisi jutun, Hesarin sivuilta, Jutun mukaan tämä yksinhuoltaja Heidi kelpaisi mielestäni malliksi muillekin suomalaisäideille jo ihan tämän poimimani katkelman perusteella:
"Kun lapset ovat koulussa ja päiväkodissa, Heidi käy vauvan kanssa kaupassa ja hoitelee asioita. Koulun jälkeen äiti kulkee mukana harrastuksissa. Omaa autoa ei ole, vaan matkat tehdään julkisilla.
Illalla syödään yhdessä ja katsotaan Salatut elämät, jonka jälkeen on vuorossa iltapesut ja nukkumaan meno. Yhdeksältä ollaan jo pedissä, ja viimeistään kymmeneltä kaikki lapset nukkuvat.
"Meillä on tällaisia rutiineja, ettei joka asiasta tarvitse neuvotella erikseen."
Ruoanlaittoon ja siivoamiseen lapset osallistuvat innokkaasti. Imuroimisesta jopa tapellaan.
Äitiys on nyt kaikki kaikessa Heidi Jalidille. Lasten tekemisen ohessa hän on opiskellut lähihoitajaksi, mutta työelämään ei ole vielä kiirettä.
Lasten kuvat ovat näkyvästi esillä olohuoneen seinillä, ja kirjahyllyn hyllyt on täytetty pelkillä valokuva-albumeilla. Kaikki Jalidin kodissa viestittää lapsista.
"Pienet asiat ovat niitä suuria. Me nauramme paljon, kun lapset ovat eri ikäisiä ja heittävät niin erilaista juttua. Sitten jotkut apupyörien jättämiset, maitohampaat ja matseissa tehdyt maalit ovat niitä päivän kohokohtia."
Ja jokaista niitä kolmea eri isää hän sanoo rakastaneensa. Mitäs siihen on kellään sanomista!
Iines: "Jutun mukaan tämä yksinhuoltaja Heidi kelpaisi mielestäni malliksi muillekin suomalaisäideille jo ihan tämän poimimani katkelman perusteella:"
VastaaPoistaAivan, Heidi ei siinä syytellyt isejä eikä vaatinut heitä vastuuseen, että ihan esimerkiksi kelpaa muillekin suomalaisäideille. Ymmärsit pointin, Iines.
Iines: "Ja jokaista niitä kolmea eri isää hän sanoo rakastaneensa. Mitäs siihen on kellään sanomista!"
En mitään, paitsi jos ruokot maksaa kunta (ja sitä kautta suomen kansalaiset), niin kuin epäilen tässä tapauksessa olevan tilanteen.
"Äitiys on nyt kaikki kaikessa Heidi Jalidille. Lasten tekemisen ohessa hän on opiskellut lähihoitajaksi, mutta työelämään ei ole vielä kiirettä."
VastaaPoistaEi ole kiirettä työelämään, no eipä tietysti. Kuinkahan hän tulee toimeen?
No kuules nyt Jape,
VastaaPoistajos nainen synnyttää seitsemän uutta kansalaista ja tulevaa veronmaksajaa Suomeen, niin eikös hän ole osansa jo tehnyt suomalaisten hyvinvoinnin eteen. Ja jos kerran on kouluttautunut ammattiin, toki hän työelämäänkin palaa.
Yritän vain sanoa sitä, että ei pidä arvostella perheen elämää, jos siellä kerran on rakkaudellinen ilmapiiri ja lapsista huolehditaan selkeästi paremmin kuin kaikissa kahden huoltajankaan perheissä.
Iines: "jos nainen synnyttää seitsemän uutta kansalaista ja tulevaa veronmaksajaa Suomeen,"
VastaaPoistaMikä varmuus ja tieto meillä on että noista kansalaisista tulee nettoveronmaksajia?
Iines: "niin eikös hän ole osansa jo tehnyt suomalaisten hyvinvoinnin eteen."
Niin mitä hän on tehnyt suomalsiten hyvinvoinnin eteen?
Iines: "Ja jos kerran on kouluttautunut ammattiin, toki hän työelämäänkin palaa."
Tämä ei ole ollenkaan kirkossa kuulutettua. Olisin enempi skeptinen tämän suhteen.
Iines: "Yritän vain sanoa sitä, että ei pidä arvostella perheen elämää, jos siellä kerran on rakkaudellinen ilmapiiri "
Elikkä jos kaikki sanoo elävänsä rakkaudellisessa ilmapiirissä, niin voidaan heittäytyä ihan yhteiskunnan "armoille"? Tämähän on mainiota. Ihan prekariaatti touhua.
Nyt tulee taas sellaista juttua täällä, että täytynee vetäytyä toisaalle. Ihan ihmeelistä settiä. Ihan kuin jonkun intialainen gurun, joogalentäjän, henki puhaltaisi tällä kertomassa kuinka suomalinen yhtiskunta pyörii.
Rakkaudellinen ilmapiiri...
Herra on hyvä vaan.
