Kun kuulen sanan leskeneläke, poistan aseestani varmistimen, olen aina poistanut. On täysin mahdollista, että minunlaistani yksinpärjääjää ajaa kateus, ajaa kuin piru ruustinnaa.Edellisen kerran leskeyden hinnasta kirjoittaessani sain kylmää kyytiä palautteen kirjoittajilta, mikä oli varmaan ihan oikein. Vieläkö lienee samoin - olen utelias, vai alkavatko numerot puhua puolestaan? Moni ehkä muistelee omaa äitiään ja lapsuuden perheen ahdinkoa. Asia ei olekaan yksiselitteinen, mutta ilmaa siinä on, aivan liikaa. Muutakin motiivia tuohtumukselle voi siis olla, ja tässä kannattaa nyt olla tarkkana.
Työeläkejärjestelmä nimittäin kustantaa sadalle eniten leskeneläkettä saavalle erikoislääkärin tulotason. Sadan eniten leskeneläkettä saavan suomalaisen leskeneläkkeen keskiarvo on 6 750 euroa kuukaudessa, vaikka he eivät ole sitä koskaan säästäneet. Näin korkeita leskeneläkkeitä eivät muiden maiden sosiaalivakuutukset maksa. (HS 27.2.)
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Reija Liljan mukaan suomalainen leskeneläkejärjestelmä on kallis ja epätasa-arvoinen. Leskeneläkkeisiin ei ole kiinnitetty minkäänlaista huomiota eläkekeskustelussa, jossa paljon pienempiä etuuksia ollaan karsimassa. Perhe-eläkkeiden, joista enin osa on lesken eläkkeitä, maksatus nostaa työtätekevän vakuutusmaksulaskua 2,1 prosenttiyksikköä, ja jokainen työtätekevä maksaa työeläkemaksua nykyisin 23,3 prosenttia palkastaan. Leskeneläkkeet ovat siis merkittävä maksujen korottaja jokaiselle työtätekevälle.
Itseäni asiassa vaivaa asian epäloogisuus, työetuuden maksatus ryhmälle, joka ei ole tehnyt asiaankuuluvaa työtä. Henkilö saa leskeydyttyään työeläkerahoja, vaikka olisi ikänsä ollut kotona pölyjä pyyhkimässä ja miehen puuronkeittäjänä, lasten kouluun mentyäkin. Maaseudun vanhojen emäntäleskien leskeneläkkeet ymmärrän paremmin. He ovat ikänsä tehneet korvauksetta raskasta maataloustyötä ja kasvattaneet isonkin perheen itseään säästelemättä. Heille olisi ehkä kuulunut jo aiemmin jonkinlainen oma tukimaksu, olihan näitä maataloustukia ollut eläimillekin, sonneille ja emolehmillekin.
Itse tunsin kuitenkin läheisesti kaupunkilesken, rehtorin vaimon ja itsekin lehtorin, joka miehen kuoltua sai ison palkkansa päälle miehensä huiman leskeneläkkeen, lyhentämättömänä. Hän kuului aikanaan tuohon sadan huippukerhoon, ja kuukausiansiot olivat huikeat. Nykyään tämän tason leskiä on naisten kouluttauduttua yhä enemmän, koska miehillä on edelleen taipumus kuolla ennen naisia.
Tuntuu maallikosta aika käsittämättömältä, että tähän etuuteen ei ole puututtu, vaikka sitä olisi helppo rukkailla. Eläkkeen kohtuullistus ja maksatus jatkossa vain niille leskille, joilla on pieniä lapsia ja joiden miehet kuolevat nuorina. Maksatus loppukoon aikanaan, kun nainen menee töihin tai uuteen liittoon. Nythän leski voi 50 vuotta täytettyään mennä jopa uusiin naimisiin ilman että menettää leskeneläkkeensä.
Samoin voisi tehdä lapsilisille. Tietyn tulorajan jälkeen lapsilisiä ei makseta, sillä niillä on tarkoitus maksaa lapsen elinkuluja eikä kartuttaa hänen tulevaa opintotiliään.
(Maalaus Grant Wood)
Leskeneläke on asia, joka ei oikein mahdu kaaliini.
VastaaPoistaMiksi ihmeessä puoliso saa eläkettä muusta kuin itse tekemästään työstä, ei ymmärrä.
Olen samaa mieltä siitä, että lapsilisät tulisi maksaa vain niille perheille, joiden yhteenlasketut tulot ovat alle X euroa.
Jäisi sitten enemmän rahaa esim. vanhusten hyvään hoitoon.
Nimenomaan tuo asian epäloogisuus vaivaa minuakin. Vaikka olisin rikas kotirouva ja minä olisin minä, uskoisin näkeväni maksusysteemin patriarkaalisen vanhakantaisuuden, jolle nyky-yhteiskunnassa ei ole enää tilausta. Eläke ei voi olla mikään illallinen manulle.
VastaaPoistaEläke on maksu, jota työntekijä itse kerää omaa eläkettään varten maksamalla alun alkaen joka ainut kuukausi työeläkemaksua suoraan palkastaan.
Tähän sopisi Guzenina-Richardsoninkin kiinnittää huomiota terveydenhuollon kurjistamisen sijasta, ellei aihe sitten kuulu toisen ministerin alueeseen.
Leskeneläke lienee jäänne niiltä ajoilta, jolloin perheellisyyskin oli peruste suurempaan palkkaan. Enää ei ole.
VastaaPoistaOn outoa, ettei meillä muka voida säätää eläkekattoa, kun kaikkialla muualla voidaan. On kohtuutonta, että maksemme jollekin esim. 50 000 e/kk eläkettä. Viiden tonnin katto ja jos enemmän haluaa, maksaa itse.
Mutta miksi aina tämä on/off-periaate? Joko tai. Miksei lapsilisiäkin voisi säätää portaattomasti. Kun tulot ylittävät x e/kk, lapsilisät alkavat vähetä ja ovat nolla euroa tasolla 2x e/kk. Ei pitäisi olla vaikeaa, kun meillä on progressiivinen verotuskin.
Mutta kyse onkin periaatteesta. Lapsilisät kuuluvat kaikille, joilla on lapsia. Näin on päätetty. Ihmettelen kyllä, miksei voisi tehdä uutta päätöstä.
Kyllähän se leskeneläkkeessäkin tahtoo niin olla, että ne jotka sitä kipeimmin kaipaisivat, eivät saa, ja ne saavat, jotka eivät tarvitsisi/ansaitsisi.
Byrokraateilla on miljoona syytä, miksei käytäntöä voida muuttaa. Mutta autahan armias, kun on kyse päättäjien omasta edusta, niin muutos tulee viikossa.
Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö lenkeneläkkeissä olisi kohtuuttomuuksia ja epäoikeudenmukaisuuksia, mutta miksikään tulevien eläkkeiden pelastajaksi, tai edes simenrahaksi niistä ei ole. Ehkä 10 % Suomen väestöstä elää naimattomana. Yksinasuvista yli 75-vuotiaista naisista yli 30% on köyhyysrajan alapuolella, mutta heihinhän kukaan ei halua samaistua ja ajaa heidän etuaan, vaan siihen että joltain on saatava etuja pois.
