11.8. Luin, että Kansallisteatterissa saa ensi-iltansa Pirkko Saision kirjoittama Homo!-musiikkifarssi, jossa pilkataan rajusti Päivi Räsästä. Näytelmässä esiintyy nimittäin kansanedustaja ja fundamentalistikristitty Hellevi Teräs, joka paheksuu yksinhuoltajia, kirkosta eronneita, homoja ja siviilipalvelusmiehiä. Sellaista paheksumistahan tulee luonnollisesti paheksua.
Täällä Pikkukaupungissakin on fundamentalistikristittyjä, jotka vainoavat kirjoituksissaan samoja asioita kuin Hellevi Teräs. Yksi f-kristitty toimi opettajana ja kävi aikanaan kurkistelemassa paikallisen diskon ikkunoista, näkyikö siellä oppilaita syntiin langenneina. Tiedettiin myös varsin laajalti, että f-kristityn tytär oli tehnyt korviinsa reiät hakaneulalla, kun äiti ei antanut laitattaa saatanasta peräisin olevia reikiä. Korvat tulehtuivat pahasti. Myöhemmin tytär karkasi sirkukseen tulennielijän viettelemänä. Ei ole tiedossa, onko äiti antanut tyttärelle synninpäästön, vai voittiko saatana lapsen.
Päivi Räsäsellä on aito hengen palo, joka on harvinaista nykyään. Kai tähän yhteiskuntaan nyt yksi Räsänen mahtuu. Ei hänen liekkiään saa mennä sammuttamaan, naisessa on ruutia enemmän kuin molemmissa pääpresidenttiehdokkaissa yhteensä. Kuinka moni meistä enää uskoo siihen mitä tekee ja sanoo? Yhtä lailla tällaisen palon sammuttaminen on fundamentalismia, kulttuurifundamentalismia, joka ei ole uskonnollista fundamentalismia kummempaa.
13.8. Käväisin mökillä hakemassa pasuunakukan ja pari muutakin pihakukkaa. Revin myös liiterin kuivalta seinustalta näivettyneen köynnöshortensian irti ja istutin sen tänne kaupunkiin takapihan aidanseinustalle, jossa naapurilla on villiviini toisella puolen. Kun naapurin villiviini nimittäin kasvoi aidanraosta minun puolelleni, kiinnitin sen langalla aitaani kiinni. Kun olin pois, naapuri oli repinyt sen takaisin omalle puolelleen. Olkoon, minullapas on kohta muhkea valkokukkainen köynnös, joka niistää parit villiviinit alleen. Kun tulin mökiltä kotiin, Laitilan kohdalla maantiellä oli kaksi mustavalkoista yliajettua kissaa, toinen keskellä tietä, toinen reunassa, eri paikoissa tietä. Eurassa punainen kissa kipitti tien yli aivan auton keulan edestä, harmaa kulkuspanta kaulassa.
14.8. Istuin takapihan varjoisen viileässä nurkkauksessa juomassa aamukahvin ja lukemassa lehden. Tuomipihlajassa sirkutti ja pompahteli lintuarmeija. Juuri näin lehti pitää lukea: lintujen keskellä. Sam Inkisenkin ohjelmoitu elämä tuntui ihan kivalta, kun toinen silmä katsoi pientä sinitiaista, joka roikkui oksilla kuin trapetsitaiteilija.
Tuo yllä oleva viimeisiään vetelevä sinisiipi on kuvattu samaan aikaan lempivuorellani, kun sen jossakin kolossa tai rinteen alla on maannut kuollut mies. Hänet oli löydetty seuraavana päivänä. Ihmettelin kuvatessani keltaturvaliivisiä miehiä, jotka etsivät jotain ja laskeutuivat jyrkänteiltä alas maastoon. Etsittävä mies, vainaja siis jo silloin, oli viisi-kuusikymppinen, pukeutunut vaaleansiniseen kauluspaitaan ja beigeihin suoriin housuihin, luki lehdessä. Auto oli löytynyt vuorelta tyhjänä. Joku oli tullut naapuripitäjästä vuorelle kuolemaan.
(Valokuva Iines, Vähän aikaa)
Pirkko Saisio sanoi jossain, että katsoja saa itse päätellä onko kyseessä Päivi Räsänen vai "joku muu". Hahmo kuulemma puhuu puolestaan, päätelmät tulee jokaisen tehdä itse. Sinne vain katsomoon jänskättämään, että onkohan.
VastaaPoistaPoliittinen (sitä kai tämäkin on) satiiri on vaativa laji. Tervon Lahnasella olla oma sijansa, mutta kirjana se oli huonoa huonompi, liian isolla tykillä ammuttua, kirjaa en jaksanut lukea, vaikka sen omistan. Yrittänyt olen.
Jos Saisio on pystynyt pitämään vihansa kurissa, satiiri voi olla onnistunut.
Vaikea aihe kyseessä joka tapauksessa on, vähemmistöistä on aina vaikea kirjoittaa satiiria, saattaa livetä kiusaamisen puolelle, ellei pysty olemaan hienovarainen.
Kustin kuolemasta on kulunut hyvin vähän aikaa. Minusta toista lemmikkiä kannattaisi silti ainakin ajatella. Ajatus Kustin korvaamisesta on kestämätön ja väärä, se ei tule takaisin, siksi koiranpentu olisi mukava.
Sille pennulle voisi kertoilla Kustistakin.
Tuo hieman eduskuntatalon näköisen miehen, Maukka Perusjätkän, kappale on hyvä, joku siihen kuvituksenkin tehnyt.
Niin sanoikin Saisio, että katsoja saa päätellä, onko pilkan kohteena Räsänen vai joku muu. Mitä muutakaan hän oikeastaan voisi sanoa?
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, että jos Saisio on onnistunut pitämään tunteensa kurissa ja mieluummin huumorin ja parodian puolella, satiiri voi olla hyväkin.
Jos viha, vimma ja halveksunta kuultaa läpi, katsoja saattaa hyvinkin vaivaantua ja tuntea myötähäpeää, vaikka ajattelisikin eri tavoin kuin Räsänen - mikä ajattelu on ehkä useimmiten todennäköistä.
Kannatan satiiria, kannatan parodiaa, mutta niiden taitaminen laji, jossa ansiokaskaan kirjailija ei aina onnistu. Räsänen on ansainnut hyvin tehdyn parodian, on hän niin ruudikas nainen. Hän kestänee sen yläilmaistensa avulla.
Ihana video!
http://www.ts.fi/online/kotimaa/247660.html
VastaaPoistaIhan vaan tiedoksi.
Anonyymi,
VastaaPoistalinkit eivät osaa keskustella eikä ihmisiä panna nurkkaan sukkaa kutomaan. Yksi kymmenestä avaa linkin, mutta kommentin lukevat lähes kaikki - - tai jopa kaikki sivulle kurkistaneet.
Miksi panit tuon linkin? Mitkä ovat omat ajatuksesi linkin sisällöstä?
Täällä onkin ollut hiljaista, kun edellisen bloggauksen otsikkoa "Oikeen tarttis kylään käskeä" mukaillen noudatin nuoruuden ystäväni käskyä vierailusta. No ei siitä tässä vaiheessa enempää.
VastaaPoistaKiinnostuin vain anonyymin linkistä ja halusin kertoa, että olen samaa mieltä. Täsmälleen näin asia on.
Lisäksi haluan aiheeseen liittyen kertoa erään tarkoituksella vaietun aisan: Opettajien korkea koulutstaso on tyhjää puhetta, myytti. Mikäli opettajat olisivat päteviä tehtävissään ja korkeasti koulutettuja, ei anonyymin linkkaaman jutun katalisia huolestuttavia uutisia tarvitsisi lukea olenkaan. Erityisen huolestuttavaa on opettajakunnan naisistuminen. Kuten tunnettua, eivät naisopettajat osaa kohdata poikia oppijoina ja naisopet ovat aivan neuvottomia - kädettömiä niin kuin nykykielellä sanotaan - opetustilanteessa poikien aknssa. Eivät osaa mukauttaa opetustyyliään pojille sopivaksi.
PS. Blogger syö taas merkkejä ja sekoittaa niitä keskenään. Miksiköhän?
VastaaPoistaAnonyymi,
VastaaPoistahiljaista on kaikkialla, myös reaalielämässä. Koulut alkavat maanantaina ja tiistaina! Viimeiset lomailijat palaavat töihinsä huomenissa. On ihan selvä, että nettiin ei ehditä, jos koko perheellä on muutoksen viikonloppu.
Mitä tulee linkattuun juttuun, niin linkkaajan tarkoite jää nyt hämäräksi. Itse luin artikkelin jo tuoreeltaan, mutta en linkatusta lähteesta. Jutussa ei ollut mitään uutta, sehän vain vahvisti ennen todetun.
Syy siihen, että pojat eivät tavoita kouluopetusta, on poikien erilaisessa kasvatuskulttuurissa. Tämä todettiin mielestäni tuossa linkin jutussakin. Itse totesin asian jo aiemmin blogissani, kun asiasta keskusteltiin.
Pojilta ei kotona vaadita lukemista eikä huolellisuutta eikä täsmällisyyttä samaan tahtiin kuin tytöiltä. Tytöt oppivat kantamaan vastuuta pienestä pitäen, huolehtimaan tehtävistään, kun poikien tekemisiä katsotaan edelleen sormien läpi - pojat on poikia, annetaan poikien vaan pelata -tyyliin. Tästä se lähtee.
Opettajien korkealla koulutuksella on vinha kate. Kun muualla maailmassa opettajan pätevyydeksi riittää monesti parin vuoden korkeintaan ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto, suomalaisopettajalta edellytetään korkeampia korkeakouluopintoja ja peräti maisterintutkintoa, sekä päälle vielä vuoden kestäviä kasvatustieteellisiä erikoisopintoja.
VastaaPoistaSuomalainen opettaja tosiaan on pätevyysasteeltaan maailman korkeimmin koulutettu opettaja.
Eikä se mene niin, että nämä huippuosaajat tulee sopeuttaa tietynlaiseen poikakuvaan, vaan pojat tulee kasvattaa koulukelpoisiksi. Kyllä tytöille ja pojille pitää olla samanlainen kohtelu.
Et sitten lukenut linkin takana olevaa juttua.
VastaaPoistaVihje: kyse nimenomaan ei ole siitä, että pojille "sallittaisiin" enemmän tai heidän annettaisiin "pelata", vaan poikia nimenomaan rankaistaan huonommilla arvosanoilla, erityisluokilla jne. Tämä siksi, koska suomalainen koululaitos on tyttöjä varten suunniteltu.
Puhuin kotikasvatuksesta: tietenkään koulussa pojille ei "sallita" enempää kuin tytöille.
VastaaPoistaKoulu hoitaa kyllä tehtävänsä osaavasti, jos vanhemmat ensin huolehtivat omasta kasvatusvastuustaan ja tuottavat koulukelpoisia poikia, joilla on kuuntelutaitoa, toisen huomioonottamisen taitoa ja vastuullisuutta koettaa suorittaa ikävätkin tehtävät. Pahitteeksi ei olisi, jos pojalle olisi korostettu koulun ja lukemisen tärkeyttä omalla innostavalla esimerkillä, ei pelottelupuheilla.
Miten kummassa tyttöjen kasvatus koulukelpoisiksi onnistuu, jos poikien ei?
Anonyymi,
VastaaPoistaMinäkin kiinnitin huomiota tuohon, että eihän Iines edes lukenut - ymmärryksestä nyt puhumattakaan - tuota juttua. Hän vain uppiniskaisesti toistelee vanhaa mantaraansa. No, naisopettajat eivät ole oppineet kantamaan vastuuta.
Suomalainen koululaitos on suunnitelty tyttöjä suosivaksi ja poikia rankaisevaksi. tämän puolesta puhuu sekin, että naisopettajia on niin paljon.
Maisterintutkinto on ihan tsoukki. Sen saavuttaminen ei ole mikään erityinen saavutus, vaan ennemminkin piece of cake -tyyppinen juttu. Tehtävtkin ovat rastiruutuun tyyppisiä, eikä laajoja, omaa osaamista ja tiedonhakua sekä analytiikkaa mittaavia itsenäisiä kokonaisuuksia.
Mihin kouluja tarvitaan, jos kasvatus ja opetusvastuu on vanhemmilla?
VastaaPoista"Miten kummassa tyttöjen kasvatus koulukelpoisiksi onnistuu, jos poikien ei?"
VastaaPoistaKoska suomalainen koululaitos on rakennettu tyttöjen ehdoilla. Lukisit nyt oikeasti tuon jutun.
Samoin muuten kouluhallituksesta joku opetusneuvos jo viime viikolla totesi, etteivät koulut voi vedota kotikasvatukseen tai sen puutteeseen. Kouluissa ollaan koulun sääntöjen mukaan opetettavina, ei kodin, ja opettajan pitää vaan pystyä tämä toteuttamaan.
Naisopettajia on paljon vain ja ainoastaan siitä syystä, että miehet eivät ole hakeutuneet opettajankoulutukseen. Syynä on kehno palkkaus, joka riivaa muitakin naisvalta-aloja. Palkkausta pitää nostaa tuntuvasti koulutusta ja osaamista sekä työmäärää vastaavaksi, niin miehetkin alkavat hakeutua koulutukseen.
VastaaPoistaKoulu ei suosi tyttöjä, vaan koulu on samanlainen kaikkialla maailmassa - työtä on tehtävä ja hiljaakin on istuttava. Aina ei voi olla kivaa eikä toiminnallista. Se on ihan opittavissa jo kotona.
Artikkelissa todettu poikien erilainen kasvatuskulttuuri sen sijaan on avainsana, jota pyydän arvoisien anonyymien miettivän tosissaan.
Koulu osaa kasvatttaa ihmisiä, eikä ole syytä ryhtyä muokkaamaan metodeja tietynlaista villiä ja levotonta poikakuvaa suosivaksi. Osoitan nyt sormellani sinne kotien ja koko kulttuurin ikiaikaiseen pojaksi ja tytöksi eriyttävään kasvattamiseen. Jos lapsi kasvatetaan ihmiseksi pojan sijasta, eroja sukupuolten välillä ei kovastikaan ole opetusmetodimielessä.
Iines ei selvästikkään osaa tunnistaa ns. erilaisia oppijoita. Se on koulutuksen tasa-arvoisuuden kannalta vakava puute.
VastaaPoistakorjaus:
VastaaPoistaSe on koulutuksen tasa-arvoisuuden toteutumisen kannalta vakava puute.
No en tosiaankaan pidä poikia ryhmänä "erilaisina oppijoina", eivätkä pidä alan asiantuntijatkaan. Jos anonyymit pitävät, he tekevät ison asiavirheen tieteelliseltä kannalta arvioiden. Poikuus ei ole poikkeavuustila.
VastaaPoistaSe on totta, että pojat keräävät enemmän rangaistuksia kuin tytöt, mutta ei se poikuudesta tai alkavasta testosteronituotannosta johdu, vaan vuosisatojen kasvamisesta pojan etuoikeutettuun rooliin.
Olen hieman pettynyt Keltikangas-Järviseenkin, joka puoltaa erityismetodeja poikien koulumenestyksen parantamiseksi. Minusta niin ei ihmisten välinen tasa-arvo toteudu. Keltikangas-Järvinen on viisas nainen, ja tämä asia ihmetyttää minua. Onkohan hän äärikonservatiivi?
PS Kuka puhui, että Blogger syö kirjaimia nyt? Niin syö ja pomppii riviltä toiselle. On hankala kirjoittaa kommenttia.
"PS Kuka puhui, että Blogger syö kirjaimia nyt?"
VastaaPoistaMinä. Teksistäni tulee epäluettavaa kun kirjaimia katoaa ja niiden järjestys tuntuu paikoitellen heittelevän.
Ei pojilla mitään etuoukeutattua roolia ole, vaan pojan rooli, joka on hänelle sälytetty (hän ei sitä ol siis itse ottanut kontolleen), on pikemminkin taakka.
VastaaPoistaJo lapsesta lähtien pojan rooli on olla suorittaja, tekijä ja vastuunkantaja kun taas tytön rooli on olla heikko ja avuton joita hyödyntäen hän saa itselleen helpotuksia ja etuja läpi elämän.
