22.4.2014

Putkimies riisuu aina kengät


Pitkäperjantain vastaisena yönä jotakuinkin kello 24 menin kylpyhuoneeseen varustautuakseni yöpuulle. Lattialla oli lätäkkö, varpaat kastuivat. Ensin luulin, että pesukone on päästänyt itsekseen sinne kertynyttä pesuvettä.

Ei, vesi suihkusikin kuumavesipatterin putkesta, ohuena suihkuna sihisten. Soitin taloyhtiön kiinteistöpäivystykseen, keskellä pyhäyötä ja ihmettelin, kun puhelimeen vastattiin ja luvattiin tulla samantien.

Näinä päivinä tuntuu oudolta, että jokin palvelu pelaa kiitettävästi ja että joku on heti saatavilla. Että joku asiantuntija ylipäänsä vastaa puhelimeen itse eikä yhdistä jollekulle toiselle, jolle asia on lohkottu. Esimerkiksi mökkipaikkakunnan sähköyhtiöön on mahdoton saada asiaa hoitavaa puhelimeen. Puhelut ohjataan seuraavalle, joka ei tiedä asiasta mitään, ja viimeiseen numeroon kukaan ei edes vastaa.

Aikoinani olin Elisan pakkojäsenenä vuosia ennen kuin pääsin yrityksestä irti. Olin äänihuulten botox-pistosten vuoksi lähes vuoden mykkänä ja epätietoinen siitä, voinko ylipäänsä jatkossa puhua ollenkaan. Koetin irtisanoa sopimuksen sähköpostitse, mutta huomasin, että Elisalla ei ollut sähköpostiosoitetta, eli yritys diskriminoi kuurot ja puhevammaiset epäämällä heiltä edes mahdollisuuden palveluun. Kemppisen blogista olin lukevinani, että mainittu yritys ei palvele kyllä terveitäkään.

En edes muista, miten sain liittymän lakkaamaan. Laskuja tuli monta vuotta, vaikken käyttänyt liittymää. Ne olivat lähes nollalaskuja, usein euron ja kymmenen senttiä. Yritys yksinkertaisesti kätkeytyi muuriensa sisään ja esti yhteydenotot, jotka eivät koske uusia tilauksia.

 Informaatioteknologisten yritysten kehitys onkin pelottavaa, tunnelmat ovat kafkalaisia.  Se miten sidoksissa olevia hallitaan ja se, miten ihmiset eivät edes huomaa, että jokin on vinossa. Se miten ei tavoita oikeaa henkilöä hoitamaan asiaa, ja jos tavoittaa, puhutaan asian ohi. Esimerkiksi minulle tupsahti Dna:lta puhelinkeskustelussa muutaman euron huoltokytkysopimus, jota en tilannut ja josta minulle ei mainittu. Näistä kolmen euron kuukausimaksuista harva jaksaa valittaa, koska summa on pieni. Summalle ei kuitenkaan saa katetta, ellei esimerkiksi mokkula mene itsestään rikki. Ja jos meneekin, toki uusi mokkula kuuluu saadakin ilmaiseksi, jotta liittymän maksuille on katetta.

Ihminen on informaatioteknologiayhteiskunnassa - huomaa sanan pituuskin - kuin Kafkan maanmittari K, joka yrittää saada  yhteyttä kylää hallitsevaan salaperäiseen linnaan. K kohtaa outoja esteitä: asiasta päättäviä henkilöitä hän ei tapaa ollenkaan, vaan vain alempia virkamiehiä. Jos hän tapaa jonkun ihmisen,  vuorovaikutus jää ohueksi ja asiat jäävät hoitamatta. Ihmistä ei kohdata, ja asiantuntijat etääntyvät.

*

Tänä aamuna seitsemältä soi puhelin yöpöydällä. Putkimies tulee kymmenen minuutin kuluttua vaihtamaan klemmareilla korjatun putken uuteen, sanoi putkiyrittäjä. Ja tuli, peräti kaksi kappaletta. Riisuivat tuulikaapissa kenkänsä, peräjälkeen, ääneti.  Usko yritysten vilpittömyyteen palautuu aina, kun katson kenkiään riisuvaa ja sukkasillaan hipsivää putkimiestä.


125 kommenttia:

  1. Putkimiehet ovat tulossa huomenaamulla kahdeksi viikoksi putkia sukittamaan, ei tarvitse riisua kenkiä. Peittävät kaikkien ao. huoneiden lattiat. Jokaiseen huoneistoon tuodaan kuivakäymälä, suihkussa voi käydä kellarien saunoissa, niiden korjaus on ajoitettu varta vasten siihen malliin. Taloyhtiön tammikuussa alkanut remontti on tässä vaiheessa myöhässä vain kaksi päivää. Lähden kylläkin viikoksi maalle, pakoon lähinnä omaa hajamielisyyttäni: etten vahingossa laskisi vettä viemäriin ja tuhoaisi hommaa.
    Tunnen kiitollisuutta putkimiesten ammattikuntaa kohtaan, samoin lähiöaseman ja kirjaston netti-ihmisiä kohtaan, jotka viimeksi eilen poistivat koneeltani haittaohjelman ja taas pelaa sutjakkaasti. Ehkä kaikki ei ollutkaan ennen paremmin, niin kuin aika usein tulee maristuksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sokea kana, minua siis liikuttaa tämä kenkien riisuminen. Viimeksi täällä kävi yksi toinen putkimies ja timpuri, ja molemmat myös riisuivat sukkana kenkänsä.

      En ole hypersiisti, joskaan en sottapyttykään, ja pelkään mieluummin, että miehet saavat pölypalloja sukkiinsa huushollistani. Itsekään en aina tahdo muistaa ottaa kyläpaikassa kenkiä jalasta. Eikö tämä sukillaanolo kylässä ole aika suomalainen tapa?

      hailen myös monien myyjien ammattitaitoa ja kohteliaisuutta. Olin tänään pesukonekaupoilla ja sain koneen käytössä niin mahtavaa opastusta ettei paremmasta väliä. Samoin koneen tuonnit ja vanhan viennit kirjattiin tarkoin paperille. Kaiken päälle vielä iloinen ja lupsakka palvelu.

      Poista
  2. Hyvää kirjan ja ruusun päivää Iines!
    Hieno homma, että palvelu pelaa.
    Minä soitin tänään Digitaan, kun täällä maalla on yhdessä tv-kanavanipussa aika ajoin häiriöitä. Ei signaalia - lukee ruudulla, ja muullaisiakin lähetyshäiriöitä ilmenee ja juuri tällaisina aurinkoisina ja tuulisina päivinä kun korkeapaine vallitsee. Eräs este signaaleille täällä
    ovat korkeat vaarat lähietäisyydellä, mutta sain myös hyviä neuvoja häiriöiden korjaamiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leonoora, samoin sinulle ja kaikille muillekin. Kuulin juuri radiosta, että kirjan ja ruusun päivä onkin hyvin vanhaa perua, jo vuodesta 1925 lähtöisin, Espanjasta. Semmoistakaan en tiennyt, että joka vuosi valitaan kirjan ja ruusun päivän kirjailija, tänä vuonna Anna-Leena Härkönen, jonka tätä tilaisuutta varten kirjoittaman kirjan saa kaupan päälle muun kirjaostoksen yhteydessä.

      Noh, minä kävin pesukonekaupoilla, en kirjakaupassa.

      Meillä muuten mökkipaikkakunnalla on korkea vuori, joka häiritsee tunnetusti koko seudun tv-lähetyksiä.

      Poista
  3. Ei kovin asialliselle tunnu soittaa kenellekään aamuseitsemältä ja tulla niin aikaisin. Jos välttämättä täytyy, asiasta olisi hyvän tavan mukaista sopia etukäteen, vaikka eivät ne ajoista oikeasti neuvottele, kun pienyrittäjä Pieniäinen alkaa niille jo aamusta palkkaa maksamaan.

    Vähän vaikea tietää, mistä ne Kemppisen useasti kertomat liittymäongelmat johtuvat. Ehkä raggarit ovat siihen suuntaan menevästä kaapelista vieneet metrin pätkän väliltä. Teknisesti suuntautuneet ihmiset eivät aina halua ymmärtää, että insinööritieteet melko harvoin ovat pelkkää insinööritiedettä, kyllä ne harvinaisen usein ovat osaksi myös henkimaailman hommia. Yirtysten it-tukihenkilöt ovat sellaisia: "ei näistä voi tietää, vaihdetaan koko_______"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juuri siksi ne soittavatkin, jotta asukas tietää herätä. Työmiesten päivä alkaa ilmeisesti seitsemältä. Tämä on tietysti työmiesten kanssa hieman vaikeaa, että he tulevat ja menevät oman aikataulunsa mukaan. Usein työmaa jää tyhjäksi ja siirrytään toiselle työmaalle. Näin meillä tekivät sekä uusien ovien että ikkunoitten asentajat. Putkimiehet vetivät keikan kerralla.

      Minulla muuten tuo Dna:n yhteys on vuosikausia toiminut kyllä hyvin, ts. ei ole takkuillut. On kaapeliyhteys televisiossa ja pöytätietokoneessa ja sitten wlan-yhteys mökkiläppärissä sekä puhelinnetti. Elisa oli muinoin vain puhelimessa.

      Poista
    2. Huomaan nyt vasta Kemppisen tänäisen kirjoituksen. Ei ole tarkoitus apinoida aihetta. Nyt tuntuu vähän koomiselta, kieltämättä.

      Tämä oma kirjoitukseni sai virikkeensä tuosta pitkäperjantaiyön vesivuodosta eikä mainitusta sinänsä arvostettavasta bloggaajatoverista, jonka edellisen kirjoituksen luin omani prosessivaiheessa, joten siitä viittaus. Muutoin olen tyytyväinen Dna:n laatuun, siis siihen, että netti toimii eikä nikottele..

