30.6.2017

Kesäpäiväkirja-ajatuksia täältä landelta


Olenpa huisin iloinen, että se Rautatientorin toinenkin leiri puretaan. Olen hämmästynyt vain siitä, että syyksi mainitaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaaminen. Niin kuin sitä ei olisi ennen huomattu. Jatkossa torilla ei leiriydytä poliisipäällikön mukaan.

Oikeuksiensa perääjäleirihän on toki jo saanut viestinsä perille, eikä oikeutta noudattavilla viranomaisilla voi olla edes mahdollisuutta taipua ryhmän vaatimusten mukaan.

Kovin tyytyväisiä on oltu siihen, että poliisi hajotti alkuun vain toisen ryhmän leirin jollain verukkeella, josta ei taida olla edes näyttöä. Mitään ei ole perästä kuulunut "poliisi tutkii" - kommentin jälkeen.  Minä en jaksa tässä nyt sanoa sitä nahkaani pelastavaa selitystä, että juu, rasismi on kyllä tuomittavaa. Voitte täyttää tämän kohdan miten tahdotte, arvoisat lukijat ja mahdolliset kommentoijat.

Minua on aina kylmännyt se havainto, että kovaa ja tuomitsevaa puhetta tulee myös sieltä suunnalta, jossa pitäisi olla suvaitsevimmat ja maan parhaat voimat, älymystö ja taiteilijasto. En usko sellaiseen suvaitsevuuteen! Kova puhe satuttaa myös sanojaansa. Ei kärpäseltäkään saa repiä siipiä!

Semmoinen hyvä puhe on joskus silkkaa teeskentelyä. Voisin jopa uskoa, että löytyy valioihmisiä, jotka pitävät sisimmässään tummia ihmisiä itseään alempina olentoina, joita he hallitsevat kiittämällä. Tunnetteko termiä "kiitäen tai kunnioittaen alistettu"? Jos tummaihoisia pidetään arvossa, heiltä myös vaaditaan jotakin, eikä lespata ja lepsuilla kuin kissanpojille. Ovathan he täyspäisiä ja yhtä arvokkaita kuin me itse olemme.

Muistakaat aina se kehitysvammainen poika Sisko ja veli -sarjassa, jolle hyvät ihmiset eivät usdkaltaneet nauraa sarjassa ja joka sanoi lehdistölle myöhemmin, että vasta sitten kun hänellekin nauretaan päin naamaa, hän on samanarvoinen kuin terveet ihmiset. Tämä kaikille hyville ihmisille, jotka suhtautuvat autettaviinsa kuin potilaisiin. Suvaitseminen on semanttisesti alaspäin suuntautuvaa toimintaa.

Kuten huomaatte, arvoisat lukijat, yhteiskunnallinen eetos ja paatos kulkeutuvat kepeästi tänne kesäpaikkaankin, vaikka täällä on runsaasti rauhoittavia elementtejä. En oikein ymmärrä semmoista, että reaalinen maailma ei tupsahtaisi  ihmisen mieleen hänen tuijottaessaan sittisontiaisen kiipeilyä heinänkortta ylöspäin tai kukkahämähäkin ovelaa saalistustapaa: ensin värjäydytään kukan väriseksi ja sitten isketään kukanvärisenä viattoman uhriin ja truiskautetaan myrkyt tämän niskaan. Kyllä siinä maailmankin pahat tulee väistämättä mieleen.

Nyt tässä rannikolla tulee puuskittain kovaa, mutta itäkoillistuuli on lämmin, yli 20 astetta meren puolella. Kirjosiepon poikaset harjoittelevat taitolentoa ja istuvat pulleina omenapuun oksilla emonsa ruokittavina. Sen päiväinen sirkutus.

Poikaies kävi kaatamassa rajaltamme kuivan kuusen. Mies on varattu. Laiha ja hiljainen kirjanpitäjä vei hänet nenäni edestä. Eivät auttaneet pikkuhousut pyykkinarulla, vaikka ne hulmusivat houkuttavasti merituulessa suoraan poikamiehen ikkunaan päin.

(Valokuva Iines)


113 kommenttia:

  1. Tuon kaltaisiin viranomaisten toimenpiteisiin perusteet löytyvät aina, kyse on tahdosta. Mikä paine sai viranomaiset muuttamaan mieltään, sitä on vähän vaikea sanoa. Luulen syyn olleen HÄPEÄ.

    VastaaPoista
  2. Motiivi onkin tässä mielenkiintoinen. On monta mahdollisuutta.

    Vaan hyvä asia, että molemmat leirit on nyt lopetettu. Jostain luin, että Suomen mielenosoitussäännökset ovat väljemmät kuin muussa Euroopassa. Tämän uskoo, ja jokainen näki, miten hautovaksi tilanne muuttui, mielenosoituksen sanoma vesittyi kun sitä ei osattu hoitaa napakasti ja tehokkaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerro ,miksi teet eri tavalla kuin sanot?

      (Älä perkele tule tänne moottorisahoinesi
      kaatamaan yhtään puuta.
      Tai tehotrimmereinesi
      raivaamaan pusikkoa.)

      Poikamies kävi kaatamassa rajaltamme kuivan kuusen.

      Sitä ihmettelen , onko miehen siviilisääty niin tärkeä? Kuivasta puusta en nyt tee numeroa, vaikka uhosit runossa yhtään risua ei saa kaataa.

      Poista
    2. Kuusi ei ollut rantatieltä josta kirjoitin edellisessä jutussa, vaan piha-alueen reunalta, Poikamiehen puolelta väliseltämme rajalta. Kuusi oli kuollut pystyyn, ranka ilman lehtiä, ja osui silmiin rumana heti ovelta. Piha-alue on siistiä puutarha- ja nurmikkoaluetta, ei metsää. 

      Tontti on iso, siinä on pihaa, metsikköä, peltoa ja pitkä rantatie, jota reunustaa tiheä lehtipuusto. Rantatien pidän luonnonläheisenä lehtimetsänä, pihan hoidettuna oleskelualueena istutettuine perennoineen ja pensaineen. 

      Poikamies on nimitys yhdelle naapurille. Olen kirjoittanut hänestä ennenkin ja hänen nimekseen on vakiintunut Poikamies. Hän on ystävällinen ihminen.

      Poista
    3. Vai ei auta edes "pikkuhousut pyykkinarulla". No nyt ymmärrän että mikään ei enää auta. - Laivaston urheaakin urheampi, täyttä rautaa ja testeronia tihkuva reservin aliupseeri - kaikkien soutuveneitten kiistaton KontraAmiraali! - tietää tietysti paremmin nämä asiat kuin minä, oman pienen komppaniani kirjuri.

      Ps. Riku R. tietää paljon erilaisista asioista, diggaan häntä siitä. Semmoisista asioista taas, millä ei ole merkitystä, hän ei tiedä yhtään mitään. Sitä välillä itsekseni ihmettelen. Sillä kyä nyt jumalauta ihmisen katrihelenasta ja tauskista esimerkiksi jotain pitäisi tietää. Eikä vaan sanoa "pyh, emmä tie".

      Ps. Riku, hieno ihminen an sich, se minua hänessä häiritsee etträ hän on niin elitistinen. Sill musiikille, mitä Kansa (enkä tarkoita Tapani Kansaa), hän kolkosti vaan nauraa "HAH HAHH HAH". Eikä halua kuunnella monipuolistaiteilijaa hra Martti Innasta. (paitsi pakon sanelemana, ehkä)
      o morale o tempore o tampone on sultan

      Poista
    4. Tämä on kiva:

      https://youtu.be/EbQbhS2SJz8

      Poista
  3. Poikamiehistä pääsee eroon helpolla. Esim. jos poikamies on hiljaa hiipinyt raivaussaha kädessään makuhuoneeseesi... josta sinä juuri "pari punaista sekunttia sitten" olet mennyt vessaan (omille tarpeillesi, jota kaikilla naisilla tuntuu olevan enemmän kuin riittävästi), niin hiivi sinä tämän Pojun taakse, peitä siroila käsilläsi hänen silmänsä ja kysy "Arvaa kuka?" No eihänhän hän. Ja kun vielä lisäät, koska olet täynnä moraalisesti tukahdettua kaipuuta, että "minä tiedän kuka sinä olet vaikka haisetkin niin naftalle." Oon aivan varma, että hän hädissään pudotta raivaussaksensa lattialle (TÖMPS), kääntyy, ja te molemmat kietoudututte toisianne kohti kuin mustekalat... (kauheesti kielareita) Aamulla, heti kun rankan yön jälkeen heräätte, menette kihloihin! Ja kirkonkellot moikuvat: PANK PONK.

    Ps. Siihen loppui Poikamiehen elämä poikamiehenä. (Kuin kanaemon lento kanana.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En yksinkertaisesti voi tehdä tätä kirjanpitäjälle. Pitäköön vanhanpojan, sillä on paljon mahdollista, että en jaksaisi hänen hyveellisyyttään. Hän oli mm. lähettänyt noottia takanaan asuville naapureille juhannusaaton pihabailaamisesta. Siis kyllähän kesäyöhön iloisia ääniä mahtuu!

