27.4.2017

Kuinka monta mahaa lehmällä on?


Edellisen juttuni keskustelussa sain kommentoijalta ankarat moitteet siitä, että pilkkaan aina kaikkea ja olen negatiivinen. Että voisiko kirjoittaa toisella tavalla, positiivisesti?

Vaikeaa se on, mutta koetetaan nyt. Iloitkaamme vaikka uusista ministereistä, eikö totta? Miksi aina tosiaan pilkata, haukkua ja valittaa päälle, kun voi suhtautua asioihin valoisasti ja hyvää ilmaa levittäen. Kommentoija on oikeassa, pilkka pois, hyvät kehiin.

Uudelta maatalousministeri Jari Lepältä kysyttiin, montako mahaa lehmällä on. Eipä ministeri tiennyt. Tästäkö lehdet repivät jo lööppiä. Tiesittekö te? Vähän vaikea olla positiivinen, kun lehdet ovat negatiivisia. Mutta siis,  hyvä kun saadaan uutta verta maatalouspuolelle. Onnea Lepälle - sopiva nimikin miehellä. Leppä, Lepikon torppa, lepikko. Mökkirannassa on leppiä ja tiedoksi luuleville: punkit eivät elä lepän oksilla, vaan ruohikossa!

Uudella oletetulla kulttuuriministeripuolueella, perussuomalaisilla, taas on kultttuuriministeriehdokkaaksi tarjolla aito humanisti, historisti,  maisterismies Sampo Terho, joka esiintyy lisäksi kohteliaasti ja kauniisti.

Eikös vaan lehdissä jo riekuta, että perussuomalaisilla ei ole kulttuuriohjelmaa ja viitataan suvivirteen, että se on persujen ainoaa kulttuuria. Tämä onkin tuhannen totta. Kun ajattelee vaikka ylioppilas Paavo Arhinmäen kulttuuriministeriohjelmaa ja saavutuksia alalla, Sampo Terholla on kiinniottamista.  Vaan nähdään tämäkin asia valoisasti. Siitä vaan soittoja Arhinmäelle, niin toki veli veljeä neuvoo. Ja olihan meillä opetusministerinäkin missi, Tanja Karpela, joka ei tainnut tehdä kovasti tuhoa tehtävässään. Annetaan ihmisille mahdollisuus! Ilon kautta.

Turhan negatiivisesti on lähestytty muuten juhlarahaakin, joka kiellettiin. Mehän emme ole yksin kolikkojen kieltolinjalla. Ranska raivostui Waterloo-kolikosta ja Saksassa ärsytti juhlaraha, jossa kuvattiin DDR:n valtapuolueen synty. Suomen pikku kolikkohan on sitä paitsi lavastettu, koska ammuttavat hymyilevät siinä rentoina.

En malta olla sanomatta - toivottavasti ette koe tätä negatiivisena, että ei kai sisällissodan hirvittävimmän tapauksen kuvaaminen juhlarahassa ole kovinkaan ystävällinen  teko. Sehän avaa taisteluhaudat uudelleen ja saa ihmiset tappelemaan jälleen siitäkin, että kuka sen sisällissodan aloitti ja kuka puolusti ja ketä tai mitä puolusti ja kuka murhasi Pinsiön paronin tai isoisän pienen punaveljen. Sisällissota mikä sisällissota, ei siinä enää mitään harjattavaa ole. Kolikkoon sopisi jokin rakentava aihe: suo, kuokka ja Jussi, kuten joku jossain ehdotti.

Iloiseksi lopuksi todettakoon, että työttömyys on taas piirun verran vähentynyt ja poliisikoira Körmy on pelastanut kuopiolaismiehen varmalta paleltumiskuolemalta metsästä. Sekin on hienoa, että vappuna sataa räntää. Ei tarvitse vielä herätä talviunesta, vaan voi edelleen kääriytyä toppatakkiin ja villahousuihin.

(Maalaus Marc Chagall)

211 kommenttia:

  1. Kulttuuriväen pelastus saattaa hyvinkin olla se, että persujen puheet ja teot eivät ole juurikaan käyneet yksiin. Tanjan nimittäminen aikoinaan ministeriksi oli ainakin minulle tyrmistys. Kai se jonkinlainen palkkiovirka jostain oli. Mikä merkitys ministerillä ministeriön pomona sitten on, virkamiehethän siellä työt ja suurimmat ohjaukset tekevät.

    Satavuotisrahaan olen leivästi negatiivinen. Toisaalta ymmärrän historoitsijaa, joka ihmetteli, pitääkö juhlavuosi olla vain kukkapuskia. Juhlaraha on joka tapauksessa merkityksetön, itse en sellaisia ainakaan aio hankkia, kuvasivat sitten ihan mitä vaan. Töistä yritän hankkia tavallisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juhlavuoden ei tarvitse - eikä saa - olla vain kukkapuskia. Tästä ei mielestäni tässä olekaan kysymys.

      Minusta juhlarahan aihe ei ole neutraalisti käsittelty, kun ajatellaan sitä, että sisällissodassa on kaksi osapuolta. Aatemaailmathan sodassa löivät yhteen, ne perinteiset kaksi.

      Olkoon molemmilla sodan osapuolilla sanansa sanottavana, jos kipeä aihe otetaan teemaksi. Huolimatta siitä, kumpi teki enemmän ruumiita. Selvää on kuitenkin, että molemmat osapuolet tekivät hirmutekoja. Juhlarahan aihe ei ole hyvä, jos se repii eikä yhdistä. - Tästä tässä on minulle kysymys.

      Poista
    2. Miksi historiasta ei saa puhua . Ei se tehty muutu. Odottaisin juhlavuonna nostettavan voimakkaammin esille myös hiljaiset ja historiassa vaietut tarinat sekä tavallisten ihmisten tekemiset. Mutta ei . Emme pysty tuppisuu suomalaisina keskustelemaan.Tämä kansa vaikenee.



      Poista
    3. Anonyymi, puhe on eri asia kuin juhlaraha. Tuollainen kolikko lyödään kerran sadassa vuodessa, puhetta piisaa vaikka vuoden joka päivälle.

      Juhlavuonna voisi järjestää enemmänkin erilaisia näkyviä ja arvovaltaisiakin puheareenoja, joilla voisi olla teemana nimenomaan historian tapahtumat, solmukohdat ennen kaikkea.

      Mutta mielellään ei A-studion järjestämänä, vaan täysin puolueettoman tahon.

      Poista
    4. Juhlaraha toi esiin kieletyt aineet. Kapinan aikaiset ihmiset ovat jo hautumaalla.. kaikki.
      Mutta heidän tekosista ei saa tehdä juhlarahaa tai heidän sodastaa ei saa olla mitään mieltä.
      Suomi on yhden totuuden maa taas kerran.

      Vanhoilta ukoilta yritin kysellä jatkosodasta, mutta eivät kertoneet. Oli kotiuttamisvaiheessa kielletty puhumasta mitään sodasta. Ettei ryssä suuttuisi.

      Poista
    5. Olemme kaikki koulukiusaajia.Eiväthän läheskään kaikki punaiset olleet oikeasti kommareita, ja vielä harvemmat valkoiset olivat oikeasti lahtareita.

      Poista
    6. Taidat käsittää tahallasi nyt väärin, Anonyymi.

      Kukaan ei ole kieltänyt puhetta eikä asian esille ottamista. Sana on varmasti vapaa kaikkialla tästä aiheesta.

      Kyse on juhlarahasta Suomen kunniaksi. Teloitus on häpeällinen ja väärä teko.

      Poista
    7. Iines, Iines, miten iloinen kirjoitus! Halolla päähän sitä, joka väittää ettet osaa kirjoittaa positiivisesti. Kun luin tämänkertaisen tekstisi, hymyilin koko ajan. Melkein nauratti. Kuka uskaltaa sanoa, että politiikka on totista asiaa. Sehän voi olla suorastaan naurettavaa, jos sen oikein osaa ottaa!

      Poista
    8. En käsitä väärin ja en myöskään tahallisesti.
      Miksi suomen vuoden 1917 kapinaa ei voi vielläkää käsitellä? Heti joku järkyttyy.
      Kuka muistaa että -60, -70, -80, -90 ja 2000 luvulla olisi historiamme synkkiä aikoja käsitelty vaikkapa kouluissa historian tunnella.Tai äidikielen tunneilla. Itse en ainakaan ole kuullut puhuttavan muuten kuin että siitä kiellettiin opettajien taholta keskustelemasta.

      Poista
    9. Kiva, Liisu, huomasit ilon! Toivottavasti muutkin huomaavat.

      Anonyymi, koetapas nyt, hyvä ihminen, käsittää, että juhlarahaan painettu tappaminen ei ole käsittelyä, käsittelyä on se, kun puhut asiasta muitten kanssa, siis sisällissodasta, et juhlarahasta.

      Poista
    10. Minä käsitän aivan hyvin .
      Se on vain kuva siinä juhlarahassa . Taiteilija on käyttänyt taiteilijan vapautta. Niin ei saa puhua historiasta , ei saa puhua kapinasta , ei saa juhlarahasta.

      Suomen perustuslakihan takaa, että "tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu". Se tarkoittaa, että jokaisella on oikeus harjoittaa taidetta kenenkään siihen ennakolta puuttumatta. Tekijällä on oikeus valita aihe, menetelmä ja ilmaisutapa vapaasti.

      Nyt joku Orpo puuttui nololla tavalla tähän taiteen riippumattomuuteen, kun vasemisto intoutui latelemaan sosiaalisessa mediassa tuohtuneita mielipiteitään. Myös metia kysyi asiasta mielipidettä sisällissotaan syvästi perehtyneeltä, ansioituneelta historiantutkijalta – mutta eivät taiteen asiantuntijoilta.

      Poista
    11. Jos Francisco de Goyan olisi elänyt suomessa ja maalannut taulunsa "Toukokuun kolmas 1808 ". Niin voi sitä järkytyksen määrään. Se taulu olisi tuhottu.
      Olen nähnyt sen Madridissa (Museo del Pradon).

      Poista
    12. Suomessahan punaisten valta Helsingissä oli keskeyttänyt kaiken taidetoimminnan, ja vasta myöhemmin senaatin toimesta taidetoiminta elpyi.

      Kuvataiteilijat olivat sivussa sodan ajan, sillä heille sota oli kova paikka, henkinen järkytys. He tukivat pääasiassa valkoisia, hiljaisesti. Näin ollen vuoden 1918 vuoden tapahtumia kuvaavia maalauksia ei ole paljon, kumpaakaan puolta kuvaavia, eikä niitä netistään löydä.

      Vaikuttaa siltä, että tätä sotaa ei kumpikaan osapuoli halunnut myöhemminkään muistella. Jonkin verran enemmän löytyy kyllä kirjallisuutta näistä tapahtumista, niin kuin tiedämme.

      Goya olisi tietenkin Suomen kansallistaiteilija upeine töineen. Joku postimerkki painii koko lailla pienemmillä tasoilla.

      Poista
    13. Anonyymin väite taulun tuhoamisesta sai minut miettimään, montako taideteosta Suomessa ylipäätään on tuhottu liian järkyttävinä tai poliittisesti epäsovinnaisina... voihan niitä olla, mutta ei tullut äkkiä mieleen yhtäkään.

      Päinvastoinhan Suomi saa olla ylpeä siitä, ettei meillä kaadeta patsaita poliittisten tuulten kääntyessä ja vallan vaihtuessa. Keisari seisoo yhä Senaatintorilla ja rauhanpatsas Hakaniemessä.

      Näin tekee kansa, jolla on itsetunto kunnossa.

      Poista
    14. Niin , tarkoitin kyllä Francisco de Goyan taulua . Väitän että sillä olisi sama kohtalo kuin juhlarahalla. Ministeri sanoisi "mauton".Jos ei kaadetaa patsaita , kaadetaan omien taiteilijan kolikoita.

      Vertaileminen on ominaista lapsille: kuka on suurin, rikkain, kaunein, viisain, jne.
      Toisaalta ollaan niin mahtavia sotureita, jotka pistivät ryssälle kampoihin talvisodassa ja toisaalta ei yhtään mitään muihin Euroopan maihin verrattuna.

      Erään kaskun mukaan suomalainen kysyisi ulkoavaruuden olennoltakin ensimmäiseksi "What do you think about the Finns?"

      Näin ei tee kansa, jolla on itsetunto kunnossa. Sori Tapsa ... muuten arvostan kyllä sinun mielipiteitä.

      Poista
    15. Goyan taulua minäkin tarkoitin, ja tietysti myös Tapsa, eihän ole muuta Goyaa kuin tämä espanjalainen F.de Goya.

      Jos oikeasti ymmärtää asioita syvällisesti ja avarasti, tajuaa toki sen, ettei taulussa aihe ollut kummastelun kohde, vaan konteksti, luomuksen paikka tietyssä tilanteessa.

      Ainahan murhia ja sotia ja kuolemia on kuvattu, eikä siinä ole mitään kummallista. Katso Lemminkäisen äitiä tai lukuisia tauluja historiallisista murhista ja väkivallanteoista. Kiehtovia upeita maalauksia!

      Vain konteksti on nyt tässä tärkeä: kansakuntamme juhlaraha, meitä kaikkia yhdistävä asia. Ei se ole kaukainen sisällissota, eikä mikään sota, jossa veljet tappavat toisiaan.

      On lukuisia muita tilanteita, konteksteja, joihin sisällissodan kauheat tapahtuvat sopivat käsiteltäviksi: maalaustaide, kirjallisuus, musiikki, erilaiset teemapäivät ja symposiumit jne.

      Toivottavasti nyt ymmärrät, ettei monillakaan ole kyse aiheen tuomitsemisesta.

      Poista
    16. Siis 100 vuotta eli neljä sukupolvea sitten tapahtunut sotaa ei voi pistää kolikkoon? Se on suomen historiaa , ei nykypäivää.

      USA:n täyttäessä 200 vuotta 70-luvulla siellä esitettiin juhlallisuuksien yhteydessä panoraamoja muun muassa sisällissodasta muistopaaluna kansakunnan historian vaiheista eikä moinen nostattanut tunneaaltoja sen paremmin pohjoisissa kuin eteläisissäkään osavaltioissa.Suomessa historia on näköjään edelleen liian lähellä ja se osoittaa kuinka suuri asia oli ollut kyseessä. Haavat eivät vieläkään ole parantuneet.Valitettavasti.