VastaaPoistaTäällä on tosiaan välistä ihmeellistä settiä ja joogalentoa eli täällä ei todellakaan ihmistä tuomita sen vuoksi, että hänen lapsillaan on ulkomaalainen tai maahanmuuttanut isä tai että hän kipaisee Espoon Turvakotiin, kun joku vähän tönäisee häntä ja hänen lapsiaan.
Iines: "täällä ei todellakaan ihmistä tuomita sen vuoksi, että hänen lapsillaan on ulkomaalainen tai maahanmuuttanut isä"
VastaaPoistaEi tähän tuomintaan tarvitaankin suomalainen mies.
Iines: "että hän kipaisee Espoon Turvakotiin, kun joku vähän tönäisee häntä ja hänen lapsiaan."
Jep, siellä vallitsee rakkauden ilmapiiri...
Iines: "Herra on hyvä vaan."
Kiitos!
Älä aina jankkaa... paskaa, Jape.
VastaaPoistaOlen kyllä tässä asiassa Japen kanssa samoilla linjoilla. Ihmettelen muun muassa sitä, missä välissä tämä pienten lasten äiti ehtii tapailla niitä uusia miehiä. Olen itse yksinhuoltajaäitinä todennut sen, että seurustelua ja äitiyttä on varsin vaikea yhdistää toisiinsa. Rakastunut äiti ei ole välttämättä hyvä äiti, koska ajatukset pyörivät siinä uudessa miehessä eivätkä lapsissa. Sitä paitsi monetkaan miehet eivät ole valmiita ottamaan vastuuta toisten miesten lapsista. Mielestäni olisi parempi, että äiti keskittyy jo olemassa oleviin lapsiinsa eikä kiirehdi hankkimaan uusia siittäjiä itselleen.
VastaaPoistaSirja
Sirja,
VastaaPoistaeihän tuo standardinmukaista suomalaiskansallista ihanneperhettä toki vastaa, että äidillä on ensinnäkin seitsemän lasta ja toiseksi kolmen eri isän kanssa ja kolmanneksi ilmeisesti maahanmuuttajien kanssa.
Vaan kyllä meitä ihannestandardien ulkopuolella eläviä ihmisiä tässä maailmassa riittää ilman kenenkään tuomitsemista ja paheksuntaakin.
Minä nostan hattua reippaalle nuorelle äidille, joka pitää lapsistaan hyvän huolen ja jopa edellyttää heiltä jonkinlaisia käytöstapoja ja vastuita. Näin onnellisesti ei ole läheskään aina standardiperheissä.
Missä se reipas äiti on?
VastaaPoistaEntäpä miten isien vastuu on hoidettu?
No kyllä äiti reipas on, kun hän on suorittanut lähihoitajan tutkinnon synnytystensä lomassa ja kasvattanut lapsistaan kodinhoitoon osallistuvia iloisia lapsia. Lisäksi hän kuljettaa lapsia julkisilla välineillä heidän harrastuksiinsa - ts. ei pane lapsia yksin menemään, vaan menee mukaan. Tämä on minusta vastuullista vanhemmuutta ja läsnäoloa lasten elämässä, heidän ehdoillaan silloin kun he ovat pieniä.
VastaaPoistaKunkin isän kanssa ollaan tekemisissä, jutun mukaan --> ks. linkki ylempää, juttu ei olut minun vaan Japen.
No sen vielä lisään, että minua ei pidä nyt lukea niin, että kannustaisin naisia tällaiseen yksinäiseen äitiyteen ulkomaalaisten miesten kanssa.
VastaaPoistaKun nainen nyt on tuossa tilanteessa, hän hoitaa elämänsä kuitenkin hienosti.
Tuon jutun mukaan isän vastuu on hoidettu siis niin, että isän kanssa ollaan satunnaisesti tekemisissä ja isät osallistuvat kukin tavallaan.
VastaaPoistaTuossako se isän vastuu on?
Ja mitä tuo 31 vuotias nainen vielä ehtiikään, kun on tuossa iässä 7 lasta 3 eri miehen kanssa...
Tuossahan ehtisi hyvin vielä pyöräyttää toiset 7 lasta 3 eri maahanmuuttajamiehen kanssa. Sitten olisi 14 lapsen YH-äiti.
Minulla on avioliiton ulkopuolella yksi alaikäinen tytär naisen kanssa, jolla on lapsia myös kahden muun miehen kanssa. Ja lapset ovat tällä yksinhuoltajaopiskelijaäidillä aivan kiitettävästi hoidetut. Ei tässä sen pahempia, eikä parempia olla muunmaalaisten kanssa.
VastaaPoistaJos joku haluaa olla ilkeä, se voi olla sitä ensin saamattomalle itselleen ja vasta sitten pilkata sellaisia, joilla lastenkasvattamisen vastuu on suurimmillaan.
Asialliset, kuten "Sirjan" esittämät arvelut ovat paikallaan, koska hän esittää niitä lähtökohdista, joissa kokemuskin puhuu. Ja luulen, että hänkin ymmärtää, kuinka elämä meitä täällä joskus heittelee aivan kummallisille mutkille.