      Poista
    2. Niin mutta jos siellä "mamut" pitää meteliä, joista meistä paikkakuntalaisista kukaan ei kertakaikkiaan siedä, ja paikalle tulee kaikki Satakunnan noin viis viiva kymmenen poliisia... niin riittääkö, se että kirjanpitäjä huuta niille että "HAJAANTUKAA, POLIISIT...

      En oikein usko.

      Poista
    3. Kyllä ne olivat ihan kantasuomalaisia kalpeanaamoja, jotka hyppivät paljuun, vaikka meren ranta olisi ollut siinä alle kilometrin päässä.

      Tässä kylässä ei mamua ole nähtykään, mutta lähellä Laitilassa on vokki, ja siellä raiskaistiin alaikäinen pikkutyttö.

      Poista
  4. Suomiensin-jengi *poistettiin* ja turvapaikanhakijoiden mielenilmaus *siirrettiin*.

    Poliisin antaman määräyksien ilmaukset kertovat täsmällisemmin. Poisto ja siirto tarkoittavat eri asioita.

    VastaaPoista
  5. Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan molemmat leirit purettiin, poliisin määräyksestä yleisen turvallisuuden vuoksi. Molemmat leirit voivat tietysti jatkossa osoittaa mieltään. Mtv3 käytti ilmaisua "poliisi hääti" mielenosoittajat, siis tp:aa hakevat.

    Kummallista asiassa on vain se, että vaikka Suomessa päätökset tehdään tarkkojen EU-säädösten ja lakien mukaisesti, niin silti mielenosoitusten avulla yritetään luistaa laillisista pykälistä.

    Ei mieleosoituksin muutoksia saada, vaan vaikuttamalla demokraattiseen päätöksentekoon. Mielenosoitukseen toki kaikilla on oikeus, mutta mielenosoituksen aikaraja tulee säätää etukäteen. Yöllä ei ole mitään syytä sallia leirejä minkään asian hyväksi.

    VastaaPoista
  6. Lapsena elin kesähuvilassa jonka nimi oli Kesäpirtti. Minulla on kauniita muistoja niistä kesistä mutta onneksi olen unohtanut ne. Kauneus - entä sitten? Sähköä ei ollut, eikä internettiä; valtava kristallikruunu olohuoneen katossa, öljylamppu. Se säteli sitä valoa mitä säteli. Luin Rymy-Eetu sarjakuvalehtiä. Kesät olivat lämpöisiä, välillä kylmempiä kuin nykyisin; menin aamulla hiekkaiseen kohta mihin aurinko ensimmäisenä säteensä iski... Sillain lämpeni. Tein yksikseni kaikenlaisia jutskuja; kerran matkin laiskiaista, kiipesin vanhan koivun oksalle ja roikuin siellä pää alas päin. PÄNKS, sanoi se koivunoksa. Heräsin makuuhuoneesta, Hemmi-täti silitti kostealla rätillä päätäni, taisin olla vähän muissa maailmoissa. - Syksy, syksyt. Pimeät illat olivat kivoja. Silppasin yläkerran ikkunasta alas ja kävelin kylällä, ei siellä montaa asukasta ollut, kurkin naapureiden ikkunoista sisälle kun olisin halunnut nähdä miten siellä herra ja rouva panevat toisiaan, en koskaan nähnyt. Aamuyöstä kiipesin sitä köyttä pitkin takaisin huoneeseen jossa nukuin. Markku, isoveljeni, kysyi missä sinä kävit. Hymyilin vain salaperäisesti. Mitäs minä Markulle mitään vastaamaan, hän oli niin vanha jo että oikeasti oli tyttöjen kanssa tekemisissä (samalla hellyydellä kuin sorakuopat keväällä rapisevat), hänellä oli muita ongelmia kuin minulla, ja se siitä.

    Syksy, kaikki syksyt. Isän kanssa sitten pomittiin Antonovkia omenapuista. Ne oli sitkeästi oksissaa kiinni. Minä, nuorempana ja notkeampana kuin isä, kiipesin tikapuille ja revin niitä irti. - Koskaan minua ei huimannut, mutta aina olin ulkopuolinen, olin yksinäinen ihminen.

    Äsh... kaikilla ihmisillä on oma elämä takanaan. En näitä juttuja kerro että kerjäisin sääliä, sillä ei ole merkitystä; haluan rohkaista ihmisiä jotka tuntevat itsensä... no, miten sen sanoisi... epäonnistuneiksi. (erittäin huono sana) Kun itse olin nuori, ja ongelmat joita en osannut hallita, en edes y niitä - kaatuivat mun päälle (yhtaikaa), mä ajattelin... olen kelvoton ihminen. Kasa paskaa. Olin puberteetti-iässä ja kuvittelin että olen ainoa ihminen joka kuvittelee että on paskakasa, no, opin sitten että asiat eivät ole näin.


    Ps. Albert Camus, yksi suurimmista mitä ihailen, eräässä haastattelussa - joita hän harvoin antoi - sanoi, että "minut erotti rikollisen urasta hiuksenhieno ero. kerran vaan lähdin muualle kuin ystäväni. sattumalta. heidät kaikki pidätettiin"... etc. - Sattumaa on mikä on sattumaa. Väinö Linnan konekiväärikomppanista neljäsosa ihmistä kuoli, 'onneksi' ei hän. Joskus tulee mieleen kuinkamonta väinölinnaa kuoli, siis tarkoitan että jos olisivat sodista selvinneet hengissä, olisivat siitä dokumentoineet... Sitä ei kukaan voi sanoa, ei edes aavistella, sillä ei ole tekemistä tilastotieteen kanssa.

    VastaaPoista
  7. En tiedä miten teistä kaikista puhuisin... ja se on samantekevää, puhumiseni on mielipiteitä. Niillä sen kummempaa merkitystä ole. (of koos)

    Tässä blogissa mielestäni tärkeimmissä rooleissa on Anonyymit; ilman näitä vittuilijoita tämä blogi olisi tylsempi. Älä sensuroi heitä, Iines. Senkään takia, että joskus - eikä edes harvoin - he ovat oikeamassa kuin sinä!

    Tapsan tunnen. Pystyy irroittelee - jos haluaa - mutta yl. esiintyy järkevänä. (Mitä hän, ihme ja kumma, onkin.) Riku taas fifti/sixsti puhuu paskaa ja aivanupeeta, aivanupeeta faktaa/fiktiota. Hänen huumoriaan on joskus minunkin vaikea ymmärtää - vaikka olen sentään ollut patolgin avustaja (= kärränyt ihmisten ruuminosia pakastamisesta toiseen pakastimeen). Iines taas on kultturelli nirppanokka jolle toiset asiat on - niiks - huonoja ja toiset taas - niiks - hyviä. Ota siitä sitten selvää...? No, minä olen ottanut: kiva, mutta vähän epävarma ihminen Iines on. (Elämässään pari kertaa säikähtänyt. Mutta kukapa meistä, ei.) MEG on idealisti joka ei hylkää sitä mihin ei enää usko, hh on nuoruuttaan konservatiivisempi - se hänelle suotakoon, Samulista en osaa sanoa kun kirjoittaa niin vähän, Liisu on samanaikaan sekä täynnä uteliaisuutta, kuin pieni bambibeibi, ulalla kuin radioaallot, samalla silti jänskä pohtija. Jännä kombinaatio, eli "C(n, 0) = 1, C(n, 1) = n ja C(n, n) = 1" (Tästä syystä tykkään Liisusta.)

    Muistakin sanoisin vaikka mitä, mutta kun en osaa. Yö saartaa minut, yö. Sillä on vitsakimppu ja sirppi ja vasara kädessään, ja keltaiset hampaat. Kun sanon sille 'mene nyt vähän kauemmaksi', ei se mene. Vähän vaan siirtyy. Ja nauraa taas... HEH, HEH HE.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Faija kehui ja naureskeli, että patologituttunsa oli luvannut tehdä langasta rusetin munien yläpuolelle. Joutui kuitenkin väärän sairaalan kylmiöön, eikä sillä sellaista ollut. Defibrillaattorin jäljet vain rinnassa. - Enkä minä tiedä, olisiko joku sellaisesta rusetista tullut iloiseksi.

      Poista
    2. Kyllä minä silkat kommentoijiin kohdistuvat ilkeydet sensuroin, mikis, mutta asiallisiin vittuiluihin jopa vastaan. Niitä ilkeyksiä on onneksi kokonaisuuteen nähden hyvin vähän, mutta väliin ne hieman eskaloituvat, kun anonyymi innostuu. Minulla on lisäksi joku pitkäaikainen anonyymi, joka aika ajoin kalvaa meikäläisen kommentteja ja etsii virheitä. Tämmöinen tekee ikävän tunnelman, enkä halua sellaista tänne.

