Maailma on hyvin epäilyttävä paikka

18.9. Tämän sunnuntain olen pessyt pattereita, patterin ja seinän välejä, patterin alapuolia ja lopulta seiniä, sillä puhdistettu alue on aina valkoisempi kuin puhdistamaton. Näin tulin pesseeksi myös ovet. Ja lieden. Ja liesituulettimen.

Kun kuuraaja kohottaa katseensa, hän näkee puhtaan ja likaisen rajan ja se raja on aina jossain, ei lopu koskaan, se jatkuu talon ulkopuolellekin. Keittiön ikkunan alapuolinen pelti on täynnä kasvinöhtää. Betonilaattojen raoista kasvaa rikkaruohoja, laatat ovat vinossa. Metsässäkin huomaa, että syys ei tule kauniisti, vaan rumasti, ei ole punaisia lehtiä, vaikka Olavi Virta laulaa kaihoisasti. Lehdet eivät hehku kullankeltaisinakaan, vaan ruskeina, ruostepilkkuisina, mädänneinä ja revinneinä, täynnä luonnon kuraa. Päivän Havainto: Maailmassa on enemmän likaa kuin puhdasta. Maailma on hyvin epäilyttävä paikka.

19.9. Aamulla heräsin puoli seitsemältä, ja lvi-miesten auto ajoi seitsemältä pihaan. Aloittivat patteriremontin toisesta päästä, tulivat minulle vasta keskipäivällä. Oli joutilasta aikaa istua koneella, kun ei muutakaan voinut tehdä. Miehiä juoksi rappuja ylös ja alas, ja kymmenestä patterista kiskottiin vanhoja termostaatteja pois ja pantiin punainen välitulppa tilalle, huomista odottamaan.

Kaksi ikävää anonyymia pommitti blogikeskustelua kurjilla kommenteillaan, joita ryhdyin poistamaan, sillä kommentteja kertyi kymmenittäin, kaikki kalvavia, yleistä ilmapiiriä ja minua painavia. Kävinkin viemässä muutaman poistetun kommentin kaikkien tunnistaman "anonyymin" omaan blogiin. Minulla oli hikiset patterimiehet selkäni takana ja kurjailijat silmäini edessä, malja täyttyi humahtaen ja kerroin antavani asian poliisille, jos kalvu ei lopu. Tämä on sentään ainoa ilmaisuvälineeni, ellen halua täyttää elämääni kolmisanaisilla lauseentyngillä ja alituisella nyökkäilyllä ja muikealla hymyllä.

20.9. Anonyymi tuli kertomaan poistaneensa "uhkailuni" ja ryhtyvänsä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos vielä uhkailen. Mielenkiintoista. Mitähän uhkaa siinä jäynäntekijälle on, jos minä uhkaan poliisilla? Kerroin hänelle toimivani niin kauan kuin jäynä jatkuu. En ole mikään vikisevä uhri, joka pelkää joitain pussipäisiä puskakyykkiä.

Lvi-miehet tulivat taas aamusella. Nyt ilmataan taloyhtiön patterit ja pannaan valkoiset termostaattinupit paikoilleen. Säädetään ja tarkistetaan. Istun kuin tarjottimella, ovet ovat auki ulos, ja kylmänkosteaa ilmaa virtaa sisään. En tiedä, mitä tekisin ja minne menisin, kun vessassakaan ei voi käydä, sillä siellä on kaksikin patteria, tai toinen on saunassa. Koko ajan joku on tulossa tai menossa rapuissa. Kun rupesin puhumaan yhden kanssa pitääkseni vähän seuraa, hän ei vastannutkaan, koska kuunteli tulevaa puhelua, jota en huomannut. No, minä jatkan naputtelua ja kahvin juontia. Kahviakaan ei voi tarjota, koska miehiä on ainakin viisi tai kuusi ja heillä on selvästi kiire tehdä työnsä. Muut asukkaat saisivat lisäksi odottaa asunnoissaan, jos minä itsekkäästi leikkisin hyvää ja kahvittelisin työmiehiä, joilla on sopimussuhteiset kahvitauot tietyssä kahvilassa.

21.9. Illalla paleli. Juuri remontoidut patterit olivat jääkylmät, vaikka väänsin ne ääriasentoon. Menin siitä sitten vuoteeseen Body Pillow'n ja paksun peiton uumeniin, kun ei tarjennut edes istua televisiota katsomassa. Nukahdin heti. Nyt on taas kylmä, villatakki päällä tässsä istutaan. Olikohan termostaattien vaihdon tarkoitus säästötoimenpide: kun ei asuntoihin mene lämpöä, lämmityslaskut pienenevät?

(Valokuva Iines)