13.7.2013

Spk, sivu 9: Chen kauniit kasvot

"Jaksan aina ihmetellä ihmisten historiatajuttomuutta.  Lähinnä tarkoitan romanttista suhtautumista kommunismiin, maailman murha-aatteista hirvittävimpään. Katsokaa vaikka Puhdistus, niin näette mitä se oikeasti oli. Mutta ei, kaiken yllä loistavat Chen kauniit kasvot. 
Enkä suinkaan rinnastanut suomalaista kommunismia ja saksalaista 40-luvun kansalissosialismia, vaan suhtautumistamme näiden hirmuaatteiden nykyisiin seurailijoihin. 
Tapettujen lukumäärällä mitaten kommunismi hakkaa kansallissosialismin 10-1. Siksi näiden aatteiden vertaaminen on ihan aiheellista.  
Siinä missä homoseksualismia ja pedofiliaa EI saa rinnastaa, kommunismi ja kansallissosialismi TÄYTYY rinnastaa. Sitä vaatii molempien uhrien veri. Toisen kilpailevan aatteen romantisointi on miljoonien uhrien häpäisyä.  
Kun ihannoitte kommunismia, ihannoitte Pol Potia." 

Sitaatti on poimittu edellisen keskustelun lopusta. Siitä on poistettu vain keskustelijoihin viittaavat nimet. 

Poiminnalla tarkoitan sitä, että sopii jatkaa edellisessä keskustelussa suvaitsevuudesta versoneita aiheita, Räsästä, hyväntekeväisyyttä, kerjäläisyyttä, kommunismin rinnastamista kansallissosialismiin,  jos haluatte. Keskustelu kävi mahdottomaksi seurata Bloggerin oudon lataustekniikan vuoksi, kun on menty yli 250:n kommentin. 

*

13.7. Täällä mökillä on kesähiljaista, rauhallista. Linnunpoikaset ovat kasvaneet, ja yhä suurempi paukahdus kuuluu ikkunalaseista, kun lentoharjoituksia tehdään. Perhoset vain ovat kadonneet. Missä ovat neitoperhot, nokkosperhoset, erilaiset täpläperhoset, ruutuperhoset, keisarinviitat, joita viime vuonna tähän aikaan sai kuvata edestä ja takaa. Nyt ei kuin pari hassua sinisiipeä.

Minulla piti tässä kohdin olla mökkivieraita, vaan ei ole. Tyttären auto hajosi ja on nyt turkkilaispoikien korjaamolla Vantaalla, toista päivää. Vian laadusta ei ole tietoa, mutta jos korjaus on kallis, auto saa kuulemma jäädä korjaamatta. Nuoren opettajan palkoilla ei maksella satojen eurojen korjauslaskuja. Hassua, tuo ranskalaisauto on puolet uudempi kuin minun vanha Toyotani, joka ei ole koskaan ollut korjaamolla huoltoja lukuunottamatta. 

Mitään erikoista ei ole tapahtunut, olen hyvässä kesäterässä. Olen tavannut naapureita, eilen istuttiin meidän pihalla viimeisissä auringon säteissä ja juotiin viiniä ja parannettiin maailmaa, lähinnä tuulivoiman osalta. Kukaan ei halua tänne tuulivoimapuistoa, niin kuin Hyötytuuli Oy suunnittelee. Olemme kaikki naapurin vanhaapoikaa myöten lähettäneet tulikivenkatkuista palautetta Hyötytuuli Oy:lle. Yksi naapuri kannattaa hiilivoimaa - hiilihän tulee suosta ja öljy eläinten jätteistä - opin. Minä en tiedä mitä kannatan, mutta en luontoa raiskaavaa ja meuhkaavaa tuulivoimaakaan, josta Ultra Bra niin romanttisesti lauloi.  Yhtä kauniisti kuin tuossa ylläolevassa sitaatissa katsotaan Chen kauniita kasvoja. Olihan se kuva minunkin seinälläni.

(Kuva vaihdettu: Ernesto Che Guevara)

150 kommenttia:

  1. Tuollaiset heitot ovat tahallista asioiden hämärtämistä. Suomaisten enemmistökommunistien syntitaakka neuvostoliiton suhteen on pienempi kuin esimerkiksi maalaisliitto/kepun.

    Kokoomus olisi nuollut ihan mistä tahansa takapuolesta, että armon olisi saanut. Ja nuoli myös, muttei saanut.

    Muistamme, että kuuluisa kokoomuspoliitikko Ilkka Kanerva teki neuvostoliittoon raportteja omien puoluetovereidensa käyttäytymisestä. Siinä ollaan pol potilaisuuden ja stalinismin ytimessä.

    Aika osuva nimi Yhdysvalloille tuo uusi "United stasi of America".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua kyllä kiinnostaa noiden aatteiden - kommunismi ja kansallissosialismi - uhrimäärien vertailu, ja se että tapettujen lukumäärässä kommunismi hakkaisi kansallissosialismin. Huomaan, etten tiedä historiasta alkeitakaan.

      Poista
    2. Mittavia määriä Stalin teurasti, legion leipäpalasta etsineitä suomalaisiakin. Kommunisteja olivat, koska porvari täällä oli niin tunteeton ja julma.

      Mao, Tapsan nuoruuden suosikki, oli yli kaikkien kuvitelmien, Hannibal Lecter suorastaan säälittävä harrastelija hänen rinnallaan.

      Muistamme kuitenkin, että työväen olosuhteet ilman sosialismia, olisivat Suomessa samanlaiset kuin Pakistanissa tänään. Siihen porvari kuitenk
      in tänä päivänä pyrkii, koska lakien noudattaminen ja palkkojen maksu on kurjaa.

      ps pedofilia ei ole rinnasteinen homo-tai heteroseksuaalisuudelle, luontevimmin se on niiden alalaji. Rikollinen alalaji, jonka historiaa en viitsi tähän laittaa kun sekä homot ettäheterot astuvat roikkuvan kielensä päälle.

      Poista
    3. Täysin vastenmielistä on verrata kansallissosialismia kommunismiin siten, että saa käityksen jonka mukaan se oli mainettaan parempi. Kansallissosialismilla ei sitä paitsi ollut muita teoreettisia perusteita kuin höpö-Hitlerin hullun horinat. Marxisimista pitää muistaa, että neuvostoliitto ei sitä edustanut, vaikka niin väitti. Marxin monet ajatukset ovat elossa, niitä ei ole kumottu järjellisellä argumentaatiolla.

      Castrosta on sanottu, ettei sitä halunut, mutta Yhdysvallat tukiessaan rikollisia intresejään Kuubassa, ei jättänyt hänelle muita mahdollisuuksia. Kuubaa hallitsi Batistan lisäksi vanha yhdysvaltojen italialaismafia.

      Poista
    4. Riku,
      tuo ei ole totta. Työväestön olot parantuivat nopeammin niissä maissa, joissa ei ollut kommunismia eikä sisällissotaa, joka on aina tuhoisa maalle. Sen vaikutukset kestävät kauan.

      Kanadassa ja monissa muissa maissa ei ollut edes sosialismia. 1950-luvulla Suomi oli kuin kehitysmaa, mutta amerikkalaisen työväestön ja pohjoisvaltioiden mustan väestönkin elämä oli mukavaa ja turvallista (Etelävaltojen mustien mustien asemaa ei Amerikan sisällisota parantanut ratkaisevasti.)

      1900-luvun alussa oli Suomen suuriruhtinaskunnassa alkanut laillinen pyrkimys olojen parantamiseen. 1905 kansa oli yksimielinen.

      Kunnia kuuluu myös Väinö Tannerille ja kaikille niille demareille, jotka eivät menneet bolshevikkien kelkkaan ja olleet viemässä suomalaisia neuvostovaltioksi.

      Neuvostoliiton arvaamattomuus ja julmuus pelotti Suomea kuten muitakin maita ja aiheutti sen, että turvauduttiin jopa Hitlerin kaltaiseen hirviöön. Piti valita Pirun ja Paholaisen välillä kuten Churchill sanoi osuvasti.

      Suomessa opittiin vaikemaan ja teeskentelemään. Ja sitä jatkuu.

      Poista
    5. pelastui Sisällissota ei voi minkään maan tilannetta parantaa, mutta pakko täällä siihenkin oli alkaa , kun porvaristo sitä ja Saksan ylivaltaa Suomeen nähden niin voimakkaasti ajoi. Suomi pelastui vain koska Saksa hävisi ensimmäisen maailmansota. Muuten Suomi olisikin natsimaana tuhottu täydellisesti heti toisen maailmansodan jälkeen , itsenäisyydestä ei olisi nykyistäkään pierua jäljellä.

      sdp:tä ei voi sillä lailla sosialismista tai kommunismista erottaa, että parlamentaarinen pyrkimys sosialismiin tuli vasta myöhemmin.. Ja sitten oikein myöhään Kalevi Sorsalla oli läheiset välit KGB:n kanssa.

      Poista
    6. Kännykällä tuli hurjaa jälkeä, mutta kai edellisestä selvän saa.

      Kepulit yrittivät Suomesta neuvostovaltion tehdä. Kumoamattomasti on sanottu kekkosen niin paljon neuvostoliittoa pelänneen, että sovulla meinasi puulaakin antaa, kunhan itse saa pitää honeckerin paikkansa.

      Totta on, että yhdysvallat kävi sisällisodan ja nyt on tuo mainittu United Stasi of America.

      Poista
    7. Väinö Tanner ja maltilliset demarit olivat laillisuuden puolella eivätkä osallistuneet kapinaan. Se oli hyvä asia. Kyllä Tanneria onkin vihattu siitä syystä. Kerrotaan, että Tannerin muotokuva oli viety kellariin ja haettiin sieltä vasta viime vuosina demareiden edustustiloihin.

      Riku, olisiko Suomen pitänyt antautua heti venäiläisille?

      Tulee mieleen, mitä Desmond Tutu sanoi Torontossa 1980-luvulla, kun häneltä kysyttiin, miksi Etelä-Afrikan mustat turvautuivat myös kommunistien apuun:
      Olet pudonnut kuoppaan ja tiikeri on tulossa. Näet jonkun käden kuopan reunalla valmiina auttamaan. Et kysy: Anteeksi, mitä puoluetta te olette? Tartut nopeasti käteen ja pelastut. Niin teki Suomikin.

      Poista
    8. Iines kyseli tuolla alussa "ismien" uhrilukuja. Euroopan neuvosto
      arvioi, että natsit saivat hengen 25 miljoonalta ja kommmunistit 95 miljoonalta ihmiseltä.

      Täällä lisää: http://www.vapaasana.net/node/234

      Näitä uhrilukuja on arvioitu ja laskettu kymmenet vuodet, mutta lopullista tulosta ei ole saatu aikaan. Esimerkiksi neuvostoliiton vankileireillä on saattanut kuolla 20-62 miljoonaa ihmistä ja Kiinassa 60-100 miljoonaa. Haarukat ovat aika suuret. Asiaa pahentaa se, että natsien tappolukuja on järjestelmällisesti yritetty suurentaa ja komukoiden vastaavia pienentää. Toisen maailmansodanhan voitti Neuvostoliitto ystävineen ja voittajat määräävät historian tutkimuksen suunnan. Oman mausteensa laskelmiin tuo sionismi, joka on törkeästi liioitellut holocaustin uhrimäärää. Lisäksi monessa maassa on lailla kielletty keskitysleirien olojen asiallinen arviointi ja täsmällisten uhrilukujen laskeminen.
      Meilläkin kovasti paheksutaan Auschwitzia ja Birkenauta (aivan aiheellisesti!), mutta jätetään kertomatta, että Neuvostoliitossa murhaleirejä oli tuhansia kautta koko laajan valtakunnan. Ja miksipä niistä puhumaan, kun venäläiset turistit tuovat Suomeen vuosittain rahaa 1,5 miljardia euroa...

      Poista
    9. Täällä on selvästi sisäpoliittisen historian hyviä tuntijoita. Itse en osaa enkä uskalla sanoa noista asioista juuta enkä jaata tällä tietämyksellä.

      Sen sijaan tuo Kolehmaisen esittämä tieto on se, jota vailla olin ja jonka suhdeluku tyrmistyttää. Minun polvelleni ja uskoakseni nykyisillekin on opetettu, että kaikkein tappavin ja murhaavin ja kauhein on ollut holokausti. Ja onhan se vailla vertaansa.

      Mahtoivatko kommunistien leireille viemät olla kokonaisia perheitä, joita vainottiin syntynsä perusteella, oliko mukana naisia ja lapsia ja poltettiinko heitä uunissa tai tappavassa kaasussa? Holokaust lienee kuitenkin julmin kansanmurha mitä on.

      Toisaalta tuo Euroopan neuvoston arvio 95 miljoonasta kommunistien tappamasta ihmisestä on niin hirveä, ettei sitä yksinkertaisesti käsitä. Tajunta työntää sen pois.

      Poista
    10. Holokaustiksi nimitetty ilmiö ei ole vailla vertaansa. Paljon pahempaakin on tehty.
      Aiheesta löytyy netistäkin paljon juttua, esim. http://moranen.blogspot.fi/2009/01/holocaustinfo-tarkastelussa.html

      Jokainen lukekoon siitä omalla vastuullaan. Huom: minä en yllyttänyt!

      Venäjällä - sen paremmin kuin Saksassakaan - ihmisiä ei kaasutettu kaasukammioissa hengiltä. Suurin osa keskitysleirivangeista kuoli tauteihin ja näännyttävään työhön, osa nälkään. Miljoonia ammuttiin.
      Venäjän leireille vietiin myös kokonaisia perheitä. Ns. kulakkivainoissa perheet ajettiin kodeistaan lumihankeen ja käskettiin kävellä kohti junaa, jossa odottivat kylmät härkävaunut. Matka Siperiaan saattoi kestää viikkoja. Jokaisella pysähdyspaikalla heiteltiin matkalla kuolleita vainajia radan oheen. Pohjoisen Siperian leireillä saattoi olla pakkasta 45 astetta, mutta työtä tehtiin ulkona. Kirja "Vankileirien saaristo" kertoo loput. Sen rinnalla joku Auschwitz on leppoisa rangaistuslaitos.

      Poista
    11. Asia oli noin.

      Mutta Auschwitz ei ollut leppoisa rangaistuslaitos.

      Poista
    12. Unohdin Solzhenitsynin Vankileirien saariston! Tietysti, 70-luvullahan nousi valtava kohu, kun kirja julkaistiin Euroopassa.

      Ja samalla vuosikymmenellä vielä erään Solzhenitsyn-elokuvan esitys kiellettiin Suomessa (Ivan Denishovin päivä). Kun Ruotsin televisio sitten samalla vuosikymmenellä esitti elokuvan, Suomen viranomaiset sulkivat Ahvenanmaan lähettimen, jotta esitystä ei voisi katsella Suomessa. Vasta vuonna 1996 elokuva saatiin esittää Suomessa Elokuvatarkastamon purettua kiellon, siis luitte oikein: vasta vuonna 1996.

      Poista
    13. Anna, ei toki, mutta vain ihme pelasti meidät saksalaisten vasalliudesta, jota täällä porvarit ajoivat. Se olisi ollut Suomen loppu samalla lailla kun liitos takaisin venäjään.

      Jopas Kolehmainen linkin laittoi, onks varmana totta kans, ettei ole yhtään hullujen horinaa?