VastaaPoistaKansaneläkejärjestelmä rakentuu yhden ansaitsijan perhemalliin.
Useiden artikkeleiden voimalla Reija Lilja on hehkutellut kuinka hän on onnekkaana saanut nauttia työstä ja vapaa-ajasta ilman vastakkainasettelua ja että "kotona on ollut lupa laiskotella". Kysymys ei ehkä niinkään ole räikeästä epäkohdasta ja vääryydestä, kuin sinkkunaisen ja feministin kohkaamisesta.
En lainkaan epäile etteikö tällaisessa jäykkään lainsäädäntöön perustuvassa eläkeessä olisi isoja kohdentumisongelmia.
VastaaPoistaHuomioni kiinnitti Reija Lijan "tutkimuksen" ensimmäinen luku "Lähtökohtia", jossa oli ehkä hieman liikaa kiihkoa ja ratsastavan ritarin hengen paloa. Lilja kertoo luvussa etukäteisasenteensa asiaan, loppu on todistelua.
Miksi julkaistiin sadan eniten, miksei sadan vähiten leskeneläkettä saavan keskiarvoa?
Reija Lilja varmaankin saavutti tavoitteensa, leskeneläkkeet eivät enää "loista poissaolollaan" leikkureiden etsiessä epätoivoisesti uusia kohteita.
Onko lopputuloksena eläkejärjestelmä joka on oikeudenmukainen, vai järjestelmä, josta on leikattu kaikista niistä osista, joiden saajat eivät ole pystyneet puoliaan pitämään?
Saakohan tutkimusjohtajat palkankorotuksia tuollaisista "tutkimuksista"?
Heh, siinähän koitatte ottaa pois naisille annettua kohtuutonta etua. Ei tule ikimaailmassa onnistumaan.
VastaaPoistaTäällä tunnutaan puhuvan vain niistä etuisuusleikkauksista, joilla ei omaan tilanteeseen ole mitään vaikutusta, ehkä kuitenkin se, että niillä halutaan betonoida oma asema.
VastaaPoistaLapsilisien kohdalla tuota leikkauskohtaa ei tule löytymään, ja jos löytyykin niin raja-alueella syntyy keinottelua ja itse rajataso olisi ainaisen kiistan kohteena. Ja eihän siitä ole kuin muutama vuosi kun tuo "naistenlisä" voitiin maksaa myös isälle. Jos joku tykkää ettei tuota lapsilisän syntyvyyttä lisäävää vaikutusta enää tarvitse, voi niistä luopua vapaaehtoisesti.
Äitiysavustus, subjektiivinen päivähoito-oikeus, vanhempainraha, kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, elatustuki ja asumistuki pois sillä 45+ ihmisten kannattaa keskittyä eläke-etuihin ja niiden turvaamiseen. Eikö?
Kun tätä suomalaista kansankotia rakennettiin aikoinaan, ei otettu huomioon, että tulevaisuudessa niin moni haluaisi todellakin hyötyä "oikeuksistaan" - ja niin harva vapaaehtoisesti kustantaa toisille nämä oikeudet.
VastaaPoistaVaikkapa tämä subjektiivien päivähoito-oikeus. Vaikka vanhemmat olisivat kotona nauttimassa yhteiskunnan vastikkeetonta elatusta, heillä on oikeus viedä lapsi tarhaan, muiden kustannuksella.
Silloin kun rahaa on aivan saatanasti jakaa kaikille, niin mikä ettei. "Eihän se ole keneltäkään pois." Mutta nyt kun ihan pienituloinenkin joutuu kiristämään vyötä selvitäkseen kasvavista veroista ja kuluista, niin nurina lisääntyy. Ehkä se sittenkin on joltakin pois.
Meillähän on kehittymässä kaksi köyhälistöluokkaa: 1) pienituloiset, jotka maksavat kaikesta täyden hinnan ja 2) yhteiskunnan tuella elävät, jotka eivät maksa mistään mitään.
Näiden kahden luokan elintasot ovat jo niin lähellä toisiaan, että ilmassa alkaa olla kapinan aineksia. Kaikkien maiden köyhälistöt, lyökää yhteen!
Martta K sanoo puheenvuorossaa, että "Ehkä 10 % Suomen väestöstä elää naimattomana."
VastaaPoistaTodellisuudessa yksin asuvien luku väestöstä on 40 prosenttia, ja kun Tilastokeskus laskee yksin asuvia, kyse lie useimmiten naimattomista henkilöistä ja eronneista, karanneista sekä leskistä, joilla on oma taloutensa, sinkkutalous.
Sinkkutalouksien määrä on sitä paitsi kasvamaan päin, erikoisesti nuorten sekä miesten keskuudessa, joskin suurin yksin asuvien piikki on vanhojen naisten kohdalla.
Koeta, Martta rakas, pitää nyt ne feministisyytökset helmasi alla, ainakin toistaiseksi. Keskustelu ei saa päästöistäsi lisäarvoa, vaan lähinnä uskottavuuden puute lisääntyy puheenvuoroissasi.
Jenni Haukiolla on leskeksi jäätyään oikeus perhe-eläkkeeseen, joka on 50 prosenttia presidentin eläkkeestä eli euroissa mitattuna reilut 35 000 vuodessa. Ja tähän riittää kuuden vuoden "työkeikka" edustusvaimona! Onko eläke verovapaa, on itselleni hieman epäselvä. Oletan kuitenkin, että on.
VastaaPoistaViimeisin anonyymi, hyvä kysymys - onko leskeneläke verovapaata tuloa.
VastaaPoistaEn tiedä, mutta yleensä eläke on veronalaista tuloa, ainakin omaa työkyvyttömyyseläkettäni verotetaan kuin ansiotuloa, suhteessa enemmänkin.
Eiköhän tutkimusjohtaja Reija Lilja aja ennen kaikkea palkansaajien etua, ei naisten. Aika outoa syytökset feminismistäkin siis! Kyseessähän on juuri naisille lankeava etuus, jota Lilja arvioi epäoikeudenmukaiseksi.
VastaaPoistaRiku, en ole lukenut tutkimusta, vasta silmäillyt vähän, mutta saan sen vaiktutelman, että Lilja haluaa puuttua nimenomaan näihin huippukorkeisiin leskeneläkkeisiin, ja ehkä myös siihen, että leskeneläke on ikuinen etuus eikä lakkaa aina uuden avioliiton solmimisen myötäkään.
Liljan taulukoista ilmenee myös, että valtaosa näistä eläkkeistä on alle 800 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi alle 400 e/kk saa n. 90 000 leskeä.
Reppuselkä,
VastaaPoistasanot, että täällä tunnutaan puhuvan vain niistä etuisuuksista, jotka eivät liippaa itseä läheltä.