      Poista
  4. En minä tämän Kemppiseen ajatellut liittyvän, hän vain tulee minulle Elisa-purnaajasta mieleeen. Minulla on vain kaksi liittymää, mokkula tietokoneeseen ja kännykkä. Enempää en tarvitse. Jonkun Ipadia kerran kokeilin ja silloin kymmenen minuuttia luulin sellaisen itsekin ostavani. Sitten se unohtui, ei ole sen jälkeen tullut mieleeni, että haluaisin pyykkilauta kainalossa kulkea. Junassa luen lehteä tai kirjaa, toisinaan kännykällä lueskelen näitä. Putkirikoista minulla ei ole mitään isosti mieleen painuneita muistoja, putkiremonttievakkoonkaan en ole joutunut.

    Osui näköjään hieman hiljaisempi hetki, on täällä vilskettä ollutkin.

    VastaaPoista
  5. Tablettia olen vähän itsekin miettinyt, ja ihan vaan siksi, että se on niin nopea ja mutkaton. Kirjoittaminenkin käy hyvin. Ja kulkee hyvin mukana. Läppäri alkaa tuntua jo painavalta, hitaalta ja jähmeältä. Puhelinnettikin on hyvä, kevyt käsitellä. Joskus kirjoitan kommentinkin puhelimella.

    Juu, hiljaista on kommenttirintamalla. Vaan käy se näinkin. Jotenkin tulee mieleeni bloggaamiseni alkuajat, jolloin oli rauhallista, ja itse oli vielä kirjoittamaton taulu.

    VastaaPoista
  6. Joskus tekee vain mieli olla hiljaa, sanat ilman mitään selvää selitystä hetkeksi loppuvat.

    Mokkulalla olen tosiaan pärjännyt vuosikaudet, minulla kun ei ole tarpeita latailla isoja tiedostoja. You Tuben tai Areenan katsomisessa ei ole ongelmia. Aivan viime aikoina tämä on alkanut katkomaan yhteyttä, sellaista en muista aiemmin juuri tapahtuneen. Onko syynä jokin päivitys, mistä sen tietää. Epäilys minulla mielessäni kävi, kun Soneran myyjä muka täysin tietämättömänä käytössäni olevasta mokkulasta, muistutti taloyhtiön laajakaistasta, johon voi aivan harvinaisen halvalla liittyä.

    Aika hyvin olen viime aikoina saanut olla kaikenlaisilta liittymäkauppiailta rauhassa, lievätkö merkinneet mustan rastin kohdalleni: ei tuo mitään ota. Ehkä olen kertonutkin, kun tämän viimeisimmän mokkulan joskus vajaa pari vuotta sitten otin, myyjä soitti minulle. Kysyi, että haluatko paremman halvemmalla, edellisestä oli määräaika loppu. Sanoin, että tottakai haluan. Myyjä oli hyvin ystävällinen, sanoi lähettävänsä mokkulan postissa, ettei minun tarvinnut mennä silloin kolmen kilometrin päässä olevaan, juuri avattuun kauppakeskukseen ja sen asiakasruuhkaan sitä noutamaan. Parin päivän päästä tuli Ite Itellalta lappu, jossa sanottiin minulle olevan noudettavissa iso paketti. Nouto-osoite oli siinä samassa saakelin kauppakeskuksessa kuin Soneran myymälä, postikin oli sinne muuttanut. Hyvin tämä onkin pelannut, lukuunottamatta mainitsemiani aivan viime aikaisia pätkimisiä.

    VastaaPoista
  7. Minäkin kaipaan joskus sellaista rauhaa, itselleni ja kaikille, että kenenkään ei olisi "pakko" tai "velvollisuus" sanoa mitään, vaan että kaikki uskaltaisivat välillä olla myös hiljaa ja syrjässä, jos niin haluavat. Ei aina jaksa tai kiinnosta, minuakaan oma aiheeni. Joskus pelottaa ja väsyttää ajatella, että pitäisi aina olla kiinnostava.

    Tätä ei kannata käsittää väärin. Tottakai kommentoijat ja kommentit ovat ihania ja tärkeitä, ja täällä käyty kirjallinen puhe ilahduttaa - mutta ilmankin voi elää. Myös hiljaisuus on hyvästä, niin kuin on puhekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on ihan pakko laittaa tää :) - kiitos. Lukemassa käyn välillä.

      Poista
    2. Hiljaisuus on hyvästä, mutta toisaalta - olen nyt miettinyt näin: eihän virtuaalissa voi olla hiljaisuutta. Hiljaisuus on siellä kuolema, koska näemme vain sanan. Missä virtuaalissa on hiljaista, siellä ei ole mitään, tai siellä on tyhjä paikka.

      Hiljaisuus on kai kussakin meissä, ja se joka sitä tarvitsee, ottaa sen itselleen. Minä otan sen niin, että menen luontoon, metsään tai kapuan vuorelle tai istahdan pellon reunaan kiikaroimaan lintuja.

      Minulle oli löytö ja uusi oivallus, kun Kuunkuiske toi eteeni termin eritysherkkä persoonallisuus silloin kun kirjoitin arpergeriudesta. Ymmärrän nyt monet hankalat piirteeni tästä erityisherkkyydestä juontuviksi. Senkin, että välillä on mentävä yksinäisyyteen rauhoittumaan.

      Tänäänkin minulla kävi kaksi koneliikkeen miestä tuomassa ostamaani uutta pesukonetta. Urakka oli melkoinen, kun miehet eivät ollleetkaan putkimiehiä vaan myyjiä. Lisäksi minua pelotti uusi kone näyttöineen. Lähdin vuorelle rauhoittumaan, kun kone oli saatu paikoilleen.

      Poista
  8. En myönnä mitään mistään pakosta kirjoittaneeni, mutta kieltämttä mölisen liikaa.

    VastaaPoista
  9. Liikaa ei kukaan puhu - mielelläni puhun ihmisten kanssa. Yritän vain sanoa vienon toiveeni siitä, ettei kukaan tuntisi pakoksi puhua kanssani. Sen verran uskollisia ja monivuotisia blogiystäviä olette minulle, että tämmöinenkin on tullut mieleeni.

    Kestän siis kyllä hiljaisuudenkin, kun sen aika on.

    VastaaPoista
  10. Minä täytin uuden suomen vaalikoneen kyselyn; kun joskus tykkään noista nykypäivän horoskoopeista. Aika tyrmäävänäkin tuloksena huomasin olevani kristillisdemokraatti.Ei siellä kyllä uskonnosta mitään kysytty, suurin osa minulle tarjotuista ehdokkaista oli kyseisestä puolueesta. Olkoom van, en meinaa heitä äänestää. Tällaista tämä on.

    VastaaPoista
  11. Kokeilin myös eurovaalikonetta. Sosiaalidemokraatti kärjessä, mikä ei ollut yllätys, mutta seuraava oli perussuomalainen nuori nainen. Kysymykset olivat mielestäni hankalia, ja kaikista minulla ei ollut mielipidettä. Jotakin vastasin.

    Mielenkiintoinen on myös kokoomuksen puheenjohtaja-pääministerivalinta, koska ainakin minulle Stubbin kansansuosio oli iso yllätys. Häntä on vaikea ottaa todesta. Nyt en muista, onko kokoomuksella ollut koskaan naispuheenjohtajaa.

    VastaaPoista
  12. Kieltämättä minunkaan EU-tietämykseni, tai edes kiinnostukseni, ei ole kovin syvää. Vaalikoneet ovat ehkä meille ihmisille sellainen mukava leikki, jolla itselle perustellaan oma valinta, joka kuitenkin oikeasti perustuu siihen, että "kun se on kauheen hyvä ja sillee."

    Päinvastaisista vakutteluista huolimatta, siitä ei päästä mihinkään, etteivätkö eurovaalit olisi ihmisille tyhjänpäiväiset. Emme luota edustajiemme vaikutusmahdollisuuksiin. Poikkeuksen muodostavat kaikkein vaanoutuneimmat jonkun puolueen kannattajat. Komissaareilla on toisenlainen merkittävyys kuin edustajilla, mutta heidän valintansa onkin sitten sitä kuuluisaa kähmintää, siihen emme saa osallistua.

    VastaaPoista
  13. Eurovaalit ovat minustakin aika tyhjänpäiväiset, ja ne ovat vain väliaikakorvike kunnon vaaleja odotellessa. Näkee hiukan, mille puolueelle jytkyt menevät. Toki henkilön persoona ja kyvykkyys painaa näissä vaaleissa kai paljon, mutta eiköhän puolue kuitenkin ohjaa usein valintaa. Kepua en ainakaan näissäkään vaaleissa äänestä, en etenkään nyt, kun yksi keputar vaahtoa ulkomaisesta vanhasta leivästä, jota suomalainen syö tietämättään.

    Kissan villat, ulkomainen leipä on monesti parempaa kuin suomalainen! Minusta Lidlin paistetut leivät ovat hyviä. Suosikkileipäni on yksinkertainen ranskalaisen näköinen vaalea maalaisleipä, jossa on kovanrapea kuori ja pehmeä sisus. Suomalaiset leivät ovat hieman veteliä, eivät rapsakoita. Ja mikä voittaa saksalaiset brötchenit!

    VastaaPoista
  14. Minä olen hieman ostotapa konservatiivi, Lidl:ssä olen käynyt vain kerran, mutta yllätyin kaupan laadukkuudesta. Markkinaosuus sillä on kasvanut kohisten, joka on kunnioitettava saavutus. Ilman asiakkuuskortteja K- ja S-ryhmät olisivat todella hätää kärsimässä. K-ryhmä taitaa tuuliajolla olla muutenkin, S-ryhmän ja poliitikkojen outo avioliitto monia jo tympii.