Minä tiedän, että kyllä lasten vanhemmat venyvät uskomattomiin suorituksiin "urallaan" jos niikseen tulee. Oma äitivainaani oli oiva esimerkki siitä.
Sellaisten, joilla näissä kysymyksissä on vain omista housunprässeistään vastaaminen, ei ainakaan kovin varmoja mielipiteitä kannattaisi esittää.
Ja mikäs se olikaan tämän Iineksen kirjoituksen alkuperäinen aihe?
Minusta lasten hankkiminen on vakava asia, jota kannattaa harkita monelta kantilta ennen kuin siihen ryhtyy. Ennen kaikkea kannattaa miettiä, kenen kanssa niitä lapsia hankkii ja kestääkö suhde vanhemmmuuden, koska lapsella on hyvä olla sekä isä että äiti. Jos suhde kuitenkin kaatuu, etusija olisi annettava lapsille, koska lapset tarvitsevat huoltajaansa enemmän kuin huoltaja uutta suhdetta, olipa huoltaja sitten nainen tai mies.
VastaaPoistaItsestäni voin kertoa sen verran, etten ole yksinhuoltaja eron vaan leskeyden takia. Mieheni oli ulkomaalainen ja suhtautui isyyteensä hyvin vakavasti. Hän oli sitä mieltä, ettei lapsia pidä hankkia, jollei heitä voi elättää, ja ihmetteli suuresti "kyllä yhteiskunta hoitaa ja maksaa" -ajattelua.
Minun on todella omien kokemusteni perusteella vaikea uskoa, että seisemän lapsen yksinhuoltaja hoitaa tuosta noin vain iloisna mielin koko lapsikatraan ja tasapainoittelee siinä vielä kolmen isän kanssa. Miten ihmeessä sellainen hoituu käytännössä?
Sirja
Jag är inte heller svensk och inte säker på grammatik. Här finns ett förslag om rättning av grammatik:
VastaaPoistaNär jag var en liten skolflicka, tittade jag med mina blåa stora ögon på en skoltavla om negrer. Den var inte just den här tavlan, tror jag, men jag kommer ihåg , att den var mycket likadan som den här. (Om du klickar på bilden, blir den större!)
Jag undrade om, hur dessa människor kan vara utan kläder, så att deras bröst och pimpa (?) syns - utan byxor. I geografiboken tittade jag ordentligt också på negerns penis, som var ful. Inget under, att vi tänkte, att dessa svarta människor inte är kloka. Vi tänkte, att vi var lyckliga, när vi inte var negrer i mörka Afrika. Vi tackade Guden om det, att vi var vita och bättre folk.
Den här tavlan har jag sett! Jag kommer ihåg klart denna katt med musen i munnen, och de små söta kattpojkarna. Jag älskade katterna, och ville gärna ha en egen katt. Mina katters namn var: Misu, Villi, Hupi I, Hupi II och Mökö. En hund hade jag också, han hette Masi, dödades av en bil.
Jag tycker, att bara de fina familjerna hade ett badkar i badrummet, ty alla inte ens hade en wc-toalett. Men händerna tvättade och fötterna torkade vi ju alltid! Vi kunde också niga och pocka, vår lärarinna Aino lärde oss.
Jag har skrivit dessa rader utan ordbok och grammatik och önskar, att också ni skriver modigt något på svenska, till dagens ära. Ni kan skriva också på finska, om ni vill. Kommer ni ihåg dessa skoltavlor? Vad tänker ni om negrer? Och mina fel kan också rättas med en rödpenna, om ni bara vill.
Det här var bara ett förslag, men kanske lite mera flytande svenska. Ett bra försök!
KM
Anonyymi, KM
VastaaPoistaNo kiitosta vaan punakynästä! Hämmästyin ainoastaan virheitteni vähäistä määrää!
Kieli poskessahan tuo päre on vuoltu, tyylilajina naivismi, josta tykkään. Ehkä tuossa päreen tyylissä on jotain siitä kieltenopetuksen hengestä ja tyylistä, jolla vierasta kieltä meidän kalloihimme taottiin. Se oli pelkkää sanojen ja kieliopin lukua ja alituisia käännösharjoituksia. Tulos on tuossa.
Sirja, muut,
VastaaPoistaolet oikeassa Sirja kun sanot, että pitäisi harkita lasten hankkimista monelta kantilta, koska lapsi on vakava asia.
Minusta päivittely ja ohjeitten antaminen jälkikäteen on kuitenkin turhaa suunpieksäntää.
Kun nyt naisella kerran on seitsemän lasta kolmen eri isän kanssa, niin todetkaamme, että nainen suoriutuu rutisematta ja huumeisiin tai viinaan sortumatta kiitettävästi lastensa kasvatuksesta.
Lukekaa tuo juttu itse. Siinä esiintyy iloinen perhe, jossa vallitsee tietty terve rutiini päivän askareissa ja lasten harrastuksissa ja tekemisissä. Lapset imuroivat ja laittavat ruokaa itse ja harrastavat niin että äiti on mukana reissuissa.
