Minä soitan sinulle illalla tästä kylmästä maailmasta,
jossa odotan lyhyttä kesää
lumi katoilla on harmaata jo.
jossa odotan lyhyttä kesää
lumi katoilla on harmaata jo.
1o.2. Ellei muutamaa viimeistä pakkaspäivää olisi vielä tullut, uskoisi jo siihen, että lumi pian sulaa vuorelta ja sulavesi tuo sammakot lampeen kutemaan. Valo taittuu pidentyneessä iltapäivässä jo eri tavalla. Kaihtimia ei tarvitse laskea ennen iltakuutta. Hiihto- ja talvilomat alkavat kohtsiltään.
Martalta tuli jo kortti Niagaran putouksilta. Hänellä on tapana kirjoittaa jokin negatiivinen maininta matkaterveisiinsä, ikään kuin mitätöimään vastaanottajan oletettua kateutta. Yleensä se on maininta liiallisesta kuumuudesta tai kylmyydestä Nyt oli maininta turisteista, joita oli liikaa. Vaan pitäähän se kokea: minä seison nyt tässä Niagaran putouksilla, ihan itse koen tämän, minä olen täällä, näin pitkälle olen elämässä päässyt, Niagara Falls lukee kortin takana. Itse olen etääntynyt tuhat metriä synnyinkodistani, kuljen sen ohi viikoittain. Iso sininen talo vastapäätä lukiota. Alakerrassa on tatuointistudio ja vieressä lahjatavaraliike.
Kaupassa istui kassalla entinen oppilas, kahdenkymmenen vuoden takaa. Muistin heti nimen, Jaana Mustio, kun kuulin hänen äänensä. Muistin jopa, että hän istui ovirivissä toiseksi viimeisessä takapulpetissa. Hän ei muistanut nimeäni, vain kasvot. Kävin sitten suojelualueella kuvaamassa jotakin. Päivä oli harmaa, oli huono valo, mitään kuvattavaa ei osunut kameransilmään. Kauempaa kuului moottorisahan ääni. Tapanin-myrskyn kaatumapuita raivataan vieläkin.
11.2. Nyt on se hetki, jolloin talvi on taittanut ulkoisen elämän. Pihoilla ei leikitä, kukaan ei kuopsuta maatilkkuaan, ei lakaise juuri luntakaan. Sulaa tuo kuitenkin kohta pois. Sisällä iho kuivuuu patterien hehkuttamaan huonepölyyn. Ihossa on jopa pieniä haavaumia.
Luen perustulokeskustelua. En tiedä, mitä mieltä olen. Riittääkö ihmiselle 300 - 500 euroa kuukaudessa elantoon? Tuleeko sen päälle muita tukia? Esimerkiksi asumistukea? Ja saisivatko opiskelijatkin sen? En varmaan tiedä tarpeeksi, enkä jaksa kaivaa tietoja esille. Päätän, että summa ei ole minulta pois, jos sellaista aletaan maksaa. Toisaalta ajatus siitä, että rahaa tulee tilille, vaikkei tee mitään, on vieras. Yksi kommunisti kirjoitti, että tässä ovat kyseessä heikompiosaiset. No, jos niin on, niin pitäähän sosiaalisia eroja koettaa kaventaa. Kaikki eivät synny kermaa perseessä ja kultaa suussa. Otetaan sieltä, missä irtonaista on ja annetaan pahimpiin rakoihin.
Anteeksi, olen hieman turhautunut kaikkeen valitukseen ja siihen, että olen niin usein tyhmien ja kovasydämisten puolella. Olisi hienoa olla avarasydäminen suvaitsevaiston jäsen. Ottaisi romanikerjäläisen kaksionsa puolikkaaseen, niin kuin eräs nainen Helsingistä. Ei pimentäisi omaatuntoaan parilla kolikolla, vaan rakastaisi oikeasti lähimmäisiään, eläisi heidän kanssaan. Useimpien olohuoneeseen mahtuisi varmaan pieni romaniperhe. Voisi myös antaa rahaa romanimiehelle, jonka soittopeli oli hajonnut ja elanto tyrehtynyt sen myötä. Niin vähän tarvittaisiin.
Mutta, kunhan kevät tulee, on kaikilla helpompaa. Saa viisumin keväästä syksyyn.
(Maalaus Juri Pimenov)
PS Einesbaariin on lisätty uusin kirjaesittely, Kurt Vonnegutin Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater.
Martalta tuli jo kortti Niagaran putouksilta. Hänellä on tapana kirjoittaa jokin negatiivinen maininta matkaterveisiinsä, ikään kuin mitätöimään vastaanottajan oletettua kateutta. Yleensä se on maininta liiallisesta kuumuudesta tai kylmyydestä Nyt oli maininta turisteista, joita oli liikaa. Vaan pitäähän se kokea: minä seison nyt tässä Niagaran putouksilla, ihan itse koen tämän, minä olen täällä, näin pitkälle olen elämässä päässyt, Niagara Falls lukee kortin takana. Itse olen etääntynyt tuhat metriä synnyinkodistani, kuljen sen ohi viikoittain. Iso sininen talo vastapäätä lukiota. Alakerrassa on tatuointistudio ja vieressä lahjatavaraliike.
Kaupassa istui kassalla entinen oppilas, kahdenkymmenen vuoden takaa. Muistin heti nimen, Jaana Mustio, kun kuulin hänen äänensä. Muistin jopa, että hän istui ovirivissä toiseksi viimeisessä takapulpetissa. Hän ei muistanut nimeäni, vain kasvot. Kävin sitten suojelualueella kuvaamassa jotakin. Päivä oli harmaa, oli huono valo, mitään kuvattavaa ei osunut kameransilmään. Kauempaa kuului moottorisahan ääni. Tapanin-myrskyn kaatumapuita raivataan vieläkin.
11.2. Nyt on se hetki, jolloin talvi on taittanut ulkoisen elämän. Pihoilla ei leikitä, kukaan ei kuopsuta maatilkkuaan, ei lakaise juuri luntakaan. Sulaa tuo kuitenkin kohta pois. Sisällä iho kuivuuu patterien hehkuttamaan huonepölyyn. Ihossa on jopa pieniä haavaumia.
Luen perustulokeskustelua. En tiedä, mitä mieltä olen. Riittääkö ihmiselle 300 - 500 euroa kuukaudessa elantoon? Tuleeko sen päälle muita tukia? Esimerkiksi asumistukea? Ja saisivatko opiskelijatkin sen? En varmaan tiedä tarpeeksi, enkä jaksa kaivaa tietoja esille. Päätän, että summa ei ole minulta pois, jos sellaista aletaan maksaa. Toisaalta ajatus siitä, että rahaa tulee tilille, vaikkei tee mitään, on vieras. Yksi kommunisti kirjoitti, että tässä ovat kyseessä heikompiosaiset. No, jos niin on, niin pitäähän sosiaalisia eroja koettaa kaventaa. Kaikki eivät synny kermaa perseessä ja kultaa suussa. Otetaan sieltä, missä irtonaista on ja annetaan pahimpiin rakoihin.
Anteeksi, olen hieman turhautunut kaikkeen valitukseen ja siihen, että olen niin usein tyhmien ja kovasydämisten puolella. Olisi hienoa olla avarasydäminen suvaitsevaiston jäsen. Ottaisi romanikerjäläisen kaksionsa puolikkaaseen, niin kuin eräs nainen Helsingistä. Ei pimentäisi omaatuntoaan parilla kolikolla, vaan rakastaisi oikeasti lähimmäisiään, eläisi heidän kanssaan. Useimpien olohuoneeseen mahtuisi varmaan pieni romaniperhe. Voisi myös antaa rahaa romanimiehelle, jonka soittopeli oli hajonnut ja elanto tyrehtynyt sen myötä. Niin vähän tarvittaisiin.
Mutta, kunhan kevät tulee, on kaikilla helpompaa. Saa viisumin keväästä syksyyn.
(Maalaus Juri Pimenov)
PS Einesbaariin on lisätty uusin kirjaesittely, Kurt Vonnegutin Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater.
Ei se realismiin perustu, mutta aina olen ajatellut talven olevan kiipeämistä kohti vuoden vaihdetta - sen jälkeen saa tähtämien laittaa kohti kevättä.
VastaaPoistaVanha äitinikin kävi reilu kymmenen vuotta sitten Niagara Fallseilla, toi minulle sieltä halvalla huonosti tehdyn ja kalliilla myydyn kahvimukin. On se jossain minulla vieläkin. Sisarukseni ovat jopa joitain kuukausia ameriikoissa asuneet, minä en ole käynytkään. Vapaaehtoisesti en helpolla käy edes Riihimäellä. Typerää se sellainen turha matkustaminen on, googlesta saa paljon paremman käsityksen.
Kansalaispalkka ja siitä tehdyt suunnitelmat vaativat tutustumista, tunnevyöry helposti hautaa järkevyyden allensa. Kuten uudessa suomessa blogia kirjoittavalla Jaana "euroviisu" Pelkosella, kokoomuksen kansanedustajalta Suomen kansan ja Jumalan armosta.
Ymmärtänyt olen, että tarkoitus on kokonaisuudessaan vähentää jo nyt maksettavia rahoja, ainakin pienentää niiden jakamisen menoja.
Pelkosen blogiahan minä juuri luinkin. Sai siellä aikamoista kyytiä, osin selvästi asiatonta.
VastaaPoistaKansalaispalkka käsitteenä on ihmisille outo. Nimitys antaa kuvan rahasta, joka tulee kuin manulle illallinen, vaikka syljeskelisi kattoon päivät pääksytysten.
Sen verran olen antanut itseni ottaa selvää, että summa käsittäisi myös asumistuen, jota ei erikseen maksettaisi. Samaten toimeentulotuen, ainakin osan siitä. Maksujen keskittäminen kuulostaa minusta asialliselta. Jos kerran töitä ei ole tarjolla, tai ihmistä nöyryytetään sijaisuuksilla ja pätkätöillä, voisi kansalaispalkka olla vaihtoehto. Tuo vain, että mihin 300 - 500 e/kk riittää? Päälle tulisi automaattisesti muutakin tukea.
Ajatus siitäkin, että toiset käyvät töissä, toiset eivät, kaipaa fiilaamista. Muutoin eriarvoisuus vain lisääntyy.
Minua Niagaran putoukset ja muut kohteet eivät saa syttymään. Mieluiten menisin siis asumaan ulkomaille joksikin aikaa, olemaan, asettumaan, istumaan talon seinustalle ja haistelemaan vuoriston ilmaa ja kirsikkapuitten tuoksua. Tuo jutussa mainittu Pohjois-Amerikan-matka muuten kesti vain viikon. Kannattaako niin kaus mennä muutamaksi päiväksi?
"Olisi hienoa olla avarasydäminen suvaitsevaiston jäsen".
VastaaPoista. . . ja vaatia, eläkeiän korottamista, subjektiivisen päivähoitopaikan eväämistä, toimettomien nuorten vastikkeellista työllistämistä, poliitikkojen kykyä nähdä yksilölliset halut, mahdollisuutta olla yksinäinen ja samalla suurperheen äiti, olla sensuellisti rahvas, oikeasti pyyteetön hyväntekijä, kerjäläisten pysymään rikkaina, ideologiattoman ja empiirisen tiedon tulkki, uskonnollisesti uskomaton, moraalittomasti eettinen, vapaa mutta orjallisesti haltioitunut, tyyni pyrskähtelijä . . . tai vaan vaatia muidenkin tyytymään itseensä.
PS. Olen vakuuttunut, ettei perustuloa tulla koskaan hyväksymään.
Sano epäämistä, Eppu P. Kermis, ei eväämistä. Tulee mieleen jokin evillä varustaminen. Evätä --> epään, epäät, epää, epäämme, epäätte, epäävät. Epuu on sitten se koko homma, teon nimi, kun evätään joukolla.
VastaaPoistaPS Niin minäkin epäilen. Olisi kai aika mahdotonta rajata perustulollisten jokko.
Minua on myös aina jotenkin rassannut sana "kansalaispalkka", vaikka olen työskennellyt paikoissa, joissa ihmiset eivät kykene itse hankkimaan omaa toimeen tuloaan.
VastaaPoistaPalkkaa siitä, että on olemassa?
Ajattelen niin, että toimeentulo pitää varmistaa eläkkeellä silloin, kun ihminen ei ole työhönkykenevä.
Vastikkeetonta korvausta olemassaolosta olen aina kyseenalaistanut, vaikka tiedän hyvin tarkkaan, että kaikille halukkaille/tarvitseville ei tällä erää ole tarjolla työpaikkaa.
Elettävä ihmisen on ja saatava tarpeellinen tuki siihen. Sitä kyllä joskus pohdin, miksi puhutaan eläkeiän nostamisesta samaan aikaan kun työpaikat vähenevät. Mieluusti näkisin nuoret työssä ja loppuunkalutut mummelit ja papat eläkkeellä.
Ruotsissa on tehty tosi mielenkiintoinen ehdotus siitä, että budjetissa ei varattaisikaan rahaa kehitysmaiden valtiontalouksien tukemiseksi. Lieneekö pohjalla ajatus siitä, että suurin osa varoista saattaakin ohjautua joko aseiden hankkimiseen tai korruptoituneen hallintokoneiston edustajien tileille sveitsiläisiin pankkeihin.
Huom! Lisäsin Einesbaariin Rikun kirjoittaman Vonnegutin kirjan esittelyn.
VastaaPoistaKirja on minusta edelleen mitä ajankohtaisin. Lisäksi se on hauska, kuten Vonnegutit ovat.