Anonyymi klo 20.21,
VastaaPoistaminulla on ilmeisesti sama ongelma tässä kommentteja kirjoitellessani. Kursori hypähtää yhtäkkiä edelliselle riville keskelle jotakin sanaa, ja kaikki menee sekaisin. Kirjaimia jää myös pois. Mielestäni kirjoitan samanlaisesti kuin ennenkin, enkä keskellä sanaa paina mitään entereitä.
Se on ollut ennenkin tällä miniläppärillä iltaisin kirjoittaessani, ja olen luullut, että vika johtuu koneestani.
En syytä poikia siis mistään, anonyymi, ja sanon varmuudeksi, että pojat olivat lempilapsiani koulussa, velmut ja villit pojat. Tytöt jäivät minulta selvästi vähemmälle, koska he eivät vaatineet samaa huomiota kuin vilkkaat pojat. Käsittääkseni samoin oli muillakin opettajilla: pojat saivat enemmän huomiota.
VastaaPoistaKoskaan ei muuten ole mainittu sitä, että pojat saavat opettajilta tyttöjä enemmän myös myönteistä huomiota, ei siis vain rangaistuksia. Tytöt jätetään pärjäämään yksin, he eivät vaadi aina ollenkaan huomiota opettajilta.
Ei kirjoitusongelma ainakaan näyttäydy sinulla niin pahana kuin minulla, Iines. Sinulla vika voi olla myös koneessa. Jos sinulla on siinä miniläppärissä ns. kosketusalusta kursorin siirtoon, niin se voi aiheuttaa probleemia. Itse en moista käytä, mutta aina välillä unohdan ottaa sen pois päältä ja kursori saattaa sitten siirtyä vahingossa minne sattuu ja jopa koko viesti pyyhkiytyä pois tai lähteä ennen aikojaan.
VastaaPoistaTämä on ihan halpa miniläppäri, Acer Aspire one happy, pihakoneeksi ostettu, koska tässä akku kestää yli neljäkin tuntia. Muuten kelpo kone.
VastaaPoistaTässä on varmaan mainitsemasi juttu, mutta ei ole mitään nappulaa, josta sen jutun (minkä?) saisi pois päältä. Oli pitkä aika, ettei kursori hypellyt Bloggerissa, nyt taas ärsyttävästi.
"Tässä on varmaan mainitsemasi juttu, mutta ei ole mitään nappulaa, josta sen jutun (minkä?) saisi pois päältä."
VastaaPoistaSiinä kirjoitusnäppäimien alapuolella on alue, jolla sormea liikuttelemalla voi siirtää kursoria?
Ihan alimpana koneen etureunassa on hiiren kahta nappia vastavat painikkeet?
Funkitonäppäimiin (F1-F12) on yhdistetty toimintoja jotka saa käyttöön Fn-näppäintä ja jotain Funktionäppäintä painamalla. jokin niistä voi olla se millä saa tuon tarkoittmaani kosketusalustan pois päältä. Itse käytän kursorin siirtoon yleensä aina ulkoista hiirtä. Tuo kosketusalusta on niin hankala ja kankea käyttää. Päälle jäädessään, jos on sekä hiiri että alusta käytössä, voi tapahtua kummia.
Miniläppäri on varmaan ihan kätevä nettiselailuun jne. Pitää sellainen hommata jokus itsellenikin.
Tuossa Acer Asire One Happy:ssä pitäisi teknisten tietojen mukaan kestää akku jopa 8 tuntia.
Olen mieltynyt tähän miniläppäriin, sillä tämä on kevyt polvella ja kiva pihalla. Kosketusalustaan olen jo hyvinkin tottunut, vaikka ulkoinen hiiri onkin ihmisen keholle ergonomisempi. Akkua mainostettiin kahdeksantuntiseksi, ja siksi tämän vehkeen ostinkin. Käytännössä akku ilmoittaa kestokseen vähän yli neljä tuntia, kun latauskuva on täynnä, 100 %.
VastaaPoistaTäytyy katsoa ohjekirjasta, olisiko siellä ohjetta tuosta kosketusalustan sulkemisesta. Se vaan, että silloin on kai otettava ulkoinen hiiri, ja sitä en tahtoisi ruveta raahaamaan sylikäyttöön pihatuoliin.
No niin sitä vaan on yhä useampi asiantuntija on todennut, että suomalainen koululaitos suosii tyttöjä. Jotain pitäisi Iineksellekin kertoa sen, että erot tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä ovat täällä Euroopan suurimpia. Vaikka pojat saavat niiiiin paljon enemmän huomiota kuin tytöt.
VastaaPoistaVai onko niin, että Suomessa on kehitetty täydellinen järjestelmä?
Sinälläänhän tästä on tietysti turha jauhaa - jos ei omin silmin havaittavissa olevaa empiriaa havaitse, niin sitten ei havaitse.
Ihanat Kesätunnelmat jatkuvat ja kuvakin oli todella kaunis, omaottama tietenkin ja rikukin näkyy pysyneen paikallaan.. joten iineksellä lienevät kaikki palikat kohdallaan:) Saisiosta en sano nyt mtn kun en ole tarkemmin tähän nyt perehtynyt, mutta tuo linkkipinkki, miten tuttua juttua ja täysin samaa mieltä, itse en avaa linkkiä ja se pitää olla linkitetty niin että aukeaa heti koko roska.
VastaaPoistaMitenkähän se naisopettajuus liittyy vastuunkantamiseen, minusta se on aina yksilökysymys..
itse en avaa linkkiä ja se pitää olla linkitetty niin että aukeaa heti koko roska.
VastaaPoistaJos et avaa linkkiä, niin miksi sen pitää olla sitten linkitetty kirjoittamallasi tavalla? Osaatko sinä linkittää? Saisinko näytteen?
Mitenkähän se naisopettajuus liittyy vastuunkantamiseen, minusta se on aina yksilökysymys..
Se liittyy siten, että naiset ryhmänä eivät osaa kantaa vastuuta. Sehän näkyy esim. pörssiyhtiöiden johtajissa ja hallituksen jäsenissä, joissa ei ole kuin muutama nainen.
Jos naiset osaisivat ottaa vastuuta ja kantaa sitä, niin kai heillä olisi parempi edustus mainituissa paikoissa? Kun ei ole, niin voidaan päätellä, että heillä ei ole kompetenssia. Kiintiöillä ovat päässeet nyt sitten pakolla, mutta tuo on heikentänyt yhtiöiden hallinnon laatua keskimäärin.
Viimeisin anonyymi (Jape tai hänen klooninsa) missä maailmassahan lienet asustanut kun käsityksesi naissukupuolen vastuunkannon kyvyistä on noin yksioikoinen?
VastaaPoistaEsimerkiksi viimeisten sotien aikana ja niiden jälkeen miehetkö kodeissa kantoivat sen helvetinmoiden vastuun jonka maailmojen myllerys, miessukupuolen uhoamisen aiheuttamat sodat aiheuttivat?
Entä kun katsot maailman nykyisiä myllerryksiä niin minkä sukupuolen aiheuttamia ne ovat? Ketkä onnettomat siellä lapsiaan raahavat pakoon sotia ja nälkää, mellakoita, konkusrrseja ja miesten itsemurhia?
Ja entä ketkä siellä liike-elämien johtopaikoilla huijjaavat, varastavat, panevat kansakuntien omaisuuksi uusjakoon säännöllisin väliajoin, ulosmittaavat säälittä köyhimmänkin roposen jos se vain suinkin koituu omaksi hyödyksi?
Olen nähnyt kouluelämääkin hieman itse ja monen jälkeläiseni kohdalla ja poikkeuksetta parhaita opettajia ovat olleet naisopettajat ihan paria taitamtonta, mielenterveytensä sairastumisen rajoilla taiteillutta lukuunottamatta.
Toisaalta poikkeuksetta pahimmat häiriköt ovat poikalapsia, nykyisin miessukupuolen kehittämien sotapelien turmelemia, vähän yöunta saavia onnettomia reppanoita joiden isät eivät välitä, millaisten pelien seuraan lapsiaan ohjastavat. Pelaavat silmät kiiluen vielä "kaverina" moisilla sontatunkioilla! Tästä olen keskustellut viimeksi vanhimman poikani opettajan kanssa ja eiköhän hän ole aitiopaikalla asiasta sanomaan?
Siis PELIEN! Onko elämässä todella tärkeintä pelaaminen?
Tyhjän pelaamisen tulokset näkyvät yhtenä osayynä Norjan Breivikin ja muiden joukkosurmaajien toimissa.
Ja kaltaistesi onnettomien anonyymien kommenteissa.
Tuo anonyymin väite, että naiset ryhmänä eivät osaa kantaa vastuuta, on niin lapsellinen, ettei siihen ehkä kannattaisi reagoida. Valto tuossa kuitenkin antoi hyvät esimerkit naisten toimintakyvystä ja pärjäämisestä ilman miestäkin.
VastaaPoistaVaan miten pärjää mies ilman naista normaalioloissa? Huonosti pärjää, syrjäytyy, alkoholisoituu, kuolee ennen aikojaan. Nainen sen sijaan elää vielä kauan miehenkin jälkeen, usein lopulta ihan tyytyväisenä, kun on passaamisesta päässyt. Riittää kun on Urhon kuva piirongin päällä, siinä on miestä tarpeeksi naisen elämään.
Miesten yliedustus pörssiyhtiöissä ja eri hallituksissa ei johdu tietenkään siitä, että mies on parempi, vaan historiallisesta perimästä, siitä että nainen on edelleen parhaan naiseutensa ajan sidoksissa kodin- ja lastenhoitoon, kun mies on vapaampi työelämää varten. Päivähoitopaikat eivät kanna vastuuta lapsista iltaisin ja vapaa-ajalla.
Pelit ovat tosiaan merkittävä osa poikamaailmaa nykyään, jo alle kouluikäisellä. Peleihin voimakkaasti keskittynyt poika kokee varmasti koulun aloittamisen hankalaksi, on ikäviä sääntöjä, tylsää, pitää kuunnella rauhallista naista ja olla paikallaan, ei ole mitään muuta käsissä kuin tyhmä lyijykynä.
VastaaPoistaJuuri luin aamuhesarista, miten pieni koulun aloittava Tuomas kysyi, onko koulussa karkkitehtäviä tai lelupäiviä. Jos on lelupäiviä, pitäisi saada pelata tietokonepelejä.
Esikoulussa oli kuulemma ollut karkkitehtäviä. Ammattikasvattajat olivat palkinneet lapsen karamellilla, kun tämä oli ratkaissut tehtävän.
Minusta tämä on aika järkyttävää kasvatusta. Tiedon löytyminenhän, osaamisen oivaltaminen tuottaa kelle tahansa iloa. Nyt lapsia opetetaan iloitsemaan makeisten saamisesta! Jos teen tämän niin kuin ope tahtoo, saan karkin, laskelmoi lapsi.
Saarnamies Jari Tasanen kiroaa masturbaation:
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=PfLGQX1mHVM&NR=1.
En tiedä kuuluuko mies Räsäsen porukoihin, mutta ainakin läheltä liippaa, eikä missään nimessä ole terve.
"Esimerkiksi viimeisten sotien aikana ja niiden jälkeen miehetkö kodeissa kantoivat sen helvetinmoiden vastuun jonka maailmojen myllerys, miessukupuolen uhoamisen aiheuttamat sodat aiheuttivat?"
VastaaPoistaTyperys! Olisiko niiden miesten pitänyt olla yhtäaikaa sekä rintamalla, henkensä kaupalla, että kotona? Kommassa paikassa oli meillyttävämpää ja turvallisempaa olla? Lisäksi kommenttisi paljastaa, että et sinä ole muuta kuin hemmetinmoinen sössö kun leimaat sodat yksipuolisesti miesten syyksi. No, alhainen tai olematon koulutuksesi ei salli sinulle parempia eväitä ja syy/seuraussuhteiden ymmärrystä.
Miesten (ei kuitenkaan sinun, valkoinen neekeri) taakkana on jatkuva vastuunkanto ja huolenpito. Työtä vuorotta ja kun pitäsi päästä ansaitulle eläkkeelle, niin kuolla kupsahdetaan. No meneehän se miehen keräämä eläkekin vielä sille vaimolle, että kaikki mehut ja hyöty saadaan miehestä irti. Tämä on kiistämätön tilastollinen tosiasia.
Kiitos, Samuli,
VastaaPoistaaamun naurupalasta.
En voi mitään sille, mutta minun on pakko kirjoittaa tänne nyt yksi kommentti, jonka poimin sen videon alta: Aloin heti veivaamaan tattia.
Olettaisin, että tuo ruudikas nainen pitää masturbaatiotakin erona Jumalasta. Siis syntinä. Kyllähän siinä kieltämättä Jumala ei heti tule mieleen, vaikka tähtiä näkisikin. (Anteeksi.)
Anonyymi, nyt jäitä hattuun. Kaksi kommenttiasi poistettiin jo nimittelyn takia. Pysy asiassa rauhallisesti, niin saat mielipiteesi julki.
VastaaPoistaPelit kehittävät koordiaantiota ja ongelmanratkaisukykyä. Pelin tekijät ovat pääasiassa miehiä, ja he luovat noita miljoonia myyviä rahasampoja, joista tulee vaurautta myös maallemme. siellä on kirvesmiese tk-eläkeläistenkin hyvä olla käsi ojossa, onnettomat.
VastaaPoistaAnonyymipä sitten kertonee, miksi se miesten takoma rahasampo ei silti toimi kestävän kehityksen mallin mukaisesti? Jatkuva kitinä kuuluu taloushallinnosta vastaavien suunnalta, kun kirstunpohja näkyy vaikka sitä urakalla pelaten täytetään.
VastaaPoistaKansallistason rahapolitiikkakin on siis vain pelkkää lottoa jota koordinnaatiokykyään pelaamalla vahvistavat idearikkaat pelienkehittelijät kuvittelevat hallitsevansa.
Jos ei rakenneta hiekalle, niin rakennetaan ilmaan ja virtuaaliin; siellähän se vilja kasvaa ja uuniin leipinä kulkeutuu; kai se iBodilla sämpylöidenkin paistuminen onnistuu.
Käytätkö sinä, Valto, kestävän kehityksen sähköä?
VastaaPoistaVai oletko lämpimässä tuvassa, pakkasten keskellä, kehittelemässä noita typeryyksiäsi, käyttäen kestämättömän kehityksen energianlähteitä?
Oletko koskaan astuntu muurahaisen päälle? Miksi niin teit? Puutuit lopullisella tavalla luonnon omaan kiertokulkuun.
"Jatkuva kitinä kuuluu taloushallinnosta vastaavien suunnalta, kun kirstunpohja näkyy vaikka sitä urakalla pelaten täytetään."
He ovat huoloissan siitä, kun on aivan liikaa vapaamatkustajia jota käsiojossa ovat ottamassa, mutta eivät itse mitään anna. Lähipiirissäsikin sellainen lienee. Katso vaikka peiliin, Valto. sieltä näkynee se joka rouhii kokoajan sitä muiden keräämän kirtsun antia.
Tällaiset uutiset saavat minut aina lievän kiihtymyksen, joskus jopa raivon valtaan.
VastaaPoistaNiin kauan kuin meillä on tällaisia naisia, johtokuntiin ja pörssiyhtiöihin ja yleensä päättäville paikoille ei saada naisia hoitamaan osuuttaan yhteiskunnan asioista.
"Tällaiset uutiset saavat minut aina lievän kiihtymyksen, joskus jopa raivon valtaan."
VastaaPoistaSiis millaiset uutiset? Missä referaatti?
Täällä ei lukijoita laiteta yksin nurkkaan lukemaan, vaan linkit PITÄÄ referoida auki. Se palvelee lukijoita.
Pitää varoa ja hillitä muutenkin itseään. Viha ruokkii itseään ja houkuttelee samanmieliset himutekoihin.
nämä tällaiset uutiset vahvistavat käsitystä, että opettajilla ei ole mitään pätevyys vaatimuksia, eikä kykyä käyttäytyä.
VastaaPoistaKuusivuotiaa päiväkodissa alkaa vasta tänään esikoulu. Toivon Iineksen lailla, että karkkien sijaan oma oivallus tuo iloa oppimiseen.
VastaaPoistaMölkkypelissä eilen pojan laskutaito hämmästytti vaarin. Kuusivuotias laski pisteitä yhteen ja ihan oikein tuloksin. Ei taideta enää nykypäivänä tarvita helmitaulua ja sormia avuksi ekaluokalla niinkuin ennen vanhaan.
ps. Noita kirjaimia putoilee pois minullakin. Olen epäillyt tätä vanhaa näppäimistöäni ja välillä parhaitten päivieni ohi menoa. Olisikin lohdullista ajatella, että se on bloggerin vika.
