Moraalista

5.9. Kylkikipua koko päivä, oikean kylkikaaren kohdalla on pistävä kohta. Säteilee selkäpuolelle, ja hengitykseen. Eilen päivystävä lääkäri totesi melko nopeasti, että kyseessä on Tietzen oire, eli kylkiruston tulehdus, johon antibiootit eivät tehoa. Netistä, suomi24-keskustelusta luin kauhukertomuksia Tietzestä, joka on kestänyt jo 5 vuotta, 9 vuotta, 15 vuotta. Minulle lääkäri sanoi, että pari kolme päivää Panadolia. Tähän luotan.

Lehdessä (HS 3.9.) oli kirjoitus siitä, että Ranska haluaa lisää moraalia kouluihin. Opetusministeri haluaa koulupäivien alkavan arvokeskustelulla. Äkkinäisellä noussevat niskakarvat pystyyn. Moralismia, suvaitsemattomuutta, vapauden riistoa, ahtautta ja pakkoa, kyllähän lapsi oppii erottamaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan luontaisesti. Miksei mieluummin opeteta itsepuolustustaitoa, napakkaa potkutekniikkaa ja muuta elämässä selviämistä?

Lapsen moraaliseen kehitykseen pitää kiinnittää yhtä paljon huomiota kuin älylliseen ja fyysiseen kehitykseen, sanoo opetusministeri ja lisää kirjeessään La Figaro -lehdelle, että opetuksen ytimessä ovat kohteliaisuus, käytöstavat, yhteistyö ja kunnioitus. Kukapa voisi olla eri mieltä? Ongelma on vain siinä, että meillä Suomessa vallitsee edelleen kuvien kaatamistrendi, jonka sotienjälkeinen sukupolvi hippiliikkeineen aloitti. Vapautta on se, että mitään ei saa kunnioittaa, arvot yleensäkin ovat perseestä ja ne on tuhottava, yhteiskunta hoitaa ja maksaa kaiken, ja vika on yksilöllisissäkin tragedioissa ulkoistettava aina yhteiskuntaan.

Mutta siis, miksei, lisää moraalia vaan kouluihin jos siitä kerran on vajausta. Jos tulevaisuuden lapset oppisivat kunnioittamaan ketä tahansa lähimmäistään, sitä eriväristäkin, oppisivat pohtimaan oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa myös muusta kuin omien etujen näkökulmasta, niin keneltä se on pois? Lapseltako? Minun onkin aina tehnyt mieleni kysyä, mitä vikaa kunnioittamisessa ja hyvissä tavoissa on. Kertokaa. Miksi lapset eivät saisi enää esimerkiksi kunnioittaa opettajia tai vanhempia ihmisiä? Onko meillä nyt siis ihmisten välinen onni ja tasa-arvo, kun ketään ei enää juurikaan kunnioiteta, yleisellä tasolla operoidakseni?

6.9. Lukupiirissä on nyt hieman etuajassa ilmoitetusta ensimmäinen kirjaesittely, Kristina Carlsonin William N. Päiväkirja. Meriluodon Peter Peter on tulossa, ja Tervon Layla on siirretty lokakuun kirjaksi myöhäisen ilmestysajan vuoksi. Poiketkaa Einesbaariin, keskustelukynnys on matala, kirjallisuus kuuluu kaikille!

(Maalaus Francois-Emile Barraud)