Sana "palkka" on tässä epälooginen minustakin, AnnaY, vaikken periaatteessa vastusta ajatusta. Perustulo voisi olla loogisempi, vaikka tulokin sisältää ansainnan merkityksen. Peruspäiväraha, perustuki? Miksi asiaa ei voisi nimetä oikealla nimellä?
VastaaPoistaTuntuu aika oudolta, että meillä on varaa vastikkeettomaan tukeen, mutta ei ole työllisyystukiin ja virkojen lisäämisiin. Ihmisillä on lähes kaikilla jo jonkinlainen koulutus ammattiin, mutta vika on siinä, että ei ole vakituisia työpaikkoja edes terveydenhuollossa saati opettajantoimessa tai muulalla kuntasektorilla. Sairaanhoitaja voi olla kymmeniä vuosia samassa talossa määräaikaisena ja voi jäädä näin ilman säännöllisessä työssä tulevia lomia ja lomalisiä.
Ja miksi siis valtio ei voi ottaa terveydenhuoltoa kunnilta pois - näin säästyttäisiin kuntien yhdistämiseltäkin. Yhdistäminen ei tuo yhtään ylimääräistä euroa valtion kirstuun, vaan valtion käsi käy asukkaiden kukkarolla, kun näiden palvelut etääntyvät.
Nokian puhelimia ei enää tehdä Suomessa kun Salon tehdas irtisanoo reilu tuhat työntekijää. Salon työttömyysprosentti nousee noin 20%:n - saas nähdä tuleeko loppu Suomi perässä.
VastaaPoistaMinusta on täysin käsittämätöntä että Suomesta on viety tällä vuosituhannella valtavat määrät työpaikkoja muualle maailmaan (no, halpa työvoima perään). Että sen on vaan annnettu tapahtua. Olisihan siihen voinut hallitus tai maan ylin johto puuttua.
Eikö olisi voinut? Eikö voisi puuttua?
Minusta Niagara on mykistävä. Niagaran jyrkänne syntyi yli 400 miljoonaa vuotta sitten, ja vesi on virrannut putouksessa jo 12 000 vuotta. Hevosenkengän muoto on kaunis, ja veden väri erilainen kuin mikään mitä olen koskaan nähnyt.
VastaaPoistaKaiken lisäksi Niagara on kuin turistikohteeksi tehty, sillä putouksen taakse voi mennä luolaan ja nähdä putouksen altapäin ja lähelle putousta voi mennä laivalla, jossa on voimakas moottori.
Asuimme puolentoista tunnin automatkan päässä Niagaralta Torontossa ja kävimme siellä usein käyttämässä Suomesta tulleita vieraita siellä. Niagaraan ei kyllästy.
Tuntuu ehkä pinnalliselta sanoa, että se näytti kaikein kauneimmalta lounasravintolasta erään tietyn pöydän äärestä. Siitä näki ikkunasta, kuinka vesi putoaa alas ihan vieressä valtavalla voimalla, ja sen väri on unohtumaton - niagaranvärinen.
Nämä voivat vaikuttaa ylisanoilta, mutta Niagara on ihmeellisempi kuin mitkään muut nähtävyydet. Kaikkein ihmeellisintä on, että sitä pääsee niin lähelle. Olen tavannut NIagaralla ihmsiiä, jotka ovat matkustaneet Amerikkaan vain katsomaan Niagaraa.
Jo kaukana ennen putousta voi kuulla putouksen ääneen, ja ilmaan tihkuu siitä sumua. Minusta Niagara on Amerikan mantereen myyttinen keskus.
On tapahtunut sekin muutaman kerran, että Niagara on mennyt jäähän. Olen nähnyt lehtikuvia.
Kuulostaa vaikuttavalta, tuo Niagara. Uskon kyllä, että se on kiehtova kokemus. En halunnut varsinaisesti vähätellä sitä. Toisaalta voisi ajatella kauniisti, että mikään käyntikohde ei ole koskaan turha. Useimmiten se on iso asia ja elämys kävijälle. Esimerkiksi Ahvenanmaa oli hieno kohde, kun siellä ensi kerran kävin.
VastaaPoistaAnonyymi, ei kai valtio voi puuttua siihen, että yritykset vievät laitoksiaan ulkomaille? Pitäähän olla vapaus mennä ja yrittää muuallakin.
Suomessa on paljon hienoja matkakohteita. Olemmekin tehneet viime aikoina matkoja Suomessa. Etuna ovat lyhyet välimatkat. Päiväseltään voi käydä ihmepaikoissa; Hattula, Rauma, Turku, Louhisaari. Kuhmo on sitten pitempi elämysmatka.
VastaaPoistaRiippuu tietysti siitä, Anna, missä asuu. Sieltä mistä minä olen kotoisin, on lyhyt matka Kuhmoon.
VastaaPoistaPerustulon idea on ymmärtääkseni se, ettei se passivoita estämällä työntekoa. Nythän moni tuki vähenee tai loppuu, jos tienaa jotain. Ei siis kannata tehdä mitään.
Meillä on täsmälleen saman verran varaa perustuloon kuin on tälläkin hetkellä niihin lukuisiin kirjaviin sosiaalitukiin. Toinen kysymys on, että onko meillä kauan varaa niihinkään.
Onkohan perustuloa toteutettu missään maassa? Eli onko kokemksia, miten se toimii käytännössä.
Jäi sanomatta, että makee kuva ja Penan runo sopii siihen kuin luuri korvaan.
VastaaPoistaMinä muuten ajattelin juuri noin kuin Iines kuvaa käydessäni aikoinani Niagaralla: tuossa se on ja minä olen tässä sitä katsomassa, yritä nyt tuntua joltakin. Oli se upea, Jylisevä Vesi, kuten intiaanit sitä kuulemma nimittivät.
Me muuten puhuimme täällä perustulosta pari vuotta sitten. Jape vastusti jyrkästi, me muut hoipertelimme.
Anna,
VastaaPoistase mitä minä halusin ehkä kirjoituyksessani kyseenalaistaa, on juuri tuo "kohteisiin" sitoutunut matkustaminen. Mennään katsomaan valmiiksi pykättyjä tai muuten kuuluisia kohteita, jotka ovat varmoja turistirysiä.
Usein mielenkiintoisempaa katsottavaa saattaa löytyä sieltä kohteen ympäristöstä, jonne turistin pikku jalka ei ole vielä eksynyt. Niagara on varmaan upea, mutta saattaisin mieluummin tutustua paikalliseen perhoskantaan tai peräkylän ihmisiin.
Museotkin ovat menettäneet merkitystään, kun kaikki on jo kuvattu nettiin.
Perustuloko olisikin vain lisä - anteeksi tietämättömyyteni, mutta en todellakaan ole nähnyt yhtään artikkelia, jossa tämän kaavaillun "peruspalkan" rakenne esiteltäisiin.
VastaaPoistaNyt täytyy kysyä, että saisivatko sen kaikki, siis kaikki työtätekevätkin, täysi-ikäiset kansalaiset, ehkä tiettyyn tulorajaan asti? Käsittääkseni esimerkiksi opintotuki on pienempi kuin 500 e/kk. Miten voisi sitten olla, että opiskelija saisi vähemmän?
Minäpä koetan katsoa jostakin, löydänkö tuon peruspalkan rakennemallin.
Tapsa, muistan kyllä hyvin, että Japen kanssa oli asiasta vääntöä.
VastaaPoistaMinä käsitin silloin, että perustulo maksettaisiin vain niille, jotka eivät tee mitään ja jotka sen lisäksi kieltäytyvät opiskelusta, vaikka paikkoja olisi tarjolla.
Tällainen lusmuilu korventaa minua edelleen. Puhun siis terveistä kansalaisista, en esimerkiksi mielenterveysongelmaisista.
Keskustelu perustulosta ei lämmitä edes talvipakkasilla.
VastaaPoistaLiberalistiselle markkinataloudelle, jossa valtion roolia vähennetään kaiken aikaa, ei näy varteenotettavia pidäkkeitä ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa. Kaikki merkit viittaavat siihen että sosiaaliturvaa on pakko harmonisoida globaalisti tavalla tai toisella. Suomessa siihen viittaavat esim. puheenvuorot reaaliomaisuuden (oma asunto) ensisijaisuuden lisäämisestä vanhuuden hoitoturvaksi.
Vaihtoehtoisia järjestelymalleja yhdistää niiden alhainen taso ja yksilön oma valinta ja vastuu. Niissä ei eläkeikää ei tarvitse tarkasti määritellä koska suurimmalla osaa ihmisiä sen rahallinen taso on niin pieni että työnteko, hamaan loppuun asti, on "vaapaaehtoinen" pakko. Hyvänä esimerkkinä voisi toimia ns. Singaporen malli, sosiaaliturvatili. Se takaa hyvän terveyden sekä pitkän iän ja työteliään loppuelämän.
Harmonisoida sosiaaliturvaa globaalisti?
VastaaPoistaReaaliomaisuuden ensisijaisuuden lisääminen vanhuuden hoitoturvaksi?
Eppu P Kerma, tiesitkö, että jos sataa, on hyvää tyyliä sanoa, että nyt sataa?
Jo nyt vanhuksen asunto myydään hoitopalvelujen maksattamiseksi. Minusta tämä on vastuutonta pakkohaltuunottoa. Joskus on niin, että virikkeellisessä hoidossa vanhus virkistyykin kotikelpoiseksi ja saattaisi palata asuntoonsa.
"Jo nyt vanhuksen asunto myydään hoitopalvelujen maksattamiseksi."
VastaaPoista– Kuka myy? Toisen asuntoa ei voi myydä ilman valtuuksia.
"Minusta tämä on vastuutonta pakkohaltuunottoa."
– Miksi "pakkohaltuunottoa" jos itse tai omaiset ovat asunnon myyneet? Vastuusta ei ole kysymys millään tavoin.
"Joskus on niin, että virikkeellisessä hoidossa vanhus virkistyykin kotikelpoiseksi ja saattaisi palata asuntoonsa."
– Paluun varmistaaksen asuntoaan ei pidä myydä, niin helppoa ja niin yksinkertaista.
No, lapset tai holhooja myyvät. Tavallaan tietenkin ihan pykälien mukaan.
VastaaPoistaTuntuu vaan pahalta, että ihmisen ainut turva, koti myydään alta pois toisen vielä eläessä. Siinä on jotain, joka ei sovi minun kuvaani sivistysvaltiosta.
Iines onkin lisännyt Einesbaarin lukulistalle Hawkingin ja Mlodinowin Suuren suunnitelman, josta lupauduin kirjoittamaan "erilaisen" alustuksen - sellaisen, ettei se vaadi kirjan lukemista.
VastaaPoistaOngelmana on näet se, että jos lukee kvanttiteorian ihmellisyyksistä ensimmäisen kerran, niitä ei ihan helposti omaksu. Eikä tiedä, mikä tekijät nyt esittävät ja mikä on ollut selvää jo 100 vuotta.
Lupaan siis referoida kirjan ajatukset kirkkaasti ja puhua filosofioista, jumalista ja todellisuudesta.
Perustulon idea lyhyesti on se, että se annetaan kaikille tai ainakin kaikille täysi-ikäisille.
VastaaPoistaSen päälle saa tienata miten paljon vain, eikä se sinänsä vähennä perustuloa - ainoastaan veroprogressio vähentää sitä.
Eli kun köyhä eläkeläinen saa perustuloa 500 euroa ja eläkettä 850 euroa kuussa, hänen kk-tulonsa on 1350 euroa, josta menee normaali vero.
Kun rikas porho saa perustuloa 500 euroa ja palkkaa ja bonuksia 100 000 euroa kuussa, hänen kk-tulonsa on 100 500 euroa kuussa. Siitä menee vero, joka käytännössä napsaisee pois koko perustulon.
Periaatteessa muita tukia ei olisi. (Käytännössä ehkä kuitenkin olisi.) Jos lapsetkin saisivat perustuloa, se korvaisi lapsilisät.
Mutta mihin pannaan satatuhatta byrokraattia, jotka perustulo vapauttaa tarpeettomina?
Mielenkiinnolla Tapsan esitystä odotan, vaikka/koska kvanttiteoriasta en paljoa tiedä.
VastaaPoistaHawkingista tiedän vain, että avaruuden örkkejä kuuluu viime vuosina kovasti pelänneen, alieneista ja muista avaruuden ihmisyöjistä on varoitellut.
Hawkingin kirjan esittelyn mukaan teoksessa pyritään vastaamaan mm. sellaisiin kysymyksiin kuin miksi maailmankaikkeus on olemassa ja miksi juuri tietyt luonnonlait ovat voimassa ja minkä vuoksi maapallolle ylipäänsä on kehittynyt elämää. Ja onko olemassa teoria, joka yhtenäisesti selittäisi tämän kaiken.
VastaaPoistaMinusta nämä ovat ihmistä aina kiinnostavia yleisiä kysymyksiä, joista voi haluttaessa keskustella yleisemminkin.
Mielenkiintoinen valinta, ja itse koetan saada kirjan kirjastosta. Uutena se maksaa n. 20 euroa esim. Bookplussasta.
Miten perustuloon on ikinä varaa, jos sen saa jokainen täysi-ikäinen?
VastaaPoistaToisaalta on niin, että veroprosentti nousee hyvinkin herkästi jo 500 e/kk-tulon vuoksi jo keskitulolla. Verohan syö tuon tulon suurelta osalta työtätekeviä.
Itse muistan, miten työssäoloaikana jo 100 euron palkannousu saattoi nostaa verorposenttia yhdellä yksiköllä. Nykyään kun eläkkeet eivät koskaan nouse, veroprosentti on vuodesta toiseen sama.