VastaaPoista'Syy siihen, että pojat eivät tavoita kouluopetusta, on poikien erilaisessa kasvatuskulttuurissa.'
VastaaPoistaPääsikin ihan unohtumaan, että koulu ei ole lapsia varten vaan lapset koulua. Joskus pienenä asioiden oppiminen oli kivaa, ja kaikki tieto oli kiinnostavaa. Sitten sitä ruvettiin opettamaan, arvioimaan ja numeroimaan. Taide- ja taitoaineita vihasin eniten.
'Osoitan nyt sormellani sinne kotien ja koko kulttuurin ikiaikaiseen pojaksi ja tytöksi eriyttävään kasvattamiseen. Jos lapsi kasvatetaan ihmiseksi pojan sijasta, eroja sukupuolten välillä ei kovastikaan ole opetusmetodimielessä.'
Eli siis ihminen = nainen, ja pojista pitää saada samanlaisia kuin tytöistä.
Kai se Saision homo-farssi on käytävä katsomassa, vaikken hänen palvojiinsa kuulukaan.
VastaaPoistaJa huom. - tällä ei ole juurikaan tekemistä mahdollisen talous- ja yhteiskuntapoliittisen konservatiivisuuteni kanssa, sillä kulttuuripolittisesti ole aina ollut radikaali.
Pidin esimerkiksi Sanna Kuparisen Eduskunnasta, vaikka se aikamoista rienausta olikin ja ihan oikeilla nimillä ja osaksi myös äänillä. Edelleen ihmettelen, ettei kukaan nostanut kannetta kunnianloukkauksesta.
Räsästä on helppo pilkata, koska hän on aidosti sitä mitä on. Hän ei näyttele fiksumpaa ja vapaamielisempää, kuten vastapuoli.
Saision kirjatkin ovat vähän sellaisia, että niitä katsoessaan ihmettelee, että onko tämä nyt jokin selkokielinen versio toistaitoisille ja missä se alkuperäinen on...?
Joku vuosi sitten Saisiolla oli mainostoimistomaailmaan sijoittuja näytelmä, kehuttu ja kohuttu, mutta silkkoa sisältä: nivaska kliseitä fraaseilla kuorrutettuna.
Tosin mainosmaailma oli vain pintaa: näytelmä yritti olla kritiittinen talouselämää kohtaan. Olisi ottanut kehykseksi vaikka metsäteollisuuden, niin olisi tullut uskottavampi. (Meinaan, että kun totesin ettei hänellä ole minkäänlaista käsitystä mainostoimistosta, niin miten lie talouselämän kanssa?)
Koulukeskusteluun en tarjoa muuta lääkettä kuin sen tutun ja turvallisen: lisää kuria.
Koulussa on oltava koulun säännöin, samalla tavalla kuin yhteiskunnassa on oltava yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti.
Tyttö-poikajupinaa on käyty niin kauan kuin muistan. Siitä huolimatta suurin osa pojista pärjäsi ihan ok ja muistelenpa että priimuksetkin oli aina poikia... (tosin olin osan aikaa poikakoulussa).
Meidän aikanammehan demokratiaa tuotiin ahkerasti kouluihin ja teinikunnan suurin saavutus oli yleensä tupakkahuoneen saaminen kouluun. Ja samalla tietysti lupa polttaa tupakkaa ja leikkiä aikuista.
Nyt pojat leikkivät aikuista olemalla muka koviksia. Mistähän he sellaisen miehen mallin ovat saaneet?
"27-vuotias mies menehtyi eilen aamuyöllä, kun 18-vuotias ulkomaalaistaustainen mies puukotti hänet hengiltä keskellä katua."
VastaaPoistaTämä tällainen juontaa valkoisen neekerin ja kaltaistensa mamujen hyysäyksestä. Milloin valkoinen neekeri & kumpp. irtisanoutuvat näistä ulkomaalaistaustaisten hirmuteoista ja alkavat kantaa vastuuta?
Iines,
VastaaPoistataas saatiin sukupuolisota aikaan! Huoh!!!
Hyvät ihmiset: eikö teille oikeasti tule edes joskus tunne, että ymmärrätte Ihmistä paremmin kuin Biologista Sukupuolta?
Minulla on paljon yhteistä monien miesten kanssa, ja paljon eriäviä mielipiteitä naisten kanssa.
Ja mitenkäs taas päädyttiin haukkumaan koulujärjestelmää ja erityisesti naisopettajia?
Iines on jo kertonutkin, että suosi villejä poikia kilttien tyttöjen kustannuksella; minä olin aikanani Kiltti Tyttö. - Ja epäpätevänä opettajana päädyin samaan kuin Iines: villit pojat vaativat niin paljon huomiota, että sopeutuvaiset tytöt jäivät väliin. Poikiin minäkin keskityin.
Enkä ole ylpeä siitä! Sehän nyt väärin on, että huonolla käytöksellä saa erityishuomion!
Miksei kukaan puhu kilttien lasten ongelmista koulussa? - Eivät ne pojatkaan kaikki Eemeleitä ole!
Miten pyritään ratkomaan Kilttien Poikien kouluongelmia? Kirjoitetaanko tästä? Entä tehdäänkö tutkimusta?
Todetaanko, että rauhalliset, hiljaiset, syrjäänvetäytyvät pojat jäävät systeemin ulkopuolelle?! Kuka pitää heidän puoliaan?
Linkkaamassani uutisessa kerrottiin isästä, joka ajoi täydessä kännissä kyydissään vaimonsa ja lapsensa. Auto oli katsastamaton.
VastaaPoistaTuo äiti pistää suorastaan vihaksi. Miten voi aikuinen ihminen olla noin miehenkipeä, että altistaa lapsensa kuolemanvaaran hullun juopon kyydissä! Hulluhan sen täytyy olla, joka perhettään kännissä kuskaa eikä edes katsasta autoaan. Kuinka joku nainen voi katsoa tuommoista luuseristyyppiä? Minusta naiselle kuuluu yhtä lailla tuomio kuin miehelle rattijuoppoudesta.
Anonyymi,
VastaaPoistamitä tarkoittaa "valkoinen neekeri"?
Entä oletko lukenut kirjan "Neekeri on ruma sana"? - Sellaiset sanat ja termit, joita isovanhempamme käyttivät aikoinaan eivät sovi nykyiseen asialliseen keskusteluun.
Jos haluat arvostella ihmisiä, tee se yksilöpohjalta, ei rodun mukaan.
Anonyymi,
VastaaPoistaFacebook-töppäilyjä sattuu kaikissa ammattiryhmissä. Onpa työpaikkojakin menetetty, kun on menty haukkumaan pomo.
Minä tiedän yhden viisikymppisen suomalaisen naisopettajan, joka lemmiskelee nuorten poikien kanssa täysin avoimessa Facebookissaan. Yhtään järkevää lausetta ei koko FB:ssa ole, vain oh- ja ah my beautiful darling -huokailuja ja eroottisia kuvalahjoja.
Hyvät naisopettajat, tässä on nyt joku kommunikointikatkos. Nimittäin kun tilanne on se, ettei tytöillä, varsinkaan kilteillä, ole koulussa mitään ongelmia. He saavat järjestään parempia arvosanoja eivätkä joudu tarkkailuluokalle. Erot koulumenestyksessä tyttöjen ja poikien välillä ovat Suomessa suurimmat Euroopassa.
VastaaPoistaTämä ei ole mielipide vaan fakta, jonka pohjalta keskustelun pitäisi edetä.
Siis: suomalaisen koululaitoksen ongelma on siinä, että toisin kuin eurooppalaiset vastineensa, se edistää poikien syrjäytymistä.
Iineksen ja muiden arvio tilanteessa on sellainen, että suomalaiset pojat ilmeisesti ovat jotenkin villimpiä, hemmotellumpia jne. kuin eurooppalaiset veljensä ja siksi eivät pärjää, vaikka heihin kiinnitetään aivan ältsin paljon enemmän huomiota kuin tyttöihin.
Itse, samoin kuin näköjään alan asiantuntijat, uskon ongelman löytyvän pikemminkin suomalaisesta koululaitoksesta, sen miehittäneistä naisopettajista ja 70-luvulle jämähtäneistä, tyttöjen tapaa oppia kannattavista opetusmetodeista.
Viime kädessä kysymys on tietenkin siitä, että kannattaako päästää kokonaisia sukupolvia poikia syrjäytymään.
Tapsa,
VastaaPoistaSaisio on varmaan suuri ja merkittävä kirjailija, mutta ei minulle läheinen. Olen jäänyt jokaisessa lukemisessani ikään kuin ulkopuoliseksi, ja olen lukenut väkisin tekstiä eteenpäin. Ei lämpene, ei sytytä.
Menisin silti oikopäätä katsomaan Homo!-musiikkifarssin, jos asuisin lähelläkään Helsinkiä. Teatterissa tekstit avautuvat paremmin, koska ne ovat moneen kertaan tulkittuja. On ohjaajan näkemystä, on näyttelijän omaa panosta, on eleiden ja ilmeiden sinfoniaa, lavasteita, musiikkia. Ne voivat paikata heikkoakin käsikirjoitusta.
Kyllä minunkin lukiossani pojat pärjäsivät yhtä lailla kun tytöt, ja samoin meillä oli priimuksina myös poikia. Oli selvää, että koulussa oli säännöt ja tietty yhdenmukainen kuri, niin kuin työpaikoillakin aina on. Missään ei ole rajatonta, joten tuntuu lapsen mitätöinniltä, että lapsia kasvatetaan rajattomuuteen.
Iines,
VastaaPoistaolen samaa mieltä kanssasi äidin vastuusta re: juoppohurjastelu.
Minä en tosin tiedä, että miksi äiti lähti juttuun mukaan: oliko kyseessä vinksahtanut parisuhde ("viettely" sopimattomaan tekoon, miehen puolelta, joka ei ole juridisesti rangaistavaa), naisen saamattomuus tai piittamattomuus, joka taas sitten on heitteillejättö, tms., tai jokin muu syy (mahd. rikokseen houkuttelu).
- Tämä on alhainen veto, mutta minusta silti tarpeen. - Lain mukaan täällä mennään.
Puhutaan laista, tai puhutaan moraalista: aina ne eivät käy yksiin.
Char,
VastaaPoistatuo on aiheellinen huomautus keskusteluun, että miten hoidetaan kilttien lasten ongelma koulussa. Se on paljon tärkeämpi kuin se, että miten saadaan villeille pojille hyvät numerot.
Kiltit jäävät jalkoihin, ja he ovat juuri niitä, jotka kaipaisivat rohkaisua ja tukea, opettajan kahdenkeskistä huomiota. Kilttejä on sekä tytöissä että pojissa.
Tyttäreni, tuoreen opettajan, kertoman mukaan nimenomaan kiltit ja arat ja yksinäiset ovat hyvin ongelmallinen ryhmä luokissa, koska villit oppilaat vievät opettajat kaiken ajan.
P.S. Rattijuopumus voi olla "rikokseen yllyttämistä"; kirjoitin äsken nopeammin kuin ajatus lensi.
VastaaPoistaChar,
VastaaPoistaonhan näitä naisia, joille on pääasia, että on mies, viis siitä, vaikka se kohtelee huonosti. Toki naisella itselläänkin on tällöin ehkä vaikeita ongelmia, joten en ole häntä tuomitsemassa
Pääsääntöisesti minä kuitenkin uskon naisen kykyyn toimia itsenäisesti lasten edun mukaisesti, ja näen punaista, jos nainen asettaa jonkun miehenrontin lastensa edelle.
Olen lukenut hiljakkoin useitakin kirjoja tai tosikertomuksia naisista, joita oman äidin mies, joko lapsen isä tai isäpuoli on käyttänyt hyväkseen. Aivan liian usein on paljastunut, että äiti on tiennyt hyväksikäytöstä, ja on piessyt tai syyllistänyt lapsensa, kun tapaus on käynyt ilmi tai lapsi on valittanut. Liitto miehen kanssa on sen sijaan jatkunut.
Poikien koulunkäyntiongelmien syitä pitää hakea muualta kuin tyttöjen suosimisesta tai poikien toiminnallisuuden kieltävistä opetusmetodeista.
VastaaPoistaEi kai niissä vanhanajan poikakouluissakaan saanut hyppiä seinille, jos niin halutti tehdä.
Ja tuskin ne opetusmenetelmät olivat sen toiminnallisempia kuin nykyisessä "tyttöjä suosivassa koulussa".
Ja silti, kuten Tapsa edellä mainitsi, pojat saatiin oppimaan tyttöjen lailla.
Itse lähtisin hakemaan syitä poikien kotoa ja kasvatustavoista ja yleisestä ilmapiiristä, jossa kaikki auktoriteetit kiistetään.
Mikä niissä kasvatustavoissa on pielessä?
Ruumiillista kuritusta en kaipaa takaisin, päinvastoin.
Vaikka en ole periaatteellinen peruskoulun vastustaja, niin yksi syy poikien huonompaan koulumenestykseen on koko ikäluokalle yhteinen peruskoulu.
Peruskoulussa vallitsee etenkin poikien keskuudessa ja varsinkin yläasteella koulukielteinen henki.
Koulusta ei saa tykätä, eikä lukuaineissa saa menestyä liian hyvin.
Tässä on kyllä koulukohtaisia eroja.
Anonyymi,
VastaaPoistakeskustelun ei ole syytä edetä keskimääräisen tilaston vaan kokemuksen pohjalta. Täällä on nyt päteviä ihmisiä, joilla on mittavasti osaamista ja kokemusta alalta.
Kaikilla luokan lahjakkaimmilla on ongelmia, jos luokassa on yksikin villi poika, jonka kanssa opettajan aika menee. Lahjakkailla on myös oikeus saada tasonsa mukaista opetusta, mutta opettajan aika menee hänen selvittäessän järjestyssääntöjä ja käyttäytymisen alkeita ja rajoja jollekulle kasvattamattomalle villi-ihmiselle. Mitä kuvittelet kilttien ja lahjakkaiden tekevän sillä aikaa, kun yhtä jästipäätä pannaan ojennukseen? Istuvan ja odottavan -kyllä. Näin kuluu kilttien ja lahjakkaiden aika.
Kilteissä on myös ei-lahjakkaita, ja he ovat todellisessa pulassa, kun opetus seisoo ja villi riehuu.
Iines,
VastaaPoistaminuakin kiinnostavat Kiltit Lapset teoriassa häiriköitä enemmän - ihan vain siksi, että he eivät saa palstatilaa missään.
Ja jos saavat, he ovat niitä "kilttejä tyttöjä", biologisesta sukupuolesta riippumatta. Jotka pärjäävät, jotka onnistuvat, ja jotka pääsevät haluamiinsa jatko-opiskelupaikkoihin.
Entä niiden kilttien nörttien syrjäytyminen?
Sitäkin tapahtuu. - Keskiarvoni peruskoulussa oli 9,9, kun päätin lopettaa lukion kesken. Henkisen pahoinvoinnin takia.
Kirjoitin myöhemmin ylioppilaaksi, ja jatkoin opiskelua monin tavoin muutenkin.
Siinä välillä - no, opiskelin itsekseni. :)
Elämää, ja vieraita kieliä.
Paremmin pärjäisin rahallisesti, jos olisin käynyt koulut läpi ajallaan. - Toisaalta: en ehkä olisi edes hengissä, tai ainakaan se ihminen, mikä olen nyt; valitsen silti tämän vaihtoehdon. :)
"mitä tarkoittaa "valkoinen neekeri"?"
VastaaPoistaSe on koodinimi eräälle Iineksen suojaamalle tyypille, joka kirjoittaa nimeten herjaviestejä täällä. Koodattu tyyppi kertoo täällä omia pelkojaan, kun on ensin lukenut kiellettyjä kirjoja, kuten Hitlerin elämän kerta jne. Sitten tuo koodihenkilö tulee meuhuamaan tänne, kun on peloitellut itsenä ihan hervottomaksi.
"Entä oletko lukenut kirjan "Neekeri on ruma sana"?"