      Poista
    17. Aivan hyvin voi, jos juhlaraha on objektiivinen ja esittää molemmat maansa osapuolet puolueettomasti. Vaikka niin, että kumpikin tähtää toistaan. Kyseessähän oli veljessota, sisällissota, sota. Ei vapaus- eikä kansalaissota. Ehdotan siis Suppaselle sitä, että panee veljet vastakkain, jos tahtoo tuon sodan kuvan juhlarahaan.

      Poista
    18. Vapaussotamyyttiä voitaisiin käyttää myös sodan punaisen osapuolen näkökulmassa, koska työväestö taisteli saksalaisia joukkoja vastaan.
      Ja olihan siellä venäläiset myös sotimassa.

      Poista
    19. Juu, ja saman kaavan mukaan termiä kansalaissota voitaisiin käyttää myös valkoisen osapuolen näkökulmasta, koska se puoli taisteli venäläistä aatejärjestelmää vastaan.

      Minusta kyseessä on vain ja ainoastaan sota, sisällissota. Muut nimitykset ovat ymmärrettäviä, mutta eivät rehellisiä.

      Poista
    20. Minä en ole vieläkään toipunut Suomen sodan(1809) lopputuloksesta ja Kustaa IV Adolfin, Ruotsin kuninkaan, heikkoudesta. Surkea sodanjohto aiheutti monen suomalaisen kuoleman, ja ikävänä bonuksena alueemme joutui Venäjän hallintaan. Jaksamista!

      Poista
    21. Anonyymi nro 10.36 harrastaa neuvostoajoilta tuttua ennakoivaa historian tulkintaa (vrt. talvisodan syy) ehdottaessaan myös punaisten käyneen vapaussotaa.

      Sodan kulkuhan meni vuonna 1918 näin: tammikuussa punaiset nousivat kapinaan, helmikuussa saapuivat maahan suomalaiset jääkärit Saksasta ja vasta maaliskuussa saapuivat saksalaiset joukot Suomeen.

      Toisaalta koko sodan syntyä ei voi ymmärtää vain Suomeen keskittyen. Se liittyy niin kiinteästi maailmansodan loppurytinöihin ja etenkin bolshevikkien vallankaappaukseen, jota ilman koko sotaa ei olisi edes käyty.



      Poista
    22. Anonyymi nro 13.46 on oikealla asialla, mutta jää puolitiehen.

      Minun sieluani jäytää yhä Nuijasota (1596), joka puhkesi ruotsalaisen Kaarle-herttuan petoksesta: vallanhimossaan hän houkutteli pohjanmaan talonpojat turhaan ja tuhoon tuomittuun kapinaan laillista esivaltaa vastaan.

      Ilman sitä Suomi olisi ehkä itsenäistynyt Ruotsista jo silloin, jolloin juhlisimme nyt kapisen sadan vuoden sijasta mahtavaa 420-vuotista itsenäisyyttä!!!

      Ja se sotamarski, jonka kuva komeilisi joka seinällä, ei olisi venäläiskenraali Mannerheim, vaan jalo ja isänmaallinen Klaus Fleming! (Enteellisesti molemmilla suvuilla on ollut sama kartano - Louhisaari.)

      Miettikääpä tätä. (Kaiken lisäksi tässä on enemmän totuutta kuin pilaa.)

      Poista
    23. Olen miettynyt Kaarle XII toilauksia Pultavassa... Valtaosa kaatuneista oli suomalaisia.
      Myös tämä on järkyttänyt minua.

      Poista
    24. Mieltäsi rauhoittaaksesi sinun kannattaisi lukea myös Kemppistä ja muita oikeaoppisia historoitsijoita, joiden mukaan koko Suomi ja suomalaisuus on 1800-luvun kansallisromantikkojen aikaansaannos - siis keksitty asia.

      Valtaosa Pultavassakin kuolleista oli siis Itämaassa asuvia ruotsalaisia.

      Poista
    25. Marraskuussa 26 p:nä ,vuosilukua en muista sattuivat järjestetyt nk. "Mainilan laukaukset", joista Suomea syytettiin..
      Kuinka minä voisin rauhoittua tästä traumasta?

      Poista
    26. Nuijasodan aikoihin oli vain Ruotsin kuningaskunta ja nykyinen Suomi oli Ruotsin itäinen osa.

      Venäjän ja Ruotsin välinen sota 1808-1809 päättyi siihen, että Ruotsin itäinen osa (nyk. Suomi) siirtyi Venäjälle. Suomesta tuli autonominen (1809 Haminan rauha) suuriruhtinaskunta.

      Suomen suuriruhtinaskunta oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa nykyisen Suomen valtion alueella yli 100 vuoden ajan (vv 1809–1917). Ja SE oli nykyisen itsenäisen Suomen edeltäjä, koska täytti jo osan itsenäisen valtion kriteereistä.

      Nuijasodan aikoihin Suomella ei ollut minkäänlaisia realistisia mahdollisuuksia itsenäistymiseen omaksi valtioksi.

      Poista
  2. Työttömyys ei ole vähentynyt. Työtönstatuksella olevien määrä on vähentynyt. Muutama tuhat yli kuuskymppistä sai "armahduksen" ja pääsi ennen aikaiselle eläkkeelle. Eläkelaki muuttui tämän vuoden alusta. Nyt 61-vuotiaana voi lähteä osa-aikaeläkkeelle jos haluaa. Noin kolmannes kaikista työttömistä on yli 55-vuotiaita, osa lähempänä kuuttakymppiä kuin viittäkymppiä. Joten. Sitä kutsutaan "luonnolliseksi poistumaksi" kun ikääntyneimmät siirtyvät toiselle "statukselle", siis eivät ole työmarkkinoilla. Lisäksi yli 100.000 työikäistä on jo poistunut/poissa työmarkkinoilta, hankkivat siis elantonsa kuka mitenkin. Aikamoista tuhlausta! Mutta iloitkaamme, siitäkin. Jippii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä työttömyys on vähentynyt. Vuosi sitten työttömyysaste oli yli 10 prosenttia, nyt maaliskuussa 9,6 prosenttia. Työllisyysaste oli 68,8 prosenttia, kun se vuosi sitten oli 60 prosenttia.

      Työttömiä oli siis 14 000 vähemmän nyt kuin vuosi sitten.

      Vieraskielisten työttömien määrä on kasvanut vuodesta 2009 peräti 80 prosenttia.

      (Tiedot HS:ien artikkeleista)

      Poista
    2. "Lisäksi yli 100.000 työikäistä on jo poistunut/poissa työmarkkinoilta, hankkivat siis elantonsa kuka mitenkin."

      Mistä tämä tieto on peräisin?

      Eikö ole aika selvää, että jos vähän koulutettua uhkaa työttömyys, hän lähtee uudelleenkoulutukseen? Kun korkeakoulututkintojakin suorittaneet kouluttautuvat toiseen tutkintoon. 

      En ymmärrä terveiltä alituista kitinää siitä, että tuet eivät riitä ja taas vietiin tukea pois. Ymmärrän, jos ihminen on sairas tai masentunut. Kaiken pohja on kuitenkin oma tahto puskea esteitten läpi, ei täällä kukaan mitään ilmaiseksi saa - eikä tarvitsekaan saada.

      Poista
    3. Opi lukemaan tilastoja. Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyskatsauksissa eritellään tarkasti kaikki työttömät. Löydät sen, jos haluat. Sieltä selviää moni asia. Noin 6000 työtöntä koski se armahdus. Kyllä ihminen saa elää kuten haluaa vapaassa maassa. Työvoiman ulkopuolella olevista iso osa ei saa työttömyysetuuksia, niitä saadakseen tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä. Ellei ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi ei ole käytettävissä. Työvoiman ulkopuolelle joutuu myös silloin jos saa karenssin, siis toisin sanoen menettää oikeutensa työttömyysetuuteen. Työvoiman ulkopuolella ollaan monista eri syistä. Heidän määränsä on kasvanut. Mut hei, iloitaan siitä!

      Poista
    4. No näitähän tässä olen tavannut.

      Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaanhan juuri työttömien työnhakijoitten määrä on laskenut joka Ely-keskuksessa, esimerkiksi Uudellamaalla lähes 7 000:lla ja Satakunnassakin noin 1 200:lla, yhteensä koko Suomessa lähes 30 000:lla.

      Kun tekee haun Googleen, selviää parilla silmäyksellä, miten työttömyys on laskenut Uudessakaupungissa, Salossa, Päijät-Hämeen kaikissa kunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla 5 prosenttia, Porissa jne.

      Kyllä tämä on hyvä asia, tietenkin. Turha puhua tilastojen siivoamisesta, jos työmarkkinat muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa.

      Ei kaikki tapahdu työnantajan ahneuden vuoksi, sillä päivänselvää on, että yrittäjä ei ole hyväntekijä, vaan yrityksen tulee kannattaa kunnolla, jotta työt voivat jatkua.

      Poista
    5. Ensin sanot, että työttömien määrä on vähentynyt 14.000:lla ja sitten että 30.000:lla.

      Kyllä Google tietää. Se pitää kohdallasi täysin paikkansa.

      Poista
    6. Turhaan ilkeilet. Jostakinhan sinäkin tuon lukusi olet googlannut, ellet sitten vetänyt sitä hatustasi. 

      Minun lukuni (lähes 30 000 työtöntä vähemmän) on tästä lähteestä: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. Työttömät työnhakijoita tilaston laskentapäivänä. 

      Iltalehdessä on poimittuna juuri nuo ministeriön laskemat työllisyysluvut jopa kunnittain:

      http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703222200089519_uu.shtml

      Tuo 14 000 on peräisin Helsingin Sanomien talousartikkelista: http://www.hs.fi/talous/art-2000005187311.html

      "Suomessa oli maaliskuussa 260 000 työtöntä, ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta torstaina.

      Työttömiä oli 14 000 vähemmän kuin maaliskuussa vuosi sitten."

      Niin mistä sinun lukusi on peräisin? Puhut työ- ja elinkeinoministeriön luvuista, mutta et tunnistakaan kyseisen instanssin lukuja.

      Poista
    7. PS On rehellisempää poimia esiin useampia esitettyjä lukuja, kuin naulata kantansa yhteen sokeaan lukuun.

      Kysyä voisi sen sijaan: miksi HS esittää työttömyydestä synkemmän kuvan kuin työ- ja elinkeinoministeriö? Ja miksi sinä haluat esittää näitä kumpaakin synkemmän?

      Poista
    8. Numeroiden pyörittäminen aika usein epäinhimilliseltä kun kyse on ihmisten elämistä. Työttömyys on tragedia, se on haava joka voi arpeutua mutta jää ihmismieleen traumana.

      Numeroista silti tämän verran. TEM:n työllisyyskatsauksen (maaliskuu 2017) mukaan työvoiman ulkopuolella on 137.195 ihmistä. Kasvua vuoden takaisesta 5,6% (7232). Samat ministeriön tilastot kertovat, että työvoimatstossa asioineita työnhakijoita on ollut yhteensä 663.296 ja laskua on ollut vuoden takaiseen 0,8% (5081). Melko tarkalleen näyttäisi poistuma olevan tuolla toisen anonyymin mainitsema yli kuusikymppisten työttömien armahdusmäärä, muutama tuhat.

      Työvoima ja työikäisten joukko vähenee nyt vauhdilla. Eläkeläisten joukko kasvaa vielä 10-15 vuotta myös vauhdilla. Tämä on asia, josta kannattaa olla huolissaan. Työssäkäyviä tarvitaan Suomeen lisää.

      Poista
    9. *tuntuu aika usein epäinhimilliseltä*

      Poista
    10. Taidamme puhua eri asiasta. Minä puhun työttömien työnhakijoiden määrästä, tuo Anonyymi viittaa työelämän ulkopuolella olevista, jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä ja jotka siksi eivät saa mitään etuuksia. Näin ollen luvut ovat erilaisia.

      Minä yksinkertaisesti sanoin vain sen uutistiedon, että työttömien määrä on kautta Suomen laskenut, ja työttömyysprosentti siis samantien. Tämä tieto on nimenomaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) laskelma: työttömiä on noin 30 000 (tarkka luku 28 800) vähemmän kuin viime vuoden keväällä.

      En lähde ollenkaan puhumaan työttömistä, jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä. Tämä vaatisi asian syvää tuntemusta, kenties omaa kokemusta.

      Poista
    11. Paitsi että työttömien työnhakijoitten määrä on laskussa koko maassa, joka puolella näkyy ns. heikkoja signaaleita, eli merkkejä talouden kääntymisestä nousun puolelle. Viittaan vaikkapa HS:ien kirjoitukseen heikoista signaaleista tänään. Ei se maanrakoon parjattu Sipilän hallitus ihan kakka taida ollakaan.

      Poista
    12. Kasvuennusteet ovat talousviisaiden mielestä ylioptimistisia, jotkut ovat arvioineet että varsinaista talouskasvua ei ole odotettavissa kuin ehkä aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. Jos silloinkaan, sillä globaalin talouden käänteitä on liki mahdotonta ennakoida. Entäpä jos ovatkin oikeassa? Nämä talouselämän asiantuntijat.

      Poista
    13. Moni varmaan tahtoisi noin, koska meillä on "kakka hallitus".

      Nyt esiintyviä noususigaaneja ei tahdota millään myöntää todeksi, työttömyyden alenemista selitetään pelkästään työttömien "siirroilla" milloin mihinkin palkattomaan työhön pois kortistosta.

      Totuus on kuitenkin se, että valtaosassa Suomen kunnista työttömien työnhakijoitten määrä on laskenut. Lisäksi kansa on alkanut ostaa palveluja esimerkiksi siivousalan yrityksistä ja on alkanut parveilla kalliimmankin tavaran ostopaikoissa, joissa ennen oli tyhjää ja hiljaista. Todistaa mm. HS 30.4.2017.

      - Nämä ovat juuri niitä taloustieteilijöiden havaitsemia signaaleja.