Olet oikeassa. Minulla ei nimittäin ole mitään erityisiä etuisuuksia, jotka kohdistuvat minuun. En ole koskaan nauttinut erityisetuuksista elämäni varrella. Yksinhuoltajavähennys verotuksessa on ollut ehkä tällainen, mutta se päättyi nopeasti, kun lapsi täytti 17 vuotta. Vähennys ei ollut suuri, se oli lähinnä kuriositeetti. Veroprosenttini oli 41 prosenttia tuloistani. Tätä taustaa vasten ymmärrän sen, että ei suurista tuloista jää aina käteen puoltakaan!
Epäilit lisäksi, että kannatan seuraavien etuisuuksien poistoa:
"Äitiysavustus, subjektiivinen päivähoito-oikeus, vanhempainraha, kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, elatustuki ja asumistuki pois sillä 45+ ihmisten kannattaa keskittyä eläke-etuihin ja niiden turvaamiseen. Eikö?"
Noh, olen aiemmin keskusteluissani kannatttanut kotihoidon tukien lisäämistä alle kolmivuotiaitten vanhemmille, jotta lapsia ei tarvitsisi viedä päiväkotiin ennen kuin he ovat kypsiä niihin. Subjektiivisen päivähoidon supistamista kannatan sillä tavalla, että jos terveet vanhemmat ovat kotona vaikka vauvan kanssa, niin toista lasta ei saa tuoda päivähoitoon pois jaloista. Päivähoitohan Suomessa on kehittetty vanhempia eikä lapsia varten, mutta kannatan kyllä siis yli kolmivuotiaitten päiväkotihoitoa ja heille subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhemmat ovat töissä/opiskelemassa.
Eläkkeisiin en aja korotuksia. Riittää normaalit indektikorotukset, kuten palkkoihinkin. Mieluummin korotuksia nuorille opiskelleille vastavalmistuneille. Ja nuo muutkin luettelemasi tuet ovat tarpeellisia ja hyviä.
Hei!
VastaaPoistaJäin itse leskeksi kymmenen vuotta sitten alle kolmekymppisenä kahden pienen lapsen kanssa. Olen ollut tosi kiitollinen niistä muutamista satasista, jotka leskeneläkettä saan. Ne ovat olleet melkoisena apuna opiskelujen, työttömyyden ja sairauden aikana. Lapset saavat myös perhe-eläkettä täysi-ikäistymiseensä asti.
Toisaalta kyllä summat suurimmissa leskeneläkkeissä ovat aika huimia.
Leskeneläke on veronalaista tuloa.
Vauhko,
VastaaPoistahyvä kun kirjoitit! Sinun kaltaisillesi leskeneläkkeitä juuri pitääkin maksaa, nuorille vanhemmille, jotka ovat menettäneet puolisonsa. Mieluummin vaikka heille enemmän ja yläpäästä hyvinansaitsevilta leskiltä pois.
Minua kiinnostaisi tietää, saako sinun ikäisesi pitää eläkkeen, jos solmit uuden avioliiton. Arvelen, että jotain muutosta siihen tulisi.
Tunnen palavaa tarvetta palata vielä tuohon Tapsankin mainitsemaan lasten subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen.
VastaaPoistaMiksi juuri tällaisesta ylimääräisestä tukipalvelusta ei säästetä? Keneltä se on pois, jos kotona olevan terveen vanhemman lapsi ei saa päivähoitopaikkaa ernnen kuin vanhempi palaa työelämään tai ryhtyy opiskelemaan? Ja mikä onkaan psykologinen merkitys lapselle, jonka äiti jää kotiin vauvan kanssa kun hänet ulkoistetaan kotoa päivähoitoon?
Tässä keskustelussa on tullut jo kolme säästökohdetta valtiontalouden kohentamiseksi:
1. Koko leskeneläkejärjestelmän muokkaus nykyoloja vastaavaksi. Tietyn siirtymäkauden jälkeen kaikkien leskeneläkkeiden lakkauttaminen.
2. Lapsilisien porrastaminen tuloluokittain
3. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen työssäkäyviin tai opiskeleviin perheisiin tai perheisiin, joissa on pitkäaikaista sairautta.
Miksi puhutaan vain naisista. Miehetkin saavat leskeneläkkeen.
VastaaPoistaKyllä puhun myös puolisoista saajana, anonyymi, vaikkakin enimmän aikaa vaimoista - suurin osa leskeneläkkeistä maksetaan naisille lukemani mukaan. Leskeneläkejärjestelmä aikanaan myös perustettiin naisten turvaksi miehen eli perheen elättäjän kuoleman varalta.
VastaaPoistaItse vilkaisin Tilastokeskuksen sivuja ja hämmästyin leskeneläkkeiden suurta määrää. Leskeneläkkeitä maksetaan lähes yhtä paljon kuin työkyvyttömyyseläkkeitä, eli yli 250 000 ihmiselle. Osa-aikaeläkkeitä, maatalouden eläkkeitä ja lapseneläkkeitä maksetaan huomattavasti vähemmän. Työttömyyseläkkeitäkin maksetaan vain 50 000 ihmiselle. Leskeneläkejärjestelmä on siis eläkeympyrässä paksu viipale.
Uusi Suomi:"Keskimääräinen leskeneläke oli 516€/kk, naisilla 569€/kk ja miehillä 201€/kk. Vain 1 538 henkilöä sai leskeneläkettä yli 2 600€/kk, hän pudottelee."
VastaaPoistaTuon Reija Liljan "tutkimus" olisi pitänyt työntää sinne minne se kuuluukiin, ei ainakaan julkistaa sitä tuolla tavalla.
Aika paljon olen siinä mielessä Tapsan linjoilla, että ihmettelen ettei lakeja pysty tekemään sillä lailla joustavaksi, että erilaiset rahat menevät sinne mihin ne on tarkoitettu.
Muuten olen sitä mieltä, että kodinhoitotuki pois ja vähän äkkiä, tai joku kokoomuslainen meille imuroimaan: Saat kympin.(-verot)
*Byrokraateilla on miljoona syytä, miksei käytäntöä voida muuttaa. Mutta autahan armias, kun on kyse päättäjien omasta edusta, niin muutos tulee viikossa.*
VastaaPoistaTai kun on kyse omasta edusta jätetään tekemättä mitään. Tällä hetkellä niillä, jotka päätöksiä tekevät tulotaso on sellainen, että eläkekaton asettamisesssa on kyse heidän omasta edustaan.
Jotain kompensaatiota silti kaipaisin viiden lapsen äitinä - kun se vaan oli niin, että miehen tulot oli niiiiin paljon suuremmat kuin omani, että minä olin se, joka jäi kotiin. Ja minä se olin, joka joka tapauksessa halusinkin jäädä kotiin.
Kyllähän siitä jotain säästöäkin syntyy, että itse hoitaa lapsensa. Vaikka ei se kyllä sitä kansantalousmatematiikkaa kasvata - sitä kasvattaa vain se, että vieras hoitaa lapseni. Että jos BKT:lla mitataan olen ollut loinen...