    VastaaPoista
  15. Olen toisen valtakaupan jäsen, ja käyn siellä melkein aina, koska minulla on siellä kätevä ostostili, ei tarvitse kuskata rahaa mukana.

    Lidlissä pistäydyn silloin tällöin katsomassa hauskoja erikoistarjouksia, jotka ovat hyvin edullisia. Itsekin olen yllättynyt tuotteiden hyvästä laadusta. Esimerkiksi paikallisessa Tokmannissa, joka on monin verroin suurempi yleistavaratalo, on merkittävästi huonompi laatu. Yksi alusvaate hajosi ennen kuin se oli päälläni. Paistinpannun pohja oli kuprulla. Kahden kukkakorin sininen väri värjäsi käteni mustelmille pariksi päiväksi - väri ei lähtenyt pesussa pois ja olin kuin nyrkkitappelusta tullut. Tämä siis Tokmannilta, joka on entinen Vapaa Valinta. Lidlissä ei ole koskaan sattunut tuotemokia.

    Ensimmäisen kerran kävin Lidlissä 1980-luvulla Saksassa. Niitä oli joka paikassa ja niissä kävivät kaikki. Vain Lidlin olut on jäänyt minulta juomatta - se oli pahaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lidlin olut ei ole pelkästään pahaa. Se myös maistyuu siltä. Sitä sivistynyt ihminen juo vain jos sadan mailin etäisyydellä siitä missä hän sillä hetkellä sattuu olemaan, muut kapakat tarjoavat pelkästään "hevon kusta".

      Ps. Monet bubiasiakkaat väittävät että "tää olut maistuu ihan hevon kuselle..." En tiedä kun en oo maistanut, siis hevosen virtsaa. Mutta huonoja oluita kyllä olen juonut, paljon. (Enemmän kuin moneen ihmiseen keskimäärin edes mahtuu, olutta.)

      Poista
  16. Minulla on sellainen kokemus viime kesältä, että kiersin liikkeet läpi enkä löytänyt itseäni miellyttäneitä lyhythihaisia kauluspaitoja. Kaikki olivat jonkun propellihattuisen vaatesuunnittelijan tekemiä hörhelöpörhelöitä, ei tälläinen tyylikäs keski-ikäinen herrasmies sellaisia päällensä laita. Lopulta kävin Tarjoustalossa ( nyk. osa Tokmannia) katsomassa ja sieltä löytyi tyylikkäimmät, ostin useamman. Hyvin ovat kestäneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkennan, ettei kyseessä ollut pukupaidat. En myöskään laita mielelläni päälleni mitään tekstejä.

      Poista
    2. Vaan liekkipaitoja sinun pitää tulla ostamaan munamarkkinoilta. Niissä ei ole tekstiä, vain ne lieskat.

      Itse ostin munamarkkinoilta venäläistaustaisen naisen tangosta myymät siniset kesähousut, joihin ei aika pysty. Materiaali on varmaan ikuista, luulen, ettei se maadu kaatopaikallakaan. Sanon itselleni joka vuosi, että nämähän ovat klassisen ajattomat. Värisevä pohjekin niistä näkyy sopivasti.

      Poista
    3. Vankilasta saa kans kivoja paitoja. (Ja miksei housujakin.) Niissä on sellaista anti-marimekkolaisuutta. (Raidat ei oo poikittain.) Mutta laatu eli kvaliteetti on taattua kotimaista sarkaa. (Eikä kyse ole maanviljelyksestä.)

      Poista
    4. Niin, Mikis, nykyään, mutta ennen oli ennen. Ensimmäiset marimekot plag...tuotesuunniteltiin tästä.

      Poista
    5. Niin, nykyisinhän marimekko myös plagioi eli tuotesuunn... myös aurinkolinssejä. Etenkin ihmisten päihin.

      Poista
  17. on vaikea kirjoittaa yhden käden yhden sormen tekniikalla. saanen selittää... klo 14 vasen käteni "plexus-puudutus, verityhjiö 250 mmhg. kaareva ihoavaus sulkuksen päälle. ulnaarihermosta proksimaalisesti tulee posteromediaalisesti melko paksu subkutaanihaara joka säästetään. paljastetaan hermo ja vapautetaan se n. 5 cm matkalta siten, että jää varmasti vapaaksi ja distaalisesti samoin fcu faskien alta. tehdään hermostaasi, iholle ethilon-knopit. möyheät taitokset ja sidos"

    ihan kivaa.

    itse nimittäin tein, kun ihmettelin miksi vasemman käden kaksi viimeistä sormea pyrkivät koukkuun ja puristusvoima ko. kännykästä häviää... diagnoosin: kyynärhermon pinne. (lunttasin ko. asian netistä) kerroin sen terveyskeskuslääkärille, hän tutkijalääkärille, hän keskussairaalan ortopedian erikoislääkärille, ja hän kirurgille – joka tänään minut leikkasi. operaatio ei sen kummallisempi ollut mutta käden puudutus oli/on kummallinen: on kuin minulla ei olisi vasenta kättä. eikä piru vie olekaan! on kuin jonkun toisen, lähinnä kuolleen, ihmisen käsi olisi minuun ympätty. aika häkellyttävä tunne – täytyy myöntää.

    ps. puudutuksen pitäisi loppua 12 tunnin kuluttua. saas nährä.

    pss. yksikätisenä oppii kyllä käyttää kaikenlaisia niksejä! ei linnuilla ole ees yhtäkään kättä ja silti ne rakentelee pesiä ja aukovat valion piimäpurkkeja niin että naks vaan. minäkin aukaisin alkon konjakkipullon niin että naks vaan.

    VastaaPoista
  18. Moikka kaikki. Rikukin, vaikkei ole niin viehättävän näköinen kuin ennen kuvanvaihtoa.
    - putkimiehistä sen verran, että taitaa olla ammattitaitoa ihan kansainvälisesti tuo kaikenpuolinen siisteys. Meillä laittoivat vuosia sitten vuotavan kylpyammeen viemärin parissa päivässä kuntoon, piti kaakeleita rikkoa ja silti oli miesten jäljiltä kylppäri putipuhdas.
    - kuten Iines jo tietää, olen tullut vietellyksi
    tuonne naamakirjan puolelle, ja se on koitunut vähäisen blogiurani esteeksi. Tosin on tässä ollut kaikenlaista muutakin menossa, siis sellaista luovaa kirjoittamista estävää.
    -Lideli on meikäläisen mielipaikka sellaisille työnjälkeenäkkiä-ostoksille. Löytyy tuoretta leippee ja voitakin päälle. Jotenkin vuosien saatossa kaupan yleinentaso on noussut. Ja tähän kriisiin kyllä halvat, merkittömät tuotteet kelpaavat. Kun katsoo valmistuspaikkaa, on ne tehty ihan samoissa tehtaissa kuin muukin teollinen sapuska.

    VastaaPoista
  19. Kiitos ja Moi, Sari, mutta nuo aurinkolasit maksoivat sentään melkein kolmekymppiä, luulisi niillä vähän dillingeriä komeammaksi arvostettavan.

    VastaaPoista
  20. sari! volkutisvalkutis ihtelles. sanoi kissa kun isännällä pöytää pyyhki.

    VastaaPoista
  21. tulkaa muutkin ihanat naiset takaisin! toivoo: gabriel!

    ps. yksikätisenä oppii kaikennäköisiä niksejä. esimerkiksi kun haluaa painaa merkin ":", pistän kynän suuhun ja painan sillä tuota korotusnappulaa eli nappulaa nuoli ylöspäin ja oikealla kädellä painan kaksoispistettä. (kokeilkaa ite yhdellä kädellä saada kaksoispiste. ei onnistu. - nää kaarimerkit saa, kun vähän venyttää sormiaan)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun näpyttää mobiilia, ei tarvitse kuin yhden käden.


      Olikohan tuo kaksimielinen kommentti. No nyt on, jos ei ollut.
      ( pitää ilahduttaa sua mikis, jottei merimiehen mieli mustene)

      Poista
    2. Sinä, ja Sinun "mobiilisi"...

      Jos olisin vielä merimies, ja herkkä kuin mimoosan oksa, menettäisin nyt yöuneni moneksi, moneksi viikoksi. (Ps. Näin jälkeenpäinkin ajateltuna.)

      Poista
  22. Noh, jos niin paljon maksoivat...oli vaan traumaattista tuo muutos. Huomasin just etten ole oikealla profiililla minäkään, muttaku tää mobiililaite on arkikäyttöä varten niin profiili on mikä on. En jaksa vaihdella. Sen olen muuten vuosien saatossa huomannut naamakirjasta, että hirveän moni sielläkin alkanut käyttää 'keksittyä' nimeä tai nimiväännöstä. Jotenkin kai omana itsenä maailman framille joutuminen hirvittää. Yksityistähän siellä ei ole mikään. Vaikka kuinka vartioisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis rikulle oli tää. On ruosteessa kommentointitaidot kun on kuukausitolkulla vain peukkunappia painellut ja selfiöitä julkaissut.

      Poista
  23. yksin oot sinä ihminen yksin keskellä facebuukin. selfelsesi suohon vain uppoaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa naamakirjassakin kirjoitella kilpikonnista ja säästä. Ei jää yksin. Jossain kysyttiin, milloin on liian vanha selfiöihin; ei näemmä koskaan. Serkku( joka on vanha) just naamastaan kuvan, kun oli silmät operoitu. En olisi välttämättä sitä(kään) halunnut nähdä.

      Poista
  24. Hitsi, äkkiä huomaxin että vasen käteni alkoi pelittää! Tuntuu ihanalta! Nyt voisi vaikka vetää... jonkun toisen kanssa lakanoita, suoraksi. Ei kun tää tuntuu ihan ihmedltä. Käsi heräsi elämään...? On mun yks kummallisimpia kokemuksia. En voi muuta sanoa. Kzsksitoista tuntia sanoivatplexuksen keztävän, nyt on kulunut 9 tuntia. Kivaa.

