Tänäkin jouluna lapsi jää jalkoihin. Paavo Arhinmäki, Anu Kantola, Erkki Tuomioja ja jopa semiootikko Vaula Norrena pitävät nimittäin lasta aivokääpiönä ja idioottina, joka ei osaa ajatella itse, vaan jonka puolesta aikuisen pitää ajatella ja sanoa, miten on. (IS 18.12. s. 2)Lapselle pitää heidän mielestään tarjota perinteistä riisuttu joulun ranka, jossa markkinahenkinen tonttu-pukkidelegaatio on keskushahmona. Nyt loppui se aasintammalla ratsastus ja mirhamilla mässäily!
Kuusijuhlassa on nimittäin pomminvaara! Tiernapojalla on vyötäröllään jeesuspommit ja dynamiittipaukut hameissaan on enkeleillä, kun niiden korot kiitää pitkin taivaankannen ei kun näyttämön lattiaa. Seimeen on kätketty kaukolaukaistava aikapommi! Enkeli taivaan räjäyttää rumpukalvot ja jouluevankeliumi ylenannattaa.
On aika käsittämätöntä, että lapseen ei 2000-luvullakaan luoteta, hänen käsityskykyään pidetään tässä yhdessä asiassa vanhempien ja muiden kasvattajien taskussa, ikään kuin hän olisi vähän vajaa ja kaipaisi ylenpalttista suojelua ja salaamista.
Miksi lapsi ei muka käsittäisi, että uskonto on mielen asia, ja saa olla asia, jota ei edes pidä selittää järjen avulla todelliseksi? Lapsi pystyy käsittämään uskonnon ideologiaksi, mutta pystyy käsittämään myös sen, että uskonto ei ole jakso Tylypahkaa, vaan osa ihmiskunnan todellista historiaa, myös ihmisen mielen salattujen puolien mystiikkaa, ihmistä kaikkineen.
Koulujen uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista kristinuskon opetusta, vaan uskontotiedon opetusta, joka olisi tieteellisimmillään, jos siellä olisivat mukana kaikkien uskontokuntien edustajat, miksei myös ateististen vanhempien lapset - lapsihan ei voi olla ateisti, vaikka aikuinen olisi määrännyt lapselleen niin. Uskontotieto on käsitykseni mukaan yhteiskunnallis-filosofinen aihekokonaisuus, ei enää vähimmässä määrinkäänkään teologinen. On sääli, jos näin merkittävä aiheisto jää uupumaan lapsen sivistyksestä, vanhempien tahdosta. On myös sääli, jos perinteikäs joulujuhla karsitaan kaupalliseksi ja markkinahenkiseksi juhlan rangaksi, josta puuttuu ydin. Miten joulujuhla voisi olla ilman uskontohistoriallista pohjaa? Miksi lapseen ei voisi luottaa ja antaa hänen ajatella itse?
Jos kerran kuvan opossumi pärjää maailmassa, vaikka näkee kaiken kahtena, niin eikö ihmisen lapsi, joka näkee kaiken niin kuin se on?
(Kuvan lähde)
Joulu,
VastaaPoistase on kuusenneulasten
ja sammuvien kynttilöiden tuoksua,
ja hiljaista,
onnellisen säikähdyttävää rakkautta,
ja lahjoja, ja unta,
jossa kasvoja hipovat enkelin siivet.
Me katselemme valaistuja ikkunoita
ja laskemme kynttilöiden pieniä liekkejä
ja avaamme hitaasti kirjoja,
jotka joskus luetaan ja unohdetaan.
Ja jossakin ajatusten keskellä
nukkuu lapsi,
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
pienissä käsissään,
ja lempeitten juhtien huuruinen hengitys
lämmittää häntä pimeässä.
Juu, heh heh, tuli tosiaan vallan säännöllisesti vieteltyä ja vedätettyä hyväuskoisia miehiä korkokenkähutsuna chäteissä. Täkynä käytin tätä omakuvaa, josta miehet vallan villiintyivät. On se helppoa, korkokenkähutsuna oleminen, heh heh hee.
VastaaPoistaMinähän, siis, olen tavannut heitellä miehiltä saamiani rihkamasormuksia parvekkeelta alas monin kappalein ja talonmiehen muija niitä sitten aina kiikuttaa takaisin harmikseni. Minä annan toki aina symbolisen tarjouskaffepaketin talkkarin muijalle, jotta se ei kitise.
Lisää kiimaa ilmoille ja uusi mato koukutettavaksi. Nyt pitäisi saada joltain hölmöltä puristettua punainen Urban Cruiser kaikkine mukavuuksineen. Tuo vanha katiskani onkin jo aika rähjäinen ja epäkäytännöllinen.
Persanonyymi
Japella näyttää olevan ihan oma uskonsa ja uskontonsa.
VastaaPoistaLapsellista – sanoisin!
Anonyymi, ylin, kiitos runosta! Pidin erityisesti lempeitten juhtien huuruisesta hengityksestä.
VastaaPoistaPersnyymi, kuka liet, hällä väliä, mutta ole kiltti, äläkä pane pillun kuvia linkkeihin. On vähän ikävää, kun häpy heitetään päin naamaa.
Jos tuo on Jape, sittenhän Persnyymin arvoitus on ratkennut.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOpportunismia ja sitä mitä kutsun tiedefundamentalismiksi. - Maailmankuva tulee rakentaa mielessään kaikilta osin tarkan analyyttisesti ja perustellusti.
VastaaPoistaSellainen, joka väittää niin tekevänsä on hyvä valehtelemaan itselleen.
Pyrkimyskään ei välttämättä ole tarkan analyyttinen eikä järjestelmällisesti perusteltu.
Minulla lapsuuden koulumuistoissa kaksi nousee kauniimpina yli muiden: Suvivirsi ja Enkeli taivaan.
Kaipaako niitä tämän hetken lapset, aikuiset tai kukaan, sitä en tiedä.
Enqvist on huippulahjakas avaruustieteilijä, siksi ihmettelen yleensä hänen alttiuttaan antaa julkisuuteen oma näkemyksensä kaikista mahdollisisista asioista. Ilmestyykö Vauva-lehdessä kohta kosmologi Enqvistin tieteelliset ohjeet vaipanvaihtoon?
Olisiko tämä yksi niistä suurista asioista, joissa Tuomioja elämänsä aikana on ollut väärässä, kuten Tapsa joskus kyseisestä poliitikosta ja päivystävästä dosentista useaan otteeseen totesi? - Näennäisestä asian pienuudesta huolimatta voi olla.
Panen lapun luukulle ja poistun suosiolla miettimään, missä on vika, kun kukaan ei kommentoi enää kuviani.
VastaaPoistaKuvablogien määrä on räjähtänyt, ja motiivi kuvien julkaisemiseen tietenkin haihtuu palautteen puuttumisen vuoksi. Olisin ollut kiitollinen kriittisestä palautteesta, jotta olisin voinut korjata otoksiani! Mutta hiljaisuus puhunee puolestaan. Kiitän menneistä ja jätän tilaa uusille tulijoille.
Ei se ole niin, että kissa kiitoksella elää.
Keijokyllikin mieleestä en osaa kuvata ihmistä. Manaajan mukaan en kestä arvostelua. Irkku selittää, että ei sitä koko ajan voi/jaksa jonkun kuvista pitää pitkää esitelmää. Sehän on ihan mahdotonta kertoo hän. Raija toivoo, että otan lapun pois luukulta. Julmaa!
Mutta kun minä nimenomaan kaipaan palautetta ja kiitosta välittömästi, eikä 15 päivä. Niin!
Persanonyymi
Luin nuo Ekin ja Vaulan kommentit joulusta ja olen niistä samaa mieltä kuin Iines. Hieman ihmettelen Norrenan näkemystä, kun hän on sentään lähes kollega.
VastaaPoistaJoo, Riku, noin minä olen sanonut. Sanoin sen sillä oikeudella, että olen nuorena äänestänytkin Ekiä. Pidin hänen lyhytnäköisyyttään (= YYA kyllä, EEC ei) vain ohimenevänä nuoruuden hairahduksena, mutta ei.
Lipponenkin on kääntänyt takkinsa nuoruuden hylmöilystään, mutta Eki pysyy uskollisena hölmöydelleen.
Mutta miten niin, Iines, lapsi ei voi olla ateisti?
Tapsa,
VastaaPoistamielestäni lapsi ei voi olla ateisti, ellei tiedä ensin uskonno(i)sta. Ajattelen vähän niinkin, että uskonnotonkaan lapsi ei voi olla, ennen kuin hänellä on oma suhde uskontoon.
Olen ennenkin kritisoinut sitä, että lapsen puolesta tehdään kovin varhaisia valintoja antamatta lapsen tutustua valtavirtoihin ja yhteiskunnan käytänteisiin.
Minusta se, että lapsen annetaan vapaasti mennä mukaan näihin valtavirtoihin, on luonnollista hengen avaruutta, kunhan lapsi sitten saa painostamatta valita itse omat ajatuksensa ja ideologiansa.
Sanot, Riku, tuon minunkin ajatusteni mukaisesti: "Maailmankuva tulee rakentaa mielessään kaikilta osin tarkan analyyttisesti ja perustellusti."
VastaaPoistaEi voi tosiaan rakentaa, jos annetaan liian valmis maailmankatsomus.
Uskonnottomuus tai ateismi on hyvin usein voimakkaampi ideologia kuin uskontojen salliminen tai jopa niissä mukanaolo.
Ääriuskovaisuus on luku sinänsä, siitä en puhu tässä ollenkaan - sen avulla lapselle voidaan tehdä paljon pahaa.
Olemme kaikki kovin järkeviä ja analyyttisiä, etenkin riittävän etäällä itsestämme olevien asioiden suhteen.
VastaaPoistaMinua ei voi minä analysoida, koska se täytyy tehdä omilla edellytyksillä.
Olipas sekavaa, niin minäkin
Iines, minusta on eri asia tuntea länsimaisen kulttuurin judeo-kristillinen perinne ja uskoa.
VastaaPoistaOlen ollut uskonnonopetusta vastaan siitä asti, kun isä (jonkinmoinen agnostikko) kertoi että koko meidän perheen on kuuluttava kirkkoon, koska hän on opettaja. Olen mahtanut olla siinä kymmenvuotias silloin.
Minusta oli väärin että silloinen kouluhallitus tai vaihtoehtoisesti Opetusministeriö sai määrätä koko perheen ajattelusta.
Kyllä 1950-luvun uskonnonopetus oli ihan silkkaa kristinuskon ja uskovaisuuden tuputusta, ei siinä mistään uskontojen tiedosta ollut tietoakaan.
Tottakai minä olin koulussa hieman outo, koska otin asian niin sydämelleni. Mutta edelleenkin olen sitä mieltä että perheen määrääminen kirkkoon elättäjän työn vuoksi oli kertakaikkiaan väärin.
Ja tietenkään minua ei kiusattu, mutta ei myöskään kutsuttu mihinkään sisärinkiin, joita kouluissa on aina lukemattomia.
Sain olla ihan rauhassa. Ja yksin.
Minä taas ihmettelen tuota epärealistista lasten idealisointia jotenkin ylivertaisen viisaiksi olennoiksi. Lapset on lapsia, pieniä ihmisiä ja kyllä se vaan on niin, että lapsen ymmärrys on aikuisen käsityskykyä rajoittuneempi, ja sitä vähäisempi mitä pienemmästä lapsesta on kyse.
VastaaPoistaTietenkään aikuisenkaan käsityskyky ei ole koskaan "valmis", vaan ajattelumme kehittyy läpi koko elämän, mitä enemmän opimme uutta ja saamme kokemuksia.
Tämä näin yleisenä kommenttina, ei välttämättä jouluaiheeseen liittyen.
Ripsa,
VastaaPoistatoki minustakin on eri asia tuntea minkä tahansa uskonnon perinne ja uskoa - juuri siitä mielestäni yritän puhuakin. Olen itse opiskellut sivuaineena uskontotiedettä ja suorittanut siinä jopa perusopinnot ja vähän ylikin. En tullut uskoon, kyseessä oli yliopistollinen ja tieteellinen opiskelu, vapaaehtoisesti. Aineen opiskelu oli hyvin lähellä antropologiaa, ja oma uskontokäsitykseni juontaa tältä pohjalta edelleen.
Vielä 60-luvun lopulla uskonnonopetus olikin teologista, mutta ei enää 80-luvulle tultaessa.
Olen ollut peruskoulun uskonnonopettajana, ja näin silloisen peruskoulumateriaalin. Se ei ollut tunnustuksellista vaan täysin uskontotieteellistä, ja minä opetin uskonnon aiheina 7. - 9. luokille maailmanuskontoja ja sukupuolivalistusta sekä elämänkatsomustietoa, kaikille yhteisesti. Kaikki suurimmat uskonnot käytiin tasa-arvoisina läpi. Aiheet tulivat suoraan kirjasta, jotka olivat mielestäni jopa kiinnostavia.
En oikein ymmärrä puhettasi perheen määräämisestä kirkkoon - ei perheitä missään kirkkoon voi määrätä ainakaan enää. Tuo on ollut tietenkin kammottava vääryys.
Anonyymi,
VastaaPoistaen kai puhunut lapsen ylivertaisesta viisaudesta ja käsityskyvystä? Lapsi on vain viisaampi kuin nyt poliitikkojenkin puheista uskoisi. Hän ei saa välittömästi uskovaistartuntaa, jos kuulee jouluvirren.
Lapselle voi tehdä hyvää saada olla edes hetkinen mieleltään harras ja kokea jotain pyhää ja korkeaa - sellaista tosiaan on, vaikkei hurahtaisi uskoon. Lasten silmät kuusijuhlassa puhuvat omaa kieltään, enkä puhu nyt vain tonttuleikeistä.
Juuri siksi, että lapsen käsityskyky on käsitteiden ja kokemusten puutteen vuoksi vielä rajallinen, lapsen puolesta on mielestäni kyseenalaista suorittaa aktiivisia ideologisia valintoja.
Minusta jokainen
lapsen "hyväksi" suoritettu aktiivinen valinta, joka poikkeaa valtavirrasta, on turha ja maailmankuvaa kapeuttava. Olisi luonnollisen kehityskulun mukaista saada kokea valtavirta niin kuin muukin ikätaso sen kokee. Se on mitoitettu lapsen käsityskyvylle.
