28.2.2013

Hieraisepa, Himanen, taas palloasi!

Ensin tuli Noora Karma, sitten tuli Pekka Himanen. Tai oli Himanen ensin, mutta kukaan ei huomannut Himasen temppuja,  koska hän oli älyn jättiläinen ja jopa valtiojohto katsoi häneen. Kiitos Noora, että avasit silmämme! Kiitos, että vedit Iken lattialle! Kiitos että horjutit uskoamme! Tiedämme kaikki, että bluffaat, mutta silti arvuuttelemme, miten se tapahtuu.

Kysymme siis, vakavissamme ja valmiiksi närkästyen,  onko akateemisista vaatimuksista pidetty täysin kiinni, kun Pekka Himanen on valmistunut maisteriksi yhdessä vuodessa ja tohtoriksi 20-vuotiaana? Onko tämä totta vai viihdettä? Mitä taikalaatikossa oikein on?

Tätä kyselee myös opetusalan emerituspofessori Kari Uusikylä eräässä päivän lehdessä. Kun käytännössä  seitsemän vuottakaan ei riitä läheskään aina maisterin tutkintoon, saati tohtorin, niin miten tämä kaikki himastelu oikein on mahdollista? Miten yhdessä vuodessa voi suorittaa ajallisesti kaikki kurssit ja opinnäytteet ja harjoittelut? 

Ja miten nuoresta miehestä sukeutuu lyhyessä ajassa  valtiojohdon neuvonantaja, ylin visionaristi,  ja millä lihaksella yliopiston  professuuria pystyy hoitelemaan pitämällä vain 12 tuntia luentoja? Ja mitä maagisia ratoja pitkin lähes miljoona euroa ohjautuu kuin itsestään Himaselle, joka vain viittaa vanhaan visioonsa? Olisiko kuitenkin tarvittu edes hitunen omaa missiota?

Vuonna 2009 maan valtaeliitti - Vanhanen, Katainen, Wallin - nimittäin tilasi Himaselta tulevaisuudenselvityksen, pokkarinakin julkaistun Kukoistuksen,  jotta voisi katsoa, miten Suomen voi pelastaa. Tässä yhden kriitikon murska-arviota Himasen visiopokkarista: 

"Himasen ponnistaman pökäleen oli tarkoitus osoittaa, että Suomen valtiojohto on kiinnostunut ajattelemisesta. Se on suloista, varsinkin jos ostaa vähän mukaillun Himasen kelailun siitä, että jokainen ajatus on arvokas. Mutta eivät kaikki ajatukset ole arvokkaita. Suuri osa Kukoistuksen käsikirjoituksesta olisi pitänyt ajaa jätevedenpuhdistamon läpi ja seuloa kaatopaikalle.
Himanen on naputellut 240 sivua kiemuraista tekstiä, jossa itsestäänselvyydet ("Talous on hyvä renki, mutta huono isäntä") lomittuvat kirjoittajan cv-merkintöihin ("Olen luennoinut tutkimustuloksistani ja käynyt niistä vuoropuhelua eri foorumeilla maailman menestyneimpien johtajien kanssa.")".

HS:ien Virpi Salmi syytti siis jo tuolloin Himasta paskanpuhumisesta. Pekka Himasen konkreettisin ehdotus oli Salmen mukaan se, että Suomeen pitäisi perustaa 10 miljoonalla eurolla seminaari, jotta Pekka pääsisi jubailemaan Bonon kanssa, vaikka toki hän on Bonon kanssa jubaillut tsiljoona kertaa aiemminkin. Myös Timo Harakka teilasi Himasen esitykset Talouselämä-lehdessä, samoin Yleisradion kriitikko Jouko Marttila. Valtiojohto uskoo silti Pekkaan ja tahtoo tältä lisää hinnalla, jolla saneeraisi jo monta homekoulua.

Mikä siis on Himasen menestyksen salaisuus? Miten se kaikki selitetään? Onko keisarilla vaatteita?

162 kommenttia:

  1. Minä olisin valmis uskomaan, että miehen omaksumiskyky on aivan valtava, että häneltä ovat suurten filosofien tuotokset kysyttäessä tulleet jo kaksitoistavuotiaana kuin vettä vaan.

    Minä olisin valmis uskomaan, että hän on erityslahjakkuus vailla vertaa, nero, kuten joitakuita tavataan korottaa.

    Minä olisin valmis uskomaan, ettei se outo kiilto hänen silmissään ole sitä miltä se näyttää, vaan suuren henkisyyden koto.

    Mutta.


    Kaikki mitä häneltä olen lukenut, on kevyttä tavaraa. Tuota omakehun ja olemattomien ajatusten sekasotkua.

    Se nerous hänessä, on tarjota porvareille sitä mitä kipeästi kaipaavat, teoriapohjaa itseään tukemaan.

    En tiedä hyväksytäänkö todisteita, mutta Mattiesko Hytönen kertoi jos ajat sitten, että Himanen käyttää väärin perustein Oxfordin yliopiston saavutuksia. Hän ei ole, tuskin on koskaan ollut, siellä kirjoilla.

    VastaaPoista
  2. Kaikki mitä olen Himaselta lukenut, on tosin kovin vähän.

    Netistä löytyvä "Sininen kirja" ja nyt toinen pieni tutkimussuunnitelma.

    Se mikä minua ihmetyttää, on filosofisen työn noin tarkka aikatauluttaminen, varmoja tuntuvat itsestään olevan. Työryhmä, Castells, ja muut.

    VastaaPoista
  3. En ole lukenut mitään Himaselta, joten en osaa sanoa hänen neroudestaan ja oivalluksistaan vielä mitään. Mitään erikoista ajatusta en edes muista häneltä kenenkään siteeranneen. On vain toisteltu, miten nero hän on.

    Olenkin tässä kyselemässä, mikä tekee hänestä lapsineron, teinineron, nuoren neron ja valtakunnan ykkösvisionaristin, jonka vanha aivohenkäyskin tuo lähes miljoona euroa miehen tilille. Kertokaa minulle, jos tiedätte! Toisaalta tuo summa ja sen vastaanotto puhuu minulle omaa rumaa kieltään. Ja ylipäänsä se, että mies on tuotteistanut neroutensa.

    VastaaPoista
  4. Aikoinaan kysyin Vilho Viksteeniltä että "miten kirjailija voi etukäteen tietää, että hän kirjoittaa trilogian?". Keskustelimme Marko Tapiosta vuonna 1968. Ville sanoi että "se on ammattitaitoa. samoin kun kirvesmies ottaa käteensä parrunkappaleen, hän tietää mitä siitä saa aikaiseksi". Minä en siihen oikein uskonut. Marko Tapio kirjoitti kaksi VALTAVAN upeaa kirjaa (Arktinen hysteria I: Vuoden 1939 ensilumi (WSOY, 1967), Arktinen hysteria II: Sano todella rakastatko minua (WSOY, 1968). Mutta trilogian kolmas osa antoi odottaa itseään. Lopuksihan siinä kävi niin, voi harmi, että Marko väitti kirjoittaneensa sen mutta ei halunnut julkaista sitä; se oli KOPin (tai SYPin) pankkilokerossa. No, sitten kun Marko kuoli - viinaan tietysti - niin avattiin tuo pankin tallelokero. Siellä oli riisi (eli 500 arkkia) puhdasta paperia.

    Himasesta minä en tiedä mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa mitä riisi on italiaksi. Riso. Arvaa mitä 500 arkkia on italiaksi. Risma.
      Ihan epäloogisia ovat.

      Poista
    2. Enemmän, oi Syreenini, minua kiinnostaa mitä "Sari" on italiaksi? Onko se "Iras"? - Turkiksi "Mikis" on "Sikim" ja se taas tarkoittaa ns.:ttua "naisten ulkoista synnytyselintä". - Minusta se on nyt vähän loukkaavaa! Tai sanotaanko näin: turkinkieli kielenä on outo ja osittain omituinen, eli loukkaava?

      Poista
    3. Mikis, paperipinoseni, Sari on italiaksi Saari. (Niin kaikki täällä nimen sanoo).
      Se ei tarkoita italiaksi mitään, mutta kirjailijan sanoin, " yksikään ihminen ei ole saari", joten joko en ole ihminen tai sitten italialaiset on väärässä.

      Turkkilaisista en tiedä mitään. Meidän koulun turkinopettaja ei edes polta kuin turkkilainen.

      Poista
    4. Kiinaksi sinä olisit "Sali". - Sitä en tiedä miten se kiljoitetaan.

      Poista
    5. Japaniksi olisit itse Mikisu.




      Poista
    6. Tuo nyt luetaan (lukee vasemmalta oikealle) ilmeisesti ylhäältä alas päin? Tai sitten alhaalta ylös päin. Missään nimessä tällä ei ole mitään tekemistä heprean kielen kanssa. Jota luetaan oikealta vasemmalle. (Luin kerran. Se oli joku sille kielelle kirjoitettu lastensatu. En ymmärtänyt siitä hölkäsen pöläystä.)

      Poista
  5. Älä sure, mikis, kukaan ei tunnu tietävän Himasesta mitään. Kuitenkin hän on hyvin merkittävä ja rikas mies. Eikä kukaan osaa sanoa, miten teoriassa on mahdollista lukea itsensä maisteriksi yhdessä vuodessa.

    Minä olen lukenut ja tenttinyt Marko Tapiot. Hän ei koskettanut minun nuorta sieluani mitenkään. Nyt voisi koskettaa, jos lukisin uudelleen enkä tenttisi. Se tenttiminen pilasi minulta monta hienoa kirjaa, luulen.

    VastaaPoista
  6. Long Play.fi, maksullisten internet-artikkelien tarjoaja, sai lentävän lähdön toiminnalleen. Ehkäpä Himasen seitsemänsadan tonnin esityksen hankinta oli poikkeuksellista, ei sellainen ainakaan lainhenkeen tuntuisi soveltuvan. Ehkei hankintalaki sitten suoranaisesti estä tällaista menettelyä.

    Mikä sitten sai kilpailevat mediat tuomaan asian niin voimakkaasti esille ja samalla mainostamaan Long play:ta? Onko kyse siitä, että toimittajat ja mediatoimijat haluavat kohottaa laatujournalismin asemaa?

    Toinen Himatuikusta kirjoittaneista on nimeltään Anu Silfverberg, nyt en muista yhteyksiä enkä foorumeita, mutta jossain olen nimeen törmännyt aikaisemminkin.

    "Voi aikoja, voi tapoja" lause on yksi kovasti viljellyistä, vaikkei sillä aikojen kuvaamisessa pitäisi olla vitsiä suurempaa arvoa, koska sen alkuperäinen sanoja oli ennen ajanlaskumme alkua elänyt Cicero.

    Vielä jokunen presidentti taaksepäin hallinnut Mauno Koivisto tyytyi sanomaan vain: "ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden!"

    VastaaPoista
  7. Tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta puhui ensimmäisenä Ahti Karjalainen. Se on myös järkevintä mitä hän pitkän valtiomiesuransa aikana sanoi. - Siitä huolimatta että tuo fraasi on varastettu: "Prediction is very difficult, especially about the future". (Niels Bohr 1885-1962.)