    VastaaPoista
  25. Tulee näppäilyvirheitä, se on varma, ajatusvirheitäkin tulee, on viebä varmempi. Ei sev väliä. Mutta ne v äitti siellä sairaalassa, ne ihanat ihmiset kuin linnut suut auki, että kun puudutus poistuu, alkaa kauheet kivut. Viut, ei yhtää särje mikään. Mää ihmettelen!? Nyt mulla on kaks kättä, puuttuu enää black and decker, tai em mä tiedä mitä sillä tekisin? Vois sillä tietysti porata seinään reiän, mutta mitäs sitten? Varmaan ehkä jotain kummallista tehdä pitäisi. Mutta, oi Miks? Naapurillani on makkaratyynyn näköinen koira. Se on kiva kun se ei hauku. Joskus kun se on kauan yksin se sanoo IIIKKKHIIAAAHHHIIKKHYYYHHÄÄ. Sit se taas ei sano moneen tuntiin mitään. Senkö takia minun pitäisi porata seinään reikä että näkisin mitä se siellä itsekseen puuhailee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se voipi olla että ei vielä ole anestesia kokonaan hälvennyt. Kai antoivat kunnon kipulääkkeet? Ala syödä niitä ja jätä iskuporakoneet.
      Meidän naapurin koira on pieni mutta äkäinen: jos on irti käy nuuskimassa ja läähättää mutta hihnassa muuttuu helvetin räkyttäväksi raatelijasudeksi. Mikähän sitäkin vaivaa.

      Poista
  26. Minulla on korkea kipukynnys. Se - huokaisee - ei välttämättä ole positiivinen juttu. Mutta olen sen kanssa tullut toimeen.

    Kerran (välilevyn pullahdus) selkäkipuni olivat niin kovia että lääkärit kilvan määräsivät minulle tehokipulääkkeitä. Ei ne mitään auttaneet, sen takia lopetinkin niiden ottamisen, tulin sujut kivun kanssa. (Välillä join konjakkia, välillä en, mutta niinhän minä olisin tehnyt ilman kipujakin.) Ei voinut nukkua, okey, olin nukkumatta; luin keittiön pöydän ääressä kirjoja. Välillä yritin mennä nukkumaan, olin pötkölläni noin 10, sitten kivut (mielestäni aika valtavat) toivat minut taas keittiön pöydän ääreen. (Yrjö Kokokon "Laulujoutsen" minulle niistä kaikista kirjoista - jotka niinä pitkinä pitkinä öinä luin - mieleen jäi parhaiten. Se oli niin naiivi, niin nätti, niin ihana.) Lukukokemuksiani kesti kolme kuukautta. (Ja koko ajan sattui.) Sitten kipu hellitti.

    Tässä kyynärpääleikklauksessa sattui (fyysisesti) puudutuspiikin työntö rintalastan alle - vähän. (Ei enempää kuin hammas revittäisiin suusta.) (psyykkisesti) minuun sattui se että menetin toisen käteni pois. - Ihan oikeasti säikähdin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isän hyllyssä toimistossa oli Kokon Laulujoutsen. Se oli ihana kirja, ja selailin sitä usein ennen kuin osasin lukea. Kummallista, en tällä hetkellä tiedä, missä se on, kun en sitä hyllyistäni löydä. Luulin, että se on minulla edelleen, niin vahvasti se on muistoissani. Jos se ei ole minulla, se on joutunut hukkateille. Vahinko, olisin tahtonut katsoa sitä nyt.

      Poista
    2. Mikis, toisen käden menettäminen tuntuu kauhealta, kauheammalta kuin piikin pisto, vaikkakin rintalastan alle pistettävä piikki käsioperaatiossa tuntuu hurjalta.

      Mutta voisin kuvitella, että toisen käden menettäminen tunnottomaksi vetää ihmisen jopa vinoon ja saa tasapainoaistin korvassa järkkymään kammottavalla tavalla. Voisi tuntua, että puolet kehosta puuttuu. Tuossapa ainekset Mikiksen muodonmuutokseen.

      Poista
    3. Se oli kyllä kokemus an sich. jos osaisi kirjoittaa, siitä sais novellin.

      Ps. Mutta voi miten kivoja sairaahoitajat ovat! Samalla kun he pistivät minut leikkauskuntoon, eli pesivät, he kertoilivat toisilleen mitä heille eilen oli tapahtunut. Ja kikattivat... se tuntui mukavalta. Minullekin, kun olin nuori, tapahtui kaikenlaista. (No, se siitä, arvon neitsykäiset!)

      Poista
  27. kamalia kirjoitusvirheitä...
    10 tarkoittaa 10 minuuttia
    ja Kokokon tarkoittaa Kokkoa. (Yrjö Kokko oli eläinlääkäri joka muutti Lappiin ja katseli Laulujoutsenia niin läheltä, kun niitä pystyi katselemaan. - Hyvin sympaattinen ihminen, mielestäni.)

    VastaaPoista
  28. En tiedä onko kipukynnys korkea vai ei, mutta on yksi kipu jota en kestä: migreeni. Se ei oikeastaan olekaan kipua vaan sellaista yleistä pahoinvointia kaikkine psykedeelisine oireineen. Onneksi kohtauksia on n. yksi vuodessa. Kun otan lääkettä heti kun ensimmäinen kumma viba päässä tai silmissä vilahtaa.
    Oma leikkauskokemukseni täysin kivuton. Kaamea arpi jäi, mutta mitään kipuja en muista. Käsivarsi pois pelistä taitaisi itsekutakin vähän hirvittää, kai kaikenlainen halvaantuminen on jotenkin perinpohjin pelottavaa.
    Hyvää ötyä, kivutonta ennenkaikkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinaista migreeniä minulla ei ole ollut, mutta siihen verrattavaa huimaavaa pahoinvointia, jolloin ei voi katsoa kirkkaita värejä, kovia ääniä ja jolloin vain on sietämättömän paha olo.

      Sen sijaan minulla on ollut silmämigreeniksi luokiteltava sahalaitaelämys pari kolme kertaa. Sekin on kurja tila. Ensin tulee näkökenttään sateenkaaren kaltainen sahalaitakaari, joka on pieni piste ja estää esimerkiksi lukemisen. Kaikki kohtaukset olen saanut pinnistäessäni liian pientä tihrutekstiä tietokoneen ruudulta. Kaari laajenee hitaasti kohden näkökentän äärilaitoja, ja tämä kestää puolisen tuntia. Viimein kaari haihtuu hitaasti näkökentän reunojen yli näkymättömiin. Olo on ihmeellinen. Lääkärin mukaan vaaraton tila, joka kertoo sen, että aivoissa on liikaa katsottavaa informaatiotavaraa, "radalla" tulee häiri, palikat kasaantuvat toistensa päälle kuin tavarajuna joka menee lyttyyn. Vaaraton sinänsä. Tietokoneaikana jopa yleistymässä.

      Poista
    2. Lapsiparkani on perinyt migreenin ja ihan niin kuin minullakin, sen voi laukaista vaikka voimakas haju. Mutta ilmeisesti olen herkempi kausittain ja sitten taas menee kuukausia ettei ole mitään. Parempi niin, tietäisi vaan miksi se palaa silloin kun palaa niin osaisi varoa. Vaikka ei voi tosiaankaan sanoa että kovasti kärsisin.

      Poista
    3. Tunnette varmaan mitä tohtori Oliver Sacks sanoo?

      Poista
    4. Oliver Sacks tietää näistä "sahakuvioista" kai eniten, kun kukaan. Koska hän itse kärsii niistä. Ja on hyvin älykäs lääkäri. (Mutta oi, älä googleta häntä, lue hänen kirjoittamia kirjojaan. Hän on tehnyt niitä monta.)

      Ps. Elokuvan kautta minä häneen tutustuin. "Heräämisiä" elokuvan pääosassa on Robert de Niro. Se ei ole kovin hyvä elokuva, minun mielestäni, vaikka se on palkittu siellä sun täällä, melkein kaikkialla. Mutta ei se kamalan huonokaan leffa ole.

      Poista
    5. Yöpöydällä on vieläkin Will Selfin 'Umbrella', joka kertoo tuosta samasta aiheesta kuin se leffa. Kirjan päähenkilö ( jos sellaisesta voi puhua) on tosin naispuolinen, ei Bob de Niron hahmo.
      Luulen että aivoissa on viekä monta mutkaa tutkimatta, näkyipä sahalaitoja tahi ei. Luen aina innolla kaikki aivotutkimusjutut, siis sellaiset selkokieliset maallikoille tarkoitetut. En mitään tutkimusraportteja sentään.

      Muisti ja oppiminen, siinä sitä on epelit.