Iines,
VastaaPoistaolen samaa mieltä siinä, että kyllä lapsen täytyy saada kokea myös noita isoja ja suuria yhteisöllisyyden tunteita. Ovathan ne olemassa, tottakai. Yhä hyvin kuin esimerkiksi hienot sadut! Raamattuhan on upea tarinoiden kokoelma.
Mutta tuota minäkin olen ihmetellyt puolen elämääni, että oli pakko kuulua kirkkoon. Paikkakunta oli kyllä pieni ja ilmapiiri ahdas, ehkä kysymys oli siis viran saamisesta juuri sille paikkakunnalle?
Toisaalta valtionkirkkohan meillä on ristinämme edelleen. Sitä vastustan sen takia, että vaikka en kuulu kumpaankaan noista valtionapuja nauttivista kirkoista, niin joudun silti pienistä tuloistani maksamaan veroa kirkon kymmenyksiin, siis yhteisöveron muodossa. Kirkko ei peri suoraan jäseniltään veroja ja valtio sekoittaa koko veropakan, myös yhteisverot, joten kun ostan jugurttia, siitä menee osa kirkoille, ev.luterilaiseen ja ortodoksiseen.
En tiedä, miksi meidän koko perheen piti kuulua kirkkoon. Mutta sen tiedän että isä ei ikinä minulle valehdellut, ja tämä on kyllä ihan taivahan tosi!
Ripsa,
VastaaPoistajo rehtorin sana tai pakotus on voinut painaa asiassa. Opettajienhan tuli tuolloin olla nuhteettomia, täysraittiita vähintään puolijumalisia synnittömiä esikuvia.
Minä puolestani voisin vilpittömin mielin ihmetellä sitä, miksi olen niin suopea kirkkoa kohtaan, minä vanha vasemmistohippi, radikaali monilta mielipiteiltäni. Mistähän tämä johtuu?
Minulle kirkko on ehkä esteettinen asia, kaunis raknennnus, kevyt pyhyys kauniine kirkkomaineen - kävelen usein hautausmailla - ja jotenkin mietin, miten ihanaa olisi, jos olisi jotain äärimmäisen hyvää ja oikeasti pyhää.
Olisi kyllä ihan hienoa, jos Jeesus olisi oikeasti totta ja se, että hyvyys lopulta voittaisi kaiken pahan, mitä täällä maailmassa saa kohdata. Että pahat saisivat tuta ja näkisivät, että olisi pitänyt olla toisille hyvä.
Perinteet ovat pienelle ihmiselle hyväksi, vaikka sitten kerran vuodessa laulettu Enkeli taivaan ja Jo joutui armas aika. Joskus olen sattunut kulkemaan jonkun koulun ohi silloin kun jälkimmäinen on kaikunut avoimista ikkunoista; se on ollut hieno kesäkauden alku!
VastaaPoistaEi voi kuin sääliä rassukkaa jonka pitää katsella naisen alapäätä kuvasta. Ja vielä osoittaa junttimaisuutensa lähettämällä kuvalinkki ei-seksiblogiin.
Ja millainen kuva, Kuunkuiske. Ei kai reppana luule, että tuommoinen oikeasti on terveellä naisella?
VastaaPoistaNoin rupista reppua en ole eläissäni luonnossa nähnyt!
Oikeasti virsiin puuttuminen taitaa olla sitä uraanin rikastamista, vai mikä se hieno sana oli.
VastaaPoistaNiin on, nimenomaan, rikastamistahan se on kouluissa.
VastaaPoistaYhden julkisen maallisen laitoksen seinältä poistettiin kuuluisan taiteilijan maalaama suomalaisen puukirkon kuva, kun siellä oli niin kova uraanipitoisuus. En tiedä, mitä rikastettiin tilalle.
Mikäs hätä tässä on. J. Kataisen ja H. Virkkusen mahtikäskyllä saadaan laulaa Enkeli taivaan for ever.
VastaaPoistaJuurihan Virkkusen systeemit ajettiin alas, ja siinä meni taideaineitten ja varsinkin draaman lisäys.
VastaaPoistaNimenomaan draamassa olisi ollut poikien tulevaisuus - syrjäytymisvaarassa olevat pojat tykkäävät draamakursseista. Siellä saa laulaa vapaasti, mitä tahtoo.
Vaikka tämä tuskin kiinnostaa ketään, kerron että aika monia ilmiöitä katselen Elia Canettin massapsykologia kirloitusten kautta.
VastaaPoistaMinusta ne pätevät yllättävän hyvin moniin muihinkin asioihin kuin torikokouksiin.
Luonnostani olen aina välttänyt suurempia laumaantumisia.
Lienee Riku sama tyyppi, jonka muistan nimellä Elias?
VastaaPoistaJotakin olen lukenut; jos mitään muistan, niin hänen tarkkanäköisyytensä ja kyynisyytensä.
Ollapa ensimmäistä ilman jälkimmäistä.
Samaa miestä tarkoitin, s jäi pois kun tällä kännykällä on vaikea kirjoittaa.
VastaaPoistaKirjoitti muiden lisäksi oivallisia tutkielmia vallan ja joukon suhteesta. Näin joukko käyttäytyy...
Arvaan että Iinestä ihan oikeutetusti ärsyttää kun tässä keskustelussa vetosin johonkin epämääräiseen auktoriteettiin. - Oma mielipiteenikin kun käsittää rajoittuneisuudessaan vain toiveen että jouluvirren varustajat söisivät kakkaa.
VastaaPoistaEhei, Riku, sinä et varmaan milloinkaan osaisi ärsyttää minua mukavine kommentteinesi.
VastaaPoistaTuossa taannoin hain tietoja Canettista ja huomasin, että minähän en tunne miestä, vaikka hän on Nobel-kirjailija. Väliin huomaa, miten paljon maailmassa on kiinnostavia kirjoja, joita ei eläissään ehdi lukea!
Kaikki uskonnonopetus ja uskonnolliset juhlat pitäisi lakkauttaa julkisin varoin ylläpidetyistä kouluista.
VastaaPoistaUskonnot ovat yhteiskunnan syöpiä.
Nauroin tuota varustajat kun piti olla vastustajat. Meni Nokian piikkiin.- Minä tällä osaa kirjoittaa, enkä tekstiä edes näe kunnolla!
VastaaPoistaIines etkö saa selville ip-osoitteita ? Niiden avulla voisit selvittää anojen mysteereitä.
VastaaPoistaTomi,
VastaaPoista85 prosenttia oppilaiden vanhemmista oli Ilta-Sanomissa kerrotun kyselyn mukaan sitä mieltä, että perinteinen joulujuhla jouluvirsineen tulee säilyttää.
Vain 17 päättäjää ja vaikuttajaa 100:sta kannatti jouluvirren lakkuattamista.
Tuo on siis reaalitilanne suomalaisten mielipiteistä juuri nyt.
Ei kai uskonnoilla niin suurta valtaa ihmisen perusoikeuksiin ole, että ne pitäisi lailla määrätä lopetettaviksi? Eikö se riitä, että voi vapaasti valita, onko uskonnoton tai kuuluuko kirkkoon tai onko peräti uskova. Valtava enemmistö tahtoo säilyttää uskonnot. Miten heidät voisi milloinkaan sivuuttaa, ja miksi pitäisi?
Mitä uskonto syö ihmisestä, jos se on yhteiskunnan syöpä? Kristinusko mm. toi lukutaidon moneen maahan ja poisti pakanuuden aikaisen ihmissyönnin ja ihmisuhrauksen. Oikeastaan kaikki taiteet ja kulttuuri kaikkineen on uskonnon piirissä siinnyt. Ihminen oli ennen barbaari, ilman uskontoja.
En kiistä sitä, että uskonnon avulla on harjoitettu myös julmuutta ja alistettu ihmisiä, sodittu Mutta se ei johdu uskonnoista, vaan uskonnoilla ratsastavista ihmisistä.
Iines nyt valehtelet. Lähes kaikki tieteet ja taiteet ovat syntyneet pakankulttuureissa jo ennen kristinuskon syntyä (muista antiikin kreikka).
VastaaPoistaMitä vähäisemmäksi uskonnon rooli on tullut yhteiskunnassa, sen inhimmillisemmäksi elämä on tullut.
Riku, älä sure näppisvihreitä. Tiedän kokemuksesta, että puhelimella on hankala näppäillä. Läppäri polvewlakin on, kun katsoo leffaa.
VastaaPoistaTomi, en mitenkään erota kommentoijia ja heidän IP-numeroitaan, kun joka toisella on nykyään Saunalahden liittymä ja yhtaikaa voi olla samalla kellonlyömällä viisikin Saunalahtea. Monella on lisäksi monta liittymää, joita taitaa vaihdella, osa käyttää langatonta, joka kertoo vaikkapa naapurin IP:n.
Minulla ei ole aavistustakaan, kuka on Persanonyymi, tai onko heitä vaihteleva määrä.
Tomi,
VastaaPoistaen tarkoita uskonnoilla tietenkään yksin kristinuskoa, vaan lasken mukaan mm. varhaiskantaiset uskonnot, varhaiskulttuurien ensimmäiset piirrot, seinämaalaukset ja muut, joilla saattoi olla sen ajan magioiden mukaisia tavoitteita.
Lisään vielä Tomille, että puhun kristinuskosta tarkoittaen suomalaisen pakanuuden aikaa, jolloin mm. pikkulapsia uhrattiin metsiin ja heikkoja neitoja karhuille ja susille. Kansa oli lukutaidotonta metsäläiskansaa. Luepa Tomi Juhani Ahon Panu, niin siellä on tästä ajasta aika tarkkaa ajankuvaa.
VastaaPoistaMonet kreikkalaisfilosofit ja -tieteilijät olivat lähinnä ateisteja, joten uskonnon merkitys oli pieni.
VastaaPoistaFiktio on fiktiota, minun käsityksen mukaan ei ole mitään arkeologisia todisteita ihmisuhreista Suomessa.
Eikä ihmisuhrausta kuvata suomalaisissa myyteissä.
Ev.lut. Kirkko menetti minulle kaiken mahdollisen kiinnostavuutensa silloin kun raiskasivat vanhat virret, muutkin tekstit höyrypäiden mieltenmukaisiksi,
VastaaPoistaKirkossa käyn vain niissä pakollisissa hautajaisissa tai muissa. Ja jos pappi on vielä keskivertoakin tyhmenpi, ärsytän sitä tahallani,
Kieltovaatimuksista mieleeni tulee mm, Adolf Hitler,
Riku, viitannet minuun kieltovaatimuksilla.
VastaaPoistaMutta esim. USA:ssa uskonnonopetus on kielettyä julkisisssa kouluissa.
Onko se sitten fasistinen maa ?
Tomi,
VastaaPoistaUSA:ssa ei ehkä tunneta ajatusta uskontotiedon opetuksesta?
Siellä uskonto käsitetään tunnustukselliseksi opetukseksi, ja kielto pohjaa tähän.
Amerikkahan on kulttuurien sulatto, ja uskontojen opetus on sula mahdottomuus, niin monia eri uskontoja ja lahkoja siellä on. Amerikkalaiset ovat kuitenkin keskimäärin hyvinkin uskonnollisia ja jumalisia, ja erilaisiin kirkkoihin kuulutaan yleisesti.
Iines korvaisin uskonnon opetuksen ettiikan ja uskontotiedon opetuksella, joka käsittelisi erimaailmankatsomuksia ja uskontoja.
VastaaPoistaPalatakseni noihin ihmisuhreihin, muistan lukeneeni kristinuskon Suomeen tuloa koskevasta tutkimuksesta - jota en äsken harmikseni löytänyt - että ennen kristinuskon tuloa Suomessa jätettiin monilapsisten köyhien perheitten heikoimpia lapsia metsiin jumalien lepytykseksi, susien ruuaksi siis, jotta perhe selviäisi jumalten suosiolla paremmin. Samaten varttuneempia heikkoja tai sairaita tyttöjä saatettiin "unohtaa" metsiin jumalten lepytykseksi. Muista lähteistä en ole tietoa tavannut.
VastaaPoistaKristinuskon tulo kuitenkin lopetti tämän tavan tyystin, kun luku- ja kirjoitustaitokin tulivat Suomeen.
Tomi,
VastaaPoistanyt et ole lukenut kommenttejani. Minähän puhun juuri uskontotiedon opetuksesta.
Uskonnon opetushan on nimenomaan uskontotiedon opetusta, jota minäkin annoin jo muinoin yhden vuoden ajan! Oppikirjat ovat jo kauan sisältäneet nimenomaan tieteellistä uskontotiedettä ja elämänkatsomuksellisia aineistoja. On pelkästään opettajan syy, jos hän vetää opetuksen tunnustukselliseen suuntaan - näin ei pidä tehdä. Nähdäkseni yhä vähemmän näin tapahtuu.
Tomi,
VastaaPoistasuoraan en tarkoittanut sinun kommenttiasi enkä edes uskonnonopetusta. En tiedä mitä siellä nykyään opetetaan.
Tarkoitin jouluvirren kaltaisia alunperin uskonnosta ammentavia asioita, jotka aikaa sitten ovat muuttuneet osaksi kulttuuriamme.
Pitäisikö Helsingin tuomiokirkko purkaa siltä varalta etteivät lapset sitä vahingossa näe, saastaa?
Iines kristinusko ei tuota tapaa lopettanut. Vielä 1800-luvun loppupuolella monet ns. "suden tappamat"-lapset oli yksinkertaisesti tapettu tai hylätty metsään vammaisuuden tai perheen köyhyyden takia.
VastaaPoistaVieläkin tätä tapaa harrastetaan Intiassa.
Riku minä olen sitämieltä, että uskonnonopetus tulisi olla kodin ja perheen tehtävä ei yhteiskunnan.
VastaaPoistaToki hyväksyn suvivirren ja enkelitaivaan kouluissa, mutta ymmärrän ihmisiä, jotka eivät hyväksy.
Ateistien panettelulla ja suoralla sorrolla on Suomessa pitkät perinteet.
jokaisen pitäisi pysyä vähän lapsena
VastaaPoistaIines opetus on silti liian kristillispainotteista, ei oppilaiden tarvitse tietää opetuslasten nimiä, eikä Jeesuksen ihmeitä.
