4.11.2016

Digiloikkaa ja guggelikuuta!



Lehdestä luen, että taannoin otsikoissa esiintynyt lahtelainen opettaja on irtisanottu. Hänhän joutui keskustelua herättäneeseen rajuun sanaharkkaan oppilaiden kanssa. Oppilaat videoivat romahduksen ja panivat sen luvatta ja ilmeisen seuraamuksitta julkiseen jakeluun.

Jos jotakin hyvää episodista haetaan, on se ehkä se, että opetushallitus ja Sanni Grahn-Laasonen nyt viimein ehkä huomaavat, miten taitavasti oppilaat jo osaavat digiloikata. Kanavat ja foorumit ovat hanskassa,  ja kaikkien aikojen nettihittiä tavoitellaan avoimesti. Jos yhtään tunnen oppilaita, tuosta lahtelaistapauksen videoinnista on tullut vain sulka nettihitin laatijoitten pipoon.

Muutoin opettajan irtisanominen tuntuu kyseenalaiselta ja entisen opettajien luottamusmiehen silmin äkkipäätä  laittomalta. Yksityiskohtia ei kuitenkaan tiedetä, joten kumpaakaan osapuolta ei osaa tuomita. Emme tiedä opettajan tekosia, emme irtisanomisen virallista syytä. Nyt näyttää kuitenkin julkisen tiedon perusteella siltä, että opettaja on irtisanottu hermoromahduksen tai tehtävään sopimattoman käytöksen vuoksi, pohjimmiltaan siis henkisen tilan tai sairauden vuoksi. Miten tavallista muilla työaloilla on se, että työntekijä voidaan erottaa esimerkiksi vakavan masennuksen vuoksi? Opettajilla tuntuu olevan erityisuhka päänsä päällä - viittaan Antti Korhosen tapaukseen. Hänethän Helsingin opetusvirasto erotti hyvin kyseenalaisessa tapauksessa.

Paha maku lahtelaistapauksesta jääkin. Jätettiinkö oppilaiden teko määrittelemättä rikokseksi? Selvisivätkö he kuin koira veräjästä, vain kasvatuskeskustelulla, jota reippaalla oppilaalla on tapana lähinnä naureskella? Jos opettajan irtisanomistieto annetaan julkisuuteen ja pilataan samalla koko hänen loppuelämänsä, annettakoon myös tietoa siitä, laiminlyötiinkö Kärpäsen koulussa oppilaiden kasvatustyö? Miten on opettajan työsuojelu? Jaksaminen ja terveydenhoito? Miten on oppilaitten eettisyyteen kasvatus? Sisältyykö se koulun opetussuunnitelmaan edes läpäisyaiheena?

Ja vielä: mitä pahaa on kasvatuksessa vanhemman ja kokeneemman ihmisen kunnioittamiseen? Onko muita Euroopan maita, tai yleensä muita maita kuin Suomi, jossa ihmisen arvo vähenee radikaalisti hänen ikävuosiensa myötä? Kuka tahansa vilkkaasti toimiva ihminen voi olla huomisen yksinäinen vanhus, jonka arvo on sama kuin sadun vanhuksen. Se pantiin nurkkaan syömään puupurtilosta kuin sika.

Vaan irtisanomista iloisempiin aiheisiin lopuksi. Helsinkiin saadaan ehkä kuitenkin Guggenheim, ja vielä niin, ettei se niele valtion varoja, vaan jos visio toteutuu, museo tuottaa voittoa myös matkailunähtävyytenä.

Mitä pahaa Guggenheimissa on? Ei kukaan kai väitä, että paras taide on siellä, mutta onpahan vaihtuvia teoksia myös maailman parhaista klassikkokokelmista. Suuri ja ainoa oikea todellinen Taide on tietenkin vallan muualla, kuten asiantuntijat mainiosti tietävät. Vaan siis keneltä Guggenheim on pois?

(Piirros:  Days' Doings, Volume 1, Number 23, Page 5, December 31, 1870)

155 kommenttia:

  1. Aika oudolta kuulosti tämä opettajan irtisanominen. Sen verran vilkaisin, ettei syy kuulemma ollut vain videoidussa kohtauksessa, vaan jossakin muussa. Täytyyhän äkkipotkuille olla lailliset perusteet.

    Kukkelmaniin minulla ei ole vakaata kantaa, vaan seurailen asiaa sivullisen ihanassa roolissa. Minun puolestani saavat sen tehdäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi olla lailliset perusteet. Vaan mikä se voisi olla? Vaikea keksiä, sillä eihän henkisesti sopimattomia tai romahtaneita voida ainakaan ammattiyhdistyspolitiikan käytäntöjen mukaan irtisanoa, vaan heidät tulee ensin sijoittaa työnohjaukseen ja tarvittaessa sairauslomalle.

      Poista
    2. Minäkin luin jostain että tämä ope oli erotettu. Kauheaa. Hirveää. Koko hänen elämänsä pilalla. Kuka auttaa häntä? Hänet on nyt kuin julkisesti häväisty. Eihän ainakaan opettajanvirkaa mistään saa.

      Erittäin vihainen olen sille rehtorille. Hänen olisi pitänyt alunperin puolustaa sitä opettajaa ja pitää saarna oppilaille, miten pitää käyttäytyä. Oppilaitten käytöksestähän kaikki johtui. Olen nähnyt ne videot ja niistä kyllä näkyi ja kuului, että open hermot oli risana. Se ei ollut varmaan ensimmäinen kerta, kun oppilaat häntä kiusasivat.

      Tiedän, että jotkut opettajat pystyvät hallitsemaan luokkaa pelkällä katseellaan. Mutta kaikki eivät siinä onnistu. Eivät kaikki ole vahvoja.

      Hyvä kirjoitus, Iines! Ja kaikki mitä sanot erottamisesta, on oikein ja totta. Sairaslomaa ope olisi ehkä tarvinnut. Ja sen jälkeen olisi pitänyt hänen itsensä saada ratkaista, tahtooko jatkaa, vai lopettaa opettajana olonsa. Ja jos hän olisi halunnut jatkaa, olisi kaikkien muiden opettajien pitänyt olla suurena joukkona hänen puolellaan ja antaa tukensa. Nyt oppilaille jäi tunne, että he olivat voittajia. Parantaako se heidän käytöksensä?

      Poista
    3. Ehkäpä (ja toivottavasti) monen oppilaan omatunto nyt hieman kolkuttaa. Leikki meni liian pitkälle.

      Herkimmät muistavat ja häpeävät vielä vuosikymmentenkin jälkeen.

      Poista
    4. Muistatteko vielä sen Lieksan tapauksen vajaan kymmenen vuoden takaa?

      Siinä 15-vuotias oppilas videoi salaa opettajan laulua ja latasi tekeleensä nettiin otsikolla Karaoke of the mental hospital. Opettaja joutui naurunalaiseksi, ja hän teki rikosilmoituksen. Poika tuomittiin 90 euron sakkoihin sekä maksamaan opettajalle kunnianloukkauskorvauksia 800 euroa ja parin tonnin oikeuskulut.

      Eli kyllä alaikäisillekin lakia luetaan, jos heidät halutaan vastuuseen teoistaan. Toivottavasti nämä lahtelaistekijät selvitetään, jotta heidät saadaan vastuuseen. Muutenhan asiasta jää mieleen se, että nettiin voi ladata mitä vaan, kunhan ei jää kiinni.

      Jos koulu tahtoo, se taatusti saa syylliset kiinni. Veikkaan ettei koulu halua, koska opettaja erotettiin eli hänestä tehtiin syntipukki. Hyi Lahden Kärpäsen koulun rehtoria! Turvatonta on olla hänen alaisenaan. Mitä teki opettajien luottamusmies?

      Poista
    5. Tuota LIeksan tapausta en muista kuulleeni. Mielestäni siinä on menetelty oikein. Mutta Kärpäsen tapauksessa saa käsityksen että oppilaat olivat niskan päällä ja ovat nyt mielissään, että olipa hieno idea panna video nettiin! Tietysti, kun ei ole tarkempia tietoja asiasta, voi olla väärässä. Toivottavasti asiaa on harkittu tarpeeksi paljon myös opettajan kannalta. Voi vain kuvitella hänen epätoivoaan.

      Poista
    6. Asiassa joko on seikkoja, jotka ovat painavia ja joita emme tiedä tai sitten on vain tapahtunut onneton virkavirhe - rehtori on laiminlyönyt tehtävänsä ja luottamusmies ei ole hoitanut velvollisuuttaan.

      Poista
  2. Pääsenpä kerrankin korkkaamaan Iineksen pakinan! (heh, heh) On minulla asiaakin. Tosin kyse on nostalgiasta.

    Olen kansakoulun opettajan poika. Isäni siis oli kansakoulunopettaja. Jollakin luokalla oli oppilas - sanotaan häntä vaikka Petteriksi - joka koko ajan häiritsi isäni opetusta. Hän joutui kysymään siltä, von Petteriltä, että "anteeksi vaan, kumpi täällä pitää oppituntia, sinä vai minä?" Pojanklossi ei tajunnut mikä ironia kysymykseen liittyi, vaan jatkoi häiriköintiään. Silloin isäni, 4 vuotta rintamalla taistellut tykistön yliluutnantti, nosti "vesselin" niskakarvoista meidän olohuoneeseen (koulu, joka oli puutalo, sen päädyssä oli opettajien asunnot) ja roiski sitä "vekkulia" sotilasremmillä paljaalle perseelle aika armottamasti. Tai ainakin sen verran että se "villikko" parina seuraavanakin koulupäivänä mielummin seisoi kuin istui... Niin. Ja sitten isäni loi lempeän katseensa kattoon (jossa kärpänen käveli pää alaspäin) ja sanoi... "Siitä tuli hyvä oppilas. Keväällä sillä oli kolmanneksi paras todistus."

    Ps. Tätä en siis toivo nykyaikaan. Eikä "aika entinen ei koskaan enää palaa". Onneksi. Koska olen kuullut ihan tarpeeksi juttuja kammottavista opettajista jotka kohtelivat oppilaitaan julmasti, etenkin köyhiä, siis sellaisia jotka kuuluivat "alempaan kansanluokkaan", sellaisia joilla ei ollut kotikasvatuksen luomia edellytyksiä käyttäytyä "sivistyneesti"...

    Isäni ei koskaan sillä lailla ihmisiä niputtanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh, Tapsa ehti ensin! Pitäkää sit kans, voi Hitsi, Kikkelmanninne. Minä menen veeseeseehen ja teen siellä Immelmannin.

      Lapset, ainakin yksin kotona ollessanne, älkää yrittäkö tehdä Immelmannia. Nyrjähdätte.

      Ps. Ja nyt toivon tietysti että vakavasti otettava keskustelu jatkuu. Siitä, mistä Iines Illatiivi sisään omaan blogiinsa tuli. (eli 'sisääntulentoi')

      Poista
    2. Kyllä noita niska-pers'otteita tekisi monen opettajan mieli joskus käyttää. Yhden nuoren naisen tiedän joka nosti pikku Muhammedin polvensa varassa seinälle ja kysyi että vieläkö korkeammalle. Hiljaista poikaa oli M jatkossa eikä enää syytellyt opettajaa rasistiksi, kun tämä ei nostanut hänen lattialle pudottamaansa kynää. - Tämä oli ennen tätä nykyistä muuttoaaltoa, jolloin uskallettiin vaatia kaikilta asiallista käytöstä eikä tummille ihmisille vaadittu ylimääräistä ymmärtämistä.

      Poista
  3. Iines, Guggenheimissa on se vika, että siihen menee rutkasti meidän kaupunkilaisten rahaa sekä se, että koko sopimus tehtäisiin 'amerikkalaiseen' tapaan niin monimutkaisesti, että G pääsisi todennäköisesti kaikesta vastuusta jos systeemistä tulisi fiasko.

    Ville Rydman on esittänyt vakavia epäilyksiä projektin suhteen ja niihin on syytä yhtyä, niin salamyhkäisesti ja jälleen kerran pikavauhtia sitä ruvettiin ajamaan. Katso Rydmanista Uudessa Suomessa. hh

    Ps. Tuota kirjoituksesi pääasiaa, opettajan kohtelua ja kuinka tietoa siitä levitettiin on ollut kauheaa katsella. Hyvin kirjoitit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ville Rydman on perseestä kotoisin! Änkyrä. Tai perseestähän me kaikki ollaan kotoisin, mitä sitä kieltämään, mutta Ville on matkalla jotenkin nuhraantunut. Hyvät geenit, mistä lie menstruaalimigreenisiä ajatuksia päähänsä saanut. (Ehkä Pallokentällä? Timo tai Toivo Kuula tai Uuno Kailas on potkaissut häntä pallolla päähän. En yhtään ihmettelisi.)

      Ps. Minä toivon että Guggenheim museo Helsinkiin tulisi. Olisihan se!

      Poista
    2. Yksityisten rahoittajien osuus on kuitenkin tässä uudessa esityksessä kasvanut, valtion rahaa ei käytetä, ja lukemani mukaan joitain riskejä kantaa Guggenheim, ei kaupunki. Olen myös ymmärtänyt, että kaupunki voisi olla myös saamapuolella kasvattamalla kaupungin verotuloja. - Jatkan tuossa alempana tästä talouspuolesta Anonyymillekin vielä.

      Poista
  4. Guggenheim-museota ei vastusta kuin ehkä perssuomalaiset. Kyse on siitä kuka sen rahoittaa? Kuntalaiset (Helsinki) vaiko kaikki suomalaiset (valtio) vaiko yksityiset (yritykset ja yksityiset lahjoittajat. Viimeksi mainittua ei tietääkseni kovinkaan moni vastusta. Yksityisiä museoita voi ja saakin rakentaa.

