8.8.2017

Säästän teidät Kafkalta





Voisin kirjoittaa teille kafkamaisia kuulumisia sairaanaolosta, kipsivankeudesta löhötuoliin, vanhenemisen raadollisuudesta, sadepisaroitten valumisesta ikkunalasia pitkin kuin Humphrey Bogart ja Laureen Bacall -elokuvissa, raatokärpäsen lennosta huoneistossa - reitti on varsin mielenkiintoinen, Ylen kello kahdeksan, yhdeksän, viiden, kuuden, puoli yhdeksän ja yhdentoista uutisista plus mainostelevision seitsemän ja kympin uutisista, voisin pitää esitelmän huutokauppakeisarista, matti röngästä, mikko kuustosesta, jenni pääskysaaresta, paula norosesta, andrei wickströmistä, sampo marjomaasta, nina lahtisesta, ketosesta ja myllyrinteestä ja monesta muusta skeidamestarista.

Kun ihminen on todella kipeä, eristyneessä tilassa, hän ei havaintojeni mukaan ala lukea korkeakirjallisuutta tai katsoa taideteatteria tai syvällisiä laatusarjoja. Luontodokkari on korkeinta älyllistä tasoa, jonka hän jaksaa, senkin lyhennettynä. Älykäskin turtuu ja hakee kevennystä vankeuteensa hakemalla tavallisia viallisia, heikkoja ja typeriä ihmisiä, joita parveilee  kepeissä viihdeohjelmissa, juuri niissä, joita hän haukkuu terveenä ja voimissaan. Ihminen voi jopa alkaa jälleen tekemään sanaristikkoja, noita ruudukkoja, joita täytettiin viimeksi 80-luvulla ennen internetiä. Tämän kaiken kokeneena voin vannoa, että vajoamisenne tulee olemaan samankaltainen, jos niin ikävästi käy, että katkaisette koipenne eikä teillä ole kokoaikaista passaria vierellänne.

En siis kirjoita teille kafkamaista novellia siitä, mitä temppuja yksinäisen kipsijalkaisen tulee tehdä saadakseen pesusienensä ulos aurinkoon terassille tuulettumaan. En kirjoita siitä, miten hän lopulta ahtaassa alakerran vessassa kiskoo nenäliinapakkaukset pois muovistaan saadakseen siitä kääreen sienelle, jonka voi ripustaa kainalosauvaan kuljetusta varten. En kirjoita siitä, miten hän vasen jalka muovipussissa ja sauvat pyykkitelineen nojalla huomaa hiukset pesusienessä. Siis jumal auta! Onko hänestä tulossa karvaton vanhus! Miten pesusieni voi olla täynnä sienen solukkoon menneitä hiuskarvoja? Niitä tulee sienen uumenista koko ajan lisää, vaikka sieni on ostettu kesäkuussa. Voin vannoa, että jos ihminen on tässä nainen, hätä on kovempi kuin jos hän olisi mies. Mies voi hyvinkin olla kalju.

Jätetään tämä kafkamainen itsensä kokeminen. Pääsen sentään  jo takapihalle ja postilaatikolle. Ja on sentään jäljellä enää seitsemäntoista kipsipäivää, mikä tekee yhteensä vain 418 tuntia 15 sekuntia. Kohti vapautta.

*

Maailmanmenosta olen muuten sitä mieltä, että on aika lopettaa alistavan kulttuurin hyysäily. Ihanaa, nautin! Siis siitä, että joku uskalsi kirjoittaa asialliseen tosimediaan nuo sanat: "alistavan kulttuurin hyysäily".  Sydämeni hypähti! En olekaan ainoa rasisti ja tyhmä tolkun ihminen. Meitä on muitakin. Olen pelastettu! Jossakin päin Helsingin Sanomia noin luki. Joku ajattelee noin.

Suomi on todellakin ainoa Pohjoismaa, jossa ei laissa ole määritelty rikoksiksi kunniaväkivaltaa, lasten sukuelinten silpomista ja pakkoavioliittoja. Minua jää vaivaamaan, miksi tällainen hirveä barbaarisuus on muualla määritelty erikseen rikokseksi, vaikka yleensä jo rikoslakipykälät tuomitsevat kaikenlaisen väkivallan rikokseksi? Miksi mualla, miksi ei meillä?