En lue neekrikirjallisuutta. kuka muuten määrittelee mikä on kielletty sana ja millä perusteella. Ei sana voi muuttua kielletyksi, kun se on ollut käyttökielessä ennen. Esitin tässä taannoin sarjan esimerkkejä, jossa käytetään sanaa "neekeri". tietääkseni noita teoksi ei ole poistettu kirjastosta. Miksiköhän, jos "neekeri" on muka kielletty sana? Älkää nyt höpsikö.
"Jos haluat arvostella ihmisiä, tee se yksilöpohjalta, ei rodun mukaan."
Näin olen tehnyt, mutta Iines ei anna viestien olla esissä. Hän käyttää sensuuria. Ei saa muka kohdistaa kritiikkiä yhteen vaan pitää vetää laajemmalla pensselillä. Sinun ohjeesi on siis täysin päinvastainen Iineksen ohjeeseen nähden.
Itse lähtisin hakemaan syitä poikien kotoa ja kasvatustavoista ja yleisestä ilmapiiristä, jossa kaikki auktoriteetit kiistetään.
VastaaPoistaKyllä, kyllä ja kyllä. Tämä on totuuden helmi, nimenomaan tänä päivänä, jolloin osa vanhemmista on jopa opettajavastaisia.
Olen usein miettinyt, mikä ylipäänsä aiheuttaa opettajakielteisyyttä ja suorastaan opettajavihaa, jota itsekin olen aistinut tässä blogissani matkan varrella parilta taholta.
Kai se on omat ikävät koulumuistot. Toinen asia voisi olla ns. herraviha. Opettajat koetaan herroiksi, käskijöiksi, joilla on valtaa.
En ole tiennyt aikaisemmin paljon mitään Päivi Räsäsestä. Kun media haukkuu häntä nyt koko ajan, se samalla mainostaa häntä. Tapahtuu sama ilmiö kuin perussuomalaisten kohdalla: mitä enemmän pilkataan, sitä enemmän suosio kasvaa. Ennustin niin tapahtuvan, ja niin tapahtui.
VastaaPoistaJoskus tuntuu siltä, että toimittajat ovat kaikki keskenkasvuisia, jotka tekevät ohjelmiaan niin kuin koulupojat entisajan teinijuhlissa.
Mielestäni Pirkko Saision elokuva Agricolasta Suuret suomalaiset -ohjelmaan oli loistava. Ajankuva oli täysin hallittu, hän osasi esittää sen ajan nuorten viattomuuden, mihin harva nykyään pystyy varsinkaan Suomessa. Kokonaisuus oli kaunis. En tajua, miten hänen tasoisensa ihminen sortuu Räsäsen parodioimiseen. Mutta toisaalta hänellä lienee vahvat sympatiat ja antipatiat. Hän oli silmin nähden haljeta raivosta, kun Mannerheim valittiin suosituimmaksi suomalaiseksi.
Minä olen jo tässä vaiheessa täysin kyllästynyt Päivi Räsäsen pilkkaamisjuttuihin. Näimme äsken TV:ssä yhden pätkäm "haastattelua", jossa toimittaja esitti idioottimaisia kysymyksiä ja filmi oli nopeutettu, jotta syntyisi naurettava tunnelma.
Vaiktus oli täysin päinvastainen. Toimittaja vaikutti typerykseltä, ja katsoja ihmetteli Räsäsen rauhallisuutta ja hyviä hermoja. Joku muu olisi jo polttanut proppunsa. Hän oli laittanut toimittajan siivoamaan pihaa kanssaan.:)
Iines,
VastaaPoistalasten hyväksikäytön osalta olet käsittääkseni täysin oikeassa: kyllä aikuiset usein tietävät, mutta eivät puutu.
Ja juu, aikuiset naisenrontit, jotka hakevat miehen seuraa ennen kuin suojelevat lapsiaan: heidät tulisi tuomita vähintään yhtä raskaasti kuin rikoksentekijät. - Minä tuomitsisin ankarammin: lapsi, biologinen tai ei: me aikuiset suojelemme heitä.
Luotettavan aikuisen hylkääminen voi olla jopa pahempaa kuin pahoinpitely - mutta tässä taas puhutaan "etiikasta", ei "laista".
Tästä minä lähden.
"Jos haluat arvostella ihmisiä, tee se yksilöpohjalta, ei rodun mukaan." (Char)
VastaaPoista"Näin olen tehnyt, mutta Iines ei anna viestien olla esissä. Hän käyttää sensuuria. Ei saa muka kohdistaa kritiikkiä yhteen vaan pitää vetää laajemmalla pensselillä. Sinun ohjeesi on siis täysin päinvastainen Iineksen ohjeeseen nähden." (Anonyymi)
Voi pyhä pökäle sinun kanssasi, Anonyymi. Ansaitset oikeastaan sulan hattuusi taidokkaasta asioiden kääntämisestä itsesi puolelle.
Ei Char taatusti tarkoita, että hauku täällä nimeltä mainittua kommentoijaa typerykseksi, yhteiskunnan elätiksi, käsi ojossa ottajaksi, tk-eläkeläiseksi, valkoiseksi neekeriksi ym. mitä teit poistamissani kommenteissasi.
Olen rauhoitellut sinua kerran jos toisenkin, jotta kirjoittaisit asiallisesti perustellen, et nimeltä mainiten haukkuen. Millään foorumilla ei saa tehdä niin, vaan henkilöhaukut poistetaan. Se ei ole sensuuria, vaan palstan lukukelpoisuudesta huolehtimista.
Tämä alkaa olla nyt viimeinen varoittelukerta taas tällä erää:
siirry asiaan, älä puhu henkilöistä.
Tapsa sanoo: Räsästä on helppo pilkata, koska hän on aidosti sitä mitä on. Hän ei näyttele fiksumpaa ja vapaamielisempää, kuten vastapuoli. Se on hyvin sanottu.
VastaaPoistaTähän ei tarvinne muuta lisätä, kuin että sellainen ihminen ansaitsee kunnoituksen, joka toimii omantuntonsa mukaan, eikä ole valmis kansan suosiosta sitä myymään.
Tuo oli kyllä laittamattomasti sanottu: ei näyttele vapaamielisempää, kuten vastapuoli.
VastaaPoistaMinäkin kunnioitan Räsäsessä juuri tätä rehellisyyttä ajatustensa edessä. Hän ei pokkuroi ketään eikä mielistele. Tuommoinen ominaisuus puuttuu suurimmalta osalta poliitikkoja ja samaten meiltä tavallisilta pulliaisilta.
Niin, Anna, siis Räsäsestähän kai piti suurin piirtein päästä nyt eroon kohujen myötä. Kansa paheksui niin paljon, että oli tukehtua paheksumiseensa.
VastaaPoistaVaan hänestä tuli ministeri.
"Ei Char taatusti tarkoita, että hauku täällä nimeltä mainittua kommentoijaa typerykseksi, yhteiskunnan elätiksi, käsi ojossa ottajaksi, tk-eläkeläiseksi, valkoiseksi neekeriksi ym. mitä teit poistamissani kommenteissasi."
VastaaPoistaTämä vääristelysi ansaitsisi vastineen, mutta en vaivaudu, koska sensuroisit taas kriittisen mielipiteeni. Totean vain, että älä valehtele. Kiitos!
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaAnonyymi,
VastaaPoistatäällä ei nimitellä ketään valkoiseksi neekeriksi, joten poistan viestisi.
Olen nyt varoitellut sinua tarpeeksi ja pyytänyt menemään asiaan henkilömollauksen sijaan.
Enää en varoittele.
Juovuksissa kolaroidun isän jutussa jäin ihmettelemään promillelukemaa: 0,6.
VastaaPoistaJokainen alan mies ja puolet naisistakin tietää, ettei tuo ole paljon mitään, ei ainakaan känni, tuskin edes pieni maisti. Tuollaiseen lukemaan päätyy kahdella napakalla tuopilla.
Siinä mielessä annan äidille synninpäästön, toistaiseksi, ettei hän välttämättä edes huomannut miehensä humalaa.
Mutta miten tuossa kunnossa ajaa seinään? Olisiko pelissä myös tabuja tai muita vastaavia?
Sen sijaan niiden lapsia ahdistelleiden miesten vaimoille en anna synninpäästöä. Tässä näkee, ettei nainen välttämättä ole sen parempi kuin mieskään.
Toinen ahdistelee pikkulapsia ja toinen ei ole huomaavinaankaan. Hesarissahan oli tällainen tarina sunnuntaina.
Eikös kiltin lapsen syndroomasta ole tehty kirjojakin? Vai oliko se lahjakas lapsi... tai kiltti tyttö... Sinänsä kiltin pojan ongelma kiinnostaa minua, koska olin sellainen itsekin.
Ja tällainen änkyrä minustakin sitten tuli... (Tosin vain virtuaalisesti, elävässä elämässä olen sääkerismies vailla vertaa.)
Tuo on totta, että promilleja veressä ei ollut paljon, Tapsa. Nyt sitten tiedän, mitä 0,30 mg/l tarkoittaa - rimaa hipoen alkoholin vaikutuksen alaisena.
VastaaPoistaOn kuitenkin tosiasia, että vähäiselläkin määrällä sattuu herkästi vahinkoja, ns. nousuhumala voi olla varsin mieto ja silti sen tuntee nahoissaan.
Mietin vaan, eikö äiti tosiaan tiennyt sitäkään, että auto oli katsastamaton, ja kyllä se kaksi kaljaakin hengityksestä voi haiskahtaa. Mutta siis aivan änkyrässä mies ei ollut, joten äidin synti on ehkä pienempi kuin alkuun näytti.
Osaa ne naisetkin, uutinen tältä päivältä:
VastaaPoista"34-vuotias nainen syyllistyi törkeään rattijuopumukseen Vaasassa.
Polisii pysäytti naisen ajaman auton eilen kello 17 Vaasan keskustassa. Puhalluskoe näytti 1,0 promillen lukemia.
Naisella oli kyydissä hänen alle 10-vuotiaat lapsensa.
Nainen oli jo aiemmin kesällä menettänyt ajo-oikeutensa törkeän rattijuopumuksen vuoksi."
(Jos Suomessa hyysätään raiskaajia, niin kyllä sitä hyysätään rattijuoppojakin.)
Olen nyt varoitellut sinua tarpeeksi ja pyytänyt menemään asiaan henkilömollauksen sijaan.
VastaaPoistaJos sinulla on väärinkäsityksiä, niistä voi huomauttaa asiatyylisesti.
Sinä olisit voinut myös vain nimetä ja oikaista asian ystävällisesti.
Räyhäämällä saat vain vastareaktion.
Kyllä naisetkin osaavat, toki. Varsin usein rattijuoppo osoittautuu naiseksi, mikä ei sinänsä kai ole kovinkaan ihmeellistä, enää.
VastaaPoistaSe vaan, että eipä ole koskaan isää mukana pelkääjän paikalla, kun humalikkonainen kruisailee kersat kyydissä.
Oma arvostelun kärkeni ei suuntautunutkaan rattijuoppoon, vaan siihen selvään äitiin, joka menee rattijuopon kyytiin ja antaa vielä lapsetkin humalikon kyytiin.
Mutta siis jostain syystä pelkkä rattijuoppous ei saa minussa suivaannusta aikaan.
Älä nyt anonyymi viitsi jaksaa koettaa kääntää asioita.
VastaaPoistaKukaan ei räyhää sinulle. Minä en edes taida osata räyhätä, vaikka pitäisi kai.
Rauhaa nyt vain.
Toivottavasti tässä ei ole Iines asialla:
VastaaPoista70-vuotias naislehtori piinasi naapureitaan öisin vuosikaudet
Ei toki, tuo on teini minuun verrattuna.
VastaaPoistaOpettajat ovat kyllä hirveitä. Varsinkin naislehtorit.
Olen kanssanne samaa mieltä, jos tuntee olevansa selkeästi kännin puolella, on syytä laittaa joku lapsista ajamaan.
VastaaPoistaTörkeisiin rattijuopumuksiin syyllistyvät ovat suureksi osaksi alkoholin ongelmakäyttäjiä, joilla on ajokortti ja auto.
Populistipoliitikot usein puhuvat promillerajan laskemisesta alle 0,5:n, Ruotsisssa se on jo toteutettukin, vaikka he eivät onnettomuuksia aiheuta. Siitä poliitikko saa runsaasti pisteitä, varsinaiselle ongelmaryhmälle kun on vaikeaa tehdä yhtään mitään.
Suomessa hyyssätään rikollisia oikein hyyssäten hyyssäämällä!
VastaaPoistaLopetetaan se! - Jokainen ylinopeuteen syyllistynyt linnaan muutamaksi kuukaudeksi, samoin kolmeen parkkisakoon langennut ja polkupyöräällä kaahaajat. Sokerina pohjalla jonossa etuilijat ja muuten vittumaiset!
Ihmeellistä on se, ettei meillä oteta rattijuopolta autoa pois, vaikka olisi kymmenkertainen uusija.
VastaaPoistaMeillähän laki ja kaikenkarvaiset valtuutetut suojelevat rikollisen oikeuksia. Uhreista viis.
Tuo ylläoleva on populismia, mutta kuten populismissa aina, siinä on totta takana.
(Mutta kylläpä Iines keksikin kauhean epäkohdan... Pitää perustaa fb-ryhmä: Miehet jotka pysyvät juoppojen vaimojensa kyydissä.)
Riku vitsailee, eikä usko, että hyysätään. Siksipä nokitankin nyt 2 viikkoa vanhalla uutisella:
VastaaPoista"Poliisi otti kiinni varhain maanantaina miehen, joka oli kärähtänyt rattijuopumuksesta jo kahdeksan kertaa aiemmin vuoden sisällä."
"Poliisipartio pysäytti 32-vuotiaan miehen Hollolan Soramäessä kolmen jälkeen aamuyöllä. Mies ajoi valtatietä 12 ilman ajokorttia."
"Mies oli poliisin mukaan humalassa ja amfetamiinin vaikutuksen alaisena."
PS. Lieventävä asianhaara on tietysti tuo, että hän ajoi ilman ajokorttia. Se kun oli raa'asti häneltä riistetty, nyyh, perkele.
Mutta autoapa ei oltu sentään riistetty, sen verran inhimillinen on lakimme, ja mies on luotu liikkuvaksi, joten baanalle.
(Ehdotan, että kymmenennellä kerralla otetaan autokin, vaikka muutamaksi kuukaudeksi - vai onko se liian julmaa?)
Auton poisottaminen ei ole väärin, mutta saavutetaanko kahdensadan euron romun viemisellä mitään?
VastaaPoistaNavetan takana on kuitenkin toinen samanlainen ja jostain kympin pörssistä niitä saa lisää.
Vankilaan tuomitseminen estää vastaavat rikokset tuomion ajaksi.
Hassua, kuinka ihmiset käyttävät sanaa populismi ikään kuin siinä olisi jotain negatiivista ja paheksuttavaa.
VastaaPoistaPopulismihan tarkoittaa kansan suosion nauttimista, joten mitäs vääää siin on? Ei-populisti poliitkot eivät nauti kansan suosiota? No millä hemmetin oikeutuksella/valtuutuksella he ovat palkkioviroissaan ja -luottamustehtävissä. Miten voi olla luottamustehtävässä jos ei nauti suosiota? Aivan, ei mitenkään.
PS. Kun seuraa tarkasti mediaa ja uutisia, tulee selväski että naislehtorit on vallan perkeleellisiä. Tästähän on vankkaa näyttöäkin.
Suomen oikeuskäytännössä on eräs hemmetin kumma piirre: Jos tapat jonkun, niin 10 vuoden kuluttua olet ensikertalainen, jos (kun) uusit rikoksen. Kivaa olla ensikertalainen monta kertaa.
VastaaPoistaPätisiköhän tuo seksiin? Riku Riemu olisi ainakin ensikertalainen jälleen, Iines vissin myös.
Minä olen syyllistynyt lievään ratinkäsittelyyn suuresti juopuneena. Olin ryyppäämässä yhden Pirkon kanssa rehtorillamme, jonka vaimo oli poissa kotoa. Rehtori asui kaupungin laidalla isossa maalaistalossa ja menimme sinne minun autollani. Meidän piti syödä vain rehtorin omakätisesti yön yli hauduttamaa ohrauunipuuroa, mutta otimmekin siinä sitten puuron kanssa snapsin jos toisenkin.