    Guggenheimillä ja suomalaisella hanketta varten perustetulla säätiöillä on nyt hattu kourassa ja vilpillisin perustein. Rydman kirjoitti hyvin, ja kriittisesti on tätä vieteriukkoa tarkastellut moni muukin poliitikko kansalaisten lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rahoituksesta tietenkin on kysymys, eihän se oikein muustakaan voi nähdäkseni olla. Tuossa kaupungin uudessa selvityksessä on joitain laskelmia, ja myös hyviä talousvaikutuksia on nostettu esiin.

      Museo voisi esityksen mukaan kasvattaa kaupungin verotuloja peräti seitsemällä miljoonalla eurolla, ja se voisi luoda 400 henkiklötyövuoden edestä uusia työpaikkoja.

      Jos museo onnistuu houkuttelemaan paljon koti- ja ulkomaisia matkustajia, se tietäisi työtä monille turisteja palveleville yrityksille. Voisin kuvitella esimerkiksi maahanmuuttajien saavan tästä kompleksista uusia yritys- ja työmahdollisuuksia. Guggenheimin on arveltu tuovan kaikkiaan 16 miljoonaa euroa vuodessa.

      Jostain luin lisäksi, että Helsinki on ainoa pohjoismainen kaupunki, jossa läpikulkijat ja monet matkailijat eivät halua yöpyä. Tämä on aika kummallista, sillä Helsinki ja Suomi lienee monille kuitenkin hieman outo ja itäinen maa. Semmoinenko me tosiaan olemme?

      Poista
    2. Se todella oleellinen asia on, että selvästikään Guggenheimilla ole enää ollut maailmalla halukkaita ottajia. Voi myös hyvin olla, että Wau-arkkitehtuuri alkaa olla "hau-hau" niitä kun alkaa olla jo joka kylässä.

      Sen lisäksi jos nyt tarjotut laskelmat paikkansa pitäisivätkin (olisi kyllä Suomen ennätys taidelaitosten hinnoittelussa ;-) niin hinta olisi yli 200€ per imeväinen. Ovatko ihmiset tajunneet tämän? hh

      Poista
    3. Talon arkkitehtuurin raameista en tiedä mitään. Onko se pakko rakentaa rumasti ja huomiotaherättävästi? Epäsuomalaisesti? Meillähän on pitkät perinteet hyvässä ja tyylikkäässä arkkitehtuurissa, vaikka nykyajan puulaatikot ovat kyllä hirvittäviä.

      En puolla Guggenheimia henkeen ja vereen, kunhan lähinnä ihmettelen sen voimakasta vastustusta, sillä minusta se on positiivinen asia, jonka vastustusta en ymmärrä muutoin kuin taloudelliselta osaltaan. Onhan se kuitenkin museo, henkinen rakennus, jos verrataan vaikka johonkin urheilukeskukseen.

      Guggenheimin vastustuksessa on ikään kuin jotain ideologista ulottuvuutta, sillä keskusteluissa on näkynyt kiihkoa. Minua aina kiinnostaa tällaisen kiiman syy - nyt en viittaa sinuun, hh, vaan kiihkeisiin lynkkaajiin, joilla on väärää tietoa edelleen argumenteissaan.

      Poista
    4. Juu, ideologista ja omien mahdollisuuksien puolustusta oli ainakin ensi kierroksella, onko siitä nyt vuosi, kun osa taideväkeä kyseli, etteikö voitaisi panna näitä rahoja kotimaisen taiteen tukemiseen? Tuohon en osaa sanoa mitään mutta olen ajatellut, että meillä ehkä on jo liikaakin estetiikan harrastajia, eivät saa töitä. Olemmeko hiukan hurahtaneita kun 'taide, taide' kuuluu joka paikasta?

      Meillä on omastakin takaa yksi esimerkki, ainoa kurssiltansa joka työpaikan sai, Stockalta, tekstiilisuunnittelija, vaan ei niillä maisterin papereilla pitkälle potkittu kun maassa on kaksi varsinaista työnantajaa, Finlayson ja Marimekko.
      Kuvataiteiden puolella on eri koulutuksilla ja titteleillä väkertäjiä loputtomiin. Sitten tehdään 'viraapelitöitä' hengen pitimiksi.

      No, omamme panosti sitten Alma Materiin ja farmasian opinnot ovat nyt lopuillaan. Olisipa vain heti siihen ryhtynyt mutta kun oli se Kallion lukio!

      Niin, Guggenheimista vielä, että ei tuo pari sataa niin mahdoton olisi jos olisi takeita sen kannattavuudesta. Olisiko sille sesongin ulkopuolella käyttöä? Meillä on pitkä rospuuttokausi ja talvi. Mustat möhkäleet tuossa Tähtitorninmäen juurella? Saas nähdä kuinka käy? hh

      Poista
    5. Tuolla ylempänä kirjoitin lehdestä lukemiani lukuja ennakoiduista voitoista ja kasvaneista verotuloista. Ne ovat tietenkin vain laskelmia.

      Kallion lukio on mahtava opiskelupaikka, arvostan! On tosi surullista ja harmillista, että korkea koulutus ei aina kannata. Toisaalta ihminen löytää paikkansa, jos hänellä on asennetta eikä häneltä ole pienenä pudonnut lelu patterin väliin. Kuten kommentistasikin hienosti huomaa.

      Poista
    6. Jyväskyläänkin kun yritetään rakentaa välillä jotain 'kulttuurirakennuksia', niin heti on joku perussuomalainen huutamassa (koska kuvittelee että sillä pääsee uudestaan valtuustoon) että ensin pitää huomioida vanhukset ja sairaat ja rakentaa vanhainkoteja ja sairaaloita. En minä sitä vastaan ole, en! Mutta vittu, mikä se sellainen kaupunki on, joka on täynnä Vanhainkoteja ja Sairaaloita eikä muuta? En minä ainakaan jumalauta semmoseen kaupunkiin muuttaisi asumaan. Mielummin lähden sitten Göteborgiin, perkele.

      Poista
    7. Hyvä mielenilmaisu, mikis! En minäkään kyllä mielellään asuisi kaupungissa, joka kerskailee uudella, komealla sairaalallaan. Enkä maassa, jossa jokainen saa halutessaan syödä leipää ja makkaraa mahansa täydeltä, sen päällle sitten nukkua ja herätä aamulla töihin. Hengenravintoa olisi vain raamattu ja Iltasanomat. Kirjastosta saisi vai lainaksi sauvat kävelyä varten ja punnuksia voiman kasvatettavaksi. Ja jossa ainoa komea rakennus olisi vaikka kauppakaskus tai sairaala, niin kuin jo sanottu. Ja koko maallinen elämä olisi vain ikuisen elämän odottamista ja pääsyä taivaseen, josta on epävarma. Sillä jotkut joutuvat helvettiin. Riippuen, minkä uskonnon valitsemiskonttorin on itselleen valinnut. Tai jos ei valitse, saa rauhassa maatua haudassa tai olla tuhkana kalojen ruokana järvessä tai meressä. "Vedestä sinä olet tullut... ja sinne sinä pääset takaisin" sanovat jotkut tiedemiehet.

      Poista
    8. Ihana ihminen olet, Liisu. Joskus mietin että itsekö keksit nuo kaikki sanat, mitä sanot...? Mutta kun olen lukenut jatkokertomusnovellejasi, tiedän, että Juu. Kyä se...

      Poista
  5. Kun te aina luette Hesaria, rakkaat androgyynit, niin minä luin Keskisuomalaista (= Keskisyöpäläistä) jossa tohtoriperäisten ihmisten kannanotto sisäisestä turvallisuudesta hätkähdytti minua kun väittivät että "selkeästi kehysperusteisena sopeuttamissuunnitelmana, joka ei lähde tehtäväperusteisesta analyysistä, vaan lyhyen tähtäimen niukkenevasta rahoituksesta", niin... toivoisin että ihmisillä olisi, minut mukaan luettuna, oma henkilökohtainen suomenkielenopetta(tar), joka kuiskaisi korvaan (vasempaani, kuulen sillä paremmin) mitä minä missäkin tilanteessa EN SAA sanoa. Ja sitten sanoisin omin sanoisin kaikkea muuta, pulputtaisin kuin Runebergin lähde Ruovedellä. (Ja sen jälkeen, mahdollisesti, pussailtaisiin. Saattaisimme jopa uppoutua lakanoiden ja polsteripatjojen villiin 'hulivilihei' meininkiin. Mutta se olisikin jo toinen juttu, of koos, sitä ei edes Turun Yliopiston Humanistististen Tieteitten luennoilla opita. Lähinnä se olisi realitelevisiota.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä luetaan Hesarin lisäksi huonoja lehtiä, myös epämääräisiä ja kyseenalaisia. Olen perinyt tavan isältäni, jolla oli toimistonsa pöytälaatikkoon kätkettynä paperipinon alle Apu-lehti ja Tosca-pussi.

      Minusta tärkeää on ylipäänsä lukea, sillä siitä se kritiikki kehittyy ja äly terävöityy. Väitän jopa, että jos lukee vain hyvää Hesaria ja Parnassoa ja Kylttyyrivihköjä, ja seurustelee vain oman eliittinsä kanssa, niin ihminen taantuu ja jää umpioon.

      Voisin panna tähän kohta malliksi muistiinpanorunon riveistä, jotka kirjoitin tänään kaikkea muuta kuin kultturellissa seurassa.

      Kirjoitin muistiinpanot nimittäin Teboilin epämääräisen ja hieman likaisen pikkuhuoltamon pallilla istuessani, odotellessani renkaitten vaihtoa ja auton pesua nuoren apupojan ja asiakkitten välisistä sananvaihdoista, kännykkään. Mainittakoon, että yksi asiakkaista oli ilmeisesti huoltamossa tuttu Artturi, joka tuli istuskelemaan ja räkimään ja kommentoimaan huoltamopojan työtuolille. Apupoika hoiti asiakaspalvelua, ja asiakkaita riitti.

      Poista
    2. PIENI ARKINEN LAULU TEBOILILLA

      (Runo alkaa, kun sisään tulee mies, joka ei sano mitään, kääntyy katselemaan huoltamon ikkunasta ulos, katselee ja katselee, nojaa kevyesti ylähyllyyn. Kaikki odottavat jotain.)

      - Se teki pakkasen nyssi
      en tiärä kuin kauan pittää
      - Ens viikon lopulle.
      Se oli pentsiiniä

      -Aurinko paistaa suaraan suuhun
      tars laittaa joku verho
      uus ikkuna vaihrettiin.
      Suaraan paistaa.
      - Tervaa toi.

      - Mitä sää kaivelet, kynsinauhojas vai.
      Ihmisel pitäis olla samanlaiset kynnet ku kissal,
      menee sissään ja tullee ulos.

      - Se on kaks pyhhää taas.
      Meinaaksää mennä paariin?
      - Emmää tiärä, tai ei tiärä,
      pari viskipaukkua vois.
      Ei olis pahitteeks.

      - Juu ei, närppi kaivertaa.
      Anna norttiaski hau mats.
      - Kasin annat ni oot reilu.
      - Mää oon reilu.

      - Ei sulla sytkäriä oo.
      - Tämmönen pitkä.
      - Pitkä pitkä.
      - Veretään siittä semmonen.
      - Veräs viälä toisenki kerran. Nyt nappas.
      Täältä saaraan hianosti. Pistetään tosta tommonen klappu viälä. Oles hyvä. Siin kyllä pamahti taas semmottet alennukset.
      - Heippahei. Moimoi.

      Poista
    3. Tajuan idean. Runosi ei ole kovin hyvä. Ei se siksi ole tarkoitettukaan, hyvä.

      Saarikoski kai tällä lailla yritti Suomessa ensi kerran runoa muuttaa. Se ei oikein onnistunut. Sitten tuli tämä imagismi, tai mikä se runoudessa oli, em mä muista - siinä tämä on hyvä. Mutta parodiaa!

      Ajettiin hillitöntä vauhtia pimeää tietä pitkin,
      keltavästäräkki käveli mustan oksan päästä päähän.


      Jostain syystä rakastan tätä runoa aika vitusti. En tiedä miksi. Eero "Nyla" Nylund sanoi "miksi Keltavästäräkki, ei tämä ole uskottavaa."

      Yritin selittää Eerolle että Saarikoski kai valitsi vaan jonkun linnun, ei siitä sen kummempaa, mutta Eerohan ajatteli ihan eri lailla, miksi juuri Motacilla flava? Ei minulla sellaiseen ole vastausta.

      Sinun runosi, joka ei ole runo, on toisella tavalla ymmärrettävä.

      Poista
    4. Olet oikeassa, ei se runo olekaan, muodollisestikaan, vaan muistiinpanot sellaisenaan, vain jotakin poisjättäen. Niistä saisi jotakin, ja siksi aina kirjaan repliikkejä. Koetin vain ehkä sanoa, että huonojen julkaisujen jutut ovat ehkä enemmän elämää kuin kirjailijan aivoissa syntyvä kuvaus vaikka homorakkaudesta tai transihmisen elämästä. Tai inkeriläisten elämästä. Niistä saa materiaalia, siis huonosta seurasta ja huonosta jutusta (sis. voimakast. sarkasm.).

      Poista
    5. Siis kirjoittajana sinä olet häkellyttävän hyvä. Joku on kai sanonut sinusta (!!!) että "miten noin konservatiivisesti ajatteleva ihminen voi kirjoittaa noin hyvin". - Joku sillain sano, meri kai.