    Hitsi, jouduin lunttaamaan Wikipediaa. Mutta tiesin, että Koiviston rooli tuon lauseen synnyssä on korkeintaan kiilapoikana olo, eli oleminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvoin kai poliitikot mitään kuolemattomuuksia lausuvat ja hyvä niin.

      Yksittäisten lauseiden suhteen muutenkin olen usein epäluuloinen, saman ovat toisistaan tietämättä sanoneet monet, ja jos eivät sanoneet, ainakin ajatelleet.

      Koivostion kiila oli paikallaan.

      Poista
    2. "Harvoin kai poliitikot mitään kuolemattomuuksia lausuvat ja hyvä niin."

      Tämä on niin totta kuin totta voi olla. Ajatellapas että Putin/Obama äkkiä - nojaillessaan tylsänä eräänä maanantaiaamuna työpöytänsä ääressä, pienessä krapulassa - sanoisi äkkiä että "vittu, mää taidankin räjäyttää kaikki paskaks..."

      Parempi on että sanovat "mehr Licht", tms. pöljää.

      Poista
  8. Ps. Himasesta en tiedä sanoa mitä hän vastaavassa tilanteessa sanoisi? - Ehkä espanjaksi, jotain?

    VastaaPoista
  9. En tiedä, mikä on LongPlay.fi enkä miten se Himaseen liittyy. Ihmisiä tuntuu eniten tässä kiinnostavan mahdollinen korruptio ja Kataisen liikkeet, minua ei niinkään. Korruptiota on Suomessa aina ollut, ja valtaapitävät ovat meillä yhtä ketkuja kuin muuallakin.

    Minusta ainoa kiinnostava kohta tässä on Himasen persoona, mutta hänestä ei kukaan tunnu tietävän mitään. Kukaan ei ole lukenut hänen ajatuksiaan, joita ei yleisesti tunneta. Tämä on aika outoa, kun kyseessä on näin merkittävä filosofi.

    VastaaPoista
  10. Olisi Himaselle löytynyt pätevämpiäkin kriitikoita kuin Salmi ja Harakka.

    http://www.pohjalainen.fi/mielipide/kolumnit/himanen-ja-hyvat-veljet-1.1345180?fb_action_ids=543008332410508&fb_action_types=og.recommends&fb_source=aggregation&fb_aggregation_id=246965925417366

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta Jaaha, minähän mainitsen Kari Uusikylän tekstissäni! Pohjalaisen artikkelia tosin en ole nähnyt, vain Ilta-Sanomissa olleen. Mutta samat asiat molemmissa näyttää olevan. Mitä Uusikylään tulee, hän on yksi parhaista kasvatusalan asiantuntijoista.

      Poista
    2. Näin eräs blogisti Salmesta:

      - "Virpi Salmi pilkkaa kaikkia. Se on hänen tyylinsä. Jos sinä olet erilainen ja ajattelet hiemankin valtavirrasta poikkeavasti, niin olet ylimielinen, valehteleva ja tekopyhä kusipäinen paska. Jos olet ihan tavallinen peruskansalainen, olet harmaa ja elämässäsi epäonnistunut valittava junttipaska. Näin se menee tiivistetysti Salmen kolumneissa. Vuorotellen vain valitaan sitten että dissataanko näitä erilaisia kusipääpaskoja vai näitä harmaita tavispaskoja. Jostain valmiista sanalistasta sitten ripotellaan pilkattavasta riippuen sanoja kuten "luomutee", "kultainen noutaja", "brunssi", tai "rivitalo".

      Poista
    3. Minua kiinnostaa enemmän, mitä sinä ajattelet kuin suora sitaatti joltain.

      Virpi Salmi on mainio kolumnisti. Lisäsin hänet jopa sivupalkkiini. Its en ajattele asioista läheskään aina samoin, päinvastoin ajattelen mm. hänen kirjoituksestaan äitien paikasta töissä. Silti peukutan Virpiä!

      Poista
    4. Aa kappas, enpä huomannutkaan Uusikylä-mainintaasi. Sorry.

      Poista
    5. Noh, saat anteeksi. Tämä muistuttaa minua terveellisesti siitä, miten tarkkaan te, rakkaat ihmiset, näitä tekstejäni luette!

      Poista
  11. Himasta mätkitään nyt joka puolelta siihen malliin, että kaltaiseni vastarannan väinämöisen ajukopassa alkaa itää epäilyksen siemen... Miten se Janten laki menikään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapsa, nyt sinulla on tilaisuus kertoa, miksi Himanen on niin hyvä, jos kerran koet, että häntä hutkitaan Janten lain mukaisesti alas kateudesta? Sitä minä tässä juuri kyselen, en väitä mitään enkä hauku Himasta. Olen kauhean utelias!

      Poista
    2. Voi myös ajatella, että pikkukylämeininkiä on ollut myös hyperbola Himasen ympärillä.

      Kahden olen Himasta nähnyt kehuvan, Kemppisen ja Esa Saarisen.

      Hmmmhhh.

      Poista
    3. Näin on Kemppinen sanonut Himasesta:

      " Himanen on henkilönä yhtä vaikea saada kiinni kuin hänen esitystensä ajatus – jotenkin tulee mieleen porsaan juoksu. Siinäkään vauhti nopeus ei sinänsä ole ongelma, mutta otapa kiinni!

      Koska Pekka on kunnon mies, ei ole koskaan tullut mieleenikään ehdottaa, että hän ilmoittautuisi kohteeksi rodeoissa suosittuun lajiin ”ota kiinni rasvattu possu”. – Jos joku huomaa ilkeyden tapaista tässä, se johtuu kateudesta. Olen nähnyt, mihin kohtaan hän laittaa desimaalipilkun kirjoittaessaan laskuja esityksistään. Minä laskutan tunnista 20 tai 50 euroa. Eroa on dekadeja.
      "

      Poista
    4. ..vain niin, sittei jää jäljelle kuin Saarinen.

      Himasen sisällöntuottamiset eivät kuitenkaan ole nyt alkaneessa keskustelussa se pääasia.

      Pääasia on edelleen se Kataisen, Jyrki Kataisen, pääministeri Jyrki Kataisen, suorittama tilaus ja Himasen lobbaaminen myös muille.

      Poista
    5. Sandemose! Ah! (Nuoruus vilisee silmieni ohi kuin tunturilta tuleva pärskähtelevä puro.) Mutta ennen "Janten lakia" (Pakolainen ylittää jälkensä) retkahdin tuohon "Me koristamme itsemme sarvilla". Tulin meriltä, kirja sopi minulle "kuin... kuin... suutarin nyrkki sian perseeseen"... (Äkkiseltään en keksinyt parempaakaan vertausta.)

      Poista
    6. Aksel Sandemosen virittelemä Janten laki ei estäisi sitä etteikö Mikiksen kirjallinen tuotanto voisi pulpahtaa "kirjoitelmien" ohella esille myös tässä blogissa. Olethan sentään blogin kommentoijista ihan oikea kirjailija, toinen niistä.

      Poista
    7. Et vittuilisi. Rakas Tuntematon...

      Poista
    8. Kyllä täällä kommentoi/on kommentoinut enemmän kuin kaksi "oikeaa kirjailijaa", anonyymi.

      Poista
    9. PS Tänäisessä kirjoituksessa Kemppinen sitten taas kehuukin Himasta, joskin myös arvostelee, on kuin saippuapala, joka luiskahtaa käsistä.

      Poista
    10. Olen minäkin kirjoja kirjoittanut, ammatikseni, eli en ole pannut niihin nimeäni, ainoastaan laskuttanut kuin Himanen.

      Joo, Kemppinen tuli linjoilleni. Ei hän ihan niin sydämetön roisto olekaan kuin antaa ymmärtää, meinaan kun nousee puolustamaan potkittua. Voihan olla, että potkuja satelee ansaitusti.

      Jatkankin tästä tuolla ketjun nykypäässä. Eli vastaan Iineksen haasteeseen.

      Poista
  12. Olen aina luullut että olen vain liian tyhmä ymmärtääkseni Himasta. Haluaisin kovasti pitää tästä käsityksestäni kiinni. Ainakin olen liian tyhmä hankkimaan viisauksilla miljoonia.
    Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa.
    (Tämän viisauden ihan itse just keksin, uskokaa nyt!)

    Filosofia on usein itsestäänselvyyksien ja/tai lainauksien toistelua, on vaikea ajatella mitään omaperäistä vaikka olisi miten älykäs. Äly kai sitten auttaa sanomaan asiat niin, että ne kuulostavat uusilta.

    VastaaPoista
  13. Tässä ote tutkimussuunnitelmasta (linkki jossain ylempänä Rikun kommentissa):


    (1) Suomen tulevaisuusselonteon kontribuutiot ohjausryhmän kautta

    Välittömästi tutkimustulosten valmistuttua sisällölliset kontribuutiot ja vuorovaikutus Suomen tulevaisuusselonteon prosessin kanssa ohjausryhmän kautta: käsitteellinen kehikko, kansainväliset caset, osateemat sekä policy implications. Pääfokuksena dialogissa on aina kysymys Suomen kannalta.


    ...SIIS MITÄ HELVETTIÄ?

    Miten tuollaista kieltä voi kukaan kirjoittaa?
    HUONOA!


    Tää lähtis nyt jäähylle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järkyttävää, kai tuo on omakustanne? Liitän yleissivistävästä ja päivänpolttavasta teemasta - nuoret ja nerous - sitä, onko heillä kykyjä sen jälkeen enää tuottaa laadukasta ja ymmärrettävää suomenkieltä, voi tietysti ihmetellä.. vai voiko, kieli on köyhtymässä kuten kansakin:)

      Poista
  14. Kyllä, minäkin innostun suomimaan: helvetin huonoa tekstiä voi tuottaa vain helvetin huono ajattelu.

    Tuo on kammottavaa kieltä, joka kertoo katkokävelystä, ei vaan katkoajattelusta, jossa heitellään kehiin irtokliseitä, muttei synteesiä, jonka pitäisi olla kaiken ajattelun tulos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta huonosti englannista käännettyjä (tai jopa kääntämättömiä) sanoja käyttävä kirjoittaja on huolimaton. En voi keksiä mitään muuta syytä tekstin huonoudelle kuin laiskuus.

      Poista
    2. Saako tässä yhteydessä sanoa, että ärsyttäviä ovat myös ihmiset, jotka viljelevät englismejä puheessaan? Näin aikuisiällä opiskelijapiireihin siirryttyäni häkellyin tästä trendistä ensin kovasti; nykyään huomaan sortuvani itse samaan...

      Poista
    3. Itse yritän olla sortumatta, vaikken mikään vakavanha puristi olekaan. Liika käyttö, omg.

      Poista
    4. Minusta tapaus Himaseen pätee Sarin käyttämä vanha sanonta "ei se ole tythmä joka pyytää vaan se joka makssa".