      Poista
    14. Näemme sen sitten kun tämä talouskasvun ihmeeellinen aamunkoi sarastaa. Ettei vain jäisi heikoiksi signaaleiksi?

      Poista
    15. 1990-luvun suurtyöttömyyden seurauksia ratkottiin kymmenisen vuotta (ja pidenpäänkin). Niin kauan meni, että työllisyys oli samalla tasolla kuin juuri ennen suurlamaa. Joka jätti Suomeen pysyvän työttömyyden. Se on vaihdellut 200.000 ja 300.000 välillä. Nyt ongelmallisinta on kasvanut pitkäaikaistyöttömyys, joka tarkoitaa sitä että samat ihmiset ovat useitakin vuosia ja pysyvästi työttöminä. Työttömyys ei katoa mihinkään, eikä kollektiivinen häpeä minkä se synnyttää.

      Kutsun häpeän raivoksi sitä halveksuntaa ja häpäisemistä joka työttömiin kohdistuu. Suomalaiset kykenevät heikosti käsittelemään kansallisia, yhteisiä häpeän tunteitaan. Työttömyys, jos mikä, on yhteinen kysymys. Yhteinen ja yhteisöllinen ongelma.

      Olisi ehkä aika etsiä uusia ratkaisumalleja perinteisen syyllistämis-kontrolli-rankaisu-kuritus mallin sijaan?

      Poista
    16. No, mitä sinä ehdotat, Anonyymi.?

      Minä ehdotan yhdeksi ratkaisumalliksi vaikka yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettavia monimuoto-opintoja, joita saisi suorittaa työttömyysaikana opintotuella. Esimerkiksi jotkin yliopiston perusopinnot ehtii suorittaa muutamassa kuukaudessa, jos on ahkera. Tätä kautta avautuu uusia aloja. 

      Näin ihminen saisi myös uutta suuntaa elämälleen.

      Poista
    17. Tunnen yli viisikymppisen naisen, jonka toimimistotöitä on vähennetty rutkasti, ja nyt ne uhkaavat loppua, tai ainakin nainen pelkää loppumista. Hän aloitti pää kylmänä töittensä ohella monimuoto-opinnot yliopistossa ja tähtää luokanopettajan tutkintoon. Sitkeänä ihmisenä hän tämän taatusti vie loppuun.

      Väitän, että ihmisellä on aina myös toinen polku valittavana, ellei ole sairas tai aivan eläkeiän kynnyksellä. Hirveän moni kieltäytyy asettumasta työttömyysputkeen. Miten se muka ei ole terveille ihmisille mahdollista?

      Poista
    18. Ajattelen, en ole01 toukokuuta, 2017 14:50

      Erityisosaajille ja huippuammattilaisille, kutenpa vaikka aivokirugeille, löytyy aina töitä. Myös Suomessa. Mutta
      miten nämä erityisluokkien imppaajat ja muut syrjäytyneet "penaalin tylsimmät värikynät", kirurgeiksi tai it-guruiksi opiskelisivat? Tai edes suomenkielen maistereiksi? Kun eivät erota esim. suunnikasta neliöstä?
      Aikoinaan raksa- ja varastotöihin tai vastaaviin heidät voitiin palkata. Mutta nyt nämä työt tekevät virolaiset ammattilaiset tai robotit. Tai yksinkertaiset työt on siirretty täältä pois, VinkuIntiaan tai muualle. Tänne jää vain pysyvä työttömyys.

      Toistan: mistä löydämme töitä niille ihmisille jotka Jumala on älynlahjoiltaan jättänyt heitteille? Heille jotka eivät osaa mitään, eivät opi mitään, eivät ymmärrä mitään, ja ovat jo luovuttaneet?

      Korkean elintason niin sanottuihin hyvinvointivaltioihin työttömyys on tullut jäädäkseen.

      Poista
    19. Töitä löytyy TEMin elinkeinobarometrin mukaan eniten seuraavilla aloilla, joissa kaikissa on pulaa työntekijöistä:

      TOP 15 pula-ammatit

      Kuulontutkijat ja puheterapeutit
      Ylilääkärit ja erikoislääkärit
      Yleislääkärit
      Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät
      Myyntiedustajat
      Suuhygienistit
      Hammaslääkärit
      Erityisopettajat
      Sosiaalityön erityisasiantuntijat
      Sairaanhoitajat ym.
      Ylihoitajat ja osastonhoitajat
      Lastentarhanopettajat
      Psykologit
      Toimisto- ja laitossiivoojat ym.
      Bioanalyytikot (terveydenhuolto)

      Jos olisin vielä työelämässä ja työttömyys uhkaisi, voisin hakeutua kolmen vuoden puheterapeutin koulutukseen tai suuntautua uudelleen vaikapa erityisopettajaksi. Ellei mitään tukirahaa/opintorahaa järjestyisi, koettaisin jälleen ottaa henkilökohtaista opintolainaa, kuten aiemminkin opiskellessani.

      En muuten suostu uskomaan maalaamaasi kuvaa siitä, että työttömien työnhakijoitten joukossa on pilvin pimein kuvaamaasi täyspöllöä porukkaa. Opettajana kyllä tiedän, että kuvaamasi kaltaisille on ihan omat harjaantumiskoulut ja duunit.

      Paljon on sen sijaan niitä, joille ei peruskoulun jälkeen maittanut minkäänlainen isompi koulutus, vaikka meillä koulutus on ilmaista.

      Poista
    20. Lisäänpä vielä sen, että vaikka melkein kaikilla aloilla on työttömyyttä, myös akateemisilla, niin koulutus on kuitenkin paras keino työllistyä. 

      Nimenomaan duunaripuolelta katoaa kaiken aikaa työpaikkoja, kun kaikki mahdollinen työ siirretään koneille tietotekniikavälitteisesti. Maaseudun kirjastoissakin kirjat palautetaan jo itse laitteen avulla, kirjastonhoitajaa ei tarvita. Kohta itseohjautuvat myymäläkassatkin lisääntyvät jne.

      Nuoret pitää patistaa koulutukseen, kotiin ei saa jäädä eikä suoraan työelämään. Jos ei hanki mitään koulutusta, olkoon ilman minkäänlaista "työttömyystukea" niin kauan että järkiintyy.

      Poista
    21. Kirjastovertaus on oivallinen esimerkki. Se ei vähennä henkilökunnan työtä, ihmistyövoiman tarvetta. Lainausautomaateilla toimivat pikkukirjastojen aukioloajat lisääntyvät, mutta kulut kasvavat. Lainauslaitteistoja joudutaan huoltamaan, korjaamaan ja uusimaan tuon tuostakin. Henkilökuntamenoja syntyy myös vartiointiliikkeiden työstä. Niiden lisäksi tarvitaan yhä kirjastoalan ammattihenkilökuntaa.

      Koulutuspatistuksesi tai kehotusksesi on periaatteessa hyvä, mutta ristiriidassa todellisuuden kanssa. Se käy ilmi kommentistasikin, jossa toteat että akateemisilla aloillakin on työttömyyttä. Opetusalalla etenkin, koska isot leikkaukset ammatilliseen koulutukseen sulkee monia ammattillisia oppilaitoksia, yliopistoista on jo irtisanottu tuhansia ihmisiä ja koulutusleikkaukset osuvat tietenkin myös opiskelemaan pyrkiviin, koska koulutuspaikkoja on entistä vähemmän.

      Istuva hallitus on menettänyt järkensä. Koulutusleikkaukset ovat historiallisen isot, niiden seuraukset eivät lupaa hyvää. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaiset ovat siirtyneet yksityiselle sektorille töihin ja ovat olleet jo vuosia hyvin kysyttyä työvoimaa muissa maissa: mm ruotsissa, norjassa ja briteissä. Suomi kustantaa koulutuksen, mutta muut maat tarjoavat työpaikan ja paremmat työolot. Järjen valoa tässä tosiaankin kaivataan!

      Poista
    22. Edellinen hallitushan jättimäiset koulutusleikkaukset aloitti. Vastuunkantajina ovat ennen kaikkea sdp:n ministerit Urpilainen ja Antti Rinne (sic!) valtiovarainministereinä sekä Krista Kiuru opetusministerinä. Ammatti- ja amk-koulutuksessa säästöt olivat lähes miljardin ja peruskoulutuksessa yli puoli miljoonaa euroa.

      Sipilä jatkoi tätä sdp:n aloittamaa linjausta ja pisti merkittävästi lisää pökköä pesään. - Hyvä pitää mielessä tuo leikkausten pään avaaja.

      Poista
    23. Jos nyt jonkun puolueen laitan syllisen penkille, niin se on yksiselitteisesti kokoomus joka pakottaa hallituskumppaninsa yksipuoliseen leikkauspolitiikkaan. Sdp ei ole yksin vastuussa edellisen hallituksen toimista, sekin on hyvä pitää mielessä.

      Hallitus muodostetaan Suomessa aina useista puolueista, ja polittisiin päätöksiin ja ratkaisuihin vaikuttaa hallituskaverit.

      Kokoomus on nyt ollut yhtäjaksoisesti hallituksessa vuodesta 1987. Pääministeripuolueena he ovat olleet kolme kertaa (Holkeri, Katainen ja Stubb) vuoden 1987 jälkeen. Erityisesti kokoomukselle tekisi hyvää olla oppositiossa vähintään 3-4 tulevaa hallitus- ja eduskuntakautta.

      Poista
    24. Puolueita yksitellen ei kyllä minustakaan voi syyttää, ei edes persuja, vaikka niin moni tekeekin. Kyseessä on aina monen puolueen kombo, ja päätökset ovat kompromisseja.

      Mainitsin tuossa erikoisesti demarit ja Antti Rinteen, koska juuri Rinne näyttää oppositiossa unohtaneen mukanaolonsa edellisessä hallituksessa.

      Poista
  3. Kun katselin ja kuuntelin uutisia tänään ja näytettiin kuvia uusista ministereistä, tuli hyvä mieli. Kolme nuorehkoa, hymyilevää miestä. Älyn välkettä silmäkulmissa. Jos ei tuolla joukolla olot parane, jokainen voi etsiä syytä itsestään, ajattelin.

    Ja jotain muutakin tapahtui. Joku, joka kuului samaan puolueeseen kuin uusi kulttuuriministeri, oli tyytymätön valintaan. Olisikohan hän itselleen halunnut saman pestin? Voi olla että erehdyn, ehkä hän oli vain huonolla tuulella, kun alkoi kiukkuilla. Miksi se näytti minusta hauskalta? No siksi kun tuli mieleen tapaus kadulta. Sorruin antamaan Romanian kerjäläiselle 20 euroa kun hänellä oli kuulema keuhkoissa vikaa eikä ollut rahaa millä maksaa lääkettä. No hän kiitteli vuolaasti. Mutta se ei tuntunut mukavalta kun tämän sairaan keuhkotautisen selän takaa sukelsi esiin toinen käsi ja kuului ääni: "Minulle kans!"

    Meitä reippaita itsemme esille tuojia, ehkä vähän lapsekkaita, näyttää riittävän. Ja mitä pahaa siinä on? Eikö se ole hyvä, että ymmärtää oman arvonsa? Ei pidä olla liian vaatimaton, eihän? Kyllä ministerinsalkku kelpaisi monelle muullekin. Mutta ehkä minä tulkitsin tilanteen väärin. Se on minulle luonteenomaista. Onneksi en muista mitään nimiä.

    VastaaPoista
  4. Minua ilahduttaa katsoa ihmistä, jolle tapahtuu hyvää. Iloa on hauska katsoa, ei se ole keneltäkään pois. Varsinkin, kun nuori ensikertalainen saa ministerin tehtävät. Hän on tehnyt töitä, taatusti uhrannut ja pannut itseään alttiiksi, valmiina antamaan ja tekemään hyviä tekoja Suomen parhaaksi. Ei kukaan astu tuollaiseen virkaan pahat itsekkyydet mielessään, vaikka toki iloitseekin omasta menestyksestään.

    VastaaPoista
  5. Sampo Terhon kulttuuripolitiikka on luultavasti aika maltillista, räväkkyyksiä tulee sen mukaan kuin puoluejohtajakisassa pärjääminen tuntuu vaativan.

    Vastatkoot nyt ensiksi hänelle tulleeseen puoluetoverinsa kysymykseen: Miksi opetus- ja kultturiministeriö on muutaman vuoden aikana jakanut 450 000 euroa islamilaiselle neuvostolle?

    Kai sellainen lopetetaan?

    B-ministeriö.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tukea islamilaiselle neuvostolle jaettiin vuosina 2007 - 2014, ja tuona jaksona kulttuuriministerin tehtäviä hoitivat Stefan Wallin ja Paavo Arhinmäki.

      Arhinmäen on täytynyt olla tietoinen, että rahat kuitanneella SINEllä on ollut oma oikeusopillinen lautakunta, jonka tehtävänä oli valita tuomaristoelin avioliitto- ja avioeroasioihin ja muiden islamilaiseen lakiin liittyvien asioiden hoitamiseksi.

      Poista
  6. Ideanahan tämä juhlarahan konsepti - kolikolla on kaksi puolta - on hyvä, ainakin näin kaupallisen viestinnän asiantuntijanan näkövinkkelistä.

    Toisaalta rakennettiin sadassa vuodessa köyhästä maatalousmaasta korkean elintason hyvinvointiyhteiskunta, toisaalta erilaiset intressit ovat törmänneet usein rajustikin ja jälki on ollut rumaa.

    Sen sijaan pienen kuolleen pakolaislapsen ottaminen aiheeksi menee kyllä sosiaalipornon puolelle.

    Mutta millaisia aihepareja juhlakolikkoihin olisi ollut laitettava, siitä julistan nyt kilpailun ja esitän malliksi muutaman oman tästä vaan extempore:

    - Mannerheim/Kuusinen
    - Kirkko/Työväentalo
    - Katekismus/Juhannutanssit
    - Täi/Sonni
    - Kemppinen/Iines

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohdin noita,mutta Kuusinen on kyllä liioittelua. Eiköhän hänelle ole mitalinsa omassa maassaan. Pareista en nyt osaa sanoa, mutta ehdokkaitani olisivat Tanner, Saarisen Arska ja Ehnroothin Jori.