      Poista
    14. Katsoin nyt vasta tuon linkin. Se näyttää olevan yksityisen kansalaisen blogi, siis mielipide, ei välttämättä faktaa. En lukenut tekstiä siis.

      Poista
    15. Sillä tavalla hullujen horinaa juu, että kaikkien holokaustin taustoja kaivelleiden rintaan on mielellään ommeltu hullun tai antisemiitin merkki. Jopa juutalaisen kirjoittama ja äärimmäisen hyvin ja uskottavasti taustoittama tietokirja "Holocaust industry" on kielletty muutamin paikoin. Muutamia tutkijoita on vangittu, hyvin monia uhkailtu, kun he eivät ole pystyneet perusteellisten tutkimustensa jälkeen suoraa päätä sanomaan, että leirien kaasukammioissa tapettiin kuusi miljoonaa ihmistä, kuten virallinen totuus aluksi oli. Nyt luku lienee 1,6 miljoonaa ja alenee koko ajan.
      Mutta siinähän Riku on oikeassa, että holokaustin liepeillä liikuskelee todellisia hämäräheikkejä, vähän tuollaisia ufotutkijoiden tapaisia veikkoja, jotka näkevät salaliittoja sielläkin, missä niitä ei varmasti ole. Viime aikoina myös ilmastotutkimuksen liepeillä on ryhdytty puhumaan hulluista ja huijareista. Juttu kun nyt vaan on niin, että silläkin asialla jotkut tekevät lujasti rahaa - vaikka nyt tuulimyllykauppiaat - ja jos joku epäilee heidän elinkeinoaan on piru merrassa.
      Myös holokaustin varjolla on tehty ja tehdään rahaa, hirvittävän suuria summia. Sinne en anna nettivinkkiä, pelkuri kun olen.

      Poista
    16. Minä en muuten koskaan ole ollut kommunisti, en aio alkaakaan. Joksikin tarkemmin määrittelemättömäski vasemmalla olijaksi itseni tunnen. Puolueista yksikään ei kuitenkaan minulle osu.

      Keskustapuolue oli 70-luvulla brezneviläisempi kuin Breznev itse. Eino Uusitalo ehdotti uudeksi itsenäisyyspäiväksi välirauhan päivää, koska se olisi ollut neuvostoliitolle muka mieleen. Ahti Karjalainen olisi antanut viinapullon puolikkaasta tankeille luvan tulla, ehkä jopa isosta huikasta.

      Suomen itsenäisyydelle Suomen kommunistit saattoivat olla uhka vain kolmena ns. vaaran vuotena heti sotien jälkeen, ei enää koskaan sen jälkeen.

      Poista
    17. Oikeastaan vasta nyt huomaa koko sen sovjet-hengen, jolla suuret ikäluokat ja jopa parikymmentä vuotta heidän jälkeensä tuleva polvi on kasvatettu.

      Meiltä on salattu asioita, meitä on sensuroitu - eilen minua shokeerasi lukea Solzhenitsyn-taustoja tuosta hänen näytelmästään, että suomalaiset viranomaiset vaiensivat Ahvenanmaan televisiolähettimen, jotta suomalaiset eivät 70-luvulla voineet katsoa Solzhenitsyn-näytelmää Ruotsin televisiosta. Ja että meillä Elokuvatarkastamo sensuroi elokuvia, ja katsoi, etteivät ne sisältäneet mitään neuvostovastaista. Järkyttävää! Silloin ei osannut epäillä mitään.

      Poista
    18. "Mitä ne meistä ajattelee?"

      Venäläisillä on täytynyt olla hauskaa meidän kustannuksellamme, luulenpa että olemme olleet ankeassa neuvostoliitossa prhainta saatavissa olevaa huumoria. Se radio Jerevan kun pruukasi olemaan tylsä.

      Vuonna 1973 televisiossamme esitettiin vahingossa Fred Astairen ja Cyd Charissen tähdittämä elokuva vuodelta 1957, nimeltään "Silkkisukat". Elokuvassa kieltämättä laitetaan neuvostoliittolaista meininkiä halvalla, mutta aivan usomaton on se kauhu, joka täällä nousi, kun huomattiin että tämmöinen tuli vahingossa esitettyä.

      Asiaa puitiin eduskunnassa, lähetettiin anteeksipyyntöryhmä Moskovaan ja lehdistökin kuohui. Tapaus oli ennenkuulumaton, olihan kepun ja neuvostoliiton välisen ystävyyden, yhteistyön ja avunannon sopimus, YYA.

      Poista
    19. Ei passaa tosiaan unohtaa, että koko findlandisierung - suomettuminen - alkoi ja eli Kekkosen keskustahallinnon aikoihin, sen isäntiä eivät suinkaan olleet kommunistit tai vasemmistolaiset, niin kuin äkkiseltään voisi olettaa.

      Olen tässä lueskellut juttuja Suomen tuolloisesta itsesensuurista, joka eteni koomisuuteen saakka. Sleepy Sleepersien levyalbumin Takaisin Karjalaan ympärillä käyty polemiikki sai farssin piirteitä, kun levyn nimi koettiin jumalanpilkkaan verrattavana asiana. Levyn nimi piti muuttaa, samoin kappaleen sanoja muutettiin niin että kun alkuperäinen sanoitus kuului "perkeleen juntit, palauttakaa Karjala" niin uusi muoto oli "perkeleen juntit, palauttakaa pilsnerini".

      Kiellettyjen ja poistettujen kirjojen joukossa oli mm. V. A. Koskenniemen, Mika waltarin, Samuli Paulaharjun ja monen muun kirjoja. Ja tämä suomalainen Solzhenistyn-kielto havaittiin maailmallakin niin, että se mm. Max Jacobssonin mukaan vahingoitti Suomen mainetta ulkomailla pahanlaisesti. Ja kaiken jälkeen Suomi vain sitkeästi kielsi suomettumisen olemattomana ilmiönä!

      Poista
    20. Porvarillisten puolueiden edustajat ovat jälkeenpäin, muistaakseni esim. Zyssen suulla sanoneet: "Mutta me emme pyrkineet järjestelmän muuttamiseen!"

      Eivät tietenkään pyrkineet, porvarillinen neuvostosuomi olisi mainiosti riittänyt.

      Kommunismia hokevat nyt kiivaimmin ne porvarit, joiden oma syntitaakka on suurin. Äänekästä marginaalia, taistolaisia, on helppo käyttää syntipukkina.

      Joskus olen ihmetellyt, miksi rintamamiehistä niin suuri osa liittyi kommunistipuolueeseen heti sotien jälkeen. Repe Helismaa, Tapio Rautavaara ja monet, monet muut.

      Poista
    21. On minulla vastauskin asettamaani kysymykseen. Köyhyyden luonne oli vielä tuolloin niin karmea, että oljenkorret kelpasivat pahalta, pahalta porvarilta suojautumiseen.

      Poista
    22. Minulla on myös käsitys, että sotien jälkeen oli erityistä köyhyyttä, joka lisäksi kosketti kaikkia yhteiskuntaluokkia. Kaikki elivät niukasti.

      Vallitsi erityinen ryssänviha ja ryssänpelko, johon saumaan sitten 60-luvun lopun ja 70-luvun hippiliike tuli rysäyksellä rauhanaatteineen ja kritiikittömine neuvostorakkauksineen, kapinana sotien käynyttä ryssanvihaista vanhempaa polvea kohtaan. Avattiin ovet myös Amerikka-ihailulle, josta tuli kaikki mikä on vapaata ja sallittua, suurta ja rohkeaa.

      Poista
    23. Sleepersien levyn nimi oli ensin tahallaan provosoidusti "Karjala takaisin." Sitten se muutettiin kun sitä ei voinut radiossa soittaa "Takaisin Karjalaan".

      Poista
  2. Che Guevaraa olen aina ihmetellyt. Murhaajapsykopaatti, joka joutui jatkamaan tappamista muualla, kun oman maan sota loppui. Tällä perusteella nousi edistyksellisten jeesukseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua on aina ihmetyttänyt se, että "vapauttajista" tehdään sankareita. Olen äskettäin lukenut kaksi kirjaa, jotka on kirjoitettu Kuubasta sen jälkeen, kun se siirtyi yhdestä diktatuurista toiseen. Ei niissä kirjoissa ruusuilla tanssita. Ei "vapautuksen jälkeen" eikä vieläkään.

      Vein kirjat kirjastoon lainattavaksi, siks tässä ei ole niiden nimiä. Pieniä kirjoja diktatuurin varjosta.

      Poista
    2. Historiassa näyttää toistuvan se, että kun vapautetaan yhdestä hirmuhallinnosta, ollaankin sitten toisen hirmun alla. Muuttaja on aina sankarihahmo. Mistä ne hirmut tulevat?

      Poista
    3. Amerikka oli 1950-luvulla kuin taivas verrattuna köyhään Suomeen, joka pelkäsi "karhun kainalosssa". Amerikkalaiset ihannoivat pientä ja rohkeaa Suomea.

      Poista
    4. Tämä on tietenkin totta. Amerikan intresseihin myös sopi Suomen vastarinnan ihailu varsin hyvin. Toisaalta tavallisilla amerikkalaisilla tuskin oli käsitystä edes siitä, millä puolella Neuvostoliittoa Suomi sijaitsi. Ja valtaosa ei ollut kuullutkaan Suomesta.

      Poista
    5. Etelä-Amerikassa kun kerroin että olen Finlandiasta, niin eivät he olleet kuulleetkaan sellaisesta maasta. Eräässä kapakassa oli karttamaapallo. Ja he, etenkin naiset, alkoivat innokkaasti pyörittää sitä ja etsiä mystistä Finlandiaa. Ei siitä oikein tullut mitään. Kun annoin vinkiksi sen että se on Neuvostoliiton rajanaapuri, niin eikös vaan ne ruvenneet etsii sitä Neuvostoliiton/Kiinan maisemista... Ihmettelin. Mutta eihän siellä, ainakaan siihen aikaan, köyhällistön keskuudessa kouluja käyty. Eli - omia ennakkokäsityksiäni minä siinä vain ihmettelin. - Ps. Toisaalta Ranskassakin ihan sivistyneeksi luokiteltu ihminen tietää Euroopan historiasta juuri vain sen verran miten se koskee Ranskaa. Ei pätkääkään enempää! (Esim. 60-luvun fakta: "Suomessa on 20 miljoonaa mongoolia. Joita presidentti Kekkonen hallitsee.")

      Poista
  3. Suomettumiselta säästyi kovin harva, kovin harva päättävissä asemissa ollut.

    Breznevin aikana neuvostoliitossa tuskin enää oman maan kansalaisia tapettiin paljon enempää kuin Yhdysvallat tappoi omiaan.

    Sekä neuvostoliitto että yhdysvallat kävivät vuosikymmeniä maailmansotaa, ns. kylmää sotaa, jonka puitteissa molemmat tappoivat ja tapattivat suuria määriä ihmisiä ympäri maailman.

    VastaaPoista
  4. ”Historian tutkijan ja teologian tohtorin Ville Jalovaaran mukaan Päivi Räsäsen antamat lausunnot eivät sovi kirkollisista asioista vastaavan ministerin suuhun.
    - Räsäsen tehtävä on tukea kirkon toimintaa, eikä vaikeuttaa sitä lausunnoillaan. Valtioneuvostossa on syytä miettiä, pitäisikö kirkollisiin asioihin liittyvät työt siirtää sellaiselle ministerille, joka suhtautuu näihin asioihin neutraalimmin, Jalovaara sanoo.” Lainaus IL 13.7.2013

    Miepä en tiennytkään, että ministerinä Räsäsen hoitelee omasta tahdostaan myös valtionkirkon asioita! Miten sellaisessa asemassa oleva ihminen kakkii omaan kameranlinssiin?
    ”Tutkija Jalovaaran mukaan Räsäsen pitäisi antaa lausuntoja aina asemansa mukaisesti, vaikka puhuisi vain hengellisillä kesäpäivillä.” IL

    Oltakoon mitä mieltä tahansa kirkon ja valtion avioliitosta, tuntuu hullunkuriselta asettua asemaansa vastaan. Onkohan Räsänen ajatellut asiaa loppuun asti? Vai onko häneen iskenyt niin valtava oikeassa olemisen tunne, että hänen ei enää tarvitse ajatella?

    Ja hirmuhallinnoista sanoisin, että ei toinen toistaan parempi. Ei missään eikä milloinkaan. tarkoitus edi pyhitä keinoja sen enempää idässä kuin lännessäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen Jalovaaran kanssa pitkälle samaa mieltä.

      Toinen asia, hieman sivusta. Herää yksi kysymys: onko tämä Jalovaara riivaajanajaja-evankelista Pirkko Jalovaaran poika. Ei ole ainakaan äidillä puhtaat jauhot pussissa.

      Poista
  5. Hyötytuulesta sen verran, että Kemissä on myös näitä tuulimyllyjä. Kuuntelin siellä humpsahtelua ja huminaa ihan riittämiin, kamalan näköisiäkin ovat rannikkoa rumentamassa. Ei meinaa silmä tottua, ei niin millään.

    Euroopasta nyt puhumattakaan. Varsinaisia viidakoita pelloilla ja aukeilla.

    VastaaPoista
  6. Toivottavasti asukkaitakin kuunnella tässä tuulivoiman suunnittelutouhussa. Ja toivottavasti kunnanisät eivät mene halpaan luullessaan, että tuulivoimapuistot työllistäisivät kuntalaisia. Eivät työllistä, voimaloilla on omat rakennusmiehensä ja sen jälkeen työntekijöitä ei tarvita, ja voimaloilla on jatkossakin omat tekniikkamiehensä.

    VastaaPoista
  7. Olen tietysti samaa mieltä siitä, että Suomessa suurin osa poliitikoista ja muusta eliitistä oli suomettuneita, kuka mistäkin syystä. Enimmäkseen siksi, että he olivat olleet sodassa ja pelkäsivät venäläisiä. Kommunistit eivät olleet juuri sen pahempia Neuvostoliiton käskyläisiä kuin muutkaan, paitsi tietysti taistolaiset, sen ajan bäckmannit.

    Mutta tämähän ei ollutkaan purkaukseni sanoma. Ei sinne päinkään.

    Minua vaan suivauttaa se, että toista viime vuosisadan hirmuaatteista demonisoidaan ja toista nostalgisoidaan. Kun piirrät seinään hakaristin, olet murhaajien kätyri; kun piirrät seinään sirpin ja vasaran, olet humoristinen hassuttelija. Kun julistaudut natsiksi, olet sekopäinen rasistiraiskaaja, kun julistaudut kommunistiksi, olet omaperäinen köyhälistön puolustaja.

    Minua vaan kyrsii tämä miljoonia uhreja vaatineen verisen aatteen kanssa flirttailu. Palvoisivat mieluummin vaikka saatanaa. Se on sentään satuolento, kommunististen sotilassaappaiden alle poljetut olivat ihmisiä, mm. heimoveljiämme eestiläisiä. Viimeinen metsäveli tapettiin vasta 70-luvulla. Tiesittekö? (Tai ennen Oksasta tuskin moni edes tiesi, keitä metsäveljet olivat.)