Onko näin varmasti kaikissa rotupuhtaissa standardiperheissä?
Minusta tuo lehtijutun nainen ei vaikuta kovinkaan viisaalta, kun hän on tehnyt saman virheen kolmasti, eikä varmaan vieläkään ole oppinut.
VastaaPoistaHän olisi todella tarvinnut ohjeita jo aikaa sitten, mutta nuo tapaavat olla niin hankalia tapauksia että heihin ei mitkään ohjeet tepsi. Lyönpä vetoa, että kohta on neljäs (ellei ole jo, tuo lehti juttuhan on muutaman vuoden vanha jo) ulkkis kierroksessa ja muutama lapsi katraassa lisää.
En näe jutussa iloista perhettä, enkä sitäkään, että nainen suoriutuisi tehtävistään rutisematta saatikka kiitettävästi kasvatustehtävänsä suorittamisesta. Lapsella on aina sekä isä että äiti, joten miten tilannetta tuollaisessa perheessä, jossa on vain toinen vanhempi, voidaan kutsua kiitettäväksi kasvatustehtävän suorittamisen kannalta?
Anonyymi,
VastaaPoistaei kahden vanhemman perhe takaa lapsen kiitettävää kasvatusta.
Yksinhuoltajaperheistä on todettu tulevan yhtä terveitä ja kelpoisia lapsia kuin muistakin.
Tuota lehtijutun naista tuskin kukaan ihannoi. Hän on tehnyt varmasti erehdyksiä henkilökohtaisella tasolla elämässään. Se mitä minä ihailen, on hänen suoriutumisensa tuosta tilanteestaan.
Ja jos arvioita ja tuomioita tehdään, tulee katsoa lasten silmiä, lapsia, ei tuijottaa aikuisen "virheisiin". Joskus tuollaiset herkästi rakastuvat ja aborttia tahtomattomat naiset ovat hyvin lapsirakkaita ja hyviä ihmisiä.
Jos tuo nainen tahtoisi vain vierasta melaa ja rilluttelua, hän olisi taatusti ottanut abortit.
PS Käyttämasi ulkkis-sana viestii asenteellisuudesta?
"Yksinhuoltajaperheistä on todettu tulevan yhtä terveitä ja kelpoisia lapsia kuin muistakin."
VastaaPoistaItseasiassa ei tule, ja tätä on tutkittu. YH-äitien lapsilla on yli kaksin kertainen taipumus, ydinperheen lapseen verrattuna, syrjäytymiseen ja rikolliselle uralle. Vankilat on pullollaan YH-äitien vesoja.
Esität asian tarkoitushakuisesti, vastoin kansainvälisiäkin tutkimuksia.
VastaaPoistaOn todettu, että yksinhuoltajuus ei lisää lasten ongelmia, vaan vaikeudet liittyvät perheen taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin eivätkä sinänsä yksinhuoltajuuteen.
On todettu myös, että usein yksinhuoltajaperheitä syynätään standardiperheitä tarkemmin, ja heistä tehdään ilmoituksia herkemmin kuin kahden huoltajan perheistä.
Niin tai näin, yksinhuoltaja on lähes aina heikommilla kuin kahden perheen talous. Kenenkään etu ei varmaan ole se, että heitä syynätään tikunnokassa niin kuin nyt tässä lehtijutussakin, jonka etiikkaa pidän hieman kyseenalaisena huolimatta jutun asiallisuudesta. Miksi juttu tehtiin? Mikä siinä oli uutisoinnin arvoista?
Anonyymi:
VastaaPoistaSinä taidat olla sitä mieltä, että systeemi on täysin kunnossa ja pääasia on, että internalisoidutaan siihen? Että opitaan olemaan hiljaa niin, että voivat naulata toisenkin jalan lattiaan?
Minusta tuo lehtijutun nainen ei vaikuta kovinkaan viisaalta, kun hän on tehnyt saman virheen kolmasti, eikä varmaan vieläkään ole oppinut. eli c'mon; miksi sinä uskot, että on olemassa kouluja? Että politiokoista voisi tulla samanlaisia politikkoja kuten tähän asti? Että pedofilit voivat olla sitä mitä ovat tähänkin asti (se nimittäin ei ole synti, joka syntyy köyhyydestä vaan vanhan rikkauden ja ylevyyden mukaan minun ymmärtääkseni)? Tai että piilokonnat ja kaikenlaiset hyväveli-kerhot ja torstaiseurat saavat jatkaa sitä mitä ovat tähänkin asti halunneet: bottom down eli ei kansan kannalta mitään vaan vain oman itsensä kannalta kaiken?
Mitä siis tarkoitat? Oletko sinä sitä mieltä, että pedaogiikan tärkein tehtävä on sammuttaa luovuus, sammuttaa omat tärkeät aistit ja ylläpitää konsensusta elämässä missä globalisaatio vaatisi juuri toisenlaista ajattelua?
Emme puhu samasta maailmasta, siitä olen vakuuttunut. Sinulle maailma on kaunis, minulle ei.