      Poista
    2. Vastapareja olisivat
      Tauno Palo-Ansa Ikonen
      Pekka ja Pätkä
      Taistelevat Virtaset, jos muistatte iänikuisen vanhat sketsit. Liisa Tuomi ainakin näytteli vaimoa.

      Poista
    3. Tapsa ryökäle! Ettäkö Kemppinen ja Iines olisivat blogimaailman vastapari?

      Myönnän herran etevyyden, mutta kyllä sanomistakin on. Kuten meikäläisenkin jutuissa. Ja samanlaisia emme ole, minä olen kai suora, Herra on kiero, hyvällä tavalla.

      Nyt tuli tenkkapoo keksiä itse vastapareja, joissa on jokin jännittävä kytky.

      Poista
    4. Täytyy myöntää, että viimeisen ehdotukseni tarkoitus oli vain aiheuttaa hämmennystä ja herättää uinuva blogikansa Vapun viettoon.

      Mutta ensimmäisen parini perusteet ovat vankat:

      1) Vuosi 1918 muodostaa molemmille käännekohdan ja he vaihtavat paikkaa: toinen on jo luonut uran Venäjällä, toinen tulee luomaan.

      2) Vuonna 1939 toinen johtaa Suomen armeijaa, toinen Terijoen hallitusta.

      3) Molemmista tulee myyttisiä hahmoja: toisesta isänmaallisissa porvarispiireissä, toisesta hurmahenkisissä nuorisopiireissä.

      4) Nykyään molempien jälkimaine jopa vastapuolella on suhteellisen hyvä ja oikeudenmukainen.

      5) Jos historia olisi 1918 kääntynyt niin, ettei Kuusisen olisi tarvinnut paeta Venäjälle – juhlisimmeko nyt 100-vuotiasta itsenäistä Suomea?

      6) Toisaalta jos Mannerheim ei olisi päässyt palaamaan Suomeen, ja sisällissota olisi silti käyty ja päättynyt valkoisten voittoon – olisimmeko silti nyt itsenäisiä?

      Vaihtoehtoista historiaa vaihtoehtoisin faktoin, vassakuu.

      Poista
    5. Kuusisen ja Manskun historia oli epäilemättä noin. Mannerheim-paradoksi oli hänen ylipäällikön ominaisuudessa antamansa ensimmäinen päiväkäsky, jossa loihe lausumaan: "Ryhdyn tähän tehtävään hetkellä, jolloin vuosisatainen vihollisemne jälleen hyökkää maahamme." - Vuosisataisesta vihollisesta puhuu mies, joka teki pääosan työurastaan venäjää palvellen. Tätä minun on ollut aina mahdotonta ymmärtää.

      Otto-poika oli teoreetikko, sen mitä olen häneen tutustunut. Ei kaiketi suoranaisesti osallistunut murhaamisiin, mutta oli mestari luomaan teorioita, joilla hirmuvallan hallinta perusteltiin. Otto-poika oli niin viisas, että osasi luoda enemmän paskaa kuin kymmenentuhatta maatilan renkiä olisi ikinä pystynyt.

      Se, mitä Otto oli, ei ole kovin kiinnostavaa, koska oleellinen on: Hän oli stalinin tottelevainen pupujussi.

      Poista
    6. Tarkoitin, että en äänestä kuusista jatkoon vaan kuusen oksille.

      Poista
    7. O.V Kuusinen, Kullervo Manner, Edvard Gylling y.m Sdp johtajat näkyisivät nyt arvostettuina patsaina suomessa, jos olisivat pystyneet (ja halunneet?) estää kapinaan nousun 1918. Kehitys olisi noudattanut Ruotsin mallia SDP johtavana puolueena.

      Poista
    8. Näin se varmaan on. Eikä kulunut kapinasta kuin 8 vuotta, kun hallitusta johti sosiaalidemokraatti Väinö Tanner, ihan ilman vallankumousta.

      Poista
    9. Kuusisen komea patsas seisoo muuten yhä Petroskoissa - sota-ajan Äänislinnassa. Hän oli selviytyjä, toverit eivät.

      Poista
    10. Tapsa, Väinö Tannerin ratkaisevin teko oli hänen syksyllä 1918 aikaansaamansa SDP:n henkiin herättäminen. Tanner tunsi Saksan oleja ja tiesi sikäläisten sosdemien vaikutusvallan. 1918 syksyllä Suomi oli Saksan vasallivaltio ja niinpä Tanner kävi kysymässä ja sai Saksan täkäläiseltä "käskynhaltijalta" kenraali von der Goltzilta luvan perustaa SDP uudelleen. On mahdollista ettei lupaa olisi saatu kotimaisilta päättäjiltä noina ensimmäisinä kapinan jälkeisinä vuosina ja puolueen henkiinherättäminen olisi viivästynyt tai ei olisi onnistunut ollenkaan (Lapuanliike!). Puolueen ehkä pelasti tuo 1918 saksalaiskauden "ikkuna".

      No, kontrafaktuaalista historiaahan tuo on. Emme tiedä.
      Mutta kun näin oli niin Tannerista tuli myös rauhantekijä yhdessä Paasikiven kanssa 1920. hh

      Poista
    11. Euroopan sosialistiset puolueet lähtivät v. 1914 kannattamaan oman valtionsa osallistumista maailmansotaan, joitain sirpaleryhmiä lukuunottamatta. Venäjän Bolshevikit ,Mussolini Italiassa jotkut muut,noudattivat perinteistä internationalismia. Lenin kehotti muuttamaan sodan luokkasodiksi, Joka tietysti nykyisyydestä katsoen oli mielettömyyttä kuten v.1914 isänmaallinen sotainnostuskin.

      Poista
    12. Hyvä kuvaus kapinan jälkeisiltä ajoilta, hh. Tämäkin kertoo hyvin, miten erinomainen onni Suomella on ollut maailmanhistorian myrskyissä.

      Sama onni jatkui toisessakin maailmansodassa, eikä suinkaan ihan vahingossakaan, vaan kylmäverisen taktikoinnin tuloksena. Rytin "tunteettomuudessa" on puolensa.

      Poista
    13. Kannattaa vielä muistaa sekin, miksi valkokenraali Mannerheim ei lähtenyt muiden venäläisten valkokenraalien kelkkaan ja hyökännyt Pietariin 1918 – monen mielestä se olisi onnistunut ja lopettanut horjuvan bolshevikkivallan.

      Mannerheim ei lähtenyt, koska yksikään valkokenraaleista on luvannut Suomelle itsenäisyyttä, ainoastaan laajaa autonomiaa – sen sijaan bolshevikit sen itsenäisyyden jo myönsivät.

      Poista
    14. Mannerhein nimenomaan oli innokas Pietariin hyökkäyksen kannattaja v. 1918-19, tietysti kulisseissa. Hanke kaatui kannatuksen puutteeseen , valkoisten venäläisten kieltäytyessä Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa. Sotapuolueen kannattajissakin oli erimielisyyttä, Vanhana keisarin upseerina olisi halunnut kunnian Pietarin "vapauttamisesta" ,kun se monien mielestä jouti hävittää ja jättää veden alle, moraalisen turmion pesänä ja uhkana Suomelle.

      Poista
    15. En muuten malta kuvittelematta hiukan lisää. Kuten tunnettua Saksan voitto I maailmansodassa oli tosi lähellä syksyllä 1914. Ranskan kaatuminen olisi taannut Saksalle hegemonian joka olisi luultavasti tarkoittanut jonkin sortin sivistynyttä ylivaltaa mantereella. Olisi vältytty Stalinin ja sitten Hitlerin muodottomalta hirmuvallalta. Saksassa olisi säilynyt lisääntyvään demokratiaan suuntautuva yksinvaltius ja Venäjälle ehkä, tätä on vaikein arvailla, niin, Venäjälle olisi kenties tullut vallankumous mutta ei missään Lenin-muodossa?

      Suomi, no, me olisimme pysyneet autonomiana mikä olisi tarkoittanut jatkuvaa Venäjän taoudellista hyväksikäyttämistä, riistämistä itse asiassa ja siis kohoavaa elintasoa sekä säästymistä sotien verenvuodatukselta ja siksi parempana yhteiskunnallisena vakautena.

      Kirjoitettu ennen siman juontia! Hauskaa Vappua! hh

      Poista
    16. Nämä nimimerkki hh:n analyysit miellyttävät minua... Voi sen todella noinkin nähdä.

      MEG: "Mannerhein nimenomaan oli innokas Pietariin hyökkäyksen kannattaja v. 1918-19, tietysti kulisseissa. Hanke kaatui kannatuksen puutteeseen , valkoisten venäläisten kieltäytyessä Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa."

      Niin, enkö minä juuri näin asian sanonutkin?

      Poista
  7. Pistittekö tänään merkille oikeistokonservatiivisen Helsingin sanomien vapun nyyhkyjutun Jari Lindströmistä. Olisin minäkin itkenyt, jos ei olisi naurattanut niin paljoa. Oikein verenpainettakin äijälle tuli, kun joutui töihin. Minulla pyörii samoissa, vaikken ikinä ole ministeri ollut. Lindström omaa kulttuuriharrastusta, tykkää Arnold Schwarzeneggerin elämäkerrasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En pistänyt merkille.

      Poista
    2. No juu, pistettiin juttu merkille. Kerrankin perussuomalaisesta ihmisestä kirjoitus ilman ennakkoasennetta.

      Oli toinenkin hyvä juttu, myös ilman ennakkoasennetta. Se kertoi afganistanilaisesta turvapaikanhakijasta, joka joutui palaamaan Suomesta kotimaahansa, vaimonsa ja pienen tyttärensä luo. Jutusta kävi ilmi hyvin selkeästi se, että miehen kokema uhka ja turvattomuus oli sitä samaa yleistä turvattomuutta, jota kaikkien 32 miljoonan afganistanilaisen täytyy kokea runnellussa maassaan. Tämä ei voi olla turvapaikan myöntämisen syy, tietenkään, koska tällaista turvattomuutta kokevat useat kymmenet miljoonat ihmiset maapallolla. Tämä on meillä ymmärretty väärin, kun ns. pakkopalautuksia arvostellaan.

      Poista
    3. Täällä pistettiin merkille molemmat asiat - nyyhkyjuttu ja afganistanilaisten tunnustukset.

      Jälkimmäinen kertoo koruttomasti, että vaikka elintasopakolaisuus on tietysti ihan laillista ja hyväksyttävää, niin sitä ei silti saa tehdä turvapaikanhaun varjolla.

      Edellisen myönteistä asennetta hämmästelin myös. Ja hieman samaa mietin kuin Rikukin... Voisitteko kuvitella, että esimerkiksi Alexander Stubb joutuisi liian rasittavien ministeritöiden takia sairauslomalle?

      Olen hieman pettynyt siihen. ettei Lindström luottanut vaan virkamiehiinsä, vaan yritti itse ymmärtää kaiken. Ja mikä helkkarin pakko hänen oli pakata päivänsä aamusta iltaan täyteen palavereja ja ajaa itsensä piippuun sen takia?

      Limdström olisi selvinnyt ministeriydestään muuten ihan hyvin, mutta hän ei hallinnut rutiineja. Harmi.

      Poista
    4. PS. On vappuaaton puoliyö ja kirjoittelen täällä selvänä kuin peippo... olen näköjään viimeinkin tullut vanhaksi ja seestynyt. Saatana.

      (Mikis on tietysti kapakassa hillumassa. Rikusta nyt puhumattakaan.)

      Poista
    5. Huomenna saatan, mutta moneen päivään en ole yhtään olutta ottanut. Nämä vaput ovat harjoittelijoille.

      Poista
    6. Minä taas olen tässä ministeriasiassa pettynyt Sipilään, jolla ei näyttänyt olevan käsitystä ministerin vastuista ja työmääristä. Samoin Soiniin, joka antoi pääministerin päättää kaksoisministeriyden.

      Tämä Lindström tuntuu tunnolliselta ja velvollisuudentuntoiselta ihmiseltä, joka ei entisenä paperimiehenä ymmärtänyt, kuinka korkeat johtajat toimivat: delegoivat raskaimmat työnsä muille. Hän teki ne itse ja sairastui.

      Ministerin työn raskautta on vaikea kuvitella, jos ei ymmärrä vastuun merkitystä. Esimerkiksi jokatorstainen eduskunnan kyselytunti on HS:ien (1.5.) mukaan pannut monen ministerin henkisen kestokyvyn koville. Mm. Juha Rehula kokee menettäneensä elämänhallintansa totaalisesti, ja kyselytunnin olevan kovin paikka elämässään. Samoja tuntoja on ollut Jukka Gustafssonilla. Tämä on mielestäni uskottavaa puhetta.

      Poista
    7. PS Mitä hyötyä eduskunnan jokaviikkoisista kyselytunneista on? Ovatko ne demokratiaa demokratian nimissä? Onko niistä koskaan mitään hyötyä kenellekään?

      Kuvitellaanpa sama omalle työpaikalle. Joka torstai kaikki kokoontuvat yhteen nokittelemaan toisiaan. Kehut ovat kiellettyjä. Paitsi omakehut.

      Poista
    8. Poliittinen show pitää pyörät pyörimässä. Vastakohta on se, kun ei kysellä mistään mitään, ei sekään kuulosta hyvälle.

      Täydet marttyyripisteet hallitukselle, perussuomalaisille kaksinkertaisina.

      Poista
    9. En ajatellut niin, että torstainen kyselytunti on edustajille ainoa mahdollisuus "kysellä". Heikkoa on demokratia, jos sen sisällä ei voida tehdä yhteistyötä, haastaa ja kysyä epäselvistä asioista.

      Kun seuraa tuota tilaisuutta, huomaa helposti, että kyseessä ei ole tiedonjano, vaan selkeä strategia, ikään kuin kyseessä olisi sotatila, jossa vastustajaa pussitetaan. Kovin rakentavaa yhteiseen päämäärään pyrkimistä ei ole, ja tämä ei ole mielestäni kansan etu. 

      Toki asioista pitää pystyä myös keskustelemaan ja toisia pitääkin haastaa, mutta ei vain haastaa ja haukkua. Se on kansalta pois.

      Niin tai näin, tyhmän käytöksen tylyt pohjat veti vappupuheessaan Maria Guzenina, kun hän käski yhden ministerin hävetä sairastumistaan.