VastaaPoistaLähdimme ankarasti kikattaen autolla kotiin, ja rehtori tuuppasi automme käyntiin siellä pakkasen keskellä. Ajoa oli vain 2 km, ja se sujui muistaakseni hyvin. Ainakin autoni oli aamulla pihassani. Tarina on turkasen totta.
Populäärihahmo P. Långstrumpa otti aikoinaan sangen tiukan kannan populismin puolesta: "koulutunneilla syödään karkkia, opettajien tehtävänä on kuoria niistä käärinpaperit!"
VastaaPoistaKiitos vihjeestä Anonyymi, laitanpa heti tilaukseen Uma Altosen "Eka kerta"-kirjan. Seuraavaksi naisen kanssa ollessani jätän se näkyville.
VastaaPoistaKatselen syrjäsilmällä naisen reaktioita, alkaako vapisemaan ja lähteekö karkuun, vai saanko säälipisteitä ja sympatiaa.
Hauskaa minulla on joka tapauksessa.
Kerran nuorna miehenä ajoimme maalaistalon pihaan Hovilaisen autolla. Siellä emäntä paheksui Hovilaista: "sinäkin noin kännissä autolla!"
VastaaPoistaHovilaisen kuulin sanovan: "kato nyt, mullahan on kuski!"
Minä istuin ratin takana ja ajattelin: "Eihän tuo Hovilainen ole edes kunnon kännissä!"
En minä jaksa uskoa, että kotona kannustetaan poikia auktoriteetteja haastamaan yhtään sen enempää kuin tyttöjäkään. Tai annetaan heille enemmän erivapauksia. Ei tämä nyt mikään mammanpoikien Italia tai Kreikka ole.
VastaaPoistaJoka tapauksessa tilanne on se, ettei kouluilla ole mitään oikeutta heittää hanskoja tiskiin, vaikka tämä olisikin totta. Kouluissa opetellaan koulun sääntöjen mukaisesti ja niitä on kaikkien toteltava - sekä opettajien valvottava. Ette te opettajat niin helpolla tästä pääse.
Myös, tuo koteihin vetoaminen on muutenkin cop-out. Sillähän pyritään viime kädessä siihen, että ei kouluissa mitään tarvitsekaan tehdä, vaikka poikien koulumenestys tippuu koko ajan. Kuten aiemmin sanoin, asiantuntijat väittävät erojen sukupuolten menestyksessä olevan Suomessa Euroopan suurimpia. Tämä ei ole sattumaa, vaan todennäköisesti pitkäaikaisen kehityksen tulos.
Minulla on sellainen vanhanaikainen kanta: koulun tehtävä on opin päähän paukuttaminen, kasvatus vain toisijaisesti, jos sittenkään.
VastaaPoistaMukavaa koulussa, minun muistini mukaan, olivat ymmärtäväiset naislehtorit.
Englanninopettajani nosti lukiossa numeroni seiskasta ysiin kirjoitusten perusteella.
Stipendejä kolmella ällällä ei saanut, kun keskiarvoni ei noussut yli kuutosen kuin päästötodistukseen, vähän.
Anonyymi,
VastaaPoistasanot että asiantuntijat väittävät erojen sukupuolten menestyksessä olevan Suomessa Euroopan suurimpia. Tarkkaan ottaen erot ovat Suomessa noin kuudestakymmenestä maasta viidenneksi suurimmat.
Kyseessä ei ole kuitenkaan opettajien taitamattomuudesta johtunut virhe, vaan poikien sopeutumisvaikeudet ja tunne-elämän häiriöt, niin kuin linkatussa lehtiartikkelissa todetaan. Nämä häiriöt ovat syntyneet aiemmin, ne ovat valmiina poikien tullessa kouluun.
Poikajoukon kulttuuri on kasvatuksen myötä maskuliininen, kaukana henkisestä, jollainen ilmapiiri kouluissa on, kaikkialla maailmassa.
Monissa muissa maissa poikia ei kasvateta yhtä vapaasti ja sallivasti kuin Suomessa, jossa poikien maskuliinisuutta pidetään suurena hyveenä, joten erot oppimisessa ovat muualla pienemmät. On siis turha syyllistää pedagogiikkaa ja koulun kasvatustieteellisiä metodeja - ne ovat maailman vapaimpia ja sallivimpia.
Ehkä tässä on myös yksi syy - pojilta ei vaadita samanlaista kurinalaista käytöstä kuin muissa maissa, vaan pojat voivat vapaammin ja rajattomammin purkaa itseään kouluissa, sanoa, etteivät viihdy, kun ei ole kivaa. Tällaisia puheita ei monissa muissa maissa kuuneltaisi - esimerkiksi Japanissa tai Sloveniassa tai Saksassa tai Ranskassa, jotka kuuluivat tutkimuksen piiriin.
Artikkelissa todetaan lisäksi, että poikajoukon kulttuuri on suuntautunut elämään koulun ulkopuolella: työelämään ja siihen, mitä tapahtuu kadulla. Pokia ei kiinnosta koulun kulttuuri, eikä se arvosta sitä. Tytöt taas kasvatetaan Suomessakin huolehtimaan omista ja toistenkin asioista tunnollisesti. Pojilla samaa ei ole.
Kaikki tämä viittaa selkeästi suomalaispoikien vapaaseen ja rajattomaan kasvatukseen, jolla on maskuliiniset päämäärät ja arvot. Turha on näin vaatia koulua muuttumaan. Ei se ole kummallisempi muissakaan maissa - vain kurinalaisempi ja vaativampi pojille.
Täsmennän sen verran, että tietysti koulun tulee muuttua ajan hengen mukaan. Se ei kuitenkaan saa tapahtua sukupuolia eriyttäen, vaan ihmisen mukaan, mieluummin sukupuolia lähentäen.
VastaaPoistaSiitä ei päästä yli eikä ympäri, että koulu on henkinen paikka, hengen ja sivistyksen ja opin tyyssija. Tästä lähtökohdasta asioita pitää katsoa.
Minä sain, Riku, yhden stipendin, sanomalehden stipendin parhaan ylioppilasaineen kirjoittajalle.
VastaaPoistaMuutoin todistukseni oli keskinkertainen, en panostanut ollenkaan koulunkäyntiin. Inhosin koulua.
Minä yo-kirjoituksissa kirjoitin äidinkielessä hormonien käytöstä ja urheilusta, tarkkaa otsikkoa en muista.
VastaaPoista70-80-lukujen taitteessa nostelin puntteja tosi mielessä, en niin tosissani, että hormoneihin olisin langennut, vaikka niitä oli saatavilla.
Olin toki nähnyt, että vain ne menestyvät, jotka aineita vetävät, neuvoja ja suosituksiakin sellaiseen sain runsaasti.
Kirjoituksissa osasin kuitenkin myötäillä silloin vallitsevaa kantaa, jonka mukaan "aineiden tehosta ei ole tieteellistä näyttöä, luultavasti placebo:ta"
Helevetti, että ne yo-tarkastajat oli tyhmiä, mutta tarkoitus saavutettiin.
Minun yo-aineeni aiheet olivat niin itselleni sopimattomia, että olin pakotettu kirjoittamaan uskonnollisen pohdiskelun ykkösaiheesta.
VastaaPoistaEn kirjoittanut koskaan asia-aiheista, vaan aina vapaista aiheista. Tylsin tunti minkä tiesin, oli suomen opettajan pitämä ainekirjoitustunti. Hän antoi kaavioita, miten mistäkin aiheesta tuli kirjoittaa ja mikä oli kunkin aiheen sopiva sisältö. Kammottavaa, en koskaan noudattanut hänen ohjeitaan!
Hän lähetti yo-aineeni laudatur miinuksena lautakuntaan, mutta se tuli takaisin laudatur plussana, korkeimmin pistein ikinä siinä talossa. Tämän uskallan sanoa, koska se on varmaan suurin saavutukseni opiskelussa. Ehkä tämän aineen vuoksi arvelinkin, että minun täytyy kai sitten mennä opiskelemaan suomea ja kirjallisuutta.
Kouluaineissa kirjoitin aina vapaista aiheista, asialinjoille jouduin kirjoituksissa heittäytymään reaalipoliittista syistä.
VastaaPoistaAsiatekstiä minä mielestäni osaan kirjoittaa, mutta kun se on kaikkein yksinkertaisin ja tylsin kirjoittamisen laji. Ensin paljon oikeilla tai väärillä perusteilla perusteltuja asioita, pääasia, että ne tuntuvat uskottavilta, lopuksi jonkinlainen yhteenveto, hieman karsintaa ja jonkinlaisia huippukohtia tekstiin.
Iines, saavutuksesi yo-aineessa ei ole minulle mikään yllätys, eikä se pidä sitä olla kenellekään muullekaan. Kirjoittamisen sinä osaat.
"Asiatekstiä minä mielestäni osaan kirjoittaa"
VastaaPoistaOnko tästä näyttöä? Näytöt kertovat enemmän, kuin lämpimikseen heitetty läppä.
Äskeiseen lisäyksenä, että yo-aineet kai vieläkin kirjoitetaan lyijykynällä paperiin.
VastaaPoistaKyse on siis tekstistä, jota on mahdotonta viimeistellä, perusosaamista siitä näkyy.
Ainekirjoituksesta muistoni on, että ensimmäinen lause oli minulle vaikein. Sitä miettiessäni kului puoletkin kirjoitusajasta, mustaa kuminpyyhkimää tuli. Ensimmäisen lauseen jälkeen ei enää ollut vaikeaa.
Waltari kertoi "vieras mies tuli taloon keväisenä päivän iltaruskon aikaan"-aloituksen määritelleen koko `pienoisromaaninsa´ jatkon.
Kirjoituksesta tuli aika synkkä, hauskempi olisi tullut, jos olisi saanut päähänsä kirjoittaa "vieras mies vihelteli taloon tullessaan, lämpimän tuulen helliessä eräänä elokuisena iltana."
On näyttöä. Mielestäni olen sitä mieltä, itse sen todistan; tätä mieltä olen!
VastaaPoistaJoku hölmö on sanonut, että mielipiteet ovat kuin kakka-aukko, jokaisella sellainen on!
Minä en tuollaisesta perusta, enkä siihen usko. Muumeilla ei tuunnetusti ole, enkä usko että Haltsullakaan.
"vieras mies tuli taloon keväisenä päivänä iltaruskon aikaan"
VastaaPoistakorjaus: ää lisätty.
lisäys: sellainen saattaa aiheuttaa kasvojen punoitusta, muumeilla tosin vitivalkoisuutta ja ilmeen inhaa.
VastaaPoistaRikun kolme viimeisintä (ainakaan) ei ole asiatekstiä (eikä muistakaan ole varmuutta). Heikko näyttö, valitettavasti. Olin niin toiveikas, että pystyisit siihen. Nykyisin kovin moni ei pysty kykemään mihinkään. Henkiselle viagralle tarvetta?
VastaaPoistaSaa tänne asiattomiakin kirjoitella, anonyymi, kunhan vain ei ilkeillä eikä ketään kalveta jatkuvalla syötöllä. Leikinlasku vasta hauskaa onkin asiakeskustelujen lomassa.
VastaaPoistaYo-aineista sen verran, että muistaakseni ne puhtaaksikirjoitettiin musteella. Ensin kirjoitettiin lyijykynällä, ja sitten puhtaaksi mustekynällä.
VastaaPoistaMielessä on muistikuva, että piti varata aikaa tuohon puhtaaksikirjoittamiseen. Voin muistaa väärinkin.
Minä tykkäsin koulussa ainekirjoitustunneista, piirustustunneista ja urheilutunneista. Sen sijaan en tykännyt kielten, kasviopin enkä voimistelutunneista.
VastaaPoistaHistoria, matikka, uskonto ja muut riippuivat sitten opettajasta, vaikka ihan hyvä noissa olinkin, etenkin uskonnossa, hurskas kun olen.
Mutta mitä tämä tarkoittaa:
Iines: "Monissa muissa maissa poikia ei kasvateta yhtä vapaasti ja sallivasti kuin Suomessa, jossa poikien maskuliinisuutta pidetään suurena hyveenä..."
Eikö ainakin etelän maissa poikia kasvateta maailmankaikkeuden pikku herroiksi ja maskuliinisuus on miehen mitta ja tytöt eivät ole mitään?
Puhumme varmaan eri monista muista maista?
"Saa tänne asiattomiakin kirjoitella, anonyymi, kunhan vain ei ilkeillä eikä ketään kalveta jatkuvalla syötöllä."
VastaaPoistaNo olen huomannut, että tietyt bloginpitäjän suojekuksessa olevat "kunniakansalaiset" saavat kirjoitella mitä sattuu, ilkeilyä ja kalvamista jatkuvalla syötöllä.
Kuten olen useasti sanonut on täällä käytössä kaksoisstandardit ja kastijärjestelmä. Tästä on vastaanpanematonta näyttöä.
Mutta mitä tämä tarkoittaa:
VastaaPoistaIines: "Monissa muissa maissa poikia ei kasvateta yhtä vapaasti ja sallivasti kuin Suomessa, jossa poikien maskuliinisuutta pidetään suurena hyveenä..."
Ihan hyvä kysymys, sillä huomasin itsekin jo kirjoittaessani lievän ristiriidan jonka sivulause luo päälauseeseen. Olisin voinut muotoilla paremmin.
Tavoittelen tässä sellaista ajatusta, että Suomessa pojat saavat elää vapaammin kuin vaikkapa Keski- tai Etelä-Euroopan maissa, joissa pojille annetaan pienestä pitäen vastuita ja velvollisuuksia, osallistumista kodin töihin vanhempien kanssa eikä istuteta yksin olohuoneen lattialle pelitikku kädessä, kännykkä toisessa ja hampurilaisateria tai pizza karkkien ja limsan vieressä.
Monissa maissa koulu alkaa vuotta tai kahta aiemmin kuin Suomessa, joten pojat tottuvat normaaliin kurinalaiseen yhteisökäyttäytymiseen suomalaispoikia varhemmin. Koulut ovat hyvinkin kurinalaisia paikkoja esimerkiksi Ranskassa, Saksassa, Englannissa, puhumattakaan itäisistä naapureista, eikä niissä toiminta tapahdu lasten ehdoilla, niin kuin suomalaisissa päiväkodeissa.
Lukuisissa Euroopan maissa arvostetaan hyviä tapoja ja aikuisten ja muiden ihmisten kunnioittamista. Lapset opetetaan kohteliaiksi, meillä ei opeteta aina edes alkeellisia käytöstapoja. Meillä lapset opetetaan ottamaan omansa ja pitämään puolensa muita vastaan. Lyö takaisin, voi olla kodin evästys lapselle. Lapset opetetaan kyseenalaistamaan aikuisten ja opettajien toimintaa, heille ei aseteta rajoja. Heidän ei anneta olla lapsia, vaan heiltä edellytetään toimintoja, joihin he eivät ole alkuunkaan kypsiä.
Suomessa elää lisäksi voimakkaasti poikien fyysinen ja urheilullinen kasvatusideologia, poikia kannustetaan urheiluharrastuksiin, kun sen sijaan poikia ei samassa määrin kuin tyttöjä kannusteta henkisiin asioihin, lukemaan tai pohtimaan tai ottamaan osaa kodin töihin. Tyttöjä kiitetään siivoamisesta, hoivaamisesta ja huolehtimisesta, poikia urheilusuorituksista ja reippaudesta.
Kaikki tämä vaikuttaa siihen, että pojille koulu kaikkineen on Suomessa - osin tietenkin muuallakin - niin paljon heidän totutusta vapaudestaan ja mukavuudestaan poikkeava asia, että asennevaikeudet ovat pikemmin sääntö kuin poikkeus.
Kouluvaikeudet eivät siis johdu siitä, että pojat ovat syntyjään kouluun sopimattomia. Pojat ovat en sisijaisesti ihmisiä, kuten tytötkin. Miksi mieleen ei tässä voisi tulla se, että tyttöjen kasvatuksesta voisi ottaa mallia poikienkin kasvatukseen? Jätetään se testosteronistus vauvoilta vähemmälle, ja aletaan kasvattaa ihmisiä.
Tosiaankin, kuulakärkikynällä varmaan viimeisteltiin, mutta minkäälaista muistikuvaa minulle ei tuosta ole, noin 30 vuoden takaa jäänyt.
VastaaPoistaMinä olen vähän sellainen Muppet-show´n vanhaherra parvekkeelta, ainoa mitä pystyn koulutuskeskusteluun antamaan ovat muistelukset omilta kouluajoiltani - ja niitäkään en näemmä enää muista.