Enkä malta olla lopuksi toistamatta aiemmin toistamaani: Go, Laura, go. Olet kuin piristävä aurinko sosiaaliskeidaa suoltavien demari-ja vasemmistonaisten rinnalla. Saadaan vähän iloista pöhinää ja sopivaa äimistelyä jo itsestäänselväksi luultuun vaaliin. Sauli kuitenkin voiton vie, mikä on hyvä asia.


131 kommenttia:

  1. Seuraamistasi tv-ohjelmista saattaa surauksena olla juuri tuollainen draaman taju ja kaipuu. Presidentinvaaleistakin pitää saada erilaisia ja rajuja tunnekokemuksia. Draama on turvallista, koska onnellinen loppu on taattu.

    Entäpä jos Sauli ilmoittaa, ettei lähdekään, koska on niin paska skaba. Tai ei saa tarpeeksi niitä kannattajakortteja, kun kaikki pitävät valintaansa varmana. Tai Paavo tekee sotilasvallankaappauksen ja ilmoittaa: "en MINÄ koskaan presidentiksi haluanutkaan!" - Pekka voisi myös saada kunnon raivarin. Ilmoittaisi puuskassaan, että on aina inhonnut äänestäjiään.

    VastaaPoista
  2. Siis korostan: nuo ovat henkisen vajoamisen tuloksia, eivät aktiivista katsottavaa.

    Ja mikä prkl siinä on, että kuvitellaan katsojan katsovan ohjelmia aivottoman aasin lailla? Kissan villat!

    Sehän tässä hauskaa onkin, että on itse ylempänä ja tajuaa, että nämä ovat junttiskeidaa, tyhmien ravintoa, tällaista amisviikset ja suomiensinporukat katsovat. Rentouttavaa käydä alemmilla tasoilla. (Sis. ank. sarkasm. ellei perät. satiir. tai huumor.)

    VastaaPoista
  3. Populismi on myöskin kevyen hömppädraaman tulosta. Populismissa saa näyttää aitoja tunteita, kieriä itsesäälissä ja raivota vailla mitään pidikkeitä.

    Minä olen monenlaisen viihteen suurkuluttaja, mutta MTV:n tai Ylen uutisia en televisiosta ole katsonut varmaan moniin vuosiin. Ketonen ja Myllyrinne oli hyvä, hauskuusraatien paneeleita ei tulisi mieleeni katsella, niissä ei ole kuin: "kyllä meillä on nyt hauskaa keskenämme, heh, heh." Äärimmäisen harvoin sorrun poliitikkojen puheiden kuuntelemiseen tai telkkarin ajankohtaisohjelmiin. Areenasta toisinaan katson hyviä dokumentteja. Luonto-ohjelmat ovat enimmäkseen sepitteellistä roskaa ja Attenbourough on eläkkeensä ansainnut.

    Huutokauppakeisarin koko kolmikko on surkeimmat esiintyjät, joita ikinä muistan nähneeni.

    70-luvulta muistan yhden hyvän kirjaohjelman. Katsoimme sitä, koska oli hauska seurata, kuinka kännissä juontaja on tällä kertaa. Lopulta sai kenkää juuri sen syyn vuoksi, miksi ihmiset häntä katselivat ja kuuntelivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, nimenkin muistan: Timo Hämäläinen.

      Poista
    2. Juu, en minäkään terveenä, mutta tuoliin kahlehdittuna kipupoiolaana sitä katsoo mitä tulee eikä kanavaa jaksa aina kääntää. Sitä paitsi minulla on usein television edessä tabletti kädessäni joten ihan sama mitä sieltä tulee..

      Olen katsonut jopa Vintiöitä ja ruotsalaista yhteislailuhetkeä. Ruotsalaiset ovat suomalaisia iloisempia ja kepeämpiä. Kuin eri planeetalta. Ei uskoisi, että välissämme on vain merenlahti.

      Poista
  4. Rauhanmies Dalai Lama antoi saksalaisille mielenkiintoisen haastattelun, jossa varoitteli Euroopan arabisoitumisesta. Hänen mukaansa pakolaisille pitäisi myöntää vain väliaikaisia maassaolo-oikeuksia. Tästä meille kertoi vapaan maailman Washington Post, lehti, joka upotti mätämuna Nixonin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis rasisti! Kuvitella, että Dalai Lamakin on tyhmä tolkun mies.