      Poista
  29. Hyvää yötä kaikille.
    Hyvä yö kaikille ihmisille tekee hyvää.
    Yö on synkkä, hiilenmusta,
    mutta siinäkin soi kaipausta... blues.

    http://www.youtube.com/watch?v=VTfn5l5WfhU

    Muistan, kun kerran ajoin fillarillani kotiini... oli kesä, elokuinen hämärä yö, ja olin, myönnettäköön, pössyttänyt erään baarin wessassa pari viiva kolme marihuanasätkää, ja syystä, jota en muista tai viitsi teille kertoa, niin lensin polkupyörälläni kamalan syvään ojaan. Siellä, ojanpohjalla, oli niin pehmeää, että päätin alkaa nukkua. Niinpä nukahdin. Mutta heräsin siihen että VALTAVAN ISO MUSTA nokka nuuhki minua... se oli iso paimenkoira joka minua nuuhki. Ja talutushihnan toisessa päässä oli hento nuori nainen joka kysyi että "onko sinulla kaikki hyvin?". Sanoin että "on". Mutta koska en kamalasti diggaa koirista niin sanoin että "tosta puudelista en tiedä mitä se minusta tahtoo". Tyttö - tyttö hän oli, hänellä oli vain kamalan isokokoinen koira - kysyi toisen kerran että onko minulla hätää. Ei, vastasin, ollut. Kömmin ylös, poimin myös polkupyöräni,ja pomppasin sen päälle ja lähdin ajelee. Siinä oli alamäki ja, Hitsi, mä ajoin kamalaa vauhtia... kunnes, Jumantsukka, taas lensin ojaan. (Ja fillarini ohjaustankokin meni ihan vinoon. Toinen poljinkin, muistaakseni, irtosi.) No, onneksi olin niin lähellä kotiani että pääsin sinne kun talutin ruhjoksi mennyttä pyörääni. Ei siinä mitään. Mutta kun menin nukkumaan... niin siinä vasta samperi vieköön ihmeellisiä juttuja rupes tapahtuu. (Voi olla että olen kertonut näistä ennenkin mutta kummallista se on silti.) Nimittäin isokokoisia neon-kirjaimia alkoi työntyä makuhuoneeseeni seinän nurkista. Hyppäsin sängystäni, olin jo riisuuntunut alkkareihini, ja rupesin työntää niitä takaisin. Sellaiset ohkaiset kirjaimet sai hyvin meneen sinne mistä ne oli tullutkin, esim. I- ja L-kirjaimet, mutta sitten seinänurkasta alkoi työntyä kamalankoinen M-kirjain... em millään, en millään jaksanut työntää sitä takasin... ja koko ajan, koko ajan ajattelin että "jos mä jään tähän, mitä mulle tapahtuu"... Minut täytti Kauhu.

    Pelkoa voi väistellä, taistella vastaan, tai vähätellä. Kauhulle ei mahda.

    (Sen lähempänä psykoosia en ole ollut.)

    (hymähtää, itsekseen)

    VastaaPoista
  30. Viimekesänä katselin puroa ( = Norjan tuntureilta syöksyvää jokea) joka oli uurtanut uomansa (so. rotkon) kallioiden läpi. Vesi oli niin väkivaltaista että minuakin (vaikka en vähästä pelkää) pelotti. Tajusi että miljoonat, sadat miljoonat vuodet tästä ovat käyneet läpi; ne tämän maiseman ovat runnoneet tämmöiseksi. (Aika kammottavaksi.)
    Tunsin itseni hyvin, hyvin yksinäiseksi.

    Ps. Ensi kesäksi suunnittelen matkaa Jotunheimille. Siellä on lempeitä zik-zak teitä! (Norjalaiset ovat minun mielestäni vastenmielisen mukavia. Mutta maisemille ei mitään mahda...)

    VastaaPoista
  31. Tyhmä on tuo viimeinen kommenttini! (Edellinen ei ollut.) Minä yleensä parodioin, sinä et, minua häkellyttää se että niin paljon olemme samaa mieltä toistemme kanssa, silti. - Ne, jotka ova eri mieltä, ovat. (Mikäs sen kivempaa.)

    VastaaPoista
  32. Tapsa se seilaa Spree jokea, välillä vaimonsa kanssa, välillä yksin. Hän nimittäin pyytää vaimoltaan että 'saisiks mää välillä käydä tuolla däckillä, haistelemassa happea'. Ja niin hän sitten sinne kipuaa, nousee jyrkät portaat kuin gaselli, ja yläkannella aukaisee palttoonsa kaikki kahdeksan nappia ja hengittää tuulta joka puhaltaa Gotlannista, asti. Samalla hän, koska on runoilija, lausuu saksaksi: "Ich bin, du bist, er ist est ist, si sind wir wind, und so waitter, ust him". Lokit, jotka ikään kuin eksyksissä seuraavat tätä Spree-joen lotjaa, pistävät siipensä suppuun ja putoavat veteen kuin kivet. Vain kauempana olevat lokit lentävät (varmuuden vuoksi) kauemmaksi... Tapsasta.

    VastaaPoista
  33. Ja van Vaari, kuin Sfinksi jolta on pää pois, itkee missä mun Vaimo on?
    (Erittäin kummallista.)
    Iines,
    pylly pystyssä kuin nurinperinen kirahvi,
    ottaa valokuvia hyönteisistä...
    Apua, jos tällaisen ihmisen oikeasti luonnosta löytää (eli tapuaa) niin soittakaa heti numeroon 112. älkääkä jääkö jaarittelemaan mitä eilenillalla teitte. koska nyt ei ole siitä kyse vaan tästä! Iines-rukka on yhtä äkkiä monistunut 3-d muotoon, pamahtanut sitä paitsi pAKSUKSI, ja häneen on istutettu erilaisia elektrooneja jotka paljastavat mitä me hänen kanssaan teemme tai oomme tehneet.. (no, minusta ne sitten ei paljasta mitään. harmi. alkaa äkkiä kauheesti nolottaa).

    VastaaPoista
  34. (känninen ihminen käy harmilliseksi. tunnustan.)

    VastaaPoista
  35. iineksen kanssa minä olen samaa mieltä. paitsi niistä asioista joista olen eri miltä kuin iines. - Ei, jos kuvittelette että vittuilen, kuvittelette. Diggaan iinestä.

    VastaaPoista
  36. Minä diggaan Mikistä, vaikka hän ei diggaisi minua. Ajattelisin, että poikaparka, ei ymmärrä omaa parastaan. Toivottavasti käsi alkaa taas pelata entiseen malliin.

    Minulla ainakin jalat pelasivat päivällä, kun olin mökillä ja ihmettelin ruohikon kahinaa. Kas, siellä olikin kummallisen värinen kyy. Oudon vihertävä, kuin pahoinvoiva ja pian ylenantava. Otin kuvia. Menin jopa lähemmäs, vaikka käärmekammoni lähenee fobiaa. Sen verran kamera vipatti, että kuvat eivät tulleet hyviä (Vrt. --> Puuro tuli mustaa.).

    VastaaPoista
  37. En tunne matelijoita mutta käsittääkseni kyy-käärmeillä on paljon eri verfikaatioita. Vihreässä ympäristössä elävät ovat ehkä vähän viheriämpiä kuin kyy povella. (Jälkimmäinen saattaisi olla vähän maidonvalkoisempi. Kuin kumppaninsa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Useimmin näen kesämökkimme pihapiirissä ja rantatiellä tummanharmaita ja lähes mustiä kyitä. Vain kerran olen nähnyt selkeän ruskean, kaakaonvärisen kyyn, ja kirjasta luin, että ruskea kyy on aina naaras.

      Tämä nyt nähty kyy oli sellainen, jossa se vaalea kuvio loisti näkyvimmin, ja se oli siis vihertävän harmaa.

      Viime kesänähän tapoin tarkoittamattani kyyn. Se lähestyi minua lujaa vauhtia kukkamaasta ja jouduin paniikkiin, jolloin toimin kuin Nainen. Tartuin tuoliin, joka oli vieressäni ja sinkosin sen päin käärmettä. Siihen jäi, se oli kertalaukaus. Valkoinen kevyt muovituoli. Anteeksi vain käärmeparka.

      Poista
    2. Kun tunnut tykkäävän käärmeistä (tappamalla niitä) niin varmaan tykkäät myös vaskitsoista? Sisiliskot ovat siitä kivoja että kun niiltä napsaisee hännän pois, ei ne oo siitä moksiskaan. Päin vastoin. Kamalasti vaan juoksentelevat niillä pienillä, vikkelillä jaloillaan.

      Ps.. Aikoinaan ihmettelin Tuhatjalkaisia. Ei niillä nyt tota noin tuhatta jalkaa ole, mutta aika monta kumminkin. (Jos minä olisin tuhatkaisen isä, ja ammatiltani suutari, olisin aika epätoivoissani.)

      Ps. Kaikki elukat - muistaakseni tämän olen jo teille aiemmin opettanut; no, kertaus on opintojen äiti - joilla on kuusi (6) jalkaa, ovat hyönteisi. (Sama pätee muuten toisin päin: eliöt, joilla on kuusi (6 jalkaa, eli kolme 3 raajaparia), ovat hyönteisiä.

      Pss. Esimerkiksi nämä mediaseksikkäät punkit - joilla on neljä raajaparia - eivät ole hyönteisi. Tietenkään. He kuuluvat ns. 'hämäkkieläimiin'. (Joita en tunne kovin kamalasti. Koska en ole tutustunut heihin. - Sen tiedän, koska se kuuluu yleissivistykseen, että heillä on kahdeksan jalkaa. Ja että heidän silmissään on kahdeksan ns. verkkosilmää, eli okulaaria. - Muutenkin hämähäkkieläimet ovat kummallisia. (Heidän kävelytyylinsä aina paljastaa mistä he ovat kotoisin. Kohtaloaan... ei kukaan voi välttää, ikinä.)

      http://www.youtube.com/watch?v=3R2qbmodWcg

      Poista
    3. Mainittakoon, että olen onneton käärmeentappaja. Kun havaitsin käärmeen kuolleeksi (tai kauhusta pökertyneeksi), otin luurin ja soitin Miehelle, naapurin miehelle. Mies tuli seipään kanssa ja kantoi vainajan kusiaispesään.

      Punkkejakin on kesämökillä runsaasti. Joka kesä jossakin eläimessämme on ollut kaksi kolmekin punkkia, joten minulla on hyvät punkkipihdit. Niillä poimin sisarenikin selästä lapaluitten välistä viime kesänä yhden punkin pois.

      Muuten, yksi tutkimuslinjahan tässä puhesairaudessani oli punkinpureman aiheuttama borrelioosi. Se oli pitkään vahvoilla, mutta kumottiin sitten toteennäyttämättömänä.