    Minua risoo, että vähän väliä jotkut valveutuneet muistavat potkia ylppöjä ja koskenniemiä natsisympatioista 30-luvulla, mutta kukaan ei korvaansa lotkauta satojen tuhansien suomalaisten kommunistinöyristelystä 70-luvulla. Kyse oli aivan samasta asiasta, paitsi että 30-luvulla se oli vaatimattomampaa. Ja aina nousee uusia tutkijoita syyttämään suomalaisia siitä, että pari kahelia sodanaikaista pikkuhitleriämme luovutti 8 juutalaista saksalaisille (mikä oli karkea rikos, en kiellä), mutta kuka puhuu niistä 15 000 suomalaisesta, jotka venäläiset teloittivat Karjalassa siksi, että he olivat suomalaisia! Ei siksi, että he olivat kommuniste, vaan kansallisuudeltaan suomalaisia!

    Miksi tätäkään rikosta ihmisyyttä vastaan ei viedä maailman tuomioistuimiin? Eiväthän ne vanhene.

    En siis kiihkoile suomalaisia kommunisteja vastaan, enkä sitä kommunismia vastaan, jota harjoitettiin poliittisena liikkeenä Suomessa ja Länsi-Euroopassa sodan jälkeen. Mutta jokaisessa maassa, missä kommunistit pääsivät valtaan, tuloksena oli julma diktatuuri. Jopa 70-luvun sosialistinen esimerkkivaltio DDR muistetaan nykyään enää Stasista.

    Kysyttäköön sitten vaikka niin, että miksi kommunismi veti puoleensa kyynisiä tappajia, vaikka aate oli niin jalo ja perustui Marxin erehtymättömään filosofiaan? Miksi?

    En siis ole porvari, joka vihaa kommunismia. Sellaisen esittämistä pidän loukkauksena. Olin nuoruudessani tiedostava työväenliikkeen kannattaja, demari, joka arvosti Kuubaa ja jopa Maoa (syy siihen oli "Punatähti Kiinan yllä" -kirjan vuodelta 1938, joka paljastui myöhemmin perkeleelliseksi propagandaksi). Häpeän harha-askeltani yhä, enkä halua ottaa toista.

    En siis katso tätä yhteiskunnallisena asiana, vaan moraalisena: kommunismi aatteena kymmenine miljoonine uhreineen pääsi kuin koira veräjästä vain siksi, että Neuvostoliitto voitti sodan. Siksi siihen ei ole lyöty sellaista poltinmerkkiä kuin veriveljeensä natsismiin.

    Siksi näen joskus punaista, kun historiatajuttomat lapsukaiset kyselevät, että mikä niissä kommunisteissa on niin pahaa... Ei mikään sen enempää kuin natseissakaan.

    No, Riku: millä tavalla tämä näkökulma on tahallista asioiden hämärtämistä?







    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse tunnen vähän samoin, jos ja kun jengi ylistää Leniniä väittäen, että Neuvostoliitossa kaiken pahan takana oli Stalin ja oi jospa ois tuo Lenin-setä jäänyt henkiin niin kaikki paremmin ollut ois... Jos asiaan vähänkin perehtyy niin tieto Leninistä on hyytävää. Totta on, ettei Lenin ollut samanlainen öykkäripsykopaatti kuin Stalin, mutta Lenin tiesi tasan mikä Stalin oli miehiään ja hyväksyi täysin rinnoin tämän toimet alaisuudessaan. Lenin ei hyväksynyt MITÄÄN kompromisseja, oli vain "me" ja "viholliset" ja tietäähän sen, mitä vihollisille on tehtävä, jos muu ei auta.

      Sitä paitsi, ei Lenin "antanut" Suomelle itsenäisyyttä mitään hyvää hyvyyttään. Venäjällä oli silloin sisällissota ja punaisilla oli kädet täynnä tekemistä edes siinä, että saavat pitää ydinalueensa. Ei Leninillä ollut mitään lihaksia, joilla pitää kiinni Suomesta. Semminkin, kun Lenin ihan aidosti luuli ja kuvitteli, että Suomessa kun syttyy vallankumous niin punainen Suomihan iloiten innostuu Neuvostokarhun syliin. No, ei se ihan mennyt niin... Mitä tulee kansojen itsemääräämisoikeuteen ja siihen, miten paljon bolshevikit antoivat oikeasti kunniaa moiselle käsitteelle (jota teorian tasolla alussa kyllä kannattivat), sitä voi perehtyä Ukrainan historiaan. Ukraina julistautui itsenäiseksi vuonna 1918/19, en muista tarkkaan, mutta bolshevikit tulivat, näkivät ja voittivat eikä Ukrainan itsenäisyydestä puhuttu halaistua sanaa ennen vuotta 1990. Ainakaan julkisesti.

      Kommunismin rikoksista, ne ovat laajat ja moninaiset, mutta kun puhutaan holokaustista niin sitä voi verrata vaikkapa tapahtumaan nimeltä holodomor. Kyseessä oli eräänlainen valtion masinoima nälänhätä, joka aiheutti vaihtelevien arvioiden mukaan 2-5 miljoonan ihmisen kuoleman. Suurin osa uhreista oli muuten ukrainalaisia. Ruokaa oli, mutta se vietiin maaseudulta pois kaupunkeihin ja/tai myytäväksi ulkomaille eikä sitä vähääkään, mikä jäljelle jäi, saanut syödä tai tuli valvoja ja ampui niskaan. Perunat mätänivät pelloille ja ihmiset tupiinsa...

      Tapsa on oikeassa. Kommunismin ihannoiminen on vaarallista. Puhumattakaan siitä, että Venäjällä yhä aidosti kunnioitetaan ja jopa KAIVATAAN Stalinia. Se on ihan aikuisten oikeasti pelottavaa.

      Poista
    2. Minä olen luullut, että Lenin-käsitys on nykyään kaikille selvä ja ettei häntä arvosta korkealle kukaan. Hieman outo ajatus on, että joku valtion päämies tekisi jonkun maan itsenäisyyttä koskevia päätöksiä "hyvää hyvyyttään". Minulla on käsitys, että tuo "Lenin antoi..."lause oli alunperin suomalaisten ase neuvotteluissa venäläisten kanssa, nämä kun olivat hepun kanonisoineet.

      Poista
  8. Vanhan sanonnan mukaan "jos et ole nuorena vasemmistolainen, sinulla ei ole sydäntä. Jos olet sitä vielä aikuisena, sinulla ei ole järkeä".
    Natsien ja koko Saksan demonisointi ja "työkalulipun" ihannointi on ihmetyttänyt minuakin. Jos noita ismejä arvosteteltaisi pelkästään kuolonuhrien ja muun inhimillisen kärsimyksen asteikolla, pitäisi punatähteä vihata ja hakaristiä ymmärtää. Meillä puhutaan "natsikortista", kun tarkoitetaan jotain tosi julmaa ja häijyä. Hiukankin historiaa tunteva heiluttelisi mieluummin "kommarikorttia", jos jotain korttia ylipäätään pitää heilutella.

    Mitä tuulivoimaan tulee, EU alkaa hiljalleen irroittautaua koko hankkeesta:
    http://www.thegwpf.org/eus-great-green-u-turn/
    Sähkön hinta Euroopassa on kohonnut vuodesta 2019 noin 40 prosenttia, koska tuulivoimaloille on mennyt satoja miljardeja valtioiden tukea = veronmaksajien rahoja. Tuulivoima vaatii lisäksi säätövoiman rakentamista sitä mukaa, kun myllyjä nousee. Nopeasti käyttöön otettavaa säätövoimaa tarvitaan, kun ei tuule, tai tuulee liikaa, tai jää estää siipien pyörimisen. Säätövoima toimii dieselgeneraattoreilla ja on ilmastolle mitä suurinta myrkkyä. Yhdysvalloissa ollaan tuulivoimasta luopumassa kovaa kyytiä. Jo noin 14 000 tuuligeneraattoria on lopettanut toimintansa. (Kuva hylätystä tuulipuistosta tässä:
    http://toryaardvark.com/2011/11/17/14000-abandoned...)
    Saksa, tuulivoiman edelläkävijä, on luopumassa myllyjen tukemisesta, heti kun nykyinen tukisopimus päättyy.
    Olen nähnyt laskelman, jonka mukaan pelkät tukiaiset maksavat tuulimyllyn rakennuskustannukset takaisin alle neljässä vuodessa. Ei ihme, että ulkolaiset sijoittajat ovat kovasti pystyttämässä meille tuulipuistoja. Tässäkin asiassa näkyy selvästi, että raha, ei huoli maapallon tulevaisuudesta johdattelee miljardöörien naruttamien vihreiden ajatuksia ja tekoja. Käytännössä jokainen ääni vihreille on ääni suuren ja vielä sitäkin suuremman rahan vallalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri uutistenlukija sanoi, että tuulivoima lisääntyy tulevaisuudessa ja sitä riittää jopa vientiin asti...

      Juu, mutta ei minun nurkilleni. Keskelle Helsinkiä, siihen Eiran rantaan, ehdotan, muhkea puisto.

      Poista
  9. Kolehmaisen käyttämä sanonta kuuluu samaan sarjaan kuin toinen muunnelmineen laajalti viljelty hölmöily: "Ei se ole tyhmä joka paljon pyytää, se on tyhmä joka maksaa!"

    Ydin molemmissa sanonnoissa on: "kaikki mikä mistään piittaamatta on kotiinpäin, on oikein!"

    Tapsa,

    Stalin ja Mao ilman muuta kuuluvat samaan kastiin Hitlerin kanssa, tapettujen/kuolleiden lukemat ovat tällaisissa vaikeita. Hitler joka tapauksessa oli suurin syyllinen toiseen maailmansotaan, hänen lukemansa voi laskea suuremmaksikin. Maon voi halutessaan kokonaisuudessaan liittää Stalinin piikkiin, hän kun nosti Maon, koska huomasi tämän suuren viehtymyksen tappamiseen. Näin ainakin Chanin ja Hallidayn kirjan mukaan.

    Voittajan totuus on tietenkin, ettei Stalinia ja Maoa ole demonisoitu pitkään aikaan samalla tavalla kuin Hitleriä. Nyt se on jo tehty. Toistan vain, että Hitlerin ihailulta vaikuttava vertausten käyttö on minusta vastenmielistä. Hitlerin korottaminen on vaarallista, hän ei sitä ansaitse, hänelle ei ole tehty vääryyttä. Kolehmaisen laittama linkki, jossa holocoust kielletään, on vastenmielinen.

    Mikä on reaalipolitiikan ja aatteiden merkitys missäkin? Mitä kommunismi tarkoittaa, olen kuullut että palkkaansa tai maassamme vaatimattomia oikeuksiaan vaativaa työntekijää on sanottu kommunistiksi. Tämänkaltainen retoriikka on selvästi lisääntynyt.

    Onko oikein syyllistää kaikkia maailman kommunisteiksi tunnustautuvia Stalinin, Maon ja kumppaneiden teoista, tai väittää että noiden kahden toiminta perustui tiukasti Marxin oppeihin ja siksi olivat pahoja? Huonosti Marxia olen lukenut, mutta edelleen olen kannalla, ettei hän neuvostoliitosta pelkästään iloissaan olisi ollut.

    Minä en usko vallankumouksiin, myönnettävä on, että sellainen sangen usein johtaa totalitarismiin.

    Kommunististen valtiomuotojen kaatuminen ei kuitenkaan kerro mitään tästä nykyisestä kapitalistisesta järjestelmästä.

    Mitä kommunismin ja natsismin kokemukset meille opettavat? Varokaa populismia!

    VastaaPoista
  10. "Minua risoo, että vähän väliä jotkut valveutuneet muistavat potkia ylppöjä ja koskenniemiä natsisympatioista 30-luvulla, mutta kukaan ei korvaansa lotkauta satojen tuhansien suomalaisten kommunistinöyristelystä 70-luvulla."

    70-luvulla hyvin harva oli Suomessa vapaa neuvostoliiton ja sen järjestelmän kohtuuttomasta nöyristelystä. Väite, että siihen syyllistyivät vain kommunistit, on järkyttävä valhe!

    Aarne Saarinen jossain hämmästeli 60-luvun puolustuvoimien komentajaa, Yrjö Keinosta, joka olisi saanut hänen mielestään hieman varoa nuoleskeluaan idän suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä valhettahan minä en ole esittänytkään? Enkä muista muidenkaan esittäneen? (Taistolaiset olivat eri sakkia, kärjessä sen ajan bäckmannit.)

      Mutta kiertämätön totuus on, että heti sodan jälkeen skp-läiset olivat venäläisten nöyriä käskyläisiä. Yrjö Leinon he potkivat poliittiseksi ruumiiksi siksi, ettei hän sitten kuitenkaan halunnutkaan Suomea neuvostotasavallaksi. SKP hajosi vasta sitten, kun tulivat saariset ja aallot, jotka olivat isänmaallisia suomalaisia.

      Poista
    2. Et ole esittänyt, mutta usein se eteen tulee. Kolmen ns. vaaran vuoden jälkeen neuvostoliiton miehet menettivät otteensa. Myöhempi taistolaisuus oli toisaalta yliälykkäiden outoa teoriaa: "köyhille ei saa antaa avustuksia, koska siinä samalla tuetaan kapitalismia!" ja toisaalta kultturiväen viinin juontia.

      Poista
  11. Muistelut ja historia ovat toki tärkeitä, muttamutta...

    Neuvostoliittoa ei enää ole. On kapitalistinen Venäjä jossa on edelleen vallassa ”politbyroo”, sananvapaus ja ihmisoikeuskysymykset ovat heikossa hapessa ja etnisiä vainoja on yhä. Putin on aikamoinen itsevaltias, muuta ei kai voi väittää.

    Entiset itä-euroopan maat ovat EU:n jäsenvaltioita ja mm Romaniasta virtaa ihmisoikeuksia vailla olevia romaneja eri Euroopan maihin (on vapaus liikkua maasta toiseen). He saavat monoa siellä sun täällä. Rautaesirippu romahti, mutta onko se todella poistunut? Ihmisten väliltä. Ovatko jotkut ihmisryhmät yhä vainottuja, kiusattuja, syrjittyjä tai vailla täysiä kansalaisoikeuksia?

    Entiset itä-euroopan maat ovat EU:n jäsenvaltioita ja mm Romaniasta virtaa ihmisoikeuksia vailla olevia romaneja eri Euroopan maihin (on vapaus liikkua maasta toiseen). He saavat monoa siellä sun täällä. Rautaesirippu romahti, mutta onko se todella poistunut? Ihmisten väliltä. Ovatko jotkut ihmisryhmät yhä vainottuja, kiusattuja, syrjittyjä tai vailla täysiä kansalaisoikeuksia?

    Uutisesta:
    ”Muukalais- ja juutalaisvastaisuus on voimistunut Puolassa, kertoo ääriryhmien toimintaa tarkaileva kansalaisjärjestö. Maahanmuuttajiin, homoihin ja holokaustin uhrien muistomerkkeihin kohdistuneiden rikosten ja ilkivallan määrä kasvoi jopa kolmanneksella 2011–2012, Nigdy Wiecej -järjestö kertoo. Fasismin ihannoijia ei järjestön mukaan voi enää pitää reunailmiönä.