      Ei vaan ei. Kunnioitan Dalai Laman ajatusta. Me emme tarpeeksi voimakkaasti yritä muuttaa tulijoiden alistavaa kulttuuria, vaikka juuri se olisi humaania ja pitkällä tähtäyksellä koko maailmaa auttavaa.

      Poista
    2. Rouva Jenni Haukio saa jatkokauden salen siivellä.Saksalaiset juopot voi unohtaa.
      Kannattaa iskeä vanha suomalainen ukko.

      Poista
    3. Varmaan totta kaikki. Tosin Haukio on ihan pätevä nainen ilman miestäänkin, vissiin oppinein ja itsenäisin kaikista presidentin naispuolisoista. Ei nyt ihan joka maisterikaan osaisi organisoida kirjamessuja. Luulen, että hän onkin organisaattorina parempi kuin runoilijana.

      Poista
    4. Naisilla on tapana mököttää ja murjottaa kun elitaso laskee.Kirjamessut on Haukion probagangaa. Avustajat hoitavat työt.

      Tiettävästi maisteri Jenni Haukiota, onkin jo painostettu pyöräyttämään suomalaisillekin oma Estelle. Olis se kyllä niin ihana sellanen prinsessavauva.
      Meillä on tarpeen oma kuninkaallinen, jos ruotsalaisilla , me myös tahdotaa oma prinsessa.

      Poista
    5. Häh? Noh, parempi mökötys kuin itsemurha, jollaisen mies voi tehdä, kun konkurssi uhkaa. Tai laajennettu itsemurha...

      Ihan puuta heinää kirjoitat muutenkin.

      Poista
  5. Kurkotan tuonne pääkirjoitukseen kaikkien kommenttien yläpuolella vaikuttuneena sen sujuvasti juoksevasta tyylistä, joka tuo mieleen hetken lapsuudesta, kun istuttiin saunan lauteilla. äiti, veli ja minä.

    Oli äitienpäivän aatto. Veli ja minä oltiin laitettu vähäiset rahamme yhteen ja saatu sillä summalla ostettua äidille äitienpävälahja, joka oli ihana suuri kahvikuppi, jossa oli kyljessä kultaisin kirjaimin: Äidin kuppi.

    Veli minua isompana oli varoittanut, että siitä ei saa äidille puhua, se on yllätys.Niin olin innoissani lahjan nerokkuudesta että en malttanut olla sanomatta: "Äiti, me ostettiin sulle lahja!"
    Veli mulkaisi minua niin pahasti, että pelästyin ja yritin korjata vahingon sanomalla: "Äiti, ei se lahja ainakaan kahvikuppi ole!"

    Pääkirjoitus ilahdutti. Se on hauska. Siinä on käytetty kieltoa tekemisen toteuttamiseksi. Samanaikaisesti tehdään jotain ja kielletään se samalla. Oivallinen keino asian vahvistamiseksi. Osoittaa taitoa saada ikävätkin asiat tuntumaan riemukkailta. Kirjoituksessa on voimakasta imua ja selvää innostusta. On hienoa, jos pystyy innostumaan kaikesta kamalasta. Ja se jos mikä auttaa näkemään asioita jotka vaikeuttavat elämää jotenkin huvittavilta. Niin kauan kun jaksaa innostua asioista kuin asioista, on niiden yläpuolella. Niin kauan on toivoa ja jaksamista!

    Sä oot kyllä taitava kirjoittaja, Iines. Onnittelut!

    Ja mitä maailmanmenoon tulee, olet kyllä, Iines, oikeilla poluilla! Siitäkin onnittelut! On se vaan niin mielenkiintoista ootella presidentiksi haluavien naisten taistelua aseina sananmiekat. Niillä ne sohivat toisiaan. Kivaa.
    Miehet? Höh. Hehän kimpuilevat vanhoilla jo ruostuneilla aseillaan. Ei toivoa heillä. Mutta ilo meillä. Katsella ja kuunnella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Liisu! Kahvikuppitarinastasi palautuu hauskasti mieleen Teuvo Pakkalan saman hulvattoman idean sisältävä lapsinovelli Häiritty jouluilo. Ainakin luulen, että se on juuri tämä tarina - varma en ole.