      Onhan päivänselvää että Himasen Pekka on on vain pelinappula jota käytetään yhtä paljon asiantuntijana kuin tarkoitusmukaisuussyistä. Kukapa nyt aivan oikeasti tietäisi mitä juuri nyt pitäisi tehdä kontra kotimaa/globaalit markkinat jotta usko ja luottamus tulevaisuuteen säilyisi. On luotava positiivisia odotuksia ja mahdollisuuksia jokaisen henkilökohtaiseen vaikuttamiseen ja ennenkaikkea, selviitymiseen.

      Mikäs sen helponpaa kuin kuin luoda raamatullisia näkymiä ""uskon" kaikkivoipaisuuteen, uskoa siihen mitä ei voi todistaa, saati järjellisesti uskoa.

      Poista
  15. Katsoin juuri TV1 ohjelman hiihtoa koskevasta veritankkauksesta enkä voinut välttyä yhdistämättä asiaa Himas -keissiin.

    80-luvulla kohistiin bisnesnero Sam Inkisen ajatuksista uuden aukakauden airueena. Johtavat poliitikot liehittelivät tungokseen asti tuota uuden ajan näkijää, joka ratkaisisi Suomen kohtalon, joko pysyä teknisessä keityksessä mukana tai kuolla. Hyvin kävi, vain Inkinen katosi.

    Tapaus Jalovaara. 80-luvun alussa kohistiin uudesta evankelistasta joka pisti vipinää kalkkeutuneeseen kansalliskirkkoomme. Alkoi julistamisen ja tunnustamisen aika. Oli aika puhua kielillä ja "käsillä", tuntea syvästi, myös uskonnollisesti. Olimme kokemuksen ja itsetuntemuksemme äärellä. Nyt kun aikuisten oikeasti, ihmiset etsivät itseään ei kirkolla ole tarjota "mitään".

    Entäs sitten jääkiekkoväkivalta. Jo yli kaksi vuosikymmnetä sitten käydessäni ensimmäisen ja viimeisen kerran jääkiekko-ottelussa totesin peli-ilon ja väkivaltaisuuden rankan ristiriidan jälkimmäisen hyväksi, itselleni tarpeettomaksi. Asia on vain raaistunut ja ristiriitaistunut.

    Olen lukenut Lahden dopigskandaalin jälkeen laaditun Lauri Tarastin johtaman asiantuntija raportin ja ymmärtänyt yksiselitteisesti että doping käytännöt ovat tosiasiaa. Siitä huolimatta yhä edelleen urheilu organisaationa on tavalla tai toisella mukana vilunkipelissä. Asiasta vain ei ollut, eikä haluttu, rikosoikeudellista tutkintaa.

    Yhä uudelleen ja uudelleen olemme valmiita uskomaan ja toivomaan ettei poliittisia virkanimityksiä enää harrastetettaisi. Nythän niitä nomen omaan juuri tehdäänkin. Voimme vain sivusta seurata kun yhdistyneissä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä taistellaan poliittisista virkanimityksistä ja hallintopaikoista. Voi vain kuvitella mikä hässäkkä syntyy kun keskustalaisissa kunnissa valtaan pyrähtää Persut tai pelkkiä talouslukuja "ymmärtävä" kokoomuslainen. Puhumattakaan saman ideologian aallonharjalle pyrkivä Demari.

    Eipä vähä mittään. Suurin viimevuosikymmenten puhallus ja voittahevoseen uskominen on tapahtunut kuitenkin terveydenhuollossa. Kaikki vannomme kunnallisen terveydenhuollon nimiin, ennenkaikkea sen laatuun ja tasa-arvoon. Heti perään olemme tuohtuneita sen toimimattomuuteen. Ei saa aikoja, ei ole lääkäreita ja joutuu kohtuuttomasti jonottamaan.

    Vaadimme kahden tähden palvelun rahoituksella viiden tähden palvelua ja kun emme sitä saa, on saamamme jukinen terveyspalvelu perseestä. Jatkuva resurssipula, vajaa resurssointi, ei olekkaan syylinen vaan byrokratia ja tehottomuus. Kilpailun puute on yksityissektorilla nostanut hinnat kilpailun ulottamattomiin ja hyödyttänyt eniten varakkaampia terveyspalvelujen käyttäjiä. Tämän toteaa jo Lääkäriliittokin ja tutkimukset toteavat Suomen äveräimmän kunnan, Kainiaisten, kayttävän Kela-korvausta eniten.

    VastaaPoista
  16. Asiallinen kannanotto. Olen samaa mieltä. - mr

    VastaaPoista
  17. Aamuisessa Helsingin Sanomissa Himasen kanssa kirjan tehnyt Manuel Castells puolustaa Himasta, jota hän pitää "nerokkaana" ja ihmettelee HS:lle lähettämässään kirjeessä tämän Suomessa saamaa kohtelua. Hänkin selittää - Janten lain tapaan mutta sitä nimeämättä - kohua kateudella, jota akateemisessa maailmassa tunnetaan. Erikoisesti hän mainitsee Himasen nerokkaan konseptin informaatioajan hakkeritekniikasta, joka on "täysin vallankumouksellinen".

    Ettäs tiedätte. Kateus tässä vain puhuu, kun joku on huippuhyvä. Minua kyllä nyt taas vaivaa se, etten edelleenkään saa esimerkkiä siitä, mikä konkreettinen ajatus on nerokasta ja vallankumouksellista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäs tuo nyt on. Viimeistään ensi viikon Hesarissa, Himanen kehuu Castellsin merkitystä koko post- ja varhaisemman informaatioajan kehityksessä.

      Poista
    2. Niin, siis miehillähän on yhteisiä projekteja. He kirjoittivat vuonna 2001 yhdessä kirjan Suomen tietoyhteiskuntamalli ja Castells kirjoitti loppusanat Himasen kirjaan Hakkerietiikka ja informaatioajan henki.

      Nyt kyllä kiinnostaa. Mitä kummaa on hakkerietiikka? Entä millainen on informaatioajan henki? Näihin olennaisiin kysymyksiin sieluni nyt halajaa vastausta.

      Poista
  18. Himasen henkisellä isällä, Esa Saarisella, lienee ihan hyvää tekstiä filosofiasta, joku filosofiaa syvemmin tunteva voisi tietysti kertoa lähemmin.

    Kuitenkin Saarinen jo nuoruudestaan lähtien keskittyi enemmän showbusinekseen, kuin laajempiin hankkeisiin tehdä tomuista tiedettä tutkijankammioissa.

    Teknisen korkeakoulun filosofian professoriksi ajautuminen ei välttämättä luulisi olevan kuuminta hottia filosofille.

    Taitaa Esa Saarinen silti tienata luennoillaan melkoisia summia hänkin, aika monet taitavat haluta hänet puhumaan samanlaisia asioita, samanlaisella kielellä, kuin Remu Aaltonen.

    Mutta Saarista kuunnellessa pöntöt tutisee tiukemmin ja oikeen tsennaa miten binekset lähtee skeba kuutosella universumeihin!

    VastaaPoista
  19. Tällainen kaikki syö tieteellistä filosofiaakin. Että valjastetaan filosofia kaupalliseksi ratsuksi, jolla tehdään maallista mammonaa ja mainetta.

    Jään ihmettelemään, eikö filosofi näekään tätä käynnistyvää kuviota, sen makaaberiutta. Luulin, että filosofi on nimenomaan näkijä, joka kytkee piuhat oikein ja etenee ajatusradoilla maallisista esteistä ja mesimaljoista huolimatta, ei lankea vääriin ajatuksiin, vaan tekee oikeita valintoja.

    Kaiken järjen mukaan Jari Sarasvuokin on merkittävä filosofi.

    VastaaPoista
  20. Jos "vanhoja" filosofeja opiskelemalla ei ole löydetty tapoja hoitaa maata ja sen kansalaisia, ei ole oletettavaa, että tässä ajassakaan olisi saatavilla edes 700 000 euroa naaman eteen läväyttämällä sellaista hengen rikkautta, mikä siivittäisi kansakunnan riemuun ja rikkauteen.

    Siis todellako Himaselta luultiin saatavan jotakin konkreettista?

    Himasen hengentuotteen on ladannut 1500 ihmistä - jonkin tiedon mukaan - ja lukenut heistä vain osa, joten me kaikki muut arvostelemme sisältöä mutu-tuntumalta.

    VastaaPoista
  21. Se taitaa olla sillä lailla näissä uskon-, tieteen-, ja kansanvillitsemisasioissa, että aikaisemmin tahti oli Joka kymmenes vuosi; näin internetin ja nopeamman tiedonvälityksen aikakaudella tahti on epäilemttä tiivistynyt.

    (MAN:n lisäksi kappaleella mm. Cisse Häkkinen ja Albert Järvinen, mutta taisivat noihin aikoihin olla tuhannen päissään.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ..ja Remu paukuttaa.

      "siin ei oo mitään kysymistä - Tai on, Tai On!"

      Poista
  22. Noista Himasen ja Castellsin kirjoittamien kirjojen nimistä päätellen he puhuvat tietotekniikasta, ei eettisistä kysymyksistä. Miten tietotekniikalla voidaan parantaa maailmaa? Tai tekniikalla ylipäänsä? Ja edelleen, mitä on hakkerietiikka?

    VastaaPoista
  23. PS Minä en arvostele, Kuunkuiske, vaan epätoivon vimmalla kyselen muilta, mikä se sisältö on. Olen kauhean utelias. Kai nyt joku sentään on Himasta lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hakkerietiikka? Etsii vastausta kysymykseen mitä työ on tulevaisuudessa. Kuinka säilyttää intohimo tekemiseen ilman rahan kiihoketta ja kuinka rajata yhteiskunnallisesti tärkeä työ ja vain itseä kiinnostavat asiat. Intohimoisesti itseään ja taitojaan revittelevä blogisti on mitä ilmeisin hakkerieettinen toimija.

      Informaatioajan henki? Kaiken maailman tiedon on oltava kaikkien vapaasti saatavilla.


      Himanen on "freelanser" filosofi, riipumaton toimija vailla tiedeyhteisön laadullisia ja määrällisiä vaateita ja tavoitteita.

      Poista
    2. No niin, sieltähän se tuli, hakkerietiikan lyhyt oppimäärä.

      Hakkerietiikka on siis symbolinen nimitys intohimoiselle suhtautumiselle omaan työhön. Tarvitaan passionia, ei markkinatalouteen perustuvaa protestanttista työetiikkaa. Raha on toisarvoista eettiselle hakkerille, kuten Himaselle. Toisaalta rahalla voi ostaa lisää passionistista suhtautumista työhön ja olla rahalla voi olla vapaa.

      Erinomainen artikkeli hakkerietiikasta löytyy täältä.

      Toisaalta jää kysymään, mitä uutta tässä on. Ja toiseksi voisi kysyä, että miten passionia toteutetaan vaikkapa siivoojan työssä, vanhusten vaippoja vaihdettaessa, poliisintyössä, betoniraudoittajan työssä, sekatyömiehen töissä, Siwan kassalla....