Muistelisin leskeneläkkeen lakkaavan jos alle 50 v. leski menee uusiin naimisiin. Silloin saa jonkun könttäsumman vielä erikseen. Yli 50v. naimisiin menevä saa pitää leskeneläkkeen, mutta ei sitten saa eläkettä uudesta puolisosta, jos tämä kuolee.
VastaaPoistaLeskeneläkettä saa, jos avioliitto on kestänyt yli viisi vuotta ellei ole yhteisiä lapsia. Ilman lapsia minäkään en eläkettä saisi.
Kuulepas Riku Riemu - oletko oikeasti käsittänyt väärin vai irvailetko:*Muuten olen sitä mieltä, että kodinhoitotuki pois ja vähän äkkiä,...*
VastaaPoistaEn tiedä kenelle kodinhoitotukea maksetaan. Itse olen saanut lasten kotihoidontukea silloin, kun he olivat ihan pieniä.
Mamman hoidin myös ja hänestä maksettiin omaishoidontukea ja sekin summa oli huomattavasti pienempi kuin laitospaikan hinta.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTulipa äsken tuplakommentti.
VastaaPoistaOhoh, oletko muuttanut asetuksia, Iines, vai onko minulla vain vino päivä... kun kaikki tekstit ovat valuneet vasempaan laitaan?
VastaaPoistaNiin siis Riku, eihän Lilja salaa noita pieniä eläkkeitä, nuo esittämäsi luvut ovat Liljan omasta tutkimuksesta.
VastaaPoistaLilja nimenomaan korostaa, että noita yli 6 000 euron kuukausieläkkeitä saa sata eniten leskeneläkettä saavaa.
Jos ajatellaan sitä, että kansanedustajiakaan ei ole kuin kaksisataa, niin jumalaton poru nousee pienistäkin edustajien palkkojen korotuksista. Korostus ei sentään ole tasoa 6 000 e/kk.
Ei siis määrä kai ratkaise, vaan asian eettisyys ja oikeudenmukaisuus. Ei ole mitään eettisyyttä maksaa kuudentonnin eläkettä hautaan asti toiselle ihmiselle kuin sen työn tekijälle,sillä todennäköisesti puoliso on muutenkin huippuvarakas - kai nyt sukanvarteenkin jotain on jäänyt noilla tuloilla? Ja huomata pitää, että osalla tuosta kuudentonnin eläkkeensaajista on todennäköisesti oma kenties hyvinkin korkeapalkkainen virka. Eläke tulee sen päälle, mikäli oikein ymmärsin.
Tapsa - tähän väliin - itsekin olen ihmeessä tämän keskustelusivun muuttuneesta ulkonäöstä. Mitään en ole tehnyt, Blogger vain tekee noita uudistuksiaan asiakkailta lupaa kysymättä. Muissakin blogeissa on sama uudistus!
VastaaPoistaMinusta tämä uusi ei ole yhtä selkeä lukea kuin vanha. Tahtoisin vanhan takaisin.
Inkivääri,
VastaaPoistaviiden lapsen kotiäidille nostan hattua. Sanon myös vilpittömästi, että kadehdin sinua, mutta pelkällä hyvällä. Tahtoisin elää tuommoista elämää kuin sinä, monta lasta, iso perhe, kotona lasten kanssa melko pitkään - kun noin monta on. Sitten voisin alkaa kirjoittelemaan tai etsiytyä johonkin kirjoitustyöhön, jos minulla olisi tämä koulutus. Kouluun en menisi opettajaksi.
Minusta viiden lapsen äiti on eläkkeensä ansainnut, jos isälle jotain sattuisi - vähän samoin kuin vanhanajan tilojen emännät. Tässä olisi siis jonkinlainen kohtuullistamispykälä.
Sitten jos leskeneläkkeistä luovuttaisiin, pitäisi tilalle tulla perheenäidin tai emännän eläke suuurtyön tehneille äideille.
Vauhko,
VastaaPoistakiitos täsmennyksistä, eläke tosiaan lakkaa, jos alle 50-vuotias menee uusiin naimisiin.
Vaan avoliittolaisilta ei taida lakata, arvelen. Musitaakseni tämä tuntemani rikas leski ei mennyt uusiin naimisiin, mutta kyllä hänellä mies oli. Eihän nykyään kukaan enää naimisiin mene, joten vähän hassu tuo aviopykälä.
Arvelu, ettei Jenni Haukio joutuisi maksamaan eläkkeestään veroa, perustui varmaan siihen, ettei presidentin tarvitse maksaa palkkiostaan veroa?
VastaaPoistaMuutenhan se on veronalaista tuloa ja taitaa olla noilla vanhoilla pressoillakin?
Aivan selvää on, että seitsemän tonnia on liikaa, jos ei aivan kauheaa kakaralaumaa ole. Hesburger Sanomat taisi olla vastuussa ylimääräisestä höngästä.
VastaaPoistaMinä tuossa kodinhoitotuessa todellakin hieman hehkuttelin, ei minulla mitään tarkkoja kantoja näistä ole. En halua muodostakaan, koska en joudu niistä päätöksiä tekemään. Sellainen yleinen käsitys minulla on, että leikkausten hetkellä järjellä, kohtuudella tai asiantuntijalausunnoilla ei ole merkitystä. Sieltä otetaan, mistä kiinnipitäjillä ensin käsivoimat loppuvat kesken.
Rikulle vielä, että tällä tuntemallani leskellä olivat lapset jo lentäneet pesästä, eli hän sai käytännössä pitää itse sekä ison palkan että ison eläkkeen. Hän olikin paikkakunnan äyrikuningatar yksin eläkkeensä vuoksi. Tienasi enemmän kuin tehtailija, uusi miesystävänsä.
VastaaPoistaNoin kivasti se yleensä menee, kun oikein rikas on.
Jokuhan tietty heti hönkäisi, että eipä noista summista ole säästöksi, kun heitä on niin vähän. Kuitenkin kun käännetään asia toisin päin, noiden sadan eläkkeellä maksettaisiin jonkinmoinen eläke viidellesadalle.
VastaaPoistaJa eläkkeissä on tosiaan kyse myös oikeudenmukaisuudesta. Vaikka onkin ansioeläkkeistä kyse, valtio maksaa niistä ison osan - kaikki ei suinkaan ole itse etukäteen maksettua.
Kaikki eläke ei tosiaankaan ole itse maksettua, sillä sellainen on kai käytännössä mahdotonta jo ajatuksenkin tasolla. Mieluumminhan sitten laittaisi oman sukkansa varteen.
VastaaPoistaSamaten ihmisen kaikki työ ei ikinä ole palkanmaksun piirissä. Jokainen meistä tekee myös ilmaista työtä yhteiskunnan hyväksi ylimääräisellä ajallaan, ilman korvausta. Tekee enemmän kuin tarvitsisi. Moni uupumukseen asti, velvollisuudentunnosta tai jopa pakosta, koska työ ei muuten sujuisi niin kuin odotetaan. Moni haluaa myös olla paikallaan hyvä ja uhrautuu työn hyväksi.