    Bialystokin poliisissa, asianajajissa, yrittäjissä ja syyttäjissä on lehdistön mukaan uusnatsien sympati-soijia. Rähinöinti ja tihutyöt ovat jatkuneet vuosia, mutta harva on tuomittu. Kaupunkiin on nyt lähetetty lisävoimia poliisista ja suojelupoliisista.”
    HS 15.7

    Tuttu oli mukana yhdessä kouluprojektissa (suomessa) jossa kiusaamistilanteita purettiin. Hän sanoi erään tärkeän asian. Hankalinta ei oikeastaan ole kiusaaja-kiusattu roolien purkaminen vaan sen näennäisen hiljaisen porukan kanssa, sen joka seisoo katsomassa kiusaamista. Jotkut tirskuvat, jotkut hyväksyvät hiljaisesti ja jotkut jopa kannustavat tekijää. Uskallus puuttua, lopettaa kiusaaminen tai tehdä jotain puuttuu monilta.

    Se mahdollistaa myös tyrannien valtaan pääsyn aikuisten maailmassa. Hyväksymme tai vain siedämme sortoa, uhkailua.väkivaltaa, kiusaamista – niin, tai jopa hiljaisesti kannustetaan tekijää.

    Totalitarismi ei ole kadonnut. Se joka on mahdollistanut hirmuhallitsijoiden valtaanpääsyn ja massiiviset joukkomurhat. Totalitarismi on monien eurooppalaisten yhteiskuntien rakenteissa, se näkyy mm hallintobyrokratiana ja erilaisena rakenteellisena väkivaltana yksilöitä tai näiden edustamia ihmisryhmiä kohtaan.

    Demokratian ja yhteiskuntarauhan vaaliminen on tärkeätä, eivätkä ne pysy itsestään maailmassa. Suurin uhkamme on, että muutumme välinpitämättömiksi ja hyväksymme väkivallan tai sillä uhkailun.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmisiltä puuttuu siviilirohkeutta puuttua kiusaamiskonflikteihin kouluissa ja työpaikoilla. Konflikteja jopa halutaan, ihminen kaipaa extremeä, tapahtumia, joita seuraa ja kommentoi, mutta joiden kulkuun ei puutu. Asiat tapahtuvat ikään kuin näyttämöllä tai tietokoneen ruudulla, osallisuuden tunne elävästä elämästä on pienentynyt. Tapa katsoa on korvannut tavan osallistua. Tietokone muokkaa alitajuntaa ja täten myös käyttäytymistä. Sormen liikkeellä tapahtuma survaistaan pois ruudulta, jos se ei kiinnosta.

      Poista
    2. Luin nyt iltapäivällä tuon mainitsemasi Helsingin Sanomien artikkelin Puola julisti sodan uusnatseille.

      Artikkelista käy ilmi, että uusnatsit ja rasistit ovat peräisin työväenluokan lähiöistä, joista on tullut skinien hautomoita. Nämä kaljupäisiksi ajellut skinit ahdistelevat tsetseeniperheitä ja eurooppalaisia korkeakouluopiskelijoita, joiden määrä on moninkertaistunut Puolan EU-jäsenyyden jälkeen.

      Poista
  12. Tuolla yllä on eilisiltaisessa keskustelussa monenlaisia totuuksia, hvyin esitettyjä ja perusteltuja, vastakkaisiakin, joille nyökyttelee. Noin se menee.

    Totuus ja valhe? Mikä pahinta, ihan kuin ne voisivat olla yhtaikaa samassa asiassa. Samoin kuin hyvä ja paha eivät ole toisensa poissulkevia, vaan myös yhtaikaisia ominaisuuksia samassa ihmisessä.

    Tulee mieleen elokuva, jonka olen nähnyt ainakin kahdesti, ehkä kolmastikin, televisiosta. Se kertoi juutalaisesta miehestä, joka piiloutui natseja pakoon talojen raunioihin, kunnes eräs natsi sai hänet kiinni ullakolta. Nyt muistan, elokuvan nimi taisi olla Pianisti! Mies soitti natsille ja natsi kuunteli ja alkoi auttaa juutalaismiestä tuomalla tälle salaa ruokaa. Lopulta kävi niin, että juutalaismies pelastui, mutta natsi joutui vangiksi leirille, jossa taisi kuolla. Kukaan ei auttanut puolestaan häntä. Totuus ja valhe, hyvä ja paha?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Pianisti_(elokuva)

      Poista
    2. Tämä se on, yksi lempielokuvistani, jonka voisin katsoa aina uudelleen.

      Poista
    3. Voi että tykkään sinusta Iines, asenteestasi, päivä päivältä ja yö yöltä yhä enemmän. - nimim. anonyymi pianisti

      Poista
  13. Muistelukset ovat tärkeitä.

    70-luvulla neuvostomielisten paras ystävä oli Pekka Siitoin, naantalilainen alkoholisti ja hänen epämääräinen kaveriporukkansa. Heidän avullaan edistykselliset ja kekkoslaiset näyttivät: "Fasismin uhka on todellinen, katsokaa nyt!"

    Kasvua määrissään tuntuisi kuitenkin olevan.

    Kommunisteista täytyy muistaa, että toisin kuin kirjoitteluista voisi päätellä, heidän lukumääränsä ei tämänhetkisessä Suomessa taida olla kolmeakymmentä isompi.

    VastaaPoista
  14. Noh, noh, Riku! Kyllä kommareita on ainakin 31! Ja entäs kun tulee se kolmaskymmenestoinen?

    Mutta Iines sanoi fiksusti: Totuus ja valhe? Mikä pahinta, ihan kuin ne voisivat olla yhtaikaa samassa asiassa".
    Totta vieköön, siltä usein näyttää. Tunnen oikein hyvin sukulaisnaisen, 96-vuotiaan, joka on entinen ja vähän nykyinenkin natsi. Hän on juuri sellainen, josta sanotaan, "ettei tekisi kärpäsellekään pahaa".Kerrassaan hurmaava ihminen, vaikka sättiikin kommunisteja aina tilaisuuden tullen.
    Tunnen myös 80-vuotiaan varsinaisen korpikommunistin, jonka mielestä Neuvostoliitto oli parempi (työmiehelle) kuin tämä nykysysteemi. Hänkin on varsinainen rauhantekijä, joka ampuu mieluummin itsensä kuin tappaa toisen. Hän ei kuulu kirkoon, muttaon paljon raamatullisempi kuin pitäjän leipäpappi.
    Hassua on, että kaikki ihmiset, kaikki kansallisuudet, kaikki uskonnot väristä ja kengännumerosta riippumatta pystyvät aivan kauheisiin hirmutekoihin. Myös Iines, Riku, Tapsa ja minä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suvaitsetko, että epäilen sitä että nelikko: iines, riku, tapsa ja kolehmainen pystyisi kauheisiin hirmutekoihin.

      Kaiken sen perusteella mitä olen täältä lukenut, väitän että te ette kykenisi todellisiin hirmutöihin. Fantasiat ovat eri asia. Niistä on hyvin pitkä matka hirmutöiden tekijäksi.


      Poista
    2. Siis minä en ole väittänyt pystyväni hirmutöihin - luen kohta nuo uudet kommentit, jos jokus iellä sellaista väittää. Voisin tappaa ehkä puolustustilanteessa, jos olisi viattoman uhrin henki kyseessä ja vastassa ilmiselvä ihmispeto-psykopaatti. Mutta muutoin en voi katsoa edes luonnossa tapahtuvia luontokappaleiden raateluja. Luontodokumenteissä vaihdan sävähtäen kanavaa, jos vaikkapa kuvataan leijonan ravinnonhankintaa ja viattoman pikku puhvelin joutumista uhriksi.

      En usko, että nuo muutkaan mainitsemasi pystyisivät. Varsinkin Kolehmainen tuntuu salahellämieliseltä.

      Poista
    3. Kolehmainen on oikeassa, noin se menee. Jos ihmisiä aletaan kyyditsemään epämääräisiin määränpäihin, hyvin vankkaa selkärankaa edellyttää sen tuomitseminen. Suurin osa ihmisistä jättää sen varmuuden vuoksi tekemättä, oli sitten persu tai vihru, tai vaikka ihminenkin.

      Poista
    4. Tarkoitin tietysti: muu ihminen kuin "nuo"!

      Poista
    5. Semmoiset elokuvat ovat sisällöllisesti parhaita, joissa paha osoittautuu hyväksi ja hyvä pahaksi. Mikään ei ole yhtä opettavaista ja totuudellista!

      Poista
    6. Ihmisen (siis jokaisen ihmisen) julmuus on todistettu monen monta kertaa laboratorio-olosuhteissa. Muistammehan kaikki sähköisku-kokeen sosiaalipsykologian alkeiskurssilta?
      Tai jos minä joutuisin voimattomana katsomaan, kun avuton lapseni raiskataan ja sitten tapetaan ja myöhemmin saisin tappajan käsiini.... ei siinä liipasinsormi pahasti vapisisi. Jos joku avustaisi, hirttäisin sen tyypin ensin munista ja tappaisin vasta sitten, hitaasti, aivan hitaasti. Tällaisia me salahellämieliset ollaan.
      Olen joskus miettinyt, johtuuko lainsäätäjän halu suojella rikollisia tästä ihmisen ominaisuudesta. Itsepuolustuksesta rangaistaan hyvin helposti, koska konnaa nyt vaan on niin kiva huitaista terävällä astalolla.

      Komppaan Iinestä tuossa elokuva-asiassa. Ikävä kyllä tavallisesti ne valkohattuiset hyvät miehet pysyvät hyvinä loppuun saakka, kun taas ne pahat mustahattuiset ammutaan, mikä on niille (häh,häh) aivan oikein. Elokuvia, joissa paha onkin hyvää ja päinvastoin, on aika vähän. Dostojevski kovasti yritteli, ja olihan "Rikoksen ja rangaistuksen" naisentappaja ihan hyvä tyyppi, hellämielinen kuin mikä. Mutta niistä Riivaajista hän ei saanut leivottua hyviä, vaikka kuinka yritti.

      Toistaiseksi meidän onkin tässä pahuus ja hyvyys-asiassa tyydyttävä Wilhelm Bushin kuolemattomaan runoon.
      Siinähän esiintyi kaksi vintiötä, oman aikansa vihervasemmistolaisia. He tappelivat esivaltaa vastaan, rikkoivat lakia ja kiusasivat ihmisiä minkä ennättivät. Kunnes:
      Huiskis haiskis
      myllär paiskaa
      tuuttiin kaksi poikaraiskaa.
      Ryskis, ruskis, kauhealla
      mylly jauhaa ratinalla.
      Pojat, joit ei saatu hyviks
      nyt on jauhettuna jyviks.
      Niitä syö nuo kelvottomat
      myllärimme hanhet somat.

      Ei se runo kirjaimellisesti ihan noin mennyt, mutta en viitsi mennä kirjahyllystä tarkistamaan. Joka tapauksessa kirjan lukija, pikku-Kolehmainen aikoinaan mietti, että hyvä, kun hanhet saivat sapuskaa.

      Poista
    7. Siis puolustustilanteessa voisi onnistua minulta, kuten yllä kerroin, joku ampuminen, ei puukotus tms. Eikä kyllä muuten, väkivalta ja tappaminen on etovan vastenmielistä ja sairasta. Terve ihminen - paitsi luonnehäiriöinen - ei tapa tai harrasta väkivaltaa ilman puolustustilannetta.

      Poista
    8. PS Jos minua löisi joku, esimerkiksi miesystävä, ei löisi toista kertaa. Jättäisin yhdestä lyönnistä. Edelleenkään en ymmärrä naisia, jotka jäävät lyöjän luokse lisää hakattaviksi. Jollakin tapaa halveksin tällaista heikkoutta ja riippuvuutta.

      Poista
    9. Tietyssä mielessä ymmärrän ja jopa jaankin jonkinlaisen halveksunnan miestensä heittopusseja kohtaan. Toisaalta, mitä olen hengaillut vertaistukipalstoilla ja lueskellut kokemuksia, tilanne on harvoin noin yksinkertainen. Siinä vaiheessa, kun se ensimmäinen isku tulee, tilannetta on yleensä edeltänyt kuukausien, jopa vuosien henkinen väkivalta. Käytännössä se ensimmäinen isku ei tule yllätyksenä, mikäli uhri pääsisi katsomaan tilannettaan ulkopuolelta. Aika usein mies on tässä vaiheessa jo onnistunut eristämään naisen tämän ystävistä ja sukulaisista eli toisin sanoen tämän tukiverkoista, mikä vaikeuttaa lähtemistä ihan konkreettisesti - minne mennä, ihmettelee nainen, mistä hakea apua. Aika moni väkivaltaa kokenut muuten tietää, että monet halveksivat hänen heikkouttaan, mikä lisää entisestään kynnystä hakea apua, sillä eihän kukaan mielellään antaudu halveksunnan kohteeksi.

      Sitä ensimmäistä lyöntiä tosiaan edeltää henkinen piina, alistaminen, haukkuminen, nöyryyttäminen, mustasukkaisuus. Tilanne etenee niin pikkuhiljaa, ettei nainen tajua olevansa liian syvällä ennen kuin on myöhäistä. Oma autonomia murenee pikkuhiljaa ja itsetunto katoaa, nainen tulee täysin riippuvaiseksi miehestä eikä usko, että kukaan muu häntä voisi rakastaa - eihän niitä tukijoukkojakaan enää ole. Tilanne on äärimmäisen sairas ja epänormaali, mutta nainen ei näe sitä, naiselle se näyttäytyy normaalina. Tämä on tavallaan ihan "normaalia", koska psyyke yrittää suojella naista hirveältä totuudelta ja toisaalta myös mies on koko ajan vakuuttamassa naiselle, että näin asiat ovat, että kaikki vika on vain naisessa. Tässä vaiheessa mies on naisen ainoa peili ja naisen todellisuudentaju on murentunut.

      Sitten alkaa se fyysisen koskemattomuuden rikkominen. Se ei suinkaan ala ensimmäisestä iskusta. Mies tönäisee, tukistaa, riuhtoo, heilauttaa naisen syrjään, painaa ovea vasten. Tähän tottuu. Se normalisoituu.

      Vielä täytyy sanoa, että tilanne ei tietenkään ole koko ajan aivan hirveä. Eihän sitä kestäisi kukaan. Osa ongelmaa on se, että useimmat hakkaajamiehet osaavat ilmeisesti olla erittäin hurmaavia ja rakastettavia alussa ja ikävyyksien välillä. Ajan kuluessa tämä toki vähenee, mutta silloinhan nainen on jo aivopesty miehestä riippuvaiseksi. Joskus mies myös itse heittäytyy uhriksi ja uhkailee itsemurhalla. Naisparka on niin sekaisin, että uskoo olevansa vastuussa miehensä hengestä. Ja pelkää, nämä naiset ovat oikeasti pelon lamauttamia ja kun ihminen pelkää, hän ei kykene toimimaan. Tilanne on erityisen vaikea, kun on lapsia ja useinhan väkivalta suhteessa nostaa päätään nimenomaan lasten synnyttyä. Lapsi kahlitsee naisen tehokkaasti mieheen, sillä nainen ajattelee, ettei halua rikkoa perhettä, mitä muutkin ajattelisivat (halveksuisivat häntä, hänhän on matala maanmatonen, antanut hakata itseään, valinnut tällaisen miehen, epäonnistuja!) minkä lisäksi nainen saattaa ihan aidosti ja usein aiheestakin pelätä sekä oman että lastensa hengen puolesta. Nämä tilanteet ovat jo sellaisia, että naisen pitäisi paeta mieheltä salaa, mikä vaatii järjestelyjä, mikä taas vaatii valtavaa henkistä ponnistusta. Ja, toistan, pelon lamauttama ihminen on lähes kykenemätön toimimaan.