      Poista
    3. No, et sitten kuitenkaan lukenut linkittämääsi juttua koska siinä nimenomaan todettiin:

      - "Aloitin tämän Himasen kirjan esittelyn Castellsista kahdesta syystä. Toinen on, että Himasen analyysi verkostoyhteiskunnasta perustuu keskeisesti Castellsin teoriaan, ja toinen on se, että Castells esittää oman jälkipuheensa päätteeksi hyvän analyysin Himasen kirjan merkityksestä. Castells nimittäin toteaa, että ei ole teknologista vallankumousta ilman kulttuurista muutosta. Verkostoyhteiskunta ei ole syntynyt vain markkinavoimien vaikutuksesta. On tarvittu uutta kulttuuria, uutta henkeä, joka edistää luovuutta, jakamista ja yhteistyötä. Tätä uutta kulttuuria ei ole tutkittu juuri ollenkaan. Siksi Himasen teoria hakkerikulttuurista informationalismin henkenä on eräänlainen läpimurto, uusi sivu verkostoyhteiskunnan hahmottamisessa."

      Poista
    4. Miten niin en lukenut? Luinhan minä tuon. Olen vaan eri mieltä siinä, että asia on uusi ja Himanen & Castellsin keksimä. Minusta ei tarvitse olla nero nähdäkseen, että uusi ihminen tahtoo intohimoa ja kaiken vapautta. Kyllähän sinäkin tämän varmaan näet.

      Sekin on selvää, että vallankumous tulee aina vasta kun ihminen on jo muuttunut, eikä niin, että vallankumous muuttaa ihmisen. Ihminenhän vallankumouksen tekee, kansa.

      Mitä tutkimiseen tulee, uudenlaista informaatiokulttuuria kyllä tutkitaan ilman Himastakin. Hän on yksi muiden joukossa, varmaan huippuälykäs, mutta eihän äly riitä, jos ihmiseltä puuttuu viisaus toimia yhteisössä.

      Poista
    5. Ehkä sitten luit, mutta et näköjään ymmärtänyt.

      Poista
    6. Voisitko täsmentää, mitä en ymmärtänyt?

      Ehkä osaisin vastata sinulle täsmällisemmin, jos et itse olisi hiljaa sitaatin takana ja panisi vain sitaattia keskustelemaan kanssani. Minä en voi aavistaa, mitä tahdot sitaatilla sanoa, kun et sano itse sitaatista mitään. Mikä kohta sitaatissa siis sotii sitä vastaan, mitä sanoin edellä?

      Poista
  24. Hyvinvointiyheiskunnan palvelujen takeena on ollut n. 3% prosentin talouskasvu. Näkymät ovat, vuoteen 2030 talouskasvu on vain puolet tuosta, 1,5%. Tämä fakta tietää neljänneksen leikkausta "hyvinvointiimme.

    Ihmisten fyysinen "hiostaminen" on työnteossa viety tappiin. Kannustimilla ja pakkotoimilla ei inhimillisesti enää voida työn tuottavuutta lisätä. Tietotekniikkakin on valjastettu kaikkialle tuotantoon ja organisointiin.

    Himasen teesit ovat: Globaali verkosto, informationaalinen tuottavuuskasvu ja tiedon osuus tuotannontekijöinä.

    Nuo mainitut ammattilaiset, siivoojat, lähihoitajat, poliisit, betoniraudoittajat, sekatyömiehet ja Siwan kassat eivät ole noiden talouskasvun edellytysten asiantuntijoita mutta muuttuneen toimintaympäristön ymmärtäjinä ovatkin tuon tuottavuuden kasvun takeina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maatalousvaltainen yhteiskunta – Teollinen, urbaani yhteiskunta—Palveluyhteiskunta (muuttunut holhous-kontrolli-valvonta-yhteiskunnaksi) — Avoin tietoyhteiskunta (tai: internetyhteiskunta joka muuttaisi/muuttaa mm korporatiivisia ja hierarkkisia hallintovaltioita). Merkkejä tämänkaltaisesta on jo paljon olemassa (esimerkiksi verkkovaikuttaminen, sähköinen asiointi yms.).

      Kaikki nämä elävät rinnakkain pitkään. Himanen edustaa ajatuksineen tuota mahdollista tietoyhteiskuntamallia jossa kansalaisuus ei enää merkitse jäsenyyttä vain kansallisessa valtiossa vaan myös globaalimmissa yhteisöissä joilla on myös todellista vaikutusvaltaa ja toimijuusvaltuuksia.

      ”Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen takeena on ollut n. 3% prosentin talouskasvu. Näkymät ovat, vuoteen 2030 talouskasvu on vain puolet tuosta, 1,5%. Tämä fakta tietää neljänneksen leikkausta hyvinvointiimme.”

      Hyvinvoinnin uudelleen määrittelystä on myös kyse. Hyvinvointi ei enää voi rakentua vain sille ajatukselle, että meillä on julkisin varoin kustannetut palvelut jotka tulevat automaattisesti yhteiskunnalta. Julkiset palvelut tulevat kutistumaan, rinnalle syntyy yksityisiä palveluja ja myös vapaaehtoisvoimin, kansalaisten omaehtoisesti pyörittämiä palveluja (esim päiväkoteja, vanhuspalveluja tms.). Työ määrittyy mahdollisesti uudelleen.

      Pienet palveluyritykset kuten kampaamot, sekatyömiespalvelut, autojen huoltomiehet, siivouspalvelut säilynevät pitkään, mutta muuttuvat valtaosin yritysmuotoisiksi. Suuntahan on ollut se jo pitkään: koulujen siivous ja muut huoltotehtävät on ulkoistettu firmoille aikapäiviä sitten. Kauppojen kassat ja pankkien asiakaspalvelutoimintakin on suurelta osin verkkopalvelua. Kirjastoissa on osa palveluista jo automatisoituja tai verkkovälitteisiä.

      Esimerkkejä elämänmuutoksista ei tarvitse kaukaa etsiä. Tietoteknologia ja verkot hallitsevat.

      Se minkälaisia vaikutuksia näillä muutoksilla on ihmiseen, noin ihan syvemmältäkin, siitä me emme tiedä, ei edes Himanen voi sitä tietää. Mutta tuohon teknologiayhteiskuntaan hän meitä haluaa ohjata.




      Poista
    2. Näinhän tuo kehitys näyttää kulkevan, toinen Anonyymi, ja juuri tuohon suuntaan, että julkisen osuus vähenee ja kyseenalaistuu, yksityinen yrittäminen korostuu. Tämä on kieltämättä raju muutos ja vaatii uudenlaista asennoitumista yksilön omassa panostuksessa: leipä ei tule valmiina suuhun, vaan se ansaitaan itse intohimoisen ja miellyttävän työnteon kautta.

      Vaan miten minusta tämä muistuttaa kapitalismia parhaimmillaan? Ei ihme, että Katainenkin tuosta innnostuu.

      Tuo sitten vielä, että ei tässä Himasta tarvita, kehitys tapahtuu ilman hänen ohjaamistaankin. Hän ei lisäksi tietääkseni ole tutkija, hänen teoksensa eivät ole tutkimuksia, vaan kuvauksia olemassaolevasta ja tämän pohjaltaennustuksia tulevasta. En vieläkään näe sitä ydinkohtaa, mikä on Himasen osuus tässä kaikessa kehityskulussa.

      Poista
  25. Iines: "...nyt sinulla on tilaisuus kertoa, miksi Himanen on niin hyvä, jos kerran koet, että häntä hutkitaan Janten lain mukaisesti alas kateudesta?"

    Lupasin palata tähän ja ilokseni huomasinkin, että Himasen ajattelua on täällä jo käsiteltykin ihan korrektisti. Miehestä voi olla montaa mieltä, mutta fakta on, että hän väitteli tohtoriksi B. Russelista 20-vuotiaana. Aikamoinen Il-Jong-suoritus länsimaisessa demokratiassa omin voimin.

    Viittasin Janten lakiin eli "kateuteen", jossa yhteisö pyrkii estämään väärien tahojen kukkoilun. En syytä siitä tietenkään Iinestä enkä sinänsä tätä blogiakaan, mutta kyllä täälläkin on sorruttu samantapaiseen joukkomollaukseen kuin muuallakin mediassa. Kilvoitellaan siitä, kuka herjaisi Himasta – tuota pientä leuhkaa pekka töpöhäntää - sattuvimmin reippaassa pilli ja pulla -hengessä.

    Asiaan: miksi minun pitäisi todistaa, että Himanen on hyvä ja palkkionsa ansainnut? Eikö mollaajien pitäisi päinvastoin todistaa, että asia ei ole niin? Yksittäisten kappaleiden poimiminen ja niille nauraminen ei sitä todista.

    Sattuneesta syystä olin apujoukoissa tietoteknisen kehityksen eturintamassa vuosituhannen vaihteessa, jolloin maan terävimmät aivot miettivät millainen on tämä tuleva toinen tai kolmas teollinen vallankumous. Joka siis muuttaa myös kulttuurimme ja elintapamme, kuten aiemmatkin vastaavat vallankumoukset. Puhuttiin Tietoyhteiskunnasta, Palveluyhteiskunnasta ja Uuden Taloudesta. Tai Verkostoyhteiskunnasta, jossa kansallisvaltiot kuihtuvat ja yhteisöt muodustavat eri kriteerein. Mitä se taas tarkoittaa suomalaiselle Hyvinvointiyhteiskunnalle - sehän voi sortua, ellei ole "suomalaisia" sitä rahoittamassa.

    En ole perehtynyt mitenkään erikoisemmin Himasen ideoihin, mutta mielestäni hän jatkaa tällaista pohdiskelua. Johonkin suuntaan me olemme menossa ja jotenkin se muuttaa yhteiskuntaamme, mutta miten, siitä meillä ei ole aavistustakaan. Miten ansiokkaasti Himanen tässä onnistuu, se jää nähtäväksi.

    Mutta ei sitä myöskään meiltä kysytä, vaan aika sen näyttää.

    Siihen asti vältän ainakin tässä asiassa ryntäämästä potkijoiden rinkiin, sillä harvoin potkijatkaan oikeassa ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitukseni ei silti ole suitsia arvostelua ja mille tahansa asialle nauramista. Yritin vain kertoa, miksi itse heräsin epäilemään, että onkohan Himasen jutuissa sittenkin jotakin itua...

      Eilen itsekin eräässä tilaisuudessa heitin iloista herjaa Himasesta, Kataisesta ja Kyllösestä. Trafin tietopalvelu siirtyi Espanjaan juuri saman 0,7 miljoonan euron takia, jonka Himanen sai tiskin alta.

      Tätä puliveivausta sopii kyllä arvostella, sillä se on hävytöntä.

      Poista
    2. Tapsa, en halua kiistää Himasen älykkyyttä enkä opillisia suorituksia. Kysyn vain uteliaana, miten se kaikki on mahdollista. Eniten ihmettelen maisteriksi valmistumista vuodessa. Sen jälkeenhän ei ole erityinen uroteko kirjoittaa väitöskirjaa nopeassa tahdissa. Monen maisterin gradu kävisi lähes sellaisenaan väitöskirjaksi vähän täydennettynä.

      Mikä se Himasen juttu siis on? Luettuani muitakin keskusteluja tulen siihen tulokseen, että kukaan ei osaa sanoa, mikä on Himasen kuningasajatus, siis hänen itsensä keksimä, hänen neroutensa hedelmä. Muissa keskusteluissa on jopa osoitettu, että Himasen visiot ovat yleisiä visioita ja hänen tekstinsä on sitaattikokoelma.