Oma alle kolmentonnin eläkkeeni merkitsi sitä, että yhteensovituksen jälkeen en saanut mieheni eläkkeestä senttiäkään. Ehkä Jenni Haukiollakin on aikanaan sen verran eläkettä, että joutuu tulemaan omillaan toimeen. Osa työeläkkeistä on sellaisia, jotka työnantaja on säätiöimällä tai muuten kovalla rahalla ostanut. Kela maksaa perhe-eläkettä sellaistenkin tyyppien leskille ja lapsille, jotka eivät ole tienanneet pennin killinkiä koskaan. Asiat ovat hiukan monimutkaisempia kuin täällä esitetään.
VastaaPoistaSuomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ideahan ei olekaan se, että kaikki maksaisivat ja ansaitsisivat itse eläkkeensä ja tukensa - sellainen tyyli on ilkeää oikeistolaista politiikkaa.
VastaaPoistaMe itse olemme päättäneet luoda ja ylläpitää sellaista järjestelmää, jossa yhteisvastuullisesti maksamme kaikille kohtuullisen elannon, on se sitten eläke tai muu tuki. Kaikilla on erilaisia oikeuksia saada yhteispotista rahaa vaihtelevin syin. Näin olemme päättäneet.
Jos ja kun sitten sattuu, että joku sattuukin saamaan yhteispotista enemmän kuin katsomme kohtuulliseksi, alkaa poru, nurina ja jupina.
Eläkkeet ovat ansaittua tuloa vain periaatteessa. Rahastoinnit eivät kata kuin osan eläkkeistä. Käytännössä työssä käyvät maksavat eläkkeet.
Elviira, viittaat yhteensovittamiseen, johon edellisessä linkkaamassani keskustelussakin viitataan. Sehän tarkoittaa käsittääkseni sitä, että olisi jokin yläraja, joka vaikuttaa maksettavan leskeneläkkeen määrään. Tämä kuulostaisikin järkevältä.
VastaaPoistaTuo rikas tuttava, kollega, johon viittaan, antoi ymmärtää saavansa mittavaa leskeneläkettä, joka myös näkyi julkisessa asiakirjassa eli verokalenterissa, jota pienellä paikkakunnalla ahkerasti syynättiin. Miten lie mahdollista, että vaikka hänellä oli huipputulot itsellään, hän sai silti leskeneläkettä? Jokin tässä nyt mättää. Tapaus sattui kyllä jo 80-luvun alkupuolella.
Itse kerrot tarinan, jonka mielellään oikeudenmukaisuuden nimissä uskoo: omat tulot ovat vaikuttaneet siihen, ettei eläkettä herunutkaan. (En tarkoita, että iloitsen siitä, ettet saanut mitään.)
Tapsa, tuo että käytännössä työssä käyvät maksavat eläkkeet, on tietenkin totta.
VastaaPoistaPitää kuitenkin muistaa, että kukin vuorollaan, kaikki me työkyvyttömyys- tai työeläkkeen saajat olemme aikanamme maksaneet myös muitten eläkkeitä samalla kun olemme maksaneet omia työeläkemaksujamme. Eläkkeensaaja ei ole siis symbolisesti ajatellen vain elätti, vaan myös pitkän elatustyön suorittanut henkilö.
Minusta joskus unohdetaan näissä tukiasioissa kohtuus. Oikeus ja kohtuus. Nämäkin ovat tärkeitä arvoja, samoin kuin se perusarvo, että ketään ei jätetä. Jos esiintyy ylilyöntejä, ne pitää korjata. Yhteiskuntarakenne muuttuu kaiken aikaa.
Kaukana näkyy olevan joidenkin ajatuksista on ne ajat kun päivähoidon peruste oli lastensuojelullinen tai että sillä olisi kasvatuksellisia ja opetuksellisia tarpeita, tasa-arvosta puhumattakaan. Olisiko subjektiivinen päivähoito-oikeus muutettava harkinnanvaraiseksi ja koskemaan vain huono-osaisia lapsen edun nimissä?
VastaaPoistaJos nähdään että kotona olevat vanhemmat tarvitsevat keppiä ja porkkanaa ymmärtääkseen subjektiivisen päivähoito-oikeuden kustannusrasituksen niin työelämässä itsensä loppuun polttamisen uhan alla elävät, ovat varsinainen säästökohde.
Olisiko meidän kaikkien vain ihaillen katsottava, kun työtoveri polttaa itsensä loppuun psykofyysisesti ja hakeutuu sairauseläkkeelle, osa ammattisuojan turvin? Ammatillinen työkykyhän on vain yksi osa-alue, henkilökohtaisten voimavarojen, asenteiden ja motivaation ohella, mistä työkyky koostuu.
Kannanottojen perusteella tuntuu siltä, että aika usea ei tarvitsisikaan koutsaamista ruokailutottumuksissaan, rahankäytössään, poliittisten mielipiteitten muovaamisessa ja elämässä itsessään, vaan muiden ymmärtämättömyyttä omia irrationaalisia tottumuksiaan kohtaan.
Kalliit lunnaat,
VastaaPoistaolet aivan oikeassa kun sanot, että päivähoidossa on etäännytty lasten tarpeista ja hyvinvoinnista.
Ei ole kuin muutama päivä, kun alan ammattilanen, tutkija (Kalliala) totesi sen, että päivähoito on luotu aikuisten työssäkäyntiä, ei lapsia varten.
Näinhän se on. Tekisi mieli sanoa, että tätä olen aina sanonut. Ei lapsi saa milloinkaan päiväkodissa sitä lämpöä, huomaavaa hoivaa ja kiintymystä, jota hän kipeästi tarvitsee kaiken aikaa ensi vuosinaan. Tämän vuoksi kannatan lasten kotihoidon tukijärjestelmän perusteellista parantamista lapsen kolmen ensi vuoden aikana. Se on lapsen parhaaksi, aikuinen väistyköön joksikin aikaa täyspainoisesti siihen rooliin, johon hänet biologisena olentona on luotu: vanhemmaksi. Mikään muu ei ole niin tärkeää, ei mikään.
Työssä ei kenenkään tarvitse polttaa itseään loppuun - tämä on valintakysymys. Ihminen ei ole materian eikä työn orja. Sitä varten koulutus on, että mennään omimmalle alalle, joka on mielekäs ja joka sujuu itseään loppuun polttamatta. Ne arvot, ne arvot.
Tässä tämmöinen livekameralinkki pieneen orpoon, joka ei tiedä mitään lesken- tai lapseneläkkeistä.
VastaaPoistaVarmaankin pienen lapsen paras paikka on kotona. Mutta jossakin iässä, vaikkapa 3-vuotiaana, lapselle tekee hyvää päästä ikäistensä seuraan, vaikkapa tarhaan.
VastaaPoistaKatselen joskus surullisena, kuinka pieni lapsi leikkii yksin autiolla kivipihalla, äiti tai isä vierässä hytisten, ja muistelen omaa lapsuuttani, jolloin ulkona oli aina kavereita.