VastaaPoistaNo, Tomi, näin tietenkin käytännössä tapahtui kovapäisen köyhän pakanakansan keskuudessa.
VastaaPoistaKristinnusko esitti ihmisentapon syntinä, ennen kaikkea lasten, ja kyllä tämä synnintunto ja valistus pikkuhiljaa aiheutti sen, että kauhea tapa väheni ja loppui.
Yhteiskunnan tai koulujen tehtäviä ja tekemisiä en pysty näkemään noin kullattuina,
VastaaPoistaMinulle on joskus tullut mieleen jopa että koulut ovat reaalisesti ja ensisijaisesti liikelaitoksia, vasta toissijaisesti sivistäjiä.
No jos pitää tietää Kiven seitsemän veljeksen nimet, niin eikö yhtä hyvin Jaakobin poikain nimet - tai ainakin poikain isän nimen?
VastaaPoistaJa jos minä muistan vieläkin Suomen joet ulkoa nurin- ja oikeinpäin sekä saksan kielen jotku positiot (an auf hinter neben über unter vor zwischen), niin what ever, hienoa, kun on pääomaa, koskaan ei tiedä, milloin joutuu tietokilpailuun.
Hannele,
VastaaPoistajouluna lapsettaa. Minua ainakin.
Suurin ongelma nykyisessä uskonnonopetuksessa on se, että se ei ole kaikille yhteinen.
VastaaPoistaNykyään ev.luteille, ortodokseille, muslimeille ja ateisteille on omat ryhmänsä.
Etiikanja uskontojen opetuksen sisältö tulisi olla sellaista, että jokainen voisi siihen osallistua.
Tomi,
VastaaPoistatuo on minunkin visioni. Tahtoisin kaikki eri uskontosuunnat ja myöskin uskonnottomat samalle kurssille keskustelemaan uskontotieteen aiheista, kuten moraalista ja etiikasta ja magiasta ja initiaatioriiteistä ja ihmisen arvosta ja lähimmäisyydestä.
Jos minä saisin pitää tuota kurssia, panisin oppilaat paitsi miettimään ja keskustelemaan myös tekemään kurssilla draamoja eri aiheista ja esittämään niitä yleisölle.
Jos minulla olisi kouluikäinen lapsi, opettaisin hänet kysymään aina kun joku tarjoilisi eettisiä- tai moraaliopetuksia: isi käski kysymään maksaako paljon, sillä ei ole paljoa rahaa, ja onko kyseessä kestotilaus.
VastaaPoistaJos kuitenkin sanoisi joskus että sinähän tyhmä olet kun opetat sitä kuinka minun tulisi ajatella- olisin tosi ylpeä.
Riku nyt minulle jäi vähän hämäräksi se mitä yroität sanoa, varsinkin toisessa kappaleessa.
VastaaPoistaNoh. Kyllä meille ainakin opetettiin uskonnon tunneilla kaikki vetten päällä kävelemiset ja veden muuttamiset viiniksi ihan totuuksina ja minun tarvi kasvaa isommaksi, että ymmärsin alkaa epäillä noiden tarinoiden todenperäisyyttä. En minä ainakaan ymmärtänyt mitenkään syvällisen filosofisesti niitä tarinoita, vaan pidin totena, kerta opettaja niin sanoo.
VastaaPoistaEn ymmärrä miksi olisi oikeampi tapa antaa lapselle uskonnollista kasvatusta ja mahdollisuus sitten isompana ruveta ateistiksi (tai miksi ikinä) kuin antaa lapselle uskonnotonta kasvatusta ja antaa sitten itse isona liittyä kirkkoon (tai mihin ikinä), jos on tullut siihen tulokseen elämässään.
Uskonnot ovat huuhaata ja satua. Minusta on paljon moraalittomampaa opettaa lapsille raamattua totena kuin laittaa lapsi elämänkatsomustiedon tunneille. No, uskotellaanhan lapsille monesti, että joulupukkikin on totta, mutta yleensä viimeistään ekalla luokalla lapselle paljastuu, että joulupukkia ei ole olemassakaan. Eikä joulupukin takia koskaan olla tehty joukkomurhia tai sodittu.
Perinteet sitten taas ovat asia erikseen. Ei se minua haittaa, vaikka laulaisin Suvivirttä tai Enkeli taivaan, vaikken asiaan uskoisikaan. Enkä ole lukenut Ilta-Sanomia, joten en tiedä mistä tässä edes lopulta oli kyse.
Jouluhan muuten on alunperin pakanallinen juhla, jonka kristityt ovat itselleen omineet. Kuten kaikki muutkin kristilliset juhlat.
Minun etiikkani on jonkun etikkaa.
VastaaPoistaEnkä minä pääse Humesta ohi, arvot ovat ongelma kun niitä ei pysty tiedollisesti johtamaan mistään. Pitääkö siis ajatella ettei niitä tarvita. Ei kai, poliisi nappaa,
Näistä tämännimisista kouluaineista en tiedä mitään, laajemmin en edes aio ottaa selvää
Iines tuosta lapsen järkevyydestä.
VastaaPoistaAlimmilla koululuokillani olivat opettajat syvästi uskonnollisia.
Heidän aivopesunsa Jumalasta, taivaasta, helvetistä ja synnistä sai pienen ihmisen pelkäämään jumalaa ja helvettiä.
Kyllä opettajavallinnoissa pitäisi olla seula niin, että se estäisi syvästi uskonnollisten pääsyn opettajaksi.
Koulut on pullollaan luonnotieteen opettajia, jotka pitävät evoluutioteoriaa täysin virheellisenä ja siirtävät omat uskomuksensa lapsiin.
Vain Hesassa asuvilla on sananvapaus!
VastaaPoistaAno saisikohan tuolle purkaukselle perusteluja ?
VastaaPoistaAnonyymia ei kannata yrittää väittelyyn, joutuu kuitenkin kiinnijäädessään tuosta tuomiolle jos ei asu Helsingissä!
VastaaPoistaMaailmankatsomus, maailmankuva, todellisuuskäsitys?
VastaaPoistaLisääntyvä kansainvälisyys on pakottanut yhä useamman suomalaiset ottamaan kantaa uskontoon ja kulttuuriin, koska yhtenäisyys niiden osalta on lopullisesti muuttumassa. On otettava kantaa, liittyykö uskoni noihin "ajatellen" vai "eläen".
Lisääntyvän maahanmuuton myötä epätietoisuus ja välinpitämättömyys "uskontojen" suhteen on huono valinta. Varhaiskasvatuksesta, päiväkodeista ja kouluista puuttuu yhtenäinen toimintaohjeistus eri uskontojen väliseksi vuoropuheluksi ja ymmärtämiseksi.
Uskonnon vapaus yhdistettyna liberalistiseen vapauskäsitykseen tulee vääjäämättä tuomaan myös meille lisääntyvää uskonto- ja kulttuurisidonnaista esi- ja kouluopetusta.
Blogin viittaus iltapäivälehden kirjoitukseen jättää arvailujen varaan "mitä todella" E. Tuomioja ja kumppanit sanoivat. ET mielipide sekulaarista valtiosta on tietysti kaikkien tiedossa.
Käytännöissä riittää pohdittavaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200902069035845_uu.shtml
Tomi,
VastaaPoistajos nyt lähdetään siitä, että kaikki uskonto on pahasta, koska se on uskomusoppia, niin samantienhän koulukirjoista tulisi sensuroida pois lähes kaikki.
Eihän lapselle saisi opettaa mitään, mistä voidaan olla eri mieltä, ei edes tieteellisiä faktoja, koska niistäkin on monia tulkintoja ja erimielisyyttä - esimerkiksi evoluutiosta eivät kaikki ole vakuuttuneita. Jonkun mielestä se on huuhaata.
Samaten joulupukki ja tonttu on poistettava heti, koska kaikki eivät usko niihin!
Tiina,
VastaaPoistaen ole puhunut mielestäni uskonnollisesta kasvatuksesta - vastustan uskonnollista kasvatusta - vaan uskontotiedon merkityksestä merkittävänä osana ihmisen tietämyspohjaa.
Kokemasi uskonnon opetuksen puolesta en puhukaan, Tiina. Se ei ole uskontotiedon opetusta, vaan ilmeisesti päiväkodin - ala-asteen opetusta. Tämähän on myös ikä, jossa lasten sallitaan uskovan joulupukkiin ja satuihin.
Itse en uskonut hetkeäkään uskonnon tunnustukselliseen osaan, en aina edes historiatapahtumiinkaan. Olin nimittäin hyvin pieni, kun kuulin isän sanovan äidille, että eihän Jumalaa ole olemassakaan. Uskoin sen samantien. Silti suhtaudun kiinnostuneesti uskontoon, minua kiinnostaa ihmisen käyttäytyminen ja vaikkapa nunnan nöyrtyminen täydelliseen asketismiin, hengen elämään - vaikka itse rakastan lihallisia ja maallisia iloja.
Uskonto, tai sen puute, orjuuttaa "ismien" tavoin myös tieteen ylätasolla. Pyrkimys eheään maailmankatsomukseen ajaa homojen tavoin myös ateisteja kaapista ulos. Antti Eskola on mm. luonnehtinut ulostuloaan "yksinkertaiseksi uskoksi", kokemukseksi muunkin läsnäolosta kuin silmin nähtävän. Saman kokemuksen voimaannuttamana J. Kemppinen kirjoittaa päivän blogissaan.
VastaaPoistaMääriteltäköön ns. "hyvän elämän" reunaehtoja sitten milla tavalla tahansa, niin niitä me tarvitsemme – itsellemme.
Upea, kerrassaan mahtava kirjoitus onkin tuo Kemppisen päivän postilla, ja siinäkin mennään syvälle antropologiaan, ihmisen muinaiseen hämärään, mystiikkaan ja tiedostamattomaan - juuri sinne juurille, jotka mainitsin eilen omikseni!
VastaaPoistaKumartajat eivät taida nyt osata sanoa mitään siellä.
Iines mihin tuo vastauksesi liittyy ?
VastaaPoistaMitä mieltä ole syvästi uskonnollisista opettajista, jotka antavat vakaumuksensa näkyä opetuksessa ?
Ano miten se, ettei usko maailman ulkopuolella eläviinja sitä tarkkaileviin karvanaamoihin, muka orjuuttaa ?
VastaaPoistaTomi,
VastaaPoistanyt saat laiskanläskyä, kun kysyt mielipidettäni syvästi uskonnollisista opettajista. Luepa uudelleen ajatukseni tästä keskustelusta.
Olen nimittäin tuossa yllä ja useissa kirjoituksissa sanonut, etten kannata tunnustuksellista kouluopetusta, en hyväksy uskonnollista kasvatusta ollenkaan.
Olen sanonut, että jonkin ideologian aktiivinen valitseminen lapselle on hänen ylitsensä kävelyä, manipulointia. Tämä koskee tietenkin myös uskontoa.
Minusta uskonnonopettaja, joka ajaa lapsen päähän yhtä uskontoa ylitse muiden, ei noudata peruskoulujen valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusosaa. Pidän sitä virkavirheenä.
En osaa sanoa kantaani päiväkotien ja ala-asteiden uskonnonopetukseen, koska en tiedä, millaista se nykyään on. Sanon, jos joku kertoo. Välttäkää lapsuutenne uskonnonopetusmuistoja - niistä on aika jo jättänyt. Kertokaa lastenne koulujen uskonnonopetuksesta! Onko siellä vielä ylilyöntejä?
Iines, mutta nämä syvästiuskonnolliset opettajat sotkevat uskontoaan kaikkeen opetukseen, ei vain uskonnon.
VastaaPoistaOngelma on suurin, kun oppilaat ovat aivan pieniä ja eniten auktroteettiuskovaisia.
Vielä kerran:
VastaaPoistauskontotiedon opetus ei ole uskonnollista kasvatusta, vaan maailmanuskontoihin perehtymistä antropologisesta ja filosofisesta sekä sosiologisesta - käsittääkseni - näkökulmasta käsin.
Uskontotiede puhtaimmillaan ei ole myöskään teologiaa tai moraalioppia, vaikka sen avulla lapsi saattaakin oppia kyseenalaistamaan moraaliasioita ja kehittämään omaa moraaliaan eettiseen ja empaattiseen suuntaan.
Tomi,
VastaaPoistasyvästi uskovaisia luokanopettajia ei ole hirveästi. Luulen, että he karsiutuvat jo pääsykokeissa.
Luterilainen uskonnollisuus ei ole opettajan tavoiteltava ominaisuus, vaan pikemmin rohkeus ja kriittisyys, luovuus ja aktiivisuus.
Nyt pitää lähteä ostamaan hiivapakettia, unohdin sen, ja aion leipoa tänään nisset ja nasset!
VastaaPoistaMutta, toivottavasti keskustelu jatkuu, minä ainakin tykkään kun minut pannaan lujille erilaisilla näkemyksillä.
"Lähetystyö muslimien parissa on meille annettu tehtävä, joka alkaa kotiovelta, mutta joka jatkuu Euroopan kautta Aasiaan ja kaikkeen maailmaan."
VastaaPoistaNäin ohjeistaa Luther-säätiö oman "kansankirkkomme" sisällä. Tätä ilosanomaa on esim Päivi Räsänen levittänyt Luther Heritage Foundation taloudellisella avustuksella opetusvihkosen muodossa homoseksuaaleille. Ratkaisevaksi kysymykseksi saattaa muodostua pystytäänkö ja halutaanko valtiota suojella kirkolta vai päädymmekö USAn ja Ranskan malliin, suojelemaan kirkkoa valtiolta.
Tässä asiassa ei lapsilla ole "äänivaltaa".
Koulujen biologian opettajina on kreationisteja.
VastaaPoistaNämäkin pitäisi saada karsittua jotenkin pois.
Tompalle voisin suositella luettavaksi "karvanaamojen" Antti Eskola, Jukka Kemppinen, Esko Valtaoja ja Juha Pihkalan näkemyksiä tai radio- ja tv-esiintymisiä. Naturalistinen ihmiskäsitys, elämän selittäjänä, ajautuu viimekädessä kehäpäätelmäksi, yhtälailla kuin uskonnotkin.