      Tyyni meri, Valtameri, Atlantti.

      Minusta sinä ajattelet hyvin. En aina ole samaa mieltä kuin sinä, aika usein en ole, mutta sanoinkin - eikä tämä ole mielipide - ajattelet hyvin.

      (Opettaja, saaks mää jo lähtee? Mua pissittää.)

      Poista
    6. Olen totisesti iloinen kun Tervo ei päässyt Finlandia-ehdokkaaksi!

      Minäkin juutuin keltavästäräkkiin. Auton valokeilassa se nimittäin valottuu lähes tavalliseksi vaaleanharmaaksi västäräkiksi. Tämän tietää jokainen valokuvausta harrastava.

      Vaikka ei sillä runossa ole väliä. Kauniit rivit.

      Poista
    7. Yksi naisihminen jota luulin blogiystäväksi, kirjoitti kerran selkeästi meikäläiseen viitaten, että on sääli, että pikkuporvari kirjoittaa noin hyvin. Tuo oli sitä aikaa, kun meikäläinen oli akkojen hampaissa.

      Poista
    8. Huonon kirjallisuuden lukeminen tekisi itse kullekin hyvää, en minä sitä vastaan ole. Mutta kun aikaa on niin rajallisesti... pitäisi kai välillä lukea "hyvääkin" kirjallisuutta, en tiedä? Tylsää tekstiä on tylsä lukea. Huumoria kestää jonkin verran, ei kovin kauaa, se on kun söisi tusinan Tuulihattuja. Parhaat proosakirjat on kuin hyppäisi avantoon: iho menee kananlihalle. Lupaan että en sano enää mitään kirjallisia nimiä; Gogoil on minusta paras. Äsh.

      Jokainen kirja josta pidät, on sinulle hyvä kirja. Lapsena kun leikittiin Karttua, piti pistää kirjan kannet kiinni, niinhän ne pistettiin. Jotkut lähti siltä leikkikentältä Ammattikouluun, toiset Ameriikkaan, jotkut Kauppaopistoon, jotkut Yliopistoon, jotkut jonnekin vaan... Minä lähdin kävelemään sumua kohti, se tuli Rimpin suolta, se oli kuin virkattua pitsiä, sinne/siihen minä sitten eksyin.

      (ei harmita!)

      Poista
    9. En minä huonoa tekstiä lue tekstin vuoksi, vaan päästäkseni sen olennon sisälle, jota ihmiseksi kutsutaan. Usein se olento puhuu ykstotisesti, tyhmiä asioita, ja minä näen siitä, että tämmöinen tämä on ja silti jonkun lapsi, olio, joka on jollakin tapaa tähän maailmaan tullut. Näin tämä sanoo ja tekee. Ei minua parempi, ei huonompi. Minä pidän ihmisistä, mikis. Ihmiset huonoakin kirjoittavat, jostain syystä.

      No täytyy minun sanoa, että omakustanteita en oikein jaksa. Olen nähnyt niin luokattomia, että en vaan jaksa, oppilaatkin kirjoittivat parempia tekstejä. Mutta siis joskus viihdytän itseäni oikein huonolla aikakauslehdellä ja saatan vetää samalla napaani munkkikahvit - naistenlehteä en kuitenkaan saa luetuksi.

      Poista
    10. Koska olen erittäin konservatiivinen runouden ystävä, toisin kuin Mikis, joka ymmärtää Saarikoskeakin, niin totean vaan, että minusta Iineksen runo on aivan uskomattoman & uskottavan hyvä!

      Uskottavan hyvä se on siksi, ettei tuollaista poukkoilevan sujuvaa dialogia oikein voi keksiä - tulos on yleensä joko liian johdonmukainen tai absurdin kikkaileva.

      Tuo voisi olla avausruno Iineksen tulevassa kokoelmassa Pieniä Arkisia Lauluja, osastossa Teboililla. Se olisi varma Vinlantia.

      Poista
    11. Siis tuo asiakkaitten ja huoltamopojan dialogin tarkkailu oli hauskaa, oikein harmitti kun työ valmistui ja asentajalikka heilutti avaimia nenäni edessä ja sanoi että valmista on. 

      Kovin moni asiakas oli vanha mies, ja sytkärin ostajalla oli vaikeuksia käyttää pankkikorttia, johon ei ollut selvästikään harjaantunut. Siksi noi "veretään vielä" -kehotukset. Pappa ei osannut vetää korttia. Ja Artturia kaiversi närppi eli närästi, mutta norttia piti vetää.

      Poista
  6. Guggenheimin suku on kotoisin pienestä sveitsiläisestä Lengnaun kylästä, jossa he asuivat ainakin vuodesta 1696 lähtien. Vaikka Lengnaun juutalaisten elämää rajoitettiinkin monin tavoin, Guggenheimit onnistuivat vaurastumaan. Lopulta Simon Meyer Guggenheim (1792–1869) muutti Lengnausta Yhdysvaltoihin tavoittelemaan vapaampaa elämää vaimonsa ja 12 lapsensa kanssa.[1]

    Yhdysvalloissa Guggenheimit myivät kankaita, vaatteita, mausteita ja kaikenlaista pikkutavaraa, joita he tilasivat Euroopasta. Simonin poika Meyer Guggenheim (1828–1905) ansaitsi omaisuuden rautatieosakkeilla ja alkoi sijoittaa kaivostoimintaan Länsi-Yhdysvalloissa. Hän perusti oman sulaton Coloradoon ja lopetti suvun kirjailu- ja tekstiililiiketoiminnan, keskittyen täysin kaivos- ja sulattotoimintaan. Guggenheimit laajensivat sulattotoimintaansa Meksikoon ja ostivat ja avasivat siellä kaivoksia. Meyerin pojan Daniel Guggenheimin suhdetoiminnan ansiosta Guggenheimit saivat Meksikon johdolta erivapauksia, eikä heidän tarvinnut maksaa tullia Yhdysvalloista tuotaville tarvikkeilleen.[2]

    Seuraavaksi Guggenheimit alkoivat rahoittaa Alaskan kuparinlouhintaa J. P. Morganin lainan avulla. Perustettiin Alaska Syndicate, josta Guggenheimeilla oli vähän yli kolmasosa pääomasta sekä hallinnollinen ja tekninen osaaminen, minkä vastineeksi he saivat suurimman osan yhtiön tuotoista. Ensimmäisen maailmansodan myötä kuparin kysyntä nousi ja Guggenheimit rikastuivat entisestään. Rahansa he sijoittivat uusiin kaivoksiin ja metsiin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Afrikassa.[3]

    1900-luvun alussa Guggenheimit yritettiin ostaa pois metallinsulatusalalta, mutta myytyäänkin sulatuslaitoksensa veljekset säilyttivät vallan uuden sulatusmonopoliyhtiön ASARCOn hallituksessa.[4]

    1900-luvun aikana Guggenheimit lopulta jättivät liikeyrityksensä ulkopuolisten hoidettavaksi ja siirtyivät säätiöiden, museoiden ja stipendirahastojen perustamiseen sekä hyväntekeväisyyteen. Guggenheimien säätiöistä tunnetuimpia on Solomon R. Guggenheimin säätiö, joka on perustanut Guggenheimin nykytaiteen museoita eri puolille maailmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä Helsingin rakentamisvaje on koko Suomen yhteinen ongelma. Siihen on kaikkien syytä osallistua, onhan pääkaupungin menestys meille kaikille mitä tärkeintä.
      Helsinki tarvitsee vetovoimaisen kohteen, edustipa se sitten kulttuuria tai matkailua ja ehkä molempia.

      Suomella oli taannoin varaa vipata Kreikalle rennosti 1,6 miljardia ja muutakin pikkurahaa laitettiin haisemaan pankkien tukemiseen eri valtioiden nimissä. Miksi siis säkeentyä rakentelemaan joutavia tuulentupia jonkin nykytaiteen museon nimissä?Iines kannatta myös tätä rahan haaskausta.


      Poista
    2. Hyvä nimimerkki, jos tämä kommenttisi olisi vaikkapa ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä, jonka aihe liittyy Guggenheimiin, minun olisi pakko vetää henskelit tuohon päälle.

      Tuo ei nimittäin ole sinun tekstiäsi, vaan Wikipediaan kirjoittaneen henkilön, niin kuin kyllä mainitset. Ei noin saa lainata suoraa tekstiä, että monta kappaletta peräkkäin. Kirjoita omaa tekstiä ja viittaa vain lähteeseen. Ei kuormiteta lukijaa.
      Saat tämän opetuksen nyt ilmaiseksi, en veloita mitään. Ole hyvä.

      Poista
    3. Pikemminkin kummastelen Guggenheimin kiihkeää vastustamista kuin kannatan Guggenheimia.

      Yksinkertaisesti en keksi yhtään syytä kovasti vastustaakaan taidemuseota. Ei niitä liikaa ole. Mustaa möhkälettä kauniilla rannalla en kyllä kannata.

      Poista
    4. Tuolle lähde WIkibedia sanoisin että,
      sen jälkeen kun Guggenheimit tulevat Helsinkiin, he tulevat tänne reet täynnä n.s. välittäjäaineita ja hevoset hirnuen. Mutta entäs sitten: so what?

      Mitä tuo Wikipediasi sanoo vuodesta 2028? Vieläkö olet täällä silloin? Suosittelisin muuttoa Kökariin. Söisit siellä Märket Tullin raflassa, Belmannin kantakapakassa, tätä mikä tämä on ei Näätä eikä Nuuskaa kun... Hanhenrintaa. Olisit onnellinen, välillä panisit vaimoasi (tai jos olet vaimo välillä antaisit Raunon panna sua), sitten te 'tikuttaisitte' hampaat, sen jälkeen tuijottaisitte toisianne silmiin.


      Ps.Kökarissa on muuten hiano Majakka. Ei kun Postitalo. Engel on sen piirtänyt. Merikotkiakin siellä on nähty, paljon, mutta Euroopan yllä liihoittelee paljon isompi haamu, sitä pelkää kaikki, se on KOMMUNISMIN HAAMU

      Vai mitä, Mikis Mallikas?
      - No joo.
      - Sinähän olet erikoistunut turruttamaan tämän leskien kaipuun siihen, mikä on jo menetetty, vai miten Mikis?
      - No joo.
      - Miten sinä, saako sinua sinutella Mikis..
      - Miksei.
      - mitä sinä tämän homman oikein hoidat?
      - No, sillain.
      - Täsmentäisitkö vähän?
      - No kato kun emännältä loppuu se kato jatkuva panogeissi, niin, pakko se on ensiks hioo klitoris santapaperilla vähän niinkun siliämmäksi. Ja sit... onks tää muuten pakko kertoa... siis kaikille tv69 katsojille, että mitä sitten...?
      - no ei, ei oo.
      - pannaan sitten poikki.

      Pojat pannaan tää Poikki!


      Valkoisena, välillä vähän punakkana ja silloin tällöin masturboivana lihaa + kalaa syövänä HETEROMIEHENÄ minä tietysti ajattelen niin, kuin muutkin... yäk ... heteromiehet. - Mitä Tiikeri mahtaa täplilleen tai Pantteri raidoilleen, ei oikein mitään. (jumantsukka)

      Poista
    5. No, minkäs sille minä mahdan, jos ja kun meitä köyhtyviä tsuhnia höynätään taas mennen tullen.
      Toisaalta käy jo vähäsen sääliksi tuo Guggenheimin porukka, sillä mikään muu kaupunki maailmassa ei taida enää huolia tuommoista kauhian kalliiksi tulevaa tekotaiteellista viritystä.

      Pari toteutunutta ja yksi keskentekoinen hanke maailmalla taitaisivat jo riittää alkujaan hyvälle Guggenheim-idealle?

      Ehkäpä uudishankkeelle saisi rakennusluvan jostakin kiinalaisten muovisesta joulupukkikaupungista? Ulkopuolisia maksajia ei löytyne kuin täältä poliittisten päättäjien hölmölandiasta.

      http://listverse.com/2008/09/25/10-fascinating-buildings-never-built/

      Poista
    6. Anonyymi, minä käsitin niin, että ne nähtävyydet olisivat siellä hökötyksen sisällä.

      Ja missäpä kulkee taiteen ja tekotaiteen raja? Onko kakkaläjä teatterissa tai muovihäpy torilla taidetta, mutta klassikkonäyttely G:ssa tekotaidetta? Vai?

      Poista
  7. Ehdottomasti Guggenheim Helsinkiin! Kannatan. Ei raha tässä ole pääasia. Museo säteilee hyvää tuulta koko kaupungille. Turistitkin tietävät että ovat Helsingissä eikä Reykjaviikissa. Tule Guggenheim!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Guggengeim ansaitsee kantaatin! Tässä alkua, jatkakaa:

      Guggenheimi vankka,
      taitaa olla ankka,
      tuumii kansa rankka.
      Vastarinta sankka...

      Poista
    2. Leivän viepi lapsen suusta,
      loota musta eebenpuusta,
      pihtipielet norsunluusta,
      kattolaudat kiinankuusta.

      Poista
    3. äh, ei linkki toimi. tämä

      https://www.youtube.com/watch?v=TaE2sAFJlfM

      Poista
    4. Mutta miksi minä, rakkaat

      maanviljelysneuvokset, tähän aikaan yöstä valvon? Aamullahan vasta Posti tuo ne tuiki tärkeät EU-tukiaiset, jotka Kekkonen meille aikoinaan neuvotteli. Täytyyhän ne kuitata.