      Siinä pikkuinen poika ostaa iloisena äidille joululahjan ja vaalii salaisuuttaan, jonka tulee paljastaneeksi vahingossa, kun sanoo siskolle, että vasta kun joulupukki heittää lahjan ovenraosta, hän huutaa, että se on nenäliina. Jotenkin näin muistan.

      Teuvo Pakkalalla on muitakin psykologisesti tarkkanäköisiä lapsinovelleja. Stiiknafuulian monet muistavat ja ehkä joku muistaa tarinan Kymmenellä pennillä siirappia?

      Poista
  6. Vahinko ei tosiaan tule kello kaulassa. Harha-askel, turha niin vai miten vahinko kävi. Itsekin voin kovia särkyjä kokeneena sanoa, että se on yhtä pirua. Siinä tilassa en kyllä katso mitään huumoriohjelmia saatikka kuuntele oopperaa, johon en muutenkaan ole sisäistynyt. Kuuntelen rauhoittavia säveliä silloin mieluiten.
    Tulee mieleen myös se, vaikka se ei nyt tähän varsinaisesti kuulukaan, kun menin suivaantuneena yhden pienen pojan kiusaamisestani äidin luo patalappu kädessäni, jota tein äidille lahjaksi, että tuo poika kiusaa mua. Äiti katsoi hölmistyneenä ja kysyi, mitä mulla on kädessä. Siinä meni yllärikin piloille.
    Mun toka sakemanni taisi olla noin puolivuotias, kun eräs tohelo (en minä) lähti hakemaan postia kyseisen koiran kanssa. Koira juoksi ojaa pitkin suoraan ojarumpuun ja sen koipeen laitettiin kipsi. Kipsi putosi muutaman kerran. Koira-asiantuntija sanoi jo koiran aikuisena kulkevan niin, että siitä vammasta olisi sille jäänyt jotain. Toivon sinulle hyvää ja ehoa parantumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli aika käsittämätön harha-askel. Kuljin loivaa alamäkeä, ja katsoin korkeana kukkivaa suviruusua. Jalassa olivat crocksit, ja yksinkertaisesti nilkka petti ja nuljahti pahanlaisesti. Huudahdin lujaa, sattui kauheasti. Samantien nilkka turposi hirvittävästi. Odotin juuri vieraita, ja veivasin nilkka murtuneena vielä lämpimän ruuan tuolilla istuen jääpussi ja märkä pyyhe nilkalla. Vieraat ajoivat minut sitten kuvattavaksi ja kipsattavaksi. Onni oli se, etyä minulla oli parin viikon ajan passareita ympärilläni. Nyt olen yksin, ja selvittävä on. Nilkka paranee hyvin, mutta muualta olen kipeä, kun selkä ja hartiat rasittuvat sauvoilla klenkatessa. Eikä vatsakaan tykkää särkylääkkeistä ja jalkaa puristaa. Viheliäistä, mutta enää 16 päivää kitumista.

      Olipas tämä valitusvirsi, vaan helpotti tämäkin!

      Poista
    2. Nyt luen uutiset Ranskan yliajosta. Kyllä on raukkamaista tappaa tarkoituksella muita noin karmealla ja omahyväisellä tavalla.

      Poista
    3. No tässä ei ollutkaan kuolleita, vaan loukkaantuneita sotilaita. Murhayrittäjä saatiin kai kiinnikin. Tukka pois ja ankara tuomio.

      Poista
  7. Uutisista tulee harvoin hyvä mieli. Maamme oikeistolaisinta politiikkaa harrastavan puolueen Toukotöitä minä hieman naurahdin. Lupaava poliitikon alku, hän tulee tuottamaan meille vielä paljon hyvää mieltä ja hymynkaretta, luultavasti jopa kunnollista avaavaa naurua. Toisin kuin maamme hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Vallila Interior.

    Amerikassa on presidentti, joka liikkuu tasolla: "Meijän isillä on suurempi kuin teijän isillä!" - Oikeat miehet eivät uhoa, miehet tekevät.

    Nämä sosiaaliavuilla onneen päässet vaikutusvaltaiset poliitikot ovat pelottavia. Siis Juha Sipilä ja Donald Dump.