VastaaPoistaIines: "Olin nimittäin hyvin pieni, kun kuulin isän sanovan äidille, että eihän Jumalaa ole olemassakaan. Uskoin sen samantien."
VastaaPoistaNythän sinä Iines-tontutar paljastutkin leipäpapittareksi, kun vastustat lapsien kasvatusta jumalattomuuteen (=ateismiin), mutta sinut itsesipä onkin jumalattomaksi (salaa) kasvatettu!
Ja arvaan, että olet siitä jopa jollakin oudolla tavalla ylpeä?
Jotenkin minusta tuntuu hätävarjelun liioittelulta se, että pelätään kreatonistisia ja uskonnollisia opettajia olevan meillä pilvin pimein (muslimeita ei nyt lasketa mukaan, se on toinen ongelma). Kun ei niitä ollut minunkaan aikanani pimeällä keskiajalla (lähes), niin mistä tuutista niitä nyt on niin maan perusteellisesti tupsahtunut?
Ainakin peruskoulun alkuaikoina opettajat saivat kai enemmänkin tieteellisen maailmankuvallista ja tiedostavaa kasvatusta (Prinkkalan malliin) kuin uskonnollista?
Kysyn vaan.
Jyväskylän yliopistossa ainakin yksi opettajien kouluttajista on hihhulikreationisti (Tapio Puolimatka).
VastaaPoistaAno miten muka naturalismi on kehäpäättely ?
VastaaPoistaOn erotettava toisitaan myös ontologinen ja metodologinen naturalismi.
Ensimmäinen on useiden naturalististen ateistien maailmankuva jälkimäinen on tieteen käyttämä ajatusrakennelma.
On naurettavaa pelätä, että kouluissa annettava uskonnon opetus ja vietettävät joulujuhlat ja kevätjuhlat virsineen olisivat haitaksi lapselle. Jos lapsi ei kotonaan saa kuulla Jumalasta ja enkeleistä, pitäisi hänellä olla mahdollisuus siihen edes koulussa.
VastaaPoistaItse muistan lapsena turvallisesti nukahtaneeni iltarukouksen jälkeen." Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi." Eivät hiipineet möröt nurkissa.
Naurettavaa on mielestäni myös se, että muutamien maahanmuuttajalapsien vuoksi mietitään kyseisten juhlien karsimista virsien osalta. Miksi pitäisi enemmistöltä koululaisia viedä oikeus perinteisiin edes jouluna saada laulaa Enkeli taivaan?
Kun lapsi aikuistuu, tekee hän omat valintansa riippumatta siitä, mitä lapsena on hänelle opetettu.
Tomi,
VastaaPoistauskonnollista näkökulmaansa kaikkeen sotkevat luokanopettajat ovat taatusti marginaaliryhmä.
Tosin tiedän Pikkukaupungistakin yhden fundamanetalistipariskunnan, opettajia molemmat, nyt jo eläkkeellä.
He olivat sen sortin tuputtajia, että lapset ymmärsivät itsekin, että opettajan päästä nousee höyry. He osasivat pitää puolensa, sillä hihhuleita ei kukaan usko - lähinnä vaahtoajille naurettiin selän takana. Ihan sama on koulujen poliittisilla höyryjyrillä - heitäkin lähinnä nauretaan, jos he uhoavat jotain tiettyä ideologiaa. Ehkä tuommoisen höyryjyrän näkeminen koulussa on jopa hyväksi lapsen kehitykselle. En kauheasti suojelisi lapsia siis tussahduksilta, lukuunottamatta aivan pienimpiä.
Lapsi on viisas, ja yhdessä ryhmänä he kyllä erottavat huurut. Toisaalta on pelkästään hyvä, että lapsi näkee ääripäitä kehityskaarensa eri vaiheissa. En usko, että se on vahingoksi hänen sielulleen.
PS Delilahin puheenvuoro on kirkas ja kuulas. Siinä se on. Lapsi voi hyvinkin saada turvaa rukouksista ja enkeleistä, vaikka tunnistaa asiat irreaaleiksi. Uskonto on mielen asia, ja silläkin tasolla voi olla merkitystä, vaikkei hallelujaata huutaiskaan.
Iines, jos lapset ovat sitten kykeneviä omaan ajatteluun, miksi heitä ei voi kasvattaa ilman uskontoa ?
VastaaPoistaKyllähän he järkevinä osaavat myöhemmin valita uskon, jos he sitä haluavat.
PS
VastaaPoistaOlenko kertonut, että minun pikku tytölläni oli mielikuvitusystävinä Sisko ja Veli? Hän sai heistä tukea ja turvaa ja monenlaista hupia, ainoana lapsena. Kyllä hänen täytyi tietää, että he olivat mielen asioita, koska hän heidät itse loi.
En voi ymmärtää siis, miksi mielen asioita väheksytään? Emme edes tunne vielä kaikkea ihmisen mielestä tai irreaalista maailmasta.
Tomi,
VastaaPoistavoi minun puolestani lapsen kasvattaa ilman uskontoa tai yhtä hyvin uskonnon kera. Uskonnottoman kasvatuksen vastakohta ei kuitenkaan ole uskonnollinen kasvatus - huomaa nyt tämä, Tomi!
Kolmaskin vaihtoehto nimittäin on: antaa lapsen kasvaa vapaasti maailmassa, jossa uskonnot muodostavat merkittävän kulttuurisen perinnön, olotilan ja jatkumon. Ottakoon kiinni itse jos tahtoo tai olkoon ottamatta! Tämä kolmas vaihtoehto on linjani, enkä itse tekisi aktiivivalintaa mihinkään suuntaan, vaan antaisin lapselle vain purjeveneen ja työntäisin hänet maailman merelle, vapain purjein suoraan avoveteen.
Tapsalle vielä erikseen -
VastaaPoistaen ole mielestäni sanonut, että vastustan lapsen kasvattamista uskonnottomuuteen, tai uskovaisuuteen, vaan ainoastaan sen, että jokainen aktiivivalinta lapsen puolesta on minusta lapsen ylikävelyä. Lue kommenttini Tomille tuosta yltä, siinä on ideologiani sanottu niin kuin asian näen.
On todella hyvä, että pöljäilyt draamasta ja taideaineiden lisäämisestä menivät nurin. Niillä ei ole mitään virkaa peruskoulussa eikä kyllä lukiossakaan. Taideteollinen ja teatteerikorkeakoulu räkäisine Turkkineen on erikseen niitä halajaville.
VastaaPoistaKaikenlainen hömppää pitäisi lopettaa ja äidinkielelen opetuksen ja opettajien liikkumavaraa kaventaa ja kehyksiä kiristää, että pysyttäisiin asiassa eikä
puuhasteltaisi kaikenlaista kevyttää soopaa josta on vain haittaa kasvavalle nuorelle ja hänen tulevaisuudelleen.
Lisäksi hämmästelen kuinka hassu Virkkunen on opetusministerinä. Hänhän kannattaa pakkoruotsia, mutta ei itse pystynyt vastaamaan ruotsiksi taannoisessa ajankohtaisohjelmassa, jossa hänelle esitetiin kysymyksiä ruotsiksi. Joku tasovaatimus minusta pitäiis olla ministereilläkin, kuin myös opettajilla. Useimmat on melkomoista makkelia nykyään.
Esim. lastentarhanopettajat, josta luin tänään lehdestä, ovat sukupuolirasisteja ja eivät tunnista esim. poikien osaamista ja taitoja. Miten tuollaiset voivat päästä mihinkään virkaan?
Sukupuoli- ja tasa-arvokoulutusta tarvitaan todella runsaasti, kun nykyisillä opettajilla on tuo sensitiivisyys kokonaan hakusessa.
Delilah: "Kun lapsi aikuistuu, tekee hän omat valintansa riippumatta siitä, mitä lapsena on hänelle opetettu."
VastaaPoistaEi muuten tee.
Me olemme lapsuudessa opetettujen, tai jos ei ole suorastaan opetettu, niin niiden vaikutteiden alaisina päättämässä jostakin "valinnasta".
Olemmehan kaikki olleet lapsia ja yksikään meistä ei ole voinut kerta kaikkiaan tehdä puhtaasti omia valintoja juuri missään asiassa.
Olemmehan jokainen tulleet maailmaan, jonka on joku toinen jo jollekin asteelle valmistanut. Valinnatkin ovat siten vallitsevan todellisuuden rajoissa tapahtuvia.
Olemme kaikki edellisten sukupolvien armoilla.
Ehkä piirun verran voimme muuttaa jotain ja siten valita, millaiseksi ja millaisessa maailmassa haluaisimme elää.
Perusasioissa ei ole valinnanvaraa.
Oletkos, Valto, kuullut sanontaa Papin pojat ovat pahimmat?
VastaaPoistaMinusta tässä on kasvatuksen ydin: jos lapsen puolesta on tehty voimakkaita valintoja, niin hän kapinoi niitä vastaan. Muutoinkin vähän kuin luonnostaan lapsista tulee jossain mielessä vanhempiensa vastakappaleita, eri asioita arvostavia. Uskovien vanhempien lapsista voi tulla jyrkkiä ateisteja, ja ateistien lapsista taas vaikka iloisia helluntailaisia.
Tästäkin syystä minusta lapsen tulee saada valita itse tiensä myrskyävälläkin merellä. Ainoa mitä hänelle voi antaa, on välittäminen ja läsnäolo hänen elämässään, niin että hän on osa elämää kaikessa mahdollisessa.
Valto Ensio: "Olemme kaikki edellisten sukupolvien armoilla."
VastaaPoistaArmoilla?
Ano, onko millään muilla aineilla peruskoulutasolla merkitysatä, kuin äidinkielellä, matematiikalla ja vierailla kielillä ?
VastaaPoistaMuut aineet ovat peruskoulussa enemmän tai vähemmän höpöstelyä.
Anonyymi,
VastaaPoistasensitiivisyys ei voi olla hakusessa, sillä sensitiivisyys on peritty tai geneettinen, pysyvä temperamentin piirre.
Iines - leikilläni vain viittasin tähän "ateismikasvatukseesi".
VastaaPoistaOlen ymmärtänyt, että olet sitä mieltä, että lapselle on annettava suurin piirtein yhteiskunnassa vallitsevan ilmapiirin mukainen kasvatus, mielellään toki hieman avartavampi. Mutta ei siitä suuresti poikkeavaa?
Mitä tulee kapinoimiseen isiemme uskoa jne vastaan, niin osa meistä kapinoi, osa ei.
Tomi sanoi kerran mielestäni hyvin: kyse ei ole siitä, että uskonnoissa olisi suuria eroja, vaan kyse on uskonnon roolista yhteiskunnassa.
Tämän allekirjoitan täysin. Hyväksyn islaminkin ehdoitta, mutta en hyväksy sitä, että se määrää tai määrittää minun elämääni mitenkään. Tai ainakaan enempää kuin itse haluan.
Normaali (pohjois)suomalainen kunnioitus toisia kohtaan riittää. Meillä on tapana antaa toisille tilaa.
Harmikseni sekin ymmärretään usein väärin. Silti se on aivan helvetin hieno piirre suomalaisessa sielussa.
Voi, Tapani, en ajattele ollenkaan niin, että lapselle ylipäänsä on annettava jonkinlainen kasvatus. En oikein ymmärrä koko kasvatussanaa.
VastaaPoistaMinusta lasta ei ylipäänsä tulee erikseen kasvattaa, en ymmärrä, miten "kasvatetaan" -ihan kuin kasvatus olisi vaate, joka puetaan lapsen päälle.
Lapsen kanssahan ollaan ja eletään, lapsi on perheenjäsen, jonka kanssa ollaan tiiviisti yhdessä ja kasvetaan, molemmin puolin. Tästä yhdessäolosta ja toisen ihmisen kunnioittamisesta versoo sitten kaikki se, mikä on kasvuhakuista ja positiivista, rakentavaa ja eteenpäinvievää.
Jos peruskoulussa opetettaisiin vain Tomin ja anonyymin ehdottamia reaaliaineita (ja jätettäisiin "höpöt" aineet pois päiväjärjestyksestä), tuloksena olisi eittämättä lisää huonostivoivia lapsia ja nuoria.
VastaaPoistaKoulu opettaa elämää varten! Siksi kaikki aineet, joiden kautta lapsi tutustuu itseensä (siis luovat aineet) ja koko muu oheistoiminta väli- ja ruokatunteineen, antavat eväitä pärjätä elämässä! Ne opettavat lapselle sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ym. jne.
Jos kaikki muu kuin puhtaasti tiedollinen opetus jätettäisiin opintosuunnitelmista, tuloksena olisi massoittain senkaltaisia rassukoita, jotka lähettävät Iineksen blogiin pillunkuvia, kun eivät huonojen sosiaalisten taitojensa tähden pääse parisuhteeseen.
Valton pointin ymmärrän kyllä; jokainen on imenyt sienenä kotinsa ajatusmaailman ja jotkut eivät kasva koskaan niin aikuisiksi, että pystyisivät objektiivisesti arvioimaan sen hyviä ja huonoja puolia.
Kuunkuiske en tarkoittanut, että aineita tulisi poistaa.
VastaaPoistaTotesin vai, että muiden aineiden kuin äidinkielen, matematiikan ja vieraiden kielten taso peruskoulussa on sellainen, että pienellä harrastuneisuudella voi sen tason ohittaa.
Niin no, armoilla ja "armoilla". Näkemykseni on näköjään vaikea käsittää.
VastaaPoistaJokainen saa toki pitää omansa.
Yritin vain selittää, että toisaalta kun tätä(kin) keskusteluketjua seuraa, kuulostaisi (kuulostaisi?) siltä, että toisaalta lasta täytyy "opettaa", mutta silti hänen täytyy tehdä ihka oma valintansa elämänsä suunnasta. Siihen ei saisi eikä voisi opettajat tai kukaan ulkopuolinen vaikuttaa?
Mutta ei se ole hänen oma valintansa koska suunnana, valitsipa hän minkä tahansa, on joku valmiiksi hänelle opettanut, pedannut, suunnitellut. Kehitellyt ammatti- ja korkeakoulut ja yliopistot ja niihin oppimisen aiheet, ammatit, opettajat.