      Poista
  38. Jos olisin häijy - jota mielelläni aina välillä olen - siteeraisin ex-anoppiani... ahän nimittäin sanoi että "naisilla jalat ovat vain tiellä"... En ymmärtänyt tätä, voi minua poikaparkaa, paitsi vasta myöhemmin.

    Ps. Minusta naisten kanssa kivinta on kävellä. Minusta on kivaa kun jalat menevät zip-zap-zip-zap vuoronperään eteen päin. - Kävelevät naiset ovat hauskinta, mitä tiedän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entäpäs jos kävelee naisena kuin mies tai jos kävelee miehenä kuin naisihminen?

      Ja onko miehen kävely erilaista kuin naisen kävely?No sulle kai-ehkä on valiä sillä, mikis, mutta onks ihan oikeesti sillä väliä miten kävelee?

      Kunhan kävelee. Jonnekin tai jostakin jonnekin. Tai. On kävelemättä.

      Poista
  39. Äsken kirjoitin että ex-anoppini sanoi minulle (aikoinaan) että "naisten jalat ovat vain tiellä". Minulla, poikaparalla, meni kaun ennen kun ymmärsin tämän.

    Ps. Tai en oikestaan ymmärrä sitä vieläkään. Minusta jalat jotka vuoron perään zup-zap-zup-zap menevät toistensa edelle, ovat kivoja. Ja nainen, joka kävelee, on kamalan kivan näköinen. (joo)

    VastaaPoista
  40. Siinäpä päivän sovnismit.

    Jos osaisin kadehtia, jota en osaa, niin kyllä mää kadehtisin teitä akkoja. Ei teidän tartte kun vähän heiluttaa persettänne niin heti tulee liikenneruuhka Kauppakadulle/Rautatiekadulle/Torikadulle. (Muusta puhumattakaan.) Kun mies heiluttaa pippeliään ko. kaduilla, siihen tulee korkeintaan poliisi. (Muusta puhumattakaan.)

    VastaaPoista
  41. No.hyvä että poliisejakin on. Olisi ihan kummallista, jos ei olisi. - Ps. Aina kun mä menen johkin uuteen paikkakuntaan niin menen hautausmaalle ja katselen niistä kivistä ihmisten nimiä. Se on nimittäin niin että saman nimisten ihmisten kanssa sitä joutuu oleen tekemisissä. (Jos jää paikkakunnalle.)

    VastaaPoista
  42. Rakastan erilaisia paikkakuntia. Hevosia, heidän hengitystään. Ja hiekkarantoja joihin on jäänyt jalanljälkiä. (Voi olla että olen pedofiili, voi olla että en ole.) Menyttä kaipaan enemmän kuin tulevaa. - Taidan olla nostalgikko?)

    VastaaPoista
  43. Ypäjä on kiva paikkakunta. (Siellä on mm. hevoisten vanhainkoti.)

    VastaaPoista
  44. Anonyymi ylempänä kyselee, käveleekö mies eri lailla kuin nainen.

    Kyllä mies kävelee erilaisesti kuin nainen, jos vähän liioittelee. Mies kävelee leveämmin, polvet suuntaavaat viistoon oikealle ja vasemmalle, kun naisella taas polvet suuntaavaat suoraan eteenpäin. Tässä on sama ilmiö kuin miesten istumisessa.

    Aamuisessa sunnuntaihesarissa on Annamari Sipilän kolumni siitä, miten turkkilaiset naiset ovat kyllästyneet siihen, että miehet istuvat bussissa leveästi vieden tilaa kahdenkin edessä. Naiset istuvat vain puolella kankulla siveästi ja vielä laukku sylissä siveytensä päällä. Miehellä kaikki on avoinna ja levällään.

    Olen niiiiin samaa mieltä. Naisten odotetaan istuvan meidänkin kulttuurissamme supussa ja tavara piukassa piilossa. Mies sen sijaan levittelee varustustaan ja kävelee ja istuu sivullepäin leviten.

    VastaaPoista
  45. Joskus mietin joitakin asioita (usein en mieti muita asioita, edes itsekseni. etenkään ullakolla. ainakaan yksiksen) niin sano minulle Taspsa, kun ymmärrät noita perussuomalaisia, niin minkä (ihmeen) takia herra Kakkarainen haluaa vetää markknoilta pois nämä Itellan homo-aiheiset postimerkit? (Minullakin nuorempana oli aika kattava postimerkkikokoelma. Hitlerin päitäkin oli monessa eri pfenningeissä.)

    En tiedä mistä ny on kyse?

    Nimimerkki "erittäin heteroseksuaalinen ihminen, vaikka onkin vaan miäs"

    VastaaPoista
  46. Postimerkkiarkkihan on kaunis kuin mikä. Olen aina tykännyt Tom of Finlandin kuvista. Miehet niissä ovat kerrassaan hurmaavia uroksia, jotka vetoavat naiselliseen animukseen. Kirjoitin joskus jopa postauksen aiheesta.

    VastaaPoista
  47. Vai hitsittää turkkilaisnaisia Annamarin mielestä. Minä olen niitä ihaillen katsellut, joskus kun olen bussiin noussut. Ymmärtävät miehen hegemoonin, eivätkä vahingossakaan änkeä sisään ensimmäisinä ja siten loukkaa luonnon järjestystä.

    VastaaPoista
  48. En ymmärrä mopoilijoita. Mutta jotenkin on kamalan liikuttavan näköistä nähdä naisten ajavan skootteria. He istuvat siinä polvet yhdessä, ikään kuin pulpetissa.

    Naiset (se up, Salige!) ei niin saa ajaa. Se on vaarallista, siksi, kun siinä kehon asennossa ei voi reagoida ennakoimattomiin tilanteisiin.

    Kirjoitti nimimerkki "ex-rekkakuski. joka saa ajaa myös linja-autoja. jos niissä ei istu tyttöjä. jotka pitävät polvilumpioitaan toisia polvilumpioita vasten"

    Tyhjiä autoja minä saan ajaa. (Ja nyt mua rupes väsyttää.)

    VastaaPoista
  49. Ei tullut homo-aiheisiin postimerkkeihin mitään läälyläälyä: kaunista rakkautta ja käsi kädessä, vaan perse. Niin just, perse.

    VastaaPoista
  50. ... rakkaat roiskeläppäläiset ...

    VastaaPoista
  51. Noh, noh Riku! Loukkaat Luonnontieteitä. Vedät ikään kuin Tikan takaisin puusta takaisin. Se on häikäilemätöntä käyttäytymistä! Kyllä puu vetää tikanpojan puoleensa. Ja jollei vee, se siitä.

    VastaaPoista
  52. Niin ja kuka on tunnetuin suomalainen?

    Oikein, Touko Laaksonen, Tom of Finland, hahmojen luoja ja piirtäjä. Ihan on ansainnut postimerkin tämä taiteilija.

    VastaaPoista
  53. Hakkaraisen naama oli jossain laitettu Tom of Finland-postimerkkiin.Sopi siihen kuin valettu. Hänestä voisi julkaista myös sellaisen postimerkin, jossa ottaa valokuvaa sahurin tervehdyksestään housut kintuissa. Niitä voisi sitten Ite Itella lähetellä naisille, ja muille

    VastaaPoista
  54. Touko tuskin on tunnetuin suomalainen, vaikka tunnettu onkin. Heittämällä ohi menevät ainakin Linux ja formulakuskit. Minusta on ihan ok, että saa merkin, mutta asiaa ei kannata liioitella. Joulukortissa saatoin viimeksi nähdä postimerkin, yhtään en pysty sanomaan minkälaisia viime vuosina on ilmestynyt Matti Nykäsen muistan, mutta siitä taitaa olla jo kauan aikaa.

    Aatelkaa nyt ite: postimerkki! Mihin niitä käytetään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka on maailmalla tunnetuin suomalainen? Tästä on erilaisa käsityksiä ja erilaisia laskutapoja.

      Jos kirjoittaa Googleen hakusanaksi nimen lainausmerkkien sisään, saa tulokseksii seuraavanlaisia: "kimi raikkonen" 1,6 miljoonaa osumaa, "linus torvalds 1.2 milj. osumaa ja "tom of finland" 3,2 milj. osumaa.

      Poista
    2. Törmäsin minä yhteen Viestintäliiton listaankin, jossa Sibelius oli tunnetuin suomalainen, ja Tom of Finlandia ei listalla ollut lainkaan. Jollain listallataas malli Janina Frostell oli Tom of Finlandin yläpuolella maailmalla tunnettuudessa...

      Yleisimmin se menee niin, että Tom of Finlandia ei mainita noilla listoilla ollenkaan, vaaan siellä on vain rallikuskeja ja Linus Torvaldsia ja Janne Ahosta.

      Poista
    3. Aikoinaan, kun tallustelin Buenos Airesissa, olin yksinäinen, niinpä poikkesin kauppaan jossa myytiin kirjoja ja levyjä. Sibelius oli siellä, monella levyll, ja mua alkoi itkettää.

      Ja lähdin lätkee muualle. Ps. Buenos Airesin lentokentällä, sen verkkoaidan toisella puolella, bongasin kummallisia lentoyhtiöitä. En yhtäkään eurooppalaista. Mutta semmoisia kuin "tanslIN tRAS AIR LAINS, ja New Zeutland", esimerkiksi. Kyllä ihmettelin. Sitten kävelinkin takaisin laivalle, m.s Actinialle, ja vedin vessassa käteeni. Koska... maailma, minun mielestäni, on kummallisempi juttu kuin mitä ymmärtää.

      Poista
    4. Aikoinaan kun tallustelin Buenos Airesissa....

      Minä rakastan tämmöisiä kertomuksen alkuja. Näillä tapahtumat laajenevat aina tarunomaisiin sfääreihin. Kaikki on muualla aina merkityksellisempää.