      Ei ole siis neroutta nähdä, että yhteiskunta on muuttunut tietoyhteiskunnaksi, jossa vapaa tiedonkulku on yleinen visio ja kaikkien missio. Eikä tässä tarvita soihdunkantajaa, kaikki tämä tapahtuu itsestään.

      Tapsa, kukaan ei ole tässä siis mollannut Himasen ajatuksia, kun niitä ei edes näytä olevan. On mollattu sitä, että mitään ei tunnu löytyvän, vain infernaalisen kallista konsultointia, jossa tilaajalle myydään folioon käärittyä ilmaa.

      Poista
    3. "Eikä tässä tarvita soihdunkantajaa, kaikki tämä tapahtuu itsestään."

      Tästä asiasta olen täysin eri mieltä. Me emme vielä ymmärrä, miten tämä ns. "tietoyhteiskunta" muuttaa maailmaa ja samalla meidän yhteiskuntaamme.

      Totta kai murros tapahtuu itsestään, ainakin osaksi, mutta pienelle kansakunnalle on elintärkeää havaita muutoksen suunta ajoissa. Ja se on nimenomaan Kataisen tehtävä ja siksi hän yrittää nähdä tulevaisuuteen profeetan avulla.

      Olemmehan nähneet, miten kävi Nokialle, kun siellä ei ymmärretty mihin maailma oli menossa. Tai millaisissa ongelmissa on printtimedia. Suomen osalta kyse on tietenkin pitemmän ajanjakson ennakoimisesta. Se on tunnetusti vaikeaa, mutta viisas valtiojohto edes yrittää.

      En siis tiedä, mitä Himanen näkee vai näkeekö mitään, mutta sen ymmärrän erinomaisesti, mitä Katainen yrittää saada selville.


      Poista
  26. Asiallinen kannanotto. Molemmat.

    VastaaPoista
  27. Minä olen aina ajatellut olevani vastarannan kiiskien kiiski, ihan vain siitä ilosta.

    Kerro, Tapsa, miksi sai tilata ilman kilpailutusta kommunismiako?

    Miten onnistuu vuodessa maisteriksi, sääntöjen mukaan se ei ole mahdollista. Stalinismiako?

    Entä se tohtoruusennätys - Brezneviäkö?

    Näihin kun vastaat, olen samaa mieltä kanssasi, mutten näistä.

    VastaaPoista
  28. No jaa, olen näistäkin kanssasi samaa mieltä, jos juokset Hakaniemen ympäri ja huudat kolmensadan metrin välein: "TULI TAAS SANOTTUA, TULI TAAS SANOTTUA!"

    VastaaPoista
  29. ??????????????????

    Minä huomaan (taas) harmikseni sen että niissä asioissa joissa olen samaa mieltä Iineksen kanssa (ja niitähän on)) en juuri koskaan "komppaa" häntä. - Jotenkin iineksen ottaa itsestäänselvyytenä: tuttu, taattu ja turvallinen kuin Teddy-karhu (joka on pehmeä).

    Aika ihana, ihmiseksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä muistan, kun televiisiossa oli se suunnattoman lihava mies, Ilkka Suominen, ja sanoi: "Ole porvari!" - Se oli niin kaunista, tippa tulee vieläkin minun viilattuun linssiini . Aattelin silloin, että säälistä tuen.

      Poista
  30. ????

    Joku on sanonut - oliko se nyt Valio - että meidän jokaisen sisällä asuu pieni lehmä. Voi olla näin. Mutta minua kiinnostaakin se että mikä sen lehmän sisällä asuu? Kommunistiko? Tai hevoinen?

    Ps. Lehmä kauheesti märehtii menneitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainosurani alussa aina kun joku (yleensä vaimoni) kehui jotain mainosta, odotin minuutin ja kysyin sitten, että mikä oli se mainostettu tuote? Sadannella kerralla viestini meni melkein perille.

      Pieni lehmäkin on moneen kertaan kehuttua ja alan sisäisillä palkinnoilla palkittua hyvää mainontaa, jolla rakennettiin brändiä ja tultaisiin voittamaan markkinaosuuksia tyrät rytkyen, kuulemma.

      Kyseessä oli siis Valion pahin kilpailija: ruotsalainen Arla.

      Poista
    2. Mainos on kai huono, ellei sen kohdetta tai valmistajaa muista. Jokin mainos on niin kaukana itse tuotteesta, että siitä ei muista jälkeenpäin edes sitä, mitä aihetta se mainosti.

      Arlan lehmämainos oli hyvä, sen minusta muisti hyvin. Jokaisessa meistä asuu pieni lehmä - Arla.

      Poista
    3. Mikis ei muistanut. Mutta hän ei varmaan kuulunut edes kohderyhmään.

      Poista
    4. Mikiksellä on varmaan valikoiva muisti, hän muistaa tärkeät asiat. Minä taas en ehkä muista tärkeitä, vaan nämä simppelit.

      Poista
    5. Vastaan rehellisesti! Ei tarvitse uskoa, mutta heti kun olin painanut "julkaise" nappia, muistin että... äsh, sehän oli Arla. En viitsinyt lisä toista kommenttia. Ajattelin nimittäin, ja hihitin itekseni, että ainakin Tapsa tämän tulee korjaamaan.

      Ps. Muistan vielä tämmöisenkin jutun kun luin jostain lehdestä tämän mainoslauseen keksijän (jonka nimeä en muista!) haastattelua; hältä kysyttiin että "miten tommosia lauseita ylipäätään keksii?". Tämä "copy" - niin siinä lehtijutussa kirjoitettiin - oli vähän aikaan hiljaa ja vaivaantuneen näköinen. Mutisi sitten että "... ei niitä kyllä aina ihan selvinpäin keksikään".

      Ps. Olisin oikeasti ollut iloisempi jos en olisi muistanut tuota Arlaa. Mutta kun muistin, äh.

      Poista
  31. No mutta. Jokaisen kommunistin sisällä asuu iso porvari. Ja jokainen hevonen on iso lehmä, jonka sisällä asuu metwurstin ohella nauta.

    Ja pikku ratsastastajat ovat meetwurstareita.

    VastaaPoista
  32. Hyvä.

    Tämän halusinkin tietää.

    Ja nythän minä sen tiedän!

    VastaaPoista
  33. (miettii, tohkeissaan)

    Mitähän minä seuraavaksi haluaisin tietää?

    VastaaPoista
  34. En tiedä, mutta metwurstia me kaikki. Katainen ja Persut ovat kannuswurstia ja Urpilainen tavallisia isopyllyjä. Arhinmäki on kallispukeutunut työmies, jolta varjelus on välttänyt työnteon . Ja Suvi-Anne Siimes on portto, jolta edellämainittu on välttänyt kunnian lisäksi rehellisyyden ja kaiken muun, paitsi ilmeistä inhaa.

    Haasta Suvi-Anne minut oikeuteen, sitten meillä molemmilla on mukavaa.

    VastaaPoista
  35. "Portto" on kovin lempeä ilmaisu eräästä ex-vasemmistoliiton puoluejohtajasta. No, kun ensin käräjöit hänen kanssaan ja häviät, minäkin sanon oman rehellisen mielipiteeni Hänestä. (Ja varmasti saan yhtä monta vuotta Kuritushuonetta kuin sinä.)

    Tuo akka pilasi SKDL:n perinnöstä viimeisenkin. Eli kaiken. (Myös toivon.)

    VastaaPoista
  36. Anteeksi, Suvi-Anne, olet kuin Urpilainen, mutta vielä rumempi. Anteeksi. Ja muutenkin ihan hirveä, vähän kuin zombie.

    VastaaPoista
  37. Mietin, mitä mieltä olen?

    Olen kiihkeä marxilainen joka vastustan kommunismia/sosialismia. Vihaan ryssiä, jenkkejä, venäläisiä ja amerikkalaisia sekä saksalaisia ja norjalaisia ja ruotsalaisia. Vihaan fundamentalisteja, toivon että niiltä lentää rätit pois päästä kun alkaa Jihad. Jokainen, joka äänestää "vanhoja puolueita" saisi kuolla syfilikseen, perussuomalaiset saisi kärrätä ongelmjätelaitokselle, Riihimäelle. Demokratia on järjetön tapa (yrittää) hallita asioita, kaipaan Kustaa III:tta. Suomi suureksi ja Viro ja viina ja vit... vapaaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulkaas pojat, kyllä se SKDL kaatui omiin liemiinsä, ei siinä Suvi-Annea tarvittu. Juna vain meni ohi.

      Poista
    2. Ja hyvä että meni, erikoisesti naisten kannalta. En tiedä toista puoluetta, jonka kannattajat olisivat olleet niin kovia sovinisteja kukkaseppele päässään! Nainen oli hyvä vain, jos suostui jakamaan ruuumiinsa kaikkien halukkaiden kanssa. Sielua ei kukaan kysynyt.

      Poista
    3. Sanoistasi tuli Juicen kappale mieleen: "Ota munat mukaan, kun meet soulii veivaamaan - ei muuta kysy kukaan, ei sielua ainakaan..."

      Poista
    4. No Juicehan sen sanoo.

      Mutta siis minua kiinnostaa tuo mennyt kuva muinaisista vasemmistolaismiehistä, jotka harjoittivat politiikkaa ja kaatoivat rytinällä kuvia ja naisia, jotka ajan hengen mukaisesti kaatuivatkin kilvan avartuneen ja vapautuneen seksuaalisuutensa hurmassa. Tai siis rakkaus oli vapaata, jos sitä jakoi, muutoin ei. Vähän sama kuin nytkin sisältöjen jakamisen kanssa.

      Poista
    5. Vasemmistolaisuuden lisäksi 60-luvun loppu ja 70-luvun alku oli Suomessa(kin) murroksen aikaa, siirryttiin hyvin vanhoista käsityksistä johonkin uudempaan. Kaikenlaisia ylilyöntejä ja hölmöyksiä tapahtui, kun toisella puolella porvaristo yritti pitää kiinni tuhansia vuosia vanhasta pamentolaiskulttuurin moraalista. - Mitä se sitten olikin; yleistä ahdasmielisyyttä.

      Poista
    6. Vähän sama kuin nyt, kun on siirrytty uudempaan yhteiskuntamalliin, avoimeen tietoyhteiskuntaan. Ollaan vähän silmässä vielä, liian likellä näkemään sitä, missä mennään harhaan ja missä tullaan onnistumaan. Molempia tapahtuu.

      Nyt on vain vähän päinvastoin. Porvaristo tahtoo ihmisen vapaata ja luovaa oikeutta intohimoiseen työntekoon, vasemmisto taitaa nikotella Kataisen kyydissä.

      Poista
    7. Nimenomaan näin. Tuolla ylempänä puhuinkin juuri juuri tästä, juu.

      Siis siitä, että me emme tiedä vielä miten maailma nyt muuttuu ja miten se vaikuttaa lintukotoomme, joka vielä toistaiseksi on vakaa, vauras ja hyvinvoiva.