      Ja sitten tulee se ensimmäinen isku. Se, mitä mies ei edes muista tai on seuraavana päivänä kauhuissaan, pyytelee anteeksi, vannoo, ettei ikinä, nyt alkaa uusi elämä, ei hän enää juo, ethän vaan lähde, hän rakastaa niin... Ja nainen jää. Hän jää kaikista yllämainituista syistä. Koska on jo koukussa. Koska minne hän menisi. Koska nyt mies muuttuu (nainen haluaa uskoa). Ja sitten tulee seuraava. Ja sitä seuraava.

      No, tulipa pitkä vuodatus. Olen joskus miettinyt tätä asiaa.

      Poista
    10. Kuvasit hyvin sen, miten narsisti uhriuttaa kohteensa. Ilmiö kiinnostaa minuakin ja olen lukenut siitä paljon kirjallisuutta, siis psykologis-tieteellistä, en viihdekertomuksia.

      Tuo on totta, että ensimmäinen isku tulee harvoin yllätyksenä. Sitä edeltää muutakin omituista lyöjän käytöksessä, röyhkeyttä, pahoja sanoja, huonoa käyttäytymistä, teeskentelyä, valheita.

      Vaan tiedätkös, se on oikeastaan juuri se edeltävä, jonka sietämistä ihmettelen, sillä esimerkiksi narsisti on niin tunteeton, että pakkohan uhrin on huomata näitä merkkejä ennenkin - ellei hän sitten ole tottunut sellaiseen aiemmissa rakkauksissaan ja lapsuudenkodissaan. Miksi nainen ei lähde tässä vaiheessa, kun jotakin hänestä itsestään on vielä jäljellä, jokunen ystäväkin, ja hän on ihmetellyt miehen ilkeää käytöstä? Mikä saa jäämään - tämä on se kummallinen kohta.

      Nyt kun valistusta ja tietoa tulee joka tuutista, luulisi naisen kuin naisen tunnistavan nämä edeltävät oireet, mm. kohtuuttoman mustasukkaisuuden, jo kyllin hyvin. Vaan yhä on naisia,jotka arvelevat mustasukkaisuutta suureksi rakkaudeksi, vaikka se on pikemmin vihaa.

      Asioista pitää siis puhua entistä enemmän, sillä on myös naisia, jotka luulevat, että ymmärtäminen ja rakkaus parantaa miehen. Näin ei ole koskaan tapahtunut. Ei narsismista parrannuta, milloinkaan. Narsistihan ei ole sairas, vaan muut..

      Poista
  15. Toinen vaihe tuomitsematta jättämisen jälkeen on, kun keskitysleiristä on tarjolla hyväetuinen vartijan paikka. "Enhän minä muuten, mutta pakkokin on, että saadaan se mökki maksettua!"

    Sitten pikkuhiljaa sitä alkaa purkamaan omia frustraatioitaan ja pettymyksiään. Alkaa uskomaan, että leiritetyt ovat syyllistyneet kaikkiin kauheuksiin ja muutenkin ovat äärettömän pahoja.

    Lopulta löytää ehkä itsensä hirtettävien penkiltä: "Enhän minä, noi toisethan ne!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Hyvä on, kirjoitan huonoa suomenkieltä, mutta "alkaa purkaa" muoto on vain kielitirehtöörien itsensä tärkeäksi tekemistä.)

      Poista
    2. Ei kai tuossa alkaa-verbin rektiossa. (kröhöm) voi enää virhelmöidä. Mielestäni suomen kielen lautakunta on jo hyväksyen rähmällään tuon käyttämäsi III infinitiivin (kröhöm) edessä.

      Poista
  16. Ylen uutissivut kertovat thaimaalaisesta huippuyliopistosta, jonka opiskelijat pitävät Schicklgruberin akan aviotonta isopäistä könttiä supersankarina. Rehtori pahoitteli sitä ja syytti tietämättömyyttä.(heh, heh yliopistoille)

    Oppilaat kysyivät tuon: "miten tämä muka eroaa länsimaiden nuorison Che Guevaran fanittamisesta?"

    Vaikea siihen on vastata, mutta che Guevara ei saanut murhanhimostaan huolimatta lähellekään yhtä paljoa aikaiseksi, kuin kauniin itävallan kuuluisin ihminen. Ei kai Che Guevaraa sitä paitsi enää kukaan fanita? - Kruununhaassa olen tosin nähnyt pakettivolkkarin, jossa on kyseisen henkilön kuva. Mutta siellä asuukin rikkaita ja niiden kakaroita.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän laulussakin kai pukeudutaan "guevaaraan" kun kaadutaan sänkyyn. Että tiedossa sankari on nykylaulajillakin ja kuva teepaidan miehustassa.

      Vaan rikkaiden "kakarat". Ai ai kun särähtää korvaan.. Kellään kakaroita ole. Jos tuo ilmaisu olisi oppilasrievun aineessa, kirjoittaisin punakynällä viereen, että ilmaisua vaihtamalla voisi saada enemmän sävyjä aikaiseksi. Tuo on vähän katkerankaunainen ilmaisu, suotta ja turhaan, yhtä onnettomia ne rikkaiden pennut ovat kuin köyhienkin. Kun se raha ei tuo onnea.

      Poista
    2. Ai miten eroaa fanitus ja fanit?

      Mun mummu fanitti koulutyttönä Mannerheimiä, se kertoi että ne menivät – koulutytöt – kadun varteen odottamaan sitä. Se oli niiden mielestä ihana. Se oli pysähtynyt niiden kohdalle, se oli joku paraati , ja Mannerheim oli pysähtynyt ja jutellut niille. Ne joita se kosketti, eivät kuulemma pesseet kättään tai poskeaan moneen päivään.

      Mulla oli Chen kuva seinällä, se oli jännittävän näköinen, vähän hipahtava ja yhtä komea kuin Mick Jagger, sitäkin mä fanitin, kun olin siinä tietyssä iässä.

      Ei sitä silloin ajattelu sen enempää. Nuoruus on sellaista.

      Poista
    3. Tunnistan tästä tuon Chen rinnastamisen Mick Jaggeriin oikein hyvin. Che oli minullekin nimenomaan hyvännäköinen mies, hyvännäköinen juliste ja se tietysti, että hän sopi edistyksellisen ihmisen kuvioon, oli vasemmistolainen, kuten kaikki ajattelevat ihmiset olivat. Tyhmät juntit olivat porvareita tai kepulaisia. Laukussani oli myös Mao-pinssi, koska se sopi laukun väreihin. Kiva pinssi, oikein söpö. Ja oli hirveän kiva olla edistyksellinen vasemmistolainen eikä tyhmä lahtariporvari.

      Poista
  17. Politiikasta siirryn tärkeämpiin asioihin.

    Tuo lauseesi "täällä on hiljaista ja rauhallista" sopii hienosti Helsingin keskustan heinäkuuhun. Lokipoikasia lompsottaa jalkakäytävillä, eivät ne aina viitsi karkuunkaan enää lähteä.

    Ranskalaisia autoja on aina valmistettu vain sen salaliiton pohjalta, etteivät Fordin ja Opelin omistajien kompleksit nouse työkykyä haittaaviksi. Aikanaan niillä oli se iso kissa Citroen, jota vieläkin jotkut haikailevat. Olihan se komea, mutta ajaa sillä ei muutamaa kilometriä pidempään voinut.

    Minulla oli nuoruudessani vähän aikaa Peugeot 101, sellainen saippuakotelon kokoinen auto, jota valmistettiin myös Citroen-nimellä. Se oli kaikkein huonoin auto, mikä minulla on ollut.

    Ovat autot tietysti niistä muuttuneet, mutta huomannut olen että merkeistä nykyään ylivoimaisesti paras on Taksi.

    VastaaPoista
  18. Tyttären auto on Picasso, semmoinen jonkinlainen tila-autoversio. On edelleen turkkilaispoikien korjaamolla. Viimeksi pojat olivat niin avuliaita, että korjauksen yhteydessä olivat käyttäneet auton katsastuksessakin, vaikkei sellaisesta ollut työmääräystä... Ei siis ihme, että huollot kestävät.

    Taksilla kannattaakin ajaa, se on pelkkää säästöä verrattuna auton pitoon. Toisaalta, kun Toyotan hankkii, sekin on pelkkää säästöä. Ei päivääkään korjaamolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdyn edelliseen puhujaan. Minun vanha Nissan Almerani ei ole ollut koskaan remontissa. Öljyt on vaihdettu ja kerran jarrupalat. Se on totta tosiaan halvempi kuin taksi. Erikoista tosin on, että Englannissa rakennetut Almerat ovat vikaherkkiä, mutta Japanissa tehdyt eivät. Minun on ehta japsi.
      Ennen Sitikan ostoa kannattaa vilkaista, mitä maksavat käytetyt Picassot. Joo, joo, jostain syystä niiden hinta putoaa kuin juoppo terassilta. Ostakaa pois vaan ja tutustutte moniin reiluihin remontti-reiskoihin.

      Poista
    2. Nainen ostaa - tämä on valitettavasti edelleen totta - auton paljolti ulkonäön ja värin vuoksi. Tyttärellä oli kyllä mukanaan joku miehenpuolisko, mutta se oli sanonut, että on se ihan ok. Niinpä valinta kohdistui sitten kauniiseen autoon, jossa oli upea väri ja joka mahtui hintahaarukkaan. Tämä Picasso on reistaillut kaiken aikaa.

      Poista
  19. "Parhaat ranskalaiset saa torilta", sanotaan.

    VastaaPoista
  20. Palaan vielä hetkeksi natsi-kommari-teemaan, jos sallitte, ja vaikka ette sallisikaan. Riku kirjoitti aika alussa näin:

    "Täysin vastenmielistä on verrata kansallissosialismia kommunismiin siten, että saa käityksen jonka mukaan se oli mainettaan parempi."

    Ja toisti myöhemmin vielä varmemmaksi vakuudeksi saman väitteen hieman eri sanoin.

    Juuri tässä onkin asian ydin.

    Rikuhan kertoo tuossa, että natsismin vertaaminen kommunismiin parantaa natsismin mainetta. Toisin sanoen kommunismi on paremmassa maineessa kuin kansallissosialismi.

    Moni ajattelee noin ja toimii noin, ihan tietämätäänkin, ja se puolestaan on minusta hyvin vastenmielistä. Pidän tuollaisen asenteen omaavia mistään tietämättöminä pölvästeina, joukon mukana riekkujina - samankaltaisina kuin ne kiusaamista katsovat hiljaiset hölmöt.

    Vaikka kommunismi teoriassa olisi miten mainio aate ja vaikka sen nimissä olisi tehty hyvääkin politiikkaa länsimaisissa demokratioissa - niin fakta on, että aina valtaan päästyään kommunistit ovat osoittautuneet julmiksi totalirismin toteuttajiksi.

    Miksi näin on käynyt, onko tutkittu? Ettei vaan vika olisi sittenkin kommunismissa?

    En takuulla halua parantaa natsien mainetta, mutta se aate on jo kuopattu, kun taas kommunismia toteutetaan suurella innolla tänäkin päivänä mm. Pohjois-Koreassa.

    Mikään muu aate historiassa ei ole onnistunut olemaan niin kätevä väline hirmuhallitusten käsissä kuin kommunismi. Siksi sen tekosia ei saa unohtaa, vaikka joku siihen hurahtanut voikin loukkaantua, vaan nostettava kirkkaaseen päivänvaloon.

    PS. Kuvaavaa on, että muuten uusnatsismia kaikkialla näkevä Hesari käsitteli parin aukeaman kansikuvajutussa kansallissosialistia silkkihansikkain ja hyvin ymmärtäen!?

    Miksikö: koska hän on venäläinen ja koska aate hämärrettiin hyväksyttäväksi kutsumalla natsia kansallisbolshevikiksi. Sehän on melkein kuin kommunisti eli hyvä sinänsä. Näin se käy.





    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En varmasti kertonut. Kerroin että natsismia yritetään vertauksella nostaa.

      Minä en ole kommunisti, en ole sitä koskaan ollut, enkä siihen usko. Mahdollista on, että alkaisin sosiaalidemokraatiksi, jos maassamme olisi sosiaalidemokraattinen puolue.

      Näkökulmani on Suomen lähihistoria ja 70-luvulla huippunsa saanut suomettuminen. Aateteoreettinen pohdinta ei tässä kohtaa minua laajalti kiinnosta, koska aatteilla oli realisesti niin vähän merkitystä.

      Aina jaksetaan jauhaa taistolaisuudesta, joka pahimmillaankin oli vain näppylä takapuolessa, kiusallinen, mutta pieni - joskin kovaääninen - ilmiö.

      Tärkein nyt: suomalaiset enemmistökommunistit olivat pääsääntöisesti isänmaallisempia kuin porvaripuolueet, etenkin maalaisliitto/kepu. Demareillakin syntitaakkansa, mitälie Kalevi Sorsa oikeasti puuhaillut?

      Kiistatta on käynyt selville, että kekkonen uskoi neuvostoliiton kommunismin maailmanlaajuiseen voittoon. Sitä se oli koko puolueessa: "menköön kaikki, kunhan meirän tila säilyy meillä ja Olavi J. Mattila Valmetin johtajana!"

      Kaikkinaisen absurdimin huippu oli, kun seniilin oloinen Pekka Herlin ja vuorineuvokset yrittivät 80-luvun puolella Ahti Itä-Karjalaisesta presidenttiä, koska "neuvostoliittoon liitytään, jos sosialisti Mauno Koivistosta tulee presidentti!"
      ---

      Kapitalisti on petona kommunismia kauheampi, koska se muuttaa aina tilanteen mukaan muotoaan. Pystyy raateluhampaansa peittämään silkkipuvulla verhottuun miellyttävään olemukseen. Kun alien ponnistaa rinnastaan, on myöhäistä enää katua.





      Poista
    2. Kapitalismi tuhoaa ihmiset aina, tekee heistä tahdottomia zombeja.

      Poista
    3. Ja vielä: teen selkeän eron porvarismin ja kapitalismin välillä, ne eivät ole sama asia.

      Poista
    4. Minusta, Riku, kaikilla ismeillä on tämä taipumus: syövät muut aatteet ja valavat ihmisen yhteen muottiin. Kommunismi, kepuismi, sosialismi, fasismi, klassismi, symbolismi.....

      Poista
    5. Näen asian toisin, huolestuttavaa ajassamme on täydellinen aattettomuus, josta voi ponnistaa ylös mitä tahansa.

      Poista
    6. Näinkin on. Vaan kenties se "mitä tahansa" voisi olla myös entistä parempaa.

      Jotenkin minusta tuntuu, että kaikkein kamalin ei ponnista aina aatteettomuudesta, vaan vanhojen aatteiden uudelleenlämmittelystä. Mikä tämäkin nuori uusnatsi-black metal -norjalaisheppu on, joka nyt on pidätetty joukkomurhan suunnittelusta? Aiemmin hänet on tuomittu murhasta ja kirkkojen poltoista.