Omasta verokortistaan näkee, paljonko perustulosta jäisi käteen omalla kohdalla. Se on se korkeampi veroprosentti - lukeeko siinä että lisätulo-% tms? Sitä kutsutaan politiikan kielessä marginaaliveroksi.
VastaaPoistaNormaalituloillakin se on helposti yli 40 %. Siihen päälle sotu-maksut, jos on töissä. (Eläkeläisillä sotumaksut on piilotettu jo veroprosenttiin.)
Verokortissani on vain yksi prosentti, ei ole mitään lisäprosenttia, niin kuin työssäoloaikanani oli.
VastaaPoistaEn tiedä, merkitseekö tämä sitten sitä, että olen kaikenlaiseen työhön kelpaamaton, koska olen kerran työkyvyttömyyseläkkeellä. Hassua. Vielä hassumpaa, jos tk-eläkkeellä oleva ei saisi samaa perustuloa kuin muut. Tk-eläkehän on työeläkettä, ei mitään vanhuuseläkettä joutenolosta.
"Vielä hassumpaa, jos tk-eläkkeellä oleva ei saisi samaa perustuloa kuin muut."
VastaaPoistaSitaatista ei tarvitse rivien välistä lukea eikä asettaa kirjoittajan ajatuksiksi omiaan, tulkitakseen sen oman edun tavoitteluksi ja ahneudeksi.
Kuinka keskituloinen voi edes unelmoida, että hänen nykyinen sosioekonominen asemansa uudessa järjestelmässä oleellisesti paranisi.
Sadallatuhannella byrokraatilla voisi korvata vaikka osan niistä niin kiistanalaisista maahanmuuttajista, jotka tarvitaan korvaamaan työvoimavajetta.
Pääkirjoituksessasi, Iines, pyytelet anteeksi sitä, että huomaat olevasi vastoin haluasi niin usein marisijoita vastaan ja kovasydämisten puolella.
VastaaPoistaSamalla tavalla minäkin usein tunnen. Jopa niin, että pidin Hesarin Wahlroos-haastattelua ihan kylmän ja kovasydämisen ennakkoluulottomana, ennen kuin Kemppiläinen totesi sen tykkänään typeräksi.
En ihan vakuuttunut Kemppis-Jukan argumenteista. Ei minusta Wahlroos ihan niin typeriä puhunut, että pitäisi suohon polkea, vaikka ylimielisiä kylläkin.
Hän herättää vain niin ankaria aggressioita hyväsydämisen kansanosan keskuudessa, että hänen kanssaan ei ole viisasta olla samaa mieltä. Saa vielä väkivaltaa vastustavilta turpiinsa.
No voi sun kanssasi Kerman Latkija.
VastaaPoistaOlenhan minä ihan peruskateellinen ihminen, mutta en tässä perustuloasiassa kyllä kadehdi ketään, jos nyt mietin, saako tk-eläkeläinen sen, jos kaikki muut saavat. Kun ei ole sitä lisäprosenttiakaan verokortissa.
En ole edes kannattamassa tällaista kaikille tai ei kenellekään -linjaa. Samaten lapsilisissä kannatan, että tietyn tulorajan ylittäville ei maksettaisi ollenkaan lapsilisiä. Leskeneläkkeissäkin kannatan linjaa, jossa työtätekeville ei makseta leskeneläkkeitä. Mieluiten leskeneläkkeet tulee lopettaa, jahka ensin hoidetaan kunnialla ne emäntälesket, jotka ovat ilmaista työtä tehneet tiloilla ja kodeissa ilman palkkaa.
Täytyy sanoa, Tapsa, että minä en ilmoisna ikinä uskaltaisi tai rohkenisi kommentoida Kemppisen blogissa. Koen hänet hirveän kovana sanojana, pelottavana. Oikein tunnen tänne asti jo ennen kuin avaan suuni, miten mitätön olisin hänen tarhassaan. Hän kun on selvästi itse Tieto. Pelottava!
VastaaPoistaWahlroos sanoo usein sen, mitä moni ajattelee, mutta tietää epäkorrektiksi nyky-yhteiskunnassa. Hän on suorapuheinen Mr. Kermaperse, jonka on ylipäänsä turha sanoa mitään, väärässä hän kuitenkin on.
Wahlroosihan on jonkinlainen RKP:n talouspoliittinen neuvonantaja, ihan noin virallisesti, muistan mä.
VastaaPoistaHän edustaa sitä rakkauden ja yleisen suvaitsevaisuuden linjaa RKP:n oikeistosiiven edustajan, A.Thorsin, kanssa.
Usein hyvin rikkaista ja menestyneistä ihmisistä on ennakkoasenteita, jotka osoittautuvat vääriksi.
VastaaPoistaEsimerkiksi meillä oli tai lienee ollut tietynlainen käsitys kenraali Adolf Ehnroothista ja hänen hovineitovaimostaan. Rikkaita ja siksi onnellisia.
No, ainakin heidän tyttärensä Karin Ehnroothin kirjoittama kirja Vinoon varttunut tyttö antaa varsin ankean kuvan rikkaudesta ja perhe-elämästä, jossa lapset mm. eivät saaneet koskaan taskurahaa eivätkä karamellejä, eivät, vaikka vanhemmilla itsellään oli laatikoissaan aina karkkeja, joita he mussuttivat. Tytär varasti kaupasta makeannälkäänsä ja oli aina yksin. Eli ei se rikkaus ja maine takaa aina ihmisen onnea ja tältä pohjalta oletettua kusipäisyyttä. Turha siis kadehtia Wahlroosejakaan.
Ei niissä Wahlroosin punaisissa housuissa Ruotsin kunkun seurassa ollut mitään, odottakaas kun näette hänen vetävän vaaleanpunaiset naisten alushousut päähänsä joillekin tuleville kekkereille.
VastaaPoistaMutta minullapa on ennustajan lahjoja!
Jennin tie kohti kirjallisen elämän suurinta vaikutusvaltaisuutta on alkanut.
Sitä en ole kai riittävästi muistanut painottaa, että olen pitänyt häntä aina aivan ainutlaatuisen briljanttina ja erityslaatuisena kulttuurielämän toimijana, jonka kaltaisia emme voi edes toivoa saavamme joka sukupolven elämää rikastuttamaan. - Myös miehensä on jopa Victor Hugoon verrattavissa oleva kirjallinen kyky.
Tapsan adjektivisointi Kemppisen blogia kohtaan korreloi hyvin siellä saadun palautteen kanssa. Mitä vähättelevimmillä arvioilla hän blogistiin ja sen sisältöön viittaa sitä todennäköisemmin sinne heitetty näsäviisaus on murennettu tuhkaksi tai vaiettu kuoliaaksi.
VastaaPoistaPart Neri puhuu kuin Keisarivallasta.
VastaaPoistaTäytyy muista, että keisarilla on aina hovinsa, joka kumartaa sitä syvempään, mitä alempana se itse on.
Tällä en halua mitenkään arvioida keisarin toimia.
Vieläköhän tämä Helsingin rouva muuten kerjäläisiä kotiinsa majoittaa? :) Muistaakseni tämä juttu oli lehdissä silloin, kun romanikerjäläiset ensimmäistä kertaa Suomeen saapuivat.
VastaaPoistaSe rouva, johon viittaan, on poimittu uunituoreesta Helsingin Sanomista, jossa oli juttu joko saman tai edellispäivän numerossa. Jutussa mainittiin helsinkiläinen nainen, jonka kaksion toisessa huoneessa asustaa paraikaa romaniperhe. Oli myös maininta romanista, jonka soittopeli oli hajonnut.
VastaaPoistaVoi olla silti sama rouva, joka jo pari vuotta sitten mainittiin lehdessä. Minäkin muistan tuon tapauksen.
Riku,
VastaaPoistahuomasin juuri, että Bloggerin roskapostisuodatin oli poiminut haaviinsa kommenttisi klo 16.11. Wahlroosin punaisista housuista.
Tapaan tarkistaa suodattimen nykyään liian harvoin, aina siellä on jokin tavallinen suomalainen kommentti eksynyt ulkomaisen roskapostin joukkoon.
Jenni Haukion uusi toimi on kyllä kiinnostava, vaikken olekaan messuihminen. Kirjamessuilla voisin kyllä oleilla, jos osuisin paikan päälle. Haukiolla on nyt tilaisuus näyttää johtajankykynsä.
Bisquit, Seppo Ahti, muuten pohdiskeli vaalien aikaan, kuinka nopeasti Marco Bjurström hetii siirtyä Haaviston valvojaisiin, jos vakavasti alkaa näyttää siltä. Luulen, että Humtsibumbtsi, naminamiiiii.. olisi ehtinyt vain kuulua.
VastaaPoistaIinekselle, muillekin, Tapsan tahteja.
"ehtii" piti olla, sormillani on lukihäiriö.
VastaaPoistaIhmismieli korjaa automaattisesti lukihäiriöt, viis niistä siis! Itse teen niitä usein, kun en malta tarkistaa ja kirjoitan lentämällä.
VastaaPoistaTulee lapsuus mieleen tuosta söpöstä Sokeripalasta. Tuotakin isä lauleli. Rautavaaran kaikki kipaleet ovat kauniita.
No, jos minä sitten vielä yhden.
VastaaPoistaTässä Mannakorpi-versiossa yhteiskuntakritiikki on tasokkaampaa, kuin varakkaan perheen pojan, Peilfeisin, naivissa shangrilaassa.
Tykkään kyllä Palefacen Shangri-Lastakin, mutta kyllä tuossa Rautavaaran on enemmän voimaa ja volyymia. Tekijä on uskottavampi.
VastaaPoistaPaljon on unohtuneita aarteita arkistoissa esiinkaivettavaksi!
P. Neri muotoilee lauseensa niin sulavasti, että kesti hetken tajuta, ettei kyseessä ollutkaan haltioitunut ylistys Kemppilässä huseeraustani kohtaan.
VastaaPoistaMutta ei se mitään. Siellä pitää hieman pökätä, että saa edes jonkinlaisen reaktion aikaan. Olen oinas, joten pökkäilen luonnostani. Enkä minä Kemppistä ole muistaakseni täällä ennen moittinut?
Kommentoijia saakin moittia, sillä jokainen vastaa itse sanomisistaan.
Tai niin ainakin luulin!
Eilisen kommenteissa joku nyymiö ja JK itsekin, ovat sitä mieltä, että sellainen joka esittää, että ihmisen pitää itse ottaa vastuu omasta elämästään, on rasisti ja fasisti!?
En ihan ymmärrä tuota ajatuskulkua.
Sen sijiaan ymmärrän nyt paremmin, miksi täälläkin taannoin eräät esihäävistöläiset syyttivät minua rasistiksi ja fasistiksi.
Olenhan julkisesti tunnustanut vastaanneeni koko aikuisiän itse itsestäni ja elämisestäni... Suuri synti. Paha moka. Anteeksiantamatonta.
Muuten, harva ihminen saa niin autetun lähdön tehtäviinsä kuin Turun kirjamessujen uusi ohjelmajohtaja.
VastaaPoistaEdellinen ohjelmajohtaja Kari J. Kettulahan on töissä edelleen, syksyyn asti ja käytännössä johtaa seuraavat messut, vaikka Jenni Haukion johtajanpesti ja palkan maksatus alkoi heti, täydellä volyymilla. Kunpa kaikki työhön tulevat saisivat puolen vuoden täysipalkkaisen työhön perehdyttämisjakson!
Minäkin olen itse vastannut elämästäni kaikissa sen taloudellisesti ankeissa ja muutoin masentavissakin käänteissä.
VastaaPoistaJossain vaiheessa olin niin masentunut, että näin kaiken ruskeana, kuin vanhoissa valokuvissa. En jäänyt siihen tuleen makaamaan enkä ketään tai mitään syyttelemään, vaan raahauduin eteenpäin, sillä kuka minun elämästäni vastaa, ellen minä itse, tarvittaessa ihan yksinkin?
Ymmärrän siis joitain Wahlroosinkin lausuntoja enkä tulkitse niitä automaattisesti kylmästä ja tyhmästä sydämestä lähteneiksi.
Ihmisessä on valtava elinvoima. Joka on perimmäisillä rajoilla käynyt, tietää tämän. Joka ei ole, ei tiedä, vaan luulee muuta.
En malta olla toteamatta vielä, että minulla on usein Kemppilässä vähän vaivautunut olo. Se tulee alamaisten kumartelusta ja lipevistä mairitteluista. Mielistely ja auktoriteettiusko on läpinäkyvää ja saa minut parahtamaan ääneen nuoleskelujen väliin.
VastaaPoistaNautin siis, kun joku kirjoittaa aiheesta kiihkotta ja toisesta näkökulmasta, kyseenalaistaenkin. Yksimielistä hyrinää ei kehtaa lukea kovin pitkään, sillä ei semmoinen anna kuvaa mistään asiasta.
Nyt minä hyrisen Sinulle: Hyvää ystävänpäivää!
VastaaPoistaKiitos samoin, Anna, ja samoin kaikille muillekin blogiystäville!
VastaaPoistaPst! Hyrinän arvosteluani ei pidä nyt tulkita totaalisesti ystävällisyyden puutteeksi.
Ystävällisyys on kanssakäymisen eliksiiriä, se on välttämätöntä ja onneksi ihmisolennolle enemmän luontaista kuin opittua toimintaa. Hyrinä on vallan muuta, sitä voisi verrata nousevaan taikinaan, joka hukuttaa taikinanjuuren sisäänsä paisuessaan ilmaa täyteen.