Ei lapsi tarvitse virikkeitä ja hienoja leluja ja leikkipuistoja ja ohjattua ohjelmaa. Hän tarvitsee kavereita, vapautta ja turvallisuutta.
Tämän sanon ihmisenä, joka muistaa oman lapsuutensa, ja isänä, joka on kasvattanut pari lasta aikuisiksi.
Tärkeintä on kai, että hoitaja pysyisi samana muutaman ensi vuoden, oli se sitten isä tai äiti tai isovanhempi tai adoptiovanhempi. Tämä siksi, että vauva ei pysty muodostamaan kiintymyssuhdetta kuin yhteen, ensihoitajaansa. Tämä suhde ei saisi katketa! Ja kotihan se paikka käytännössä on, jossa se sama hoitaja on. Kannattaa kuitenkin panna merkille, että ihmissuhteen pysyvyys on tärkeintä, ei paikka.
VastaaPoistaMinä kuulun siihen ikäpolveen, jolle päiväkotipaikkaa pienessä kunnassa ei ollut edes olemassa. Kotona minut hoidettiin, vaikka äiti oli vakituisessa työssä, kunnantoimistossa. Isällä oli asianajotoimisto kotona, ja oletan, että hän minua hoiti, samoin kuin siskoakin, aina kouluunmenoon asti. Äiti kävi kotona ruokatunnilla, polki pyörällä kylän toiselta laidalta.
PS Tuo linkkini ylempänä ei taida ollakaan reaaliaikainen pesäkamera jääkarhun poikasesta, kuten lehden teksti lupasi. Siinä pyörii sama lyhyt pätkä.
Pst
VastaaPoistaJos joku tuntee eläinten jälkiä lumessa, kuvablogissani on uusimmassa postauksessa merkilliset eläimen jäljet, joita en tunnista.
Mikä eläin jättää kolme tassunjälkeä ihan vierekkäin säännöllisin välimatkoin?
Otto Mäkilän kolmijalkainen mies?
VastaaPoistaTai sitten näet sellaista mitä me emme näe. (Ja sait sen kuvattuakin.)
Äläs nyt pilaile, Tapsa, tai pilaile vaan, hauskaahan se on.
VastaaPoistaMinua kuitenkin tosissaan askarruttaa tuo eläin, joka jättää noin erikoisen jäljen, joka jatkui pitkälle hangessa. Vilkaiskaapas nyt tuo kuva, jos vaikka joku tunnistaisi!
Minä jo aiemmin googlailin kaikenlaisia eläinten jälkiä, jotta voisin viisaana kertoa, itse kun en noista mitään tiedä.
VastaaPoistaMinä luulen, että siinä on mennyt joku elukka pää kolmantena jalkana, muttei kovin kovaa.
Riehuminen leskeneläkkeestä näyttää olleen myrsky vesilasissa vai keskusteltiinko siitä jo.
VastaaPoistaNäyttää jäävän mysteeriksi nuo erikoiset eläimen jäljet. Kolme tassun jälkeä toi vahvimmin mieleeni vammautuneen eläimen, yhden jalan menettäneen ja kolmelle jalalle sopeutuneen. Koskaan ennen en ole moisia jälkiä nähnyt, siksi kiinnosti. Nyt vaaan on satanut päälle pyry, että en pääse enempää tutkimaan.
VastaaPoistaLeskenlehti, keskustelu leskeneläkkeistä jatkuu ainakin Helsingin Sanomissa - hyvinkoulutetut tuntuvat puolustavan eläkkeitä kiivaasti. Samaten suurperheinen, mikä on ymmärrettävää. "Kaikilla ei ole varaa hyppyyttää rouvaansa kotona", kirjoitti joku Uuuden Suomen keskustelussa. Näinkin asian voisi nähdä. Leskeneläke on hyvä etuus, josta ei tietenkään haluta luopua.
Jos nyt vielä kiteytän pitkällisen harkinnan jälkeen. Minusta leskeneläkejärjestelmästä tulisi luopua, ja leskille pitäisi sen sijaan räätälöidä kriisivaiheessa oma henkilökohtainen tukensa, joka ei ole sidoksissa toisen henkilön eläkkeisiin.
Kukin pitäköön sen tukensa, mitä parhaillaan saa, mutta siirtymäkauden jälkeen älköön kukaan saako leskeneläkettä, vaan itselleen kohdistettua tukea tietyn ajan. Ja isojen perheitten äideille oma eläkekarttuma ja työeläkemaksut juoskoot uran aikana.
PS On lisäksi paljon avioeroja, joissa puoliso jää tyhjän päälle pitkänkin liiton jälkeen. Miksi heillekin ei kuuluisi yhtä lailla sitten miehen tuloihin sidottu eläke, jos mies ottaa ja vaihtaa vaimonsa toiseen? Mies maksaa korkeintaan lapsista elatusmaksua, mutta kaikki eivät sitäkään.
Pitäisikö miehille maksaa jonkinlaista kompensaatiorahaa, korvausta menetetyistä vuosista, kun vaimo havaitsee, ettei tuon pr- ja huvitoimintapäällikön toiminta niin erikoista ollutkaan, ja tekee liiketoiminnalliset päätökset?
VastaaPoistaKannattaisiko kommenttipohja vaihtaa samanlaiseksi kuin Kemppisellä, ainakin kunnes google tulee järkiinsä? Google vie ja me vikisemme.
Sasmanlaista kuin Kemppisellä en saanut, koska blogipohjani on vanhaa perua.
VastaaPoistaSitä paitsi se näytti muutosyrityksessäni kellonajan väärin, klo 19.06 oli siinä mallissa 9.06. Minusta tuommoinen virhe on aika sietämätön, joten annan olla ennallaan ja jään vain ihmettelemään Bloggerin huononnuksia.
Lapsena olin aivan mieletön Beatlesdiggari, monelle ulkomaiselle fanijärjestölle lähetin lyhyen ja ytimekkään kirjeen: "I want to be a member!"
VastaaPoistaJostain sain vastauksen, mainostivat jotain, en muista mitä.
18-vuotiaana salaa itkin, kun John Lennon ammuttiin.
Legendaarinen katolta-konsertti, jonka poliisi keskeytti kun Lontoo meinasi mennä fiksuksi hulinaksi.
Beatlesit olivat kova sana meilläkin. Muistan, että Beatlesin tahdissa koulun discossa opeteltiin ensi kerran twistiä. Oltiin niin kovia ja rajuja että!
VastaaPoistaItse en ole ollut minkään yhtyeen tai laulajan varsinainen fani, sisko hoiti meillä sen puolen ja vuorasi huoneemme seinät julisteilla. Minä taisin lukea runotyttöä silloinkin vielä.
Beatlesin diggaaminen oli minulle sekin vastavirtaan kulkemista, ei siitä koulussa enää kukaan tykännyt. Lennon nousi suosituksi taas heti kuolemansa jälkeen, veetutti vietävästi kun lukiossa luokkakaverini Artsi Pöljä-Kustaa(myöhemmin pankkitoimihenkilö) sanoi: "En mä ikinä ennen oo kuullu, mut on tää vatsing tö weels tosi hyvä!"