      Poista
    7. Riku vaan kiivaasti vetää tämä kiistan Suomen politiikkaan, kun nimenomaan yritän sanoa, että oma näkökulmani on globaali ja moraalinen.

      Siinä mielessä se tietenkin sivuaa Suomeakin, että siinä missä eräät äärioikeistolaiset ja uusnatsit puolustelevat kansallissosialismia, niin meillä yhä monet täydestä otettavat ihmiset puolustavat kommunismia.

      Ero on siinä, että uusnatsit me tiedämme paskiaisiksi, mutta nämä kommunismin puolustajat eivät saa mielipiteistään mitään tahraa maineelleen. Nostalgista hymistelyä vaan.

      Tuleepa mieleeni Rossin Matti, kommunismin ruumiillistuma. Juttuhan menee niin, että Matti kysyi unkarilaiselta kirjailijavieraaltaan mitä mieltä tämä on fasismista, niin unkarilainen kysyi, että tarkoittaako Matti vanhaa fasismia vai punafasismia, josta vieraalla oli oma perstuntumakin. Mattihan toimi kuten kommunismissa toimitaan ja ilmiantoi vieraansa Unkarin valtaapitäville kommunisteille.

      Kommunismisinta tässä on se, ettei Rossi ole ikinä katunut iljettävää tekoaan, mutta moni haluaisi unohtaa koki jutun ja vaahdota vaikka Murha-Kustaan homoudesta - sehän paljastaa, että marski oli... niin, mitähän se paljastaakaan? Että Mannerheim oli seksuaalisesti normaali?

      Poista
    8. Ymmärsin näkökulmaeromme, mutta veri veti kansallisiin. Niinkuin tuo Rossin tapauskin. Aivan siihen rinnastettavan pidän ilkka kanervan puoluetovereistaan tekemää raportointia neuvostoliittoon.

      Poista
    9. Niin, siis puheet Mannerheimin homoudesta ovat legendaa. Hän oli seksuaalisesti naisista kiinnostunut ja onnettomasti rakastunut naiseen. Sen sijaan hänen tyttärensä olivat molemmat tunnetusti ja avoimesti lesboja, ainakin toinen eli naisen kanssa.

      Poista
    10. Kai se niin menee, kuten jo ihan nuorena olin keksivinänikin, että jos Suomesta olisi tullut Neuvostotasavalta vuonna 1944, niin johtavia kommunistisia poliitikkoja Kuusisen ohella olisivat olleet ensin Kekkonen, Leskinen, Holkeri ja Karjalainen, ja myöhemmin Väyrynen, Kanerva ja Lipponen, nykyisin Katainen, Pekkarinen, Urpilainen ja Soini.

      Virolaisesta en ole ihan varma, raivoraitis kun oli. Saarinen ja Aalto olisi ammuttu.

      Aleniukset, Anderssonit ja kumppanit olisivat olleet alemman tason tekijöitä.

      Poista
    11. Hieno analyysi, Tapsa. ("Lumeton aika", Haavikko.) Tästä voisi kehitellä mielenkiintoisia ajatusrakennelmia.

      Poista
    12. Haavikko tavoittaa teoksessaan hyvin sen ilmapiirin ja sieluntilan, jossa maata olisi tuossa tilanteessa hallittu. Olen siis lukenut tuon kirjasen.

      Poista
  21. Tästä kauniista, seksikkäästä ja kiihkeästä Räsäsestä (ei siis Ranesta, joka on ainoastaan kiihkeä) haluan huomauttaa saman, minkä moni muukin on tehnyt:

    Eniten kohu kertoo näiden kirkosta eronneiden loogisen päättelykyvyn tasosta.

    Jos Urpilaisen puheet ei miellytä, niin menenkö ja eroan Metalliliitosta?

    Jos Katainen paasaa typeryyksiä, niin eroanko Vapaamuurareista?

    Luulenpa, että Räsänen on vain se viimeinen pisara vesilasissa, joka saa sen valumaan yli. Tai raamatullisemmin sanoen se viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän.

    Kirkon pitäisi olla kiitollinen Räsäselle, kun löperöin aines lähtee lätkimään.

    PS. Itse erosin jo 20 vuotta sitten, kun katselin veroilmoitustani. Miksi maksaa tuhansia markkoja jäsenmaksua järjestölle, jonka virkailijoiden puheet lähinnä hävettävät?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on totta: eroaminen Räsäsen takia on epäloogista ja sikäli tyhmää.

      Ajatus erosta käväisi omassakin mielessäni, niin järkyttynyt olin lausunnosta, että lain yli voi kävellä, jos tuntee Jumalan niin sanovan ( - ajattelin hörhöjä). En ensin edes ottanut selvää lausunnon kontekstista. Kun kävi ilmi, että konteksti oli uskonnollinen tilaisuus, jossa Räsänen puhui uskovana kritittynä, ymmärsin paremmin, että kyseessä on myös yksityisen ihmisen oikeus ajatella vapaasti. Kuitenkin asema ministerinä jäi nakomaan mielessäni ikävästi, ja olen edelleen sitä mieltä, että lausuntoa olisi pitänyt harkita..

      Minäkin saattaisin erota kirkosta päästäkseni maksamasta kirkollisveroa. Ideologisista syistä en eroaisi, koska en ole vakuuttunut myöskään Jumalan olemassaoloemattomuudesta. Minua ei oikein kiinnosta maailma maallistuneena versiona, tahdon jotakin korkeampaa, vaikka enkeleitä.

      Poista
    2. Uskotko Jumalan välittävän kuulutko kirkkoon vai et? Ja mihin kirkkoon, miksei alkuperäiseen eli katoliseen? Me luterilaisethan olemme laumasta harhautuneita pettureita. Helvettiin me joudumme, usko pois.

      Hesarissa oli hyvä mielipide, jossa joku kyseli voiko kirkkoon liittyä kannatusjäseneksi ja maksaa itse valitsemaansa jäsenmaksua. Liittyisin heti. Sillä kaikesta huolimatta tunnistan ja arvostan kyllä kristillisiä juuriani.

      PS. Vaimoni muuten erosi kirkosta sen Räsäsen homojupakan jälkimainingeissa. Ei suuttumuksesta, vaan katsoi että nyt on hyvä aika lähteä joukon mukana. Ei tarvitse selitellä tutulle papille.

      Poista
    3. Luin kannatusjäsenjutun. Ajattelin, että onpas nuuka ihminen, haluaa tukea kirkkoa laitoksena, mutta ei maksaa veromaksua, vaan joitain killinkejä, jos muistaa. Eihän kirkko kannatusjäsenten vapaaehtoismaksujen varassa voi pärjätä taloudellisesti.

      En ole kyllä toistaiseksi tuntenut pakottavaa tarvetta erota kirkosta. Kuljeskelen mieluusti hautausmailla tai jopa istun kirkkosalissa. Mikään muu paikka ei taida olla niin täynnä historiaa ja jonkinlaista pyhyyttä. Olen kyllä kiinnostunut ilmiöstä uskonnot ja miksei kirkotkin. En halveksi niitä, en osaa. Päinvastoin, kristinuskohan toi mm. lukutaidon ja valistuneen terveydenhoidon Suomeen. Kyllä minä yhdistän kirkolliset asiat henkisyyteen, sivistykseen, jopa kulttuuriin. En silti pidä pappeja mitenkään hyvinä tai pyhinä.

      Poista
    4. Itse erosin kirkosta kun se oli mahdollista: piti olla 18 -v. Ja piti käydä Kirkkoherran puhuttelussa. Se kysyi "minkä takia Sinä haluat erota kirkosta?". Vastasin että (se juolahti ensimmäisenä mieleeni)... että "en usko Jumalaan". Pappi ihmetteli sitä, pompotteli ajatusta, oli sitten sitä mieltä että ei "se nyt mikään syy ole erota kirkosta". Koska olen hyvin kasvatettu penikka, en viitsinyt sanoa Hänelle mitä oikeasti ajattelin ("haista kuule käkkänä vittu") vaan sanoin "niin minä kumminkin meinaan tehrä". Siitä sitten keskusteltiin seuraavat 15 minuuttia. En antanut periksi. Pappi lopuksi, tai herra Kirkkoherra hän oli, isäni läheinen tuttu - oikeastaan ystävä, sanoi loppuargumentikseen että "sitten kun Sinä tarvitset papintodistusta niin Sinun pitääkin hakea Virkatodistus Toijalasta asti. Toijala on kaukana..." - Se oli kyllä kaikkein kristillisin argumentti mitä suomalaiselta Kirkolta oon ikinä kuullut.

      Sainhan minä pumaskani.

      Poista
    5. Tai eihän sitä tainnut olla kuin 15-16 -v. Tai jotain semmoista. Enhän minä enää 18 -v vanhana olisi suostunut tuommoiseen pelledialogiin. Ihan varmasti olisin sanonut heti kättelyssä että "pistäppäs käkkänä, jollei Sulla satu ole tärkeämpää tekemistä juuri nyt, niin se mun eropumaskani tohon".

      Ps. Olen hyvän kotikasvatuksen saanut, se on totta. Mutta ei sitä tarkoita että pitää koko ajan teeskennellä. "Sivistys on sitä että kaivaa hautaa..."

      Poista
    6. Toijala on kaukana, sanoi kirkkoherra, ja Toijalan takana ei ole mitään, sanoi Saarikoski. Itse Toijalasta sen sijaan, sanon minä, on eräs poliisin poika, komea poika, jonka etu- ja sukunimi ovat kaloja, toinen lohi ja toinen hai.

      Poista
    7. Voi, älä viitsi!

      Säynävä Suutari?
      Lahna Lohi(voileipä).
      Harri Holkeri.
      Aborre Ahvena.
      Mikko Lumikko?

      Poista
  22. Minun tulee Räsäsestä mieleen uusin löyhästi kirkkoon - tai siihen kuulumattomuuteen liittyvä uutinen, joka on mielestäni vakavampi kuin päältä näyttää.

    Kyse on Prometheus-leiriin eli uskonnottomien rippikoulua vastaavaan juttuun kuuluva sekasaunominen, josta on tehty iso kesäuutinen. Leirin miesohjaajat saunovat alasti nuorten leirityttöjen kanssa sekasaunassa. Valtaosa näyttää pitävän alaston-sekasaunaa luonnollisena saunomiskulttuurina, osa taas näkee taustalla jopa pedofiliaa.

    Minä en näe aikuisten miesten ja murrosikäisten tyttöjen alastonsaunomista moraalikysymyksenä enkä saunakulttuurina, vaan herkimmässä iässä olevien nuorten tyttöjen kouluttamisena suhtautumaan alastomuuteen (seksiin?) vähän liiankin luonnollisena asiana. Useimmat murrosikäiset tytöt häpeävät juuri naisen muodot saanutta vartaloaan, ja silti porukan mukana pitää saunoa - pakko ei ole, mutta ryhmäpaine voi olla melkoinen.

    Itse en tunne sekasaunakulttuuria ollenkaan. Miehet ja naiset ovat saunoneet aina erikseen. Paitsi lapsena kotona, jossa koko perhe saunoimme yhdessä, ja minä vedin isää kikkelistä. Isä nolostui silmin nähden ja minä hämmennyin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekasauna... näin termin ensi kerran Hesarissa kesän alussa. Yhteissaunaksi me sitä sanoimme.

      Sekahaku on kyllä tuttu. Minua ja Mikistä hakivat yleensä poliisi ja järjestysmies.

      Muuten yhdyn Iineksen ihmettelyyn.

      Poista
    2. Haki mua kerran Portsarikin. Puhelimeen.

      Poista
    3. Ja kerran mua takaa-ajoivat mun omat Ajatukseni. Mutta heittäydyin erääseen nokkospehkoon (oih aih uh äh) piiloon. Kuulin kun he kengät kolisten (kop klpa kop) juoksivat siitä ohi. Vasta kun kuulin (hyvin kaukaa) heidän huhuilevan että "minnekähän se meni", uskaltauduin pois piilopaikastani. Ja uin erään joen (Loimijoki) yli; ajattelin että heillä on vartiomiehet sillalla. (Se oli viisaasti ajateltu: se pelasti henkiriepuni.) Pääsin kotiini, joka siis oli joen takana, ja menin sänkyyni. Ajattelin että nyt uni maistuu. Mutta peiton alla makasi pullea nainen... kyllä minä ihmettelin että mistä se Katja siihen oli pöllähtänyt? Mutta oli. Ja nukkumaan minä pääsin vasta 1/2toista tunnin päästä.

      Poista
    4. Mietin mikä on fiktiota, mikä faktaa. Nimittäin... voi olla että aihe ei teitä kiinnosta. Minua se kiinnostaa sen takia mistä teksti syntyy.

      Oikeasti, ja tää on totta, tapahtui näin:

      "Oli kesäinen yö, Forssassa, lämmin ja valkoinen. Minä kävelin kaupungin keskustassa Katjan kanssa, minulla oli vain simmarit jaloissa ja valkoinen paita. Olin vähän päihtynyt, en paljoa. Siihen tuli yksi jätkä haastaa mulle riitaa - tunsin hänet Alun nyrkkeilijäksi, ja sitten siinä kävi niin, että alettiin nyrkkeillä. Alle yhdeksän sekunnin hän oli selällään maassa, nokka vuoti helvetisti verta, ja minä otin Katjaa kädestä ja lähdettiin pois. Emme päässeet kovin kauas, jonnekin Tölön seudulle (jossa on kamalasti omakotitaloja) kun viereemme kadulle pysähtyi - jarrut kirskuen - iso auto. Ei se välttämättä mikään amerikanrauta ollut... mutta yhtä iso kumminkin, ja sieltä alkoi pomppia ukkoja ulos. Kyllä minä heti näin ja tajusin että Alun nyrkkeilijöitä nekin on, ja sillä silmän räpäyksellä irroitin käteni Katjan kädestä ja lähdin juoksee hirvittävää vauhtia pakoon. Mä tiesin että ne hakkaa mut invaliidiks jos ne saa mut kiinni. Se oli, kuten jo sanoin, omakotialuetta. Ja hengenhädissään sitä juoksee p-leen lujaa. Yhden omakodin takana oli varasto jonka takana oli nokkospensaikko: mä sukelsin sen sisään. (Eikä ne yhtään, noo nokkosenlehdet, siinä vaiheessa pistelleet. Sitä oli ajatukset ihan muualla.) Mä kuulin kun ne juoksi ohi ja huhuilivat toisilleen että "mihin vittuun se meni?". Kauan, kauan olin siellä, sitten kömmin ylös. Mä ajattelin että mun pitää päästä joen yli (Loimijoki), koska mun kämppä on joen toisella puolella. Joen yli menee kaksi siltaa, ajattelin että ne vartioivat niitä, niinpä minä sitten uin sen joen yli. Ja pääsin kotiini. - Ai, miten? No, Katjallahan oli mun kämpän avain, mä heitin kivellä ikkunaan, se tuli päästämään mut sisään. Ja sit mee vähän aikaa naitiin ennen kun mentiin nukkumaan. - Ps. Vähän se motkotti mua siitä että minä jätin hänet yksin niiden 7-8 gangterin kanssa. "Mitä jos ne olis raiskanneet mut?". "No", minä kysyin, "raiskasko ne sut?". Eivät. Sitä minäkin, sanoin, sillain minä ajattelinkin. Mutta mut ne olis hakanneet. Siks mää lähdin siitä karkuun. - Alettiin nukkua.