""ihmisen ottaminen vastuu itsestään" on vastustettava iskulause. Mitään järkeä siinä ei ole. Ihmisiin kuuluvat myös lapset ja vanhukset sekä esimerkiksi tapaturmien uhrit."
VastaaPoista"Suuri osa sairauksista voidaan tulkita "itse aiheutetuiksi". Syynä tietyn syövän aiheuttamaan geenivirheeseen on sama kuin ihon "pigmenttivirheeseen", vanhemmat."
En ymmärrä, ettei joku ymmärrä tuota Kemppisen kirjoittamaa, sen eettistä sanomaa. Siihenhän sisältyy myös mahdollisuus kaikille, ottaa vastuu elämästään ja/tai olla "oman onnensa seppä". Kysymys on eettisistä reunaehdoista.
Yksimielistä hyrinää Kemppisen blogissa on vähän, verraten vaikka tähän blogiin. Sisältö muodostuu väkisinkin erilaiseksi, koska blogistin tarpeet vuorovaikutteisuudelle muovaavat myös sisältöä.
Olen ennenkin väittänyt, etteivät Kemppilässäkään kaikki suinkaan hyrise autuaasti profeetan puheille, vaan siellä erittäin moni uskaltaa väittää vastaankin.
VastaaPoistaEsimerkiksi eiliseen postaukseen tuli takuulla enemmän murinoita kuin hyrinöitä.
Sitten on kyllä näitä P. Nerin ihailemia tapauksia, joissa pillit ja pullat hyökkäävät eri mieltä olevaa kohtaan, isännän ja huutokuoron taputuksia kerjäten. Niihin voi suhtautua levollisen tieteellisesti, laumakäyttätymisen kuvioita ja yleisyyttä pohdiskelevassa mielessä.
On siellä myös toki muutama P.Nerin kaltainen särkynyt sielu. Heidän tarpeitaan ja fobioitaan olisikin kiva analysoida tarkemmin.
Jaana M. Ustio
VastaaPoistaVoi sinun kanssasi, osa 2
Kun tulesta raahautuminen ei tarkoita sitä, etteikö poimisi myös muita tulessa makaavia kanssaan eteenpäin!
Miten sinulta noita olkiukkoja riittääkään. Tulkitset oman pääkoppasi mukaan ja koetat edettää keskustelua sitten sen olkiukkotulkintasi pohjalta. Ei noin synny edes vesipäisiä lapsia!
Minä en ole ottanut kantaa Kemppilän Wahlroos-tulkintaan, koska en ole edes lukenut sitä kovin tarkasti - Wahlroos ei ajatuksineen kiinnosta kovastikaan. Sanoinkin ylempänä, että en ota kantaa keisarin sanomaan.
Se mitä voisin ihmetellä, on se, miksi Wahlroosin sanoille pannaan niin paljon painoarvoa. Tai Kemppisen. Lausujia siinä missä kuka tahansa muukin. Miksi heidän suustaan tupsahtelisi kultamunia tai mätämunia?
Jaana P. Neri - ei parilla valitulla sitaatilla muuteta muuksi sitä, että Kemppinen torjui jyrkästi ihmisen vastuun itsestään ja elämästään.
VastaaPoistaLaitetaanpa sitaatteja kontekstiinsa:
Anonyymi: "Niin kauan kun yhteiskunta ottaa vastuun ihmisten itsensä sijaan ja holhoaa ja paapoo heitä sensijaan että ihmiset joutuisivat itse ottamaan vastuuta itsestään, ongelmat vain pysyvät ja pahenevat."
"Wahlroos sanoi ääneen sen totuuden, jota sosialistisessa Suomessa ei saa sanoa: ihminen on itse vastuussa itsestään, elämäntavoistaan ja valinnoistaan."
Kemppinen: "Rasistinen julistus, toivoakseni pikemmin ajattelematon kuin pelkästään paha."
(Tähän liittyvät ne löperöt argumentit, että jos joku ei kykene ottamaan vastuuta itsestän, niin kenenkään ei tarvitse.)
Sitten toinen, edeltävä keskustelu:
Mika: "Minkä verran ihmiselle pitäisi osoittaa vastuuta omasta elämästään? Edes erilaisten elämäntilanteiden ja mahdollisuuksien puitteissa?"
Nyymio: "No, höh, jollei toisia vahingoita, niin 0 prosenttia. Haluatko siis tinkiä ihmisten valinnanvapaudesta? Olet määritelmällisesti fasisti."
Selitäpä nuo lumivalkoiseksi, Jaana P. Neri.
Eettiset ohjeet löytyvät selvästi vaikka vanhoista teksteistä, jos ne muuten ovat vaikeita. Käytössä olevan kaksoisstandardin tulee toimia siten, että on itselleen tiukka, muille lempeämpi.
VastaaPoistaWahlroos toteuttaa tuota täsmälleen päinvastoin, piruili mm. ruotsalaisille johtajan ostamasta järjettömän kalliista asunnosta: "Näitähän voidaan ostaa vielä paljon lisääkin"
Samaan aikaan Nortti-pankin takaovesta kävelee laumoittain potkut saaneita, allapäin olevia ihmisiä, jotka ovat mahdollisesti vuosikymmenet tehneet uhrautuvaa ja tulosta tuottavaa työtä.
Voi aikoja, voi tapoja, pankkiiri antaa Suomessa arvostelut valtiovallan toiminnasta.
Joku voi ajatella, että Wahlroosin itserakkaus on ansaittua, onhan hän itse tehnyt rahaa läjäpäin.
Höpöhöpö.
Wahltoos on läpeensätuetun pankkilaitoksen kerjäläinen, joka suomalaisena oligarkina otti haltuunsa 90-luvun alun pankkikatastrofin hedelmät.
Minä kun vielä muistan äijän pahalta haisseen (eksäpesesitäkoskaan), hermonsa menettäneen ja öykkärin faijansa, joka yhdessä Ilkka Suomisen kanssa saattoi Koreaan suomalaisen laivanrakennuksen osaamisen. Korealaiset tahkosivat kaupalla ehkä muutaman roopeankka-säiliöllisen.
Bror Napoleon Walhlroos oli muuten tunnettu harvinaisen lahjakkaana piereskelijänä, ainakin Hymylehti siitä aikoinaan kirjoittikin. Junassa se ei ollut lainkaan miellyttävää meidän muiden kannalta.
Ensin valittaa kultalusikka suussa syntynyt pankkiiri muiden saamattomuudesta ja kyvyttömyydestä tulla toimeen omillaan. Pankkiiriin yhtyy sairauseläkeläinen.
VastaaPoistaKohta varmaan taustalle tulee lauma mustalaisia laulamaan työväenlauluja.
Jaa kuka sairauseläkeläinen? En minä ainakaan ole yhtynyt Broriin, kun en edes tiedä, mitä hän nyt on lausunut.
VastaaPoistaToisen käden lausuntoihin en luota.
Nyt tuntuu, että moni pystyy sanomaan jotakin, vaikkei olisi lukenutkaan niitä sanoja. Tietäähän Wahlroosin - voi miten vihaan tällaista ennakkoasennetta!
Valitettavasti olin jo heittänyt pois sanomalehteni, jossa tuo Wahlroosin haastattelu oli! En minä luota Kemppiseenkään niin paljon, että kumartaisin hänen lausuntoaan ennen kuin olen lukenut alkuperäisen lausunnon itse.
Iines ja kumppanit, hyvää ystävänpäivää! BW ei liene koskaan ole joutunut olemaan vähävarinen tai kokonaan ilman rahaa. Hän ei siksi ymmärrä tavallisten ihmisten elämää.
VastaaPoistaNo niin, tarkoitin tietenkin, etten ole yhtynyt Björniin. Puhuin Brorista, isästä, kun luin tuon Rikun selvityksen asiasta.
VastaaPoistaSiis, minä en ole odottanutkaan pankkiireilta koskaan tavallisen pankinkäyttäjän ymmärrystä. En vain usko, että kukaan pahuuttaan päästelee suustaan sammakoita. Me vain emme tiedä ihan kaikkea.
Delilah, kiitos, samoin sinulle mukavaa ystävänpäivää!
VastaaPoistaJoskus mietin, onko kyse lopulta siitä, että joku on syntynyt kultalusikka suussa. Jospa joku vaan on pannut itsensä niin likoon, että odottaa sen olevan muillekin mahdollista?
Hyvää ystävänpäivää!
VastaaPoistaKaikki eivät ole syntyneet kultalusikka suussa.
Katsokaa vaikka Dokumenttiprojektin Jälki elämässä Areenalta.
Vanhalta napoleonilta björni ei perinyt mainittavia, kultalusikasta ei varsinaisesti voisi ehkä puhua.
VastaaPoistaPaitsi, että Björni björni omaisuutensa aivan muualta, meni suu auki seisomaan alle, että taivaalta putosi mannaa. Hän on myös ehkä suurin sosiaalihuollon luukuttaja koko valtakunnassa.
Kiitos, samoin Kuunkuiske.
VastaaPoistaMinä siis mietin sitä, onko lopulta kukaan syntynyt kultalusikka suussa. Jos se siis meneekin niin, että kullan eteen on pitänyt mennä läpi tulen tai antaa jotain suurta?
Tässä tullaan kyllä taas siihen ikuisuuskysymykseen, että miten rikkaus on alun perin syntynyt. Minä olen ajatellut niinkin, että voimakkain, sekä fyysisesti että ehkä henkisesti on kestänyt olemassaolon taistelun ja noussut voittajaksi. Sitten me muut, jotka emme kykene samaan, nimitämme häntä kultalusikka suussa syntyneeksi tyhmäksi sikarikkaaksi, joka ei ymmärrä köyhää.
Ymmärrättekö, mitä tarkoitan? Älkää surko, en minäkään. Kunhan sotkeudun omiin mietoksiini.
Kävin tuossa äsken kaupassa, siellä oli kahvi- ja munkkitarjoilu.
VastaaPoistaSuu täynnä munkkia kysyin myyjäneidiltä: "Mitäs me muuten oikein juhlitaan?"
Katsoi ihanasti hymyillen minuun ja sanoi: "No ystävänpäivää tietysti!"
Sanoin: "KIITOS!"
Hyvää.
Senkin viekastelija, muka ei tiennyt, mikä merkittävä päivä on. Taisit jaakata vain söpöä hymyä ja erikoiskohtelua.
VastaaPoistaMinä sain sähköpostikortin siskolta. Lähetin takaisin. Martta on paras ystäväni, mutta ei hän ole koskaan mihinkään hömpötyksiin yhtynyt.
Olkinukke. Osa 3.
VastaaPoistaHyvää päivää kirvesvartta!
Katsotko vielä waikka wikipediasta sen olkinuken.
VastaaPoistaTämä ei liity tähänastisiin, mutta pähhkillyt olen tätä. Todennäköisesti kysymys on aivojen runkoverisuonien toimintahäiriöstä, mutta entä jos ei?
Jos on kuitenkin tottunut tuollaisia toteuttamaan psykologina olleessaan?
En pidä mahdottomana.
Luin saman uutisen ja mietin, miten hienon psykologisen kuvauksen tuosta saisi novelliin, se ken osaa.
VastaaPoistaOlen lukenut muutamia romaaneja, joissa kuvataan vanhenevan ihmisen vaikeutta, aina paranoiaan asti. Rimmisen Nenäpäiväkin kuuluu tähän sarjaan, tosin humoristisesti kuvattuna. Kai se voisi olla myös aivoverenkierrosta kiinni, se paranoiankin synty.
Hienolta kuulostavan "aivojen runkoverisuonien toimintahäiriön" minä kopioin kekkosen virkaheitoilta lääkäreiltä, jotka dementian yks kaks yllättäin huomasivat vasta monien vuosien jälkeen. Sitä ennnen olivat kai vain ajatelleet: "No mikäs tuossa, seinäkello ihan luonnostaan!"
VastaaPoistaBloginpitäjä on toistamiseen todennut etteivät linkit keskustele, tosin YouTubet eivät kuulu tuon rajoituksen piiriin. Linkkiaddiktin täkyt on toki helppo rajata tarjoajansa omaksi viehtymykseksi ja hymistelyksi. Tosin, en usko sen olevan small talkkia (joutavanpäiväistä länkytystä) vähäpätöisempää, vaan tarjoavan suurta löytämisen riemua.
VastaaPoistariemu Ritva,
VastaaPoistaminä olen ymmärtänyt tuon, että ainakin jotain omaperäistä tai muuta pitäisi ilmetä jo varsinaisesta kommentista. Voi ola, että minä saan jotain anteeksi, koska tosiasioista en juuri tiedä mitään, enkä paljoa piittaakaan, jos niikseen tulee.
PS Sinulla on hieno nimi, taidamme olla sukua, ettet vain olisi niitä Ala-Baijerin zu Lacheneita?
Voi sun kanssas, osa 3
VastaaPoistaRiemu Ritvalle todettakoon, että linkit eivät keskustelekaan. Kun joku panee tänne youtube-linkin, sen ei ole tarkoitus keskusteluttaa. Se on ehkä mukavaa tunnelmointia ja small talkia, joka on väliin ihan mukavaa.
Kun tänne aiemmin muutamat postasivat urakalla roppakaupalla linkkejä, ne olivat olevinaan keskustelun osia, niihin piti ottaa kantaa. Linkin panija ei kuitenkaan selostanut linkin ydinsisältöä muille, vaan koetti ajaa porukat nurkkaan sukkaa kutomaan eli linkkejä yksinään lukemaan. Siksi muistettelin hyvästä nettikeskustelutavasta. Linkit ovat hyviä todisteeksi, mutta ne eivät todellakaan keskustele.