      Poista
    10. Tottakai Lindström,voimanostaja, sitä häpeää. Kas kun ei ilmoittanut:"nää on sellasii naistentauteja."

      Saattoi Lindströmillä sitä paitsi olla myös tavattoman voimakas nuha.

      Poista
    11. Lukemani jutun perusteella hänelle oli kehittynyt diabetes ja verenpainetauti, joista siis ei ollut tietoinen. Sairauskohtaus, jonka vuoksi hän joutui hoitoon, muistutti alkavaa aivoinfarktia.

      Poista
    12. Opettaja työn on helppoa.Vertaa ministerin työhön.
      Kahvitunti on melkein joka välitunti ja ruoankin saa syödä yleensä opettajien pöydässä.Tieteninkin ilmaiseksi , kunnan piikkiin.

      Ja se on aika pitkälti itsestään kiinni kuinka paljon työt seuraa kotiin, jos ei halua niitä kotona tehdä niin hyvin voi jäädä töiden jälkeen koululle tekemään. Jos ope pääset 14.30 kotiin, ehtii hyvin vielä tekemään 1-1,5 h töitä, ilman että voisi sanoa työpäivän venyvän kohtuuttoman pitkäksi. Opehan tietää oikeat vastaukset.

      Sen lisäksi hyvä palkka ja pitkät kesälomat , syyslomat, joululomat, ja hiihtolomat. Tietenkin kaikki viikonloput on vapaata.

      Poista
    13. Mutta veroja ope parat joutuu maksamaan kuulema 60%. Aika kakka virka. Stressiä siitä tulee kuin lunta tupaan.

      Poista
    14. "Kaikki on open vika!", huusi takapulpetin tyhmä poika, kun kokeesta ala-arvoisen sai ja housuihinsa pissasi.

      Poista
    15. Anonyymi, tuo on niin huono provo, ettei kannata sanoa paljonkaan.

      Sanon vain, että opettajien veroprosentti tietysti vaihtelee tulojen mukaan, jotka myös vaihtelevat. Minä maksoin ateriastani saman kuin opiskelijanikin.

      Peruskoulussa ollessani maksoin ateriani verotuksen kautta. Jokin luontaisetujuttu se oli, en muista nimeä. Opettaja söi sen luokan pöydässä, jossa tunti kulloinkin oli.

      Poista
    16. Kouluruokailu on ilmaista.Veronmaksaja kustantaa.

      Poista
    17. Kouluruokailu ei ole opettajalle ilmaista, vaan sen hinta otetaan verotuksen kautta verottamalla luontoisetua, joka on merkitty tuloihin. Palkansaajan verotuksessa luontoisetu on siis hänen veronalaista ansiotuloaan.

      Kannattaa huomata myös se, että luontoisedun kaltainen ruokailu ei ole opettajalle väliaikaa eikä tauko, vaan valvottava opetustilanne.

      Poista
  8. Olen ollut vähän tyytymätön kirjoittamiseeni ja keksin, että alankin kirjoittaa ylevyyteen pyrkivää humanistista satiiria. Yhtään en tiedä, mitä sanat tarkoittavat, mutta ne kuulostavat tavattoman hienoilta. Jos joku sanoo minulle: "Nythän, tärviö, oikeen ääliösanat keksit!", niin vastaan: "Ite oot!"

    Stubb paljasti tekevänsä ministerinä kahdeksan tuntia päivässä töitä. Siitä nousi muiden ministereiden parissa kaamea älämölö: "Ei oo mahollista!"

    Ei ehkä ollutkaan, minä veikkaisin neljää.

    Ministerit joutuvat kuitenkin aivan tavattoman koville, tavallinen kansalainen olisi ihmeissään, jos joutuisi sellaista kokemaan. Töitä on niin paljon, ettei kaikki ehdi tekemään, työpaine on kova, jos sen sellaisena ottaa. Aina ei ehdi edes golfia pelaamaan tai laskettelemaan. Ei edes punttisalille neljäksi tunniksi päivässä. Ruokapuoli hoituu kahvilla ja pullalla, joskus saa nahistuneen sämpylän. Onneksi nykyisen hallituksemme ministerit näyttäisivät syöneen pullaa oikein kunnolla. Tainut muutama viinerikin mennä.

    Olisi suorastaan törkeää nauraa Lindströmin vinkkiä toimittajalle: "Kirjota sitte, et nuorena nostin 180 kiloa penkistä!" - Tuohan vain osoittaa ministerin loistavaa itseironiaa ja huumorintajua. 180 kiloa on paljon pullaa syöneiden ja ihrakimpaleita herkutelleiden joukossa suorastaan lapsellisen heikko tulos. Minä nostin 30 kiloa vähemmän, mutta olinkin sarjassa alle 67,5 kiloa.

    Hallitus on vankka, työ on niiden rankka,
    - kunpa kansa sen tuskan tietää vois, niin turpa kiinni nolosti ois.
    Tää on niin yylevää, sano ku katto ministeriä pyylevää.

    VastaaPoista
  9. Ylevä humanistinen estettisloogillispohjainen satiiri nousee arvoonsa, kun Haltsu tai Terho perii Soinin viran. Siin ei jumal´auta naura edes takarivin tyhmä, purkkaa jauhava poika. Slaavilaiset kielet ja kirkkohistoria tulevat pakollisiksi koulussa ja pääasia on kuitenkin, että routsin (tämä kirjoitusvirhe ei ole minun) opiskelu estetään kaikilta. Routsi on tyhmää ja turhaan syrjäyttää slaavilliset kielet.

    Ai niin, entäs se Terho? - Hänestä minulle tulee mielikuva, kun Ahmed Ahneen kaltaisena hyppii naama punaisena tasajalkaa: "Haluan kalifiksi kalifin paikalle!" - Mistä mieleeni juontuikin, että kalifi olisi perussuomalaisten tulevalle puheenjohtajalle sopiva arvonimi. Myöntääköhän presidentti kalifin arvoja, hmmmmm...

    "Perussuomalaisten kalifi Jusuf Halla-aho vaatii perussuomalaisen puolueenkin jäsenille työpaikkoja!"

    VastaaPoista
  10. Tarkoittakohan humanistinen samaa kuin humaani? - Höh, tätä en ole pohtinut. Satiiri on taiteen laji ja tyylikeino, joka tarkoittaa jonkin aiheen pilkkaavaa arvostelua. - Oho, sano Eemeli!

    "Kattokaa, anonyytti", huudahti Faaraon tytär, kun Niiliä katseli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on huono vitsi. Faaraon tytär löysi Niilissä lipuvasta kaislakorista Mooseksen, ei mitään isopäistä, kuolaavaa anonyymia.

      Poista
  11. Leena Meri hakee myös perussuomalaisten kalifin paikkaa, kaikkien muiden mahdollisten paikkojen lisäksi. Entinen avustajansa on nyt tehnyt rikosilmoituksen kiusaamisesta. Sellaista se on noissa turmeltuneissa puolueissa.

    VastaaPoista
  12. Päivän ajankohtaisin asia on, että poliisiin on värvätty runsaasti poliiseja internetiä lukemaan. Koittavat estää vähäpäisen ja idioottimaisen islamilaisuuden pilkkaamisen. Minä en islamia pilkkaisi, kyseinen pakanauskonto on itsessään saatanallisen surkea ja aiheuttaa pahuutta.

    Ottakaa vain minut kiinni tuostakin, mutta kuka murhasi ihanan Anneli Auerin rakkaan aviomiehen?

    VastaaPoista
  13. Päivän ajankohtaisin aihe minusta on Jukka Petäjän kolumni HS:ssa, Vuoden tiedekynä -palkinnon saaneen Miika Tervosen ajatuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, siinä on taas viisauden sanaa. Olennaista on kuitenkin se, etten halua elättää yhtä ainoaakaan irakilaista tai somalia.

      Poista
    2. Mikään yhtenäinen kansa emme siinä mielessä ole olleet, että ainahan olemme aivan tavattoman riitaisia olleet keskenämme. Jos naapuri tulee tonttirajan yli, heti lävähtää. Kateus on myös valtavaa, jos naapurilla on Massey Fergusson, niin siinä menee yöunet.

      Poista
    3. Tutkija Miika Tervonen on hupaisa. Viittaan siis ylemmän linkkini artikkeliin.

      Hän demonisoi isänmaallisuuden nimittämällä sitä nationalismiksi.

      Nationalismi on kuitenkin aate, ideologia; isänmaallisuus taas on ihmisen mielentila, ei oppiaate. Ne ovat eri asioita.

      Isänmaallisuus ei siis yleensä ole nationalismia ja täten muita kansoja ja kulttuureja poissulkevaa. Isänmaallinen ihminen voi arvostaa suurestikin muita kulttuureja ja erilaisia ihmisiä.

      Tuokin on hieman hupaisaa, että tutkija Tervonen todistaa Suomen olleen aina monikulttuurinen ja siten epäyhtenäinen maa: ”- - maaseudulla kiersi romaneita, tataareita ja venäläisiä kauppiaita. Maassa puhuttiin monia vähemmistökieliä ja myös suomenkieliset olivat paljon vähemmän yhtenäinen joukko kuin usein kuvitellaan.”

      Laukkuryssät ja muut kiertokauppiaat vastasivat siis tutkijan mukaan Suomen monikulttuurisesta pohjasta. Mielenkiintoinen ajatus.

      Jos oikeasti ajatellaan pitkälle ja syvälle, niin kaikkien meidän dna:mme juontaa maapallon monelta kolkalta. Kukaan ei ole dna:ltaan ehta suomalainen. Minunkin dna:tani on hitunen jopa Aasiassa. Jossain mielessä rajat ovat vain näennäisiä, mutta ei ole silti synti rakastaa kieltään ja kotikontujaan. Ei se ole nationalismia.

      Poista
    4. Muistaakseni kerroit dna jutusta joskus .

      Mistä tietää, onko kyseessä laadukas labra.
      Kuinka hyvin maallikko osaa tulkita tulosta, kun se asijatuntijallekin on aika vaikeaa.

      Poista
    5. Juu, katselin kursoorisesti, jopa hyppelehtien läpi Miika Tervosen kirjoituksen. Hän tuntuu etsivän sopivia määrittelyjä ja vastauksia kysymykseen miten "suomalaisuus on rakennettu". Minä taas pidän selviönä, että suurin osa siitä mikä meidät saa kokemaan olevamme suomalaisia on tullut ja tulee siitä, että ymmärrämme toisiamme kielemme takia ja lukemattomien yhteisesti tuntemiemme faktojen, ajatusten kautta, näihin perustuvan vaiston kannattamana.

      Mielestäni viimeksi mainittu, kanssakäymisen helppous siis, "tekee" Suomen. Tämän takia Suomi on n. 97 prosenttisesti "Varsinainen Suomi", tunnepohjaisesti yhtenäinen. Eron huomaa heti kun joutuu maamme toisen kielen, ruotsin kanssa tekemisiin ja jos kääntää ajatuksiaan hiukan niin huomaa myös kuinka hankalassa asemassa tämä meidän vähemmistömme on. Heille se on todellinen ongelma, "va är vi egentligen?", vakava, aina uudelleen kiusaava asia. Anoppini oli alun perin ummikko Uudeltamaalta, tunnen asiaa hiukan.

      Täytyy kai lukea Tervosen juttu tarkemmin kunhan aikaa on. Vetonaulaksi otettu rotuasia on pääosin höpötystä. Vikingit (=ruotsinkieliset) sitä yrittivät pitää esillä mutta Hitler teki siitä lopun. Suomenkielisten puolella rotuajatteluun ei ollut sitäkään intoa kun meitä pidettiin maailmalla epämääräisinä mongoleina. Nythän asiaa pidettäisiin arvoa nostavana!

      Poista
    6. … pidettäisiin arvoa nostavana! hh jäi pois.

      Poista
    7. Ei kai noista amerikkalaisista laboratorioista aivan takuuseen voi mennä, mutta siis käyttämäni (ja kolmen muun sukulaiseni käyttämä) on oikeasti tunnettu laboratorio, josta on lukuisia käyttökokemuksia sukututkimusfoorumeilla.

      Lisäksi tämä laboratorio päivittää tietojaan kaiken aikaa, eli vanhat asiakkaat saavat uutta tietoa olemalla yhteydessä foorumiin ja muihin sukututkijoihin ympäri maailman. Minäkin sain jo kirjeen amerikkalaiselta opettajalta, dna-sukulaiseltani.

      Poista
    8. No, tuo aasialainen tulkinta on tyypillistä jenkeille.

      Monesti osoitettu, että suomalaiset ovat geneettisesti pohjoiseurooppalaisia, aasialaisen osuuden ollessa vähäinen. Silti ulkomaisilla foorumeilla elää edelleen käsitys suomalaisten aasialaisesta alkuperästä...

      Poista
    9. Tervonen ei onneksi aivan ylettömästi riehaannu, eikä esimerkiksi toista sitä uusedistyksellisten mantraa, ettei mitään suomalaisuutta ole olemassakaan...

      Kemppisellä pari päivää sitten sattumalta viittasinkin näihin "turkkeihin ja tattareihin", joita Suomessa on puhuttu vuosisatoja.

      Mutta huomautin, että menneisyyden "monikulttuuriset" yhteiskunnat olivat tiukasti rajattuja: eri kansallisuudet/ammattiryhmät elivät tiukasti omissa kortteleissaan, eivät juurikaan seurustelleet ja sekoittuneet muihin – puhumattakaan "rahvaasta" eli suomenkielisistä suomalaisista, joita kuitenkin oli koko väestöstä valtaosa, ehkä jopa 90 %.

      On hieman ristiriitaista, että toistuvasti erilaiset tieteilijät vakuuttavat millaista eri puolilta tullutta sekakansaa me suomalaiset olemme – kun samaan aikaan todella vankka tiede eli genetiikka todistaa ihan toista.

      Siitähän täällä puhuttiinkin jokin aika sitten.

      Poista
    10. Kansallismuseossa on uusi näyttely Suomen esihistoriasta. Siellä mm. kerrotaan miten kivikauden lopussa (n. 3500 vuotta sitten) ilmasto kylmeni ja väestö väheni - ja tämä geneettinen pullonkaula näkyy yhä suomalaisissa.