Minä olen humanisti, sinä luonnontieteilijä varmasti. Lue miten kauneutta voi mitata; se ei käy tuon ajattelun kautta lainkaan vaan kauneusarvot heikentyvät kun puhuu noin kuten sinä - ja tuo Iines on tietysti nyt sinun kanssa samaa mieltä?
- vätystelyä ja tuulimyllyilyä. Koko ajan vaan.
rekomposti on ollut oikeassa: iineksen voi lukea kuin avoimen kirjan sillä kaikki toistuu hänellä eestaas koska hän ei ole valmis mitenkään vaan hän pyrkii jotenkin oppimaan olemalla sekopää?
- minäkin sen tein, mutta en väittänyt ettenkö tehnyt
Monikulttuuristen avioliittojen ongelmana taitaa olla se, että ne eivät kestä senkään vertaa kuin suomalaisten keskinäiset - ei mamu-miesten eikä thai-naisten kanssa solmitut.
VastaaPoistaPoikkeuksia varmasti on. Eikä yksinhuoltajuus onneksi enää mikään tabu tai synti ole.
Mutta en voi välttyä siltä mielikuvalta, että etenkin tummien lasten isät häipyvät lastensa elämästä aika äkkiä.
Kai se on sitä monikulttuurisuutta - eikö Afrikassa ja USAn afroamerikkalaisten keskuudessa tällainen tyyli ole aika yleinen?
Me suomipojat olemme niin kaavoihin kangistuneita, että painamme vain töitä emmekä osaa nauttia elämästä ja vapaudesta.
Sinä olet aika uskomaton akrobaatti, armas HG,
VastaaPoistahaukkua räpsäytät minut taas, vaikka olet samaa mieltä kanssani tuossa anonyymille vastaamisessasi.
Tuokin on oma alueensa tuo monikulttuuristen liittojen kestävyys. Myönnän, etten tiedä siitä mitään.
VastaaPoistaEn tiedä sitäkään, mitä se kertoo yhtään mitään mistään, että liitto kuin liitto ei kestä.
Tekee mieli taas huvikseen provosoitua:
VastaaPoistaVoi olla, että "liitto kuin liitto ei kestä".
Mutta mitä tekemistä sillä on sen kanssa, että myös isältä voi vaatia vastuunsa kantamista eron jälkeen?
No toki, lasten etu ja hyvinvointi on pääasia. Sain kyllä jutusta sen käsityksen, että kukin kolmesta isästä osallistuu lastensa elämään. Taitaa olla niin, että tapaamisten yhteensovittaminen tuossa kuviossa hankalinta on.
VastaaPoistaJa siis, ei nyt unohdeta sitä, että jutun lapset olivat ilmeisen iloisia ja omatoimisia, vastuullisia kodin rutiinien sujumisesta. (Näytä minulle Big Brother -hyvinvointinuori, joka panee ottamansa ruuat takaisin kaappiin tai ei tiputa vaatteitaan lattialle. Lattialle.)
Laitetaan yhteen suomenruotsalaisuus ja monikulttuurinen avioliitto. Tuloksena Marianne Backlenin kirja Karma, joka osittain pohjautuu Backlenin kokemuksiin avioliitosta jamaikalaisen miehen kanssa.
VastaaPoistaTuossa arvioita kirjasta:
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=471
http://www.kepa.fi/kumppani/2342/
http://panuhog.blogspot.com/2005/06/pako-poroporvarillisuudesta-ehdoin.html
Haluaisitko Samuli ystävällisesti selostaa lyhyesti linkkiesi sisällön tai käsityksesi niistä?
VastaaPoistaHyvässä keskustelussa linkit eivät keskustele keskenään, vaan ihmiset puhuvat linkkien asioista, ja linkit ovat vain tukena, jos joku tahtoo niistä lisätietoa.
Iines: "Sain kyllä jutusta sen käsityksen, että kukin kolmesta isästä osallistuu lastensa elämään. Taitaa olla niin, että tapaamisten yhteensovittaminen tuossa kuviossa hankalinta on."
VastaaPoistaOlisipa mielenkiintoista tietää, edustavatko nuo kolme miestä vielä kolmea eri kulttuuria. Siinä tapauksessa tuossa kuviossa on kyllä muutakin hankalaa kuin tapaamisten yhteensovittaminen. Yritäpä sovittaa yhteen kolme + yksi kulttuuria!
Iines: "Ja siis, ei nyt unohdeta sitä, että jutun lapset olivat ilmeisen iloisia ja omatoimisia, vastuullisia kodin rutiinien sujumisesta."
Pakkohan niiden lasten on olla omatoimisia, koska äiti ei muuten selviä äitiydestään. Lähdepä esimerkiksi seitsemän lapsen kanssa joukkoliikenteeseen. Se on jo melkoinen urakka. Lasten iloisuudesta en olisi niinkään varma.