Laitan tähän tunnustuksen, kun tuo riemu Ritva osui niin lähelle.
VastaaPoistaAloitin bloggaamisen v.2009, en ollut moisesta kovin kiinnostunut. Broidini bygasi sivuni ylös, kirjottikin jossain yhä vielä olevaan rinnakkaisblogiin muutaman jutun. Muutaman viikon jälkeen jätti tämän hoitooni, sen jälkeen ei ole vaikuttanut, PP:ssä ei koskaan, paitsi yhden kuvatekstin verran.
Mutta se varsinainen asia, Broidini kysyi: "No, minkä mä laitan nimimerkiksi?" - Vastasin: "Ihan saatanan sama, pistä vaikka riemu-riitta!" - Siitä se alkoi, hyvä että vähän korjasi.
Huomasin "Riku Riemun" ensi kerran nimenomaan nimimerkin osuvuuden ja kotimaisuusasteen vuoksi. Voin sanoa suoraan ihailleeni melkoisen paljon suomalaista nimeä, joka oli ytimekäs ja särmikäs, muttei ensimmäisenä mieleen tullut Risto/Riku Reipas -tyyppi.
VastaaPoistaMinun ensimmäinen blogini oli muuten nimeltään Minetta. Häpeän puna valtaa poskeni. Toinen oli Illuusia. Tätäkin vähän häpeän. Kolmas oli Toisaalta ja tämä nykyinen on neljäs. Jos vielä aloitan uuden blogin, se voisi joskus olla vaikka Vanhan naisen päiväkirja. Olisin siinä oikein hävytön.
Äläs nyt, Iines, Hassisen koneen "reippaina käymme rekkain alle" on aina ollut melkein mottoni.
VastaaPoistaMinä olen pallotellut mielessäni kaikenlaisia vaihtoehtoja jostain uudesta, joku "vanhan äijän valittava vaikerrus" olisi varmaan hyvä.
Jossain väitettiin, että Eino Leino olisi kirjoittanut runon: "Pillusi on minun illusion."
En minä kuitenkaan sitä siitä vanhasta ruunasta usko.
Luultavasti kirjoitti vain: "esivaltaa vaan, siitä orgasmin saan!"
Tuota illusion-juttua on sovitettu useillekin kirjailijoille, mutta epäilen suuresti.
VastaaPoistaSuuret klassikkokirjailijamme elivät nimittäin aikana, jolloin pillu-sanaa ei käytetty, vaan muita ilmaisuja. Pillu on syntynyt uudemman sukupolven suussa ja lauluissa. Sillä ei ollut painoarvoa.
Olkinukke. Osa 4.
VastaaPoistaIkkuna Iines otti olkinukke termin käyttöön asiayhteydessä johon se ei kuulu millään tavoin. Esitin vastakommentin Tapsan ounasteluun ettei ymmärrä Kemppisen logiikkaa ihmisen omasta vastuusta ja sen vertaamisesta rasismiin. Olkinuken tempaaminen tähän analyyttiseen keskustelun avaukseen on tarkoitushakuista ylireagointia.
Ja yhtä riemukkaasti Riku veti asiassa "lipat", koska ei tullut harkinneeksi asiaa tai sitten halusi vain "peesata".
Sinä puhuit vastuun ottamisesta, josta minäkin puhuin klo 9.40-kommentissani. Luulin että viittasit minun tulessamakaamishuomautukseeni, siihen, että pelastan vain itseni kun oikeasti ihmisen pitää pelastaa muitakin.
VastaaPoistaOlisi aika tärkeää osoittaa sanansa selvästi sille, jolle puhuu. Mainitsit Tapsan nimen vasta kommenttisi lopussa, ja katsoin siis, että vastasit ensin minulle, koska me keskustelimme keskenämme muutoinkin.
Kiinnitäpä siis hieman huomiota kommenttiesi selvyyteen, niin että osoitat ne sille, jolle puhut. Kielesikin voisi olla parempaa eli yksinkertaisempaa - joskus saa miettiä, mitä koukeroisella kielelläsi oikein tarkoitat.
En ymmärrä sitä logiikkaa vieläkään. Ellei lähtökohdaksi oteta, että ihminen on itse vastuussa valinnoistaan, niin mitä siitä tulee.
VastaaPoistaJos yksilön oma vastuu on nolla, niin muut siis vastaavat hänen hyvinvoinnistaan. Samalla logiikalla jos kunnan vastuu omasta taloudestaan on nolla, niin muut kunnat hoitavat homman. Jos valtion vastuu omasta taloudestaan on nolla, niin muut valtiot vastaavat sen veloista...
Totta tosiaan, niinhän me jo teemmekin. Kemppinen ja Jaana N. Keri ovat oikeassa!
Ihmisen vastuu omasta elämästään on aikamoisen tabu keskustelunaiheena. Tai ainakin sillä tavalla lukkoonlyöty aihe, että siitä ei saisi sanoa mitään uutta saamatta kovasydämisen tai ahneen paskiaisen leimaa otsaansa. Tulee ikään kuin kiveen kirjoitettuna totuutena pitää sitä, että syy pitää aina ulkoistaa yhteiskuntaan. Aina on selittäviä syitä, vika ei ole ihmisen itsensä.
VastaaPoistaMinua on tämä alkanut mietityttää. Jos olisin kirjailija, tahtoisin kirjoittaa tästä tematiikasta välttäen luutuneita asenteita.
Onko sitten olemassa joku tai joitain, jotka eivät tekemisistään vastuuta joutuisi kantamaan? - Minulle ei tule ketään/mitään mieleen.
VastaaPoistaPitääkö hölmöilyjen seurauksia pyrkiä lievittämään, vai avittaako jätkä potkulla uuniin?
Ikäni olen itseni elättänyt melko pienellä palkalla, sairaslomia en ole kolmeenkymmeneen vuoteen pitänyt kymmentä kertaa enempää - kun olen pitänyt,olen ollut todella kipeä. Typerää tällainen on, sympatiani on sellaisen puolella, joka osaa relaa.
Miksi täysillä sosiaalituilla elävät herrat eivät soisi kilvoittelussa heikompien elää? Koska omat tukensa vaarantuvat.
Riku,
VastaaPoistaminusta on paljonkin ihmisiä, jotka hakevat yksilön tekojen syytä ensisijaisesti ulkoapäin.
Esimerkiksi kouluampumisten syitä on haettu milloin mediasta ja internetistä, milloin koulukiusaamisesta, ja koulukiusaamisten syitä haetaan lähes poikkeuksetta kouluoloista.
Breivikin tapauksessakin syitä on väellä ja voimalla haettu internetistä ja äärioikeistolaisuudesta, siis yhteiskunnallisista ilmiöistä.
Katsotaan, että on ikään kuin yhteiskunnan ja onnettomien olojen vika, että jostakusta tulee kiusaaja tai murhaaja. Meillä on kirjoittamaton sääntö, että yksilöä ei eikä etenkään hänen vanhempiaan saa koskaan syyllistää mistään.
Juuri tätä ajatusta, että ihminen on aina uhri, tahtoisin mielessäni selvittää.
PS
VastaaPoistaMilloin tämä ihmisen henkilökohtainen vastuu -käsite on muotoutunut ajatukseksi siitä, että mm. vanhukset on heitettävä hankeen, koska he ovat itse vastuussa itsestään?
En huomannut Wahlroosinkaan näin sanoneen, kun luin nyt tuon haastattelun nettilinkistä. Ihmettelen vähän, että Kemppinen popularisoi aihetta näin.
En ymmärrä ylipäänsä ajatusketjua, joka etenee tähän suuntaan!
Molemmat koulusurmaajat antoivat teoistaan itselleen ankarimman mahdollisen rangaistuksen.
VastaaPoistaSyy-yhteyksien etsiminen ei ole sama asia kuin "hyyssääminen"
Entisen opettajani, myöhemmin rehtorin, hautakivessä on kuva polvistuneesta enkelistä, otin siitä valokuvia.
En nyt muista, kummalla puolella barrikadia Rikuli oli kiisteltäessä Lex Soininvaarasta, eli siitä saako aikuisilta nuorilta, jotta eivät hakeudu koulutukseen tai töihin, leikata toimeentulotukea.
VastaaPoistaMinä, tunnettu kovasydäminen fasisti, olin kai melkein yksin sitä mieltä, että ei saa. Että se on julmaa.
Monet tunnetusti hyväsydämiset leiditkin, ehtoisa emäntämme ja Kuunkuiskutar, olivat sitä mieltä että saa. Jos ei huvita tehdä mitään, niin meidän rahoilla ei ainakaan lorvi.
Mutta omasta elämästään vastuunottamisen ja rasismin yhteyttä en ymmärrä.
Voisiko joku selittää sen minulle.
Minunkin mielestäni Kemppisen perustelu oli erittäin löperöä. Ei se, ettei joku kykene vastaamaan itsestään, tarkoita etteikö muidenkaan sitten tarvitsisi.
VastaaPoista(Kommentoin tätä asiaa jo eilen, mutta kun puhuin puhelimessa samaan aikaan, niin kommentista tuli niin sekava viritelmä, että se taisi mennä suoraan roskapostiin... tai sitten söhläsin lähetyksessä. (Onni onnettomuudessa.)
Noin esitettynä vastaukseni on: saa leikata. Myös Soininvaaran palkasta voisi leikata ison siivun, palkkansa voisi maksaa vaikka lanttuina ja perunoina.
VastaaPoistaKemppinen oli selvästi tehnyt kirjoituksensa tunnetiloissaan. Wahlroos herättää voimakkaita tunteita, koska hän on niitä hyvin harvoja, jotka ovat kaiken yläpuolella. Ihmiset voivat räksyttää, mutta ei sellaisella hänelle mitään merkitystä ole.
Venäläiset oligarkit joutuvat linnaan, jos Putinia vastustavat, meillä ei ole edes sellaista uhkaa.
Jos kouluun viitsimätön työtön nuori on oikeutettu täysmittaiseen yhteiskunnan elantoon (eihän se paljon ole, mutta enemmän kuin opiskelijoiden tuet) niin millä perusteella moinen tuki tulisi evätä joistakin kamalista oloista tänne paenneelta?
VastaaPoistaSuomalaisilla on kielitaidon ja ihonvärin puolesta aivan toisenlaiset mahdollisuudet työllistyä.
Ei siinä mikään silloin auta kun ei hotsita.
Niin että mikä logiikka, Tapsa, tässä on?
Mites se vastuu omasta elämästä, heillä, jotka ovat syntyneet tässä täysien mahdollisuuksien maassa?
Suomessa etsitään aina syytä yhteiskunnasta, kun jotain pahaa tapahtuu. Enää ei saa puhua hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Tämäkin on tietenkin myös yhteiskuntamme syytä, mutta eri mielessä, kuin mitä yleensä tarkoitetaan.
VastaaPoistaKoulusurmien aikaan ulkomailla kirjoitettiin ja puhuttiin TV:ssä näistä Suomessa tabuina pidetyistä aiheista, siitä millainen maailmankuva lapsille ja nuorille annetaan. Miksi he tekevät hirveitä tekoja, ovat epätoivoisia tulevaisuudestaan? Mikä ruokkii heitä?
Muodikkaana ihanteena pidetään ateistista filosofian opetusta lapsille ja nuorille. Antiikkia ihannoidaan, vaikka sen yhteiskunta oli väkivaltainen, naisia sortava, orjia pitävä, nuoria poikia seksuaalisesti hyväksikäyttävä ja sotaisa itsekkäiden miesten yhteiskunta.
Hämmästyin, kun Hesarikin alkoi käsitellä sitä, mitä oikein nuorille opetetaan: Nietzscheä, Platonia jne.
Olen itsekin kiinnostunut filosofiasta, mutta ihmettelen sitä, miten jotkut aikuisetkin voivat etsiä sieltä perustaa maailmankatsomukselleen. Filosofian historia on ennemminkin hullujen päähänpiintymien historiaa. Kokeiluja, joista tavallinen kansa saa maksaa kalliin hinnan.
Linkissä on useita kirjoituksiani, mikäli asia kiinnostaa jotakin enemmän.
http://blogisisko.blogspot.com/search/label/lukiolaisen%20maailmankuva
Laitan linkin paremmalla tavalla, koska se ei näy kokonaan.
VastaaPoistaRiku,
VastaaPoistasanot hyvin, että molemmat koulusurmaajat antoivat itselleen ankarimman mahdollisimman rangaistuksen.
Onko itsensä tappaminen hinnaksi muiden ihmisten tappamisesta kuitenkaan vastuunottoa? Voisiko sen nähdä toisin?
Ja kyse on ennen kaikkea siitä, minne me muut tämän vastuun sijoitamme. Mehän tänne aprikoimaan jäämme, miettimään, missä se syy oikein on ja kenen on vastuu, että näin kävi.
Olen, Tapsa, edelleen sitä mieltä, että nuorten toimeentulotukea saa leikata railakkaasti ja jopa kokonaan, jos he
VastaaPoista1) eivät ota vastaan yhteiskunnan tarjoamaa koulutuspaikkaa miltään alalta,
2) ovat terveitä eivätkä kärsi esimerkiksi mielenterveyden häiriöistä,
3) eivät ota vastaan mitään työtä, jos sitä on.
Minusta tämä on hyvä esimerkki yksilön vastuunkannosta yhteiskunnan jäsenenä.