      Ps. Muuta Kuusamoon, sapati zap jap, MUUTA KUUSAMOON, jazz jazz jasp, sua kutsuu KUUSAMO...

      Poista
    5. Mikis, runomittana paripolvinen trokee on lähellä Kalevalan nelipolvista. Rujoa se ei ole, muttei kovin helmeilevääkään. Taustamusiikiksi valitsisin kumean mutta pirteänpuoleisen tamburiinin tai lievän rummunpäristyksen, muttei mitään torvia.

      Poista
    6. Torvimusiikki on suloista. Revoluutiotakaan ei voi kuvitella ilman torvisoittokuntaa. Ja punaisia lippuja, jotka hulmuavat, ne tuovat kyyneleet silmiin. Myös Gulagissa. (Arhipelag GULAG) Mutta tämä onkin toinen asia. Jatsi, jazz, jota rakastan, sekin on alkunsa saanut kornetin sisältä, sen sydämestä, venttiileistä jotka toimivat kuin sepelvaltimot. Ja Kontrabassosta. (Matti Ijäksen elokuvassa "Viimeinen keikka" - joka on aivan huippua - siinä Risto Salmi sanoo kontrabassoa soittavalle Esko Pesoselle, kun se houkuttelee sitä yöllä hautausmaalle soittamaan juuri haudatun ex-muusikonsa haudalle, että... "Tule nyt. Basso on bändin munat." Ja tuleehan se sit. Kiva leffa, Ijäksen parhaita, ja se on paljon se.)

      - Blues on toinen asia. En puhu nyt siitä. Riku von Riemu tietää enemmän.

      Poista
    7. Tampurin päristelyn - siinä oli myös niitä tonttulakinkelloja - sen muistan kun salaa kurkin ovenraosta kun koulutyöt pomppi voimistelutunnilla. Suloistahan sekin toki oli! Kun niillä tytöillä oli sellaiset kummalliset lyhyet pussihousut jalassa, sitä minä ihmettelin. (En yöllä meinannut saada unta kun ihmettelin. Olin kai 8 -v.)

      Rumpuja minäkin soitin silloin kun kaikkien piti olla rautalankayhtyeessä. En jaksanut opetella kitaraotteita, minun sitkeyteni ei riittänyt siihen. Laulaakaan en osannut. Ja rummuttamisenkin lopetin muutaman keikan jälkeen kun Vesa Enne näytti miten lyödään tahtia 3/6,5 kompille. Kuulosti niin lumoavalta että tajusin etten koskaan, vaikka harjoittelisin kuinka paljon tahansa, pystyisi vastaavaan. Siirryin kuuntelijaksi. (Mutta tanssimaan en opetellut. Se on harmi. Tanssiminen jos mikä olisi kivaa.)

      Poista
    8. Muistan ne siniset voimistelupuvut, jos sellaisia olet tiiraillut, mikis. Kaikilla oli suurin piirtein samanlainen asu, jossa oli lyhythihainen sininen voimistelupaita, kuin t-paita, joita silloin ei siis vielä ollut. Ja alaosana oli siniset alushousut, joissa oli kuminauha pienen puntin suussa. Siinä sitten marssittiin tamburiinin tahdissa puntit heiluen.

      Poista
    9. Tampuriinin tahdissa heiluen puntit
      marssivat tyttöset askelin kevein,
      esiripun raosta kurkkivat kuntit
      kuumeisin katsein ja puhein levein.

      (Pyhäin miesten päivä virittää aatokseni runollisiksi, huomaan. Tuo Iinekseltä lainattu alkusäe tuo mieleeni Viidan.)

      Poista
    10. Runoja en osaa kirjoittaa, mutta ANON kanssa samaa mieltä. Tule, Guggenheim! Tule vastustuksesta huolimatta!

      Ihmisten nälkä ja jano ei lopu milloinkaan. Aina on osattomia ja köyhiä. Vaikka koko maailman rahat koottaisiin yhteen ja jaettaisiin yhtä suuri määrä rahaa joka ainoalle maailman ihmiselle. Ei tarvitse kauaa odottaa, kun osa ihmisistä on rohmunnut ne itselleen ja toiset ovat ilman. Tämä on maailman järjestys, jos rehellisiä ollaan.

      Henkisen ravinnon hyväksi tehdyt yritykset eivät mene hukkaan. Kukaan ei voi pistää taskuunsa jotain museota tai muuta kulttuurilaitosta. Siinä se jököttää paikallaan kaikkien yhteisenä ilona vuosikymmeniä, joskus jopa vuosisatoja. Se nostaa kaupungin ja koko maan profiilia. Kulttuuri ei ketään vahingoita. Se on yhteistä omaisuutta ja perintöä myös tuleville sukupolville.

      Suomessa ei ole yhtään kansainvälistä taidetta pysyvästi esittelevää museota. On hyviäkin näyttelyjä silloin tällöin tarjolla tilapäisesti, ne tulevat ja menevät. Joitakin kansainvälisiä teoksia on Suomen valtio ostanut ja jotkut rikkaat taiteenystävät ovat keränneet niitä kokoelmiinsa, mutta yhtään varsinaista kansainvälistä taidetta esittävää museota ei Suomesta löydy. Tervetuloa Guggenheim!

      Poista
  8. Guggenheim herättää minussa suuria epäilyksiä. Tähänastiset suunnitelma ovat olleet itkettäviä tai naurettavia, kaikki luvut, joita hankkeesta on esitetty, ovat suorastaan absurdeja. Kuulemma markkinointitutkimukseen perustuva ennuste kävijämääristä on sekin käkättävää naurua herättävä.

    Tämä viimeisin esityksen raakile, mikä julkisuudessa oli, mainosti isosti yksityistä rahaa joiltain yksityisiltä toimijoilta ja säätiöiltä tulevan. On tietenkin mahdollista, että sitä antavat tähän enemmän kuin museon mainoskyniin ja logolla varustettuihin vihkoihin menee.

    Tämä on taas niitä projekteja, joiden kustannusarviot osoittautuvat keinoksi saada hanke toteutumaan. Maksaako kolme kertaa niin paljon kuin sanotaan, saas nähdä?

    Et onks Helsinki tulevaisuudes niinku Bilbao, vai niinku Abu Dhabi? - Helsinki on pohjolan Ouagadougou.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö Guggenheim olekaan monikulttuuria? Olen vallan hämmästynyt museon saamasta nihkeästä ja paikoin jopa kiihkoisasta vastustuksesta.

      Ihan alkuun luulin, että paljon puhuttu ja niin sanottu suvaitsevaisto kannattaa lämpimästi tätä maahanmuuttajia todennäköisesti hyvinkin työllistävää hanketta. Sieluni silmillä näin jo lukuisat kansainväliset pikkumyymälät ja etniset ruokapaikat.

      Nyt ole ällikällä lyöty. Ulkomailta tuleva matkailuidea ja taideprojekti lyödäänkin takaisin Kansallismuseota ja Taidemuseota puolustaen. Mitä tämä nyt on?

      Poista
    2. Oikein en tuota ymmärtänyt. Kyllä tässä ensimmäinen ja keskeisin asia on raha. Mitä se kolossi maksaa, mitä se tulee mahdollisesti tuottamaan. Viitsiikö kalifornialainen risteilyvieras mennä sinne, vai jatkaako sittenkin lumpsuttelua allasbaarissa. Römpsänperältä järjestettävät turistibussikyyditykset täynnä vanhoja ihmisiä, nostavat tietysti kävijälukuja hetkeksi, mutta jaksaavatko toista kertaa, sitä epäilen. Pietarista tulee tietenkin miljoonia museovieraita, kun heillä ei siellä ole mitään.

      Poista
    3. Vähäpätöisenä ei tietenkään voi pitää sitä, että museo on varmasti oivallinen bilepaikka maamme kermalle ja heihin samaistuville. En lainkaan ihmettele, että pikkurouva saa päänsärkykohtauksen ja herrasmies meinaa oksentaa Bujole´t, kun samassa juhlapaikassa näkyy joku helkkarin lahtinen tai virtanen. Mattolaituri on tietysti Mattolaituri, mutta eihän sitä voi tällaiseen verrata.

      Minä häpesin silmät päästäni, kun Björn Wahlroos joutui koko populan kutsumaan Nizzaan omiin juhliinsa ja siitä surkeasta syystä, että meillä ei maassamme ole yhtään ainoaa riittävän tasokasta paikkaa.

      Poista
    4. Minkä vuoksi muuten oletetaan raharikkaan eliitin viipyilevän Guggenheimissa? Pohjaakohan se siihen oletusasetukseen, että jos on rikas, ei voi ymmärtää oikeaa taidetta? On siis ahne kiiltävän perään? Ja siis hengetön materialisti? Vai?

      Poista
    5. Minä käsitän siis niin, että Guggenheim on eräänlainen korttelikeskus, jossa olisi etnisiä ja kansainvälisiä pienyrityksiä saman katon alla museotilojen lisäksi. Onko tämä ihan hakoteillä, kertokaa, jos tietoa on!

      Poista
    6. Ja tuo Kuggeheim saadaan "hämmentämään" niitä kulttuuripiiriemme ummehtuneita ja sameita vesiäkin, kunhan sinne sijoitetaan joukko kulttuurilaitoksia.
      Tuon McGuggiksen lisäksi vaikkapa Ooppera 2.0 ja Musiikkitalo 2.0. Ja jotta turistien tarpeet tulevat huomioitua niin lisäksi siellä pitää tietenkin olla hiihtoputki, vesipuisto ja tietenkin maailman suurin kauppakeskus.

      Poista
    7. Ei hiihtoputkia turisteille! Ja muutenkin nuo kylpylät ja kauppakeskukset ovat lähinnä Suomi-osastoa, tänne tulevat turistit ovat oikeasti myös rikkaita, ja he haluavat kaikkea muuta kuin latuhiihtoa ja tavanomaisia marketteja.

      Pienet kotikutoiset taidemyymälät vetäisivät taatusti museoväkeä. Suomella on osaamista design-alallakin, meillä on omaperäisiä taiteilijoita, joilla lulisi olevan kiinnostusta panna töitään esille ja myyntiin. Mitä pahaa siinä taide-eliitin mielestä on? Miksi Guggenissa ei voisi olla hyvää uuttakin taidetta esillä? Eikös se kaikkein paras ja postmodernein taide ole Taidemuseossa?

      Poista
  9. Rahaeliitti viipyyilee Guggenheimissa tietysti vain omissa juhlissaan, niissä missä sampanjaa ja juustoja nappaillaan. Sama se heille on, vaikka siellä olisi heovsenpäitä seinillä, jos vakuuttavasti kerrotaan, kuinka hienostunutta se on.

    Konseptista en ole saanut kovin hyvää käsitystä, mutta kyllä tuo on mahdollista, että sinne tulee etnisiä ja kotimaisia pienimuotoisia. Heh, niiden markkinaa ei tällä kasvateta. Sitten meillä on useita sellaisia esitteleviä ja G:llä on kaikkein varmin rahoituspohja, suorastaan sellainen idioottivarma.

    Eli siis, jäävätkö ne Tizianit ja muut näkemättä, vaikka meillä on lottohalli Helsingin parhaalla rakennuspaikalla. Tonttia ei ainoastaan anneta ilmaiseksi, vaan omistaja vielä maksaakin itsensä kipeäksi, että suostuvat tulemaan. Kyllä taitavat Tizianit jäädä näkemättä.

    VastaaPoista
  10. Näköjään Hesan poliittinen eliitti ajaa hankeen läpi pala kerrallaan väkisin. Perustelut tuolle älyttömyydelle ovat näköjään pitkälti ihan samat kuin aikanaan Kiasmalle. Kiasma ei sitten vissiin lunastanut annettuja lupauksia, kun pitää ottaa vielä kalliimmpi uusintayritys.

    VastaaPoista
  11. Jokainen varmasti arvaa kuinka käy, kun nykypäivän rakentamismoraalilla rakennetaan tasakattoinen laatikko suomen ilmastoon, (verovapaiden venäläisten ja virolaisten iskurityöläisten voimin).

    Nykyarkkitehtuurin pyhien periaatteiden mukaanhan esimerkiksi räystäitä, rännejä, ikkunapeltejä tai kunnon kivijalkaa ei saa piirtää heidän hienoa "taideteostaan" tai "veistostaan" rumentamaan. Ja katon suhteen vähintäänkin tasakatto nyt on itsestäänselvyys, mutta tosi katu-uskottavat arkkitehdit piirtävät tietysti kaikki kattojensa kaadot sisäänpäin.

    Niinpä ensimmäisistä vesivahingoista tullaan uutisoimaan kuukauden päästä avajaisista ja parin-kolmen vuoden kuluttua on kaupungin aika tehdä ensimmäinen miljoonaluokan home-ja kosteusremontti. Ensimmäinen monista, koska arkkitehdin tekijänoikeudet ovat niin pyhät, ettei edes tökeröimpiä suunnitteluvirheitä saa korjata. Sehän voisi muuttaa rakennuksen ulkonäköä. Hui kauhistus!

    VastaaPoista
  12. No jo nyt hurjia dystopioita esitetään, kun rakennus kärsii miljoonaluokan vesivahingoista ja homevaurioista jo ennen kuin pytinki on pystyssä! Tämähän alkaa käydä kiinnostavaksi.