Sirja
Iines: "On todettu, että yksinhuoltajuus ei lisää lasten ongelmia, vaan vaikeudet liittyvät perheen taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin eivätkä sinänsä yksinhuoltajuuteen. "
VastaaPoistaVoi rähmä sentään, nimenomaan yksinhuoltajuus on perussyy perheen taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Tästä on muitakin tutkimuksia kuin tuo ja niissä on todettu että selvästi YH-äitien, isättömänä kasvaneista laspsista tulee merkittävästi enemmän kriminaaleja ja epäsosiaalista ainesta, kuin normiheteroperheessä kasvaneista lapsista.
Iines: "Sain kyllä jutusta sen käsityksen, että kukin kolmesta isästä osallistuu lastensa elämään."
Tätäkö tarkoitetaan yleisessä naisten puheessa, jota näkee mm. naistenlehtien, Vauva-lehden jne. keskustelupalstoilla, kun puhutaan että miksi isä ei kanna vastuutaan. Riittääkö tuollaisen, yleensä vaahtosuussa esitetyn vastuuttamispuheen kuittamiseen totemus, että: "isä osallistuu, kukin tavallaan, lasten elämään"?
Minä kovasti haluaisin tietää kuinka nuo ulkomaalaisisät osallistuu lastensa elämään ja elatukseen, vai meneekö elatus veronmaksajiien piikkiin? Mikä on siis se vastuun taso, jonka ulkomaalainen isä kantaa?
Tämä on minusta tärkeää tietää, jotta voidaan arvioida myös tuon naisen omaa vastuuta ja vastuullisuutta tilanteesta.
Ohessa vielä Iinekselle faktaa VÄITÖSKIRJATASON (ja huomaa naisväittelijä!!!) Lääketieteen lisensiaatti, psykiatrian erikoislääkäri Liisa Kemppainen tutkimuksen muodossa siitä, mikä on yksinhuoltajuuden ja erityisesti isän perheestä puuttumisen merkitys aikuisiän mielenterveyshäiriöihin ja rikollisuuteen.
VastaaPoistaLääketieteen lisensiaatti, psykiatrian erikoislääkäri Liisa Kemppainen: Väitöskirjatutkimus lapsuuden perheen vaikutuksesta aikuisiän mielenterveyshäiriöihin ja rikollisuuteen
Tässä muutamam makupala, josta tämä eka sopii tässä esitettyyn 7 lapsen YH-äidin tapaukseen:
"Tämän tutkimuksen mukaan vähintään kuusi lasta synnyttäneiden äitien lapsilla oli merkittävästi enemmän psykiatrisia sairaalahoitoja masennuksen tai psykoosin takia kuin pienempien perheiden lapsilla."
"Jos perheessä ei ollut isää, pojat tekivät kahdeksan kertaa muita poikia enemmän väkivaltarikoksia.
Merkittävin tyttöjen aikuisiän rikollisuutta ennustava tekijä oli isän puuttuminen perheestä."
Hiukan lisää aineistoa Iinekselle:
VastaaPoistaLapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula pääministerin koolle kutsumassa lasten ja nuorten hyvinvointi-foorumissa 2.10.2006
ote puheesta:
"Lisäksi avio- ja avoerojen määrä on meillä vakiintunut korkealle tasolle, mikä vaikuttaa lasten hyvinvointiin kahdella tavalla. Yksinhuoltajien määrä on lisääntynyt noin 20 prosenttiin perheistä. Yksinhuoltajuuteen liittyy useita riskejä lasten hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta parisuhdekriisit ja kärjistyvät erokiistat varjostavat osan lapsia mielenterveyttä. Palvelujärjestelmä ei pysty riittävässä määrin vastaamaan erotilanteiden psykososiaalisen tuen ja sovittelun tarpeisiin. "
Lähde:
Miten lapset ja nuoret voivat? Lasten ja nuorten hyvinvointi-foorumi
Ei noissa linkeissä mitään ihmeellistä ole, vain kirja-arvosteluja. No, Höglundin "kirja-arvostelu" on tietenkin oma lukunsa.
VastaaPoistaHalusin vain antaa vinkin kirjasta, joka käsittelee tässä keskusteluketjussa työn alla olevaa asiaa.
Tuosta seitsemän lapsen yksinhuoltajasta on sanottava, että hänen täytyy olla melkoinen organisaattori ja ajankäytön taitaja.
Olet sinä aika päkä, Jape.
VastaaPoistaLihavoit sokeana teksteistä yhden lauseen, vaikka sen perään tulee heti pidempi jakso, jossa lihavointisi kumotaan.
Katso nyt miten asia muuttuu, jos lihavoin tekstisi hieman toisin:
"Yksinhuoltajuuteen liittyy useita riskejä lasten hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta parisuhdekriisit ja kärjistyvät erokiistat varjostavat osan lapsia mielenterveyttä. Palvelujärjestelmä ei pysty riittävässä määrin vastaamaan erotilanteiden psykososiaalisen tuen ja sovittelun tarpeisiin. "
Tuossahan esitettiin hyvin selvästi se, että lapset voivat huonosti huonossa suhteessa! Kun se puretaan, lasten tasapaino kohenee, kun riidat jäävät pois. Lasten on parempi elää rauhassa kuin riitaisassa liitossa. Nimenomaan lasten vuoksi pitäisi erota.