Mitään lapsi ei itse sellaista tee tänne maailmaan josta se voisi valita.
Kaikki on jo olemassa.
Eikä hän näin ollen voi valitakaan todella omaa, vaan ne kaikki on joku toinen hänen puolestaan valinnut.
Olemme siis edellisten sukupolvien tuotoksien armoilla valinnoissamme.
Emme tee 18 vuotiaana yhtä´äkkiä vain minulle olevaa ja minun suunnittelemaa yhteiskuntajärjestystä. Emme mitään.
Vaikka sitten valitsisimme päinvastoin kuin vanhempamme, niin sen suunnan, jonka valitsemme, sen on jonkun toisen vanhempi jo suunnitellut.
Uskontojakaan emme pääse karkuun "omaan valitsemaamme ateismiin".
Puhdasta pöytää ei ole ollut sitten sen jälkeen kun maalle meristä kömmimme.
ah ah ah! päätä alkoi särkemään
Jos kaikki muut kuin tosi tärkeät aineet jätettäisiin pois, pillunkuvia linkitettäisiin jatkossa muuallekin kuin Iineksen blogiin.
VastaaPoistaHöpöhöpöaineet auttavat eniten ehkä syrjäytymisvaarassa olevia naisopettajien väärinymmärtämiä poikia - tämän havaitsin omilla draamakursseillani. He alkoivat viihtyä koulussa ja piristyivät muillakin tunneilla, kun saivat itseluottamusta pärjättyään vaikka rokkikabareen tähtenä tai Paratiisin Baddingina.
Tomi, puhuit selittävässä kommentissasi eri asiasta. Kommentissa, johon viittasin, tosiaankin puhuit höpöhöpöaineista.
VastaaPoistaHarrastuneisuudesta. Mihin on kiire tässä valmiissa maailmassa, että pitää oppia äkkiä ja pian ja nopeasti tietoaineita enemmän kuin opetussuunnitelmaan mahtuu?
Aikuinen ehtii olla kymmeniä vuosia. Jos ei edes lapsena saa nauttia koulusta kaikkineen ilman suorituspaineita, ei mene hyvin.
Sopii sitten mennä jonon jatkoksi niiden 750 000 perään, jotka syövät lääkkeitä psyykkisiin ongelmiinsa.
Kuten sanoin, kaikenlainen höpöaineilu, kuten draama, ei kuulu kouluun. Lisäksi vähentäisin äidinkieltä, koska se on pelkkää nominatiiveilyä, josta ei ole mitään hyötyä. Mitä virkaa on suomenkielen kieliopin pänttäämisellä? Ei niin mitään. Köksä sen sijaan on hauskaa (ei ihme että maailman parhaimmat kokit on miehiä).
VastaaPoistaVieraita kieliä koulussa ei tarvita kuin yksi: englanti.
Historia on kiinnostavaa ja hyödyllistä. Pitää tietää mitä on ollut, jotta voi kehittää tulevaisuutta. Fysiikka ja matematiikka sopivissa määrin on hyödyllistä, koska ne ovat oikeisiin ilmiöihin ja lainalaisuuksiin perustuvia, voisi jopa sanoa kovia tiedeaineita.
Maantietokin on hyödyllistä, että ei olla niin ummikoita kuin esim. amerikkalaiset, jotka ei tunne edes omaa maata eikä tiedä missä se sijaisee kartalla. Muu höpöily pois ja opettajille enemmän tasa-arvo- ja sensitiivisyysoppia sekä erilaisten oppijoiden tunnistuskykyä ja taitoa kohdata heitä aidosti ja oikein.
opettajille enemmän tasa-arvo- ja sensitiivisyysoppia
VastaaPoistaMitä kohtaa siitä insinöörin päästä pitäisi takoa, että tämä menisi tajuntaan: sensitiivisyys ei ole opittavissa, se on temperamentin piirre, synnynnäinen asia kuten ihonväri.
Kuunkuiske puhuin höpöstelystä en höpöstö, höpöstely tarkoittaa kainuunmurteella leikkimistä (et ole tainnut lukea Päätaloa).
VastaaPoistaTomi, voit olla varma, etten ole lukenut Päätaloa ja voin taata etten koskaan tule lukemaankaan! :)
VastaaPoistaAno peruskoulun fysiikka ja kemia ovat nykyisessä muodossaan hyödyttömiä, biologia, maantieto ja historia ovat yleistiedon kannalta kohtalaisen tärkeitä.
VastaaPoistaÄidinkieli on muutakin kuin kielioppia, äidinkielessä opitut työtavat ja ajatteluprosessit ovat tärkeitä kaikessa opimisessa.
Juuri äidinkielessä pärjääminen korreloi parhaiten esimerkiksi matematiika opiskelijoiden oppimistulosten kanssa.
Lähes kyynel herahti silmäkulmaani, kun kuin poliisin jostain päin löytäneen aidon pontikkatehtaan. Suomen kansan traditiot elävät sittenkin kaiken monikansallisuuden ja hapatuksen puristuksissa. - Kaikki eivät alistu halvan virolaisen edessä.
VastaaPoistaKemian ja kädentaitojen opetukseen on panostettava.
Kaunis on se muisto kun faija yhteen teki hienon etiketin, jossa luki: valmistettu ilman alkon lupaa. Nykyajan lapset eivät voi sitä käsittää!
Riku Jyväskylässä Valmetin (nykyään metso) tehtaasta sai pontikkapannuja, joissa oli Valmetin leimat kylessä.
VastaaPoistaKuunkuiske mikset lukisi, Päätalo oli upea kirjailija.
VastaaPoistaÄidinkielestä kieliopin osuus on tasaisesti laskenut. On lukuisia äidinkielen oppikirjoja, joissa kielioppi on koottu kirjan takaosaan tukisivuiksi, taulukoiksi, ilman selityksiä.
VastaaPoistaÄidinkieli on oppiaineista sisällöltään ja teemoiltaan laajin. Siinä on laajoja kokonaisuuksia: kirjoittaminen, kirjallisuus, kielentuntemus, puheilmaisu, yhteisöviestintä, teatteri ja draama, mediakasvatus, suomi toisena kielenä (ma - mu) ja muitakin koulu- ja koulutuskohtaisesti.
"Mitä kohtaa siitä insinöörin päästä pitäisi takoa, että tämä menisi tajuntaan"
VastaaPoistaSe, kuka turvaa väkivaltaan tai sen uhkaan, on jo lähtötilanteessa hävinnyt.
Valto Ensio, olet oikeassa, että maailma ei ole enää uusi, vaan lukemattomat sukupolvet ovat sitä muokanneet niin teoillaan kuin sanoillaan. Mikään ja kukaan ei enää lähde nollatilasta omia ajatuksiaan luomaan. Moni valintamme on riippuvainen jopa siitä, missä kohtaa maapallon pinnalla kotimaamme on. Mutta vaikka yhteiskunnassamme olisi vallalla moraalisääntö "Silmä silmästä, hammas hampaasta",siltikin lopullinen valinta olisi meidän. Samoin on suhde uskontoihin. Lopullinen valinta on meidän omamme.
VastaaPoistaVäkivaltaista tässä blogissa on "anonyymin" (Japen) kielenkäyttö.
VastaaPoistapo. Se joka -
VastaaPoistaKyllä selvä on niin, että koulusta pois kaikki höpöt oppiaineet.
VastaaPoistaTilalle tiukkaa asiaa! Tasa-arvotietoa, mamuvastaisuusoppia ja muuta järkevää ja hyödyllistä. Pöllöt naisopettajat pois niin johan tahti muuttuu! Jaa niin juu mutta mistä saadaan uusia tilalle kun palkat on mitä on.
Minäkin jo kolmatta insinöörintutkintoani tässä väännän, on se nyt ihme jos sen jälkeen ei ala hyviä töitä irrota ja halukkaita naisia!
Siihen asti tahmastelen Anttilan kuvastoni kanssa heh heh hee.
Ja äitihän aina sanoo että meidän poika on hyvä poika.
Persanonyymi
Kuunkuiske, hienosti ajateltu: "Aikuinen ehtii olla kymmeniä vuosia. Jos ei edes lapsena saa nauttia koulusta kaikkineen ilman suorituspaineita, ei mene hyvin."
VastaaPoistaEikö lapsen pidä myös saada olla lapsi mahdollisimman pitkään? Suomessa puhutaan, että lasten pitäisi aloittaa koulunkäynti jo kuusivuotiaana. Lapsuudesta nipistettäisiin vuosi tehoyhteiskunnan hyväksi.
Iines muuten oletko koskaan miettinyt estää nimettömän kommentoinnin (onko se mahdollista) ?
VastaaPoistaIhmettelen näitä tyyppeja, jotka eivät uskalla seisoa sanomistensa takana edes nimimerkillä.
Niin, heh heh, minähän siis olin jo sairaalassa, lähes jalat aisoilla, kun olin päättänyt, että Ananas ei sitten ole tervetullut tähän maailmaan. Ananan isältä, joka siis oli ilmaissut halunsa ryhtyä isäksi, en tietenkään ollut kysynyt lupaa tähän operaatioon johon olin päätynyt - heh heh hee. Kyllä siis näin on jestas!
VastaaPoistaOlihan tämä minun ajatteluni siis vanhakantaista kuten TasY:n pomonkin ajattelu. Ei se ole niin, että tässä olisi joku tasa-arvo-ongelma. Äiti päättää!
Persanonyymi
Tuli, Delilah, mieleen yksi asia, mikä myös riistää monelta lapselta onnellisen ja huolettoman lapsuuden: vanhempien alkoholinkäyttö.
VastaaPoistaSoisi lasten saavan viettää joulua kodissa, jossa vanhemmat viihtyvät sen verran hyvin toistensa seurassa ettei tarvitsisi vetää jouluviinaa kireän tunnelman laukaisijaksi.
Tomi,
VastaaPoistavälillä olen mietinyt.
Olen havainnut, että psykologian kartalla on tutkimaton valkoinen alue, nettihullut ja nettipöljät.
Minua kiinnostaisi tietää, millä tavalla hulluus - laajasti käsitettynä - ilmenee netissä, mm. psykopatia ja rajatilahäiriöt.
Olisi kiintoisaa tutkia nettihullujen viestintää. Olenkin ajatellut perustaa tähän blogin alle Manala-blogin, mustan blogin, jonne siirrän kaikki rajatilallisten viestit talteen, niin ei tarvitsi poistaa kenenkään viestiä. Voisi syntyä kiintoisa kokoelma. Mitäs tykkäätte Manala-ideasta?
Kari Tapion suosikkipaikkoja oli Manala
VastaaPoistaOkei, Iines, uskotaan.
VastaaPoistaYmmärsin sitten tämän aiemman - ja vähän sitäkin aiemmat - sanomasi kai liian yksioikoisesti:
"Olen ennenkin kritisoinut sitä, että lapsen puolesta tehdään kovin varhaisia valintoja antamatta lapsen tutustua valtavirtoihin ja yhteiskunnan käytänteisiin."
"Minusta se, että lapsen annetaan vapaasti mennä mukaan näihin valtavirtoihin, on luonnollista hengen avaruutta, kunhan lapsi sitten saa painostamatta valita itse omat ajatuksensa ja ideologiansa."
No, ainakin olen tuosta samaa mieltä.
Kyllä Valtonkin näkemyksessä on vankka perä. Totta kai sitä imee kasvaessaan kaikenlaista joka suunnalta. Olemme kokemustemme summia.
Ja tietysti enemmänkin, mutta se menee sitten jo tieteen ja uskonnon puolelle.
Kuunkuiskeella, joka muuten on ihana, tuntuu olevan ennakkoluuloja Päätaloa kohtaan?
Valton teorian mukaan hän on imenyt ne ympäristöstään, koskapa ei ole itse lukenut. Totta onkin, että ainakin Hesarin arvosteluissa Päätaloa kohdeltiin niin väärin, virheellisesti ja epäreilusti, että ne kriitikot olisi pitäisi erottaa joko ammattitaidottomina tai huonosti tehdyn työn takia (eivät lukeneet).
Jos nimittäin joku haluaa tietää, miten Koillismaassa (ei siis Kainuussa, Tomi) köyhät elivät 1900-luvun alusa ihan oikeasti ja miten sieltä surkeudesta kirjoja ja kirjoittamista rakastava herkkä lapsi ponnistautuu kirjailijaksi, niin Päätalo kertoo sen Iijoki-sarjassaan. Ja kertookin perusteellisesti.
Niitä muita Päätaloja ei kannata lukea, ainakaan aluksi, koska ne ovat fiktiota. Mutta Iijoki-sarja on faktaa, ihan siinä Japen määrittelemässä mielessä.
Tietysti Kairankävijä on aika kovaa kamaa fiktionakin.
Mikäli viesti poistetaan tai irroitetaan kontekstistaan ja postataan toisaalle, muuttuu viestin merkitys ja sanoma. Mainitusta kokoelmasta ei voisi tehdä mitään muita päätelmiä kuin vääriä.
VastaaPoistaPäätalo ansioistaan huolimatta oli siitä erikoinen kirjailija, ettei hänellä ollut mielikuvitusta lainkaan.
VastaaPoistaNe kirjat jotka ovat fiktiota eivät eroa Iijoen valokuvamaisesta tallentamisesta mitenkään. Niissä seikkailevat samat ihmiset aivan samanlaisissa tilanteissa, usein kirjailija itse.Vain nimet on keksitty.
Jälkiarviona olen sitä mieltä että Iiloki- sarjan viimeinen metri kannattaa jättää muiden kuin suurimpien ihailijoiden lukematta.
Tai kuluuhan se aika niissäkin.
Riku, Päätalo on siitä harvinainen kirjailija, että voidaan puhua sananmukaisesti metreistä.
VastaaPoistaVoipi lapsen eteen kyllä jotain aivan puhdastakin nakata. Nimittäin tyhjän paperiarkin ja hän täyttää kyllä pian sen jollain jos välineet siihen saa. Tai taittelee lentsikoita, kehittyneemmät vaikka mitä.
VastaaPoistaIhan pienimmät ja vielä puhetta taitamattomatkin ilahtuvat saadessaan värillä millä vaan viivoja ja väkkyröitä aikaan.