      Eli kyllä meillä suomalaisilla on kuitenkin jotakin yhteistä, sanovat postmodernit tutkijapiirit mitä tahansa. Jos ei hienoa kulttuuria, niin ainakin huonot geenit.

      Poista
    11. Tervonen on pyrkii korostamaan sitä, että nationalismia ei saa demonisoida, sillä nationalismi esimerkiksi Ranskan vallankumouksineen on myös menestystarina.

      Kuitenkin Tervosen tutkimuksesta paistaa halu demonisoida isänmaallisuus ismiksi, joka on negatiivinen asia, ahdas ja torjuva. Hän ei näe myöskään sitä, että yhtenäisyyden myyttiä on eri tieteissä, mm. kielitieteessä purettu jo iät ja ajat. Samoin julkisessa keskustelussa suomalaisuutta osataan katsoa avarasti ja muukalaispelotta. Suomalaisten pitäminen tyhminä ja vieraita kammoksuvina on aikamoinen klisee.

      Jos maahamme tulisi 30 000 rääsylasta, vanhusta ja naista, antaisimme paidan päältämme ja leivän pöydästämme. Niin kuin Teemu Keskisarja juuri sanoi: suomalainen ei taatusti murhaa tännetulijoita, vaan toisiaan.

      Poista
    12. Hyvä että on Suomea puolustettu ja muitakin muistettu vaikkei aina olisi niin väliksikään :-))

      Huomaan, että tuo juttu pitää lukea kunnolla ja pitää taas palata Kemppistäkin tutkimaan, ihan kommenttienkin takia. Hänen bloginsa on minulle rasittava monotoonisen kappalejakonsa takia mutta onhan se kuitenkin asioiltaan paremmasta päästä. hh

      Poista
    13. Vähän sama asia minuakin joskus hieman haittaa. Kerran oli juttu, jossa jokainen lause muodosti oman kappaleen. Äikänmaikka olisi antanut näin tekstistä hylsyn tai armovitosen, skaalalla 4-1₩. Muutoin en moiti Kemppistä, mitä nyt miehisistä näkökulmista ja aihevalinnoista joskus. Muutoin aivan mahtava bloggaaja.

      Poista
    14. Minä vieroksun tieteen ja politiikan avioliittoa. Tieteilijät tekevät paljon politiikkaa ja tiede-sanalla pystyy myymään vaikka kamferitippoja tai hyönteisiä syötäväksi. En nyt jaksa penkoa, minkälainen raati Hesarin tiedepalkinnossa oli.

      Suuni minun joskus lonkasahti auki, kun yhden tieteellisen politisoijan, fyysikonrentun, iso naaman kuva oli yliopiston isossa ikkunassa kuin Che Quevara ikään. Hyvää yötä ja hallelujaa!

      Tieteellistä politiikkaa ovat sanoneet tekevänsä sekä neuvostoliitto että vihreä liitto. Muilta moinen älämölö ei ole silmiini tarttunut. Politiikassa asiantuntijoita kuunellaan sujuvasti ja sen jälkeen tehdään jotain aivan muuta.

      Oikeistolaisessa Iltalehdessä oli hyvä kirjoitus, jossa suositeltiin SDP:n palaamista juurilleen, työväen etujärjestöksi. Haahuilut vihreään fasismiin ja sosiaalipolitiikan teko laajemmin eivät viehätä. "Ja maailma pelastuu"-politiikka on hulluutta, unohtakaa se ja kannatus kasvaa kohisten.

      Poista
    15. Edelliseen kännykkäkommenttiini on tupsahtanut omituinen lyöntivirhe, siis skaala on 4 -10.

      Sdp:tä arvioi tänään Saska Saarikoskikin, lämpimästi ja rakkaudella mm. Rinteen kivaa ja sopuisaa vappupuhetta (jossa lukemani mukaan käskettiin hallituksen erota). Saarikoski oli saanut silmiinsä hellän nostalgiset kyyneleet.

      Kunpa Sdp saisi uutta verta! Rinne, Lista-Lindman, Arajärvi, Tuomioja ja Halosen haamu ym., ei pojat, ei näillä eväillä lentoon nousta.

      Poista
    16. Nykypolitiikan ongelma on se, että se on teatteria, syynä jatkuva ajantasainen julkisuus.

      Oli se ennenkin teatteria julkisissa tilaisuuksissa, kuten vaaliväittelyissä ja juhlapuheissa, mutta suurin osa varsinaisista päätöksistä tehtiin suljetuissa kammareissa vakavalla mielellä.

      Nykyinen systeemi ruokkii populismia. Ei ole ihme, että kansa kyllästyy totaalisesti tai kääntyy oikeiden populistien puoleen.



      Poista
    17. Tänäänkin joku kirjoitti populistipuolueista. Ikään kuin populismi olisi poliittinen aate.

      Parhainta populismia tänä päivänä harjoittavat oppositiopuolueet, esilaulajina Antti Rinne ja nyt hieman hiljentynyt Ville Niinistö. Populismi on siis retoriikan keino, joka otetaan tarvittaessa työkaluksi.

      Poista
    18. Elämme lehdistön ja television jälkeistä aikaa.

      Populistit ovat myös osaneet ottaa sen, mikä otettavissa on, siinä kun muut ovat raaputtaneet päitään. Persut aloittivat erittäin voimakkaan nettikommentoinnin, siitä ihmiset saivat käsityksen todellista pientä kokoaan paljon suuremmasta ryhmästä. Jatko oli menestystarina. Amerikoissa Trump ymmärsi, että todellakin elämme totuuden jälkeistä aikaa, kaikki on pelkkää elokuvaa ja puheet täytyy olla sen mukaisia, siitä ihmiset tykkäävät. Kansalle täytyy valehdella, että ratkaisuja on, vaikkei olekaan, maailma ei "pelastu", maailma ei muutu "hyväksi".





      Poista
    19. Populismi on todellakin aate tai ainakin toimintastrategia. Se, että kaikki puolueet ja kaikki ihmiset sellaiseen jossain määrin syyllistyvät, ei muuta asiaa.

      Poista
    20. Voisin sanoa, että minun mielestäni nykyinen hallitus on sataprosenttisen puhdas populismista. Se ei edes lupaa mitään kaunista ja hyvää eikä hirveästi anna kansalaisille siimaa.Rehellistä meininkiä, sano.

      Sen sijaan oppositio maalailee taivaita äänestäjille, mutta ei kerro, miten ne kustannetaan, mistä rahat tulevat. Tämä on populismia, ja juuri siksi en pidä nykyisestä oppositiosta.

      Kuinka joku ylipäätään voi uskoa vaalilupauksiin?

      Poista
    21. Rahat otetaan kassasta. Kassavirran voimistamiseksi yritys- ja maataloustuet on lopetettava.

      Poista
    22. Niinpä niin, homehtuvathan ne alimmat, jos ei ollenkaan pöyhitä.

      Minä ottaisin subjektiivisesta päivähoidosta ja tulevasta ddr:läisestä laitoskasvatuksesta, jota varhaiskasvatukseksi kututaan.

      Poista
    23. No, lisään ennen kuin joku Anonyymi innostuu. Puhun siis alle kolmivuotiaitten hoidosta. Näin pienet nassikat pitää hoitaa lähellä tuttua syliä.

      Poista
    24. #minun mielestäni nykyinen hallitus on sataprosenttisen puhdas populismista.#

      Sanoo Iines. Minusta se on hauskasti sanottu ja lähentelee sataprosenttista ironiaa. Uh, huh.

      Ja tietysti poistat tämän mielipiteeni, koska olen eri mieltä asioista kuin sinä.

      Poista
    25. En koskaan poista perusteella "erimielinen". Poistan ilkeät, pahantahtoiset tai sietämättömän typerät kommentit. Kuten tiedossa on.

      Poista
    26. Jos joku vielä muistaa, niin aikoinaan yhden Manun suosio alkoi nousta kohisten, kun hän lupaili kansalle surkeita aikoja ja vaati vyön kiristystä - sekä esiintyi teeveessä reikäisissä villasukissa.

      Jo silloin kansa kavahti lipeviä puhuvia poliitikkoja ja luotti politiikan ulkopuolelta tulevaan harvapuheiseen körilääseen, jolla sattui olemaan vielä aika komeakin.

      Ennen vanhaan osattiin mielikuvapolitikointikin paljon paremmin.

      Poista
    27. Mutta jos minä sanon kaikella kunnioituksella rouvaa kohtaan että #hänen ajatuksensa politiikasta etenkin ovat sietämättömän typeriä#, ,niin tietysti hän poistaa mielipiteeni typeränä. Tämä on totuus eikä siinä ole merkillistä. Tämä on Iineksen blogi ja hän määrää tanssiaskeleet.

      Poista
    28. Koetahan, arvoisa Anonyymi, ymmärtää kirjoittamasi. Haukut toisen ajatuksia sietämättömän typeriksi. Eikö se ole ilkeää? 

      Miksi et vain kulje ohi ja mene lukemaan miellyttävämpiä ajatuksia. Miksi pitää nostaa jalkaa ja tehdä paha merkki?

      Poista
    29. Tarkoitin että ne ovat mielestäni sietämättömän vääriä. Puistattavia. Ei siis ole typeriä, anteeksi. Ihmisenä sinä voit olla vaikka kuinka kaunis kukka joka vasta nyt avaat terälehted.

      Poista
    30. Mahdatko pystyä seulomaan esiin edes yhtä "sietämättömän väärää" ajatustani?

      En halua väitellä tai saivarrella, vaan ainoastaan nähdä, mitä luulet minun ajattelevan. Nimittäin monesti panemme toisen ajatuksesi sen, mitä arvelemme hänen oman viitekehyksemme mukaisesti täytyvän tarkoittaa. 

      Poista
    31. Manun imagoa olen pohtinut ja tullut siihen tulokseen, että henkilökuvansa oli niin hyvä, koska se oli mahdollisimman aito. Sitä paitsi myhäilevästä ja vaatimattomasta miehestä pitävät kaikki. Paitsi juoppohullu Herlin, joka luuli ryssän panssarivaunujen maahamme vyöryvän. Itse oli tottunut nuolemaan Leonidin lakeijojen takapuolia.

      Poista
    32. Manu ei linnanjuhlissa kätellyt sotaveteraaneja, muut kättelivät sellaista.

      Sisällisodan teloittaja, Kekkonen, ei viime sotiin jaksanut mennä. Makoili uunin pankolla ja käänteli kylkeään. Välillä huusi Sylville: "onks ruoka jo valmista?"

      Poista
    33. Isoisäni oli kova puhumaan ja tykkäsi sodasta kertoa. Minä taisin olla ainoita, joka tykkäsi kuunnella. Valitettavasti olin niin nuori, että paljoa en enää muista. Kaksi asiaa muistan: Sotilailla oli nälkä ja unen puute jatkuvat seuralaiset.

      Poista
    34. Kolmas kova on täytynyt olla kylmyys. Talvisodan pakkaset olivat kamalia ja jatkosodassakin talvia oli useampia.

      Minä vihaan kylmyyttä, vihaan vuodenaikojen kiertoa. Nyt on alkamassa vuoden paras aika. Lehtien kasvaessa puihin, minä suu auki ihmettelen joka vuotista ihmettä. Lehdet kasvavat lähes silmissä, illalla ovat paljon aamuisia isompia.

      Poista
    35. Muistan, kun kävimme Lopen Jokinienen kaupassa. Isoisäni täytyi aina kertoa kassamyyjättärelle joku hauska kertomus. Ehkä aika oli silloin kiireettömämpi, myyjän muistan kärsivällisesti kuunnelleen ja lopuksi jutulle nauraneen.

      Poista
    36. Espoon Westendissä kai vieläkin asuva tätini on katkaissut välinsä meidän huonojen sukulaisten kesken. Sanoi rumasti, kun vanha äitini hänelle soitti. Miehensä, se joka oli rahamies, oli viisas ja vaatimaton. Tätini tulee kärisemään ryssän helvetin pahimmissa lieskoissa, vaikka jotain sotaveteraaniasiaa tekeekin.

      Poista
    37. Tätini Westendin kodin seinälle se isovanhempieni, lapsena kovasti ihailemani, Munsterhjelmin kevätmaisema taulu päätyi. Niin se käy, täti-rakas, pahoittelen tulevaisuuden ryssän helvettiäsi.

      Poista
    38. Kuulo isoisältäni oli tykinjylyssä mennyt. Käänteli kädellään korvalehteään puhujaa päin. 70-luvulla sai sen aikaisen kuulolaitteen, mutta silti hänelle täytyi huutaa.

      Poista
  14. Ruotsissa ja Tanskassa palkkoihin tulossa 6-7% korotukset. Norjassa palkat on jo hyvät palkat.

    Kannattaa jättää Suomi, jos se suinkin on mahdollista, ja mennä naapurimaahan töihin tai opiskelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta Ruotsissa maahanmuuttajatyöttömyys verrattuna kantaruotsalaisten työttömyyteen on suurta eikä lukemani mukaan laskemaan päin. Koskee varmaan myös suomalaisia maahanmuuttajia. 

      Muinoinhan Ruotsiin voi kevyesti mennä katsomaan, minkä työn kesäksi ottaisi. Jos työ ei ollutkaan kivaa, senkun vaihtoi sen toiseen. Aina sai töitä. Minäkin vaihdoin hotellityön Åhlensin varastotyöhön.

      Moni meni myös Uppsalan yliopistoon lukemaan vaikka taloustieteitä, koska sinne pääsivät käytännössä kaikki.

      Poista
    2. Suomi on venäläinen. Suomi on ruotsalainen. Suomi on suomalainen. Löytyy Areenasta. Kannattaa katsoa, hyvin tehty sarja siitä keitä me olemme ja mitä me emme ole.

      Nuorista sukupolvista moni opiskelee Ruotsissa tai on lähtenyt sinne töihin. Jännä nähdä kiihtyykö maastamuutto, se on ollut kasvusuuntainen. Suomalaiset ovat toivottuja, koska sopeutuminen on nopeata ja monilla kielen perusteet hallussa sekä hyvä koulutus.

      Poista
    3. Katsoin sarjan tuoreeltaan.