    Olen siinä samaa mieltä, että musta tasakattolaatikko kuulostaa rumalta, mutta onko tuo Temppeliaukion kirkkokaan rehellisesti sanottuna kaunis ulkoapäin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäksi noin 5-10 vuoden kuluttua tullan huomaamaan, että rakennukseen valittu pintamateriaali ei kestä Suomen ilmastoa, varsinkaan sijoituspaikaksi valitulla merenrantatontilla. Vaan on alkanut kupruilla/murentua/mädäntyä/ruostua/lohkeilla/tms ja museon ulkoinen habitus alkaa muistuttaa yhä enemmän käytöstä poistettua neuvostovenäläistä teollisuuskombinaattia. Niinpä tarvitaan noin 25 miljoonan euron julkisivuremonttti. Väärin valittua pintamateriaalia ei tietenkään voi tässä yhteydessä vaihtaa, koska ne edellä mainitut arkkitehdin pyhät tekijänoikeudet. Joten vastaaviin remontteihin voidaan varautua jatkossa noin kymmenen vuoden välein.

      Poista
    2. Minusta anonyymin spekulaatiot olivat hauskoja ja kieltämättä suomalaiseen rakentamiseen osuvasti iskeviä.

      Ja Temppeliaukion kirkko todellakin on melkoinen bunkkeri keskellä kaupunkia.

      Poista
    3. Yleensä kivibunkkerit rakennetaan kokonaan maan alle, mutta tiedä sitten, miksi arkkitehdit päättivät sijoittaa tuon osin maan päälle. Karkuunhan sieltä tietysti halutessaan pääsee ehkä helpommin...

      Poista
    4. Hauskuuden allekirjoitan. Nauroin itseni hereille lukiessani uusinta dystopiaa kupruilusta, murentumisesta, ruostumisesta, mädäntymisestä. Mieleen tulee Finlandia-talon italialaiset marmorilaatat.

      Mikä niissä Temppelinaukion kirkon penkeissäkin oikein on? Irtotuoleja edessä kuin peräkylän sivukoulun jumppasalissa.

      Poista
    5. Sanonpa vielä sen, että minusta kirkon penkkeihin pitäisi voida ihmispolon jollakin tapaa upota, hukkua tai vähän piiloutua suojaiseen hiljentymiseen. 

      Nyt Temppeliaukion isuimet ovat kuin kevyitä siirreltäviä tuoleja ja lyhyitä penkkirivejä suojattomina ja oudon tyrkyllä, katseille alttiina, avonaisina. En tykkää. Jokaisessa kuvassa huomioni kiintyy kepeisiin tuoleihin, ei kauniiseen louhosseinään.

      Poista
    6. Olen ymmärtänyt, että siinä kirkossa vierailee ihmisiä melkein yhtä paljon kuin lopuissa yhteensä. Istuimien tarve on epäilemättä kova, siellä tarvitaan niitä paljon.

      Poista
    7. Kauhean vähän niitä tuoleja ja penkkejä siinä näyttäisi olevan; puhun siis kuvista, joita olen nähnyt. Ihminen on tuolissa ja penkissä kuin tarjottimella. Pidän vanhoista kirkoista, joiden penkeissä ihminen on kuin herran kukkarossa, omassa rauhassaan. Penkkien päissä on aidat ja ne ovat korkeaselkäiset.

      Poista
    8. Taidemaailmassa, siis siinä missä taidetta tehdään ja asiat tapahtuvat, Guggenheim on ollut vitsi jo vuosikaudet, eikä aiheesta olisi edes keskuteltu muualla kuin täällä "suomalaisten menestystarinoiden" ihmemaassa. Muistakaa ne nolot julisteeet lentoaseman odotustiloissa.

      Miksi maksaa muualle kun täällä tehdään maailmanlaajuisesti tunnustettua, korkealuokkaista tuotetta. Miksi Helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi kustantaa kuihtuvan firman korinoita?

      http://arhikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93562-paljonko-eliitin-ihailema-guggenheim-maksaa

      Poista
    9. Valitettavasti näyttää että läpihän tämä kusetus tulee menemään. Kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa on kokoomus-vihreät-demari – enemmistö josta ei löydy riittävää yhteishenkeä vastustaa tätä järjettömyyttä. Ne muutamat epäilevät tuomakset jotka uskaltaisivat ajatella edes hetken omilla aivoillaan saadaan kyllä vaiennettua ”tää on kato huippupisnes, tollot ei vaan tajua” – lobbauksella.

      Ja näin saadaan taas lisää maksettavaa jälkipolville. Suomalaista yritetään (taas kerran) laittaa kuivana kakkoseen, tässäkin hankkeessa. Mikä siinä on kun ei osata pitää puoliamme? Prkl.

      Poista
    10. Pohjolan Leijonan päivän kunniaksi Museoiden marssi:

      Museot kansan urhokkaan,
      mi Atskin, Hamin, Tarvaspään
      ja Kiasman lailla vertaan vuoti,
      viel' onko Suomi voimissaan,
      voiko Guggenheimin mainehella pettää maan?

      Suojeluskunnat Suomenmaassa
      järjestystä vaatii,
      kaikki jutskut maasta pois
      ja alas rahakaarti.

      Hittoon Guggenheimi, porvaristo,
      Herlinin ja Nallen joukko,
      Stuppi, Pajunen ja muut!

      Poista
    11. Anonyymi, oikeastaan tuossa yllä olevassa Museoitten marssissa on pilkulleen se, mikä tässä hieman kuin farssiksi paisuneessa jutussa minua huvittaa. Guggenheim sinne tai tänne, mutta miksi valtaisa kiihko vähän muuallakin kuin helsinkiläisten parissa? Eihän se vie valtioltakaan rahaa. Samat tuet se käsittääkseni tulisi saamaan kuin muutkin museot.

      Hieman vierastan ajatusta, että taiteen omistaa joku etupiiri, joka saa määritellä, mitä taide on. Tarkoitan nyt taidepiirejä, taide-eliittiä.

      Sitäkin vierastan, että Guggenheimin omistaisi sitten toinen eliitti, raha-eliitti. Kuinka monta eliittiä meillä oikein on?

      Lehdessä oli juuri testi, joka selvitti, mihin luokkaan kuulut. Tein sen, ja sen mukaan olen eliittiä ja asiantuntija. En kuitenkaan varmaankaan kuulu taide-eliittiin, raha-eliittiin vielä vähemmän.

      Kertokaa nyt minulle tyhmälle, mitä eliitti on, ja kuka siihen kuuluu? Kuulutteko te Guggenin tuomitsijat taide-eliittiin? Onko se parempi eliitti kuin rahaeliitti? Entäs minun eliittini? Olenkos minäkin jossakin muka etupiiriläinen? Tietäisi vaan missä.

      Poista
    12. Tapsa, bravo, runossa on tavoitettu koko tämän asian totuus ja valhe. Kaksoisstandardit murenevat kuin Guggenheimin pytinki ennen rakentamistaan.

      Poista
    13. Kaksoisstandardit on se sana, mikä minunkin mieleeni usein tulee. Reijo Mäeltä (Vares) oli lehdessä joku ihme ruikutus siitä, kuinka hänen loistoteoksensa aina lytätään Hesarissa. Johtuu kuulemma siitä, että ajattelee eri lailla kuin vihervasemmistolaiset. Eniten nauratti, kun joku kommentoija vielä kiitteli Reijoa ja sanoi hänen uskaltavan puhua asioista, joista muut eivät uskalla. Reijo uskalsi Hesarin lisäksi haukkua naapurimaan hullua päämiestä. Siis sen itäisen naapurin. Poromiljonääreihin asti Reijo ei kuitenkaan uskaltanut puheissaan mennä, ties vaikka olisivat lopettaneet kirjojensa ostamisen.

      Jos vasemmisto tai se paljon puhuttu vihervasemmisto hallitseekin kaksoisstandardit erittäin kiitettävästi, lienee koko tapa kuitenkin syntynyt oikeistolaisissa päissä.

      Niiden, joita aina sorretaan, eikä järki ja etenkään maalaisjärki voita, koska heitä ei kuunnella.

      Poista
    14. Kaksinaismoralismi oli voimissaan varsinkin viktoriaanisena aikana Englannissa, jossa käyttäytymistä säädeltiin voimakkaasti varsinkin juuri ns. parhaissa piireissä.

      Aikojen alussa primitiivissä yhteiskuntajärjestyksissä kaksinaismoraalia ei kai voinut olla. Sivistys sen on tuonut tullessaan, vauraus ja rikkaus, eikä ehkä niinkään mikään poliittinen suuntaus. Rikkauteen tietenkin liittyi porvarillisuutta, jonka piiristä poliittinen oikeistolaisuus sai jalansijaa. mutta siis ei poliittisuus kaksinaismoraalia aiheuttanut, vaan ihmisen sosiaalinen ympäristö..

      Poista
    15. PS Itsekin puhun kaksoisstandardeista, vaikka kielellisesti meillä on siis omakin sana kaksinaismoraali, jota kannattaisi käyttää kummallisen standardin sijasta.

      Poista
    16. Eikö siis ilman sivitystä olevat ja äärettömän köyhät voi olla kaksinaismoralisteja. Tällaiseen ajatukseen kai perustuu ne aivan älyttömät kuvittelut alkukantaisten heimojen ylevästä elämästä. Entäpä, jos luolamies kalauttaa katkerana toista päähän, koska epäilee tämän syövän herkkumadon, jonka sattui löytämään. Unohtaen samalla syöneensä sen toisen varta vasten keräämät jäniksen papanat. Ääretön puute ja kurjuus tekee ihmisestä kamalan ja tekojaan ja tunteitaan voi itselleen jollain omituisella mittarilla mitata.

      Vauraus epäilemättä mahdollistaa laajemman kaksinaismoraalin kuin suuressa puutteessa eläminen, mutta en edes oikein usko käsitteen aina liittyvään materiaan.

      Kaksoisstandardi on tosiaan aika huono sana. Kaksinaismoraali syntyy siitä, että itselleen ja omilleen on niin kovin vaikeaa olla yhtä julma kuin muille.

      Miksi ne vihervasemmistolaiset ovat edelleen vastuussa kaikesta huonosta, vaikka ylintä toimeenpanovaltaa maassamme on kohta jo miesmuistin ajan yhtäjaksoisesti käyttänyt oikeisto? - Oh God, whyyyyyyyyyy....?

      Poista
    17. Just joo ja jetsulleen sano entinen emäntä ku kantturoita etätyönä lypsi...

      Mene, mene tekel ufarsin.

      Poista
    18. Voivat tietenkin kaikki olla kaksinaismoralisteja. Puhuin tuossa yllä vain kaksinaismoralismikäsitteen synnystä, siitä ympäristöstä, jossa se on kukoistanut, kenties syntynyt.

      Minusta kaksinaismoralismia on missä vaan, ei ole oikeastaan asiaa, joka sulkisi sen pois. Sitä harrastavat kaikki poliittiset suunnat aina kristillisiä ja sosialisteja myöten, raharikkaat, köyhät, kurjat katuvarkaat ja pörssikeinottelijat.

      Poista
    19. Niin,kun me puhumme kaksinaismoralismista, me puhumme ihmisyydestä.

      Samanlaisia lähinnä haukkumasanoina käytettyjä termejä on kai Marxilta alunperin tullut "pikkuporvari". Termi on suorastaan nerokas. Sellaista vihulaista, josta ei kyseistä sanaa haukkumasanana voisi käyttää, on hyvin vaikeaa kuvitella.

      Se kaveriaan päähän kalauttanut luolamies, josta äsken puhuin, on ihan yhtä pikkuporvari kuin se kalautettu kaveri. Toki näihin luokitteluihin voisi jotain asteikkoa yrittää.

      Poista
    20. Iines06 marraskuuta, 2016 15:10

      "Anonyymi, oikeastaan tuossa yllä olevassa Museoitten marssissa on pilkulleen se, mikä tässä hieman kuin farssiksi paisuneessa jutussa minua huvittaa. Guggenheim sinne tai tänne, mutta miksi valtaisa kiihko vähän muuallakin kuin helsinkiläisten parissa? Eihän se vie valtioltakaan rahaa. Samat tuet se käsittääkseni tulisi saamaan kuin muutkin museot. "

      Helsingin kaupungin raha ei ole sinun mielestä verorahaa???
      Miksi sen pitäisi saada tukea?
      Gukkelin suku on omistaja , heidän kuuluu maksaa tappiot.

      Pani miettimään suomalaisten kerskakulutusta ja Iineksen suhdetta tavaraan ja ostaako hän onnea.
      Täytetäänko ostetuilla museoilla ja elämyksillä sielujen eksentrinen tyhjiö ja paikataan oma paha olo.
      Kuvitteleeko , että fantasiassa oleva G-pisteratkaisu museona on pikatyydytysratkaisu pahaan oloon ja saatu kultturirikastus parantaa mieltä. Muodista mennyt Kiasma ei ole enää mitään ja tarvitaan taas uusi tyydytin.

      Poista
    21. Myydään Kiasma kovalla hinnalla guggeleille ja saavat sitten tehdä sillä vapaasti businesta. Rahat meille, riski teille, on pelin nimi.

      Poista
    22. Kattokaa nyt edes ketkä on arkkitehdit ja tehkää vaikka pikku tutkimusmatka. Sillä saa jo akustiikasta pienen kuvan korvilleen. Ei se edellytä kolmen flyygelitorven konsertissa käymistä. Älkää tunkeutuko ainakaan joulupäivänä haisemaan, mä ja Jätkät ei tykätä pikkusieluisista mäkättäjistä sillon kun meillon kovat kaulassa. Parempi kun pysytte kotona valtavassa suurblogistaniassanne.

      Poista
    23. "Niin,kun me puhumme kaksinaismoralismista, me puhumme ihmisyydestä."