Hra P:lla, 6 vuotiaalla eskarilaisellamme oli kotitehtävä: Kaksi kilpikonnaa (kankaisia) joista isomman nimi on Emmi ja pienemmän Kille ja ne oli laitettu kotikierrokselle ja hra P:n koti oli nyt vuorossa.
Pojan piti keksiä kilpikonniin liittyvä tarina jonka sitten vanhemmat kirjoittavat paperille maanantaiksi sen vihkon väliin jossa oli muidenkin eskarilaisten tarinat.
Poika meni tietsikalle, näppäsi kirjoitusohjelman päälle (minä neuvoin vähän siinä kohtaa) ja alkoi kirjoittaa (hiiitaaassstii yhdellä sormella):
"emmijakille kaupungissa
emmimenikillenluojasanoikillellelähdetäänkaupungille elokuviinemmilläolikissahoidossajaseotettiinmukaanelokuvannimioliitseilkimysseoliniinhauskaettäemmijakillejakissanauroivatvieläkuntulivatelokuvistapoissittenhemeniväthampurilaisbaariinostivattikkupottujajakissallekaakaotakoskaseolierikoiskissajokatykkäsikaakaostasittennemenivätkotiinjunallakoskakillesanoiettävaihteluvirkistääbussimatkanjälkeenkillemeninukkumaanemmijäikillelleyöksikissanukkuiemminvieressänyttarinaloppuikirjoittiP"
Jos keskustelun aiheeksi nostetaan esim. iltapäivälehden artikkeli jota ei maksamatta pysty netissä lukemaan, toivoisin keskustelun pohjaksi vähän parempaa referaattia ko. (IS 18.12. s. 2) jutusta.
VastaaPoistaToinen tahaton hajahuomio on aiemmassa postauksessa esiin nostettu "punainen Urban Gruicer" ja tämä Kiesi -juttu:
"Audi on kaikkien huulilla ja joka miehen unelmissa. Ja naiset kohentelevat titsejään ja ovat juuri sellaisia, jollaisiksi Kiesi heidät kuvaa: haluttavia, vaikka henki menisi, korkkareissaan ja panssariliiveissään, nälkiintyneine uumineen ja nostettuine kumpareineen."
Mielenkiintoinen ristiriita.
Jos keskustelun aiheeksi nostetaan esim. iltapäivälehden artikkeli jota ei maksamatta pysty netissä lukemaan, toivoisin keskustelun pohjaksi vähän parempaa referaattia ko. (IS 18.12. s. 2) jutusta.
VastaaPoistaTämä on juuri se mitä olen aina vaatinut. Kunnollinen referointi ja LINKKI lähteeseen, josta voi jutun tarkistaa kokonaisuudessaan. Näin nettiaikana epämääräinen viittaus jonnekin paperilehteen ei vain kelpaa. Se ei ole uskottavaa.
Jos tuollainen viittaus hyväksyttäisiin, voisi kirjoitella ihan mitä sattuu, mikä on kyllä muutman tänne kirjoittavan netsin tavaramerkki. Heidän jutut koostuu "Näin unta, että..." ja "Kuulin kaverin kaverilta, että..." -tason jutuista.
Jonkun pitäisi tehdä väitöskirja Päätalo- ja Hietamies-Hirvisaari-kirjojen kritiikistä. Kritiikki pitää sitten suhteuttaa kirjojen myynti- ja lukemislukuihin sekä kansan kritiikkiin.
VastaaPoistaMinä olen menettänyt uskoni siihen kirjallisuuskritiikkiin, joka ylistää runoa tai ylipäänsä teosta, joka pitää "avata" kangin ja kepein ja joka silti on, hmm, nero.
Epäilen, että kirjailijat suoltavat kaikkein kryptisimmät tekstit hirveässä krapulassa, kun ajatustoiminta ei kulje ja maailma v*tuttaa.
VastaaPoistaSitten kriitikot ylistävät näitä tekstejä, vaikka kirjailija ei vapinaltaan saanut parempaa aikaiseksi.
Anonyymit,
VastaaPoistaeipä siinä jutussa mitään ollut, luki vain, että joulujuhlista on nyt noussut sota. Muuallakin olen havainnut mäiskittävän samaisesta perinnejoulujuhla-aiheesta. Pidän itsestään selvänä, että ihmiset seuraavat lehtiä ja ajassa liikkuvia keskusteluja. Tai ellen pidä, juttuni nyt ainakin sieppaa tuosta maastosta aiheensa, vapaasti sitoumuksetta, heti.
Juttuni ovat muutoinkaan perin harvoin minkään kokonaisen artikkelin julmettua analysointia.
Mitä tulee punaiseen Urban Cruiser -haaveeseeni ja Kiesi-tapaukseen, niin mistä ristiriidasta anonyymi puhuu? Minähän olin niitä harvoja, joka puolusti Kiesiä ja ihmetteli toimittajan vedätystä.
Kännissä kirjoittaminen vapauttaa varmaan aivopieruja, mutta en usko tähän metodiin kovinkaan pitkälle, enkä edes pidä esimerkiksi Saarikosken kännitekstejä kovinkaan merkittävinä. Saarikosken elämä oli suurempi kuin hänen tekstinsä. Ajattelen pikemmin niin, että jatkuva euforinen kännitila pilasi hänen nousunsa suurimpaan loistoon.
VastaaPoistaPointti oli juuri tuo ostettu lehti joita kaikki ei halua ostella ja tuhlata rahojaan, vaikka ovatkin ajan hermolla. Hesarikaan ei kaikille ole mahdollinen kalleutensa vuoksi.
VastaaPoistaKiesi jutun taas toin siksi esiin että nytkö sinä naisena himoitset myös tuota "mulkun jatketta" ja "hyvä jätkä" -tehostetta – korkokenkiä, stringejä, push-uppeja . . .
Rupeaa lasikatot kohta helisemään.
Himoita jotain Cruiseria on turhan voimakas ilmaisu. Jos himoitsisin, olisin ostanut sen jo. Järkevänä ihmisenä mietin, josko sittenkin teettäisin niillä rahoilla remontin. Molempia en voi saada samaan aikaan ja kumpaakin tarvitsen. Kumpaakin ilman voi toki elää, eli siinä on kolmaskin vaihtoehto.
VastaaPoistaCruiser on haaveeni käytännön syistä: siinä on vähän korkeampi maavara, mökkitie metsän halki kun on kivinen ja kuoppainen, ja muutenkin ajelen paljon pikkuteitä kuvausreissuilla. Että se siitä mulkun jatkeesta.
Iines olet äidinkielen opettaja, mutta on luetunymmärtämisen kanssa vähän vaikeuksia.
VastaaPoistaEn puhunut kännissä kirjoittamisesta vaan krapulassa kirjoittamisesta.
Kun on hirveä kanuuna ei ajatukset kulje tuloksena voi olla täysin mitään tarkoittamaton kryptistä tekstiä, jota kriitikot ylistävät neroutena.
Kuitenkin kirjailija on yrittänyt tuottaa selkokieltä, mutta krapulassa ei vaan pysty parempaan.
Tomi,
VastaaPoistakyllä minä krapulasi luin ja ymmärsinkin, etteivät resurssit silloin toteudu toivotulla tavalla. Ei minulla ole siihen mitään lisäämistä.
Menin siis eteenpäin, kännikirjoittamiseen, joka on mielestäni samanlainen tahmea este kunnianhimoiselle ja laadukkaalle kirjoitusjäljelle. En usko aivopieruihin enkä usko, että päihteetön tila on tulppatila, joka pitää laukaista. Päinvastoin, kirjoittaminen on hikistä duunia, jossa on syytä pitää ajatus kirkkaana ja myös jonkin verran lukija mielessä. Kirjallisuuttahan ei ole ilman lukijaa.
Kriitikot ja analysoijat löytävät hirveästi merkityksiä teksteistä.
VastaaPoistaKirjailija ei ole voinut mitenkään ajatella kaikkia merkityksiä.
Piilomerkitysten etsintä kaiketi tulee psykoanalyyttisesta hölynpölystä.
Järkevänä ihmisenä mietin, josko sittenkin teettäisin niillä rahoilla remontin. Molempia en voi saada samaan aikaan ja kumpaakin tarvitsen.
VastaaPoistaMillaista remonttia kaipaat? Mitä lähtisit remontoimaan itsessäsi ensimmäiseksi? Repsottaako joku paikka vai mikä olisi se ensimmäinen, akuutti, toimenpidettä vaativa alue?
Miten lähtisit työstämään tuota?
Cruiser on haaveeni käytännön syistä: siinä on vähän korkeampi maavara, mökkitie metsän halki kun on kivinen ja kuoppainen, ja muutenkin ajelen paljon pikkuteitä kuvausreissuilla. Että se siitä mulkun jatkeesta.
VastaaPoistaMeinaatko, että naisella ns. järkisyyt ovat uskottavia ja miehellä ei?
Luin muuten sen Kiesi -juttusi ja et ollut kovinkaan ponteva Kiesin puolustamisessa. Et myöskään selvittänyt tai kritisoinut sitä, miten manipuloivasti lehden toimittaja oli kysymykset muotoillut.
Luepa, jälkimmäinen anonyymi, myös keskustelukommenttini. En milloinkaan räjäytä pajatsoa alustuksessa (blogijuttu).
VastaaPoistaYlianonyymi, kyllä repsottaa.
Kun en minäkään lue iltapäivälehtiä, niin olisi kiva tietää kuinka se joulujuhlasota oikein sujuu. Montako kuusta on kaadettu ja montako taivaan enkeliä on ammuttu alas?
VastaaPoistaNyt lähden postiin, kirjastoon, apteekkiin ja markettiin. Tänään on vuorossa perunalaatikkomössön teko ja pakastus vuoissa. Jatkakaahan keskustelua. Jos joku tietää, voisi kertoa minulle, miten vaihtaa sammunut uunilappu uuniin, jossa lamppu on juuttunut kiinni. Voiko vääntää tongeilla?
VastaaPoistaKöyhä, kerron, kun palaan kierrokselta ja looratouhuista. Ellei joku muu ehdi ensin.
VastaaPoista"...Päätalo- ja Hietamies-Hirvisaari-..."
VastaaPoistaVastustan tätä liittoumaa. Olen aina vastustanut. Minusta heitä ei voi eikä pidä liittää yhteen.
Päätalot olen lukenut kaikki. Hirvimiestä en ole lukenut yhtään, enkä aiokaan lukea.
PS. Korjasin Päätalon koillismaalaiseksi, ei kainuulaiseksi, siksi, että katsoin sitä ennen Mikko Niskasesta kertovan Vaari von Baghin dokumentin, jossa taustalauluna kaikui Kainuun marssi!
Pihtipudas on aika kaukana Kainuusta. Tunnen monia keskisuomalaisia, ja jokaista taatusti ärsytti sama asia.
Männikkömetsät ja rantojen raidat,
laaksojen liepeillä koivikkohaat.
Ah, polut korpia kiertävät kaidat,
kukkivat kummut ja mansikkamaat!
Keitele vehmas ja Päijänne jylhä,
kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen.
Vuorien huippujen kauneus ylhä;
ah, kotiseutua muistoineen.
Syntymäpaikka kun on sydän Suomen,
siis sitä suottako kiittelisin?
Täällähän aukeni ens’ elon huomen,
tänne ma toivon hautanikin.
Täällä on naapuri heimoni verta,
täällä on ystävä voittamaton.
Tänne, ah, tänne on kaipaus kerta;
täällä on kaikki mi kallista on!
Tapsa, olen kanssasi samaa mieltä, ei Hietamiestä ja Päätaloa tule liittää toisiinsa.
VastaaPoistaPäätalo oli huippukirjailija Hietamies suoltaa roskaa.
Tietenkään en ole lukenut ainuttakaan Hietamiehen kirjaa, ja siksi voin tuomita se roskaksi.
"Ylianonyymi, kyllä repsottaa."
VastaaPoistaToistan kysymyssarjan, koska et vastannut kunnolla, etkä perusteellisesti kysymyksiin.
Kysymyssarja:
Millaista remonttia kaipaat? Mitä lähtisit remontoimaan itsessäsi ensimmäiseksi? Repsottaako joku paikka vai mikä olisi se ensimmäinen, akuutti, toimenpidettä vaativa alue?
Miten lähtisit työstämään tuota?
Tapsa yritty taas "karhunkaatoa" naapuriblogissa mutta "Kitusen Mara" tuli vastaan.
VastaaPoistaEntisetkin nuhteet kuumottaa vielä korvissa.
Höpsistä karhunkaadon kanssa, keskustelua tuo vaan on.
VastaaPoistaMinua huvittaa se, miten naisen sanaa ei noteerata, vaikka se sanoisi mitä.
Minä olen sanonut täällä pitkin syksyä ja talvea, että uskonto on mielen asia, ja sitä ei pidä järjellä edes koettaman selittää. Olen myös sanonut, että uskontotiede arvottaa uskonnot samalle viivalle, ja vain ihmisten suhtautuminen niihin on eri uskonnoissa erilaista. Tässäkin keskustelussa näitä ajatuksia lukee.
Nyt tuo Suuri Tuuli sanoo naapuriblogissa näin: "Siksi myös puhe todellisuudesta ei sovi yhteen Jumala-ajatuksen kanssa. Jumala ei varmastikaan voi olla mikään osa "todellisuutta".
Heh. Juuri tuotahan uskontotiede yrittää tolkuttaa: uskonto on mikä tahansa uskonto, idea on tärkeää, ei uskon laatu. Vasta kun Mies sanoo, että uskontojen erot eivät ole merkitseviä, vaan erot syntyvät uskontojen asemasta yhteiskunnassa - siis ihmisten suhtautumisista uskontoihinm toinen Mies havahtuu.
Ajatelkaa, nainen sanoo saman asian aikaisemmin, Pikku Kukka on puhunut, ugh. Älkää te miehet ohittako naisten ajatuksia ja sanoko itse muka vähän toisin sanoin, taputellen toisia miehiä selkään.
Tuossakin Päätalo - Hirvisaari-asiassa miekkoset taputtelevat toisiaan olelle, niin että sivullista alkaa imelöittää.
