Kesäpäiväkirja 7. sivu: Kesä korkeimmillaan

18.7. On käynyt vieraita, on oltu sosiaalisia. Kamareissa asutaan, saunamökissä on ihminen ja matkalaukku. Kuljetaan tien yli alhaalta ylös mäkeen ja ylhäältä alas saunalle ja rantaan. Hammassärky on haihtunut, samaten asentohuimaus, joka tuntuu kun on yksin ja koettaa löytää oikean asennon maan  kiertoradalla.  Pyörimisliikettä ei havaita, ei olla pää alaspäin eikä vaarassa sinkoutua radalta. Tunnetaan maan vetovoima. Kantapäät painuvat luottavaisina lattiaa vasten, maan värähtely ei tunnu.

On  saatu käteen jonkun  juuri painosta tullut kirja, on otettu vastaan odotus kuulla  jotain hyvää siitä, mitä ei ole vielä luettu eikä ehkä lueta koskaan, kokonaan,  mistä tunnetaan jo syyllisyyttä. On otettu vastaan tuliaisia, kuten verkkosukkaan puettu konjakkipullo, joka tulee riviin samanlaisten avaamattomien verkkosukkakonjakkien viereen  keittiön alakaappiin, kaupungissa. On huviteltu ajatuksella, mitä jäämistö kertoo ihmisestä sitä silmäilevälle, on mietitty, miten väärin ihmisiä on arvioitu muistelmissa. Jos mieheltä jää sata veistettyä hevosenpäätä, päätellään miehen rakastaneen veistelyä ja eritoten hevosia.  Mies on voinut veistää päät, koska se on ainoa asia, jonka hän osaa tehdä ajattelematta ja unissaankin, se on rituaali kuin pasianssin peluu tai tietokonepelin pelaaminen, rituaali, joka rentouttaa mielen ja kehon.

Tänään kävi nuohooja, joka säväytti naiseläjää. Karautti autolla mäkeen kuin husaari ratsulla, sopimattomasti kesken töitten ja toimien. Hän oli vienyt habituksensa teatteritaiteen puolelle, visuaalisesti äärimmäisiin sfääreihin. Lyhyt vanttera mies - pienet jalat, sanoi sisareni myöhemmin - sinimusta harteilla leiskuva  tukka, päälaella letit jotka sitoivat etuhiukset pois otsalta, musta hihaton toppi ja mustat housut, tatuointeja käsivarsissa noen alla. Katselin suuta joka eli kaiken aikaa, katselin sormia, jotka kirjoittivat kuittia polven päällä auton oven raossa. Kuitti oli tahraton, samoin isot hampaat. Allekirjoitukseni värähti.

19.7. Käyty kirjastossa, torilla, kaupassa. Saunottu, uitu, kuvattu kuikkaparia. Katsottu Elävästä arkistosta 1950-luvun tuotantoa,  Paasikivi puhuu englantia ja Sukupuolitautien vastustamisyhdistyksen Varo kuppaa. Ei ehditty lukea lehteä eikä kirjaa. Kaivattu rauhallista päivää, jolloin kukaan ei tule ja minnekään ei tarvitse mennä. Kaivattu rauhaa ja hiljaisuutta, lepoa. Ei osata siis nauttia kaikista sosiaalisuuden riemuista silloin kun ne ovat.

20.7. Tänään naapurikaupunkiin shoppailemaan naisporukassa. Ylihuomenna nimipäiväkestit ja mansikkakakku sekä Hennessy-kahvit ja  tee.  Täytyy muistaa, että vettä ei saa kaataa, ennen kuin vieras on pannut teepussin kuppiinsa. Kesä kerkeimmillään. Ihminen kaipaa  perhospolulleen kuvailemaan perhosia ja katselemaan hyönteisten ihmeellistä elämää. Kenties tänään ehtii, shoppailun jälkeen? Jyrki Katainen on  värjännyt tukkansa vaaleaksi. Oli eilen uutisissa aika poikamaisena. 

Järvivesi 21, merivesi 17 astetta! Naiset kauneimmillaan ja he ovat kansoittaneet mökkien rannat. Mitähän miehet tekevät, kun heitä ei rannoilla näy?

(Valokuvat Iines 19.7.)