Minä luulen, että nykyisten koululaisten mahdollisesti heikko koulumenestys johtuu siitä, että ne on pirun pöljiä.
Lainkäytön kummallisuuksista tuli nyt kunnon päiviteltävää.
VastaaPoistaHarvinainen tapaus kävi, kun eksentrikko Ior Bockin tappanut henkilö vapautettiin, koska tekohetkellä oli syyntakeeton, oikeudenkäyntiin mennessä parantunut.
Ei siis tarvitse vankilaa, eikä pakkohoitoa.
Laki on laki, ei sitä kukaan voi ymmärtää, eivät lakimiehetkään.
"Keski- tai Etelä-Euroopan maissa, joissa pojille annetaan pienestä pitäen vastuita ja velvollisuuksia"
VastaaPoistaSinähän huvittava olet, heh heh hee.
Niin kuin mitä vastuita ja velvollisuksia? Hieman konkretiaa peliin.
Esim. Italiassa poikamiehet asuvat kotona yli 40 vuotiaiksi ja äiti laittaa päivittäin ruoan ja pesee pyykit. Melkoista vastuuta ja velvollisuutta.
"Pojat ovat en sisijaisesti ihmisiä, kuten tytötkin."
VastaaPoistaTuossapa helmi! Pitää oikein kehystää seinälle. Ei sitä suomessa turhaan maistereita kouluteta.
"Harvinainen tapaus kävi, kun eksentrikko Ior Bockin tappanut henkilö vapautettiin, koska tekohetkellä oli syyntakeeton, oikeudenkäyntiin mennessä parantunut."
VastaaPoistaEi mitenkään harvinainen. Huomastiko syytetyn etnisen taustan? Siinä selitys.
Huomenta kaikille! - Juu, eilinen venyi! :)
VastaaPoistaRiku, kiitos osuvasta nykykoululaisten perusongelman syyn analysoinnista, ynnä hulppeista nauruista, joita eilisiltaiset kommenttisi kirvoittivat! :) - Täysin sopimattomasti tietenkin; täällähän ei ole lupa edes hymyillä tarpeettoman leveästi... :D
Tapsa, minusta sinä vaikutat näin virtuaalimaailmassakin kiltiltä (joka on siis ominaisuus jota ihmisissä arvostan ehkä eniten) - se, että osallistuu väittelyihin tai pyytää perusteluja muiden esittämille väitteille on hyvän keskustelijan tunnusmerkki, eikä ilmennä epäkiltteyttä millään lailla. :)
Puhuit myös lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, ja äideistä, jotka kääntävät lapselle selkänsä. Minun lähipiirissäni on kaksi lapsen hyväksikäyttötapausta; toisessa tekijänä oli isä, toisessa äiti. - Naiset voivat siis olla myös aktiivisia rikollisia, eivät vain hiljaisia sivustakatsojia. Mitään tilastoja minulla hyväksikäyttäjien/käytettyjen sukupuolijakaumasta ole; kuten eilen sanoinkin, seksuaalirikokset eivät ole alaani. Mutta näin näppituntumalla olen valmis uskomaan aikuisista mitä vain, sukupuoleen katsomatta. Teoria minulla on: äitien tai naisten harjoittamasta insestistä tai pedofiliasta ei puhuta ns. Pyhä Äiti- tai Puhdas Nainen-myyttien takia. Miesten seksuaalisuus nähdään (vääristyneesti) aggressiivisempana ja kontrolloimattomampana kuin naisten. - Tämä on siis vain minun tämänhetkinen tulkintani.
Lahjakkaista lapsista on kirjoittanut ainakin Alice Miller; "Lahjakkaan lapsen tragedia" on myöhemmin julkaistu "Lahjakkaan lapsen draama"-nimikkeellä. Lahjakas lapsi ei välttämättä ole kiltti, enkä suoraan sanottuna muista Millerin teorioita kovin hyvin. - Luin kirjat silloin kun ne ilmestyivät suomeksi; vähän siihen aikaan kun dinosaurukset vielä hallitsivat planeettaamme...
Iines, en yhtään ihmettele loistavaa yo-ainettasi! :) Ihailen suuresti kirjoittamisen taitoasi! :)
Kun nyt todistuksia vertaillaan: minä olin sekä kiltti että lahjakas, enkä to-del-la-kaan viihtynyt koulussa! En aiheuttanut häiriöitä, ja tunnollisena perfektionistina pidin velvollisuutenani jo ihan pikkumuksuna selvitä läksyistä ja kokeista kunnialla. - Yhtä aikaa olin omalla tavallani laiska ja mukavuudenhaluinen, enkä halunnut paahtaa läksyjä kotona, vaan perehtyä hauskempiin kirjoihin. Niinpä keskityin tunteihin täysin, osallistuin ja opin (blondina se oli minusta järkevintä: siellä oli kuitenkin pakko istua: miksi en hyödyntäisi aikaani?).
VastaaPoistaSe, että asiat jäivät päähäni helposti oli yhtä vähän minun hallussani kuin silmien väri tai pituuskasvu: synnynnäinen ominaisuus, ja siten siihen suhtauduinkin. Säälin aktiivisesti pikkusiskoani, joka oli ja on räiskähtelevä, temperamenttinen, taiteellinen ja liikunnallinen ihminen, jolla ei riitä kärsivällisyys teorioiden sisäistämisiin. Täydellinen vastakohtani, siis, ja kun olimme peräkkäisillä luokilla, hän "peri" minun entiset opettajani, ja joutui jatkuvasti kuulemaan siitä, kuinka "hyvä" oppilas minä olin ollut, ja kuinka he odottivat häneltä samoja suorituksia.
Peruskoulun päättötodistuksessa keskiarvoni 9,9; minusta piti ilmiselvästi tulla juristi tai lääkäri. Vaan eipä tullut. Sain lukion ekan vuoden jälkeen koulusta tarpeekseni (lähinnä yleisen ilmapiirin ja opettajien harjoittaman mielivaltaisen vallankäytön vuoksi), että lopetin, ja menin töihin. Paras tekemäni päätös!
Huomasin, että koulumaailma on ihan eri asia kuin oikea elämä; opin olemaan avoimempi (koulussa olin ollut tuskallisen ujo), ja huomasin yllättäen olevani itseasiassa sosiaalinen ja ihmisten kanssa pärjäävä nuori, kun kaikki ennakkokäsitykset persoonastani oli poistettu yhtälöstä. :)
Siihen aikaan muuten pelkkä koulumenestys vaikutti stipendien jakoon; minä sain omani joka vuosi. - Se oli minusta jo silloin ihan väärin, vaikken osannut perustella tunteitani. Nykyinen systeemi, jonka mukaan stipendien jakaminen keskittyy oppilaan omaan kehittymiseen ja paneutumiseen omaan koulutyöhön, on valtavan paljon parempi!
P.S. Iines, en tiedä huomasitko, että jatkoin eilen viime viikolla aloittamaamme keskustelua. Minusta asia voidaan siirtää syrjään toistaiseksi; jos toisaalta haluat jatkaa juttelua, puhutaan varmaan ao. viestiketjussa, eikä sotketa tähän bloggaukseesi lisäaineksia, vai mitä? :)
Anonyymi(t),
VastaaPoistatiedän, ettei Iines vaadi rekisteröitymistä, mutta jonkinlaisen nimimerkin käyttöönotto olisi minusta tosi kiva! Vaikka sitten vaihtaisitte allekirjoitusta joka postaukseenne!
Mistä lähtee käsitys siitä, että Iines demonisoi miessukupuolta? Tai suhtautuu poikiin puolueellisesti - noh, suhtautuuhan hän, mutta myönteisen puolueellisesti, mistä on tässäkin ketjussa puhuttu.
Kilttinä tyttönä oli kurja kuulla, että Iineksen luokassa olisin varmaan jäänyt varjoon - mutta näinhän se aina lasten kanssa menee, niin kotona kuin koulussakin: häiriköimällä saa huomiota.
Kotioloissa voi kasvattajana yrittää sivuuttaa huonon käyttäytymisen, ja huomioida lasta ja nuorta erityisesti silloin, kun hän toimii rakentavasti ja kunnolla. - Tämä on 101-kurssi lastenhoidossa. :)
Kouluissa, isoissa ryhmissä, ei ole mahdollista antaa villikoiden rellestää vapaasti; heihin on pakko keskittyä.
Poikien kasvattamista macho-kulttuuriin tapahtuu meilläkin; tosin suomalaiseen kulttuuriin kuuluu voimakkaana tekijänä kaikkinainen itsenäisyyden ihannoinointi. Se, että pärjää yksin, eikä tarvitse ketään muita. - Mitä aikaisemmin lapsi itsenäistyy, tekee yksin, pärjää omillaan, sitä hienompaa tuntuu olevan. Avun tarve, yhteisöllisyyden tarve, hoivan tärkeys - ne ovat meillä heikkouden signaaleja.
Minä en ole koskaan ollut naimisissa välimerellisen miehen kanssa; ehkä sinulla, yksi ano, on salattua faktatietoa, jota minulta puuttuu. ;)
Oma isäni oli todella henkisesti "hemmoteltu", hyvänäpidetty ja rakastettu mamman poika. Kun hän nai äitini, kaikki se rakkaus heijastui omaan perheeseen. - Famu kuori aikuisen poikansa perunat; isäni kuori raskaana olevan vaimonsa potut. Minä opin kotona hoivaamaan läheisiäni; kaikkinainen hellyys ja huomio tuntuu hyvältä, ja sitä haluaa siirtää rakkailleen eteenpäin. - Näin se homma etenee. :)
"Koulut ovat hyvinkin kurinalaisia paikkoja esimerkiksi Ranskassa, Saksassa, Englannissa, puhumattakaan itäisistä naapureista, eikä niissä toiminta tapahdu lasten ehdoilla, niin kuin suomalaisissa päiväkodeissa."
VastaaPoistaJuu, kannatan samaa Suomeen. Jostain syystä tämä ei ole vaihtoehto. Samoin kannatan poikakouluja - on todettu poikien oppivan paljon paremmin keskenään. Tähän joka tapauksessa mennään, kunhan yksityiskoulut yleistyvät Suomessakin.
"Kurinalaisuuden" vaatimuksesta: kuule Iines, juuri siellä urheilukentillä pojilta kurinalaisuutta vaaditaankin - valmentaja huutaa ja ryhmäpaine on kova. Etelä-Euroopan poijaat taas ovat kotinsa pikku keisareita ja kullannuppuja. Että se siitä Suomen vapaasta kasvatuksesta.
Ja jos tytöt menestyvät koulussa siksi, että "kotona kannustetaan siivoamaan" (näinköhän), niin herranjumala, kyllähän järjestelmä pitää vaihtaa jo tuonkin takia! Siivoaminenko se tytön, tai ylipäätään oppilaan, paras ansio on? Feministit nyt herätkää!
Mutta kuten sanottua, joku järjestelmäfeelu tässä nyt on, eikä se välttämättä ole kotikasvatus.
Lainaus TS:
http://www.ts.fi/online/kotimaa/216558.html
"Tytöt viihtyvät koulussa paremmin kuin pojat ja alakoululaiset paremmin kuin yläkoululaiset. Huonoiten koulussa viihtyvät suomalaistaustaiset pojat."
Kyllä tämä suoraan sanoen vaikuttaa siltä, että jotain tarttis tehrä. Siis kouluissa, ei välttämättä kotona. Jos opetus on jotain avutonta teoreettista piipitystä ilman rajoja, voin kuvitella ettei poikia (jotka muuten kaipaavat yhteisöllisyyttä ja rajoja merkittävästi tyttöjä enemmän) kiinnosta.
Käytän nyt nimmaria.
Char, naisopettajien puolueellisuudesta: mm. Keltikangas-Järvinen on todennut tyttöjen saavan parempia arvosanoja ilman omaa ansiotaan. Syiksi arvellut mm. opetuksen kuuliaista sisältämistä ilman kyseenalaistamisia.
VastaaPoistaMutta onko tämä tosiaan sitä, mitä opetusjärjestelmältämme kaipaamme?
Oikeasti alan vähän ihmetellä tätä muutosvastarintaa. On jo todistettu, että järjestelmässä on aukkoja. Miksei niitä voisi korjata? Mikä on tämä tarve säilyttää asiat muuttumattomina?
Ettei vaan kyseessä olisi taas se kiltin tytön kuuliaisuus... Ylhäältä tulleet opit niellään nikottelematta.
Hei Jaaha,
VastaaPoistakiva kun tietää kenelle ja mihin vastaa! :)
Minä en ole opettaja, enkä tiedä, mitä ongelmille pitäisi tehdä. Jos tietäisin, hakeutuisin vaikuttajan asemaan!
- Iineksen ehdotus siitä, että lakattaisiin kasvattamasta "tyttöjä" ja "poikia" ja keskityttäisiin ihmisyyteen sukupuolierojen sijasta on se mitä minä olen lasten kanssa tehnyt. - Hyvällä menestyksellä, voin kertoa! :)
Ei ne kromosomit ratkaise - en siis usko biologiseen determinismiin.
Yksikin hoitopoika - just se läheisin, jota hoivasin pisimpään - oli loistava esimerkki siitä, kuinka lapsi avarakatseisessa ympäristössä liukuu sujuvasti ns. gender-roolista toiseen. Hänellä oli 2-3 vuotiaana tosi voimakas isän ihailun vaihe; tarve samaistua rakkaaseen mieheen. Siihen vaiheeseen liittyi myös ns. "macho-puhe" (oma termini); pojan ääni muuttui, ja r-kirjaimia maskuliinisesti sorautettiin: "lauantaina korrrjattiin iskän kaa laiturrria; meillä oli moottorrrisaha!" Minun roolini oli selvästi ihailla taitavaa isää ja poikaa, ja hehkutin kyllä koko rahan edestä! Ihan tosissani, myös; upeitahan he olivat!
Ensin voi vau! Ja sitten että en ihmettele; iskä on niin taitava, ja voin vain kuvitella, miten hieno mies sinusta kasvaa, kun nyt 2-v korjaat noin hyvin laitureita! Ja että iskä ottaa sinut mukaan hommiin; voi vau! Olikos teillä kypärät. - Juu, kypärrrät oli. :)
Taapero hymyili kuin Naantalin aurinko; laiturista hehkutettiin vähän aikaa. - Vartin kuluttua hän solahti Charin Sylikisu-rooliin: hän halusikin olla taas pieni, ja hoivattava: "Char, voitko laittaa tumpun Pikku Tipusen siipeen?" Totta kai voin!
Tuommoista vapautta toivoisin kaikille lapsille; pojille erityisesti, koska kyllähän fakta on se, että pojat ja miehet ovat niitä, jotka enimmäkseen syrjäytyvät.
Minä lisäisin kaikkien lasten elämään hellyyttä, en kuria.
Poikakouluja en kannata. Kyllä lapsen ja nuoren luonne on määräävämpi kuin sukupuoli. - Jos minulla olisi poika, hän ei ainakaan menisi poikakouluun! Paitsi jos itse pyytäisi! Ja silloinkin vasta keskustelujen jälkeen. :)
Biologisten sukupuolten eristäminen toisistaan ei ole oikea tapa yrittää hoivata tai kasvattaa ihmisiä.
Kaverit,
VastaaPoistanyt pitää lähteä! :)
Yritän ehtiä huomenna mukaan keskusteluun!
Jos opetus on jotain avutonta teoreettista piipitystä- -
VastaaPoistaOpetus ei ole aikoihin ollut enää sitä, että opettaja teoretisoi ja opettaa kirjasta, ja luokka kuuntelee hiljaa istuen. Ei ainakaan, jos opettaja on pätevä ja tuntee eläviä opetusmenetelmiä.
Opettaja ei ole sanan- eikä kirjanselittäjä, opetettiin minullekin jo muinoin suorittaessani kasvatustieteelliset opinnot. Meiltä jopa kiellettiin kirjasta opettaminen, kirjaan viittaaminen. Kaikki materiaali piti tuottaa itse, kun oli sulattanut tunnin tai opintokokonaisuuden aiheen mielessään. Kaikki tulee havainnollistaa ja siirtää käytäntöön, oppilaan lähelle.
Tästä on edelleen menty eteenpäin, ja uudet oepttajat tuntevat kyllä keinoja elävöittää opetusta.