      Viime vuonna Suomi velkaantui lisää yli 10 000 000 000 euroa. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksattaessa. Kyse on siitä, kuka meistä sen maksaa.

      Poista
    8. Miten minä uskalsin kuvitella, että kyse olisi pitänyt olla ihmisten onnellisuusasteen nostamisesta, ei Suomen taloustilanteesta. Siis eettisestä hyvinvoinnista, joka ei ole sidoksissa rahaan. Minusta tällainen eetos olisi enemmän paikallaan filosofien pohdittavaksi.

      Poista
    9. Tähän minä nokitan Maslow-kortilla.

      Poista
    10. Kyllä, kyllä, mutta me elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa ketään ei jätetä vaille perustarpeitten tyydyttämistä. Emme ole siis nollapisteessä.

      Poista
    11. Lähestymme asian ydintä. Elämme toistaiseksi tuollaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Niin kreikkalaisetkin elivät vielä muutama vuosi sitten.

      Poista
    12. No, kyse on siis nyt siitä, onko Himasesta pelastajaksi. Näyttää siltä, ettei häneen luoteta ainakaan ulkomaisissa filosofipiireissä. Viitaan kommenttiini, jonka panen tuonne alas, tästä sitä ei ehkä enää huomata.

      Poista
    13. Niin tuo viimeksi mainittu ("vit...") taitaakin jo olla vapaa? Villi ja Vapaa, niin kuin Viro!

      Ps. Sitä paitsi inhoan kaikkia muitakin kansalaisuuksia, mitä unohdin mainita, esim. monta-negrolaisia. Jo vanhat kiinalaiset tiesivät että "ystävä pettää, vihamies ei petä koskaan". Eli siinä mielessä vihamiehethän ne vasta inhottavia ovat!

      Poista
  38. Sari, minäkin yritän vastustaa houkutusta käyttää helppoja "anglismeja" puhekielessä. Missä pyrinnössä erityisesti auttaa se, että kerran oppineessa seurueessa lausuin "alien"-sanan (puhuttiin siis oppineesti sci-fistä) "a lion"-painotuksella. - Eli jellonaks minäkin sitä ensin luulin... :D

    Muuten: käsitän, että ns. tutkijakielellä on funktionsa, mutta uskon, että selkeästi ajateltu on myös selkeästi sanottavissa. Eli ihmiset, joilla on selvä ajatus ja käsitys osaavat myös selittää sen ilman knoppailua.

    Tämä vain yleisenä huomiona re: akateeminen keskustelu.

    Re: Himasen tutkinnot ja aika. Itse kyllä hommailen kaikenlaista tässä sivussa (ts. luen ja kirjoitan), eli sikäli en äimistele nopeaa valmistumista. - Huom! Itse olen alisuoriutuja parhaasta päästä, ja ikuisen opiskelijan arkkityyppi, eli en muuten puhu omasta kokemuksesta. Mutta mahdollista varmasti on puuhata monta asiaa yhtä aikaa, ja yleensä opinnäytetyöt ja tutkielmien aiheet liittyvät toisiinsa; siihen tehokkuuden nimissä monet pyrkivätkin.

    Itse ihmettelen sitä, miksei asiaa voitu muodollisesti kilpailuttaa, jos ja kun kerran Himanen oli niin selkeä valinta. - Kai nyt tämän kyräilevän ja katajaisen kansan keskuudessa elävät tietävät jo, että asiaan tartutaan.

    Olenko ymmärtänyt oikein: hanke toteutuu kuitenkin?

    VastaaPoista
  39. Käsittääkseni Himaselle on jo maksettu ainakin 500 000 euroa. Mies ei ole kieltäytynyt ottamasta vastaan tätä kohtuutonta palkkiota, joka on kymmenkertainen verrattuna vaikkapa muitten yliopiston tutkijoitten vuosipalkkaan. Yliopistoilta olisi löytynyt pätevää ja halukasta tutkijakuntaa tekemään tämä työ pikkurahalla.

    Nopeaa valmistumista minäkään en äimistele. Kun maisterin tutkinto on valmis, tohtorin vetäisee siihen päälle nopeastikin. Sen sijaan siis maisterin tutkinnon suoritus vuodessa on taikatemppu vailla vertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä varmasti kieltäydy. Nyt on jo niin paljon pelissä.

      Arvatkaa jatkaako Katainen politiikassa? Entä kuulemmeko Himasesta tieteentekijänä jatkossa?

      Aivan. - Alkaa väsyttää, eli eikun välipalalle. :)

      Poista
    2. Kyllä ne molemmat jatkavat. Himanen laajentaa konsultointiaan merkittävästi ja Katainen menee vielä pääministeriyttä pidemmälle. Näin näkyy minun kristallipallostani. Tulevaisuus on intohimoisen ja luovan työnteon.

      Poista
  40. ei ei ei ei, en usko enää mihinkään, pidetäänkö meitä suomalaisia pilkkana, kaikki on niin väärin.

    Jos mikis olisi Himanen, olisi Himanen edes kekseliäs ja hauska, mutta kun ......... taidan olla vahingoniloinen, päin persettä menee kaikki...

    (ja perse sanaa käytän yleensä vain puhuessani ranskalaisesta runoilija-diplomaatista nimeltä Perse)

    VastaaPoista
  41. Ja kukas se on sitten Noora Karma? Yleissivistykseni taitaa olla takapajulla.

    VastaaPoista
  42. Noora Karma on maagikko ja mentalisti, silmänkääntäjä, joka on höynäyttänyt näkyvästi ihmisiä, ihan järkeviäkin. Viimeisin temppu oli jääkiekkotulosten arvaaminen etukäteen, tulos oli mm. tatuoitu maagikon miehen käsivarteen. Eipä siis ihme, että Karmasta on kohistu lehdissä.

    Onhan Himanenkin kai hauska, hän on esiintynyt kalsarikänneissä parikin kertaa ja tapellut poliisin kanssa, mikä yleensä meillä koetaan äärimmäiseksi sosiaaliseksi ja hauskaksi käytökseksi.

    VastaaPoista
  43. Todennäköisesti Himanen onkin valepukuinen Mikis.

    Todisteet ovat selvät: 1) elokuvassa Argo, 2) jonka katsoin eilen, 3) oli pääosassa Himasen näköinen partaäijä, 4) joka oli valeasujen asiantuntija, 5) mutta koska Himasella ei ole valeasua, 6) hänhän törttöili kadulla ilman mitään asua, 7) eikä hän ole Vorssasta, 8) niin hän ei voi olla Mikis, 9) mikä on tietysti umpikieroa Mikis-huumoria, 10) joten hänen täytyy olla Mikis, 11) koska Sininen kirja on täynnä mikismäistä hupikirjoitusta.


    VastaaPoista
  44. Kyse on toki rahasta jonka joku NN saa, mutta KYSE on myös ideologiasta. Senkaltaisesta ajattelusta johon suhtaudun varauksellisesti, aika epäluuloisesti.

    Castells&Himanen:

    Castells'n teoreettista ajattelulla perustellaan - aika laajalti - sellaisia asioita joihin meidät "vain viedään".

    Onneksi, luettuani tätä keskustelua, en usko että se ihan noinvaan tapahtuisi tai tulisi tapahtumaan.

    Olen huolissani, silti, siitä maailmankuvasta enemmän kuin rahasta jota liikutellaan paikasta toiseen.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tässä on suuri ajatusharha. Meitä ei viedä minnekään, mihin me emme jo ole menossa. Nämä konsultit eivät siis ole soihdunkantajia, jotka keksivät, mihin suuntaan maailma on menossa. He ovat mentalisteja, silmänkääntäjiä, jotka sanovat meille ääneen sen, mitä me emme itse ajattele mutta jo on olemassa.

      Kuka tahansa havainnoitsija voi katsoa kaikkea tätä tietoyhteiskuntaa itse omin silmin ylhäältäpäin ja nähdä saman. Kun oikea ihminen sanoo sen ääneen, meille on syntynyt keisari.

      Poista
    2. Uskotko siis, ettei kehitystä voi mitenkään ohjata tai siihen vaikuttaa, puhumattakaan että siihen voisi valmistautua?

      Miksi siis sitten vaahdota luonnonsuojelusta, ihmisoikeuksista, naisten asemasta, kestävästä kehityksestä tms – sen näkee sitten miten niissä asioissa käy?

      Tuskinpa uskot noin. Mutta ne soihdunkantajat ovat muita kuin himasia? Pätevimpiä asiantuntijoitako vai tavallisia kansalaisiako?

      En siis tiedä mitään Himasen kyvystä nähdä kehityksen suuntaa tai antaa Suomelle oikeita neuvoja, mutta olen ymmärtävinäni mihin hän tähtää tai ainakin mitä Katainen häneltä haluaa.

      Näillä tiedoilla en silti vielä leimaisi häntä huijariksi. Senkin näkee sitten myöhemmin, kun olemme siellä mihin olemme jo menossa.

      (Mikähän se on?)

      Poista
  45. Olipas lehdessä mielenkiintoinen tuore uutinen Himasesta.

    Uutisen mukaan Himaselle on tullut joukkotyrmäys ulkomailta, filosofipiireiltä. Himasen tuotos on heidän mukaansa perusopintotason filosofian opiskelijan essee. Se on sisällöltään tyhjä, sekava ja käsittämätöntä puuroa, niin kuin tässä ylempänäkin on sanottu. Toisin sanoen Himasen essee sai murskakritikiin alan asiantuntijoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On lohdullista huomata, että muuallakin maailmassa on runsaasti näitä päivystäviä dosentteja. Luulin, että se on vain suomalainen ilmiö.

      Poista
  46. Jos tämä tehtävä olisi annettu filosofi Rauno Räsäselle, hän olisi viidesosa hinnalla tehnyt viisi kertaa paremman tutkimuksen. (Tai - jos olisi innostunut vittuilemaan, tehnyt kymmenen kertaa pienemmällä summalla kymmenen kertaa paremman Vision Tulevaisuudesta(mme).)

    Ps. Jos joku lukee/näkee tässä tekstissäni irvistelyä tai vastaavaa, näkee näkyjä. (Olen vilpitön rauno-fani.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelma onkin siinä, ettei Sellaista Tohtoria olekaan, joka olisi sitten pystynyt kääntämään siitä edes niitä pariakymmentä sivua Ulkomaille arvioitavaksi lähetettäväksi.

      Poista
    2. No, tämä käännöksen tehnyt Juhani Yli-Vakkuri on väitellyt filosofiasta Oxfordin yliopistossa, joten eiköhän englannin kieli ole keskimääräistä paremmin hallussa.

      Himasen teesit ovat muiden filosofien mielestä tyhjää täynnä. En minäkään oikein jaksa uskoa, että vakavasti otettava filosofi käyttää tämäntapaisia kliseita: "Jokaisella ihmisellä on oikeus kokea elävänsä arvokasta elämää". Ihan tulee taas mieleen Sarasvuo.

      Poista
    3. Puhuinkin tuossa yllä Räsäjevskin tekstien kääntämisestä...

      Poista
    4. Ok, en huomannut kun jo aloin paasata.