Ja totuus on se, että yksinhuoltajuuden sinänsä ei ole todettu missään tutkimuksessa heikentävän lasten psyykkistä terveyttä, vaan yksinhuoltajaperheiden ongelmat ovat ennen kaikkea taloudellisista ja sosiaalisista seikoista johtuvia. (Katso nyt vaikka ainoa linkki, jonka olen heittänyt tähän keskusteluun.)
Iines: "Olet sinä aika päkä, Jape."
VastaaPoistaHmmm...mikä päkä on? En tiedä pitäikö tästä "arvonimestä" vielä kiittääkkin...?
Iines: "Lihavoit sokeana teksteistä yhden lauseen, vaikka sen perään tulee heti pidempi jakso, jossa lihavointisi kumotaan."
Eikä kumota, eikä se minun lihavoima lause mihinkään häviä siitä, vaikka sinä lihavoit muuta. Se on osana sitä tekstiä ja se lause toteaa selvällä suomella: "Yksinhuoltajuuteen liittyy useita riskejä lasten hyvinvoinnin kannalta" Piste. Ei se lähde tuosta teksistä minnekkään!
Luulisi sinun, äidinkielen ja viestinnän opettajaan, arvostavan sitä mikä on selkeästi ja napakasti sanottu. En oikein ymmärrä miksi kamppailet vastaan tässä.
Lisäksi sanoit Iines: "Kun se puretaan, lasten tasapaino kohenee, kun riidat jäävät pois."
Missä näin todettiin?
Iines: "Ja totuus on se, että yksinhuoltajuuden sinänsä ei ole todettu missään tutkimuksessa heikentävän lasten psyykkistä terveyttä,"
Äh, ohitat tyystin sen lääketieteen lisensiaatti, psykiatrian erikoislääkäri Liisa Kemppaisen tutkimuksen. En ymmärrä miksi näen enään vaivaa, ja kaivan faktoja sinulle kun ohitat ne kylmän viileästi.
Joku muu on kyllä päkä nyt...
Äidinkielen opettaja opettaa nyt lopuksi sinulle Jape sen, että kappaleen ensimmäinen virke ei toimi milloinkaan yksin, sillä perässä seuraavat tukilauseet kertovat ydinlauseen tarkoitteen ja kertovat siitä lisää yksityiskohtia. Ei jakson ydinvirkettä siis voi erottaa yksikseen ja tulkita ilman selityslauseita, jos tahtoo olla tekstille uskollinen.
VastaaPoistaTuonkin kappaleen ajatus on ehyt vain kokonaisuutena, jossa on juuri tuo sinulle moneen kertaan selittämäni: yksinhuoltajaperheiden ongelmat eivät johdu yksinhuoltajuudesta, siitä siis että huoltajia on vain yksi. Vaikeudet aiheutuvat taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista, joita yhdenhuoltajien perheet kohtaavat. Jos perheellä on talous ja sosiaaliset suhteet kunnossa, lasten mielenterveyden tms:n ei ole todettu kärsivän millään lailla enempää kuin kahdenn huoltajan perheissä, joissa myös asiat ovat kunnossa.
Taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia on siis myös kahden huoltajan perheillä - nuo seikat aiheuttavat siis ongelmia kaikissa miljöissä.
Iines: "Äidinkielen opettaja opettaa nyt lopuksi sinulle Jape sen, että kappaleen ensimmäinen virke ei toimi milloinkaan yksin, sillä perässä seuraavat tukilauseet kertovat ydinlauseen tarkoitteen ja kertovat siitä lisää yksityiskohtia."
VastaaPoistaJaaha, vai niin, sinulla on samanlainen ote kuin lukion äidinkielen opettajlla joka uhkasi tukistaa minua kun kirjoitin niin huonosti.
No oli miten oli, jankkaat väärää kohtaa edelleen, mutta ei se mitään. Ei jaksa, kun ei mene ymmärrykseen niin ei sitten.
Voit väännellä asiaa miten haluat ja yhdistellä kappaleita seuraavin, mutta näissä lauseissä ei puhutta taloudellsista tai muistkaana vaikeuksista mitään: "Jos perheessä ei ollut isää, pojat tekivät kahdeksan kertaa muita poikia enemmän väkivaltarikoksia.
Merkittävin tyttöjen aikuisiän rikollisuutta ennustava tekijä oli isän puuttuminen perheestä."
Voit hakea selitystä noihin Liisa Kemppaisen yksiselitteisiin lauseisiin mistä haluat. Minusta niiden sanoma on lahjomattoman selvä. Tutkittu asia!
Nyt valokuvien pariin...
Jape, mitä sinä ajattelet rakkaudesta? Mita sinusta tarkoittaa kysymys Rakastatko minua, jos kumppani esittää sen sinulle?
VastaaPoistaSain nimittäin vaikutelman, että olet insinöörishenkinen, ja minulla on heistä ennakkoluulo, etteivät he mielellään erittele henkisiä asioita. Onko näin? Vastaus uusimpaan päreeseen.