      No jaa. Onhan tämä kauniisti sanottu. Ja totta. Ei kaksoisstandardeista tietenkään ketään hirtetä.

      Vaan on se niin makeaa saada joku umpisuvakki kiinni kaksinaismoraalista, kun hän haluaa hirttää munistaan vaikka Teuvo Hakkaraisen. Siihen toinen vielä umpimpi toteaa, että eihän sillä edes munia ole.

      Poista
    24. Hyi, Iineksellä miesten munat heti mielessä.

      Poista
    25. Anonyymi klo 16.41, valtion rahaa ei käsitykseni mukaan menisi G:iin. Vain yksityisten ja helsinkiläisten - näin olen ymmärtänyt.

      En minä ole sanonut, että sen pitäisi saada tukea. Olen lukenut, että se saa tukea saman verran kuin muutkin museot. Eihän se yksityiskäyttöön tulisi. Uskoakseni siellä kävisivät myös koululuokat ja kuka tahansa.

      Ei minulla ole G:iin intohimoista kantaa. Ihan sama minulle, tuleeko vai ei. Minua edelleen kummastuttaa lähinnä kiihkeys asian ympärillä. Keneltä se nyt on pois? Onko tässä asiassa jotain, mitä en ymmärrä? Onko jokin kanta, joka tulee olla?

      Suomesta on kovaa vauhtia tulossa totalitaristinen valtio ilmapiiriltään. Se on surullista.

      Poista
    26. Kaksinaismoralismi elää ja voi paksusti, ihan niin kuin on aina tehnyt. Se kuuluu ihmisluontoon.

      Riku kyseli, miksi syytämme punaviherkuplisteja kaikesta, vaikka poliittinen valta on toisaalla. Hyvä kysymys. Vastaan näin: siksi, että yhteiskunnallinen keskusteluhegemonia on vahvasti heidän käsissään ja jokaisen, joka ei halua leimaa otsaansa, on nuolaistava heitä.

      Hieman samoin (olen sanonut tämän ennenkin) kuin vanhoina hyvinä taistolaishegemonian aikoina jokaisen oli ensin kumarrettava rauhantahtoisen sosialismin suuntaan ja vasta sitten sanottava oma kantansa rakentavalla tavalla.

      Ei kerta kaikkiaan voinut säilyttää uskottavuuttaan, jos sanoi, että Neuvostoliitto on kurja ja kuppainen gansterivaltio, jossa ei ole mitään hyvää. Vaikka se oli totta.

      Sama pätee nykyään islamiin.

      Poista
    27. Iines kysyi: "Keneltä se nyt on pois? Onko tässä asiassa jotain, mitä en ymmärrä? Onko jokin kanta, joka tulee olla?"

      Jos hanke toteutettaisiin Guggenheim-säätiön rahoilla, museon rakentamisen saisi aloittaa vaikka huomenna. Säätiön omaisuutta ei tiedä oikein kukaan, mutta se on ilmeisesti miljardiluokkaa. Guggenheimin suvun omaisuus ainakin on. Yksi perheen bisneksistä on Guggenheim Partners, joka pyörittää yli 100 miljardin dollarin bisneksiä. Toinen on Guggenheim Investment Advisors, jonka bisnes on noin 50 miljardin dollarin arvoinen.

      Poista
    28. Viellä jatkan..

      Erittäin merkillistä on se, että Helsingin kaupunki, joka säästösyistä sulkee kouluja, sairaaloita, terveyskeskuksia, vanhusten palveluita, vammaispalveluita, päiväkoteja ja muita verovaroin ylläpidettyjä peruspalveluita, on valmis antamaan amerikkalaisen yksityisen säätiön hankkeelle parisen sataa miljoonaa tuosta vain. Mitään todellisia tuottoja ei ole olemassakaan. On vain säätiön arviot.

      Poista
    29. hyvinä taistolaishegemonian aikoina >i>"jokaisen oli ensin kumarrettava rauhantahtoisen sosialismin suuntaan ja vasta sitten sanottava oma kantansa rakentavalla tavalla.">/I>

      En minä millään voi ajatella, että asiat olisivat noin olleet. Kai taistolaisetkin olisivat huutaneet, kovaäänisiä kun olivat, mutta so what ja sama suomeksi. Ehkä jossain kulttuurialalla heillä oli arvovaltaa, mutta noin normaalikansalainen saattoi taistolaista olla välittämättä.

      Älähdys ei olisi ylipäätään isoimpana tullut kommunisteilta, kyllä maalaisliitto olisi joutunut reagoimaan raskaimman jälkeen, jos tuollaista pyhien arvojen rienaamista olisi sattunut. Yhteistyö- ylistys- ja avunantosopimus olisi vaarantunut. Kokoomus olisi myös haukkua räksyttänyt kimeällä äänellä kuin chihuahua-pentu, mutta ei siitäkään kukaan mitään välittänyt.

      Poista
    30. Vaan ei kaikkea voi asettaa rinnakkain ja sanoa, että leipä ensin, Anonyymi. Myös sirkushuveja tarvitaan. Sitä elämä on, myös henkeä ja mielen nautintoa. Kuka meistä ryhtyy ensin neuvomaan, että tämä nautinto on taidetta, tuo taas ei? Kaikkiin niihin menee rahaa, mitään ei saa ilmaiseksi. Suomeenhan se pytinki tulisi, joten miksi muiden pitäisi maksaa se kokonaan?

      Poista
    31. Kyllä minä tunnistan kokemusperäisesti nuo Tapsan sanat, varsinkin tämän:

      "- - yhteiskunnallinen keskusteluhegemonia on vahvasti heidän (= punavihreiden) käsissään ja jokaisen, joka ei halua leimaa otsaansa, on nuolaistava heitä. 

      - - oli ensin kumarrettava rauhantahtoisen sosialismin suuntaan ja vasta sitten sanottava oma kantansa rakentavalla tavalla." 

      Jos halusi olla ajan hengessä ja älykäs ja edistyksellinen, tuo kosketti. Eri asia, jos oli vaikka kepulainen. Silloin ei ollut niin väliä olla älykäs ja tiedostava. Elämme nyt tuon ajan jälkimaininkeja ja kannamme sen ajan päättäjien hedelmiä..

      Poista
    32. Mä nyt kuitenkin väittäisin että Moses Lipponen vei SDPn kepuista ohi oikealle aitoon amerikan malliin.

      Poista
    33. Niin siis, jos poliitikkoa raaputtaa tai harjaa, sieltä paljastuu tarvittaessa sitä ja tätä. Pätee edelleen. Ihmeen kevyt on loikka toiseen puolueeseenkin, jos ja kun.

      Poista
  13. Iines06 marraskuuta, 2016 22:35

    "Vaan ei kaikkea voi asettaa rinnakkain ja sanoa, että leipä ensin, Anonyymi. Myös sirkushuveja tarvitaan. Sitä elämä on, myös henkeä ja mielen nautintoa. Kuka meistä ryhtyy ensin neuvomaan, että tämä nautinto on taidetta, tuo taas ei? Kaikkiin niihin menee rahaa, mitään ei saa ilmaiseksi. Suomeenhan se pytinki tulisi, joten miksi muiden pitäisi maksaa se kokonaan"

    Häpeätkö sinät itseäsi ja janoat ulkomaalaiten tunnustusta. Kun ulkomaalainen sanoo sinulle, että olet todella fiksu kun annat rahasi minulle, sinä teet sen. Sanoihan ulkomaalainen niin. Kun annat rahasi hänelle, se osoittaa kuinka fiksu olet. Näinhän se ulkomaalainen setä/täti juuri sanoi.

    Näin tämä Guggenheim-vedätyskin toimii. Suomalaisen kulttuurielämän ja taiteen tappioksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, en näe tässä vastakkainasettelua ulkomaat - Suomi. Emmekös me elä monikulttuuria ja rikasta globaalia elämää. Minä nyt ajattelen vain, että Guggenheim juuri on monikulttuuria.

      Älä ota tätä G:a niin vakavasti. Ei se stadilaisiakaan perikatoon vie.

      Poista
    2. Vai onko se pakana niin, että monikulttuuria on vain semmoinen kohtaaminen, jossa me olemme niskan päällä? Mihinkäs se suvainta nyt tässä Guggenheimissa jäi?

      Poista
  14. Pienenä vinkkinä että "pikkukylä" nimeltä Berliini (joka hakkasi lankut guggenheim-oveen, leikkiä kesti 14 vuotta) sai keskiarvoksi koko ajalta:

    - Kävijämäärä 352/vrk
    - Viimeisenä vuotena lipunhinta 4 euroa.


    Miettikääpä kuinka realistisia on arviot Helsingin kannattavuudesta, näitä "laskelmia" pidetään perusteena projektille, jonka mukaan projekti hyväksytään tai hylätään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kuule, ei kaikkea Guggenheimin tuomaa monikulttuurisuutta voi laskea rahassa! Tässä asiassa on sentään realistisia mahdollisuuksia saada voittoa. Koko hankkeen työllistävä vaikutuskin on laskelmien mukaan mukaan melkoista. Katsokaa itse netistä niitä miestyövuosia, joita on esitetty. Eihän se pytinki hengen voimalla nouse ja pykäydy. Se vaan, että arkkitehtuuri kynnyskysymykseksi ja siis uusiksi.

      Poista
    2. Iines ei ole realisti.

      Poista
    3. Siis nyt pitää lukea vain sanat, ei tehdä päätelmiä. Puhun siitä, mitä laskelmia G:sta on tehty tässä uusimmassa kaupungin esityksessä. En puhu siis omista mielipiteistäni. Minulle G on se ja sama, edelleen. En vain vieläkään huomaa, keneltä se olisi pois ja millä tavalla.

      Poista
  15. Massit käyttöön!07 marraskuuta, 2016 10:46

    Minäpä rikiloikkaan ja kukkuu kuinka ollakaan ryhdyn waltarilaiseksi. Laadukkaan julkisen käymälän hinta on 100 000€. Kuinka paljon huojennusta ja helpotusta saataisiin Guggenheimin patenttiin pantavilla rahoilla? Onko tämä kusetusta vai kusen pidättelyä, päättäkää itse. Kaupunki rakentaa yhden vuodessa. Älkää minulta kysykö miksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vain omasta massista07 marraskuuta, 2016 15:17

      Ja rahasta.

      Unohtakaa kaikki muu. Follow the money. Raha, ei taide, on koko homman idea. Uudet, suurelle yleisölle sopivammat luvut on leivottu hatusta, kuten viimeksikin, eivätkä perustu mihinkään

      Poista
    2. Mutta miksi suomalaiselta taiteelta on leikattu ja tälle Guggelille löytyy satoja miljoonia?

      Suomalaiset ovat kuin se neiti eloveena-Iines, joka matkustaa etelään lomalle ja lankeaa ensimmäisen gigolon pauloihin, koska tämä sanoo niin ihania sanoja.

      Poista
    3. Satoja miljoonia? Et ole tainnut edes lukea tuota uutta suunnitelmaa, jonka mukaan valtio ei osallistu ollenkaan rakennuskustannuksiin.

      Guggenheim Helsinkihän on saamassa yhteensä 66,4 miljoonan euron yksityisen rahoituspotin. Museon suurimmat maksajat olisivatkin Guggenheim tukisäätiö ja Helsingin kaupunki. Lisäksi kaupunki ja säätiö perustaisivat yhdessä kiinteistöosakeyhtiön, joka ottaisi 35 miljoonan euron lainan. Lainan kulut kattaisi säätiö ja Helsingin kaupunki takaisi lainan.

      Poista
    4. Jokainen yritys sisältää riskejä, niin myös tämä. Mutta ei sen enempää, vaan mieluummin vähemmän, koska rahoittajia ja vastuunkantajia on laajapohjaisesti.

      Mitä mahtaisi yrittämisestä tulla, jos jokainen tänne perustettava yritys kohtaisi samanlaista vastarintaa kuin tämä?

      Poista
    5. Minä uskon rahoitukseen, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan luojaan. Kaiken se hylkää, kaiken se pettää, yhtään sellaista ei ole, jota se ei jättäisi.

      Helsinkiläinen, maksa ilolla, niin sinulla on taivaspaikka taivasalla.

      Poista
    6. No, totta tämä, vaan mahtaneeko helsinkiläinen edes huomata asian vuoksi mitään lommoa rahapussissaan?

      Poista
    7. Kuten jo aiemmin taisin kirjoittaa niin esillä olevan ehdotuksen luvuilla G:n hinta on jokaiselle helsinkiläiselle n. 200€, minimissään. Paljon enemmän jos kaikki ei osu nappiin. 4 hengen perhe pulittaa siis vähintäin 800€. Käyttökulut päälle. Monille tässä on lommoa ihan tarpeeksi.

      Sikaa säkissä tässä ollaan ostamassa. Huomio kiinnittyy kolmeen asiaan:

      1) suurkaupunki Berliinin tapaukseen josta kerrottiin yllä, jossa siis oli surkea menestys.

      2) emme tiedä juuri mitään siitä sisällöstä mitä hökötyksessä tultaisiin näyttämään. Kohta 1) panee miettimään, että pitkän päälle on odottamasa jonkin sortin pettymys. Luulisi nimittäin, että juuri siellä Guggenheim olisi pannut parastaa, esittänyt kunnon revyyn!

      3) tulevaisuutta on vaikea ennustaa mutta kun katselee mitä maailmalla ylipäätänsä on tapahtumassa ja mikä on Euroopan tila juuri nyt niin …?