      Poista
    5. Sarasvuo on vetänyt himas-jutusta Yleen tarinan suomalaisten kiusaajaluonteesta.
      Suomessa kiusataan ja ihmiset kuolee siihen.
      (Ihan kuin kiusaamista ei tapahtuisi missään muualla. Tai ehkä se on suomalaisille taas jotenkin ominaista, kuten kaikki kielteiset ominaisuudet)

      Poista
  47. Kirjailija Venedikt Jerofejev tutustui tulevaan "kyyhkyläiseensä" häissä joissa oli... no, kaikenlaista. (Liian pitkä sitaatti että viitsin sen jäljentää.) Sit tapahtui näin:

    - Oletteko te Erofejev? - Ja nainen huojahti hivenen minua kohti, sulki silmänsä ja avasi taas. - Tietenkin olen. Kukapa muu! (Voi mistä hän arvasi, tuo harmoninen nainen?) - Minä olen lukenut teiltä jotakin. Ja kuulkaa ikinä en olisi uskonut, että puoleen sataan sivuun saa mahtumaan niin paljon puuta heinää. Yli-inhimillinen suoritus! - Onkohan sentään? (Minä lanttasin ja join, tunsin itseni imarreulksi.) - Voin minä vääntää lisää puuta heinää, jos tahdotte! Panna vielä parmmaksi...!

    VastaaPoista
  48. Nyt vähän säälittää (ihan pikkuisen vaan) se, että Himas-parka joutui tällaisen ryöpytyksen kohteeksi.
    Hänhän vain teki mitä pyydettiin, huonosti ehkä, mutta tilaajaa tässä pitäisi mollata eikä tekijää.

    Vaikka tekijä ehkä kukkoilevalla asenteellaan on suorastaan kerjännyt häpeäpaaluun joutumista. (ihan pikkuisen vaan)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja kyllähän 700 000 eurolla minäkin tuon verran selkääni ottaisin. Vetäytyisin vaikka vuodeksi palmun alle kirjoittaan tapauksesta kohukirjan ja rahastaisin uudelleen.

      Poista
    2. Himanen ei suinkaan tarvitse suomalaisten suosiota. Hänhän tekee työnsä pääasiassa ulkomailla, niin olen käsittänyt. Vähän niinkuin minäkin.
      Eikös se kuulostakin hienolta kun sanoo että on "työskennellyt useiden tärkeiden ulkomaalais-yritysten kouluttajana". Pitää vielä päättää olenko "kielikoulutuksen ekspertti" vai "kielikonsultoinnin asiantuntija".

      Poista
    3. Sari, nyt ei aleta mitään säälimään hyväosaista heppua!

      Tapsa sen sanoi: 700 000 euroa kyllä lohduttaa ensi tarpeiksi! Ja kun heppu on itse valinnut sen, että operoi mieluummmin kaupallisten talousmiesten ja yrittäjien kanssa eikä istu jalavan varjossa filosofoimassa, niin siitäs sai pikkuisen palautetta.

      Poista
    4. No aika vähän aikaa kesti se säälintunne. Lukaisin sinistä kirjaa ja pian sääli vaihtui taas tuskastumiseen: miten tällaista voi kirjoittaa.

      Onneksi laitoit tuon ylempänä olevan linkin, josta pääsin siihen blogiin, jossa Himasen työtä oli arvioitettu nimettömänä. Siinä katosit viimeisetkin säälinrippeet.

      Poista
  49. Googlailin vähän ja kyllähän Himas-rukkaa mätkitään nyt joka suunnalta kuin vierasta sikaa.

    Olisikohan uhrauduttava ja luettava Sininen kirja - ja tehtävä siitä alustus Einesbaariin... Tai Rikuhan on sen jo kai lukenutkin, joten hän voisi avata tämän Gordionin solmun sanansäilällään?

    Tai itse Iines! Lupaan luottaa sinun näkemykseesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannatetaan alustusta Sinisestä kirjasta! Vaikkapa Tapsa, kun kerran puheeksi otti! Tai Riku, jos on kerran lukenut, ihan miten vaan. Itse en tohdi kirjoittaa filosofisesta opuksesta, vai oliko se niin, että se ei ollutkaan filosofinen esitys. Ja netistäkö sen voi kokonaan lukea? Tuskinpa sitä kirjastosta saa, ainakaan näillä lakeuksilla.

      Tapsa tai Riku, ilmoittakaa pikaisesti, tuleeko tästä mainiosta ideasta totta? Jos tulee, panen sen Tulossa-listalle ja ryhdyn tavaamaan sitä. Ajankohtaisuuden vuoksi se pitäisi saada vielä tässä kuussa pramille.

      Poista
  50. Alastalo nyt vielä menee, mutta että sininen kirja! Tapsa, olet oikea kirjallisuuden kivenpyörittäjä!

    VastaaPoista
  51. Sen verran lukaisin tuota teosta, että voin kritisoida sen premissiä: uudenlainen informationaalinen kehitys muuttaisi elämäntapaa myönteisempään suuntaan.

    Mites saat ihmiset vakuutettua siitä, että uuden teknologian pitää toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä? Nythän uusi teknologia on usein päinvastoin osasyyllinen ihmisten pahoinvointiin (lapset pelaa videopelejä eikä liiku, ihmiset eivät enää tapaa toisiaan IRL kun ollaan kiinni tietokoneissa, jne jne)

    Aika vaikea on ennustaa, miten taloudellinen kriisi yhdistettynä teknologian kehittymiseen vaikuttaa meidän elämäntapaamme, mutta en ole kovin vakuuttunut siitä, että visioilla muutetaan ihmisluontoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea on toisaan kuvitella, että vuorovaikutuksen siirtyminen verkkoon edistäisi ihmisen terveyttä. Jo yksin jatkuva ruudun katsominen rasittaa silmien verkkokalvoja, koska tausta väreilee koko ajan - vaikkei ihminen väreilyä huomaakaan.
      '
      Harvassa paikassa koneet ovat ergonomisesti oikein mitoitettuja, eli niin että ruutu on katseen alapuolella, alaviistossa. Niska ja hartiasäryt ja muut epämääräiset oireet ovat lisääntyneet huomattavasti. Ym. ym.

      Mieluummin uskoisi kirjaa, jos siinä kerrottaisiin, miten säilyttää terveys huolimatta uudenlaisesta yhteiskunnasta.

      Poista
  52. Tapsaltahan käy mikä tahansa, vaikka

    http://www.youtube.com/watch?v=c6Xj5a6BUZo

    Käykö se "go Homelta", olen jäävi sanomaan. (Vaikka minua on hyvin vaikea hämätä kriittisilläkään filosofisilla tekstimassoilla; huomaan nopeasti, että nyt mää...

    en ymmärrä enää yhtään!)

    VastaaPoista
  53. Olen lukenut, tosin hypin jonkin verran yli, kun ei kaikkea viitsinyt.

    Miten lähestyä tuoreesti aihetta, josta on viime päivinä kirjoitettu enemmän kuin mistään. Hevosenlihaa siitä ei tiettävästi ole löytynyt.

    Ainoa tuore näkökulma, jonka keksin, olisi tehdä vertaisarvioita esimerkiksi Maon punaiseen ja Gaddafin vihreään kirjaan. - Liian suuritöistä, ei kiitos, jätän Tapsalle.

    Einesbaariin voisin toki kirjoittaa jostain muusta. Jostain, jonka useampi ilmoittaisi lukevansa. Eikä sen tarvitsisi olla itsestäni edes mikään mukava lukukokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienen punaisen kirjan olen lukenutkin, joten kai tämä giganttinen sininen kirjakin on luettava. Mustaa raamattuakin on tullut silmäiltyä. Palaan asiaan, mutta laita vaan jo tulossa palstalle.

      Poista
    2. Toivottavasti Tapsa huomaa tämän pikaisesti, ja sanoo, pannaanko Himanen Einesbaarin listalle. Minusta tuntuukin, että tuo sopisi Tapsalle mainiosti.

      Riku, on varmaan parasta, että ehdotat jotain ja kysäiset muilta, onko luettu tai luetaanko. Einesbaari janoaa uutta tekstiä, kun minulla on nyt jokin lukkovaihe. Luen kyllä uusiakin teoksia, mutta kirja-arviot eivät ehkä ole leipälajini. Valitsen useimmiten lisäksi semmoisia, joita te muut ette ole lukeneet, kuten nyt vaikkapa Gustafssonin Huorasatu. Mutta siis, aion kyllä kirjoittaa, jahka innostun.

      Poista
    3. Ok, kiitos Tapsa, panen listalle Himasen Sinisen kirjan, eli halukkaat ja uteliaat nyt vain itsekin tavaamaan opusta, joka siis on netissä, tietääkseni.

      Poista
  54. Muistan, kun kerran lainasin erään kirjan (jonka nimeä en viitsi enää lausua, vaikka se onkin junamatka) eräälle toverilleni. Hän oli sivistynyt ihminen, ehkä kumminkin enemmän luonnontieteistä kiinnostunut kuin ns. kaunokirjallisuudesta. Tämän romaanin (joka on alun perin kirjoitetut venäjäksi) alaotsikkona on (suomennoksessa) "Runoelma". Ystäväni hymähti "vai runoelma. - Kun seuraavasti tapasimme, kysyin häneltä mitä mieltä hän kirjasta oli? Hän vastasi: "Se on ainoa kirja jonka loppuun luettuani aloin välittömästi lukea uudestaan."

    Ps. Ko. kirjan "sisäisen kauneuden", eli traagisuuden (joka on kätketty "huumoriin"), ei voi käsittää kuin alkoholisti. Tai kohti sitä, alkoholismia, liukuva. Kuin jääpallo-ottelussa kampitettu pelaaja joka liukuu ja liukuu ja liukuu vaan pitkin jäädytettyä pelikenttää... Kunnes äkkiä pysähtyy, putsaa lumenhilseet pelipuvustaan, katsoo vähän närkästyneen näköisenä erotuomari, ja luistelee vaihtoon.)

    Minusta ei ole kirjoittamaan kirja-arvosteluja.

    VastaaPoista
  55. Ai niin, piti lisätä: tänään lopetan dokaamiseni. Enkä siis häiritse teitä vähään aikaan. - Ehkä häiritsen, kun taas aloitan, ehkä en. (Siteerateks... siteeratks... seni erästä MäkiKotkaa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mikis, et sinä häiritse, vaan viihdytät kommenttiesi lukijoita, joita voisi nimittää jopa faneiksi. Älä nyt hyvä ihminen vain jätä meitä häiritsemättä. Sanoisin niin kuin yksi naiskirjailija: Sinä et ainoastaan häiritse, sinä järkytät olemassaoloamme, tervetuloa! Ettäs pidä huoli, että kirjallinen dokaaminen jatkuu!

      Poista
    2. Niin,


      す, älä mee!
      Vai millä kielellä se pitää sanoa!

      Poista
  56. Hallitukset ovat laatineet tulevaisuusselontekoja vuodesta 1993 lähtien. Ahon hallituksen selonteko oli kai "Vihreä kirja" ja Lipposen hallituksen "Punainen kirja". Näyttää vakavasti siltä että nykyisen hallituksen "Sininen kirja" on sitä miltä se näyttääkin, Kokoomuksen, ja ennenkaikkea Kataisen oma prändäys.