      Ylen erilaiset Suomi-sarjat, nyt uusimmatkin ovat olleet korkeatasoisia. Parhaana pidän melko tuoretta Suomi-sarjaa, jossa ei ole ollenkaan puhetta, vaan kaikki, kotomaamme koko kuva, sen armaat äidinkasvot näytetään lentokoneen lintuperspektiivistä.

      Poista
    4. Varsin mielenkiintoinen Suomi-sarjoista on myös hiljakkoin tullut Menneisyyden metsästäjät, jonka olen katsonut pariinkin kertaan.

      Siinä kuvataan, kuinka asiantunteva ja historiatietoinen harrastajaporukka etsii menneisyyden esineitä maaperästä metallinpaljastimilla.

      Löytyy monenlaisia aarteita varhaismenneisyydestämme, rauta-ajalta, viikinkiajalta, ruotsalaiselta ajalta, venäläiseltä ajalta, ja löydöt kuvaavat hyvin Suomen ikivanhaa kulttuuria ja henkilöiden liikkumista tänne ja täältä pois, kun ne yhdistää muuhun historiatietouteen.

      En usko, että junteinkaan persu kuvittelee Suomen olleen aina yksikielinen supisuomalainen Kanta-Suomi. Ihmisiä ei pidä aliarvioida, jos he ajattelevat eri tavoin.

      Poista
    5. Junteinkaan persu... tuo paljastaa kirjoittajan vihan.

      Poista
    6. Hohhoijaa. Mistä teitä sarkasmia, satiiria ja ironiaa tajuamattomia anonyymeja oikein tulee?

      Viimeinen lausehan paljastaa sen, että sanat on suunnattu sille kansanosalle, joka panee kaiken "persun tyhmyyden" syyksi.

      Poista
    7. Ei minulla ole aggressioita yhtäkään puoluetta kohtaan. Kaikissa on jotain hyvää.

      Poista
    8. Enpä usko, että Ruotsin korkea maahanmuuttajatyöttömyys koskee suomalaisia maahanmuuttajia - kaiken lisäksi koko käsite alkaa olla historiaa, sillä kaikki isossa muuttoaallossa tulleet ovat jo täysin sopeutuneet.

      Ei löydy enää Tukholmasta, Göteborgista tai Malmöstä ongelmallisia suomalaislähiöitä. Slussenin sissitkin ovat kuolleet viimeistä arskaa, reiskaa ja väiskiä myöten.

      Ano: "Kannattaa jättää Suomi, jos se suinkin on mahdollista, ja mennä naapurimaahan töihin tai opiskelemaan."

      No näinhän minäkin tein nuorena. Palasin sitten muutaman vuoden kuluttua takaisin, kun sattui elämän ventissä sellainen kortti käteen. Toisenlaisella tuurilla olisin jäänyt Ruotsiin.



      Poista
    9. Minäkin olisin aikoinani voinut kevyesti jäädä Ruotsiin töitä tekemään, sillä duunia oli tarjolla niin paljon kuin halusi.

      Siskoni pestautui opettajaksi Huddingeen, osti jopa auton, Opel Kadett coupe - muistan vieläkin sen unelmansinisen kiitäjän, jolla hän huristeli Suomeen näytille uuden kansainvälisen poikaystävänsä kanssa. Minä palasin kiltisti Suomeen jatkamaan kantasuomen luentojen kuuntelua ja keräämään magnetofoniini lounaismurteen puhetta.

      Poista
    10. Kaiken voit tietysti perustella sarkasmilla, satiirilla ja ironialla.
      Haluat osoittaa sinun aatemaailma on vaan parempi.
      Suomi kuuluu näennäisesti tasa-arvoisten maiden kärkikaartiin maailmassa, mutta tasan eivät käy tasa-arvon lahjat .

      Jos minä olen erimieltä, niin tuon erityisen ammattikunnan (opettaja) edustaja loukkaantuu ja poistaa minun kommentin.

      Satiiri on termi jonka löysä viljely, kuten vaikkapa fasismin ja humanismin, tuhoaa niiden tehon ja merkityksen – ja tuottaa tuhoa.

      Poista
    11. Anonyymi, minä veikkaisin äidinkielen opettajan raakkaavan noita kommenttejasi ihan samoista syistä kuin kokeista annetaan ala-arvoisia: Heikkoa ilmaisua, sisältö päin prinkkalaa, kokonaisuus erittäin puuduttavaa luettavaa.

      Poista
    12. Anonyymi, yliarvioit nyt kommenttiesi vaikutusta minuun. Ei minua loukkaa erimielisyys, päinvastoin.

      Monet täällä tietävät vanhastaan, että jopa provosoin joskus asioita saadakseni erimielisiä kannanottoja. Näin tein opettajanakin saadakseni opiskelijat keskustelemaan ja väittelemään erilaisista näkemyksistä. Korostan edelleen sitä, että pelkkä samanmielisyys on puuduttavaa lukemista. Totuus ei ole koskaan ääripäissä, vaan se löytyy dialogin kautta muualta.

      Ja luetun ymmärtäminen onnistuu parhaiten, kun ymmärtää, mikä on huumorin ja ironian ja kaikenlaisen satiirin osuus keskusteluretoriikassa. Ihminen, jolta puuttuu huumorin kyky, ei ymmärrä satiiriakaan. Sanat ovat harvoin konkreettisia yhden merkityksen irtokappaleita. Konteksti, yhteys, sanojen kudelma on eri kuin sanojen fyysinen merkitys.

      Poista
    13. Mielenkiintoinen probleemi iski otsalohkooni tai takaraivooni, mikä osa se ikinä onkaan, joka minussa ajattelee. - Miksi ääripää ei ikinä voi olla oikeassa, onko elämä laimennettua teetä?

      Poista
    14. Ääripää on se, mikä menee yli, sisältää kiihkoa. Tietenkin filosofisesti ajatellen ääripääkin voi olla oikeassa, mutta jos jätetään höttöajattelu ja pitäydytään realismissa, niin harvoin, jos koskaan ääriajattelu on johtanut pysyvään käytäntöön.

      Poista
    15. Kiihko aiheuttaa monesti pahaa. Mutta ovatko sinun, minun ja hänen realisminsa (totuus, maailma, elinehdot) samat?

      Poista
    16. Realismit voivat minusta olla erilaiset. Yhden realismin maa on diktatuuri.

      Sinulle realistinen maailma voi olla se, missä maksetaan vain vähän veroja, minulle taas se, missä maksetaan enemmän. Molemmat ovat realismia.

      Kiihkoa on se, mikä erkanee realismista: veroprosentti rikkaille 20 prosenttia, ei-rikkaille sama jne.

      Poista
    17. Minä olen jäänyt filosofian alkeistasolle. Ihmettelen, miksi vitussa synnyin, pelkään, etten kai tänään kuole, ja olen erittäin vieroksuva ja torjuva tulevaisuutta kohtaan. Tämän päivän kohkauksetkin hermostuttavat

      Poista
    18. Minulla on ihat omat filosofiat. Joskus huomaan että ai hitto, tämähän on Hegelin/Zizekin/ynnä muiden hienojen ajatusherrojen ajatus ja minä onneton luulin, että vain minä ajattelen näin.

      Kovasti vieroksun sitä, kun keskusteluissa viitataan nimeltä, että X sanoi näin ja minä tiedän tämän, olen siis suuri ajattelija ja sivistynyt ihminen. Loppu on tietenkin omaa negatiivista ajatteluani eli sarkasmivaroitus Anonyymien anonyymille.

      Poista
    19. Varoituksia ja varoituksia. Heikko sisältö . Voi oppilas parkoja koulussa. Kuinka monen oppilaan kirjoittamisen ja lukuinnon olet saanut tuhottua.
      No, erikseen ovat hölöttäjät, joiden tiedot ovat iltapäivälehtien lööpeistä.
      He haluavat kiihkeästi sanoa lopullisen totuuden kaikesta maan ja taivaan portin välillä.

      Poista
    20. Sinä taidat, anonyymi, olla se lukija, josta Jarla kertoi: "kaikki Päätalon Kallet luin jo nuorena!"

      Poista
    21. Olet ehkä ajatelut oikein kun sanot;ääripää ei ikinä voi olla oikeassa, onko elämä laimennettua teetä?

      Tylsimmillään ihminen on, kun hän kirjoittaa päivänpolitiikasta. Kaikki on tehty väärin, mitään hyvää hän ei poliittisissa päättäjissä näe. Synkkä pessimisti saa viisaan maineen helpommin kuin iloinen optimisti.

      Poista
    22. Tjaah anonyymi, puhutpa pahansuovasti. Sinulla täytyy olla paha olla. No en minä kyllä suhteissa oppilaisiin moitteita saanut, päinvastoin.

      Poista
    23. Minulla ei ole paha olla.

      Täällä sun suhde kirjoittajiin on epäilevä, halveksiva, kevein perustein leimaava ,kylmä, luokitteleva persoonaa mitätöivä tahditon .
      Valitettavasti.

      Poista
  15. Sittenkin hieman penäisin sitä, että laestaattien ja sipilöiden komiikassa on populismiin sekoittunut tukeva annos konservatismia. Jos Siplältä kysyttäisiin: " mistä rahat?", niin varmasti vastaisi: "kyllä jumala ja maataloustukiaiset omistaan huolen pitävät!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän leikkauksiin tarvita rahaa.

      Sen sijaan jos - ei kun kun - oppositio pääsee valtaan, niin silloin tarvitaan paljon lisää rahaa, mutta onneksi sitä saa pilkkahintaan ulkomailta.

      Lisäksi Suomen talouden käänne kasvuun on opposition ansiota: monikansalliset kapitalistit pelästyivät sen tiukkoja vaatimuksia. Sipilä vain yrittää ottaa siitä kunnian, se ketku.


      Poista
    2. Niin ja jos oikein tarkkaan syynää pers pitkällä, niin eihän siellä mitään kasvua olekaan. Se mikä näyttää kasvulta, onkin näköharha, sanoo hätiin tilattu dosentti.

      Poista
    3. Kasvu tuli hallituksen ansiosta, markkinat ja suhdanteet eivät vaikuttaneet. "Markkinatilanne ei vaikuta, kun Mustanaamio puhuu." - "Elämme suunnitelmataloutta" - V. I.Lenin

      Poista
    4. Tietoisku: Tiesitkö, että Zwasimaassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Burundissa on paljon Suomea pienemmät palkat!

      Poista
    5. Lisäys tietoiskuun: Jonain päivänä pörhällämme hiukset lepattaen palkoissa Ugandan ohi.

      Poista
    6. Palkansaajien tutkimuslaitoksen parin vuoden takaisen raportin mukaan Suomi pärjää hyvin EU-palkkavertailussa. - Ugandan palkoista en tiedä.

      Erityisesti vähän koulutetut ja pienipalkkaiset ansaitsevat Suomessa hyvin muihin maihin verrattuna. Suomen kokopäiväisten työntekijöiden keskimääräinen palkkataso, 3 132 euroa kuukaudessa, on suurempi kuin esimerkiksi 
      Saksassa, Britanniassa, Ranskassa, Itävallassa ja Islannissa.

      Poista
    7. Emme saa unohtaa Turkkia ja turkkilaisia, saati sitten Etiopiaa ja Puolaa.

      Poista
    8. Tuossa oli kyse EU-palkkavertailusta.

      Poista
    9. Niin ja onhan Suomeenkin onneksi perusteilla nuo aiemmat, turkkilaiset, palkkaluokat. Ei työantajilla kertakaikkiaan ole varaa maksaa kaikille ja kaikkea.

      Poista
    10. Piti olla: "alemmat", kännykkä mun taas petti.

      Poista
  16. Rahaahan saa kun lisätään Janakkalan paperitehtaan wolyymiä... pannaan jätkät tekee tuplakikyä. Niin setelipaperia on vaikka siat söis. Ja sit OY Suomen Pankki Finlands Bank AB painaa lisää rahaa. Niin ne Rysselisäkin ihmettelee, ohoh, suomalaisilla sitä on millä mällätä. Eurojakin on niin että eivät mutkalle taivu, p-kele.

    Ps. Minusta tulisi hyvä valtionvarainministeri johonkin populistihallitukseen. Tai äsh... eihän kukaan hallituksessa ole populisti! Opposiossa vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... opposi - ti - ossa ...

      Hitsi kun sitä tulee vahingossa kirj.virheitä vaikka kuinka yrittää tehdä niitä vain tahallaan!

      Ihan hirveetä! (Onpas!)

      Poista
    2. Jos olisin nuorempi, ottaisin kyllä kantaa Sipilän hallituksen politiikkaan, se ei työtätekeviä helli. Ei, vaikka siellä on peräti kaksi työväenpuolueeksi julistautunutta puoluetta = Kokoomus ja Perussuomalaiset. - No, kai sitten KePu vetää näitä kahta kuin kahta pässiä narussa, höh? (Ja Iineksen salaa rakastama A. Rinne tanssii vain pyöräkellarissa ripaskaa... Ja ihana Ville Niinistö katselee taivaan kuuta, joka on väärinpäin, ja raapii muniaan... oye jeah! Eikä ole enää apua ennenammoin niin luotettavasta P. Räsäsestäkään: se soittaa urkuharmoonia niin lujaa että laasti katosta rapisee kuulijan niskaan ja ikkunaklasit helisee... kuin tamburiinit, oh eyh! Ja RKP herää kesken uniaan ja sanoo VAD, vad du sa att du?)

      Mielenkiintoista. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

      Poista
    3. Mielenkiintoisia aikoja? Totta. Välillä niin mielenkiintoisia ettei meinaa ennättää elää.

      Poista
  17. Joka puolelta tulvii niin paljon asiaa, johon kaikkeen tekisi mieli ennättää tutustua ja ottaa kantaa, tai vain olla selvillä että tuollaistakinko on olemassa, että tuntuu ettei aika riitä. Aina jää jotain tekemättä. Mihin järjestykseen asiat pitäisi laittaa, ettei ainainen kiire alkaisi nakertaa hermoja? Mikä olisi asioiden tärkeysjärjestys. Ensin työ, sitten leikki, oli ennen ohjeena. Mikä on ohje nykyisin? Työtä pidetään kai nykyisinkin arvossa. Ja riippuen työn laadusta, se vie aikaa enemmän tai vähemmän. Miten on leikin laita? Ennättääkö nykyisin leikkiä ollenkaan? Ja mikä lasketaan leikiksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisu, tekisi mieli sanoa, että kiire on korvien välissä. 