Tässä tiivistelmä kiireiselle:
VastaaPoistaTämän kesällä 18 vuotta täyttäneen pojan - oikeastaan lapsen - mielikuvamaailmassa hallitsivat Nietzschen yli-ihmisoppi ja nihilismi, Darwinin "survival of the fittest", eugeniikka, sosiaalidarvinismi, linkolalainen ihmiselämän väheksyminen, Hitler ja Stalin. Jokelan joukkomurha tapahtui lokakuun vallankumouksen vuosipäivänä. Siksi hän siis huusi tuon alussa käsittämättömältä tuntuneen lauseen "Nyt alkoi vallankumous" kuten eräs hänen koulutoverinsa kertoi.
Ongelma ei ole ohi, kun ajattelemme esimerkiksi Englannin mellakoita.
Lapset ja nuoret tarvitsevat ruokaa, vaatteita, tietokoneen ja kännykän, mutta jotain muutakin. Vai mitä? He tarvitsevat hyviä harrastuksia ja terveen maailmankuvan.
Anna,
VastaaPoistakaiken leimaamisen uhallakin uskallan sanoa, että minusta moraali ja eetos ovat yhteiskunnan tukipilareita. Niiden tulee vain toimia yhdessä, ei niin, että jompi kumpi kävelee toisen yli. Minusta meillä vallitsee tässä arvotyhjiö.
Uskallan toivoa, ettei sen tason keskustelijoita tähän ilmaannu, jotka eivät erota moralismia moraalista! Ne ovat tyystin eri asiat. Vastustan moralismia, moraalia halajan, jos sen parina on eetos.
VastaaPoistaOlkinukke. Osa 5.
VastaaPoistaIines sanoi: "Kun tulesta raahautuminen ei tarkoita sitä, etteikö poimisi myös muita tulessa makaavia kanssaan eteenpäin!".
Ylläoleva on aivan loistava esimerkki olkinukkien äidistä, varsinaisesta totuuden "pelättimestä". Jos keskustelun alla on sosiaalinen ja eettinen vastuu yhteiskunnan heikompiosaisista, lapset, vanhukset ja sairaat, niin tulipaloteema ja hätätilanne ei ole millään tavoin yhteismitallinen vertaus.
Bloginpitäjä esitti brutaalisti ettei argumentointivirheellä "synny edes vesipäisiä lapsia". Vertaus sopisi paremmin hätäpäisyyteen, inhimilliseen ominaisuuteen, jossa hetken harkinta ja perehtyneisyys korvataan "hosumisella" – ja, jota sitten jälkeenpäin selitetään: "Kunhan sotkeudun omiin mietoksiini".
Moraali ja eetos eli teoria ja käytäntö. Hyvä, IInes.
VastaaPoistaKuka sanoi, että keskustelun alla oli sosiaalinen vastuu heikompiosaisista?
VastaaPoistaJos ollaan tarkkoja, keskustelu täällä koski yksilön vastuuta itsestään. Tähän asiaanhan Wahlroos käsittääkseni viittasi.
Jos jossain muussa keskustelussa joku laajensi mielessään vastuun itsestä ja teoistaan tarkoittamaan vastuuta heikompiosaisista, se on hänen ajatusnyrjähdyksensä.
Juuri tässä kohdinhan nämä keskustelut tupaavatkin popularisoitua paikallaan junnaavaksi sosiaalijargoniksi, jossa osoitetaan sormella ja etsitään syyllisiä.
Vastuu heikompiosaisista on siis eri asia kuin vastuu omista teoista. Ne voivat tietenkin liittyä toisiinsa, mutta eivät välttämättä mitenkään.
Minusta Wahlroos - olkoon miten suuri paskaläjä tahansa - puhui vain ihmisen vastuusta omista teoistaan ja valinnoistaan. Tähän vedettiin sitten Kemppilässäkin mukaan tunne ja emootio ja alettiin puhua aidanseipäistä eli vastuusta heikompiosaista. Se on toisen keskustelun paikka, enkä suostu uskomaan, että joku ei tahtoisi kantaa vastuuta heikoista ja uupuvista lähimmäisistä. Tottakai haluaa. Wahlrooskin.
Käytin eetos-sanaa hieman tunteenomaisesti - viittaan sillä paitsi ihmisen empatiakykyyn myös hänen omaantuntoonsa eli sisäiseen ääneensä siitä, mikä on oikein ja väärin, ei minkään teoksen tai uskonnon mukaan, vaan humanitaarisesti, ihmiskeskeisesti, ihmisarvoa arvostaen.
VastaaPoistaKysymys siitä, mikä on oikein ja väärin, on mielenkiintoinen. Harmi, että se yhdistetään usein uskontojen oppeihin. Uskonnoissa on hyvää eettisyyttä, mutta on myös sellaista, joka ei ole.
"ihmisen ottaminen vastuu itsestään" on vastustettava iskulause. Mitään järkeä siinä ei ole. Ihmisiin kuuluvat myös lapset ja vanhukset sekä esimerkiksi tapaturmien uhrit."
VastaaPoista"Suuri osa sairauksista voidaan tulkita "itse aiheutetuiksi". Syyä tietyn syövän aiheuttamaan geenivirheeseen on sama kuin ihon "pigmenttivirheeseen", vanhemmat."
"Rasistinen julistus, toivoakseni pikemmin ajattelematon kuin pelkästään paha."
Tuota Kemppisen tiivistystä kannattaa joidenkin vielä vähän "ajatella". Vastuunoton dilemmaa ei voi yhdellä motolla (iskulauseella) korvata. Itse avauksessahan Kemppinen torpedoi "B W" ajatusrakennelmat laajemmin ja perustellusti.
En nyt viitsi jaksaa enää tuota Kemppilässä sanottua, sillä olen lukaissut hänen juttunsa varsin kursorisesti kuitenkin, enkä koko keskustelua. Ja jos jotakin siitä oikein painavasti tahtoisin sanoa, kai se olisi sanottava asianomaisessa blogissa. En siis puhu siitä.
VastaaPoistaJauhan vähän vielä tuota yksilön vastuuta ja vaikkapa nyt sitten koko vastuu-käsitettä tuoreen esimerkin innoittamana.
Tänäisessä iltapäivälehdessä puidaan eilistä Imatran koulun puukotustapausta, jossa oppilas puukotti toista oppilasta, mutta urhea naisopettaja esti enemmät vahingot karjumalla ja käymällä puukottajaan käsiksi.
Etelä-Saimaa-lehden haastattelemat vanhemmat nimittäin paljastavat sen, mistä tässä vastuun kateissa olemisesta on kysymys. He nimittäin sanovat lehdelle, että tapauksia on jo liikaa, kyllä koulumaailmalle pitäisi tehdä jotakin.
Simsalabim - vika ulkoistettiin taas kätevästi yhteiskuntaan, ikään kuin miljöö aiheuttaisi sitä, että joku tuo kotoaan puukon ja alkaa tappamaan sillä toista ihmistä!
Jossain päin maailmaahan päiväkodeissakin tapahtuu lasten puukotuksia ja murhia, samoin työpaikoilla ja kaikkein eniten kai kodeissa. Mielenkiintoinen korviketoiminto nimetä motiivi
miljööstä johtuvaksi.
Ai niin, Eveliina Lappalaisen murhaajakaverihan vieritti vastuun taposta huonosti menneille urheiluharjoituksille, jotka vituttivat häntä.
Iines, kirjoitit: "Kysymys siitä, mikä on oikein ja väärin, on mielenkiintoinen. Harmi, että se yhdistetään usein uskontojen oppeihin. Uskonnoissa on hyvää eettisyyttä, mutta on myös sellaista, joka ei ole."
VastaaPoistaSuurissa maailmanuskonnoissa on toki paljon yhteista eettistä sisältöä. Ajatellaan, että on olemassa hyvä ja paha, oikea ja väärä. Niin ajattelevar myös useimmat uskonnottomista ihmisistä. Joissakin asioissa saatetaan olla eri mieltä siitä, mikä on oikein, mikä väärin, mutta tärkeimmissä perusasioissa ollaan yksimielisiä. (Fanaattiset ääriryhmät ovat aina ja kaikkialla poikkeus.)
Ongelmia tuottavat nykyään ne, jotka ajattelevat postmoderniin tyyliin, että kaikilla on "oma totuutensa" kaikissa asioissa. Silloin päädytään kaaokseen ja arvotyhjiöön, josta puhut, Iines.
Näinkin voidaan arvotyhjiöön päätyä, Anna. Jos kaikella on oma arvonsa, millään ei ole erityistä arvoa. Tämä johtaa ainakin minun mielessäni nihilismin kaltaiseen masentuneeseen tunteeseen.
VastaaPoistaEn osaa ajatella niin, että kaikella on oma arvonsa, mutta en osaa ajatella niinkään, että se, millä minun mielestäni on erityistä arvoa, olisi ainoa totuus. Minulle pahinta on kaiken muuntuvuus, virtaaminen, se, ettei mistään saa kiinni.
Miten elää ikuisessa virrassa?
Jaksoit sentään kuohuksiin asti puolustaa huonosti luettua tekstiä ja väittää kursorisesti jokaisen ihmisen omasta vastuusta oikein hätätilanne vertauksin ja hankeen heittämisineen.
VastaaPoistaMihin tekstiin mahdat viitata? Kemppisen? Hesarin? Tässä kirjoitettuun?
VastaaPoistaVoisitko vähän täsmentää, mitä väitettä olen puolustanut ja mitä vastustanut?
Vastaan mielelläni lisää, kunhan tiedän, mihin.
Pst!
VastaaPoistaEnemmän olen innoisssani kuin kuohuksissani. Ei tässä mikään minua suututa, vaan innostaa.
Esimerkiksi tuo Imatran puukotustapaus herättää taas suuressa yleisössä intohimoja koulua vastaan, ja siellä vaaditaan jo opettajien ja rehtorin päätä vadille.
Tämä siitäkin huolimatta, että naisopettaja henkensä ja virkakelpoisuutensa vaakalaudalle pannen tarttui puukottajaan kiinni - oppilaaseenhan ei saa tarttua - ja karjui uhria pakenemaan. Uhri pelastui ja puukottaja saatiin kiinni. Opettajat hirteen! Ja tämä vielä vanhempien suusta!
Kuunkuiske - viittasin siis tuohon Kemppisen julistamaan tuomioon, että vaatia jokaista vastaamaan omasta elämästään on rasismia.
VastaaPoistaEi siinä puhuttu mitään ihonväreistä tai suomalaisuudesta, vaan yleensä ihmisestä. Eli vaikkapa vaatimus, että terveen nuoren aikuisen olisi toimeentulon nauttimisen sijasta opiskeltava ja/tai mentävä töihin, on rasistinen vaatimus?
Näin Kemppinen sanoi. Perusteluna oli, että on olemassa vanhuksia, lapsia, sairaita jne, jotka eivät siihen kykene. Silloin siis kenenkään ei tarvitse kyetä?
Turhaan tästä tietysti täällä urputan, koska kaikki me kai olemme sitä mieltä, että terveen ihmisen on vastattava omista valinnoistaan.
Onko se nykyajan vitsaus, että syytä etsitään aina jostakin muualta kuin itsestä? Vai onko se ollut näin aina?
(Luonteelleni on muuten kuvaavaa, että olen periaatteessa tiukka ja vaadin vastuunottoa, mutta käytännössä sitten säälin ja ajattelen, että sillä lorvivalla nuorella on varmaan paha olla... että ei rankaista vielä, vaan katsotaan.)
Tuo on tuhannen totta, että täällä blogeissa ja ylipäänsä netissä saatetaan uhota varman tuntuisia mielipiteitä. Käytännössä sitten varmaan jokainen meistä tuntee myötätuntoa sitä lorvivaakin nuorta kohta, kun sellainen eteen sattuu. Tai jopa sitä puukottajaa kohtaan. Ihminen kuin aina siellä teon takana on.
VastaaPoistaMinua vähän rassaakin se, että mielipiteisiin yhdistetään tietynlainen käyttäytyminen tai jopa luonne - tämä on olkiukkoilua parhaimmillaan.
Aivan. Kumma muuten, että kukaan ei reagoinut mitenkään, kun vaalikeskustelussa kysymykseen annatko romanikerjäläisille rahaa, Haavisto vastasi "en, koska.." ja Niinistö "annan".
VastaaPoistaHenkilökohtaisesti ajattelen ja toimin tässä asiassa kuten Haavisto, mutta minun on pakko ihailla Niinistön naiivia laupeutta.
"En nyt viitsi jaksaa enää tuota Kemppilässä sanottua, sillä olen lukaissut hänen juttunsa varsin kursorisesti kuitenkin, enkä koko keskustelua. Ja jos jotakin siitä oikein painavasti tahtoisin sanoa, kai se olisi sanottava asianomaisessa blogissa. En siis puhu siitä."
VastaaPoistaEi Niinistön hyväntekeväisyys ole naivia laupeutta vaan ideologista tarkoituksenmukaisuutta. Tuloerojen kasvattamisen ensisijaisuus, etten sanoisi vaade, vaatii laupeuden töitä ja humaania toimintamallia. Etenkin kolmannen sektorin kasvattamista tulonsiirtojenvähentämiseksi ja siten verorasituksen pienentämiseksi.
VastaaPoistaMinusta Haavisto oli vastauksessaan anteliaampi köyhää kohtaan kuin Niinistö, jonka almu on laiska ele ja jatkaa köyhän köyhyyttä eikä pyri muuttamaan yhtään mitään. Haavisto on toiminnallaan aktiivisesti tähdännyt olojen parantamiseen paikan päällä, Niinistö ei ole tehnyt mitään köyhyyden poistamiseksi missään.