VastaaPoistaTietenkin Päätalon ja Hirvisaaren voi rinnastaa samaan lauseeseen, arvon Herrat. Jos pinnistelette, keksitte varmaan yhteisen nimittäjän?
Molemmat kirjailijat ovat ääärimmäisen suosittuja ja rakastettuja kirjailijoita, myyntiykkösiä, mutta kriitikoiden selkeästi aliarvostamia nimenomaan lukijoiden pitämiseen suhteutettuna. Nihkeät arvostelut eivät kummallakaan nähdäkseni ole haitanneet lukijasuosiota, mutta ovat karsineet ehkä palkintoja ja apurahoja.
Molemmat ovat siis tuotteliaita ja rakastettuja, mutta arvostelijoiden ilmeisesti keskitasoisina tai huonoina pitämiä.
Iines tuohon Hirvisaari-Päätalo-akseliin voidaan lisätä myös Arto Paasilinna.
VastaaPoistaKieltämättä tosin, ainakin minun mielestäni, Paasilinnan kirjat heikkenivät ajan kuluessa.
Eli varsinkin 2000-luvulla kirjoitetut teokset olivat jo aika tuubaa.
Oi Pikkuruinen Kukka, myönnän ilomielin, että olet sanonut aiemmin saman minkä Ilkeä Isäntä tuolla toisaallakin - mutta miksi sitä ihannoisin, kun olen eri mieltä teidän kummankin kaa!
VastaaPoistaEn siis usko ajatusta, että jumala on mielessä, vaan väitän, että Jumala on ainoa mitä on. On siinä ero.
PS. Otan nuo Kemppisen kommentit aina kehumisena.
Päätalon, Hirvimiehen ja Paasilinnan ero on siinä, että kahden jälkimmäisen saamat haukut nirppanokilta olivat ansaittuja.
VastaaPoistaPäätaloa ne haukkuivat vain tyhmyyksissään.
Eläköön se ero.
Iines etkö ole jo tuhon ikään asti, jo huomannut, että miehet ovat aina oikeassa ja naisen suusta ei tule mitään älyllistä ja, jos tulee niin joku mies on varmasti sanonut saman aiemmin.
VastaaPoistaMies myös tietää kaikki asiat luonnostaan, esimerkiksi jos pitää asentaa elektroninen laite, niin ohjekirja on vain nössöille ja naisille. Tosimies ei ohjeita lue eikä kuuntele, ei varsinkaan naisilta.
Ehkä hyvinkin, samaten tietty myyvimmät dekkaristit.
VastaaPoistaKritiikki on jännä asia. Ihan kuin teosta ei voisi pitää hyvänä omassa lajissaan, vaikkapa sitten kevyenä lukuromaanina tai lähihistoriakirjana, joka valottaa pienen suomalaisen elämää sen kummempaan taiteelliseen tykitykseen pyrkimättä.
Olen toki huomannut, Tomi, mutta en yleensä viitsi naputtaa siitä, kun muutenkin on saanut tiukkanutturaisen feministin maineen.
VastaaPoistaTuhannesti olen tyytynyt hymyilemään vinosti taustalla, kun upea lausahdukseni on sanottu hieman etäämmällä vähän toisin sanakääntein, mies siis on sanonut. Heti siihen tulee toinen mies, joka huomauttaa, että juuri noin, sinäpäs sen sanoit.
Tapani,
VastaaPoistaen kiistele Päätalon ansioista, sillä sinä olet kirjat lukenut, minä vain muutaman satunnaisen, joskus, muinoin. Olen vain tuskaillut P:n kohdalla kirjastossa, kun niitä kirjoja piisaa melkein koko hyllyllinen. Hietamiestä olen lukenut muutaman kirjan, en Hirvisaarta enää.
Minua kiinnostaisi kuitenkin tietää, mikä tekee Päätalon vaikkapa Hirvisaarta paremmaksi, mikä on mielestäsi Päätalon ansio ja merkitys. Ja miksi Päätalo sitten ei ole saanut sijaa korkeammalta kriitikkojen mielestä? Hehän ovat lukevia ja heillä on kompetenssia kritiikeilleen?
No jaa, on täällä esim. viime talvena neuvottu Iinestä, mutta hän ei miesten neuvoja usko. Ihan etädiagnosoitiin hänen auto-ongelmansa viime vuonna tähän aikoihin ja ongelmaksi paikallistetiin akku, mutta eikö mitä Iines mitään uskonut.
VastaaPoistaSitten kun kalliissa ja ylihintaisessa entisen oppilaansa suorittamassa korjauksessa ongelmaksi paljastui, toden totta, akku, niin heruiko Iinekseltä kiitosta tai anteeksi pyyntöä tänne asiantuntijoille? Ei. Kiittämättömyys on maailman palkka.
No, otetaanpa vaikka tämä lausahdus, eli onko tässä sanottu sama asia hieman eri sanakääntein:
VastaaPoista"...uskonto on mikä tahansa uskonto, idea on tärkeää, ei uskon laatu. Vasta kun Mies sanoo, että uskontojen erot eivät ole merkitseviä, vaan erot syntyvät uskontojen asemasta yhteiskunnassa.."
Minun mielestäni ei sinne päinkään, vaan tuossa on sanottu kaksi eri asiaa.
Monessa muussa asiassa olet varmaan sanonutkin saman, mutta en nyt väittäisi, että tässä blogissa sinut puhutaan tai vaietaan hiljaiseksi.
Kiista kuin kiista, niin kyllä sinä saat ja otat aika usein viimeisen sanan. Ja ihan ansaitusti.
Niin, olen siis Päätalo-asiantuntija, en Hirvisaaren tuntija.
Mutta sanoisin, että se ero on siinä, että Hirvisaari tekee tuotteita, kun taas Päätalo kertoo elämänsä tarinaa.
Siksi Hirvisaarta voi ehkä kutsuakin viihdekirjailijaksi, mutta Päätalon kohdalla moinen määre on pyhäinhäväistys. Tuska- ja häpeäkirjailija sopisi paremmin. Siis kun puhutaan Iijoki-sarjasta.
Olen muuten pannut merkille, Iines, että sinussa on pinnan alla piilevänä merkillistä tarvetta auktoriteettien kunnioitukseen. Kuten nyt vaikkapa tiedemiehiä ja kriitikoita kohtaan.
Tapsa,
VastaaPoistatuo kuvaus "tuska- ja häpeäkirjailija" on loistava kuvaus Päätalosta.
Ei Kallen elämä ollut helppoa eikä hän itseään paljoa säästele Ii-joki- sarjassa.
Anonyymi,
VastaaPoistamitä sinä nyt oikein höpöttelet - minähän sanoinitse sille Esson (ex) miehelle, entiselle oppilaalleni, että akku lie rikki, kun ei käynnisty. En minä kysynyt, että mikä mahtaa olla kun ei jaksa edes pyörittää moottoria.
Akku oli normaalihintainen Boschin laatuakku, ei yhtään ylihintainen. Ja työ maksoi vain 10 euroa, mikä on mielestäni alle listahinnan kahden miehen suorittamasta auton noudosta kotoa + akun vaihdosta ja konehuoneen yleistarkistuksesta.
Ei se tee minun akkuani kalliiksi, etä tarkan markan poika löytää jostain halpamarketista halvemman kroatialaisen akun.
Tapsa & Tomppa,
VastaaPoistaei ollut siirtokarjalaistenkaan elämä helppoa Hietamies - Hirvisaaren kirjoissa. Vainajaa tuli ja koteja jäi, pommit ujelsivat ja evakkoa syrjittiin + muuta asiaankuuluvaa. En nyt jaksa tarkistaa, mutta lieneekö Hietamies - Hirvisaari karjalaista juurta ja pannut omiaan kirjoihinsa.
Tämän sanoin ilman mitään tendenssiä ja puolustushalua. En tunne kirjailijaa kylliksi, ja pidän hänen tarinointiaan sujuvana ja hyvänä, mutta en mitenkään vavahduttavana tai ajatteluttavana. Liikuuttavuuskin on niin tai näin, kaiken yllä on lievän sokerinen kuorrute.
Ehkä Päätalo on rehellisempi ja kaikin tavoin aidompi, mutta mahtaako hänen kynänsä jälki sinänsä olla Hietamies- Hirvisaarta ansiokkaampaa? Eikö myös kirjoittamisen kyvystä ole kyse?
En siis usko ajatusta, että jumala on mielessä, vaan väitän, että Jumala on ainoa mitä on.
VastaaPoistaOnkohan sitten edes sielujakaan olemassa? Jos ei ole, niin Jumala on kaikkivoipa kaikkivaltias!
Ai niin, olet varmaan oikeassa tuossa, Tapsa, että minussa on tieteen kunnioittamista, arvostan paneutumista ja henkisiä arvoja.
VastaaPoistaAuktoriteetteja en kunnioita, elleivät he mielestäni ole ansainneet sitä. Olen mm. luottamusmiehenä toiminut auktoriteettien kaatamiseksi, alaisten puolesta, moraalisista syistä.
Tapsa, olen kuullut, että Päätalo juttelee ihan kunnolla - puolen sivua yhtä lausetta! :)
VastaaPoistaVakavasti sanottuna olen kuullut suvun wanhoilta ihan yllin kyllin menneisyyden köyhyydestä ja kurjuudesta. Se on ollut mielenkiintoista ja avartavaa mutta en välitä lukea siitä Päätalon kynästä.
Lähes ärsyttävintä erään nimeltä mainitsemattoman (joka taas tällä hetkellä pitää päätään pensaassa ja kirjoittelee anonyyminä) tyylissä on ikuinen kiitoksen- ja huomionkerjuu. "Kiittämättömyys on maailman palkka." Voi tsiisus.
Yleensä tuollainen käytös loppuu siinä viisivuotiaana.
Ihaniaa tyyppejä, Iines, sellaiset, jotka saavat kicksinsä siitä kun löytävät jostakin sekaisesta halpahallista jotakin p-kaa tavaraa halavalla! :)
VastaaPoistaIines kuten aiemmin totesin en ole lukenut Hirvisaarta, joten en pysty arvioimaan hänen teoksiaan.
VastaaPoistaNäyttää olevan niin, että miehet lukee Päätaloa naiset Hirvisaarta.
Jumala on ainoa mitä on?
VastaaPoistaMinuakin tämä kiinnostaa. Sivuutin sen ensin, koska en yhtään käsittänyt sitä, etenkään Tapanin sanomana. Jonkun fundamentalistin sanomana kyllä käsitän, mutta ei Tapani ole fundamentalisti.
Mitä salattua tuohon teesiin siis kätkeytyy? Ei tuommoisia saa heitellä ilman lisäselvityksiä.
Tomi, menen stereotypiassa vielä pidemmälle - perheissä joissa miehen kädessä on Päätalo, vaimon hyppysissä on Hirvisaari.
VastaaPoistaYksinkertaisuus. Tavallisista asioista puhekielellä puhuminen.
VastaaPoistaSiinä Päätalon, Hirvisaaren ja Arto Paasilinnan valtti.
Sanovat sitä populismiksi persuista puhuttaessa.
Ei tarvi ajatella itse. Kaikki on myllyssä hienojauhettua ja laitettu esille.
Onko asiat sitten sinne päinkään, niin siihen en ota kantaa.
Veikko Kyyhkynen
Veikko, ei Paasilinnan teokset ihan tavallista arkea tai yksinkertaisia asioita käsittele
VastaaPoistaTomi, niinkö ajattelet?
VastaaPoistaEtpä sitten arkisten miesten päänsisällöstä ole perillä.
Oletko jututtanut koskaan miestä joka on savotoilla kulkenut 40 vuotta? Tai nostellut lehmänhäntiä navetassa samanmoisen ajan. Minä olen. Voi niitä "sinisiä ajatuksia".
Eivät Arton mielikuvitusseikkailut loppujen lopuksi hirveän kaukana korveneläjien samanmoisista päiväunista liitele. Mitäs muuta niillä kun ei lehtiäkään tule kuin se sama ja ainainen kullekin seudullensa lanseerattu konservatiiviläpyskä.
Veikko Kyyhkynen
Erään tuttavani mies lukee (vaimonsa väitteen mukaan) Päätalon kirjat läpi kerran vuodessa, vuodesta toiseen. Itse olen nuorempana lukenut Päätaloa tasan puoli romaania. Pitkästyin runsassanaiseen, pikkutarkkaan kuvaukseen ja jätin lukemisen kesken. Ehkä tällä iällä olisi kärsivällisempi.
VastaaPoistaLuulen ymmärtäväni, tuntematta siis Päätalon tai Paasilinnan tuotantoa yksityiskohtaisesti - mitä Veikko Kyyhkynen tarkoittaa.
VastaaPoistaSiniset ajatukset ja mietiskely, henkisyys ja mielikuvitus ei ole ollenkaan tavatonta tai harvinaista metsien ja peräkylien miehillä.
Näin ollen Päätalonkin harrastama kuvaaminen olisi siis aika tyypillisen ihmiselämän kuvaamista. Ehkä juuri siinä on sen voima.
Onko kuka nähnyt elokuvan Musta sydän? Nimimerkillä Kuunkuiske, joka narskuttaa joka asiasta, omaa sellaisen.
VastaaPoistaSinisiä ajatuksia tuumaili Kainuun korpifilosofi Pylkkäs-Konsta, joka on Huovisen humoristinen kuvaus omaperäisestä kansanmiehestä - jollaisia muuten tunnen aivan saatanasti, itse asiassa muunlaisia en oikein tunnekaan.
VastaaPoistaTämä kirjallisuuskeskustelu lipsahtaa väärille jengoilel heti siinä, kun Iines arveli ettei Päätalo ehkä ole sen parempi kirjoittaja kuin Hirvisaarikaan.
Ei takuulla olekaan. Näistä kolmesta mainitusta pitäisin Paasilinnaa parhaana kirjoittajana.
Päätalohan piti itseään aika lahjattomana, korkeintaan keskinkertaisena kirjoittajana, ja hänen kohdallaan puhe sanataiteesta olisi varmaan saanut hänen ilmeensä synkistymään.
Päätalon voima ja merkitys on sisällössä. Se voi olla puutteellisesti kuvattua, mutta se on aitoa.