      Minun on helppo sanoa näin, sillä olen hitauden ystävä ja toteuttaja, luonnostani. Jos joudun tilanteeseen, jossa on hoppu, ahdistun ja ärryn. Minua voi ahdistaa jopa merkintä kalenterissa.

      Olen tietenkin nyt etuoikeutettu, koska en ole riippuvainen aikatauluista enkä muista ihmisistä. Elän oman rytmini mukaan, herään hitaasti ja nautiskellen, ja lähden ulos juuri silloin kun olen valmis ja haluan. On tietenkin tilanteita, joissa olen muiden kanssa, ja tällöin tekemiset tehdään niin kuin kaikille on järkevintä.

      Sen suhteen, mitä luen, katson, seuraan, minulle oli valtaisa oivallus kerran antikvariaatissa, jossa oli kirjoja lattiasta kattoon useita seinäpintoja täynnä. Tajusin yhtäkkiä, että en eläissäni ehdi näitä kaikkia lukea. Siitä lähtien en ole ahnehtinut lukemista, vaan pysähdyn kunnolla yhteen kerrallaan ja nautin siitä hitaasti ja kauan. Ei ihminen tule onnellisemmaksi ja älykkäämmäksi, vaikka hän lukisi kaikki tärkeät kirjat ja kirjoitukset ja ottaisi niihin kantaa. Tärkeämpää on osata nauttia yhdestäkin kirjasta.

      Poista
    2. Huokaus. Iines, olet kyllä onnekas. Voit viettää aikaasi käytännöllisesti katsoen ilmeisesti miten haluat. Olla itsesi johtaja, apulainen ja työnantaja. Osaat valita, mitä teet ja sen mitä teet, teet hitaasti ja nauttien. Paremmin ei voisi olla.

      Mitä minuun tulee, olen yleensä stressaantunut. Siihen on monta syytä. Ahnehdin liikaa tekemisiä. Olen liikaa kiinnostunut kaikesta mahdollisesta. Ja haluaisin sen takia, että omaisin monta "minää" (olisin sellainen kolmipäinen vasikka) jotta voisin paremmin keskittyä tekemisiini, joita saattaa olla monta lajia samanaikaisesti. Tällä hetkellä esim kuuntelen pöytäkoneelta Tampereen pianokilpailun finalisteja, mulla on lattialla vieressä avoinna kirja valmiina, johon tartun kun saan tämän kommentin kirjoitettua toisella koneella (kannettavalla, se on polvilla), ja haaveilen, että samalla pääsisin katsomaan telkasta Perjantaita, ykkösen ohjelmaa, joka on joskus ollut mielenkiintoinen ja se mitä minulta toivotaan (tiedän) että laittaisin jotain iltapalaa, enkä sano: On siellä jotain syötävää, etsikää jos on nälkä, saa ottaa mitä haluaa. Hups. Nämä on vain iltapuuhia. Päivällä on toiset toimet, jota vaativat keskittymistä. Äsken tuli puhelu, johon meni monta minuuttia. Ja nyt katselen ja kuvia joita ilmestyy sarjana ison tietsikan ruudulle ja niiden alta kuuluu viimeinen kilpailukappale. Kohta alkaa palkintojen jako.

      Jossain välissä tänä iltana luin kaikki kommentit, mitä oli tullut uusia tähän blogikirjoitukseesi. Hyviä mielipiteitä. Niitä oli mukava lukea.

      Poista
    3. Liisu, sinulla on järisyttävä uusi tarina blogissasi! Olet kyllä lahjakkuus novellistina, väkevää tekstiä. Voimakas, verevä, värikäs, punaista ja mustaa, tulee mieleen espanjalainen flamengo tai jokin härkätaistelutunnelma. Voisin kirjoittaa nämä sanat tarinasi perään. Kunhan hieman sulattelen, kirjoitankin.

      Poista
  18. Iines, kiitos! Sitä tarinaa oli vaikea synnyttää.

    Minä luen juttusi, joilla vauhditat keskustelua aina ensisijaisesti esseinä, jotka kuuluvat kirjallisuuteen. Kiinnitän aina huomiota myös kuvaan, joka puhuu samaa kieltä esseen kanssa. Linkit, joita upotat, eivät ole nekään turhia. Tämänkertaista unohduin lukemaan pitkäksi aikaa. Hyvä, Iines!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa koettaisit julki kokoelmaa novelleistasi, Liisu. Tiedän, että se vaatii paljon muutakin kuin lahjakkuutta. Pitkäjänteisyyttä, keskittymiskykyä, puurtamista, kunnianhimoakin jossain määrin. Yhteistyökykyä kustannustoimittajan kanssa.

      Tunnen yhden kirjoittajan, joka ei suostu yhteistyöhön, hän luulee, että käsikirjoitus on valmis eikä sitä saa muuttaa, kun se häneltä lähtee. Sinä olet kyllä joustava ja yhteistyökykyinen, Liisu, tiedän sen.

      Poista
  19. Mitähän siitäkin seuraisi, jos Jari Lindström joutuisi ekaa kertaa elämässään jonnekin töihin? - luultavasti kenkää saisi ensimmäisenä päivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläs nyt viitsi Riku. Tuo on julmaa.

      Vähän sama kuin yksi kommentoija sanoi Uuninpankkopojan blogissa, että tuskin Sampo Terholla on edes kirjahyllyä.

      Ei tainnut kommentoijatäti tietää edes haukkumansa henkilön koulutustaustaa, tutkijataustaa, kirjoittajaharrastusta - käsikirjoitus pöytälaatikossa. Muutoinkin jaksan hämmästyä mainitun blogin vihapuheesta kommenttiosastossa. Blogi-isännän pitäisi perata pois mieluummin vihapuheet kuin erimieliset kommentit.

      Poista
    2. Riuska työmieshän se Limppu on. Haalarit päällä varmaan nukkunut luottamusmiehen huoneessa.

      Poista
    3. Teistä ei tule mitään..

      ..muuta kuin yhteiskunnan elättejä.

      Näin totesi yksi yläasteen opettajista luokalleni. Miten ihania kannustuksen sanoja epävarmuuden keskellä eläville teini-ikäisille!
      Mutta sen näkee täällä.

      Poista
    4. Tjaah, no mitäs teistä tuli?

      Kun mietin omaa yo-luokkaani, niin ei meistäkään mitään erikoisia tullut. Mitä tavanomaisimpia sen ajan ammatteja yo-tutkinnon suorittaneille. Pari opettajaa, yksi Ateneumin käynyt taiteilija, yksi sihteeri, yksi psykologi, muutama kauppatieteitten maisteri, juristeja pari, jokunen lääkäri, jokunen merkonomi ja sosiaalijohtaja tai -sihteeri, mutta yhteiskunnan elättejä ei ainuttakaan. Meille se olisi ollut sellainen asia, että mieluummin vaikka siivoojaksi Ruotsiin. Oli päivänselvää, että mitään tukia ei suostuta ottamaan. Olemme se ikänsä työtä tehnyt ikäpolvi, jota syytetään ahneudesta. No juu, ahne työlle, myös hanttihommille.

      Poista
    5. Ei se niin vaikeaa ole, anonyymi, hyvinkin TE keskus saattaa löytää sinulle jonkin harjoittelupaikan. Palkkaa ei ehkä saa, mutta ruuan kuitenkin.

      Poista
    6. Hesarissa muuan nuorukainen itki, että pitääkö hänen elättää tyttöystävänsä, kun hänellä on säästöjä tilillään korkoa kasvamassa. Että miksi Kela ei elätä tyttöystävää, joka ei ole avopuoliso vaikka samaa jääkaappia käytetäänkin ja sänky jaetaan.

      Poista
    7. Juu, niin itki. Elättää vain sen ruman tyttöystävänsä, turha sitä on muille kaupitella.

      Poista
    8. Eikös se olisi kuitenkin somaa, jos miekkonen saisi vapaasti ostella osakkeita ja Kela huolehtisi vaimokokelaan elatuspuolesta?

      Noin sen moni nykyajan tukiin kasvanut pizzaposki näkee. Mulle mun rahat, ja Kelasta loput. Ja laskut ulosoton kautta.

      Poista
    9. No joo, mutta luultavasti se on niin tyhmä, että kaikki rahansa menettää, kun sijoittaa nigerialaiseen kultakaivokseen. Akkakin lähtee jonkun vähän fiksumman elättäjän mukaan.

      Poista
    10. Noista rasittavista opettajista puheenollen. Minulla oli yläasteella ruotsinope, joka solvasi huonompia koko ajan. Olin aluksi erittäin innostunut opiskelemaan ruotsia, mutta kun kerran meni sanakoe huonommin (sairaana olon takia), opettaja otti minut silmätikuksi ja siitä lähtien ruotsi on ollut yksi vastenmielisemmistä aineista. Minulla ei kuulemma ole tulevaisuutta.
      Pistin tietysti opettajalle vastaan ja hän vielä kehtasi väittää, että "sinulla ne hormoonit vissiin nyt tämän viikon hyrräävät". Voi luoja! Onneksi olen päässyt siitä harpusta eroon

      Poista
    11. Sådant är livet, sano ruotsalainen, kun katolta putosi.

      Poista
    12. Kaikenlaisia opettajia on, kuten on kaikenlaisia oppilaitakin, Anonyymi.

      Valtaosa opettajista käyttäytyy kuitenkin asiallisesti, ammattitaitoisesti ja liiankin hienotunteisesti oppilaitaan kohtaan. Suorempaakin sanomista lapset sietäisivät.

      Omat kollegani olivat kyllä huipputyyppejä, kaikki arvostivat opiskelijoitaan, eikä meillä ollut koskaan pahoja konflikteja, normaaleja pikkujuttuja vain.

      Suurimpia ongelmia oppilailla oman kokemukseni mukaan olivat kotiolot, ja tuska vanhempien puolesta. Aika monet uskoutuivat meikäläiselle myös kiusaamisestaan. Ne koin vaikeiksi, koska ei ollut mitään koulutusta ongelmatilanteisiin. Oikeastaan pystyin tarjoamaan vain ehkä lohduttamista ja kuuntelua. Jos oli ongelma opettajan kanssa, vikaa oli aina molemmissa - tämän huomasi nopeasti.

      Poista
    13. Ai , ei ollut koulutusta ongelmatilanteisiin? Älä viiti.
      Kasvattajana ja opettajana sinulla on vastuu oppilaista. Rehtori on open lähin esimies , hän on vastuussa koulurauhasta.

      Sääliksi käy oppilasta jos ope tarjoaa vain lohtusta ja kuuntelua . Ei puutu itse ongelmaan.


      Poista
    14. Noh, vastuu lapsen kasvatuksesta on kodilla, opetuksesta koululla. Tämä näin laillisesti.

      Eikä Suomessa ole koulupakkoa, lapsi voi käydä myös kotikoulua, kuten mainossa Ylen Teema & Fem-kanavalla tänäänkin nähtävässä Isä, äiti ja lapset -dokumenttisarjassa nähdään.

      Tämä ei silti sulje pois koulunkaan kasvatusvastuuta. Kouluilla on turvalliset ja eettiset hyvät normit, joihin yksilöä ohjataan. Niihin voit tutustua vaikkapa yleisten opetussuunnitelmien sivuilta.

      Mikäli oppilaan äiti on kovin itsemurhahakuinen, ei asia ole opettajan vastuulla. Äiti on jo hoidon piirissä, tietenkin. Uhka on silti olemassa, ja nuori on tietenkin ahdistunut. Opettajan myötäeläminen ja henkinen tukeminen on tietenkin tärkeää nuorelle, jolla on opinnotkin hoidettavanaan.

      Poista
    15. Opettajilla ei edelleenkään ole mielenterveysalan koulutusta, vaikka se olisi hyvä lisä nykykouluihin. On toimittava luontaisilla ihmissuhdetaidoilla, sydämellä ja järjellä. Ja usein se riittääkin, mutta nykykoulujen häiriöt ovat yhä syvempiä ja laajempia, ja niihin tarvittaisiin selkeitä psykologisia koulutuspaketteja.

      Poista
    16. Ei siihen tarvita mielenterveysalan kuolutusta.
      Lain mukaan koulun on taattava jokaiselle oppilaalle koskemattomuus ja työrauha.

       Se on tässäkin oireellista, ettei kukaan opettaja ota vastuuta oppilaan hyvinvoinnista kouluissa. Opettaja voi piiloutua toisen selän taa ja sysätä vastuuta muualle.
      Lohduttaa koulukiusattua:"
      Älä välitä, kyllä se menee ohi." Voi pyhä yksinkertaisuus.

      Vastasitko sinä näin lapselle, joka kertoi, että häntä kiusataan koulussa? Jos, voi olla, että tahtomattasi pahensit lapsen oloa, et parantanut sitä.

      Lapset tuntevat monesti häpeää kiusatuksi tulemista ja siitä, etteivät kuulu joukkoon. Jos aikuinen vähättelee tätä häpeää kokemusta tai yrittää lohduttaa sitä pois, lapsi saattaa kokea, että kiusaaminen ja siitä seuraava paha olo ovat hänen syytään.

      (Vaadi sinä vaan selkeitä psykologisia koulutuspaketteja)

      Poista
    17. Minä puhun tilanteesta, jossa oppilaan äiti oli itsemurhahakuinen ja äiti hoidossa, sinä alat soveltaa sanojani koulukiusaamisen ja syyttää minua kiusaamisen sallimisesta. Halooo? Soiko siellä mikään kello?

      Poista
    18. A-no-nyy-mi

      Ku-kaan ei kiu-san-nut tä-tä o-pis-ke-li-jaa, hän it-ki äi-tin-sä it-se-mur-ha-y-ri-tyk-siä. Mi-nä o-pet-ta-ja-na kuun-te-lin hän-tä ja ha-la-sin-kin, kun hän pur-ki tus-kaan-sa. Se aut-toi hän-tä. Hän suo-rit-ti tut-kin-ton-sa.

      Poista