    Katainen sanoo "Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin foorumin" avausanoissaan: "selonteon valmisteluun liittyvä ennakointiprosessi pyritään juurruttamaan pysyvämmin valtion ja tutkimuslaitosten toimintaan". Siis, Tekes, Sitra ja Suomen akatemia on valjastettava yhä avoimemmin politiikan tekoon.

    Näinhän on varmaan kähmitty iät ja ajat, mutta nyt se halutaan tehdä julkisesti politiikka häivyttämällä. Tulevaisuuselontekoon liittyi viimevuonna 7 tilaisuutta jotka videoitiin reaaliaikaisesti ja joihin liittyi työryhmiä. Esim. Helsingin tilaisuudessa oli työryhmät nimetty tutun oloisesti Onni, Kalle, Kerttu, Yusuf ja Sari. Sari ei tosin ollut sairaanhoitaja vaan elekroniikka-asentaja.

    Tulevaisuusselonteon ministerityöryhmä on: Häkämies, Virkkunen, Urpilainen, Gustafsson, Hautala, Wallim, Kyllönen ja Räsänen, puheenjohtajana Häkämiehen valtiosihteeri Jouni Hakala. Selonteon mukaan hankkeen yksi tavoite on edistää hallituksen linjausten toimeenpanoa ja laadullisesti sitä verrataan v. 2007 selontekoon jolloin siltä edellisen lisäksi edellytettiin relevanttiutta politiikkaan.

    Jokainen, joka lukee tuon Sinisen kirjan löytää siitä kyllä helposti kritisoitavaa, varsinkin jos pitää sitä tieteellisenä tutkimuksena. Ehkä sen suurin pointti on kuitenkin juuri Pekka Himasessa. Kuka muu, voisi saada julkista näkyvyyttä enemmän ja kuka muu kysyisi vakuuttavammin, ojaako tieto ja fakta viimekädessä kulutuskäyttäytymistämme ja tulevaisuudenuskoamme.

    Projektin rahoituksen ja ajankäytön tarkemman erittelyn voi jokainen itse todeta julkistetusta "Hankesuunnitelmasta" joka löytyy ainakin Iltalehden julkaisemana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole samaa mieltä Himasen painoarvosta. Jo tämä röykytys kertoo siitä, että valinta oli epäonnistunut. Tai sitten ei, nythän puhutaan HImasesta sen sijaan että kritisoitaisiin selonteon ideoita.

      p.s. miksi minun (Sarin) pitäisi olla sairaanhoitaja?

      Poista
    2. Kokoomuksen voitokkaassa vaalikampanjassa muutama vuosi sitten Bob Katainen lupasi korottaa terveydenalan henkilöiden palkkaa – eli "Sari Sairaanhoitajan".

      Korottiko?

      Poista
    3. Siinä vaiheessa kuin akateeminen tutkimus valjastetaan politiikan tekoon, katoaa siltä uskottavuus, kuten Himaseltakin nyt näyttää kadonneen. Se hyvä, mitä Himasessa täytyy olla, peittyy nyt muun alle.

      Se, että ulkomaat ovat kehuneet Himasen kirjoja, johtunee vain siitä yksinkertaisesta syystä, että alalta ei juuri ole professorien kirjoittamia kirjoja. Ei ole vertaiskirjallisuutta, jossa edes sanalla pohditaan informaatioyhteiskunnan rakennetta ja visioita. Erikoisesti Amerikoissa lukijoihin uppoavat himasmaiset tyhjyyttään kumisevat kliseet "jokaisella yksilöllä on oikeus onneen".

      Poista
    4. Tapsa, kiitos selvennyksestä.


      Poista
  57. Jos porukat olisi edes hitusen perehtyneet ja lukeneet selontekoon liittyvää aineistoa niin olisi helponpaa ja hedelmällisempää keskustella aiheesta eikä heiteltäisi satojen muiden viljelemiä sitaatteja "jokaisella yksilöllä on oikeus onneen".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet tietenkin ihan oikeassa, anonyymi, porukat ja eritoten minä, ei ole lukenut tarkasti Sinistä kirjaa.

      Nostat kuitenkin varmaan hattua vilpittömälle pyrkimyksellemme tutkia tuota opusta. Tapsa on nimittäin lupautunut kirjoittamaan siitä alustuksen Einesbaariin. Keskustelu on siis kuitenkin kannattanut, vaikka emme ole tietääkseni professoreja emmekä muutoinkaan operoi tieteellisin diskurssein. Minä luen kirjaa niin pitkälle ja kauan kuin kantti kestää.

      Muuten, oikeastaan, en varsinaisesti halunnut keskustella siitä mistä kaikki muutkin, keissistä Katainen - Himanen, vaan silmänkääntäjyydestä ja keisariudesta, vaikka en tällä tarkoita, että Himanen on silmänkääntäjä. Yleisöhän joskus tekee ihmisestä keisarin.

      Poista
    2. Liäsys: Huomasin juuri, että Sinistä kirjaa ei ole täälläpäin kirjastoissa ollenkaan, muita Himasen teoksia kyllä, mm. Kukoistuksen käsikirjoitus. En näin ollen tiedä, jaksanko lukea ruututekstiä 157 sivua eli koko kirjan, luultavasti en. Silmäni eivät pidä välkkyvästä ruudusta, vaan saatan saada silmämigreenin, mikä ei ole miellyttävä tapahtuma, joskaan ei pahakaan. Katsotaan nyt.

      Poista
    3. "Kun minä kohtaan ihmisen, 
niin reidet aukeavat."

      "Mutta ehkä filosofien voitto ei ole vielä aivan lopullinen; ehkä Sokrateen kuoleman ikävä muisto ei ole vielä täysin kuollut, ehkä jossakin filosofin tajunnan takamailla yhä itää pelon siemen, että sittenkin kävisi ilmi, ettei filosofikuninkaalla olekaan vaatteita, että totuuden kaavun kimmallus vain peitti alastoman totuuden totuuden valheellisuudesta ja valheen syntysyistä. Ehkä jossakin sittenkin odottaa hetkeään prinssi joukkoineen, tulee ja kääntää totuuden valon heittimet valaistusmestariin ja ohjaajaan ja koko Teatteri Totuus paljastuu suureksi illusioniksi."


      http://netn.fi/196/netn_196_paak.html

      Poista
    4. Pidä kiinni vaan, kaikki eivät halua reisillesi.

      Niin, mitä sinä anonyymi tahdot sanoa tällä lainauksella? Kun on tylsää keskustella sitaatin kanssa. (Kyllä me kaikki osaamme googlata.)

      Poista
    5. Sitaatti on siis Jouko Turkkaa, ei Pekka Himasta, googlasin. Turkan nuori Himanen tuossa näköjään ennakoi omaa kohtaloaan.

      Jos tämä jostakin kertoo, tämä Himasgate, niin julkisuuden hallinnan vaikeudesta.

      PS. Lupaan tehdän sinisen alustukseni ilman ainoatakaan sivistyssanaa.

      Poista
    6. No, jos ihan rautalangasta väännän, niin, tuo linkin, Mikko Lahtisen, teksti noudattelee aika pitkälle samaa teemaa kuin arvon blogistinkin. – Jos alentuisi lähemmin tarkastelemaan.

      Poista
    7. Himasgate ja julkisuudenhallinta!

      Mielenkiintoista olisikin tietää, miten julkisuudenhallinta olisi pitänyt tehdä, kun

      1. Tehdään hankinta, joka on selvästi menettelytapojen, ehkäpä lainkin vastainen.

      2. Ostetaan veronmaksajien piikkiin tuotos, joka muodoltaan on, kuten on toteen näytetty, harjoittelijamainen - sisällöltään...hmmmh...höpöhöpöä.

      Nyt ymmärrän enemmän, kaikkien kannattaa pistää surutta rahaa menemään sisällöllä ei ole väliä. Talous pyörii ja maailma - Suomi -pelastuu!

      Poista
    8. Tapsa, tiesin kyllä, että reisi-sitaatti on Turkkaa! Himanen ei sanoisi noin verevästi. mutta siis, pitäköön vaan Turkkakin reitensä mieluummin kiinni, en kestä niitä silmiä, jotka ammottavat kuopistaan pois pyrkien.

      Hienoa, että ilman yhtään diskurssia!

      Poista
    9. Anonyymi, en usko, että noudattelee. Illusisooia minun blogissani on tuskin nimeksikään. Minä olen tässä itsenäni niin karvoineni päivineni, etten esimerkiksi pysty koskaan aloittamaan uutta blogia, niin totta tämä on, minua täysin ja aika paljaastikin. En osaisi enää valehdella enkä tekeytyä toiseksi, joten olen siis tässä itsenäni.

      Poista
  58. Kuten tiedämme, sadut ovat satuja. Satu keisarin uusista vaatteista on suorastaan typerä; ihmiset muka tajusivat tilanteen pikkutytön kommentista.

    Oikeassa elämässä häntä ei olisi noteerattu lainkaan, parhaassa tapauksessa olisi tiukasti komennettu pitämään suunsa kiinni ja olemaan höpsimättä typeriä.

    Jos keisari kulkee munasillaan, hänellä on maailma upein puku, jos valta ja voima niin päättää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, mutta mieleen vaan jäi, vaikka on kieltämättä naivi satu. Kyllä minäkin luulen, että ihmiset sen heti tajusivat, mutta vasta lapsen kommentti pakotti heidät reagoimaan ääneen, jotteivät olisi ihan tyhmiltä näyttäneet.

      Poista
  59. Lopputulemana täytyy todeta että Himas keississä kirjoitettiin lähes pelkästään aidanseipäistä eikä itse asiasta. Himasen rooli ei kertakaikkiaan ollut antaa teesejä kuinka Suomi selviytyy tulevaisuudestaan, sehän on päättäjien tehtävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aidanseipäät ovat monesti tärkeitä ja kiinnostavampia kuin koko pitkä aita. Itse asia tässä keskustelussa yritti olla siis silmänkääntö ja taikuus, ei pelkkä kapea keissi.

      Poista
  60. Himasgatessa julkisuudenhallinta olisi pitänyt tehdä, jos asiaa katsoo Himasen-Kataisen-akselilta, samalla tavalla kuin aiemmissakin vastaavissa hankkeissa eli hissun kissun.

    Lukaisin ohimennen jostakin, että valtionhallinto teettää erilaisia selvityksiä, tutkimuksia ja hutkimuksia sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Siis monta sataa himasta on jo luikahtanut aidan raosta vihreille ansaintaniituille vallan vahtikoirien sitä huomaamatta, voisi joku kyynisempi ajatella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, tänään oli HS:ssa toimittajan kirjoitus näistä "shokeista" (lyhenne) eli mielettömän kalliista teetetyistä tutkimuksista, joihin on mennyt valtion rahaa oliko se miljardin verran.

      Poista
    2. Minäkin luin sen, mutta tuon kirjoitin jo ennen lukemista. Siitä oli jossakin muuallakin juttua aiemmin. Jäi mieleen tuo 100 miljoonaa.

      Poista