Perehdyn kyllä vielä linkkeihisi ja ajattelen sanomiasi asioita - niin pänkkä sentään en ole etten lukisi mitä tänne kirjoitettu on. Minulla on nyt vaan ollut tämän päivän niin suuri niskakipu, etten ole jaksanut availla linkkejä vielä. Toivon vaan, ettei ole sikaflunssa tulossa.
Kuinkakohan paljon pahaa oloa kokevat niiden perheiden vesat, joissa äiti ja isä pysyvät yhdessä hammasta purren?
VastaaPoistaMissään nimessä ristiriitainen perhe-elämä ei voi olla lapsen kannalta parempi kuin rauhaisa elo yhden vanhemman perheessä. Vaikka sitten talous onkin tiukemmalla.
Iines: "Jape, mitä sinä ajattelet rakkaudesta? Mita sinusta tarkoittaa kysymys Rakastatko minua, jos kumppani esittää sen sinulle?"
VastaaPoistaHuomaan, että nämä liittyvät nyt tuohon uusimpaan bloggaukseesi. Luin sen jo ennen kuin huomasin tätä viestiäsi, johon nyt vastaan, totesin mielessäni heti alkutuntemuksena, että vaikeita ja hankalia kysymyksiä, varsinkaan "ääneen" pohdittavaksi...
Iines: "Sain nimittäin vaikutelman, että olet insinöörishenkinen, ja minulla on heistä ennakkoluulo, etteivät he mielellään erittele henkisiä asioita. Onko näin? Vastaus uusimpaan päreeseen."
No olet oikessa molemmissa kohdissa. Insinöörishenkinen voi hyvin sanoa minun olevan; minulla on kaksi insinööritutkintoa (eri aloilta) ja työnikin on hyvin pitkälle insinöörimäistä. Tämä voi päteä miehiin yleisemminkin, ei vain insinööreihin, mutta en mielelläni käsittele henkisiä asioita ainakaan julkisesti ja "ääneen" eli luulenpa, että ennakkoluulosi on oikea, ainakin kohdallani.
Luin kyllä tuon uusimman päreesi jo, niin kuin totesinkin tuossa aiemmin, mutta epäilen että minulle ei ole sihen oikein mitään annettavaa, valitettavasti (tai varmaankin tämä on joidenkin mielestä hyvä).
Iines: "Perehdyn kyllä vielä linkkeihisi ja ajattelen sanomiasi asioita - niin pänkkä sentään en ole etten lukisi mitä tänne kirjoitettu on. Minulla on nyt vaan ollut tämän päivän niin suuri niskakipu, etten ole jaksanut availla linkkejä vielä."
No älä niistä linkeistä välitä, ei ne niin tärkeitä ole. Harmistuin hetkellisesti vain, kun niiden sisältö ja sanoma ohitettiin perehtymättä niihin.
Parantele sinä Iines niskaasi, se on tärkeämpää kuin nettiväännöt! Ei nyt ole oikein mitään kikkakolmoistakaan mielessä, jolla niskaasi voisit koittaa rentouttaa...
Ok, Jape, minua nyt vaan suunnattomasti kiinnostaisi insinöörismiehen käsitys rakkaudesta, se uskooko mies rakkauteen ja mitä se rakkaus hänelle merkitsee.
VastaaPoistaNo jos noita käsittelisi, Iines, saattaisi mennä huolella rakennettu nettiuskottavuus :)
VastaaPoista(No, kaipa tähänkin joku hyökkää... :D )
Minä taas arvelen, että se lisääntyisi, jos olet vilpittömän rehellinen.
VastaaPoistaOn se parempi lemmikittää lapsia kuin kaneja, kissoja, rottia...ja sitten vapauttaa luontoon kuten Hesassa ne citykanit.
VastaaPoistaSellasiahan noilla nuorilla naisilla yleensä on kämppä (yksiö) täynnä (kaneja yms siis)!
Kissa on sopeutunut ihmisen seuralaiseksi, samoin koira, joten en puhuisi niistä kun puhutaan lemmikittämisestä. Eri asia on tietysti lemmikin ominaislaadun muuttaminen ja reviirin supistaminen niin ettei eläimellä ole tilaa liikkua kunnolla, kuten kaupungin betonibunkkereissa tapaa olla. Eri asia sitten taas, jos omistaja tekee koiransa kanssa vähintään pari isompaa ja pari pienempää lenkkiä päivittäin.
VastaaPoistaKaikki häkissä pidettävät koskaan ulospääsemättömät eläimet ovat sen sijaan säälittäviä, ja suoranaista eläimen kidutusta. Surullisin on mielestäni lintu häkissä tai rotta juoksupyörässä.
Samulille
VastaaPoista"Tuosta seitsemän lapsen yksinhuoltajasta on sanottava, että hänen täytyy olla melkoinen organisaattori ja ajankäytön taitaja."
Niin on todellakin sanottava. Ja neljää kulttuuria yhteen sovittaessa saakin jo olla varsinainen Martta Ahtisaari.
Sirja