      Kunnon vittuilukommentointi onkin taitolaji, ja sitä jopa arvostan, sillä se haastaa. Pitää myös olla taitavaa ja jokseenkin virheetöntä kieltä, sillä vittuilu, jossa on yhdyssana- tai alkukirjainvirhe, menettää tehonsa.

      Poista
  8. Pari asiaa lisään tähän... koska minut muutenkin käsitetään väärin.

    Otetaanpa esimerkiksi vaikka Iiines.

    Sanoin hänestä, täynnä omahyväisyyttä, että "otappa hänestä selvää", etc. Käsitän, että tämä saatetaan käsittää väärin. Tarkoitin tämän kohteliaisuudeksi, mitä se onkin; minua ei mikään muu inhota niin paljon kuin ihmiset jotka AINA ja IÄTI ovat samaa mieltä. (Ja omasta mielestään myös oikeassa.) - Iines on rakastettavimmillaan, täynnä hellyyttä, silloin kun hän tunnustaa että "nyt en ihan tiedä olenko oikeassa...?" - Siis mun mielestä Iines on rakastettava ihminen, siksi diggaan häntä, en muista syistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... viimeinen sivulause "en muista syistä", pois. Eihän siinä ole, kieliopista huolimatta, mitään järkeä? Tykkään Iineksestä vähintäin yhtäpaljon kuin kenkä kengänpohjallisesta. (He tosin saavat olla, voi harmi, intiimmin toistensa kanssa tekemisissä kuin Minä ja Hän. - Voi itku.)

      Poista
    2. Ja kun puhuin Liisusta "bambibeibinä", tarkoitin että hän tosisyvällisesti mutta samalla ah' niin viattomasti käsittelee asioita. Eli probleemoja. - Mielestäni Liisu on minua parempi ajattelija, ja paljon parempi novellien kirjoittaja, se nyt on itsestään selvää. Ei sitä tarvii alkaa selittää. Vaikka kuinka leikin arroganttia.

      Minua väsyttää, haluan pois, tämä on jo nähty, Elämä, ei se tämän kummalisempi juttu ole. Ylimainostettu... kuin ajaisi Kouvolasta junalla Hyvinkäälle. Paskareissu, mutta tulipa tehtyä. Katkera en oo mistään, ei kuulu kuvioihini... taidanpa silti lähteä lähiLidliin hakemaan muutaman oluentölkin, että taas jaksaisin piehtaroida tässä itsesäälissä... sen kyisessä pelossa, sen syöverissä, aaltojen alle uponneena, apua. (hurraa hurraa hurraa)

      Ps. Hitsi, hyvä idea!

      Poista
    3. Minä menisin katsomaan Pride-kulkuetta, jos olisin Helsingissä. Ja kyllä, translaki voimaan. Kukaan ei ole huvikseen noin isossa asiassa erilainen. Conchita Wurst, mikä lahjakkuus ja kaunis persoona. Vaan ei sentään kissan nimeksi. Tytär meinasi väkisin ängetä kissan nimeksi Conchitan, mutta Lumo siitä tulee.

      Poista
    4. Ikinä en oo lapsena pelännyt kun silloin kun laulettiin tätä laulua...
      hurraa hurra häitä, keisari seisoo palatsissaan,
      niinmusta kuin multa,
      niin valkea kuin kulta,
      sejoka tulee viimeiseksi, se on Kuolema


      Perkele, kun pelkäsin. Mutta olin lapsi vasta silloin. Kun tulin (vähän vaan) vanhemmaksi, ja opin ajattelemaan, tajusin miten ystävällinen seuralainen meille Kuolema on. Mitään pahaa ei meille halua.

      Poista
    5. Ajatukset hyppelehtivät ja jokainen puhuu omiaan, yhtaikaa. Hauskaa, se on luonnollista.

      Luin äsken 40 vuotta vanhaa lehtikatkelmaa. Siinä kerrottiin, miten sosiaalidemokraatit vastustavat ankarasti Mtv:n pöllöuutisten tuloa. Ne pitäisi Ulf Sundqvistin mukaan kieltää ja estää, sillä valtakuntaan riittää yhdet uutiset. Näin siis vuonna 1977.

      Poista
    6. Politiikka on politiikkaa, mutta mitä me siinä olisimme hävinneet, ettei kymmenen sentin uutisia olisi aloitettu?

      Poista
    7. Yhdet uutiset, joopa! Tämä se on byrokraattien ja kontrollifriikkien märkä uni. Tasa-arvo, siis että kaikilla olisi samat lähtökohdat, kuvitellaan ihanan ja hyvin voivan yhteiskunnan edellytykseksi ja takeeksi? Samat huvit ja tiedot, miksei kloonatut vaimot, barbinukeista mallia? PRIDE KAIKILLE!

      Meillä ovat vasemmisto ynnä yhden asian liikkeet ne jotka aina sortuvat tähän. Siksi vastustin yleistä ja yhtäläistä(?) avioliittoa, siksi vastustan kohtuutonta tasa-arvoa ja kannatan "kullekin kykyjensä ja tarpeidensa mukaan" -ajattelua. Kannatan kohtuullista hierarkiaa yhteiskunnassa koska todellinen demokratia on käytännön elämässä mahdoton ajatus. Se ei toimi sillä kaikissa yhteiskunnissa, poikkeuksetta, syntyvät johtajat ja massat sekä niiden väliin erilaiset keskiluokiksi kutsuttavat kansanosat.

      Tämä olisi sitä "tolkun" ajattelua jota on taannoin kaivattu.

      Tämmöisiä tuli mieleeni Uffen silloisista, lapsekkaista ajatuksista. hh

      Poista
    8. No nyt meillä on, lautasantennien kautta, noin 159 televisiokanavaa. Mä oon, kun kahlaan niitä läpi, sitä mieltä että meillä 156 turhaa kanavaa on. Ei niistä mitään mielenkiintoista löydä. Ja uutisiinkin riittäisi yksi, edellyttäen että se olisi puolueeton ääni- ja kuvafoorumi. - Mitään saatanan perkeleen "vaihtoehtoisia uutisia" minä en kaipaa! (Tuijottakoot Trump niitä. Voi vittu. Ja Putin.)

      Itse asiassa netistähän löytää etsimänsä (huokaus), kun osaa etsiä. Se ei kyllä välttämättä... siis pitää nyt edes jonkiverran tuntea asioita, mitä etsii, muuten voi mennä ihan halpaan. - Netti on tavallaan suo, pursuileva, rahkasammalta tihkuva, liikaa täynnä... Mutta kyllä sieltä, kun jaksaa kaivaa, kuin arkeologi, totuuden... (mitä nyt totuus sinällään onkin. emmä tie) löytää.

      Poista
    9. "kullekin kykyjensä ja tarpeinensa" mukaan tarkoittaa Yhdysvalloissa Trumpia, jolle on myönnetty valtion avustuksia poikkeuksellisen paljon. Meillä se tarkoittaa Wahlroosia, jolle annettiin Postipankki. Tai kepuleita, jotka makaavat selällään pellolla suu auki ja odottavat taivaasta mannaa.

      Poista
    10. " -- mitä me siinä olisimme hävinneet, ettei kymmenen sentin uutisia olisi aloitettu?"

      Valinnanvapauden, Riku, sen me olisimme menettäneet, ja vapaan laajan tarjonnan.

      Kuvitelkaa, että olisi vain yksi sanomalehti (HS) ja yksi uutiskanava (Yle). Olisiko se vähän niin kuin Yksi Totuus?

      Nykyäänkin tuntuu, että suomalaiset halutaan työntää yhteen putkeen pakollisen laitosvarhaiskasvatuksen kautta läpi peruspäivärahojen ja suoltaa ulos eläkeiässä kukin omaan yksiöönsä "palveltavaksi" (lue: unohdettavaksi) ja siitä sitten hautaan.

      Poista
    11. Heh, lukisiko Yleä, Hesaria vai humbuugia. Nyt en vähään aikaan tule enää keneltäkään mitään pyytämään.