Opetus ei ole siis teoreettista piiperrystä, joten kyllä vanhemmat voisivat jo luopua kielteisistä kouluasenteistaan, sillä niihin ei ole enää katetta, ei syytä. Toivottavasti vanhemmat eivät siirrä omia kielteisiä asenteitaan lapsiinsa - tästä on paljolti kyse. Nykykoulu on elävä ja vireä opetuspaikka, ja muuta ei puutu kuin se, että vanhemmat tulevat mukaan kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen rakentavassa hengessä.
PS Näistä keskusteluista huomaa, että monella on aikaa omista kouluvuosista eikä oikein tietoa nykykoulun menetelmistä ja hengestä.
Jaaha,
VastaaPoistakerro minulle, millaiseksi opetus tulisi sitten muuttaa, jotta pojat oppisivat paremmin.
Huom. Minusta kysymys siitä, viihdytäänkö koulussa, on triviaali. Ei töissäkään aina viihdytä, silti hommat hoidetaan.
Anonyymi,
VastaaPoista"pojat ovat ensisijaisesti ihmisiä, kuten tytötkin" on oikeasti helmi, sillä niin harvinaista taitaa ihmiseksi kasvattaminen olla sukupuoliroolituputtamisen sijasta.
Tarkoitan tällä ihmisyydellä tietysti kasvatusta, jossa pojat puetaan muuhunkin kuin siniseen ja annetaan leluksi muutakin kuin auto ja potkupallo ja sanotaan evääksi piha- ja katuleikkeihin jotakin muuta kuin että mies ei sitten itke eikä juokse äidin helmoihin.
Tyttöjen kodinhoitoon ohjauksella on sellainen vaikutus, että ihminen oppii huolehtimaan ikävistäkin velvollisuuksista, kuten nyt vaikkapa koulutehtävistä, vaikkeivat ne olisikaan kivoja.
Char,
VastaaPoistakilttinä ja lahkakkaana tyttönä olisit todellakin jäänyt luokassani vaille sitä huomiota, jonka olisit ansainnut. Numeroksi olisit kyllä saanut sen minkä kuuluukin, kiitettävän, mutta siihen se olisi ehkä jäänytkin. Mitään vallan uutta en olisi ehtinyt sinulle opastaa, avata ovia vieläkin eteenpäin.
Tuo vaan, että oikeasti oppilaat olivat meidän keskiasteen koulussa pääsääntöisesti kivoja ja kilttejä. En muista juurikaan pitäneeni kuria, mutta muistan kyllä juuttuneeni poikien kanssa keskusteluun. Pidin heitä kiinnostavampina kuin tunnollisia tyttöjä, jotka etupäässä noudattivat ohjeita. Pojat taas kyseenalaistivat asioita ja esittivät rohkeita mielipiteitä, mistä pidin. Heissä oli huomattavasti enemmän luovuutta kuin tytöissä, ja tämä näkyi mm. näytelmä- ja esityskursseilla, jossa pojat olivat hakoja, varsinkin velmut ja syrjäytyjätyypit.
Muistan saaneeni jo muinoin opetusharjoittelussa palautetta, että "sai hyvän kontaktipinnan luokan poikiin." Luokan pojat olivat monen opetusharjoittelijan painajainen, ja pojat panivat nuoret tulevat opettajat lujille tahallaan ja velmuuksissaan. Minua oli kuulemma kuunneltu ja keskusteluihini osallistuttu. Ehkä vähän samoin kuin täälläkin. Täälläkin on velmuja ja vähän "häiriköitäkin" välillä - en tarkoita sinua, Jaaha.
Tulipas taas kehuttua itseä, mutta se tekee välillä hyvää. Kehukaapas muutkin itseänne! Tiedän, että täällä on lahjakkaita ihmisiä, koska sanaa käytetään taitavasti.
Kerran, 5-vanhana, kun cruisailin 3-pyöräisellä fillarillani Linikkalan kansakoulun pihalla, niin Katajan Jaakko (hän oli minua vuoden vanhempi, naapuriopettajan poika) heitti minua kivellä päähän. Ajoin lujaa vauhtia pihan toiselle puolelle, kotiini. Sanoin äidilleni että "Katajan Jaska heitti mua kivellä päähän". Äiti alkoi taivastella, ja semmoista, niin että minun piti keskeyttää hänen voivottelunsa: "Ei kun mää tulin kysyy sulta että saanks mää mennä tinttaan sitä tulpiin?" Et, sanoi äiti. No, en sitten mennyt. Olin kiltisti kasvatettu vesseli?
VastaaPoistaPs. Oppikoulu minut vasta pilasi. Minusta tuli nihilisti.
Minulta veti Mäkelän Tauno kerran tukun hiuksia päästä. Menin kotiin näyttämään kaljua kohtaa päälaella. Isä lähti siitä sitten puhisten ulos, ja pysähtyi pellon laitaan. Pelto erotti Mäkelän talon meidän talosta. Isä uhosi Mäkelään päin ja heristeli nyrkkiään ja taisi huuutaa pari varoituksen sanaa. Ketään ei näkynyt pihalla. Kalju kohta peittyi siitä sitten entistä tuuheampaan hiuksistoon.
VastaaPoistaMuuten, kun luin nyt tuon Aila Meriluodon päiväkirjat (vuosilta 1975 - 2004), loppuun... olen kyllä samaa mieltä sinun kanssasi
VastaaPoista(9.8 2011 klo 22:17)
" ... Se, mitä olen Aila Meriluodon persoonassa ihmetellyt --- on Meriluodon hirmuisen suuri sosiaalisuus ja jopa riippuvuus muista ihmisistä, lähinnä miehistä." ... Itse asiassa karsea kuvaus hänen viimeisen miehen alkoholismista sairauksineen. Meriluotohan itse on ehdottoman älykäs.
Lisäys edelliseen:
VastaaPoistaNiin tosin oli hänen kumppaninsakin. (Siis älykäs.)
Se ei loppupelissä kumminkaan paljoa merkitse.
Ollessani ekaluokkalainen, vanhempi broidi oli nähnyt jonkun elokuvan ja halusi heittää tarkkuutta suksisauvoja liiterin seinään. Komensi minut seinää vasten, tarkoituksensa oli kai heittää mahdollisimman lähelle. Heti ensimmäinen osui poskeen, ekaluokan luokkakuvassa minulla on siinä melkoinen vekki.
VastaaPoistaKerran me tapeltiin kouluun mennessämme, olin painissa tietysti häviöllä. Muistan kuinka hävetti, kun opettajani osui paikalle ja tuli meitä erottamaan. "Mitähän se oikein ajattelee minusta", olin näet rakastunut siihen, kun se oli niin kiltti ja kaunis.
Ole huoleti, Riku, opettajat tykkäävät pienistä velmuista painijoista, varsinkin jos ne ovat vähän alakynnessä. Pikkuveljen kuuluukin olla reikä poskessa.
VastaaPoistaMinä muuten rei'itin äidin pakkasessa jäätyneen narupyykin suksisauvoilla. Flanellipyjamaan tuli aikamoiset reiät. Muutoin olin kiltti lapsi, mutta joitain hämmästyttäviä kolttosia kyllä löytyy.
Iines, en tiedä huomaatko, että jatkan tässä jo kauan sitten aloittamaamme keskustelua. Minusta asiaa ei voida enään siirtää syrjään toistaiseksi.
VastaaPoistaKerroin opettajalta osakseni saamastani kaltoinkohtelusta. Kerroin myös että olin palkintopallilla laulukilpailussa, mutta siitä joskus toiste. Nyt takaisin tuohon traumaattiseen koulukokemukseen joka on varjostanut opintietäni siitä lähtien. Olin siis ala-asteella ekalla tai tokalla luokalla, en muista tarkemmin, kun papin tytär hukkasi rasansa ja naiopettjan avustuksella keksivät syyttää minua niiden varastamisesta. Ei auttanut mikään, vaikka vakuutin, että en varmasti ole. Siinä sitä sai kuulla ripitystä ja sitä kuinka asiasta ilmoitetaan kotiin. Ei maistunut kouluun evääksi mukaan saamani kolmiotrippi, voileipä ja pieni appelsiini sinä päivänä.
Myöhemmin kävi ilmin, että mainitun nuoren naispaholaisen, papin tyttären, vanttuut löytyivät sieltä minne hän ne oli itse jättänyt: Ulkohyyskästä reijän viereltä!
Pyysikö kukaan anteeksi väärin ja aiheettomasti syytetyltä? Ei.
Olen samaa mieltä, anonyymi, että tällaista asiaa ei voi enää työntää sivuun, vaan on nostettava kissa pöydälle.
VastaaPoistaMinun käy kovin surku sitä pientä ihmistä, joka oli saanut kolmiotripin evääksi, olipa vielä voileipä ja pieni appelsiini laitettu kotoa mukaan. Miten hän oli iloinnut eväistään ja odottanut hetkeä, jolloin saa nauttia eväät. Surku pientä koululaista sen tähden, että ilo katosi pienen ihmisen elämästä aivan kerta kaikkiaan kohtuuttomien syytösten vuoksi. Mokoma huolimaton papintytär rasoineen, joista ei pitänyt vaarin!
Opettajan olisi pitänyt kysyä papintyttäreltä, että missä käytit viimeksi niitä rasoja, vaan ei hän kysynyt, uskoi heti papin lasta.
Maailma on joskus kohtuuton. Anteeksi olisi pitänyt pyytää, ja julkisesti luokan edessä.
Nyt kuulostaa jo kohtuulliselta ja oikeudenmukaiselta. Harmi, että se surkuttelu tulee sinänsä väärältä henkilöltä, vaikka edustaakin kylläkin opettajakuntaa, että sikäli tulee niin kuin tavallaan ammattikunnan puolesta oikeasta viiteryhmästä.
VastaaPoistaJa unohdin muuten mainita, että eväät olivat tietenkin erillisessä pienessä, vaalean sinisessä, eväskassissa, jossa oli hillitty kuosikuviointi, vetoketju ja pehmeät nahkapintaiset sangat. Pehmeistä sangoista eväslaukkua oli miellyttävää kantaa koulutietä kulkiessa.
Nyt isketään jo puukkoa sydämeen. Että hillittykuosinen vaaleansininen eväskassi, jossa oli nahkapehmukkeet kädensijoissa. Pieni koululainen tepsuttelemassa opintiellä.
VastaaPoistaEntistä irvokkaammalta tuntuu papintyttären syytös pientä poikaa kohtaan. Ja entistä kurjemmalta opettajan puolueellinen käytös.
Niin se vain on. Maailma sysii viattomia, ja ne joilla ennestään on, pääsevät kuin koira veräjästä.
Amen, niin kauniisti todettu!
VastaaPoistaIines,
VastaaPoistaKun kerran tytöt ja pojat ovat molemmat ihmisiä, niin luulenpa, että molemmat ovat aivan samalla tavalla luovia. Surettaa vähän, ettei niitä tyttöjä sitten voinut rohkaista esiintymään, antaa hyvää palautetta ja saada heistäkin esiin sitä leikkisyyttä ja luovaa, mitä meissä kaikissa on. Sait mukavaa palautetta pojilta, joten keskityit heihin, mutta tytöistä olisi pitänyt houkutella esiin se, mikä on monesti lytätty jo pienestä pitäen, kun pitää olla siivosti, eikä pitää melua itsestään, eikä varsinkaan kilpailla huomiosta tyttöporukassa.
Annikki,
VastaaPoistahieman kummastelen sitä, että oletat minun jättäneen opettajan perusasiat hoitamatta. Ei ketään jätetä luokassa ilman hyvää palautetta eikä oman onnensa nojaan - tätä en mielestäni sanonut.
Tytöt esiintyivät puheviestinnän tunneilla ja draamakursseilla siinä kuin pojatkin - tästä ei ollut kyse. Toki rohkaisin kaikkia oppilaita, sukupuoleen katsomatta. Erikoisesti ujot ja hiljaiset saivat kannustavaa palautetta.
Vilkkaat ja keskustelevat ja huomionhakuiset pojat vaan veivät opettajan aikaa enemmän kuin pärjäävät tytöt - tulet ehkä huomaamaan tämän ilmiön, jos jossain vaiheessa päädyt itsekin opettajaksi, mitä en pidä mahdottomana, kun muistelen opintoalaasi.
Se ei mene siis niin, että opettaja voisi aina valita, kenelle aikansa antaa. Ei voi revetä moneen paikkaan yhtaikaa, vaan sitä menee sinne, missä tarve on ilmeisin ja ehkä huuto suurin. Kenties ne syrjäytymisvaarassa olevat pojat kuitenkin tarvitsivat opettajaa enemmän kuin pärjäävät tytöt.
Sitä paitsi syrjäytymisvaarassa oli väliin muutama tyttökin. Heihin huomioni suuntautui yhtä paljon kuin vastaaviin poikiin, mutta huomionhakuisia poikia oli matkan varrella enemmän ja heihin tutustui paremmin.
Mikiksen mu(i)stelma toi mieleeni sen, kun 6-vuotiaana heitin Kakkisen (nim. muut. myöh.) poikaa kivellä päähän. Voi että minua harmitti ja hävetti, kun äiti pakotti minut menemään ja pyytämään anteeksi.
VastaaPoistaOpin kerrasta. Sitä paitsi se oli puoliksi vahinko, tarkoitus oli heittää vähän ohi.
Meriluodolle Koskenniemi sanoi, että tämä oli täysin amoraalinen ihminen. Ei siis moraaliton, vaan moraalin tuolla puolen.
Uskon sen, sillä se selittää hänen seikkailunsa Niilivaaran papin jalkavaimona Ruotsissa. Päiväkirjoissaan hän ei ole asiasta moksiskaan.
Minun tuli mieleeni Meriluodosta hassu ajatus, eli se, että hän voisi olla seksistä poikkeuksellisen riippuvainen tai jopa seksuaaliaddikti. Tämä kaikella kunnioituksella ja millään tavoin paheksumatta sanottuna. Niin voimakas oli hänen halunsa elää hankalissakin oloissa miehen kanssa.
VastaaPoistaSanon vielä seurakuntani tuntien - seksihalut ovat minusta hyvä ja normaali asia, mutta Meriluodossa aistii jotakin ylimenevää tässä asiassa. Tai minä aistin.
En tietysti epäile ammattitaitoasi ollenkaan, mietin vain tuota juuri sanomaasi, kuinka pojissa oli huomattavasti enemmän luovuutta kuin tytöissä, vaikka eihän se ole niin ole ja joka paikassa pidä paikkaansa. Onhan tytöillä mielipiteitäkin, ja ajatuksia, mutta ne eivät vain tule esille. Siksi tuntuu ainakin minusta pahalta, miten velmut olivat lähellä sydäntäsi ja nuo tytöt lähinnä tylsiä ja mitäänsanomattomia. Miten paljon siellä on sisällä, ihan samalla tavalla kuin pojissakin.
VastaaPoistaEi minusta luonnontieteiden opettajaa tule, onneksi. Se on epäkiitollinen ammatti, ja siinä saattaa rakkaus tieteeseen kuollakin. Olen vaihtanut juuri opintoalaakin, vuosi sitten.
Tapasin entisen matematiikanopettajani kaupassa, ja se on erikoista, miten meillä on säilynyt sellainen molemminpuolinen kiinnostus vieläkin. Rääkkäsimme häntä - nuorta, vastavalmistunutta naista - aika armottomasti kaverini kanssa yläasteella, sitten hän siirtyi lukioon opettamaan, mutta sinne päästessäni oli pahimmat kapinat jo ohi ja sitten tulimme hyvin toimeen. On mukavaa, että hän sai nähdä, miten nuoret muuttuvat, kun kasvavat siitä pahimmasta yli. Mielipiteitä sai ainakin kuulla, paljon ja monenlaista.
Tuo on totta, että tyttöjen - jos nyt sitten ryhmänä vähän yleistäen puhutaan - mielipiteet eivät aina tule helposti keskustelutilanteessa esille.
VastaaPoistaSe missä tytöt ovat vuolaampia ja missä he ilmaisevat itseään avoimemmin, on tietenkin kirjoittaminen. Tätä kautta heihin kyllä tutustuu ehkä jopa syvemmin kuin poikiin, jos nyt tarkkaan arvioi. Pojista tuli kuitenkin läheisempiä, koska he olivat avoimempia ja luoksetulevampia arkisisssa tilanteissa.