      Ja nyt en tarkoittanut sinua, Mikis, vaan omaa kokemustapaani. Luen mielelläni turinoita maailmalta ja kuten tiedätte, mieluusti epämääräisessä seurassa vietetyistä hetkistä, kenen tahanssa välittämänä. Kolehmaisellakin on ollut hurjia tarinoita, ja niissä on aina kauniita naisia, ei onnetonta tumputtamista, kuten sinulla Mikis. Molemmat tarinatyypit ovat kutkuttavan hienoja ja liikuttavan ihania.

      Poista
    5. Touko Laaksonen ei ole kovin kauaa ole ollut tunnettu lainkaan. Hänestä ei tiedetty mitään, synkkien tupakkakauppojen pornonsa oli homopiireissä tunnettua ja nimi Tom of Finland. Tunnettuuden vertailu on tosiaan vähän heh heh-hommaa, ei sellaista pysty järkevästi tekemään. "Touko Laaksonen" antaa näköjään 94.000 osumaa, eihän tuota tunne näköjään homotkaan.

      Poista
    6. Linux antaa vaatimattomat 193 miljoonaa hakutulosta, voi olettaa, että Torvaldsinkin useimmat tietävät, nimenkin pystyy ameriikkan kieltä puhuva lausumaan. Sivuhuomiona, että sellainen jokseenkin kammottava käsitys minulla on, että tunnettuus on nuoremmille ihmispolville sama asia kuin arvo. Auvinen ja Saari tekivät kieltämättä meihin suomalaisiin pysyvän muistijäljen.

      Poista
    7. Äläs nyt kiemurtele, Riku. Tom of Finland on taiteilijanimi, henkilönnimi, jolla työt on signeerattu.

      Linux sen sijaan on systeemin nimi, ei henkilön, joten emme voi verrata paria linux - tom of finland.

      Itse asiassa yhdistetyt hakutuloksemme kertovat sen, että henkilö Linuxin takana on jokseenkin tuntematon. Vain 1,2 miljoonaa on hakenut Linus Torvaldsia, ja 193 miljoonaa Linuxia.

      Tämä ei ole minun mielipiteeni, vaan ihan vaan vertailua nimien Google-hakutuloksien perusteella. Nimien pitää myös olla lainausmerkeissä.

      Poista
    8. Minä pidän taiteena kaikkea sellaista mitä siksi sanotaan, mutta myös sellaista, mistä sanaa ei välttämättä käytetä. Tom of Finlandin työt ovat ehdottomasti toissijaisesti myös taidetta. Ensisijaisesti ne ovat nahkahomojen masturbaatiomateriaalia. Katsoitko, kuinka paljon hakutuloksia tulee vaikkapa sanoilla "ass", "tits" tai taiteilijoista vaikkapa valokuvaaja Spencer Tunickista. Linux on upea, koko ajan elävä taideteos, jonka alkuperäinen luoja ja taiteilija on Linus Torvalds.

      Poista
    9. Uskon kyllä, että Tom of Finlandin piirrokset ovat käyttötaidetta. Seksihän se on, mikä maailmaa pyörittää ja paljolti porno. Juuri tämän vuoksi minun onkin helppo uskoa, että Tom of Finland on kansainvälisesti tunnetuimpia ellei peräti tunnetuin suomalainen.

      Kokonaan toinen asia on, kuka yllä mainituista henkilöistä on "arvokkain" ja kenen anti on "parasta". Linuxia en itse tunne, joten siitä en voi sanoa muuta kuin sen, että tiedän käyttäjien olevan siihen erittäinkin tyytyväisiä. Räikkönen on kuulemma hyvä, vaikka hän havaintojeni mukaan jää aina kuudenneksi. Minusta mainittu piirtäjä on nerokkaasti löytänyt hahmon, jota tarvitaan ja josta naisetkin pitävät.

      Esimerkiksi lesbotaiteilija (? en tiedä voiko sanoa näin, arvostan kyllä mainittua taiteilijaa) Tamara Lempicka ei sitten taas näy sytyttävän katsojia ollenkaan, vaikka hänelläkin on alastomia hahmoja kuvissaan, tosin verhotummin.

      Poista
    10. Itella on viime aikoina nostanut profiiliaan monenlaisella, keskeisimpänä lehdenjakajien massairtisanomiset. Tom-merkit menevät suurelta osin harrastajille, enemmän sekä merkkien vastustajien että puolustajien kannattaisi olla huolissaan siitä, menevätkö lähetykset sääntöjen mukaan perille. Tällä hetkellä eivät.

      Poista
    11. Irtisanomiset ovat järkyttäviä asiakkaankin kannalta, kun nyt jo postia ei saada ajoissa jaettua. Minulla jää usein posti yön yli laatikkoon, koska se ei ole tullut, kun käyn hakemassa sitä joskus klo 14 aikoihin.

      Käsitin niin, että jakajien reitit pitenevät. Entistä enemmän posti siis tulee myöhästymään ja menemään vääriin laatikoihin.

      Poista
  55. Minä taas mietin minkä takia minä en pidä koirista? Ehkä en tunne heidän hengenelämäänsä tarpeeksi. Tai kylliksi? (Joka tapauksessa vika on minussa.) Useimmat koirat, joihin olen tutustunut, ovat katsoneet minua kunnioittavasti... niillä isoilla, ruskeilla silmillään. (Ja kun antaa niille koirakarkin, he sanovat "hau".) Kissat ovat ilkeämpiä. Kun ne tulee ja hinkkaa sinua sun jalkoihisi, ja nostavan sen pienen päänsä sua kohti ja tuijottavat sinua niillä nappisilmillään... älä anna sen hämätä! He ajattelevat pelkkiä ilkeyksiä, esim. että miten kiva olisi popsaista pikkulintu suuppiin, p-rkele. No, anna sille kissa-keksi, ne lähtee siitä (muina miehinä) lätkimään muualle. (Joskus ne kyllä aukaisee suunsa ja sanoo 'Nau*. Mutta harvemmin. Eikä kissat ikinä, ei ikinä hymyile!). (Häntäänsä joskus heiluttelevat. Mutta harvemmin.)

    VastaaPoista
  56. Palava kirahvi on Dalin maalaus. Kulttijuttu. Jostain blogista luin, en nyt muista mistä, että joku Akka sytytti kissansa hännän palamaan. Voihan hirmuisuutta! (Toivottavasti tmämä akka, iines rakas, ei enää tämmöisiä temppuja tee.)

    Ps. kyllä minä tajusin että se oli vahinko. ja kissakaan ei ollut kokemuksestaan moksikseenkaan. huviti vaan niin kamalasti - varmasti enemmän kuin sinua - tämä episodi. (Mutta nuoret! Älkää kokeilko tätä kotonanna!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinähän paloi myös yksi kirjaston kirja, Essi Kummun Karhun kuolema. Muistan siitä, että kirja on nyt minulla, palaneena mutta luettavissa , sillä ostin kirjastoon uuden eheän kappaleen.

      Olin aiemminkin tuhonnut kirjaston omaisuutta, Koiranhoito-oppaan (Manu-koira söi selkämyksen) ja yhden Beethovenin cd:n, johon jostain läikähti hieman kuivaa valkoviiniä pintaan. Tummakulmakirjastonhoitajahan käräytti minut piileskelemästä kirjahyllyjen välistä, kun oli mokoma mennyt kokeilemaan, soiko se palautukseni jälkeen. Voi että eläissäni olen saanut hävetä.

      Poista
    2. Kerran minulla läikähti mustaherukkalasillinen yhden kirjan päälle. Tai siis sen "sisälle", ja se värittäytyi. Menin kirjastoon ja näytin kirjastorouvalle mitä mulle oli tapahtunut, se sanoi että "ohoh". Sitten sovittiin että maksan kirjan, ilman liikevaihtoveroa, ja saan pitää tuon tahritun kappaleen. - Tein näin, mukisematta.

      (E.L.Doktorow "Danielin kirja")

      Poista
  57. Kirjoitin tässä pitkän pötkyn kaikenlaisista asioista, ihmisenä olemisesta ja sellaisesta, teistä. Lähinnä teistä, siis. Sitten ajattelin että "olenpas emotionaalisella päällä" ... Ja miksi?

    Rakastan teitä, ihmisiä. (Ei siihen kahta sanaa enempää tarvita.)

    VastaaPoista
  58. Suunnittelen ensikesäksi matkaa Norjaan. (Olen käynyt siellä n. 30 kertaa.) Norja -sanasta tulee mieleen ihminen joka on notkea. Norjalaiset urheilijat - sen lisäksi että ovat notkeita - ovat pöyhkeitä.Etenkin hiihtäjät.Ja vbielä pöyhkeämpiä ovat ampujahiihtäjät. Mutta minä olen kolunnut Norjassa sellaisia norjalaisia syrjäkyliä joissa tapaa tavallisia ihmisiäi, he ovat yhtä kankeita kuin kainuulaiset. Ja muutenkin muistuttavat suomalaisia: ovat ensin ujoja. Mutta kun lämpenevät, alkavat äkkiä pölistä ummet ja lammet. On ihan siinä ja siinä, että jaksaa kuunnella.(kun ei osaa kuin pakkoruotsia, helvete)

    Tunturit, tai ei ne tuntureita ole, vaan vuoria, ovat kivoja. Rakastan vuoria!

    VastaaPoista
  59. Tarja kerran kyykistyi pissaamaan tunturinrinteellä kun ttuli kamalasti. Äkkiä hän lähti, housut kintuissa, pyörimään sitä rinnettä alas kuin takiaispallo. Tuuli niin kovasti. Mutta kyllä mua nauratti... oli siinä ja siinä että pystyin pitämään naamani pokkana. Kun se kömpi mun luo, vetskari auki, ja puhisi kuin siili: "penteleen tuuli"...