VastaaPoistaBloggauksen varsinaiseen teemaan palatakseni, tässä musiikkiesitys, jota arvatenkin muudan tehtailija on itsekseen, vahingossa seurassakin, hyräillyt.
..ja jos tehtailija itse ei ymmärtänyt edellistä hyräillä, ainakin seuraavat...
VastaaPoistaGrant Wood osaa junttiuden kuvata paremmin kuin kukaan muu, esimerkiksi juuri tuossa maalauksessaan, nimeltään "kolme kanaa".
VastaaPoistaGrant Wood on kiehtova kuvantekijä. Olen käyttänyt hänen kaikki mahdolliset maalauksensa jutuissani, ja löytänyt muutaman, jotka istuvat yhteen sanojeni kanssa mielestäni ihan nappiin - ja aikaansaavat satiirisen efektin, jos lukija huomaa tarkkailla kuvan ja sanan yhteyttä. Hän kuoli vain 51-vuotiaana, joten tuotanto jäi kesken. Minusta hän kävisi hyvin jopa modernista taiteilijasta, ja tuntuu vähän hassulta, että hän syntyi jo vuonna 1891. Yksi lempitaiteilijoistani.
VastaaPoistaPalatakseni hetkeksi leskeneläkeaiheeseen, Hesarin mielipidepalstalla keskustelu käy edelleen.
Eilen eläkettä puolustivat kovatuloiset lääkärit, tänään sen kyseenalaistaa naislääkäri, Sirkka Kivelä, joka on yksineläjä. Hän kysyy, kenelle hän voisi korvamerkitä hyvän eläkkeensä kuoleman varalta, kun hänen palkastaan peritään koko ajan progressiivista veroa ja työeläkemaksuja mielin määrin. Voisiko hän lahjoittaa sen jollekin vanhainkodille?
Juuri näin. Ja on ollut mielenkiintoista havaita, että leskeneläkkeitä käyvät puolustamaan juuri yhteiskunnan kovapalkkaisimmat, joiden vihkikaava voisi Kivelän mukaan kuulua: "Tulette säilyttämään erinomaisen elintasonne, kunnes kuolema teidät erottaa."
PS
VastaaPoistaKokeilen taas tätä upotettua kommenttilomakkeen mallia.
Minun koneellani vain kommentin kello näyttää harakanpyllyä eli kahta tuntia enemmän kuin oikea aika. Kuitenkin kello on tuolla asetuksissa säädetty oikein, eli siis se näyttää siellä oikeaa aikaa klo 10.05 juuri nyt. Mistä tuo kellonajan virhe voisi johtua?
Jos kohdasta asetukset->kieli ja muotoilu, ei pysty asiaan vaikuttamaan, joudumme toteamaan, että google on puhunut, siihen älköönkä ihmiset puuttuko!
PoistaEi pysty tehdä mitään! Kellon muoto näkyy Muotoilu-kohdassa olevan 10.20, ja tarkempi vyöhyke GMT + 02 Helsinki, kieli suomi. Että näillä mennään. Ihan kuin Google jyräisi pienen bloggaajan alleen.
VastaaPoistaTämä on muuten hyvä, näyttää luettevalta, mutta kun on satakin kommenttia, joutuu kelaamaan koko ketjun nähdäkseen jos joku on vastannut tiettyyn viestiin matkan varrella. Kemppisellä tämä toimii, kun siellä on vähemmän kommentteja.
VastaaPoistaJos emme vastaisi yksittäisiin viesteihin, vaan aina tänne loppuun?
Minun kelloni jätättää tasan 10 tuntia. Väliäkö sillä?
PoistaLoppuun vastaaminen on minustakin selkeintä.
VastaaPoistaSamaa mieltä Tapsan ja Rikun kanssa!
VastaaPoistaEi tuntuisi järkevältä tahkota samaa kommenttiketjua ylös ja alas nähdäkseen mahdollisia uusia kommentteja.
Mietin samaa. Jos tulee pitkä keskustelu, vastausta ylempänä ei hevillä huomaa ja se menee siis harakoille. Mietin tätä jo Kemppistä katsoessani. Ehkä on vaan paras viitata kaukaiseen kommenttiin täsmentämällä se sanallisesti.
VastaaPoistaMutta tätä kommenttikelloa tuijotan hivenen harmistuneena, kun se heittää usealla tunnilla. Toisaalta kun sen itse tietää, siihen tottuu. Joillain näkyy tässä sanakerberos, joka pyytää kahtakin epäselvästi kirjoitettua varmistussanaa. En oikein ymmärrä tuollaista kommentoijan kiusaamista. Hätävarjelun liioittelua.
Odotan valmiiksi kyrpiintyneenä, milloin uuden presidenttiparin nuoleskelu ja korottaminen puolijumaliksi alkaa. Tai onhan se jo alkanut. Kohta saamme lukea, kuinka Sauli oli jo lapsena harvinaisen viisas, kaunis ja kaukonäköinen.
VastaaPoistaMutta pitäisikö Jennin ottaa miehensä nimi, tällaista ei nykymaailmassa kukaan enää pohdi ja vaadi. Ei Tartsakaan ottanut, mutta hän olikin pomo.
Nyt minäkin olen aikaani edellä. Viimeinkin.
PoistaKyllä tämä on jo alkanut, Tapsa.
PoistaEilen jossakin lehdessä kehuttiin kilvan Jenni Haukion runoja.
Muotiasiantuntijat ovat valinneet hänet jo valmiiksi tyylitaituriksi ennen varsinaisia näyttöjä.
Voivat tietysti olla oikeassakin, mutta siis, varsinaiset näytöt kai puuttuvat vielä - tuo on vain pintaa.
Nostetaanpa kissa uudelleen pöydälle.
VastaaPoistaLeski ei saa leskeneläkettä, jos hänen eläkkeensä on 645 euroa suurempi kuin kuolleen puolison. 34 % miesleskistä ja 8% naisleskistä ei saa leskeneläkettä lainkaan. Miesten leskeneläke on keskimäärin 201 euroa ja naisten 569 euroa eli miehille jos he ovat ainoa elättäjä, jää useimmin pelkkä luu käteen.
Jos kuolleen puolison eläke on 16 000 euroa, niin leski saa leskeneläkettä 7792 euroa eli mitä suurempi on edunjättäjän eläke, sitä suurempi leskeneläke on. Jos vaimo on esim. 16 vuotta, kuollutta puolisoaan vanhempi, hän saa leskeneläkettä kauemmin (20 v.) kuin kuollut miehensä (19 v.).
On mahdollista että joissain tapauksissa molenpien yhteinen eläkeaika on pitkittynyt 65 vuoteen. Odotusarvoisesti nykyisen presidentin puolisosta, ikäerosta johtuen, syntyy muutaman miljoonan lisälasku kohonneiden työeläkemaksujen muodossa.