Oman keskiastealani tytöt olivat usein aika perinteisiä tyttöjä ja naisia, pojat olivat selkeästi radikaalimpia ja suuntautuivat myös reippaamille aloille, joissa tarvitaan myynti- ja neuvottelutaitoja ja puheviestintää. Tytöt taas haaveilivat paperitöistä ja sihteerialoista. Tämä ehkä selittää minun kouluni melko voimakasta jakautumista tyttöjen ja poikien perinteisiin ryhmiin.
Ei ajatuksesi, Iines, siinä mielessä ole kovin hassu, että Meriluoto itse oli sitä mieltä, että hän naiskirjailijana sai kärsiä siitä, että puhui meillä ensimmäisenä avoimesti naisen seksuaalisuudesta (viitaten Peter, Peteriin).
VastaaPoistaMutta oliko hän seksiaddikti - ei minusta. Lähinnä ehkä normaali, ainoana poikkeuksena se, ettei hän peitellyt sitä.
Meriluoto eli kiltin runotytön lapsuuden ja oli sisäistänyt sotiaedeltävän ajan normit aika kiitettävästi. Ei hän kapinoinut teini-iässäkään, kuten teki esim. hänen hetkellinen luokkatoverinsa Marja-Liisa Vartio.
Elokuva (Putoavia enkeleitä) antaa hieman väärän kuvan Viidan ja Meriluodon suhteen alusta. Totuushan on, että Meriluoto oli neitsyt avioon astuessaan.
Mutta Viidan ja Meriluodon varjoon on jäänyt minusta huomattavasti mielenkiintoisempi rakkauskertomus - Ailan siskon Sirkan ja runoilija Helvi Juvosen elinikäinen rakkaussuhde!
Ymmärrän, että se oli silloin tabu, mutta ei enää, päinvastoin sehän olisi nyt kuuminta hottia. Saisio, herätys!
Jokin aika sitten Liisa Enwald teki kirjan Juvosen runoudesta, mutta elämäkertaa ei taida olla? Kuitenkin Juvonen oli merkittävä runoilija.
Ajatus Meriluodosta seksuaaliaddiktina on tietenkin siinä mielessä hassu, että tässä on tosiaan helppo viitata hänen kilttiin nuoruuteensa ja vastaavien koulutoverien - Marja-Liisa Vartio, Kirsti Ortola ja kuka se kolmas tunnettu olikaan - villiin poikien kanssa juoksemiseen.
VastaaPoistaEn ajattele kuitenkaan seksin määrää tässä yliseksuaalisuuden maininnassani, vaan lähinnä laatua. Meriluodolle seksi oli ilmeisen tärkeää, niin tärkeää, että sen saanti sai tuoda mukanaan hankalia ja jopa kurjia olosuhteita, joita naiset keskimäärin eivät ehkä sietäisi.
Esimerkiksi Ruotsin-aikanahan Meriluodon rakastajan vaimo otti Meriluodon kyllä kotiinsa miehensä toveriksi, mutta tuona maailmanaikana uskoisin isossa perhesymbioosissa olleen mahdollisia jännitteitä. Lapsiakaan ei voi unohtaa. Kaikki ei voinut olla auvoista onnea ja hekumaa.
Kirjassa viimeisin avioliitto - ja mies - on järkyttävää kuvausta. Elämä söi Meriluodon kokonaan, vaikkei hän valittanut. Tämä ei poissulje sitä, että kaikki Meriluodon miehet ovat olleet älykkäitä. Älyllähän ei ole mitään tekemistä ihmisen elämän onnen kanssa.
Helvi Juvosen ja Sirkan rakkaudesta ei tosiaan ole juurikaan mainintoja kirjallisuudessa tai kirjallisuustieteesä. Onko ylipäänsä Juvosen elämästä juurikaan tietoja? Vai meneekö se niin, että näinkään jumalaisia säkeitä kirjoittavan runoilijan elämästä ei saa olla kiinnostunut?
"Jäkälä nosti pikarinsa hauraan,
ja sade täytti sen, ja pisarassa
kimalsi taivas tuulta pidättäen.
Jäkälä nosti pikarinsa hauraan:
Nyt malja elämämme rikkaudelle."
Tapsa, kiitos virikkeestä uuteen kirjoitukseen.
VastaaPoista"Kerro minulle, millaiseksi opetus tulisi sitten muuttaa, jotta pojat oppisivat paremmin."
VastaaPoistaKovempi kuri tulee ainakin mieleen. Samoin poika/tyttöluokat.
Asiantuntijat ovat käsittääkseni ehdottaneet toiminnallisuuden lisäämistä, siis käytännön esimerkkejä jne.
Ensi alkuun varmaan riittäisi, jos tyttöjen numeroita ei hilattaisi ylöspäin "kiltin käytöksen" ansiosta vaan pidettäisiin kokeita pääasiallisena arviointiperusteena.
Jaaha,
VastaaPoistaoppilaan oikeusturvaan kuuluu tietää, mistä hänen arvosanansa koostuu. On siis mahdotonta hilata tyttöjen numeroa ylöspäin perusteetta, sillä oppilaille kuuluu selvittää kurssin alussa, että arvosana muodostuu kokeiden keskiarvona plus tai miinus yksi arvosana tuntiaktiivisuuden ja läsnäolon mukaan. Tämä on matematiikkaa, joka lasketaan, ei hilailla.
Toiminnallisuutta on lisätty runsaasti jo vuosien ajan, eri aineissa, oppilaat hakevat itse tietoa ja käyvät kirjastoissa tai muissa paikoissa, jos tiedonhaku vaatii.
Vieraita kieliä on hieman hankala opettaa toiminnallisesti, mutta kielissäkin on lisätty ryhmätehtäviä, projekteja ja kielistudiotyöskentelyä. Keskiasteen oppilaitoksissa on lisäksi kontakteja ulkomaille, joissa jopa käydään.
Kovempi kuri on nähdäkseni vielä paljolti kokeilematta, sillä opettajat tahtovat monesti olla liiankin kivoja kavereita, he eivät halua menettää suosiotaan.
Iines mainitsee Englannin esimerkkinä maasta, jossa olisi paljon kovempi kuri kouluissa kuin meillä.
VastaaPoistaBrittikollega bloggaa perskoulun arjesta:
http://frankchalk.blogspot.com/2006/12/christmas-message-from-st-thickchilds.html
Kirjoita tähän, anonyymi, mitä tuo brittikollega kirjoittaa vuonna 2006 ilmestyneessä blogijutussaan.
VastaaPoistaLinkit eivät keskustele.
Tässä on vastapainoksi linkki Keski-Suomalaisen artikkeliin Englannissa on edelleen erittäin tiukka koulukuri.
VastaaPoistaSiinä kerrotaan suomalaisen lukiovaihto-oppilaan kokemuksista englantilaisessa koulussa. Artikkelin nimi paljastaa jutun ytimen. Opettajia puhutellaan kohteliaasti, ja heitä kuunnellaan, joten työrauha on jo tältä pohjalta hyvä.
'Frank Chalk' (ei oikea nimi) on blogannut jokusen vuoden brittiperskoulusta pahimmillaan. Bloggauksista on julkaistu kaksi kirjaa. Tuo linkki meni parodiseen kirjeeseen rehtorilta vanhemmille.
VastaaPoistaBradford on Avon on nätti pikkukaupunki, ja uskon, että jos koulussa on pääasiassa kilttiä keskiluokkaa, niin siellä voi olla hyvä kuri. Kun oppilaskunta on suurelta osin lähinnä tarkkailuluokalle sopivaa sakkia, niin kuria ei ole. Kurin pääasiallinen lähde on siellä oppilaan korvien välissä, jos on.
"On siis mahdotonta hilata tyttöjen numeroa ylöspäin perusteetta, sillä oppilaille kuuluu selvittää kurssin alussa, että arvosana muodostuu kokeiden keskiarvona plus tai miinus yksi arvosana tuntiaktiivisuuden ja läsnäolon mukaan. Tämä on matematiikkaa, joka lasketaan, ei hilailla."
VastaaPoistaMitä oikeusturvaa tuo on?
Voit antaa mielesimukaan tytölle niin hyvän arvosanan KOKEISTA kuin kehtaat ja mumero muodostuu sitten kokeiden keskiarvosta +1 numero kiltteyslisää päälle.
Kukaan ei tarkista perusteitasi, että oletko arvioinut tyttöjen kokeet oikein.
Tarkistaa toki, kaikkein tarkin raati: kaverit ja luokkatoverit.
VastaaPoistaNumerot ovat luokissa julkista tietoa, niitä kysytään estoitta ja niihin myös vastataan. Luokan oma sisäinen kontrolli on kaikkien tiedossa, ja se toimii. Kokeita vertaillaan keskenään, ja kokeen selitys on juuri sitä varten, että opettaja selittää, miten on pisteyttänyt kunkin tehtävän.
Tietty tieto ja tietty kokonaisuus tuottaa tietyn pistemäärän. Ei opettaja tuijottele paperista aina edes nimeä, kenen paperi on korjauksessa, kun tenttitehtäviä korjataan yleensä tehtävä kerrallan kaikilta, jotta tulee varmaan oiken. Harva korjaa koko paperi kerrallaan, koska siinä on vaara jakaa pisteitä väärin, kun ajatus harhailee eri kysymyksissä.
Opettajalta penätään herkästi muutenkin perusteita numerolle, vaikka se olisikin selkeästi ilmoitetun suoritustason mukainen. Mielivallalle ei ole sijaa kouluissa, sillä arviointikäytäntö on tehty nimenomaan oppilaan oikeusturvan vuoksi julkiseksi.
Esimerkiksi omassa koulussani oli lakisääteinen asia se - ylempää tullut käsky - että jokaisen kurssin arviontiperusteissa tuli oppilaalle selvittää etukäteen ennen kurssia, mitä hänen edellytettiin osaavan ja taitavan kunkin arvosanan edestä. Portaat oli kuvattu sanallisesti, mihin suorituksen tulee yltää. Sekin luki, että tuntiaktiivisuus ja läsnäoloprosentti voi vaikuttaa arvosanaan yhden numeron verran, plus- tai miin usmerkkisesti. Tässäkin oli tarkka kuvaus, vaikka että pois voi olla ilman virallista poissaoloselvistystä kolme tuntia numeron laskematta. Perusteettomien eli luvattomien poissaolojen ylimenevä määrä laski numeroa yhdellä. Joissain tapauksissa poissaolot voi korvata ylimääräisillä tehtävillä, mutta tämä ei ollut ensisijainen ohje, koska ei opettajaa pidä työllistää pinnauksesta johtuvien poissaolojen korvaamisitehtävien korjauksilla.
Tuntiaktiivisuus ei muuten tarkoita kiltteyttä, vaan aktiivista osallistumista opetukseen, mm. keskustelemalla ja ottamalla osaa toimintaan.
Puhe tyttöjen suosimisesta ja kiltteyslisästä tuntuu aika vanhakantaiselta.
Luin tämän ja Rumputulta -postauksen peräkkäin ja lueskelin kommentteja n. 70-prosenttisesti.
VastaaPoistaMielestäni kyllä ansaitsisit toisenkin sptipendin, nimittäin anonyymien mieleterveystyöstä.
Sokea kana,
VastaaPoistamitäpä opettaja ei tekisi erilaisten oppijoiden hyväksi!
"Puhe tyttöjen suosimisesta ja kiltteyslisästä tuntuu aika vanhakantaiselta."
VastaaPoistaMutta niin sitä vaan tyttöjä suositaan. Vai mistä johtuu heidän selvästi parempi koulumenestyksensä?
Kyse ei ole siitä, suositaanko tyttöjä vai ei (suositaan), vaan siitä, mitä asialle pitäisi tehdä.
Miksi asialle pitäisi tehdä jotakin?
VastaaPoistaEihän sillekään pitäisi tehdä mitään, että pörssiyhtiöissä on pelkästään miehiä tai että kaikesta maailman omistuksesta naisen omistuksessa on yksi prosentti.
Kyllä sukupuolille tulee tarjota samanlaista koulutusta, joka on mitoitettu kaikille yhteiseksi. Ei pojilla ole fysiikassaan tai biologiassaan mitään estettä sille, että hän opiskelisi yhtä ahkerasti kuin tytöt.
No, jos poikien syrjiminen kouluissa on OK, sitten on tämän maailman iinesten ihan turha itkeä joidenkin pörssiyhtiöiden naiskiintiöiden perään.
VastaaPoistaNiin ja koita nyt hyvä ihminen ymmärtää, että opetusta ei olla mitoitettu kaikille yhteiseksi vaan nimenomaan tyttöjen parasta ajatellen.
Jaaha,
VastaaPoistaen suostu uskomaan, että tunnet koulujen nykykäytännön, opetussuunnitelmat ja opetustavoitteet. Niin vanhanaikaisia ja asenteellisia ajatuksia nyt esität.
Ei ole sellaista tahoa, joka tahtoisi vain tyttöjen hyvää, ei ole sellaista opetustavoitetta, joka edes vähäisesti tukisi vain tyttöjen oppimista.
Tutustu, hyvä ihminen, nyt alkuun koulujen opetustavoitteisiin ja -menetelmiin, ja mene johonkin kouluun seuraamaaan opetusta. Ovet ovat auki!
Se, että pojat menestyvät huonommin, voi johtua ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että pojat ovat laiskempia lukemaan. Ei kaikkea oppia voi opettaa pelien ja pallojen avulla. Poikia tulisi siis opettaa jo kotona arvostamaan lukemista, keskittymistä, kuuntelutaitoa ja koulua oman etunsakin vuoksi. Nyt useimmiten vain tyttöjä opetetaan jo kotona rauhallisiksi ja koulua arvostaviksi.
Tässä on erään koulun opetutavoitteita alkaen sivulta 6. Kun selaa koulun toimintatavoitteita ja painopistealueita eteenpäin, huomaa hyvin, millaiseen tasa-arvoon suomalaisessa peruskoulutuksessa pyritään. Kaikilta vaaditaan samaa, ja opetus on ehdottoman tasa-arvoistavaa ja kaikkia huomioivaa. Jos siinä joku ei pärjää, vikaa on etsittävä useimmiten oppilaan ja hänen kotinsa omasta asenneilmastosta.
VastaaPoistaIines, jos joku Keltikangas-Järvinen sekä lukuisat muut tutkijat toteavat suomalaisen koululaitoksen suosivan tyttöjä, minä uskon heitä enkä eläkkeelle olevia mökkiläisiä.
VastaaPoistaKuten sanottua, tämä ei ole se kysymys, vaan kysymys kuuluu: mitä pitäisi tehdä. Jos ei mitään, niin sitten meillä on edessämme kasvava määrä syrjäytyneitä nuoria miehiä. Ei mikään ihanneyhtälö yhteiskunnalle...
Keltikangas-Järvinen ei ole opettaja, eli hän eltä puuttuu kuitenkin kentän hienosäätöosaaminen ja tarkka tuntemus, joka opettajilla (esimerkiksi minä) on. Minä olen edelleen työikäinen ja seuraan koulumaailmaa vireämmin kuin moni opettaja, joten työkyv yttömyyseläkeläisyys ei ole oleellista - ellet sitten halua vain lyödä vyön alle, Jaaha.
VastaaPoistaKeltikangas-Järvinen on toisaalta pitkin matkaa todennut, että pojista tulee kasvatuksen tuloksena aktiivisempia toiminnallisesti sekä myös aggressiivisempia kuin tytöistä.
Suomalainen koululaitos, eikä minkäänmuunkaanmaalainen tosiaankaan suosi aggressiivisuutta ja toiminnallisuutta opetussuunnitelmissaan, vaan enemmän henkisiä taitoja, sivistystä ja osaamista. Tämä ei tunnu sopivan kaikille suomalaispojille.
PS
VastaaPoistaKeltikangas-Järvinen ei muistaakseni sanonut, että koululaitos suosii tyttöjä, vaan että tytöt pärjäävät poikia paremmin. Tämä on ihan eri asia, mitä väität.
Näin muistan, mutta saatan tietenkin erehtyäkin.
Keltikangas-Järvinen totesi nimenomaan, että nykyinen koulutusmalli suosii tyttöjä. Samoin Keltikangas-Järvinen on nimenomaan todennut, että tytöt saavat parempia arvosanoja opettajilta vain, koska ovat tyttöjä.
VastaaPoista