VastaaPoistaNo, mutta olihan Niinistö tiukka rahaministeri, joka piti visusti valtion kukkaron nyörejä kiinni, jotta tulisimme toimeen omillamme.
VastaaPoistaKun katsoo nyt etelän ihanan anteliaita maita, niin ei niin kauhean kehno tyyli. Velat ei muutukaan saataviksi, vaikka kuinka puhuisi mukavia.
Kun perussuomalaiset livahtivat vastuunkannosta, niin taas tarvitaan vankkoja varsinaissuomalaisia.
Iines, mikä on lyhyt kevät?
VastaaPoistaHyvä kysymys, Valto!
VastaaPoistaLyhyt on kevään kukkien hurma, kesän kukat kukkivat koko kesän.
Miten odotettu on rupinen leskenlehti ja voikukkaniityt! Sinivuokko ja valkovuokko! Samanlaista hurmaa ei koe edes ruusujen puhkeamisesta kukkaan.
Tapsa,
VastaaPoistaroskapostisuodatin oli poiminut peräti kaksi kommenttiasi haaviinsa. Palautin ne, ja ne menivät kellonajan mukaiseen järjestykseensä jonnekin ylemmäs.
Pahoittelen suodattimen hävytöntä käytöstä. En voi kuitenkaan vaikuttaa siihen mitenkään, sillä se on jokin Bloggerin virhekäytäntö. Tavan takaa sinne joutuu jonkun kommentti, enkä tiedä yhtään miksi.
Olisi ehkä aiheellista perustaa uusi blogipohja, tässä on kaikki vanhat asetukset ja kapasiteetti (?) alkaa ehkä olla täynnä.
Ai kaksi... sitä toista en muistanutkaan, ja sen toisenkin kuvittelin sählänneeni itse, sillä copypeistasin siihen Kemppilästä puutaheinää ja puhuin samaan aikaan asiakkaan kanssa puhelimessa...
VastaaPoistaÄkkiä se vain katosi, eikä sitä löytynyt mistään. (Siis se kommentti, onneksi ei asiakas.)
Tänäänhän itse Kemppinen peräytyy ja hyväksyy vastuuperiaatteen, kun se muotoillaan näin:
VastaaPoistaJK: "...nyt sieltä tuli se täsmennys, jota olin toivonut: kukin vastaa itsestään mahdollisuuksiensa mukaan."
Kai nyt jokainen täysjärkinen tajusi heti, että juuri tuota sillä vastuunotolla nimenomaan tarkoitetaan?
Joskus armollinen profeettakin sortuu saivartelun puolelle. Olkinukesta tässäkin pohjimmiltaan on juuri kyse.
Olen tässä nyt tismalleen samaa mieltä: kai nyt jokainen täysjärkinen tajuaa, että vastuu itsestä tarkoittaa itsestäänselvästi kunkin mahdollisuuksien ja resurssien mukaan.
VastaaPoistaMinusta se, joka tivaa tätä täsmennystä, taitaa itse ajatella, että vastuu itsestä koskisi vain omaa napaa.
Miten kummassa jonkun mieleen edes tulee sellainen, ettei sivistynyt terve ihminen haluaisi kantaa vastuuta myös yhteiskunnan heikoimmista ja uupuneista lähimmäisistä? Eikö tämä olekaan kaikilla ihmisillä itsestäänselvä ja sisäänrakennettu ajatus- ja käyttäytymistapa? Huhhuh, ellei ole!
Tuo "sivistynyt terve ihminen" on mielenkiintoinen.
VastaaPoistaJos olisin Svejk, sanoisin:
Tunsin kerran Budojovicen suunnalta yhden Brunon, jota arvostettiin erittäin suuresti, koska oli hyvin lämminsydäminen ja sivistynyt ihminen. Ikänsä oli ollut terve kuin pukki, edes kuumetauti ei häntä ollut koetellut. Suuri oli seudulla suru, kun sitten aivan yllättäin, päivääkään sairastamatta, kuoli hieman alle kolmikymppisenä, kuolinsyystä ei edes lääkäreillä ollut mitään aavistusta. Budojovicen "sivistysyhdistys" koki suurimman rahoittajansa menetyksen niin suurena, että pitivät kaksi viikkoa kestäneen muistojuhlan. Ne olivatkin ikimuistoiset juhlat; kaksi kuoli, useita joutui vankilaan, kaupungin lastenkoti ja raatihuone paloivat, eikä kukaan osallistujista muistanut koskaan niin hartaasti ja sivistyneesti suuren miehen poistumista kunnioittaneensa.
Niin onkin, Riku, ja mietin ilmaisua pysähtyen, mutta harkinnankin jälkeen käytin sitä.
VastaaPoistaArvelin, että jos sen joku tulkitsee jotenkin ikävällä tavalla, niin se kuvastaa vain tulkitsijan oman mielen laatua.
Sen verran sanon kuitenkin, että minä miellän "sivistyksen" liityneeksi sydämeen, en päähän enkä perslihaksiin. En ole koskaan ajatellut, että sivistys olisi jotakin ulkokohtaista.
"Terveeseen" en osaa liittää merkityksiä, mutta tarkoitan ehkä sitä, ettei mikään ulkopuolinen murra ihmisyyden sisintä.
Kyse oli tosiaan ikävästä mielestäni, Jaroslav Hasekia ei pidä sekoittaa tuohon äskeiseen kirjoittamaani imitaatioon.
VastaaPoistaMinusta "klassisen sivistyksen" edellytykset kaikinpuolin täyttyivät, kun Wahlroos taannoin irvaili epävarmuudessa kärvisteleville ruotsalaisille työntekijöilleen johtajan ostamasta ökyasunnosta.
Jos Wahlroos asiintyisi julkisesti punaiset naisten alushousut päässään, niin muotilehti ennakoisi uuden trendin syntyneen, kysyisivät vielä presidentin kansliasta, josko sellaista toivottaisiin linnankutusuillekin. Suomalaiset miesjohtajat plagioisivat suurta henkistä isää kulkemalla pitkäpunttiset kalsarit kaljujensa peittona.
No jaa. En minä Wahlroosista juttelisi, jos jutellaan sivistyneestä ja terveestä ihmisestä. Mieluummin ehkä jostakusta yhteiskunnan suuresta filantroopista, jolla arvomaailmassa ihmisten välinen tasa-arvo on oletusasetuksena. Samoin kaiken elollisen ja miksei menneenkin elämän katsominen laajasydämisellä ja tiedollisesti runsaalla, siis viisaalla katsannolla.
VastaaPoistaSanat ovat aina olleet minulle hieman vaikeita, tutuiksi luulemianiakin pyrin kirjoista tai internetistä tutkailemaan.
VastaaPoista"Sivistyksen" merkityksen tajusin vasta kun huomasin maamme ehkä kaikkien aikojen huomattavimman oikeusministerin, Tuija Braxin, ja Päivi "Paavo" Lipposen hakevan Helsingin sivistystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan virkaa.
"Filantrooppiakin" googletin, näyttivät olevan 1800-luvulla syntyneitä suomalaisia teollisuusmiehiä, jotka olivat tehneet jonkun sortin lahjoituksia.
Sanat ovatkin vaikeita. Siksi kai moni tahtookin käydä keskusteluja vasta, kun käsite on määritelty. Tiedetään sitten, että puhutaan samasta tarkoitteesta.
VastaaPoistaTäytyykin pitää mielessä, että sanat ovat vain ihmisten luomia konsonantti- ja vokaalikasaumia, ortografisia kuvioita paperilla. Eivät lopulta sen kummempia kuin rastit lottoruudukossa.
Riemunbeckin Svejk-pastissi muistuttikin kovasti Ystävyyden taloa henkeä - tuollaiset juhlathan sielläkin pidettiin.
VastaaPoistaMuuten yhdyn virtuaaliset hippulat vinkuen Iinekseen: johan Talvisodan henki syntyi siitä, että jokainen teki kaikkensa mihin pystyi, mutta kaveria ei jätetty.
Nyky-yhteiskunnassamme pulma on siinä, että liian moni epäilee liian monen lusmuilevan ja elävän muiden siivellä. Toisessa päässä ovat älyttömät bonus- ja eläke-edut ja toisessa päässä älyttömät sossu- ja aputukien väärinkäytökset.
Todennäköisesti kummassakaan päässä kyse on pienestä piiristä, mutta vituttaahan se sellaista, joka on aina rämpinyt yksin ja täyttänyt velvollisuutensa viimeistä piirtoa myöten. Kiitokseksi saa haukut, kun yrittää hiljaa huomauttaa asiasta.
Filantroopeista omaan mieleeni tulivat vaikkapa Martin Luther King, Albert Schweitzer ja joku äiti Teresa tai ehkä Mathilda Wrede. He ovat ehkä juuri sitä, mitä tarkoitan sivistyneellä ja terveellä ihmisellä - ihmisyys ei ole pilalla.
VastaaPoistaTaisi tosiaan ystävyyden talo tulla vähän läpi. Arkkiherttua Ferdinandin murha käynnisti ensimmäisen maailmansodan. Svejk joutui vakaviin vaikeuksiin, kun murhasta kuultuaan aloitti kapakassa muisteluksen kahdesta tuntemastaan Ferdinandista. Toinen heistä oli rohdoskauppiaan apulainen, joka joi kerran vahingossa pullon hiusvettä, toinen keräsi työkseen koiranpaskaa.
VastaaPoistaMinulla tunteenomaisesti vaikuttavat nuo Mathilda Wrede ja B.B. Kingin isä, Martin Luther.
Lapsena luin jostain kristillisopettavaisen kertomuksen, jossa Mathilda mitään pelkäämättä asui hullun murhamiehen, Haapojan selliin.
Nostatuksena joskus vieläkin katson juutuupista "I have a dream"-videon.
Äiti Teresasta on ollut kaikenlaisia juttuja, mutta keräsi hän ansiokkaasti ruumiit pois Kalkutan kaduilta.
Sanojen määrittelystä:
VastaaPoistaTunnen erään luonnontieteilijän (tosin hän on jo kuollut) joka kirjoitti niin tieteellisen "tiukkaa" tekstiä että määritteli noin joka toisen käyttämänsä sanan.(Poisluettuna side- ja apu- y.m.s. sanat.) Hän perustelee (tai siis perusteli) sitä sillä että "tarkoitan tässä yhteydessä tällä käsitteellä nimenomaan..." ja selitystä pukkasi! Yhden a-4sen mittainen asiateksti paisui äkkiä alaviitteinen noin 7-8 sivuiseksi jargoniksi.
Voisin joskus siteerata häntä, se on sen verran hauska tapa tehdä tekstiä. Nyt en kerkiä. (Eikä maksanikaan jaksa.)
Unohtumaton on myös muistoni, jossa Martti Silvennoinen upean ainutlaatuisella äänellään jännitystä tihentää: "Olemme nyt saapumassa Lambareneen, kohti kuuluisan Albert Scweizerin pitämää sairaalaa..." (lainaus perustuu muistikuvaani)
VastaaPoistaElävästä arkistosta tuokin löytyi.
Hieno mies, taivaaseen ei toki silti päässyt, Jeesuksen armoon kun ei uskonut.
Minua sanoissa ei kiinnosta niiden tarkan tieteellinen määrittely, vaan ahaa-elämykset: "Ai, tota voi noinkin käyttää!"
VastaaPoistaSanojen venyttely on mukavaa, tosin vähän postmodernia, oikeastihan evankelisluterilainen lahtari tarkoittaa vain evankelisluterilaista lahtaria.
Minua sanoissa kiehtoo eniten se että niitä ja niillä ja niiden kanssa voi revitellä. Se on juuri päinvastaista tapaa tehdä tekstiä kuin n.s. "tieteellinen", tapa. (Ps. "päinvastainen" ei tässä tarkoita "takaperoista, päin vastoin (kts. e.s.m. Lindberg 1942 siv. 412-413; vastaan-päin, perä-taka; tai Karlsson 1956, Nylynd 1972: seminaariluento, loppuunmyyty.)
VastaaPoista(Ps. "päinvastainen" ei tässä tarkoita "takaperoista, päin vastoin (kts. e.s.m. Lindberg 1942 siv. 412-413; vastaan-päin, perä-taka; tai Karlsson 1956, Nylynd 1972: seminaariluento, loppuunmyyty.)
VastaaPoistaJumankauta, Mikis, tuon olet plagioinut useammastakin tieteellisestä tekstistä, lähdeviiteet sinun olisi tullut huolellisesti ja pieteetillä merkitä!
Tarkoitin siis: lähdeviiteiden lähdeviitteet!
VastaaPoistaLähdeviitteiden lähdeviitteitten viitteetkin on tuossa E. Nylyndin seminaarityössä. Joka on painettu Torron suon kirjapainossa 1972. Mutta on, kuten taisin jo sanoa (käy vilkaisemassa kommenttiaan)... joo. Ikävä kyllä se on loppuunmyyty (en yhtään ihmettele) eikä sitä näin ollen saa edes hyvin varustetuista kirjakaupoista. Ps. Joiltakin huoltoasemilta sitä saattaa vielä löytyä. Kannattaa kysyä samalla kun tankkaa auton ja juo kupillisen sumppia ja käy kusella.
VastaaPoistaTai voihan sitä ensin käydä kusella ja vasta sitten juoda kaffetta ja sitten tankata auto ja vasta sitten kysyä "olisikos teitillä ylioppilas Eero Nylyndin kuulua seminaarityötä joka käsittelee sanoja?" (Antaa vaan myyjän myllätä laatikoitaan. Jollei se sitä löydä niin sille voi sanoa "vai ei ole, sepäs harmi".)