Raju esimerkki on, kun miehen eläke on 3000 euroa ja leskeksi jäänyt 24 vuotta nuorempi niin hänen saamansa eläkekertymä on suurempi kuin 2800 euroa ansaitseva kanssasisarensa saa 40-vuotisen työuransa aikana.
Leskeneläke on osa perhe-eläkettä jonka toinen puoli on lapseneläke.
Puumanainen,
Poistasiinäpä oli selkeää tekstiä täsmällisine numerotietoineen, kiitos siitä. Totta ovat lukusi, sillä törmäsin vastaavanlaisiin, kenties jopa samoihin asiaa tutkiessani tai jotakin keskustelua lukiessani.
Tuo viimeinen esimerkkisi kertoo juuri sen, miksi leskeneläke voi olla myös kohtuuton, jopa väärä! Itseni on edelleen vaikea ymmärtää leskenläkkeen logiikkaa, koska eläkehän pitää itse ansaita, ei naimakaupalla.
Leskille voi olla jokin muu kriittisen ajan tukimuoto, jos leskestä ei ole itse elättämään itseään kuten yksinäiset naiset tekevät. Puoliorvoille aviolapsillehan on lapseneläke, mutta yksinäisten äitien lapsille ei ole lapseneläkkeitä.
Ulkomaille komennettujen työntekijöiden puolisoiden asema on myös jonkinlainen ongelma. Luku- tai euromääräisesti kyse ei ole isosta asiasta, vaikka yksilötasolla voi kyse olla isostakin katastrofista.
VastaaPoistaSuomella on edustustoja ympäri maailmaa mitä erilaisimmissa kulttuureissa. Puolison työskentelyä ei katsota hyvällä silmällä monestakaan syystä, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää kotona oleminen ja siellä mahdollinen työskentely. Aina toisinaan liitot päättyvät eroon tai kuolemaan, jolloin leski jää pahasti tyhjän päälle. Fiksummissa yrityksissä tätäkin asiaa on kai mietitty, mutta onko diplomaattikunnassa, en tiedä.
Itselleni oli hätkähdyttävä yllätys lukea jokin viikko sitten Afganistanissa haavoittuneesta sotilaasta, joka oli jätetty valtiokonttorin tekemällä päätöksellä oman onnensa nojaan. Käsittämätöntä!
Mitä tulee lapsilisiin, niin ei saa koskea millään tapaa. Sitäpaitsi kaikenlainen tarveharkinta yms. hallinnointi maksaa varmasti enemmän kuin mitä säästöillä voitettaisiin.
Kaikki etuudet tulee saattaa veronalaisiksi siitä syystä, että sillä tavalla autetaan kuntia.
Tämä puolisoiden taloudellinen asema kuvaamissasi tilanteissa ei olekaan yksiselitteinen asia, aivan kuten leskeneläkekään ole. Tässä on aina myös ainekset kohtuuttomiin katastrofeihin yksilötasolla. Asia on vaikea, mutta nykyisellään systeemi on epätasa-arvoinen ja johtaa myös kohtuuttomuuksiin yläpäässään.
PoistaPitkissä tai jatkuvissa ulkomaan komennuksissa puolison osa onkin mitä ilmeisimmen asia, joka kaipaa selkeää pöydällenostoa ja juridisen tason kaltaista normitusta, sillä tavalla, että siihen ei myös jää mitään hyväksikäyttämisaukkoja.
Lapsilisien leikkauksessa ja eläkekatossa ei tarvittaisi mitään tarveharkintaa, vaan se onnistuisi yksinkertaisella matemaattisella mallilla. Jos sellaiseen halutaan mennä, siis.
VastaaPoistaJo nyt eläkekertymät ovat erilaiset - 1,5 %, 1,9 % ja 4.5 % - joten samaa systeemiä voitaisiin soveltaa ylisuuriin eläkkeisiinkin. Esimerkiksi kun eläkettä on karttunut yli 5 tonnia, sitä kertyisi palkasta enää 0,5 % ja siitä se putoaisi aina yhden pykälän, kun uusi tonniluku ylittyisi. Näin se ei ikinä ylittäisi kymppitonnia, mutta kasvaisi kuitenkin koko ajan.
Tällainen systeemi olisi äärettömän helppo toteuttaa - puolen päivän duunilla it- ja talousexpertti muuttaisivat Kelan nykyistä laskuohjelmaa. Mutta kun ei haluta. Miksi ei, tekosyitä olen kuullut, mutten yhtään kunnollista.
Moni valittaa, että leskeneläkkeistä on noussut turha meteli, kun leskeneläke on niin pieni, vain 120 euroa kuussa oman eläkkeen päälle.
VastaaPoistaNiin just ja tämä kuolemaan saakka. Mummon markoissa 120 euroa on 720 markkaa kuussa, siis lähes tonni eläkerahaa. Minulle olisi iso raha.
Anonyymi, hyvä suhteutus!
Poista120 euroa on tosiaan lähempänä tuhatta vanhaa markkaa kuin satasta. Sekö mitätön summa, vaikka tietysti inflaatio on syönyt osan. Silti jos ajattelee mitä tahansa summaa, on otettava huomioon, että se on elinikäinen eläke-etu siitä, että on ollut naimisssa. Miksi tätä pitää hyvittää lesken omankin eläkkeen päälle? Yksinäinen vanhus, joka ei pärjää, joutuu turvautumaan sosiaaliapuun.
Olisikohan minulla oikeus leskeneläkkeeseen?
PoistaKoulutin aikoinaan (1964) alkaen aviomieheni
kävin työssäja hän opiskeli opettajaksi.
Olimme naimisissa yli 35 vuotta ja sittenmieheni löysi uuden, ei menneet naimisiin,
mutta meille tuli avioero, en tiennyt, että voisin elää avioliitossa edelleen ja aikanaan saada leskeneläkkeen, Olen pienituloinen eläkeläinen, Mielestäni ansaitsin saada eläkkeen. Nykyisin tuloni ovat pienet ja menot vain suurenevat. Mieheni kuoltua minun on annettu ymmärtää, etten ole oikeutettu minkaanlaiseen eläkkeeseen. Onko minua huijattu, viranhaltijat eivät ota kantaa. Olen pettynyt naisen asemaan ja me emme vähästä valita.Mistähän saisin varman tiedon asiasta
Mielenkiintoista luettavaa. Sain muutaman sukulaisen vihat päälleni, kun uskalsin kommentoida leskeneläkkeen olevan jäänne 60-luvulta. Kateellisen leima lyötiin otsaani. Eivät vaivautuneet lukemaan Reija Liljan tutkimusta. Miksi on niin vaikea myöntää faktat.
VastaaPoistaMielenkiintoista luettavaa. Sain muutaman sukulaisen vihat päälleni, kun uskalsin kommentoida leskeneläkkeen olevan jäänne 60-luvulta. Kateellisen leima lyötiin otsaani. Eivät vaivautuneet lukemaan Reija Liljan tutkimusta. Miksi on niin vaikea myöntää faktat.
VastaaPoista