      Poista
  23. Laita sinäkin lapsesi Promtheus pornoleirille, saat kahdenkymmenen prosentin alennuksen vapaa-ajattelijoiden kaikista tuotteista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsi oli huono, mutta ihmettelen mikä kasvatuksellinen teoria leirien yhteissaunomisessa on. Ei mikään.

      Poista
    2. No luulisin, että alaston-sekasaunomisen idea voisi olla se, että ihminen on vapaa kaikesta, uskonnoista, vaatteista, kaikista kahleista. Ihminen on rajaton ja kaikki on sallittua.

      Sekasaunominen oli siis käytännässä vapaaehtoista, mutta minä en nuorena murrosikäisenä olisi halunnut kavuta alastomana poikien ja kaikkien tyttöjenkään sekä aikuisten miesten kanssa lauteille. En ajattele moraalia, en tuomitse sitä, minusta se vain ei ole mukavaa.

      Poista
    3. En tiedä mitä moraali tai moralismi täsä olisi, minulla ei ole aavistustakaan siitä mitä tämän päivän viisitoistavuotiaat ajattelevat. Vanhan tiedon perusteella tiedän se, että viisitoistavuotiaita poikia panettaa aivan sairaasti. Tyttöjä ei tietenkään paneta, heitä rakasteluttaa.

      Poista
    4. Juuri näin. Uskoisin, että viisitoistavuotiaita tyttöjä ei ensisijaisesti paneta, vaan mieluummin he haluavat koko sen repertuaarin. Ihanan poikaystävän, ihania vaatteita, ihanan iPhonen, ihanan tabletin ja ihanat meikit. Saadakseen kaiken he ovat toki valmiita näyttelemään myös sänkytouhuja, siis osaamaan muka jotakin.

      Poista
    5. Korjaan hieman Rikua: poikia panettaa ja tyttöjä rakastuttaa.

      Poista
  24. Tämä jumalallisen ja maallisen lain vertailu on mieletöntä. Ajatellaanpa vaikka sotaa ja rauhaa. Sota-aikana saa ja täytyy tappaa ihmisiä, mutta jos varastaa vääpelin varastosta näkkileipää, saa seistä tunnin kovennettua. Jos kieltäytyy taivaallisen lain nojalla tappamasta, voi joutua maallisen lain perusteella itse ammutuksi. Tuomitaanko "rikollisen" ampujat sitten murhasta? No ei. Mitalin saavat rintaansa ja kolmen päivän kotiloman. Siinä teille "Älä tapa" -käskyn noudattamista.
    Eikä rauhan aika ole sen kummempi. Ei saisi himoita lähimmäisen omaisuutta, karjaa, vaimoa jne, mutta mitä tekee ahne ihminen? Ei tarvinne selittää. Kysykää Rikulta, mitä kapitalismi meille tekee. Tuhkatkin vievät pesästä, jos ei sitä vahdi yötä päivää haulikko (laiton) kädessä.
    Huorinteko kovasti vastustetaan Isossa kirjassa, mutta niin vaan tänäkin iltana bylsitään ruotsinlaivoilla toisten akoja ja ukkoja, että laivan hytkymisestä syntyy pieni tsunami, joka tuhoaa satoja lokinpesiä. Mutta tappaa ei nyt sitten saa, vaikka kuinka tekisi mieli kolkata tai heittää yli laidan se narttu/huoripukki (tarpeeton ylipyyhitään), jolta sai sekä afrikkalaisen hyppykupan että satiaiset Cinderellan hytissä numero 352. Ei saa edes huitaista avokämmenellä, varsinkin jos on mies.
    Räsänen kai yritti saada sanotuksi, että joskus olisi hyvä noudattaa omantunnon ääntä, vaikka laki sanoisi toisin. Näin minä asian käsitin. Se, joka toimii tietoisesti vasten lakia, tietää myös mahdolliset seuraukset, jos joutuu kiinni. Kyllä kai ministerikin voi sen verran sanoa.
    Nuorena hain monesti pullon pimeää viinaa, kun omatunto käski juopotella. Enkä viidentoista ikäisenä, bylsiessäni 15-vuotiaan tytön kanssa ajatellut hetkeäkään, että tässä nyt rikollisia oltaisi, vaikka lakia rikotaankin - niin maallista kuin taivaallistakin.
    Kerran juopottelin Lontoon Sohossa parin muslimin kanssa ennen puoltapäivää. Verhot vaan vetäistiin kiinni, ettei Allah nähnyt ja se oli siinä. Muslimihan ei saa juoda viinaa ja lisäksi oli Ramadanin toinen päivä. Rikoimme myös maallista lakia, sillä kyseisellä huoneistolla ei ollut laillista anniskelulupaa siihen kellonaikaan. Mutta kun sisäinen ääni käski juopotella niin siinäpä sitten kiskoimme giniä ja puhuimme mukavia. Myöhemmin illalla syyllistyimme muihinkin rikoksiin, mutta se on jo toinen juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaan mitä teki Anna Kontula (kd)? Teki räsäset. Piilotti paperittomia ihmisiä, jottei heitä karkotettaisi maasta. Vastoin lakiahan tuo on, mutta kun lähimmäisenrakkaus käski kävellä lain yli.

      Toisin sanoen, mitäs laista, kun ihmisillä on omatunto! Se vaan kiinnostaa tässä keississä, moniko nyt eroaa puolueesta Kontulan takia.

      Poista
    2. Minusta Kurt Vonnegutin jo 60-luvulla Rosewateriin (Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater) kirjoittama kuvaus kapitalismista on hulvattoman osuva.

      Suuryritys on ottanut pikkukaupungissa kaiken bisneksen haltuunsa, samalla automatisoinut sen niin, ettei työntekijöitä juuri tarvita. Kastematokaupan se on jättänyt toimintansa ulkopuolelle, joka talon seinässä on kyltti: "Kastematoja myytävänä!"

      Poista
    3. Herra (Hannes?) Kolehmainen panee aina paremmaksi. Tuollaiset muistelemiset saavat sydämeni (ja mahd. kädessäni olevan grogilasin) läikähtämään... Se oli silloin, niin, silloin se oli. - Ps. Kyllä minäkin pikku-mikiksenä Max ja Moritz'ini luin. Ja ihmettelin että "eiks ne millään päässy juokseen pakoon?"...

      Poista
  25. Oletteko muuten panneet merkille, että joku nainen harhaili meidän Torronsuollamme neljä yötä!?

    Ihmettelinkin, että missä se Char luuraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pantiin merkille. Miten ihminen menee sellaiselle alueelle ilman kännykkää ja yksin! Äly hoi!

      Vaan hyvinhän siinä kävi, onneksi.

      Poista
    2. Torronsuosta oli lehdissä iso kuvakin, kuvattu korkealta niin että näkyi laajalti. Kauhea paikka, asfaltti ylle ja äkkiä!

      Poista
    3. Hahaa! Siis, ihmetellä täytyy, että joku vanha muija (ei toki Char, Tapsa!) painelee moisella kosteikolla onniarvoa ilman suunnitelmia ja kännykkää.Kyllä maailmassa on yksinkertaisesti tyhmiä ihmisiä! Hän ei ollut dementikko eikä sairas, lehtijutun perusteella.

      Poista
    4. Mutta Torronsuo on suhteellisesta laajuudestaan huolimatta sentään kuitenkin aika kompakti paikka keskellä rintamaita. Miten sitä akkaa ei sieltä neljässä päivässä löydetty - oliko hän piilossa?

      Meinaan vaan, että jos Torronsuolla kävelee yhteen suuntaan pari päivää, tulee vääjäämättä suon reunaan. Hyvässä lykyssä Porin tielle.

      Tai jos rouvalla olisi ollut edes tulitikut, olisi voinut sytyttää savuavan nuotion. Oli sen ikäinen, että olisi ehkä osannut.

      Poista
    5. Eikös ihminen ala eksyessään kiertää ympyrää, koska hänen toinen jalkansa on lyhyempi kuin toinen?

      Rouva oli tyyppiä umpipimeä, ei tikkuja, ei vesipulloa, ei kännykkää, ei pilliä, ei tajua hakeutua avoimelle, vaan piti vielä linkata sinne puskien alle.

      Poista
    6. Ei se nyt kai siitä ole kiinni ole että toinen jalka olisi toista lyhyempi. Ihminen on vain sillä lailla rakennettu että hän kiertyy vähän oman (näennäisen) akselinsa ympärille. (yl. vasemmalle)

      Torron suolta sain Satyrus semele perhosen. Se on pohjoisin löytö Suomessa (ko. perhonen elää aivan rannikolla). Olin 15 v. vanha, ja sain 250;- mk:n stipendin Tohtori Thedor Branderilta. - Ps. Pullo olutta maksoi silloin ravintolassa 0,75;- mk. Mutta enhän minä stipendiäni olueeseen tuhlannut...

      Poista
    7. No, enhän minä nyt vakavissani tuota jalkajuttua, vaan kun minua luetaan kuin jumalansanaa...

      Muistan tuon satyrus semele -löytösi, kerroit siitä vuonna 2009 jopssain keskustelussa. Nyt en vaan muista perhosen nimeä suomeksi, ja koneeni jumiutui, kun koetin löytää nimen. Kuvia kyllä löysin ulkomaisilta sivuilta. Upea tapahtuma ja iso raha viisitoistavuotiaalle. Mahtoi olla huikea tunne löytää perhonen!

      Poista
    8. Hmmm... täytyy vähän miettiä... kun minä olin 16-vuotias, pullo olutta maksoi ravintolassa tasan markan. Tiedän sen siitä, että tilasin pullon olutta eräässä ravintolassa Kokkolassa ja ihmeekseni sainkin sen. Muistaakseni se ei silloin ollut mitään keskaria, vaan nelosta. Eli Mikiksen tarina on jälleen totista totta.

      Poista
  26. "Jotakin ehkä tietäisin,
    olinhan siellä minäkin."
    - Vänrikki Stool, kirj. Johan Ludvig Runeberg, suom. Paavo Cajander.

    Mielenkiintoista keskustelua teillä totalitarismista. On helppo yhtyä (melkein) jokaiseen kirjoittajaan, mielipide-erot teillä ovat aika epäoleellisia. - Hienoa keskustelua! Ps. Yhden lukuvinkin annan, ja tämä on arvokas: Enn Soosaar "Viron nurinkurinen vuosisata". Soorsaar on, tai siis oli, todellinen eurooppalainen intellektuelli. Viro taas oli valtio joka sai kokea sekä Hitlerin että Stalinin koko volyymin. (Samoin kun hän itse, hän eli 1937-2010.) Kirja on jännästi rakennettu; ensin näyttämöllä ovat hänen isoisänsä, sitten hänen isänsä - ja koko ajan vaihtuva Viro (tsaarinaika, 1920-30 luvun itsenäisyys, neuvostoliiton ensiaika, kansallissosialistinen aika, Eesti Nõukogude Sotsialistlik Vabariik, nykyinen itsenäisyys). Loppuluvut ovat viiltävän terävää analyysia kaikesta tästä. Ja ihmisestä, joka on avuton ja heikko, etenkin moraaliltaan. Lukekaa! Soorsaar ei missään vaiheessa - miksi hänen niin pitäisi tehdä? - ylvästele "jälkiviisauksilla". Hän ymmärtää - ei tietenkään hyväksy! - enemmän kuin tuomitsee; hänen motiivinsa on "ETTEI HISTORIA TOISTUISI". - Kirjan on kustantanut LIKE, 2011.

    Pss. Minua vähän huvitti sekin kun hän (hyvin ystävällisesti) pikkaisen tuuppaisee myös Jaan Krossia; kehuu häntä "historian liiallisesta nostalgisoimisesta"...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kirja on myös Tuikan tutkimus Kaarlo Hillilästä, Lapin maaherrasta, jos nimittäin haluaa saada oikean ja elävän kuvan siitä, millaisia kansallissosialisteja suomalaiset päättäjät olivat aseveljeyden aikana - ja millaisia sosialisteja sodan jälkeen.

      Poista
    2. Jatkan vielä, että tunnen hyvin sielussani sen ristiriidan, joka syntyy jyrkästä kommunismin tuomitsemisestani. Tunsin ja tunnen nimittäin kymmeniä, jopa satoja, kunnollisia ja rehellisiä kainuulaisia ja pohjalaisia korpikommunisteja, jopa sukulaisia, joita ei todellakaan tee mieli syyttää mistään kommunismin rikoksista.

      Mutta siitä huolimatta he kannattivat aatetta, joka muualla murhasi, raiskasi ja tuhosi kaiken mihin koski. Natsin kaltaista. Ihmisiähän kommunistisen järjestelmänkin rattaat olivat, ja pyrkivät yksityisesti ehkä hyvään. Mutta järjestelmä musersi sellaiset haaveet. Ihminen se on keskitysleirin vartijakin.



      Poista
    3. Hillilä on luettu.

      Hurja oli herra. Enkä oikein ymmärrä miksi hänestä - kaveruksiahan he Kekkosen kanssa olivat, tosiystäviä - tuli Kekkosen lakeija? Kun olisi luullut että Kekkosesta tulee Hillilän lakeija?

      Hitsi, en ole ikinä käsittänyt sitä miksi ihmiset, eli ennenkaikkea miehet, janoavat Valtaa? En ihan oikeasti käsitä. (Saahan niitä naisia muutenkin...?)

      Poista
  27. Sattuipa söpösti, että itsekin olen hiljattain lukenut terrori-kirjallisuutta. Tänään palautin kirjastoon Stephen F. Cohenin teoksen "Gulagista selvinneet". Vähän liikaa kirjoittaja puhuu itsestään, mutta muuten siinä on paljon täyttä asiaa.
    Stalinin kuoleman jälkeen miljoonat leirivangit vapautettiin ja toiset lähtivät lätkimään milloin halusivat. Olot Neuvostoliitossa olivat tuolloin niin surkeat, että osa vapautetuista palasi vapaaehtoisesti leiriin, koska siellä sai ainakin syödäkseen kahdesti päivässä ja majapaikkakin oli taattu.
    Joillekin kävi niinkin, että palatessaan kotiin he huomasivat, että siellä asui vaikutusvaltainen toveri, joka kyhäsi syytteen tapaisen ja toimitti paluumuuttajan takaisin Kolymaan kultaa vuolemaan.
    Tässäkin kirjassa on paljon sitä Iineksen mainitsemaa hyvää pahassa ja pahaa hyvässä. Suosittelen lämpimästi. Julmuuksia esitellään niin vähän, että myös naiset voivat sen lukea.

    VastaaPoista
  28. Poliitikkojen muistelmateokset ovat useimmiten sitä että he selittävät miten oikeassa he olivat ja miten väärin vastustajat heidät käsittivät. ns. Taiteilijat taas omissa muistelmateoksissaan lyövät asiat usein läskiksi ja kertovat ujostelemattomasti mitä ihme töppäyksiä he milloinkin tekivät, ja pikkuporvarit säikähtivät. No, se on toinen tapa puhua paskaa, eli valehdella.

    Höh, mikä esipuhe?