      Poista
    12. Suomesta voitaisiin lopettaa uutiset kokonaan, sekä Yle että Hs. Emme menettäisi mitään. Luetaan Dagens Nyheteriä ja Pravdaa. vaan. Voitais katella kans televisiosta Tallinan kanavaa, niin kuin ennen tallinnalaiset katselivat meitä, ja Foxia. - Siinähän se jo olisi se betoninen alusta, jonka päälle voi rakentaa muuta "faktaa ja vaihtoehtoa", esim. BB-talon sisälläkäyntiä (audovisuaalisesti): ihmiset menisivät, eivät tulisi koskaan takaisin, heidän sukulaisensa vain ihmettelisivät... että minne hyö nyt..? - Emmehän me, ihmisparat - surkeat karvattomat nisäkkäät - muuta lohtua kaipaa kuin hyvin käsikirjoitettuja n.s. realiohjelmia... tai mitä nää on? Siis näitä tosi-on-onpas ohjelmia. Jossa joukko ihmisiä, isotissisiä huonosti näytteleviä naaraita ja isokullisia ja maitohampaisia, vieläkin huonommin näytteleviä koiraita, kootaan johonkin yhteen... ja sanotaan "olkaa ny ihan luonnollisia". (No eihän ne ny tietenkään ne ole, miehet vain kaivelevat nenäänsä ja naiset haarojenväliä... se siitä luonnollisuudesta.) klaffi/otetaanpas uudestaan/otos 69/hiljaisuus... kuvaus, kamerat käy. - No yhtä päin persettä menee tämä sixtinainkin otto. Kun kaikki pitäs olla niin-ja-niin luonnollista... eihän tuon ensimmäisenkään kaikkein isotissisimmän ämmän pitäis sanoa muuta - tollain luonnollisesti tietenkin - että "aijaa, olemmeko tavanneet ennenkin"... ja minkä saatanan takia hän joka otossa sanoo... "jaa, pantaisko me taas...". Ei se kuulu tähän käsikirjoitukseen, se ei oo sillain nääs spontaania! siis täähän on tosi-tosi-teevetä eikä mitään fiktiota!" Blondi, se isoryntäisin, mulkaisee ohjaajaa ja sanoo "niin mutta ku me ennenkin Jaakon kanssa on oltu sillain, nääs..." - Ohjaaja repii viimeisetkin hiuksensa (turha toivo) kaljustaan pois. Ja päättää, kun ensin on ratkennut ryyppäämään, että ikinä ei ohjaa mitään tv-dokumenttia millekään kanavalle... kunnes sitten seuraavana päivänä hänelle soitetaan tv-4sta "kuule, tulisitko... viimeksikin olit niin hyvä tässä..."

      Elämä on raadollista tapahtumista.

      Poista
    13. hh, olen samaa mieltä siitä, että täydellinen demokratia on mahdottomuus. Ihmiset ovat erilaisia, ja ihmisen osaan kuuluu käyttää taitojaan ja älyään ja henkilökohtaisia ominaisuuksiaan metodina. Miksi se ei voisi olla palkittua kohtuuden nimissä? Tähän liittyy sekin ajatus, että kouluissa lahjakkaimmat jätetään usein pärjäämään yksin, kun vähemmän lahjakkaat saavat opetuksen. Näinpäin se on hyväksyttyä, ei toisinpäin.

      Minusta on kummallinen ajatus se, että lahjakkaan tulisi aina tehdä muidenkin duunit, ainakin osa niistä ja kuroa kuilua umpeen. Ja toinen sitten ottaisi toiselta sen, mitä ei itse saa aikaiseksi.

      Veroprogressiokin on käsittämätön asia ajatuksen tasolla. Puhutaan hyvinvoinnista. Mistä hyvinvoinnista?

      Tästä kunnasta on lääkäripalvelut viety pois, ja jos tarvitset laboratorion testituloksen torstaina klo 15, pääset antamaan näytteesi vasta tiistaina. Ei täällä ole enää kirjastoa, yläastetta, poliisia sun muita virkamiespalveluja. Bensaa ei saa, ja pankkisi lähti juuri alta. Hyvinvointi?

      Tämä ei sulje pois auttamista ja ns. hyväsydämisyyttä, mutta että kaikki jaettaisiin tasan, sotii minun oikeustajuani vastaan. Eikä tähän kuulu mitenkään ahneus ja varastaminen, ne ovat paheita ja niitä harrastavat myös vähemmän varakkaat - en tarkoita polkupyörävasta.

      Poista
  9. Toivon että järkiinnyt. Puhut pelkästään pahaa ihmisistä jotka muuttavat sodan pakoa pois tänne Suomeen. Olet ylimielinen ihminen. Rakkautta sinulla riittää kissalle mutta ei lähimmäisellesi, meille. Se osoittaa sinusta paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missä kohdin juttujani tai kommenttejani puhun pahaa maahanmuuttajista? Ystävällisesti osoittanet kirjoituksestani jonkin sitaatin tähän. Yksi riittää.

      Poista
    2. Sinä halveksit meitä tummaihoisia ihmisiä. Käännät vain asiat ikäänkin toisinpäin. Niin muutkin rasistit tekevät, he loukkaantuvat kun heitä sanoo rasisteiksi, tämän opit on perussuomalaiset oppineet. Kun heitä syytetään rasisteiksi he loukkaantuvat siitä ja syyttävät muita ihmisiä rasimista, joka kohdistuu valkoihoisiin suomalaisiin... eikö muka saa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Haista sinä kuule Iines vittu!

      Poista
    3. Eihän vain sun perseesikin ole ihan musta?

      Poista
    4. Hyvä on asiallinen vastaus. Tämän voi sinulta odottaa ja sinun mieheltä. En usko että voi puhua enempää.

      Poista
    5. Luultavasti olet, anonyymi, tyhmä rasisti, joka yrittää tällaisilla käännyttää kuin Jehovan todistaja.

      Poista
    6. Tiedoksi anonyymille, että "haista vittua" ei monissa kulttuureissa käytetä. Jäit kii - onks nyt vähän tyhmä olo?

      Poista
    7. Juu, anonyymi yllä ei ole tummaa nähnytkään. Tähän kuuluisi hymiö.

      Kielenkäyttö viittaa sinne änkyräpuolelle.

      Poista
    8. Luulen, että ylläoleva tumma ei ole myöskään Tervatun Tumma (mistä kirjasta, arvon lukeneisto?), vaan Ylivieskan valkeita.

      Poista
    9. Voi olla niin, joka tapauksessa ihan helevetin latvakakkosta. Tai kolmosta.

      Poista
    10. Eino Leino puhuu jostain "tummasta, joka on jostain tullut"... Kaarlo Kramsu ja Oulu? Hämeen Härkätielläkin puhutaan jostain tummasta? äsh, Tervatusta Tummasta en tiedä. Tulee mieleen Pietari Päivärinta tai joku muu. Arvelisin, että Joku Muu on oikea?

      Ps. Esko Aaltonen, professori ja paljon muuta (josta te taas ette tiedä tuon taivaallista) kirjoitti että (stilisointi meikämannen)

      ... "Kerran mustalaiset maalasivat harmaan ruunan valkoiseksi ja myivät sen hyvästä hinnasta Forssan torilla. Ostaja kun lähti taluttamaan sitä Koijärvelle, tuli sade, lateksimaali liukeni, ja Valkoinen Hevoinen muuttui takaisin likaisenharmaaksi. Suuttui tämä ostaja siitä niin paljon että palasi takaisin Forssaan ja löi yhtä mustalaista puukolla... emmää muista miten tää jatkuu, tosijuttu on tietysti; E. Aaltonen oli Suomen arvostetuimpia historijoitsija ja sosiologi. No, olkoon vaan. (kts. Wikipedia) Mutta tän jutun lopun taas muistan...
      "... pollella kävin muutenkin huono tuuri. Se hukkui loppujen lopuksi Loimijokeen"...

      White Horse. Vaikka en whiskeistä niin tykkääkään niin se on ihan hyvää, White H. (vai mitä hh?)

      Poista
    11. Juu, Mikis, 50-luvun alussa sopi appeni setä,iehensä kanssa pienen rantapalstan ostosta ja kauppa sovittiin sukulaismiesten kesken sopuhintaan. !0 000mk silloista markkaa ei ollut paljon mutta sitten sanoi tuleva appeni sedällensä, että häneltä jäi hevonen hoitamatta, mennäänpäs juomaan se pois!

      Pieni tosijuttu jolle aina joskus otamme napanderit maalla ollessamme. Tapahtuma-aikana ei anoppi tainnut tykätä hyvää siitä hepasta mutta jaksoi myöhemmin nauraa ja kertoakin siitä. hh

      Poista
    12. No, arvasinhan minä, että ette te naiskirjailijoita lue niin paljon kuin mieskirjailijoita. Mikähän siinäkin on, että mieskirjailija on melkein aina merkittävämpi kuin nainen?

      Nainen ei kirjoita todella merkittävää kirjallisuutta, eli siis puhun kriitikoiden ja lukijoiden asenteista, en naisten laadusta. Suuret kirjailijat ovat miehiä.

      Tämä on sen tähden kummallista, että naiset ovat tutkitusti enemmän verbaalikkoja kuin miehet. Arvostavatkohan naiskirjailijat lopulta itsekään itseään tarpeeksi?

      Tervatun Tummasta kirjoitti Orvokki Autio Pesärikko -trilogiassaan. Onkohan hän jo vaiennut, muistaakseni eläisi.