VastaaPoistaKuinka yö meni pois? / No, en nukkunut sitten yhtään / Kattelin pöytää vaan / siirsin sananpaloja päästä papruun /
VastaaPoistaOdotin kertojaa, joka ihmisessä vapaana asuu / Soittelin torvea, josta en tajunnut / enkä keksinyt loppuunkaan mitään - D.Limppunen.
Mutta harvardilainen viitejärjestelmä, kemppisen blogi seuraavaan numeroon ilmestyvine korjauksineen - ja muu mukava elää.
Jatsikansa tulee kyllä tänne, soittaa meidät kellariin...
Sanoista tulee mieleen, että meikäläinen on kuin Lönnrot, kiertänyt virsumaita keräämässä sanoja kansan parista.
VastaaPoistaToisessa kädessä oli jumalattoman iso ja painava kelanauhuri äänitystä varten, toisessa muistiinpanot ja lähdekirjallisuus. Muutama sata vanhaa sanaa oli määrä kerätä. Onneksi yksi Salli oli varsin puhelias ja keitti hyvät pannukahvit.
Aina roiskuu kun rapataan. Sitä paitsi asioiden väärinymmärtäminen on helppoa. Itsekin tässä jokin aika sitten ihmettelin Tapsan yhtä lausetta rasistiseksi... en Tapsaa, vaan sitä lausetta; panin ?merkin ihmettelyni perään. Tapsa taisi suuttua kuin perseeseen ammuttu karhu. Eikä kai ihme, no minä siinä väärässä olin, tajusin sen kun luin hänen kommenttinsa paremmin. (Eli sen verran hitaasti että ymmärsin sen, siis itse.) Mitäs siitä!
VastaaPoistaPs. Kim Jong-il olisi täyttänyt tänään 70 vuotta. (Ellei olisi kuollut.) Koko maailma - Pohjois-Korean median mukaan - suree häntä nyt, mm. "karhuperhe oli pysähtynyt itkemään tienpenkalle..."
Uskomatonta!
niin, ja "harakkaparvet lentävät rääkkyen Kim Jong-ilin muistopaikkojen yläpuolella."
VastaaPoistaVarmaan ylösalaisin?
Minäkin olen, Iines mängittäjäni, raahannut valtavan kokoista ja painavaa kelanauhuria upottavassa lumihangessa täysikuun mulkoillessa minua että mihin minä menen. (Yhteen tölliin.) Nauhoitin siihen mankkaan pölinää.
Minusta, Iines, olisi mukava hönkiä korvaasi: "sä oot mun lönnroot!", samalla kun tietäisin Mikiksen kiusaantuneena vieressä kuuntelevan.
VastaaPoistaHäntä lohduttaakseni toikaisisin: "No et sentään mikään lönnroot, mutta pussattaanko ajan kuluksi!"
Olisipa hauska olla joku lönnrootska, jonka korvaan höngitään ja soperrellaan epämääräisiä ehdotuksia. Tuskin vetäisin kelanauhurilla korville.
VastaaPoistaSitten minä roikkuisin junan takapuskurissa, niin, että polvet hakkautuisivat verille. Mikiksen kanssa olisitte metkalla kohti "parempia perhosmaita".
VastaaPoistaMinä huutasin junan kolkotuksen läpi vielä epätoivoisesti: "Iines, poloviiin sattuu!" - Sitten jäisin raiteille makaamaan.
Niin, ja siellä vaan ravintolavaunussa juotaisiin karpalomehua ja vasta Torronsuon pysäkillä huomattaisiin, että Riemu kuorsaa halkovaunussa sukat makkaralla..
VastaaPoistaNo niin, tässä sitä taas ollaan! Eli, kun ihminen, tässä tapauksessa minä, poistuu vähäksi aikaa haukkaamaan O2ksia, happimolekyyleja, niin toinen ihminen, tässä tapauksessa Riku, alkaa heti vihellellä Iineksen mankkaan rivoja lauluja. Ja saa, totta kai, Iineksen punastumaan. Enkä yhtään ihmettele että vielä saa Iineksen pöksytkin kastumaan, pikkumustia myöten, kun heiluu holtittomasti tuon karpalomukinsa kanssa... O tempore, o morales, o minua! Taasko jään, kuten viimeksi Sukevalla, ja sitä ennen Konnunsuolla, ilman? Koska ei täällä... (nuuhkii hajumolekyyleja) mikään haitarijatsi haise. Täällä tango tunkee yössä.
VastaaPoistaJuuri niin, - en ehkä ole sen elokuvatähtenä sen Clark Gablen näköinen, mutta ikivihreää Esa Pakarista sentään aika lailla muistutan.
VastaaPoistaHenkisesti en yllä kaikkien ihailemaan pekka puupäähän, mutta ulkonäöltä hieman.
Iines kun vaatii minua jossain vaiheessa laulamaan, esitän sille "tango merellä soi" Esa Pakarisen äänellä ja Masa Niemen koreografialla.
Muuten hyvä, mutta ei mitään Esa Pakarista nyt tähän, vaan jotain tämmöistä, niin olen ihan pähkinöissä.
VastaaPoistaTommostahan sitä toivottaisiin, vain tämän pystyn omasta puolestani toimittamaan.
VastaaPoistaVaan on se komea tuo Sea of Love.
VastaaPoistaKomea.
On tuo Kalakukkokin kiva. Kyllä sitä mielikseen kuuntelee.
VastaaPoistaIhan noin musiikillisestikin se lienee kohtalaisen hyvä lajissaan.
Katsoin äsken Märät säpikkäät eli Njuoska bittut. (Se on saamea ja tarkoittaa märkiä... kenkiä. Plus slangisanana se tarkoittaa "märkiä vitt...", eli sellaisia.) Tytöt olivat taas hauskoja! Siis hei, he vain leikkivät "pissiksiä" - samalla tavalla kuin Krisse Salminen. Väh. yht. hyv. he ovat! Koska - ja tämä minussa heissä upeinta on - he ovat itseironisia!
VastaaPoistaSea of Love on ohittamaton!
VastaaPoistaTämäkin,
minulle sellofanille
(ei sellofoonille)
on hellä.
http://www.youtube.com/watch?v=rbTozgoj9OQ&feature=related
Enkä suuttunut, Mikis, vaan väitin vaan vastaan. Olen kyllä äkkipikainen, mutta en pitkävihainen. Vaimoni on samanlainen ja se on pitkän liittomme salaisuus. Molemmat leppyvät jo kapsäkkiä pakatessa.
VastaaPoistaJotenkin minusta tuntuu, että te muut vain leikitte Pakarisfaneja, mutta minä olen aito rillumarei-äijä. Mutta ei se mitään.
Minä olen pakarisfani! Ensimmäinen laulu jonka kuulin savikiekolta oli "Isoisän olkihattu", sen lauloi (tietysti) Tapio Rautalapio. B-puolella oli Severi Suhosen... en muuten muista mikä oli kipaleen nimi mutta mieleen jäi loppu "... muata mikä muata, mutta minä menen muate". (Se seilasi, Severi siis, jollain laivalla ja se oli lyönyt vetoa messikallen kanssa kuinka lähellä he ovat maata? Se, joka arvaa lähemmäksi, saa huilia ja toinen tekee sitten senkin työt. M-kalle veikkasi - he olivat keskellä Atlanttia - että 1.824 km. Severi sanoi että 6 km. Pohjaan nimittäin oli sillä kohtaa n. 6 km.) "muata mikä muata".. etc.
VastaaPoistaTämän minä löysin äsken kun aloin miettiä tarkoittaako berberi todellakin takkia. Vai mitä se tarkoittaa? Wikipedia, jota inhoan, väitti että se tarkoittaa "persettä". Minusta se ON takki.
http://www.youtube.com/watch?v=YvQT9oCT8Po
Joku on juutuupiin ladannut kokonaisina mm. elokuvat lentävä kalakukko ja hei rillumarei
VastaaPoistaTämäkin liikuttaa. VR:ällälle antaa paljon anteeksi jos erehtyisi ko. konduktöörin kohtelemaksi.
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=Tfso8aqf8Y4
Muistan kun "Kiik Rousberg" tästä Pellonpään esityksestä vihaisena jossain purki: "miksei mulle ole maksettu mitään!"
VastaaPoistaNuo Pellonpään "ystävät" ovat muuten Juicen bändi, Grand Slam.
Muistan. Urkurina, vielä tuohon aikaan, oli Veikko Sinisalon poika... voi vittu että en muista nyt sen nimeä? Sillä oli sellainen tapa, kun se meilläkin kävi kylässä, Kaijan ja mun luona, että sillä olin vain 0,375 sentin viskipullo mukana. Sen takia, se selitti, että "tästä määrästä ei humallu". Se ikään kuin siis eli terveellisesti, eli raittiisti. Vitut, sen takia sillä niin pieni pullo messissä oli ettei siitä toinen (esimerkiksi minä) kehdannut pyytää ryyppyä... Mutta, tajusin sen myöhemmin, sillä oli BERBERIn taskuissa monta 0,375 senttistä viskipulloa. Se vaan nääs vaihteli niitä aina kun kävi vessassa ja tuli takaisin mun ja Kaijan olohuoneeseen, rötköttämään. Ja joi itsekseen. (Minä join vaan punkkua.)
VastaaPoistaJarno sen etunimi oli, joo.
VastaaPoista0,375 senttiä? Tiedän, että te kaikki - alan miehet - tiedätte, että tarkoitin pikkupulloa. Iso Pullohan on 0,75 litraa. Ja tämä pikkupullo on siis puolet siitä. Sen takia sitä kutsutaankin pikkupulloksi. On se, aika pieni. Tai jos haluaisi välttää ilkeyksiä niin sanoisi "se on aika epäkookas", tai, "no, eipä ole ainakaan KOOLLA pilattu", tms. (En minä tiedä.)
VastaaPoistaTässä 50 minuttia Juicen Nivalan konserttia.
VastaaPoistaHesarin muistokirjoitus Sinsalosta ei Juicen bändiä maininnut lainkaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4676157
VastaaPoistaLöydätkö? Minä löysin. Rauha hälle. Taidan joskus käydä ryyppäämässä raakaa koskenkorvaa hänen haudallaan. Ei varmaan olisi moksiskaan siitä, nyt. Siinä on Juicekin lähellä. Kalevankankaalla. Ja Eeva-Liisa Manner, rakkauteni. Jonka kanssa kerran pelasin kimpassa 2-kymmenen pennin pajatsoa, Tööt-Tööt-Töön talon (Tampereen Työväen Teatteri) alakerrassa. Hänellä oli paksu talvipalttoo päällä, oli talvi, ja hän haisi märälle lumelle ja yksinäisyydelle.
Juice muuten päätti konserttinsa aina Maammelauluun. Siitä epäiltiin, josko pilkkaa tekee. Ei se sitä ollut, aikana ennen vuotta 1985, jolloin ei ollut ympärivuorokautisia lähetyksiä, Yle päätti radio-ohjelmansa puolenyön paikkeilla Maammelauluun.
VastaaPoistaPrahassa ne aina soittivat, radiossa puolenyön aikaan - ohjelma loppui silloin - kansallislaulunsa. Opin kyllä sen sävelmän. Mielestäni se on vakuuttavin "kansallislaulu", siis sävellys. (Tai paras ja paras - kyllä Weilin DDR-hymni sävellyksenä on parempi.)
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=C0vTzUIsS2U&feature=related
Kuunnelkaa sävellystä sävellyksenä - älkääkä antako emootioittenne hyppiä kuin pussi- tai taskurotat. DDR oli mitä oli, tämä on asiallisen mahtipontinen... suorastaan sivistyksellinen kipale.
Huikkaan täältä jostain vain, että Apocalyptica on ihmeellisen ihana, sekä soitto että pojat itse!
VastaaPoistaEsa Pakarinen taas on kuultuna kivempi kuin katsottuna, vaikka Pekka ja Pätkä onkin veikeä pari. Olen ostanut siskolle kaikki löytämäni P & P -videot lahjaksi.
Saksa on Goethen, Schillerin, Heinen, Kafkan ja Brechtin äidinkieli.
VastaaPoistaTämä on karaokea:
http://www.youtube.com/watch?v=pA8D3HQXoi4
Mutta voi, miten ihmiset laulavat kauniisti:
http://www.youtube.com/watch?v=qptNk4SQJ3g&feature=related
Nyt on ihan pakko kirjoittaa tähän Heinen runosta parit värssyt, kokoelmasta Buch der Lieder, Laulujen kirja:
VastaaPoistaEn professorimme jaaritteluita
minä kuullut, kun torkkuen painoin pään,
vaan mietin mieluummin seikkoja muita -
hänen nuorta ja suloista tytärtään!
Ain ikkunasta hän mulle nyökkäs,
tuo ruusu kaunein alla auringon!
Mut poimimaan sen ruusuni hyökkäs
rahaporvari kuiva ja tunnoton.
Minä kirosin porhot ja naisten naljat,
ja noitayrteistä juoman tein,
join kuoleman kanssa veljenmaljat, -
hän sanoi:"Kippis poikasein!"
Kukas tämän, raitaharmainen Iines, on kääntänyt?
VastaaPoistaPs. Onks kukaan muuten sanonut sulle että olet suloinen olio? Ai, on. (Sitä minäkin.)
Suloinen Olio ilmoittaa, että kääntäjä on peräti itse Yrjö Jylhä.
VastaaPoistaYmhn.
VastaaPoista