      Ehkä riskit voisi jättää ottamatta. Emme Suomessa ole koskaan rauhan aikana olleet näin rajusti velkaantuneita.
      hh

      Poista
    8. Iines07 marraskuuta, 2016 15:42

      "Satoja miljoonia? Et ole tainnut edes lukea tuota uutta suunnitelmaa, jonka mukaan valtio ei osallistu ollenkaan rakennuskustannuksiin."


      Valtiokin on valmis syytämään hankkeeseen kymmeniä miljoonia valtionyhtiöiden kautta, niiden samojen, joissa on säästetty rajuilla leikkauksilla, ulkoistuksilla ja potkujen sumalla. Siis valtionyhtiöt, jotka ovat irtisanoneet satoja ja ulkoistaneet satoja työntekijöitään säästääkseen rahaa, antavat tälle hankkeelle kymmeniä miljoonia. Miksi?
      Kuka tuon päätöksen on tehnyt ja missä? Siinä olisi yksi mätäpaise tutkivalle journalismille. Jos sellaista maassa vielä olisi.

      Poista
    9. Laskelmia jokaisen helsinkiläisen "kuluista" voidaan tehdä, mutta ei kai siitä kenellekään erillistä laskua tule? Eihän moni nytkään tiedä, mikä osa menee kaupungin mihinkin menoon, se vain menee siitä summasta, jonka kaupunki kaupunkilaisilta saa.

      Museohan voisi tämän uuden esityksen mukaan kasvattaa kaupungin verotuloja peräti seitsemällä miljoonalla eurolla, ja se voisi luoda 400 henkilötyövuoden edestä uusia työpaikkoja. Guggenheimin on lisäksi arveltu tuovan kaikkiaan 16 miljoonaa euroa vuodessa.

      Näitä summia siis olen esityksestä lukenut, mutta on tietenkin mahdollista, että kaikki heittää häränpyllyä. En minä sitä kiistä. Mutta siis voittokin on mahdollista, jopa todennäköistä. Kai niillä laskijoilla nyt jonkinlaista asiantuntemusta on?

      Poista
    10. JOS Guggenheim-säätiö ostaisi tontin Helsingin kaupungilta, maksaisi rakennuksen, ylläpidon ja palkat, ei olisi mitään ongelmaa.
      Minäkin olisin mielissäni. Ilman muuta olisi hieno juttu.

      MUTTA tilanteessa, jossa kaupunki on jäädyttänyt oman Helsingin taidemuseon hankitarahat, eli juuri ne joilla ostetaan taidetta suomalaisilta taiteilijoilta, kun samaan aikaan suljetaan kouluja, terveyskeskuksia, kun vanhuksille ei ole varaa hankkia kolmea vaippaa vuorokaudessa jnejnejne. on äärimmäisen härskiä ja irvokasta ottaa säästöillä potkituilta kansalaisilta satoja miljoonia ulkomaalaisille annettavaksi tuosta vain

      Poista
    11. Näin kun esität, kuulostaa karmealta. Mutta. Eivätkö nuo muut ole valtiorahoitteisia, ts. niiden supistukset johtuvat valtion leikkauksista?

      Eli ne leikataan kuitenkin, vaikka Guggenheimia ei tulisikaan. En lisäksi ymmärrä tuota ulkomaille antamista. Mitä annetaan?

      Lue nyt kommenttini tuloista, joita on laskettu Helsingille tulevan. Sivuutat sen kokonaan.

      Poista
    12. Museon on sanottu työllistävän noin 40 henkeä. Lasketaanpa heidän palkkansa ,sillä keskipalkka olisi varmasti lähempänä neljää tuhatta kuin kahta. Siihen päälle työnantajamaksut. Lisäksi helsinkiläiset saisivat maksaa kaikki museoon liittyvät vakuutusmaksut. He saisivat myös maksaa ylläpidon.

      Museon hankinnat maksatettaisiin myös helsinkiläisillä ja hyvän kokoelman hankintaan menisi helposti miljoona pari poikineen. Kaiken tämän päälle helsinkiläiset maksaisivat Guggenheim-säätiölle joka vuosi 9 miljoonaa "lisenssimaksua".

      Poista
    13. Tulot???

      Jos pelkät rakennuskustannukset ovat 120 milj. euroa , sen voin tuplata 250 milj. euroon. (Vertaa länsimetro, ydinvoimala ym)

      Jos keskivertoturisti jättää Helsinkiin sen sata euroa, kuten joissakin arvioissa on esitetty, Kuuggenheim kustannusten kattamiseen tarvittaisiin kahden ja puolen miljoonan turistin ryntäys jo olemassa olevien lisäksi. Tarvittaisiin siis vähintään kaksi miljoonaa turistia ryntäämään Euroopan pohjoisimmassa pääkaupungissa sijaitsevaan museoon.

      Museohanketta on perusteltu turistiryntäyksellä. Kuka uskoo, että EU:n pohjoisimpaan kolkkaan ryntää pari miljoonaa turistia?(Entisten lisäksi) Siitä on kyse.

      Kertauksen vuoksi: Kuuggenheim ei ole tuomassa Suomeen yhtään modernin taiteen klassikkoa. Se ei ole tuomassa Picassoja, Daleja, Rothkoja eikä mitään muitakaan taiteen supertähtien töitä näytille. Tänne ei tule taidetta suunnitelmienkaan mukaan.

      Tänne tulisi DESIGNia. Muotoilua. Nämä muotoilukokoelmat maksatettaisiin helsinkiläisillä veronmaksajilla.

      Mitä sinä Iines haluat? Nojatuoli/lasiesine/kenkä/lusikka/juomalasi/puhelin -näyttelyn?

      Poista
    14. Iines, museon ja sitä kautta kaupungin "tulot" ovat tulevaisuuden kuvitelmia joiden toteutumisesta ei ole minkään sortin varmuutta. Idea on, että G toisi kansainvälisiä turisteja ja nämä käyttäisivät museon ja kaupungin tarjoamia palveluja. Tätä uskoa on hyvä syy epäillä lamaannukseen vajonneessa Euroopassa kun vielä muistaa että G on ilmiselvästi saanut torjuntaa monella taholla. Berliinin kokemus ylempänä on varoittava esimerkki. Voi olla, että Wau-arkkitehtuuriin pohjautuva ajattelu on saapumassa tai jo saapunut kyllääntymispisteeseen. Kun tähän lisää meidän turistikautemme lyhyyden ja perifeerisyyden niin olisi syytä olla varovainen.

      Oma arvaukseni on, että Guggenheim on todellisuudessa helisemässä "taideaarteidensa" kanssa joita maailma on vaikka kuinka täynnä eikä tiedä minne saisi niitä sijoitetuksi. Tämä selittäisi heidän loputtoman, jopa pakonomaiselta tuntuvan sinnikkyytensä. Berliinin tapaus viittaa myös siihen että itse G:n "taidekaan" ei ehkä olisi niin kovin hääppöistä, sensaationhakuista kylläkin. hh

      Poista
    15. Jokaisen pikkulapsenkin PITÄÄ ymmärtää, että 550 000 kävijää vuodessa on vale, aivan kamalan härski vale jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Keisarilla ei ole vaatteita, eipä juuri edes lihaa luiden ympärillä.

      Turhaan me silti näitä puhumme, koska Helsingin Sanomat kannattaa Guggenheimia ja se on tottunut saamaan tahtonsa ´läpi. - Epäilemättä saa, sanokaa minun sanoneen.

      Poista
    16. Anonyymi klo 21.18, sanot, että "Museon on sanottu työllistävän noin 40 henkeä.". Minä sanoin taas kaupunginhallituksen esityksen mukaan: "museo voisi luoda 400 henkilötyövuoden edestä uusia työpaikkoja".

      Turha näistä sanomisista on kinata, sillä tässä on sana vastaan sana. Molemmat ovat ennakointeja, ja sellaisina ne tulee ottaa - myös sinun sanomasi 40 työpaikkaa.

      Sanoohan nyt kuitenkin maalaisjärkikin, ettei moisen kolossin rakentamiseen ja monialaiseen toiminnan ja liiketalouden pyörittämiseen riitä 40 hengen työpanos. Ajattele.

      Poista
    17. Helsinkiin on laskettu poikkeavan melkoinen määrä turisteja, jotka eivät viivy maassamme muutamaa tuntia kauempaa tai jotka eivät poikkea ollenkaan kaupunkiin lentoasemalta. Potentaalia siis olisi.

      Esimerkiksi ristelyturistit viettävät Helsingissä keskimäärin vain neljä tuntia. He jättävät Helsinkiin 65 euroa, muualle Euroopassa 120 euroa. Pääosa rahasta kulutetaan turistikierroksiin.

      Tämä vähäinen euromäärä siis siitä huolimatta, että kaupunki kyllä kiinnostaa ulkomaan ristelyturistia.
      Helsingin ongelmana ei nimittäin ole se, että turistit jäisivät laivaan köllöttelemään – päinvastoin: 96 prosenttia risteilymatkailijoista tulee maihin, kun muun Euroopan keskiarvo on 82 prosenttia. - Käyntikohteet puuttuvat. Sibelius-monumentilla on ruuhkaa.

      Osmo Soininvaara muuten kirjoitti aikoinaan: "Tiedän ihmisiä, jotka ovat tehneet Helsingistä matkan Tukholmaan vain käydäkseen Moderna Museetissa."

      Ja jokin Picasso-näyttely Taidemuseossa muutama vuosi sitten veti nopeasti museon täyteen. Lyhyessä ajassa kävijöitä oli yli 300 000. Olen saletti, että lentoasemalla loisivat odottelijat kävisivät riemumielin katsomassa picassoja tai muita vastaavia taideteoksia. Jopa suomalaista designia. Tai Muumi-näyttelyä. Onhan muumit tuotteistettu markkinatavaraksi, joihin muutkin kuin japanilaiset ovat hulluina.

      Poista
    18. Taide avustaa Perämerellä08 marraskuuta, 2016 11:24

      Näistä rakennuksista on arveluttavia kokemuksia. On silti ala jossa olemme takuulla päteviä, laivanrakennus. Ehdotetaan Guggenheimin uggeleille että täältä pesee telakkateollisuuden tuotteena seilaava potta- ja pyttynäyttelykeskus. Hintaa voidaan verrata jäänmurtajaan joita saa nyt päivän hintaan miljoona euroa/metri.
      Varma on aina varma.

      Poista
    19. Luulen, että potta- ja pyttynäyttely olisi Suomessa menestys. Kriitikot kehuisivat luovaa ja realistista, ajassa olevaa näkemystä. Muut eurooppalaiset sen sijaan tuskin olkiaan kohauttaisivat. Ei kiinnostaisi pätkääkään.

      Poista
    20. Siis Suomessa taiteen huippu olisi semmoinen performanssi, jossa olisi Töölönlahdella uiva potta- ja pyttynäyttely - potat olisivat jättipottia ja riemunkirjavia, mielellään sateenkaaren-, ja yhdellä pytyllä tai potalla istuisi ilmiselvä transihminen, toisella Tom of Finland ja kolmannella vaikka namusetä pussit kädessä ja neljännellä itse paljasrintainen Lesbos lyyroineen. Rannalla heiluttaisi Paavo Arhinmäki lippua. Tämä varmasti aiheuttaisi suomalaisessa taideväessä runsaaasti värinöitä ja kriitikot riemastuisivat.

      Poista
    21. Perintä merellä avustaa08 marraskuuta, 2016 13:29

      No, vaikka niin. Silti seilaava, sen ei tarvitse rajoittua Juutinrauman siltaan mutta vähintään olisi hyvä käydä ruotsinlaivalla kurkistamassa miten nyhtörahat saadaan yleisöltä talteen.

      Poista
    22. Se suosittu Picasso-näyttely oli muuten Ateneumissa.

      Poista
    23. No, Ateneumhan on taidemuseo. En uskaltanut kirjoittaa Ateneum, kun muistelin nimen vaihtuneen. Mutta sitä tarkoitin. (Ennen pyrittiin Ateneumiin, nyt jonnekin Taikiin tms.) Anteeksi maalaisuuteni.

      Poista
    24. Hyvää ja mielenkiintoisempaa taidetta löytyy Tallinasta. Kumu'ssa on "modernimpaa" taidetta kuin Kiasmassa ja sisältörikkaampia näyttelyitä kuin Atskissa tai Tukholman Modernassakaan. Tallinaan pääsee laivalla eestaas halvimillaan Hgistä noin kympillä, nykytaiteen näyttelyihin lippu 3€ ja koko museoon 6€.

      Poista
    25. "Emme Suomessa ole koskaan koko rauhan aikana olleet näin rajusti velkaantuneita"

      1. Kansantalous on aivan eri asia kuin kotitalous. Tämän kun ymmärtää, käsittää jo paljon.
      2. Eurotalous perustuu velkaan, valtioiden keskinäisiin takauksiin ja lainoihin. Suomi on syvällä tässä rahaliitossa (takaajana, saajana ja velallisena). Lainaa annetaan vain sille jolla katsotaan olevan varallisuutta niin paljon, että lainanantaja uskoo saavansa omansa takaisin. Tällä hetkellä lainarahaa saa miinuskorolla, käytännössä ilman korkoa. Valtio on aina velkaa ja sillä on myös saatavia (Suomi saa myös joka vuosi) sekä omaisuutta.

      Velka merkitsee rahaa, omaisuutta. Velattomuus rahattomuutta. Siten toimii eurotalous makrotaloudessa.

      Poista
    26. Anonyymi klo 15,27, näin varmaan on, että Talllinnasta löytyy kiinnostavaa ja modernia taidetta, yhtään en epäile, päinvastoin.