      Poista
  10. Iines, olen pahoillani, mutta en malta olla kommentoimatta.
    Saamme lukea:
    "Pitää myös olla taitavaa ja jokseenkin virheetöntä kieltä, sillä ..., jossa on yhdyssana- tai alkukirjainvirhe, menettää tehonsa."
    Pahasti silmään (etsimättä) osuvat:
    - "kiitäen tai kunnioittaen alistettu"
    - "eivät usdkaltaneet"
    - "poikaies kävi"
    Lisäksi:
    Haistattelu vieraalla kielellä on äärettömän helppoa ihonväristä/syntymämaasta riippumatta. Sanoja nekin vain ovat. Yleisesti käytettyjä jopa.
    (Tästä älähtää todennäköisesti ainakin yksi herkkänahkainen kommentoija.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, lyöntivirheet eivät ole kielioppivirheitä, kuten yhdyssana- ja alkukirjainvirheet. Lyöntivirheitä tekee jokainen, eivätkä ne johdu vajavaisesta äidinkielentaidosta, kuten kielioppivirheet.

      Omat lyöntivirheeni johtuvat kahdesta seikasta, huonontuneesta näöstä ja vauhtisokeudesta, olen liian nopea kirjoittaja sormiini nähden - sormissa on kulumia ja yksi sormi ei koukistu kunnolla, vaan on jäykistynyt nivelestä.

      Poista
    2. Selityksiä.
      Muistan entisen äikänopen .Hän sanoi kun utelin, että mitä teen jos taas ainekirjoituksessa kompastun, lankean tai kaadun: Nouse ylös! Se on oiva ohjenuora elämän kiveliöissä.

      Tietysti jokainen selittää oikein päin lyöntivirheet.

      Poista
    3. No, olet ilmeisesti nähnyt valon, jos et usko suomen kielen erikoistuntijan sanaa kielivirheiden laadusta.

      On eri asia tehdä lyöntivirheitä kuin alkeellisia kieliopillisia oikeinkirjoitusvirheitä. Mm. Kemppinen tekee toistuvasti lyöntivirheitä, jotka johtuivat huonontuneesta näöstä. En muista nyt, oliko hän silmäleikkauksessa vai ei, jolla silmiä korjattiin.

      Poista
    4. Ai, Kemppinen...Ei saa juoruta Kemppisestä.
      Mielestäni täällä kirjoittajien keski-ikä jotain 65 vuotta.Ota se huomioon.
      Täällä ei saa tehdä lyöntivirheitä. Heti olet nauramassa .

      Poista
    5. Minusta olisi kiva lukea blogia jonka kommentoijien ikähaitari olisi 15-17 -v. Tyttöjä kun vielä olisi mitäs kivempaa olisi. "hei näiks sä kaken eile... ääsh... mun kaa ei kaket tuu... jee!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! hip sho what. anna mulle kaluuu.... elli elli älä puhu paskaa. ite stsäkä stäkä. tulispa jomppa tänne niin heti antasin. äiti ai mitä. persettä sulle... - Ilo on tietysti katsojan korvassa, ei kun en minä tiedä, lukijan haimassa kai?

      Vai 65 -v, niin vähän?

      Poista
  11. Tykkään lukea täällä Iinekselässä kommentteja. Jokainen kommentoija kertoo aina itsestään oli asiansa mikä tahansa. Mielenkiintoisia kommentteja ovat näin ollen kaikki.Aloitin tämänkertaisen lukemisen mikiksen kommentista, jossa hän kuvasi meitä kommentoiia. Nauratti. Siis tuli hyvä mieli. Hän käsitteli meitä lempeästi. Kiitos, mikis!
    Juttusi ovat muutenkin rentouttavia. Et puhku vihaa. Ymmärrät ihmisiä. Sinulla on kärpäsen silmät joissa on moneen suuntaan näköpisteitä . Jee!

    Anonyymeista olen vähän sekaisin. En osaa luokitella heitä. Valkoisen lakanan alta erotan nipun monenlaisia anonyymeja, joita käsittelen mielessäni yhtenä, samana kimppuna. Yksi tosin eroaa joukosta, hh. Nuo kaksi pikku h:ta tuovat esille asiallisen, positiivisen, tietorikkaan ja järkevän ihmisen. Samaan luokkaan laskisin (tietorikkaisiin ja jämerän järkeviin) ja lisäksi luoviin ja asiallisiin kuuluvaksi Tapsan, joka on kuin Verbi ja Iineksen, joka on kuin Subjekti (eloisa, hoksaava, laajakatseinen ja ymmärtävä). Riku on yllättävän monisärmäinen. Häneltä kuulemme lyhyitä naksahtavia mielipiteitä, joskus hän yllättää paneuduttuaan asiaan kuin asiaan. Ja selvästi hän levittää heti suojelevat siipensä, jos joku sanoo jotain "ei niin mukavaa" jostain toisesta, esim. Iineksestä. Pistää tervatun pönkän suojaksi. Meg on mikiksen suosikki, uskon, että hän on hyvä tyyppi, sillä mikis on hänestä pelkkää hyvää sanonut. Itseni asetan vähemmän järkevien joukkoon, sillä usein on tilanne, kun on menossa järkevä keskustelu, että en millään keksi mitään järkevää sanottavaa, vaikka kuinka yritän pohtia. Monta kertaa olen poistunut täältä kommenttipuolelta sanomatta mitään. Iineksen jutun käyn kyllä aina lukemassa kun olen paikalla, enkä asioitten pyörteissä.

    Älkää ottako vakavasti näitä heittoja itsestänne ja muista, ne on vain pelkkiä mieleen ekaksi tulleita, kyseenalaisia huomioita. En minä teitä ketään sillein sihtaa. Minusta kaikki ovat niin halutessaan täällä järkeviä, luku- ja kirjoitustaitoisia mielenkiintoisia persoonia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisu kiitos, tämä on vallan hauska ja ihanainen kommentti!

      Poista
    2. Kappas vain, Liisu! Hauskoja ovat luonnehdintasi. Älä silti liikaa kehu, mokia sattuua itse kullekin. Mutta totta on, että parissakin työpaikassa vinoilivat minulle, että "professori siinä taas!" Voi vielä jonakin päivänä käydä kuin blogissasi Mozartin Dies Irae'ssä ;-)) hh

      Poista
    3. Vai jämerän järkevä... no, ehkä tyylillisesti, mutta oikeassa elämässä olen hentomielinen idealisti, romanttinen hupsu ja taivaanrantojen hamppari.

      Poista
  12. Liisu on, kuten sanoin, ihana.



    Enkä minä tätä sen takia sano että sinä kehut minua, aivan päinvastoin, minua oikeasti iljettää kun minua kehutaan.

    Vaan sentakia,
    kun sinä olet kaikille ihmisille niin hellä. Ystävällinen ihminen.

    VastaaPoista
  13. Jos siivet ovat katkenneet, nokitaan silmät ja ulostetaan kuonat olkapäille ja selkään epätoivon vimmalla. Tämä on monisärmäinen naksahteleva pönkkä, joka kaipaa tulevansa tervatuksi, kun vaihtoehtoja ei enää ole suojella edes itseään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En toivo että keltään olisi siivet katkenneet... mutta tiedän, että on. Jo lapselta on joiltakin ihmisiltä katkaistu KAIKKI heidän mahdollisuutensa. Surullista, mutta totta. - Toivon että sinä, ystävä hyvä, et joutuisi olkapäilläsi kannattelemaan tämän maailman kaikkia pahoja peikkoja. Eihän se sinun syysi ole että näitä on, muiden tekemiä pahat peikot ovat.

      Poista
    2. Kyllä mikis kirjoitti kauniisti. Armollisuus on kaunista.
      Riku Riemu sen sijaan heitti sen minkä parhaiten osaa tai paremminkin, kun ei oikein muuta osaa. Ilmaisusi "kuin vierivä virtsa" on kai runollisen nokkelaa.
      Osaat myös lukea. Koska kolahti. Ole hyvä!

      Poista
    3. Sekin on surullista, että usein se, jolle pahat peikot ovat tehneet tuhojasn, jatkaa ketjua tekemällä itsekin pahaa.

      Pahuuden tai heikkouden kohtaaminen voi joitain jalostaa, mutta ei kaikkia.

      Poista
  14. Liisu puhuu kauniiisti, kiitos! - anonyymi on kuin vierivä virtsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hh ei ole anonyymi, hänellä on nimimerkki.

      Poista
    2. Voisin vallan hyvin tämän loppuun kirjoittaa hh. Muuttaisiko se minut nimimerkiksi?

      Poista
    3. Ehkäpä niin. Ei se sinua kuitenkaan valehtelijaksi muuttaisi, kun sen sinä olet osannut.

      Poista
  15. Riku, ei ihmisiä saa potkia päähän. (No sinua ja minua saa, mutta se onkin eri asia. Me kestämme sen.) Ihmiset on vaan niin reppanoita, eksyksissä, miksi heitä siitä syyttelemään? En ole tippaakaan uskonnollinen ihminen, minun ihoni huokuu uskontoja vastaan, mutta sisäänrakennettu armon-käsite minulla on. Se on minun moraalinen kompanssini, uskon siihen, ei se ole minua koskaan pettänyt. (Joskus olen itse pettänyt sen.)