Iines - tuo jumala-lauseeni liittyy ja selittyy osittain Kemppilän kahinoilla. Siellä puhuttiin siitä tutkiiko tiede todellisuutta eli mitä todellisuus oikein on ja onko sitä lainkaan.
Viittasin palavaan pensaaseen, jumalaan, joka kertoi nimekseen "Minä olen". Jumala on siis olemassaolo. Tämä todellisuus.
Toisaalta kysyin filosofeihin (mm. Zizekiin) viitaten, miksi on olemassa mitään, siis tätä universumia ja meitä, kun oletettavampaa olisi, ettei olisi olemassa yhtään mitään. Ei edes tyhjää.
Kun siis jotakin selvästikin on olemassa - mitä, emme tiedä sitä - niin olkoon se sitten jumala. Tästä on Parosella aforismikin.
Tämä on myös buddhalainen näkemys. Minun mielestäni. Paitsi ettei buddhalaisuudessa ole jumalaa.
Kun ylivertainen teologiani näköjään sai kaikki mykistymään - eri syistä, arvaan - niin lyödään lisää löylyä jumaluuden kiukaalle:
VastaaPoistaMinä: "En siis usko ajatusta, että jumala on mielessä, vaan väitän, että Jumala on ainoa mitä on."
Luukkulapsi: "Onkohan sitten edes sielujakaan olemassa? Jos ei ole, niin Jumala on kaikkivoipa kaikkivaltias!"
Jumalassa, lapseni, jumalassa voi olla olemassa sielujakin, ei muualla, eikä itsenäisenä, vain osana jumalaa, kaikkeutta.
Eikä se, ettei viime kädessä ole olemassa kuin jumala - kutsummepa sitä millä nimellä haluamme - tarkoita, että siihen pitäisi lisätä taikuutta, tahtoa tai persoonallisuutta.
Jumala on kosmos. Kosmokseen pääsee taksilla.
(Sanon kuin Kiviojan Viki-Heguli: ai että minä sitten tykkään tästä teologiasta!)
No jaa, käsitän Tapsan ylivertaisen hienot pohdinnat niin, että me olemme sitten jumala, yhtä lailla kun kaikki on jumalaa. Mitäs järkeä siinä on?
VastaaPoistaTässä etsitään nyt ulkopuolista voimaa, ei sisäistä. Minusta uskonnossa on kyse nimenomaan siitä, ettei luoteta itseen, sisimpään. Juuri siksi itsen ulkopuolisia jumalia on keksitty. Halutaan, että on joku ylempi, johon voidaan turvata. Ei ihminen turvaa itseensä, vaikka joku nietzscheläinen niin luulee tekevänsä.
Veli Tapsa kulkee nyt alueilla, joiden yli - kuten A. Tsehov sattuvasti sanoi - tosi oppinutkin vain suurin vaivoin kulkee.
VastaaPoistaEn ota kantaa jumaliin, siihen kompetenssini ei riitä, mutta Tapsan huomautus: "Jumala on kosmos. Kosmokseen pääsee taksilla," pitää kyllä kirjaimellisesti paikkansa. Tosin viimeksi menin Kosmokseen kävellen, piruko käskee ottaa vossikkaa, jonka renkaat vain sutivat ylämäissä.
Päätalon tuotantoa tapaa joskus mitä merkillisimmissä hyllyissä. Kyllä hänen täytyy kilkutella jotain kelloa suomalaisessa sielussa. Itse olen lukenut häntä hyvin vähän. Mieleeni on jäänyt kertomus kylästä, jonne tuli saksalaisia sotilaita ja mitä sitten tapahtui. Kirjan nimeä en muista, mutta kerronta oli niin julmaa, ettei sellaista kukaan pysty keksimään. Sen oli pakko olla totta.
Hyryn uutuudesta "Uunista" pidin kovasti. Siinä oli pakko sammuttaa omat ajatukset ja antaa tekstin viedä mukanaan tiili tiileltä. Lainasin sen kirjastosta, en ostanut itselleni. Niin hyvä se sentään ei ole.
"Halutaan, että on joku ylempi, johon voidaan turvata."
VastaaPoistaTuossa Iines varmaan liikkuu turvallisilla vesillä. Muuan saksalainen sotakirjailija kuvaili oloaan venäläisten rumputulessa ja totesi yhteenvetona: "Siinä tulimyrskyssä pahinkin vintiö oppii takuulla ristimään kätensä."
Muuten tuo parhaillaan televisiossa pyörivä Tauno Tukevan sota onkin Laila Hirvisaaren kirjoittama, yhdessä Eve Hietamiehen kanssa.
VastaaPoistaJotakin siinä tarinassa ja kerronnassa on, joka jää uupumaan. Se ei kosketa nyt ollenkaan, vaikka dialogi on paikoin kohtalaisen näppärää. Jotenkin vetinen tunnelma ihmiskuvauksessa.
Juuri noin van V,
VastaaPoistaIineksen kirjoituksen kuvassa on yksi saksalainen rumputulen uhriksi joutunut siviili.
Itseäni tuossa Tauno Tukevan sodassa häiritsee mielleyhtymät Tuntemattoman Rokkaan. Roolihahmo on kuin käänteinen Rokka vailla "esikuvansa" emotionaalista suhdetta ryhmäänsä. Kuvakerronnassa epäaitous ilmenee mm. tapakulttuurin itsetarkoituksellisena esiintymisenä eli kun poltetaan tupakkaa, tupakoidaan niin, että "näkyy" ja "tuntuu".
VastaaPoistaToinenkin mielleyhtymä: Hevosten uitto -kohtaus oli kuin toiseen genreen sijoitettu tapahtuma elokuvasta Onnenmaa, jossa Taisto Reimaluoto uittaa hevostaan.
Mielenkiinolla odottelen "sotajermujen" kannanottoja tähän humaaninpaan naisnäkökulmaan. "Äideistä parhain" miesnäkökulma onkin jo nähty – mutta, että tällainenkin joskus.
Hirvimiehen "Tauno Tukeva" ei kuuna päivänä vedä vertoja Väinö Linnan "Tuntemattomalle sotilaalle". Hirvimieheltä puuttuu omakohtainen kokemus sotaan ja oloihin, jotka Linnalla oli. Muutenkin Linnan kerronta on rehevämpää ja siihen on helpompi eläytyä.
VastaaPoistaVihdoinkin joku huomasi jutun kuvan.
VastaaPoistaSiis minua jaksaa kuva huvittaa tai liikuttaa - se koskettaa minua! - joka kerta, kun sen näen.
Siis tietenkään Tukevan tarina ei vedä vertoja Linnalle, mutta puoltaa paikkaansa television lähihistoriakuvituksena, nimenomaan tuolla Kotikatsomopaikalla TV1:ssä, jossa esitetään jopa tavallisten tuntemattomien ihmisten pöytälaatikkodramatisointeja.
Myös minä kiinnitin huomiota yhtäläisyyksiin Linnan henkilöihin. Tästä Rokasta puuttuu mehut, käsikirjoituksesta, näyttelijä tekee sinänsä hyvää työtä sortumatta ylireagointiin.
Kiistely kirjailijoiden paremmuudesta vaikuttaa joskus aika itsekkäältä ja tarkoitushakuiselsta. Perusteiksi esiinnostetut faktiset tosiseikat tuntuvat kiertyvän omaan egoon, tavalla jos toisella.
VastaaPoistaTotuus on tarua ihmeellisempi sanontaan kehkeytyy järjenvastaisuus, hulluus, jota kulttuuriset kaanonit peittävät ja varjostavat. "Hyvä" romaanikirjailija pystyy ja/tai onnistuu kaivautumaan syvemmälle noihin kerrostumiin ja varjopaikkoihin. Mielen labyrinttti on usealle kirjailijalle ja näyttelijälle päättymätön tunneli tai umpikuja.
Parhaat arvostelut tulevat yleensä "lukamatta paska" kriitikoilta. Kyllä kansa tietää.
Anonyymi klo 9.45,
VastaaPoistaäläpäs yhtään sano mitään Hirvisaaren kokemattomuudesta sota-asioissa.
Ensinnäkin hän on elänyt sota-ajan, ja ollut sodan silmässä. Hän on syntynyt Viipurissa ja hänen isänsä kaatui jatkosodassa, kun hän oli kolmevuotias. Lisäksi hän on tietenkin kuullut lukuisat lähitarinat perheeltään karjalaisten elämästä, evakkotiestä, sodasta ja kaikesta siitä infernaalisesta helvetistä, joka Karjalan mailla tuolloin oli.
En sanoisi siis, ettei hän tiedä, mistä kirjoittaa.
Tällä en tarkoittaa arvottaa hänen tekstiään sen kummemmin, enkä vertaisi häntä Linnaan miltään osin. He ovat eri sarjoissa, eikä vertailu ole mielekästä.
Hyvä pointti Jape, tuo Hirvisaaren sotakokemuksen puute.
VastaaPoistaToisaalta.
Sullakaan ei ole kokemusta pimpsan kannosta eikä käytöstä, mutta pystyt näkemään sen rehevyyden ja voimaannuttavan vaikutuksen kantajaansa ja eläytymään sen vaikutusvallan piirissä.
Tule nyt Jape sisään tortulle ja piparille. Tilulilu . . .
Mamu-kriitikoille saattoi olla järkyttävä tieto eilisissä uutisissa.
VastaaPoistaTurkulaisessa, maahanmuuttoenimmistöisessä koulussa on vanhat jouluperinteet, tiernapoika esitystä myöten, säilytetty ennallaan.
Murjaanien kuningas saattaa olla aito muslimi, ilman kenkäplankkia.
äläpäs yhtään sano mitään Hirvisaaren kokemattomuudesta sota-asioissa.
VastaaPoistaMissä Hirvimies palveli?
Lisäksi hän on tietenkin kuullut lukuisat lähitarinat
Älä ilkeä höpsiä. Tarinoden kuunteluko "pätevöittäisi" sota-asioissa ja vastaisi omakohtaista kokemusta, siellä ytimessä olemista?
En sanoisi siis, ettei hän tiedä, mistä kirjoittaa.
On selvä kuin pläkki, että Hirvimies ei tiedä mistä kirjoittaa. Hänen henkilöhahmonsakin ovat halpoja kopioita Linnan hahmoista. Miten hän kehtaa?
Jape mistä kompetenssi:
VastaaPoistaparisuhdeneuvontaan, ruoanlaittoon ja ohjeisiin, perussuomalaisena olemiseen, tasa-arvotouhotukseen, yksinäisten naisten ohjeistukseen pukeutumisen ym. suhteen, valokuvaukseen, blogikirjoitteluun, ehdottomaan tietoon ja totuuteen?
Kuka kysyy?
VastaaPoistaJape HirviMIÄS. :)
VastaaPoistaMuistakaa kaikki äänestää James Hirvisaarta (Perussuomalaiset, Hämeen piiri). Pistetään Suomen mamuasiat kuntoon.
VastaaPoistaTurkulaisessa, maahanmuuttoenimmistöisessä koulussa on vanhat jouluperinteet, tiernapoika esitystä myöten, säilytetty ennallaan.
VastaaPoistaOnkohan tuo sitten poikkeustapaus? Varmaan kuuset on muissa kouluissa kaadettu ja taivaan enkelit alas raastettu ja lasten joulut pilattu!
"yksinäisten naisten ohjeistukseen pukeutumisen ym. suhteen"
VastaaPoistaTämä onkin mielenkiintoista.
Missä ja miten tällaista tapahtuu?
Onkohan tuo sitten poikkeustapaus? Varmaan kuuset on muissa kouluissa kaadettu ja taivaan enkelit alas raastettu ja lasten joulut pilattu!
VastaaPoistaJuu, näin on.
Minä voin kertoa köyhälle tuoretta tilastotietoa (IS 21.12. s. 11).
Lehti suoritti kyselyn 48 helsinkiläiskoululle. 19 koulusta tuhoisat hapatukset on poistettu, eli Enkeli taivaata ja jouluevankelijumia ei kuulla lähes 50 prosentissa kysytyistä stadilaiskouluista.
Näissä kouluissa ei vissiin osata ajatella, että myös vanhan ajan joulu on suvaitsevaisuutta.
Luodit tällä tuntuvat lentelevän.
VastaaPoistaJos jokainen osanottaja nyt lyhyesti kertoisi palvelupaikkansa ja taistelut joihin osallistui.
Onko monta Kollaan rintaman miestä?
Sen verran olen James Hirvisaareen törmännyt netissä, että epäilen hänen vain muuttaneen aiemman nimensä James Potkukelkka.
VastaaPoistaMinä palvelin Keuruulla ja olin mukana Pekka Parikan dokumentoimissa taisteluissa, jotka oli sovittu pidettäväksi Haapamäellä.
VastaaPoistaR.Riemun puheenvuoro on jo silkkaa herjausta.
VastaaPoista1.
VastaaPoistaEnkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.
2.
Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.
3.
Jo riennä, katso, sieluni,
ken seimessä nyt makaapi:
hän on sun Herras, Kristukses,
Jumalan Poika, Jeesukses.
4.
Oi terve, tänne tultuas,
syntist et hylkää, armias.
Sä köyhäks tulit, rikkahin,
sua kuinka kyllin kiittäisin.
5.
Ah Herra, joka kaikki loit,
kuin alentaa noin itses voit
ja tulla halpaan seimehen
heinille härkäin, juhtien! 6.
Vain heinät on sun vuoteenas,
oi Herra, taivaan kuningas,
vaikkeivät kultavaattehet
sun oisi valtas arvoiset.
7.
Näin näytät esimerkilläs,
ettei sun kelpaa edessäs
ei kunnia, ei korkeus,
ei valta, kulta, rikkaus.
8.
Ah Herrani, mun Jeesuksein,
tee asunnokses sydämein.
Mua älä hylkää tuskassa,
vaan vahvista ain uskossa.
9.
Ah, iloni jos sinuss' ois,
en unhottaa sua koskaan vois.
Suo siihen apus armosta,
niin kiitän aina riemulla.
10.
Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.
Martti Luther 1535. Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. Elias Lönnrot 1867, Julius Krohn 1880.
Sopii Hirvisaaren haastaa oikeuteen.
VastaaPoistaTodisteina esitän rinnakkain hänen kirjoituksiaan ja James Potkukelkka-videoita juutuubista.