    VastaaPoista
  8. 16 päivää on odottaessa pitkä aika. Minusta tuntuu, että tämä aika menee liian nopeaan, silmissä vain vilisee ja yritän pitää kiinni mistä saan.

    Reilu pari viikkoa menee kuitenkin ajallaan, Iines. Sitten se kurjuus on ohi. Sitä paitsi viikon päästä liikkumisesi on jo paljon helpompaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikuisuus se on, sillä lääkkeiden sivuvaikutukset pelottavat. Kipsattu joka ei ole ihan kaksikymppinen, saa kipsin ajaksi verenohennuslääkkeet, joilla on hurjia sivuvaikutuksia lueteltuna lääkeselosteessa. Miksi kummassa lääketehtaat luettelevat kaikki mahdottomatkin kauheudet, joita lääke VOI aiheuttaa. Minä kun en syö edes särkylääkkeitäkään juuri koskaan.

      Poista
  9. Vihreät Toukotyöt kepulaisen maanviljelyksen voittavat. - Toukolle pitää antaa nyt rauhaa, hänellä on paha olla: Nämä ovat raskaita asioita, sanoi puheenjohtaja autuas ilme naamallaan.

    VastaaPoista
  10. Mitä noihin Toukon töihin tulee, mies on munannut itsensä kaikin puolin heti kättelyssä. 

    Kukaan ei tietenkään tunne toisen oloja ja tuntemuksia, mutta jotakin voi toki päätellä faktoista. Mies on melko tuore aviomies, vaimo hymyilevä ja nätti kuin mikä, ja mies alkaa hypätä räväkän nuoren vihreätukkaisen tytön vuoteessa. Ei lapsia, joten avioliitto oli vapaaehtoinen ja lapsihuolista stressitön. Vaan ei tämä häntäheikki malta pitää vetoketjuaan kiinni, kun tilaisuus tarjoutuu. Mäntti mieheksi, en luota noin heikon ihmisen politiikkaankaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta Touko olisi pitänyt ilmaista selvä JEES vihreiden nuorten moniavioisuuskannatukseen. Turha sitä vanhaa akkaa on jättää. Tai akka taitaa oikeastaan nyt jättää Toukon, mutta ehkä hän ei ollutkaan sopiva, ei riittäävän vihreä. Ei tarpeeksi puritaani.

      Poista
    2. Tämä vaimo ei ollut vanha akka minkään mittapuun ikäinen, vaan vain parin vuoden takainen valinta.

      Liian ailahtelevainen ja vietävissä on Touko Aalto. Eihän häneen voi luottaa, kun horjahtaa rokkimimmin näköiseen pikkutyttöön.

      Poista
    3. Mies, joka menee sinne minne kikkeli vie, ei sovi ison poliittisen puolueen johtotehtäviin. Hänethän voi joku matahari houkutella mihin vaan.

      Poista
    4. Asema ja valta tuntuu todellakin vetoavan naisiin siinä missä komeus, koko ja rikkauskin, sillä muuten on vaikea selittää Toukolan pojan, Halla-Jussin ja jopa Elo-Simon mäihää naismaailmassa.

      Mutta aloittelijoita ovat pojat, ja idealisteja. Eivät miespoliitikot ennen vanhaan jääneet kiinni rysän päältä, tai jos jäivätkin, kielsivät pokkana kaiken.

      Poista
    5. Tässä on vinha perä. Johtajan pitää osata myös "pelata", muuten ei pärjää. Epärehellisyys on pahasta, mutta ei niitä sivujuttuja kannata itse Facebookissa laulaa. Jonkun vanhemman miehen jutut voi ymmärtääkin, sillä niihin voi olla inhimillisiä syitä.

      Melko tuoreen aviovaimon pettäminen sen sijaan on vastenmielistä. Jos olisin vihreä, voisin vaatia toukomiehen eroa tehtävistä. Luotto meni.

      Poista
    6. Toukon ja vaimon parisuhde kai oli pitkäikäinen. Naimisiin menivät vasta pari vuotta sitten, koska vihreissä ei pidä heti paljastaa, että ihan heteroita ollaan.

      Poista
    7. Eli naimisiin menty tuntien toinen hyvin.