      Olen tehnyt samanlaisia havaintoja ilmaisevan taiteen sisällöistä ihan klassisilla kylpylämatkoillani ympäri Viroa. On monenlaisia pieniä taidepuljuja ja pajoja. Olen ajatellut, että miksi me pidämme Viroa itseämme alempana olevana valtiona, miksi meillä on jonkinlainen alentuva suhtautuminen Viroon.

      Aivan turhaan. Virossa voisi aivan hyvin asuakin. Virossa on rohkea, elävä ja positiivinen ote kaikenlaisessa ilmaisussa. Suomessa ei päästä irti harmaasta ankeudesta. Missään taidelajissa. Kirjallisuuskin on meillä sitä parempaa, mitä enemmän se kuvaa köyhyyttä, sukupuolisia variaatioita, muukalaisuutta ja muuta ankeutta.

      Mutta siis, nyt ei ole kyse siitä, missä on hyvää taidetta, vaan kyse on Suomen mahdollisuuksista esitellä taidetta ja edistää maamme vetovoimaa.

      Poista
    27. Ano klo 15:46, Juu, kreikkalaisilla vasta meneekin hyvin, heihin on luotettu lainan ottajina, on ymmärretty että maksavat kaiken takaisin!!

      Et kai ole Alexin nimimerkki? hh

      Poista
    28. Ne rahat jotka IMF ja EKP Kreikkaan antoi eivät menneet kreikkalaisille vaan Kreikan budjetin kautta saksalaisille ja ranskalaisille pankeille. Etkö sinä hyvänen aika tätä tiedä?

      Suomen sopimukset pitävät, saamme joka vuosi jo nyt saataviamme takaisin.Raha, velat ja saatavat, kiertävät Euroopassa. Kreikalla on monia ongelmia, mutta myös Italia, Espanja ja Portugali - kaikki etelä-euroopan maita - kärvistelevät IMF:n ja EKP:n kurituspolitiikan kourissa. Valtava massatyöttömyys, satojen tuhansien maastamuuttoa muihin EU maihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin (tästä massamuuttoliikkeestä tuli parisen vuotta sitten dokkarisarja yleltä).

      Suomen velka-aste ei ole lähelläkään kriisivelkaisuutta. Jopa Saksa on paljon velkaisempi maa ja siellä tykyttää lisäksi pankkikriisi.

      Meillä ei voi enää kuin vain seurata kuinka keskiluokka pienentyy ja kurjistuu. Se onkin ollut poikkeuksellisen suuri, muihin Euroopan maihin verrattuna.

      Poista
    29. Pahin on vasta edessäpäin. Taloudessa. Se mitä tapahtuu ei ole niiden ihmisten syytä, jotka pakenevat sodan mielettömyyksiä.

      Poista
    30. Olet kuin Keitele anno dazumal. Hän tuli sentään järkiinsä. Se siitä sitten. hh

      Poista
    31. Anonyymi klo 19.41, ihmettelen, ettet ole politiikassa mukana, kun tiedät kerran kaiken. Herranen aika, Suomihan nousisi suosta, jos valittaisiin sinut valtiovarainministeriksi!

      Poista
    32. Ettekö usko omaa pankkikorttianne?
      Kun nostatte rahaa tililtänne, valitsette Debit (tarkoittaa velkaa, latinalainen verbimuoto on debet). Jos nostatte luottokortilta rahaa, valisette Credit (lat. credit uskoo/luottaa).

      Tämä muutos tuli kun siirryimme markasta euroon. Euro muutti rahasysteemin. Mullisti talouden. Veloilla luodaan rahaa. Siksi korot ovat nyt lainoissa miinuskorkoja, paitsi kun yksityinen ihminen ottaa velkaa. Pankki ottaa pienen koron. Valtion velat ovat korottomia.

      p.s en ole poliitikko, en ole pyrkimässä politiikkaan.

      Poista
    33. Veloilla luodaan lisää velkaa, ja tähän kierteeseen on moni nuori erehtynyt mukaan. Kun velka kasvaa koko ajan, kasvaa myös velan korko. Kun velkaa on luottorajaan asti, ollaan liemessä kun debitpuoli on samaan aikaan tyhjä. 

      Lisää lainaa on sinun suosituksesi vai? En suosittele kyllä kenellekään kansalaiselle velanottoa enkä luotolla elämistä. Itse vältän luottopuolen käyttämistä kuin ruttoa. Ja jos käytän esimerkiksi harkittuun ja etukäteen tarkoin budjetoituun objektiivin ostoon luottopuolta, lyhennän luottoa aina enemmän kuin laskussa on. Olen periaatteessa ilman, jos en debitillä pärjää.

      Poista
    34. PS En tiedä lukuja, mutta pikavippiahdingossa on hirveän moni nuori. Jotenkin heille on kasvanut asenne, että kaikki pitää saada tässä ja nyt, ja luotolla voi saada kaikkea, mitä mieli tekee.

      Toinen asia, johon ihmisiä on ajautunut, ovat ylisuuret asuntovelat tai pitkäikäiset lainat. Ihmisiä opetetaan Ruotsin mallin mukaan elämään ikuisessa velassa, jolloin velkoja ei edes yritetä maksaa pois. Materialismin riemuvoitto!

      Poista
    35. Mistä se Suomen valtion velkaraha tulee? Keneltä valtiomme lainaa rahaa? Tänäkin vuonna otettiin velkaa yhtä paljon kuin viime vuonna.

      Miksi Euroopan keskuspankki (EKP) ostaa joka kuukausi 80 miljardilla eurolla valtioiden velkakirjoja (noh, valtioiden velka pienenee sillä tempulla, myös Suomen velat). Mihin ne velkakirjat sitten joutuvat? Katoaako velka kokonaan?

      Poista
    36. EKP haluaa, että raha liikkuisi ja siksi se on antanut pankeille rahaa tyrkättäväksi eteenpäin lainoina yksityisille. Lainaraha on EKP:n tapa elvyttää taloutta.

      Poista
    37. Ei ole hyvä asia velkaannuttaa kansalaisia.

      Kun nuori perhe saa pankilta lainoja kymmeniksi vuosiksi, myös kulutusluottoja, sitoo pankki perheen isoon oravanpyörään, josta on vaikea päästä pois. Lapset viikon vanhoina tarhaan ja vanhemmat kahteenkin työpaikkaan kumpikin.

      Enpä haluaisi enää olla nuori ja aloittaa tuosta kurimuksesta!

      Poista
  16. Täsmennän vähän väitettäni, jossa vertasin nykyistä ilmapiiriä suomettumisen aikaan - ja väitin julkista keskustelua hallinneen silloin taistolaishegemonian ihan samoin sitä nyt hallitsee punaviherhegemonia.

    En tietenkään tarkoittanut, kuten Riku näköjään oletti, että vain taistolaiset olisivat sitä keskustelua suitsineet ja hyökänneet väärinpuhujan kimppuun. Heitä oli kuitenkin niin vähän, ettei se olisi onnistunut, tässä olen samaa mieltä.

    Kyllä ne tuomitsijat olivat ihan tavallisia pulliaisia kaikista vakavasti otettavilta tahoilta, jotka todistivat oikeaoppisuuttaan lyömällä tyhmiä puhuviin pysyvän leiman spitaalisuuden merkiksi.

    Nykyään on sama meininki. Eihän esimerkiksi Orpo tai Rinne tai Haglund tms ole mitenkään punavihreä, tuskin edes uskoo heidän aatteeseensa, mutta oikeaoppisuutta todistetaan pontevasti tuomitsemalla aina tilaisuuden tullen jokainen, joka ei usko monikulttuurisuusoppiin.

    Räikeimmillään se näkyy siinä, että punaviherkellokkailla on otsaa vaatia jokainen, ja etenkin Soini persuineen, allekirjoittamaan heidän laatimansa julistus, jossa monikulttuurisuus julistetaan arvostelun tuolla puolen olevaksi jumalansanaksi.

    Vai voiko tässä maassa arvostella monikulttuurisuutta saamatta vihapuhujan tai tyhmän leimaa? Voiko arvostella islamia, ellei samalla vakuuta sen perimmäistä rauhantahtoisuutta?

    Minun mielestäni pitäisi voida.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, jos saa tyhmän leiman otsaansa, saattaisi tehdä hyvää katsoa peiliin ja harjoittaa itsekritiikkiä fobisten asenteidensa korjaamiseksi ja suhteellisuudentajun vuoksi.

      Poista
    2. Nykyään vaan foobikon tai jonkin -istin poltinmerkin saa otsalohkoonsa kovin helposti. Leimakirveet heiluvat kiivaaseen tahtiin. Joskus saattaisi olla hyväksi, että sitä peiliä katsoisi vähän jokainen, peilin tarjoajakin.

      Poista
    3. Meinaatko, anonyymi, että kun suomettumisen ihanina aikoina väitin Viroa miehitetyksi maaksi, jossa NL toteuttaa härskiä venäläistämispolitiikkaa, olin tyhmä? Ja olisi pitänyt harjoittaa itsekritiikkiä moisen neuvostovastaisuuden takia?

      Näin ne kaltaisesi silloin todellakin väittivät. Kiva huomata, etteivät he ole mihinkään kadonneet, voivat paksusti paksuine puheineen.

      Poista
  17. Muistan vieläkin häpeällä, miten punainen parrakas poikaystäväni hyökkäsi jossakin krouvissa samassa pöydässä istunutta sotaveteraania vastaan. Hän syytti kaikkia sotineita suomalaisia sotahulluiksi kiihkoilijoiksi. Hän oli myöhemmän käsitykseni mukaan stalinisti.

    VastaaPoista
  18. Potentiaalia Helsingin Guggenheimin kävijämääriin on epäilemättä valtavasti, - eikös ihmisiä ole jo seitsemän miljardia ja mahdollista on, että avaruudessakin on tuntemattomia sivilisaatioita. Ajatella, jos kaikki yhden jätskitötterön Helsingissä söisi! Aivan hirveen paljon fyffeä!

    Tuolla lailla, Tapsa, asia laajenee 70-luvun ajankuvaksi, johon taistolaiset olivat vain hyvin pieni lisämauste. Eikö kaiken sen hurma- ja neuvostohenkisen puheen takana ollur suuri ja mahtava idänkauppa ja siten vuorineuvokset.

    Siinä olen samaa mieltä, että puhdasoppisuuden vaatijia on aina erittäin paljon, eivät he koskaan katoa, vaikka aatteet ja uskomukset ajan saatossa vaihtuvat.

    Helsingin Sanomien jatkuvasti tekemä "maahanmuuttovastaisuuden" ja rasismin sanominen samaksi asiaksi on kuin suoraan jostain dystopiasatiirista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, joo - tarkoitukseni ei siis todellakaan ollut syyttää asiasta vain taistolaisia, vaan ainoastaan kuvata ajanhenkeä, ja siksi valitsin termiksi "taistolaishegemonian". En keksinyt parempaa.

      Se kuvaa minusta niin osuvasti sitä mielentilan vääristymää, jollaisen vallassa (toki muuten erilaisen) nytkin selvästi elämme.

      Voihan olla, että tällainen joukkopsykoottinen laumasieluisuus kuuluu ihmisluontoon. Muuten on vaikea ymmärtää maailman tapahtumia.

      Poista
  19. ANO 04 marraskuuta, 2016 21:06 saa mielipiteelleen tukea minulta. Kirjoitin sinne hänen kommenttinsa vastauskommenttien hännille oman versioni asiasta. Mutta eihän se siitä kommenttiviidakosta millään löydy. Joten tyydyn nyt vahvistamaan Anon mielipiteen: TULE GUGGENHEIM!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helsingin vihreät ovat syöneet sanansa ja ryhtyneet kannattamaan tätä veronmaksajien kannalta tuhoisaa hanketta. Sinänsä tämä on täysin normaalia vihreille. Vihreät ovat maamme puolueista kaikkein moraalittomin ja selkärangattomin luopioryhmä, jonka myy tukijansa, äänestäjänsä ja periaatteensa milloin tahansa, jos hinnasta sovitaan, tai muuten vaan.

      Poista
    2. Anonyymi, jospa ei liioitella: ei Guggenheim kenenkään taloutta tuhoa. Yksittäisen kansalaisen arkielämä ei muutu mitenkään, eikä kotien talous heilahda laskusuuntaan, koska veroprosentti ei tämän vuoksi Helsingissä nouse.

      Poista
    3. Helsingillä on yksi kukkaro. Rahat menevät sinne minne poliitikot päättävät niiden menevän, olivatpa ne millä momentilla tahansa. Poliitikot päättävät siirretäänkö Guggenheim- miljoonat vanhusten hoitoon, vai otetaanko vanhuksilta satoja miljoonia amerikkalaiselle yksityissäätiölle.

      Kuka haluaa antaa yksityiselle amerikkalaissäätiölle miljoonia euroja veronmaksajien rahaa tässä taloustilanteessa? Kyse on vain ja ainoastaan tästä.

      Poista
    4. Rinnastuksia voisi tehdä toisinkin: otetaanko G-varat vaikka kaupunkisuunnittelusta, jolla keskustan luonnonpuistikot ja metsiköt pantaisiin miljoonilla euroilla matalaksi betonibunkkereiden ja asvalttiteiden alta. Mieluummin kai yksi puurakenteinen Guggenheim.

      Vaan siis manipuloivia rinnastuksia on turha tehdä. Vanhuksilta leikataan ilman Guggenheimiakin, samoin kouluilta.

      Poista