    Minulla on nimittäin toinenkin kirja-aarre. Suosittelen. Se on Ingmar Bergmanin "Laterna magica". Se on hänen omaelämänkertansa. Se on rehellistä luettavaa. - Tai enhän minä voi tietää onko kaikki totta? Mutta ellei ole, hän valehtelee hirvittävän rehellisesti. Esim. hänen isävihansa... Kysymys ei ole siitä että on niin "rohkea" että uskaltaa kirjoittaa kaiken, ei. Kysymys on siitä että osaa, ja tietää, mitä kirjoittaa. - Ja Bergmanhan itse, ainakin enimmät, elokuviensa kässikset kirjoitti. Hän oli kirjailijana samaa maailmanluokkaa kuin elokuvaohjaajana.

    Minulle kirjat antavat ennenkaikkea lohtua. Vaikka en minä oikeastaan lohtua itselleni hae; tämä maailma on niin käsittämättömän epäoikeudenmukainen paikka, että haen jotain ihmistä (Soorsaar tai Bergman) joka selittäisi sitä mullekin. (biologia kun ei pysty)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. biologia kun ei pysty - höh. biologia - jolla minä tarkoitan orgaanista elämää - on vitun vähän kiinnostunut siitä mitä ihmiselle tapahtuu. ihminen on biologisessa järjestelmässä häiriötekijä. - ps. epäorgaaninen maailma (joihin kuuluvat esim. kivet) on vielä, vielä vähemmän kiinnostunut ihmisen kuulumisista. - pps. viruksista en tiedä. kun en tunne niitä.

      Poista
    2. Tämmöiset kirjat antavat nimenomaan lohtua, koska niissä ihminen riisutaan ja puheeksi tulee raadollinen sisus sieltä keskeltä; ja se raadollinen ei ole kaunista, vaan totta, ja ehkä siksi juuri - kaunista. Juuri siksi en lue naisten kirjoittamia viihdekirjoja tai ihmissuhdehöpötyksiä, että niissä ei millään tavoin riisuta ihmisiä, vaan peitetään ja etäännytetään itsestään ja yleensä sisimmästä olemuksesta ja kaikesta , mikä oikeasti on totta ja koskee ihmistä, ihmisyyttä. Bergman on minunkin ihanteeni tämmöisessä, samaten Henrik Tikkanen, hieman kevyemmän narsistisemmin, mutta paljaasti hänkin.

      Poista
    3. Joo, kyllä Bergman tietysti tavallaan narsisti oli. Eihän Nero... eihän nero muuta VOI olla? (Tai jos yrittää olla kuin Tavallinen Ihminen, niin sittenhän hän ei enää nero ole. Vaan hän menee esim. paperitehtaalle töihin.)

      Poista
    4. Toisaalta tässä ajattelen, että varsinainen narsistileima näiden kummankin taiteilijan kohdalla voi olla liioiteltu, samoin kun juuri luin lehdestä: Ruben Stiller ja Tuomas Enbuske mainitsevat olevansa narsisteja.

      Toisin sanoen narsistilla on nyt turhan ideaali imago. Oikea narsisti on peto vailla vähintäänkään omaatuntoa. Ei selllainen kykene loistavaa taidetta luomaan, eikä sellainen tunnusta ikinä olevansa narsisti.

      Itsekeskeinen, egosentrinen voi olla olematta narsisti. Narsistinen voi ehkä olla.

      Poista
    5. Ojensin siis itseäni, en sinua, mikis palleroinen.

      Poista
    6. No voihan Nästyyki! Heti alkaa seistä kun mua sanotaan 'palleroiseksi'. No, minkäs sille mahtaa että on niin herkkä. (Ei mitään.)

      Poista
  29. Tapsa aiemmin epäili, etten kannata demokratiaa. Eihän siitä kukaan äärimmäisen onnelliseksi tule, mutta se on tähän asti keksityistä ainoa mahdollinen.

    Väitän, että mikä tahansa puolue tai aate alkaa tappamaan, jos se saa rajattoman vallan. Se on demokratian juju, kukaan ei pääse rajattomasti hirttoköysiä rasvailemaan.

    Ajatelkaa vaikka kaikkia näitä nykyisiä puolueita, kenen tappamaksi haluaisitte joutua?

    Rajattoman vallan vihrun, joka ennen tappamista vielä huutaisi, että huumori ja hymyileminen, puhumattakaan nauramisesta, ovat kiellettyjä!!

    Vai persun, joka selostaisi käyttämänsä parabellumin tekniikkaa ja kehuisi kuinka se on hyvä itsepuolustukseen, sitten vasta ampuisi.

    VastaaPoista
  30. Ehkä kokoomuslaiset tappaisivat siistimmin? ikään kuin huomaamatta... niinhän ne nytkin. - Ps. kepulaiset ajaisivat taktorilla päälle niin että p-ska vaan sinkoilisi! - Pss. Toisaalta kristillisillä demokraateilla on jo yli 2000 vuotta vanha - isältä pojalle periytynyt - ammattitaito ko. asiasta.

    VastaaPoista
  31. Kokoomuslaisesta tappamisesta on ilmestynyt mainio kirja, Antti Tuurin "Ikitie" pari vuotta sitten. Kotimaisesta tappamisesta siirrytään siinä sitten rajanaapurin taitoihin ja sitten se riemu vasta alkaakin. Väitän, että tässä joukossa, joka Iineksen eteisessä norkoilee, on vain harvoja, jotka pystyvät lukemaan kirjasta joka sanan.

    Mutta asiaan. Kuinka tappaisivat vastustajansa nykysuomen puolueet saavutettuaan rajattoman vallan maassa? Tähän keskusteluun haluan osallistua!
    Luulen, että demarit potkisivat uhrinsa hengiltä huopatöppöset jalassa. Sehän ei silleen niinku satu, niinku, siis samalla tavalla kuin natsi- tai kokoomussaapas sattuisi. Huopatöppösen potkusta ei edes tule ääntä, joten potkiaisia voidaan järjestää missä tahansa ja mihin tahansa vuorokaudenaikaan.
    Vihreiden koko ideologia perustuu ihmisten kiusaamiseen, joten he ehkä panisivat tapettavat tippuvan vesihanan alle ja istuttaisivat siinä niin kauan, että tapettavat pyytäisivät nopeaa kuolemaa. Sitten tulisi joku Hessi pistoolin kanssa ja kyselisi tunnin ajan, että vieläkö lällätät ilmastonmuutokselle?
    Kokoomus järjestäisi kiinalaiseen tapaan suuria kansanjuhlia stadionilla, jonne koottaisi kaikki sillä erää ammuttavat. Niskalaukaus yhtä aikaa viidelle sadalle roistolle kuulostaa ja näyttää komealta. Lasku käytetystä patruunasta menisi omaisille. Raatoa ei luovuteta perheelle, ennen kuin lasku on maksettu.
    Persut ehkä järjestäisivät ampumaharjoituksia liikkuvaan maaliin. Tapettavat siis päästetään vapaiksi aidatulle alueelle metsään ja sitten aseharrastajat lähtisivät toteuttamaan harrastustaan. Siinä olisi kaikilla aika vänkää.
    Kristilliset eivät tapa, koska Raamattu kieltää. He myisivät tapettavat Angolaan, jossa heidät pantaisiin töihin kultakaivokselle. Siellä kestää valkoinen duunari hengissä korkeintaan puoli vuotta. Rahoilla pystytettäisiin uusia rukoushuoneita kaikkialle.
    Entä Kepun tappajaiset? Helppo juttu. Kiinnitetään tapettavan jalat toiseen traktoriin ja kädet toiseen ja sitten kaasutetaan eri suuntiin. Se, joka saisi koukkuunsa isomman kimpaleen, saisi pisteen. Sadan pisteen kuskit saisivat ilmaisen viikonlopun Väyrysen kansanopistossa.
    Vasurit ovat hyvin rauhaa rakastavia, kuten kaikki Gulagin käyneet tietävät. Epätoivotut ainekset lastattaisiin täällä härkävaunuihin, mieluummin tammikuun pakkasissa ja lämmittämättömät junat lähetettäisiin Siperiaan. Sikäläiset saisivat tehdä heidän kanssaan mitä haluaisivat. Perinteet ovat vasemmistolle hyvin rakkaita ja mikäpä olisi hienompi perinne kuin tyhjentää maa kertakaikkiaan toisinajattelijoista. Ja olisi hyvä mieli sitä, ettei ketään taaskaan tapettu! Junan lähdettyä yhteisessä rauhankulkueessa laulettaisiin, että "Olen kommunisti, olen rakkautta kiireestä kantapäähän".
    Juu, sellainen laulu on olemassa. Olen omin korvin kuullut.

    Niin, että minkä puolueen tappamaksi haluaisin tulla? Tässä asiassa kannatan kyllä kokoomusta.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps. Taas Mr. Kölehmainen pani paremmaksi (setzen besser). Voihan Pülly!

      Poista
  32. Kolehmaisen kuvaus kuulostaa todelta, myös Mikiksen kepumies traktorinsa kanssa; lannoitteeksihan se ilman muuta meidät käyttäisi.

    Ennen isompaa tappamisaaltoa puolue, oli sitten mikä hyvänsä, järjestäisi tietysti kaikki toisinajattelijat ja omista kannattajista epäilyttävimmät uudelleen koulutukseen. Itsemurhaluvut olisivat silloin aivan järkyttävät, harva kestäisi aatteen paloa aamusta iltaan joka päivä ja vielä yölläkin kaiuttimista kuultuna.

    Teoriapohjan puolue ottaisi joiltain ammoin kuolleilta teoreetikoilta, johtaja lisäisi siihen omia viisauksiaan, kuten: "Hyvä on hyvää!", "kauneus on suuruutta ja päinvastoin!" ja "maailma pelastuu!"

    Aika tarkka puolue olisi siitä, ettei paha harhaoppi vahingossakaan pääse vaikuttamaan. Rangaistukset kerettiläisyydestä olisivat pakon sanelemina ankarat, yleensä ja aina kuolemanrangaistus. - Hyvyyden toteutuminen sitä edellyttäisi, vaikka johtaja siitä kyyneliä tunnetusti salaa vuodattaisi, hellä maanisä tai -äiti kun olisi.





    VastaaPoista
  33. Kolehmainen osuu naulan kantaan, tämmöistä meininkiä saattaisi syntyä, etenkin puolueissa jotka vaikuttavat ulospäin harmittomilta, kuten Viheriät.

    Vihreisiin lisäisin: iloinen kuolema -ajatuksen. He haluavat karnevaaleja ja iloista ilmettä ja hauskanpitoa, ja luulen että he teurastaisivat vihollisensa Iloinen Kaupunki -tapahtumassa.

    Kokoomus toimisi ihan kuten Kolehmainen sanookin, ja lähettäisi laskun omaisille Iloinen Kaupunki -tapahtuman ruumiista ja loukkaantuneista.

    Vasurit järjestäisivät ensin kapinan, ja ottaisivat vankeja. Juna Sibeeriaan olisi vaihtoehto, elämysmatkailua kenties. Matkan aikana, joka kestäisi epämääräisen ajan, tutustuttaisiin asuin- ja elinolosuhteisiin joista Sibeeriaan matkaavilla ei ole aiempaa kokemusta. Sitä kutsuttaisiin kansalasikasvatukseksi ja tiedostamiseksi. Sibeeria olisi myös oiva paikka katumusharjoituksille.

    Siperia opettaa!

    VastaaPoista
  34. Mainiota Kolehmainen ja muut, ja mainiota Riku, pirullisen ovela kysymys: minkä puolueen tappamaksi haluaisit tulla.

    Minä allekirjoitan kaiken yltä. Voisin ehkä vain lisätä, että kenties tahtoisin tulla ruotsalaisen kansanpuolueen tappamaksi, ne kun eivät jaksa kauan katsella köyhiä ja kitumisia. Kannattavat ydinvoimaa tai ainakin nopeaa ja suoraa sähköä, ja voisin siis haluta heiltä pikasähköshokkikuolemaa solkattuna nopealla ruotsilla, josta en ehtisi ymmärtää mitään. Varsin armollista siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruotsalainen kansanpuolue ei tähän tappamiseen osallistu, sillä he tekivät sen jo 1918.

      Poista
  35. Onko unohtunut, että Tarja Halosen vaalikampanjan Kansalaisvaltuuskuntaa molempina kertoina johtanut kirjailija Kaari Utrio ehdotti "ystävällisiä unipillereitä"?

    VastaaPoista
  36. Minä jos olisin vanha ja sairas ja raihnas niin toivoisin todella tuota "ystävällistä unipilleriä". Tiedän monen että muutkin toivovat. Ei ole pilkkaa se, vaan toive.

    VastaaPoista
  37. Ei olekaan pilkkaa, vaan ihan tosissaan esitetty ystävällinen ajatus.
    En tyrmää ajatusta ollenkaan, eihän eutanasia-ajatuskaan ole tuomittava, päinvastoin. Ei kenenkään tarvitsisi kärsiä, kun toivoa ei enää ole.

    VastaaPoista
  38. Mikis: "...biologia - jolla minä tarkoitan orgaanista elämää - on vitun vähän kiinnostunut siitä mitä ihmiselle tapahtuu."

    Ai hitto kun minä sitten ihailen Mikiksen poukkoilevaa osumatarkkuutta.

    Sillä juuri noin se on. Kun me ihmiset päivittelemme, että tällä menolla tuhoamme maapallon, niin paskat me mitään maapalloa millään menolla tuhoa. Huutia.

    Me tuhoamme ainoastaan itsemme, ihmissuvun. Kuka jää kaipaamaan?


    VastaaPoista
  39. Tässä oli virkistävä näkökulma. Ihminen tosiaan ei ole luomakunnan herra. Ei se riitä herruuteen, että pystyy tuhoamaan itsensä, jos muu jää jäljelle ja alkaa taas versota uutta elämää.

    VastaaPoista
  40. Minulla on vakaa käsitys siitä, että siilit ovat kaiken herroja! - Ne näyttävät niin saatanan tyhmiltä, että niiden täytyy olla ihan kamalan viisaita.

    VastaaPoista
  41. Yleinen ikiaikainen totuushan on että maapalloa (Tellus) hallitsevat mikrobit. Tästä nyt ei ole sanan sijaa jaettavaksi epäilijöille. Jos ihmiskunta alkaisi taistella mikrobeja vastaan - ikään kuin terroristeja vastaan - häviäisimme heti kättelyssä
    0-600000000000000000000000000.

    VastaaPoista
  42. Vähän isommista ötököistä panen roponi likoon karhukaisten puolesta. Kun viimeinen ihminen puhkuu viimeisen henkäyksensä, nostaa jossakin 0,001 metrin mittainen karhukainen päätään ja nauraa partaansa:

    "Hah, sekin yksi niiden entisten luomakunnan herrojen pääjehu oli muka syntynyt neitseellisesti, mutta me kaikki karhukaiset synnymme neitseellisesti! Olemme siis jumalia. Repikääpä siitä."

    VastaaPoista
  43. Käsittääkseni ymmärrät mistä on kyse? (kaikella kohteliaisuudella, jota minussa on monta litraa)

    VastaaPoista
  44. Minä panen lantin likoon jonkin nilviäislajin säilymisen puolesta. Sellainen säilyy parhaiten meren rantaliejussa. Jonkin teorian mukaanhan ihminenkin on tätä kautta evoluoitunut tällaiseksi olennoksi kuin se nyt on.

    VastaaPoista