    VastaaPoista
  60. Joku kirjailija - en tiedä kuka (paitsi tiedän kuka, Jevgeni E) sanoi että "naisia kohtaan herää sellainen suojeluvaisto. kun tajuaa, että he pissaavat kyykyssä". (tai ei se ihan noin ollut tai mennyt mutta sinne päin) Mieshän voi heittää "vetensä" samalla kun katselee kuuta, tai jotain muuta, ei sitä sivulliset välttämättä edes huomaa. Mitä hän tekkee. Mutta naiset - olen pannut sen merkille - naisten pitää ensin kyykistyä... ja varoa punkkeja. (Kuun katselu siinä on ihan sivuseikka.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyykkypissa kesällä...

      Noh, itse asiassa tuon kyykyn tuntee jokainen nainen, uskon. Meilläkään ei vielä eilen ollut vesi yhdistettynä mökille, eikä ystäväni Martta Martti-ystävineen ollut mökillään, niin oli pakko kyykistyä luonnonhelmassa, koska en halunnut haljeta. Samalla resissullahan minäh sen käärmeenkin näin, kymmenen metrin päässä kyykkypaikasta.

      Poista
    2. No nyt minä ymmärrän! Kun naiset kyykistyvät pissalle, he tutkivat (silmillään) käärmeitä. - Tästähän eräs outo psykiatri Wiinissä, herra Freud, myös pölisi?

      Poista
    3. Haljenneet naiset ovat kyllä mielestäni epäesteettisiä. (Siitä huolimatta että olen hetero.)

      Poista
  61. Puhuin siis siitä että joutuu kuseen metsässä. Luonnossa. Eli heinkossa. Ps. Hepokatit ovat kamalan uutteria kävelemään. Voi olla, en tiedä, että ei niillä muutakaan tekemistä ole. Paitsi viulun päristely. Isäni aina välillä lauloi

    http://www.youtube.com/watch?v=yOTBceC3vPI

    Ehkä isäni halusi olla boheemimpi mitä oli. Ei hän ollut. Hän oli kansakoulunopettaja.

    Ps. Pakko läiskytellä jalkapohjansa taas tuonne Teboilille. ("Matkarengiksi" tuota asemaa kutsuvat, ne, jotka siellä nuokkuvat, minä en.) Sixpack maksaa siellä 9,90;- euroa. Jos pelaa RAY:N pokeripeliä, se voi maksaa pajon enemmän, perkeleellisesti. (Kerran laskin että yhden tölkin hinnaksi tuli 23 € kappale.- Mielestäni tällainen hintataso on korkea!)

    VastaaPoista
  62. Aikoinaan kun tallustelin Perliinissä... tai eihän siitä kovin kauan olekaan joten se siitä, mutta palatessani takaisin sivistyksen pariin, ihmettelin mistä Mikis arvasi minun seilanneen jokilaivalla Spreevirralla? (Kävin myös KaDeWessa ja kuolasin herkkuosaston makkaratiskin ääressä kauemmin kuin naisten alusvaateosastolla.)

    Mikis osoitti myös suurta luottamusta persutietämykseeni kysyessään millaisista syvällisistä sielullisista syistä edustaja Hakkainen valitti postimerkkien homonperseistä? Eiköhän hän tehnyt sen ihan asenteellisuuttaan ja ahdasmielisyyttään. Tollo mikä tollo.

    Tom of Finlandin kohdalla suvakit ovatkin pahassa jamassa: kuinka näin erinomaisen edistyksellinen ihminen on voinut olla myös mainosmies - ihan niin kuin me paatuneet roistot minä ja Kolehmainenkin!?





    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tunne Tom of Finlandin taustaa Wikipedian tietoja tarkemmin, mutta jos hän on ollut mainosmies, se selittää minusta aika paljonkin hänen taiteensa menestyksestä. Hän osaa liioittelun taidon, ja tietää jotakin ihmisen mielestä ja psyykestä. Tämä yhdistettynä huippulahjakkaaseen kuvataiteelliseen silmään antaa tuloksen, joka on nähtävissä. Ei tyhmä ja lahjaton olisi pystynyt tällaiseen taiteeseen, vaan tuloksena olisi ollut pornoa.

      Poista
    2. Fantasiat ovat hienoja. Robert Crumbin perseviä ja rintavia naisilmestyksiä ei pysty unohtamaan. Siinä yhdessä sarjakuvasa kävi niin, että...no, enpäs kehtaa kertoakaan.

      Tämmösiä.

      Poista
    3. Ei huono, mutta erilainen. Joku voisi sanoa että realistisempi tai naturalistisempi.

      Tom of Finlandin hahmot ovat positiivisia, hymyileviäkin, ja ehkä katsojaa arvostetaan siinä, että paljon jätetään mielikuvituksen varaan.

      Poista
    4. Niin, tänne sitä tullaan retestelemään että "osta ukko makkara, mää oon mainosmies". Ensinnäkin olen neiti enkä mikään ukko enkä varmaan ostas teirän makkaroitanne vaikka olis kuinka nälkä. Jos mulla olis enemmän rahaa, mitä mulla ei ole, ostasin kaksi jäätelöttuuttia. Toisen niistä työntäisin, herra Tapsa, sinun pyllyysi ja toisen Kolemaisen. Olette te sellaisia silmänlumojia ja käärmeennielijöitä, ja puuskutatte höyryä kuin likainen juna ... saakeli Teidän kanssanne, sanon minä. (Ja aukaisen Katekismuksen jota alan lukee. ... "Kalevi, tuotko sen petromaxin lähemmäksi.Silmäparat ei muuten näe mitään. - Kiitos, Kalevi."

      Poista
    5. Tämä ikä tekee meidät tämmöisiksi, Tapsa. Nuorempana sitä viihtyi naisten liiviosastolla vaikka kuinka kauan, tai kauemminkin, ja aina oli valmis auttamaan sovituspuuhissa... joo. Joopa joo. Nykyisin samanlaiseen, liki uskonnolliseen hurmokseen pääsee kun tutkii Eurooppalaisen tavaratalon viinahyllyköitä. On siinä (voi Hitsi) yhtä sun toista, palanpainiketta...

      Poista
  63. ... ja Tarja. (herra Tapsa) - Tai ei Tarja kyllä mikään mainosmies ollut. Nimimerkki "on sitä katsottu muittenkin pöksyihin kun omaansa"

    Ps. Mutta tiedättekö te, kun olette niin viksuja kuin Vilkkilän kissat, mitä teikkaaminen tarkoittaa?

    (Helppo kysymys. Mutta antakaa ensin niiden, jotka eivät tiedä, arvata.Pliis.)

    VastaaPoista
  64. Kerran päätin, että soitan yhden Bachin predulin takaperin; siitä tuli ihan kummallinen kipale. Äitikin ihmetteli, avasi olohuoneen oven ja kurkkasi mitä minä siellä pianon kanssa puuhailen. Luin notteja. (Pahuksen epäluuloinen äiti-Akka.) Ihan päin persettä se soittamimiseni meni. Onneksi isä ei ollut kotona (se oli jossain kansakouluopettajien palkintovuosirengasmatkalla, muistaakseni Hauholla), se olisi suuttunut.

    VastaaPoista
  65. notteja on nuotteja. Jotkut kuvittelevat että nuottien lukeminen on vaikeaa, ei varmaan ole. Kirjaimien lukeminen on työlästä, ei kirjojen.

    VastaaPoista
  66. ... sanat, sanat! ....
    samat sanat sävelistä!
    musiikki on kuin hengittäisi

    Ihminen on kyllä kummallinen olio, se pyörii oman akselinsa ympäri, kuin robotti. (Minusta tämmöinen käyttäytyminen on erittäin epä-järkevää.)

    VastaaPoista
  67. Ajattelin että kaikki kertomani ei ole totta.( Kuvittelen vain.) Mistä minä muka senkin tietäisin miten naiset pissivät, en mistään. Kunhan kuvittelen. Ja että olisin muka käynyt buenosairesissa... Höpöti höpöti. (Kerran kävin Turussa. Siellä oli silloin markkinat. Voi Veljet, kyllä oli hulabala päällä.) Sitä paitsi olen yksinhuoltaja, ja nainen. Haluaisin ihan oikeasti tutusta mikis-urokseen. Jos vaan se olisi mahdollista. Mutta pelkään että hän on vain pahvinen nimimerkki! Hän nimittäin kuolaa sillä lailla että ei ole uskottava.

    Harmi. Harmillista.

    VastaaPoista
  68. Ps. Käytän nimimerkkejä vain tyylillisistä syistä. En koskaan siksi, että haluaisin loukata jotain toista ihmistä.

    Riku on minusta kamalan järkevä ihminen. Järkevämpi, kuin ensin luulin.

    Iines kirjoittaa saatanan kauniita lauseita. Joskus yritän, ihan oikeasti, kirjoittaa kauniimmin. En pysty.

    Voi olla että olen jäävi sanomaan tämän blogin kommentoijista mitään, mutta minusta useimmat heistä eivät tarvitse lääkitystä. (Ainakaan näin akuutisti.)

    Enempi ovat, noin inhimillisesti katsottuna, kivoja.

    VastaaPoista
  69. Kiitos. Kukaan ei ole koskaan sanonut noin sykähdyttävästi kirjoituksistani: - Iines kirjoittaa saatanan kauniita lauseita.

    Juuri noin haluaisin kirjoittaakin. Kunpa se olisi totta.

    VastaaPoista
  70. Kaunista lausetta ei pysty kirjoittamaan ellei ensin ajattele asioita kauniisti, järjestelmällisesti.

    Siinä sinä olet hyvä, Iines.

    Ps. Jos sais toivoo ihan mahdottomuuksia, toivoisin että saisin pelata shakkia isäsi kanssa. (Viskitkin siinä tietysti välillä kulahtaisivat vääriin... ei kun oikeisiin suihin. Ja välillä remahtaisimme kumpikin äänekkääseen nauruun.)

    Se olisi mukavaa.

    VastaaPoista