    Armoa on annettava heille jotka armoa vailla ovat. Armottomat - kuten psykopaatit - voisi viedä saunan taakse heti. (missä Hemmi-tätikin turhat kissanpennut lopetti) Minkä takia heitä edestakasin - uusien murhien ja vankilan välillä - pitäisi yhtä mittaa juoksuttaa?

    (miettii)

    No en minä kyllä kuolemanrangaistusta halua legimitoida... En. Mutta on ihmisiä jotka pitää ikuisiksi ajoiksi säilöä lukittujen ovien taa, sekä heidän että yhteiskunnan takia. - Tämä on totta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin hakemassa kirjan kirjahyllystä ja tarkistin. Ritva Haavikon vähän ennen Waltarin kuolemaa toimittama muistelus sarjassa "Ihmisen ääni" oli nimeltään "Nöyryys - intohimo". Jonkinlainen motto kirjailijalle.

      Poista
    2. Poistit siis kommentin, jonka ehdin jo tavaamaan. South Park ja Paris Hilton sekä koira.
      Sieltä kuuluu ihmisen ääni, jolla motto hakusessa, koska intohimon puuttuessa on vain viisauden etsintää vääristä maljoista ja jossain vaiheessa ei vaan enää kestä, typeryyttä.
      Turhaa työtä ja hyvää yötä!

      Poista
    3. En ole poistanut ketjusta ainuttakaan kommenttia. En ylipäänsä ole näillä laineilla pikkutunneilla, vaan vedän unta palloon. Viimeksi poistin kommentin joskus kevään korvalla.

      Poista
    4. Jospa anonyymi on nähnyt unta?

      Poista
    5. Kirjoittaja oli poistanut kommentin, ei bloginpitäjä. Joten kommentti klo 2:42 kohdistui ko. kirjoittajaan, ei Sinuun Iines.

      Poista
    6. Oliko oikein painajainen? - Mee talviunille, anonyymi!

      Poista
  16. No nyt siittä vaan pinkit punkinpuremat mummotrikoot nätteihin jalkoihisi, Iines kahvimuruseni, ja kamera kaulaan keikkumaan ja kirmaise kesäiselle niitylle (TRIP TRAP) ottamaan fotograafisia värivalokuvia (RÄPS RÄPS). Sekä ötököistä että ei-ötököistä. Siinä olet niin huisin hyvä. Yhtä hyvä kuin... sanonko mä missä? No en voi sanoa kun en tiedä. Mutta varmaan olet. (Rakastelu on ajattelemista. Ja ajatuksia sinulla on koko pää täynnä. Sen minä sentään Ai know.)

    Äsh, tarkoitin sanoa jotain kauniimpaa. Mutta nämä kirjaimet menivät tähän järjestykseen nyt, tuli tämmöisiä sanoja, ikään kuin keppejä raahaavia, en minä sille mitään mahda.

    tuus !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään en ehdi, mikis murmeli, ollenkaan fotograafisten tutkielmain kimppuun. Olen kaupungissa käymässä pesemässä pyykkiä ja leikkaamassa nurmikkoa, puolipolveen ulottuvaa pöheikköä.

      Vaan kun saisi nekin tehtyä. Yksi asukas huuteli keinustaan ja oli pakko istahtaa rupattelemaan mummun kanssa hetkeksi. Sitten alkoi puhelin ja Whatsappi laulaa, ei rauhaa. Perkeleelliset vempaimet. Kun minä en jaksaisi puhua tällä viallisella äänelläni.

      Poista
    2. Minun kanssani sinun olisi helppo puhua. Rakastan hiljaisuutta, ja eniten rakastan sanoja joita ei tarvita. Mihin me sanoja yl. tarvitaan kun meillä on kehomme, ja kaikki mitä sillä voimme tehdä, ja ajatukset, jotka ihan vain silmäniskuin (ei suositeltavaa) tai hymyin (suositeltavaa) voimme vaihtaa toisillemme? Äsh. Kohta tuntuu siltä, ja miksei tuntuisi, että olen hiirenkorviani myöten lätkähtänyt sinuun.

      Ps. Tähän pitäisi taas - ehdottomasti! - allekirjoittaa "tuus"... Mutta ei niitä ole minulla käytössä kuin 1 kpl. vaan. Ja tyhmyyttäni tuhlasin sen edelliseen kommenttiin. - Voi Mua.

      Poista
    3. Minä en voisi allekirjoittaa mitään sanalla Tuus. Houkutus kirjoittaa Tuus takaisin tai Tuus kaljalle, olisi liian iso. Entinen presidentti tuota käytti, nimeään en nyt muista, tuota käytti.

      Poista
    4. "... mikis murmelini... " Kuullostaa tavattoman sympaattiselta. Harvemmin minua näin hellin sanoin hyväillään. (Harvialla kerran, se on lähellä Hämeenlinnaa, Tarja minulta kerran kysyi "syötkö porkkanaa"? Mutta tämä on ihan toista.)

      Päivä murmelina (Groundhog Day), on kyllä lempeimpiä elokuvia mitä olen nähnyt. Taiteellisesti tusinatavaraa... mutta voi miten rakastettava, rakastettava juoni siinä leffassa on! Paatuneinkin kyynikko, kyploopeista puhumattakaan, sen leffan idean sisälle kun on päässyt, tirauttaa silmänurkastaan kyyneleen... ihanan asiallinen Movie, telkkaristammekin tullut monta kertaa, varmaan olette nähneetkin... mutta just tuo idea, mikä sitä leffaa kantaa, se on vastustamattoman omaperäinen.

      Ps. Ei meillä ihmisillä ole kuin toisemme. Mutta ennen kun sen ymmärtää, pitää erehtyä monta kertaa. Toiset sitten eivät muuta teekkään kuin erehtyvät... Voi hitsi, jos ihminen olisikin vain kuin esim. karhu, ongelmia hänellä ei olisi. Talvet nukkuisi makeasti "sammalvuoteellaan" eikä häntä Halli haukkuisi. Kuorsatakin saisi. Varhain keväällä sitten heräisi ja sanoisi HAUKOTUS, HAUKOTUS. Ja sitten söisi mitä suihinsa saisi, esimerkiksi Juorkunan Jussin lampaan. Jonka jälkeen vähän aikaa röyhtäilisi ja päästelisi ilmavaivojaan. Eli siis piereskelisi. Kun vähän myöhemmin (hänen hajupilviensä häivyttyä taivaan otsoonikedoille) tämä pullea nalle tapaa yhtä pullean neitinallen, niin... tietäähän sen, mitä kevät meille tekee! Mutta eivät nallet sen kummempaa tee kuin paneskelevt vaan. Ja sitten tämä isäkarhu, oloonsa tyytyväisenä, lähtee samoilemaan pitkin metsiä. Viheltelee vain aina välillä. Ja pelottelee perse pystyssä marjoa tai sieniä poimivia ämmiä. Mutta ei käy kimppuun, ei. (Edes doggystyylesti.) Ja syksy kun tulee ja ruska, karhu syö entistä enemmän, välillä juo muutaman pullon Koskenkorvaa, että tulisi pulleammaksi. Ja niinhän hän sitten tuleekin (piru vie), ja tekee itselleen pedin jossa - missä nyt muka muualllakaan? - on kiva taas köllötellä koko talvi.

      Niin vaihtuvat vuodenajat. Karhun silminkin ne vaan silmissä vilisevät... niin kovaa menevät ne, vuodet ja naapurit.

      Kirj. Mikko 62 -v.

      Poista
    5. Riku, tiedäthän että tuus on latinaa. Eikä suinkaan tarkoita että "tuu tänne". (Ai teille? Älä ny hulluja puhu.)

      Tottakai tiesit. Mutta ota nuo silmälasit pois päästäsi. Vai kiinniliimatotku ne on?

      tuus, mikis

      Poista
    6. Toki tiesin.

      Tuus takaisin, sinä uskoton ja petollinen Juulia, muuten ammun sun päähäsi kuulia, loihe pettynyt Romeo lausumaan.

      Poista
  17. Suomi ensin-leiristä huudeltiin ohikulkijoille ja tartuttiin hihasta jos pysähtyi kohdalle ja tivattiin onko suvakki vai isänmaallinen.
    Erään de Witipään seuraajan poliisi otti kiinni keskustasta, kun tämä oli esitellyt asetta erimielisiksi epäilemilleen henkilöille.
    De Witipää myös uhkaili Pride-marssia, eikö tällaisen pitänyt olla muslimien yksinoikeutta?
    Nyt viimeisimpänä tietona SE-leiriä puolustanut Ilja Janitskin uhkailee Venäjältä käsin nimeltä mainittua poliisia.

    Samuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tyrkytys on kamalaa, aina, vaikka itse rovasti tai Lenin tarttuisi käsipuolesta. Tai Pirkkalan monistetehtailija. Huutia aatekauppiaille!

      Venäjälläkös Ilja Janitskin on? Välillä hieman kaipaan hänen saatanallisia säkeitään. Ei ole MV ennallaan, ei ole.

      Poista
  18. Se leiri oli todella härski. Iso lakana heillä oli, jossa vaadittiin poliisia pakoilevaa Ilja Janitskinia presidentiksi. Epäisänmaallista, huonoa väkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huono, huonompi, huonoin.

      Huono ihminen, millainen hän on?

      Poista
    2. Samuli sen aika hyvin kertoi. Sellaisia torilla lojujia, jotka luulevat voivansa kertoa muille, miten ajatella ja elää. putinistislaista kakkaporukkaa.

      Poista
    3. Paha ei ole kenkään ihminen,
      vaan toinen on heikompi toistaan...

      Eikös tässä olisi sanomaa meille kaikille, suvakeille ja rajakeille ja tolkukeille?

      Poista
    4. Onneksi näitä SE-leiriläisiä on oikeasti meillä ihan mitättömän vähän.

      Olin keväällä Hakaniemen torilla, jonne heikäläisiä kokoontui marssimaan kohti keskustaa noin 70 tumpeloa, niistäkin puolet ruotsalaisia (!?).

      Eilen Espalla katselin, kun 35 000 söpöä poikaa, tulisieluista neitokaista ja muuta rahvasta marssi hyvien asioiden puolesta.

      Hyvät voittivat ylivoimaisesti: 500-1.

      Poista
    5. Oikein harmittaa, etten lähtenyt hindujen marssia seuraamaan. Kivaahan se sellainen on, oikein mukavaa.

      Poista
  19. Kusipäät meillä on aina keskuudessamme, niin sanoi jo Jeesus. Ei se mitään auta että yksi leiri hajoitetaan, helppohan niitä on pystyttää jonnekin muualle, esim. ihmisten päitten sisälle. Tämä on loiskiehuntaa vasta - kuten Kekkonen sanoi, ja sanoisi nytkin jos vielä eläisi. Maapallollamme elävien ihmisten eriarvoisuutta on mahdoton poistaa, älkää unta nähkö. Tämä pallo ei riitä näin monelle miljardille, ja ylihuomenna meitä on enemmän kuin kolmasosa enemmän. Kun eväät on syöty, ja juomavesi juotu, silloin syntyy todellinen kansainvaellus. Silloin heitä ihmisiä lappaa tänne Pohjolaankin miljoonittain... ja mitä siihen teemme, pystymme tekemään? - No, ampumaan heitä. Kuin jäniksiä. Ei oikein ole muuta mahdollisuutta... Kaikki rajat sulkeutuvat maailmassa, tämä on hyvin todennäköinen dystopia. Se ei tod.näk. tapahdu vielä vähään aikaan, mutta myöhemmin. Sääliksi käy ikäpolveni lapsenlapsia, tai heidän lapsiaan, he sen tosiasian edessä joutuvat käpristelemään.

    VastaaPoista
  20. Joskus joku sanoi minulle, en muista koska ja kuka, että minkä takia sinä ajattelet noin kaukaisia ajatuksia, siis tulevaisuutta satoja vuosia eteenpäin. Miksen ajattelisi? Itse hän, voideltu pappi, ajattelee tuhansia vuosia taaksepäin. Mitä järkeä siinä? Jos jumala olisi olemassa, ei maailma olisi tällainen, kyllä se olisi erilainen. Koska se nyt kaikkein hulluinta olisi että jumala olisi sadomasokisti... (Tai pillustako sitäkään tietä, onko? Hän... S/M?)

    Ei, minä en kiroile. Olen harras uskonnoton, en tarvitse kirosanoja. Repertuaariini ei rumat sanat kuulu. Jumalankin sanon toisinpäin - evhaJ. Ja Jeesus Kristus on minulle... odottakaas nyt hetki että saan tämän näppäiltyä... sutsirK suseeJ. - Ou, Jeeah!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yks mun tänne lähettämäni kommentti - minulle ne on kirjeitä Iinekselle - vuodatettiin Kemppisen blogiin. Semmoisenaan. En usko että kukaan teistä (silmäilee syyttävän näköisesti kaikkia) teistä kukaan sen on tehnyt. Ei sillä sen kummempaa merkitystä ole, mutta vähän loukkaannuin (silmäilee entistäkin syyttävämmän näköisesti teitä), väliäkös sillä. - Mutta teksti, joka on omasta kontekstistaan irroitettu, ei ole sama teksti. Eikä sillä taas ole merkitystä, että sillä tekstillä mitään kontekstia alunperinkään ole ollut olemassa - kuten kommenttieni kohdalla useimmiten on. Sillä merkitystä ole.

      (poistuu puhujanpöntöstä. ja mulkaisee vielä kerran syyttävän näköisesti paikalla päällä istuvaa yleisöä. ihmisiä jotka sinne puhtaasti viattomuuttaan ovat tulleet)

      Poista
    2. Tarkoittanet mikis tätä "Pidän Mikiksen tavasta ajatella asioita ja kirjoittaa. Tunnen hänet. Tämä on toisesta blogista varastettu mutta en usko että Mikis paheksuu jos sen tuo julki myös täällä. Hän on tässä innokkaimmillaan."? - - -

      Kummallista on se, että minun blogiani ei tohdita mainita. Miksei tuo lainaaja sano lähdettä: Tämä on Iines-blogista varastettu? Miksi lainaaja ei lisäksi sanonut, että toivottavasti Iines ei pahastu varastamisesta? Kyllä minä pahastun, kun minun blogistani otetaan pala lähdettä mainitsematta. - Mikiksen kommentti tietysti on omaa luokkaansa, mutta sehän on jo selviö.

      Poista
    3. On myös minun ansioni, että juuri täällä on loistavia paloja. Ettäs tämänkin tiedätte.

      Poista
    4. Ajatella, että minulla on kaikki ne tallella, täällä: Kirjeitä Iinekselle. Olisipa somaa nähdä ne yksien kansien sisässä.

      Poista
    5. Tein tästä vastineen jo Kemppiselle. Ollos huoleti, veljes valveilla on... Vähän vituttaa, ei paljoa, olen pahoillani jos Sinut tähän sotketaan. Luulen, koska en ole luuloharhainen, enkä tiedä, mutta siis luulen että joku imitoi minua..? - Epäilen Jukka Puotilaa? Tai Ruonansuuta, meibi.

      Anna arpisten haavojen olla!

      Poista
    6. Enhän minä tosissani ärry, vähän vaan murisen. Enemmän huvitutan itseäni tällä uhoamisella.

      Poista
    7. Minä se en ollut. Sanon tämän heti, sillä kuvittelin olevani täällä ainoa, joka on tavannut ilmieläväisen Mikiksen. (Ja vakuutan: hän on aito.)

      Onhan se vuoto tietysti tuomittavaa, tavallaan, mutta mielestäni Anonyymin Vuotajan tarkoitus on hyvä: hän ihailee Mikistä.

      Ota siis kunnia ylpeästi vastaan, kun sitä näin avoimesti tarjotaan.

      Mutta ilman muuta Iineskin olisi pitänyt mainita!

      Poista
    8. En osaa itse ajatella kommentoijia täällä anonyymeinä tuntemattomina, ja koen jopa että jonkun Mikiksen, Rikun, Iineksen, Liisun tai kenen tahansa täällä usein kirjoittavan nimeäminen anonyymiksi kirjoittajaksi on väärä nimitys. Jokainen kirjoittaa omana itsenään, raadollisena ja rehellisenä elämänsä tapahtumista, ihmisistä, paikoista joissa liikkuu. Ei anonyymi kirjoittaja niin tee. 

      En siis ihmettele tunnistamista ja tuntemista yhtään, sanoisin jopa, että joku kirjoittaa jossain oman nimensä suojissa teennäisempiä kirjoituksia kuin täällä on tapana nimimerkillä mutta omana persoonanaan. Ei nimi ole tae sanomisen laadusta eikä totuudellisuudesta -- katsokaa Facebookia ja Instagramia.

      Poista
    9. Juu et se sinä Tapsa ollut. Selvitin asian ja sovimme sen. Mitäpä moisesta. - Ps. Tapsa, jos olisit toista sukupuolta mitä olet, rakastuisin Sinuun! (No aivan varmaan. Mutta todellakin vain edellä mainituin ehdoin.)

      Poista
    10. ... Tapsa, ootko koskaan ajatellut sukupuolenvaihtoleikkausta? Ai et. No harmi. ... Ei mulla sitten muuta.

      Poista
  21. Mahtaako Kemppinen ymmärtää Bloginsa otsikoinnin surkuhupaisuuden.
    "JUKKA KEMPPINEN
    Fil.Tohtori,kirjailija, johtava tutkija,frofessori, hovioikeudenneuvos, korkeimmamoikeuden esittelijä, asianajaja, runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia......palkintoja......."
    Esitteleekö noin myös itsensä tavatessaan kasvotusten muita ihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsuuden ystäväni Kalevi Aho, jonka opetin polttaa tupakkaa - ei oppinut, on säveltäjä, niin hän esittelee tässä julkkisraamatussa - mikä sen nimi nyt onkaan - KUKA MITÄKIN (?) - itsensä kaikkein monisanaisimmin. Varmaan tuhat sanaa on. Kun esimerkiksi Jörn Donner selviää parillakymmenellä. - Meillä jokaisella on omat alemmuuskompleksimme, toisilla ne on toisenlaisia kuin toisilla. (Paitsi Jörkalla siis kai ei?)

      Poista
  22. Tätä sävellystä Riku ei suostunut kuuntelemaan. Jostain syystä. Minusta tämä on jännä. Tosin itsellänikin edellisestä kuuntelukerrasta on kai jotain meibii 40 vuotta? Jotensakin hypnoottinen sävellys, pitkän aikaa ihan tylsä - Bolero on tylsä tanssi. Siinä kuin suomalaisetkin kansantanhut. Mutta Ravel saa siitä jännästi paljon irti. On kuin polttaisi tötsän marihuaana. Ja lopussa kiitos seisoo, tai paremminkin laukeaa, tulee ejakulaatio... nuo lopun riitasointuja matkivat nuotit on hienosti kirjoitettu. Täpselt!


    https://www.youtube.com/watch?v=Q4wb11w0ZHQ

    Ps. Ai niin... "Hyvää huomenta, rakkaat rotat" (siimahännät)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se niin ollut, kuuntelin sen myöhemmin. Emmasta hieman irvailin.

      Poista
  23. Ps. Pitää myös osata kuunnella miten noiden vinkuvien viulujen ja puupuhaltamien ja kornetin takana... näppäillään bassonkielistä taustarytmiä... kyllä on sykähdyttävää... kuin mummot kutoisivat sukkaa... DUM DUMB DUN DUMP, DUMB... Rumpali tietysti virvelirumpuunsa lyö tämän sävellyksen/tanssin selkärangan. Kiehtovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äsh... tämähän esitys loppui KESKEN! Coitus interruptus. Voi hyvänen aika sentään. Voi Tilhen munat! Kuunnelkaa joku toinen versio niin saatte takuulla ORGASMIN - siis kuullaksenne. (Siis enhän minä muuta Teille voi taata. Mahdottomuudellakin on rajansa, oi Rakkaat Rouvat.) Se tulee siinä lopussa!... vaikka tässä:

      https://www.youtube.com/watch?v=LwLABSm0yYc

      Poista
  24. Vaan kyllä kaikkein ihanin on tämä aiemmin linkkaamasi: https://www.youtube.com/watch?v=vauo4o-ExoY, vaikken minäkään sinänsä mikään valssin ystävä ole. Tässä on kuitenkin sellaista riemua, yhteishenkeä ja hurmiota, jonka soisi tarttuvan ihmisiin. Samalla siinä on jokin tumma pohjavire, joka kuuluu elämään. Siinä on kaikki. Kepeys ja raskaus.

    VastaaPoista
  25. Tuo Ravelin Bolero on minulla Lontoon Sinfoniaorkesterin esityksenä, ja kun se soi taustalla, on kaikki hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Šostakovitš on minullekin ykkönen - siis Johann Sebastian Bach'in jälkeen. Tuo Bach on kummallinen. En minä ole mikään seppo heikinheimonseppo. Musiikin teorista en tiedä. Kontrapunkti käsitteen ymmärrän, siis korvillani; kun sama tarina kulkee koko ajan eteen ja taaksepäin. Se on lumoavaa. Se on käsittämättömän hienoa kuunnella. Ei sitä tarvitse ymmärtää!... (Mikko, Mikko äläpäs nyt sorru patetiaan. En! No hyvä.)

      Tämän linkin taas sain sinulta. Tuttu laulu oli kyllä, tuttuakin tutumpi

      https://www.youtube.com/watch?v=t_gsryvC8Ik

      Poista
    2. Surullisinta tuossa laulussa "Mä mistä sen laulun löytäisin" että on sävelletty, esitetty ja eletty U.S.S.R.:ssä. Kaikki oli tavallaan ikään kuin petosta. Mutta ei tavallaan sillainkaan ollut... ehdin matkustella aika paljon ns. sosialistisissa valtioissa, eniten Puolassa. Ja niin sitten myös Eesti Nõukogude Sotsialistlik Vabariik'issa. Silmät ne avasivat - vaikka en kissanpentuna olekaan syntynyt. (Kissat, nuo teräväkatseiset tuijottajat, syntyvät sokeina.) Sekin on sitten taas jälkeisten vuosien propakandaa että Neuvostoliitossa KAIKKI oli huonosti. Ei ollut. Ja ihmiset sielläkin, totta kai niin kuin kaikkialla muuallakin, yhtä läheisesti lempivät toisiaan. ikseivät eivät, olisi? (Ja kaikille anonyymeille kyynikoille sanon nyt etukäteen: että en tarkoita ns. maksullisia naisia.) - Ihmiset ovat kaikkialla samanlaisia, mikseivät olisi, erinäköisiä ja värisiä ovat mutta samoja. - Se olisikin ihan kummallista jos erilaisia olisivat. Marsista, tai Venuksesta, tänne tupsahtaneita? höh

      Poista
    3. Rakvere - kaunis eestiläinen kaupunki. Pitää paljon historiaa sisällään. Muutaman kerran olen käynyt. (Suosittelen hotelli Villa Theresaa, Tammikuu 9.) Tuo kadunnimi ei tarkoita Tammikuuta, eikä mitään päivämäärää, vaan tammia. Sen hotellin - suosittelen että söisitte siellä kuhaa, oli mainiota! - vieressä on valtavan iso tammimetsikkö. Aamuisin kävin siellä tallustelemassa, haistelin ilmaa, se haisi trooppisemmalle mitä Suomessa. Aina sai olla yksikseen vaikka polkuja siellä oli vaikka kuinka paljon. Kerran eksyin semmoiselle aukealle jossa oli natsisaksalaisten sotilaiden hautausmaa... kyllä minulle tuli hyvin hauras olo siellä. Totta kai tajusin että Neuvostoaikana tätä hauta-aluetta ei ehdoin tahdoin ollut haluttu kunnostaa, tai siis pitää huolta, mutta ei ollut myöskään hävitetty - mistä heille sovjiettinatseille kiitos! Surulliseksi se mieleni silti teki, iso vihreä niitty, yksi graniittinen paasi missä sanottiin mistä on kyse, sekä viroksi että saksaksi. Ei muuta. Hyvin kauan kävelin siellä itsekseni, tunsin suurta surua - siis natsejako kohtaan, en, vaan näiden mun jalkojeni alle haudattujen mua paljon nuorempien miesten takia... mitä helvetin natseja he olivat? sodan uhreja olivat kaikki. varmaan jokainen heistä olisi halunnut olla muualla, no ei ainakaan nurmikon alla, mielummin olisivat halunneet tuhista tyttöystävänsä päällä, Könisbergissä tai Hampurin esikaupungissa, tai missä nyt milloinkin... Hitlerin uhreja hekin olivat. - Pää painuksissa kävelin sieltä pois. Menin Viljandiin.

      Poista
    4. Ei sodassa ole kuin uhreja. Tai tietysti on Napoleoneja, Aleksnteri Suuria, Hitlereitä ja generalissimus Stalineja, muita nyt viitti edes mainita... Kaikki muut ovat hävijäjiä, vaikka voittaisivat, ei sodan synnyttämiä arpia koskaan pysty pyyhkii pois. Vaikka henkiin jäisi. - Ja mistäs minä tämän muka tiedän? oppikoulun 4n luokan hiljainen oppilas... No, tiedänpähän vaan! (Mitä se teille kuuluu mitä minä tiedän.)

      Poista
    5. Kirjoitusvirhe tietysti, mutta ei sen kadun nimi ole Tammikuu - vaan Tammiku, genetiivi sanasta tammik, joka tarkoittaa juuri sitä tammimetsää, tammistoa.

      Poista
    6. Tämmöisestä palautteesta tykkään, kiitos! - Tykkään palautteesta josta opin jotain, kaipaan semmoista. Olen tosissani. Jos minua kehutaan, menen hämilleni, en oikein tiedä mitä tekisin, ei semmote ole kivaa. Janoan siis kritiikkiä - enhän mä millään muuten tiedä missaä olen. (Ei kukaan tiedä ellei hälle sanota.)

      Ps. Tottakai Tammiku. Mutta numerossa 9 on!

      Poista