      Ja sitten tulee yksi räväkkä pikkumimmi, joka vie miestä kuin kuoriämpäriä. Ei vaan yksinkertaisesti vakuuta tämä häntäheikki etenkään, kun tulin lukaisseeksi kuvauksia tästä tekopirteästä pikkumimmistä.

      Poista
  11. Jos minä rättejä kaipaisin, ostaisin ne ilman muuta ja muuta ilman Vallila Interiorista. Kuuluu olevan oikein stadilainen firma. - Vallila interior, rättejä ja trasseleita sinun kotiisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamalaa olisi, jos Vallila Interior pilkottaisiin kolmeen osaan. Junttikankaat olisivat ihan eri paikassa kuin trasselit tai perusrätit, eikä asiasta saisi valittaa samaan paikkaan.

      Poista
    2. En minä kuitenkaan ketään halua arvostella tai kritisoida. Jos joillain ei ole tyylitajua, sitä vain ei ole.

      Laitankin tähän vallilaisen musiikkiesityksen. - Tyylikästä kuin mikä!

      Poista
    3. Mikä minä olen mitään arvostelemaan, sellaista en edes haluaisi, ostakaa rättinne vaikka Vallila Interiorista, siellä olletikin palvelu pelaa, kun ne kankaat ja muut rättiluomukset ovat minusta niin rumia.

      Poista
    4. Äläs nyt, Riku. Menestyvälle yrittämiselle on nostettava hattua, sillä se yrittämisen tulos kilahtaa nimenomaan meidän köyhempien kukkaroon. Suomi tarvitsee lisää verotuloja, jos nykyistä hyvinvointia halutaan ylläpitää, saati parantaa.

      10 prosenttia Suomen rikkaimmista maksaa verotuloistamme 90 prosenttia eli me rutisijat ja hallituksen haukkujat maksamme vain 10 prosenttia. Lisää vaan rikkaita Suomeen. Ja kiitos Vallila Interior! Kumarran syvään ja kiitän katuvaloista, jotka tähänkin kotiin öisin niin turvallisesti paistavat. Kauan eläköön Bernerit!

      Poista
    5. Ja kiitos tarmokas hallitus, joka hirmuisen paineen alla on kääntänyt talouslaivan kurssin nousuun ja kohti valoa!

      Poista
    6. Höpö, höpö, hallituksella ei ole mitään tekemistä talouden suunnan muuttumiseen. Tottakai tarvitsemme rikkaita, on noita nähty. Jos sisustaa, se pitää tehdä tyylillä eikä kuvitellulla sellaisella. Ihan en ymmärtänyt, miten katuvalot kuuluvat tähän.

      Poista
    7. Yleinen käsityshän on, että hallituksesta huolimatta Suomen talous nousee kohisten ja vientijunakin on alkanut puksuttaa yskähdellen.

      On myös toisenlaisia käsityksiä, asiantunteviakin. Mm. politiikan tutkija Erkka Railo on sanonut Twitterissä, että talouden lähteminen kovaan nousuun on myös hallituksen ansiota:"Vaikka näissä asioissa syiden ja seurausten suhteet ovat epävarmoja, jonkun kiitoksen hallitus ansaitsee."

      Poista
    8. Muinaiselta paperiteollisuudeltamme muistan, kuinka maailmanmarkkinat olivat ainoa ratkaiseva tekijä. Valtiovallan sitten ruikuttivat apuun devalvaation muodossa. Se oli niitä vanhoja hyviä aikoja, kepulaiskommunismin ihanaa toimintaa.

      Poista
    9. Sanonpa silti, että jos meillä nyt olisi punaviherhallitus, joka olisi kohdistanut säästölinjan niin, että veroja olisi kiristetty galaksin ennätykseen, niin hallitusta suitsutettaisiin. Kenenkään mieleen ei tulisi, että nousu tapahtui hallituksesta huolimatta.

      Poista
    10. Onko siis niin, että meillä on nyt ruskeavihreä hallitus? - Vihreähän on kepun väri ja sipilän politiikka on melko ruskeaa. Enkä sanonut paskanruskeaa.

      Sehän on nähty, että maalaisliitto tuumaa ainoan hyvän fyffen olevan sen, mikä on omassa taskussa.

      Poista
    11. Älkää antako seuraavien faktojen haitata hyvää fiilistänne, vaikkei sille tosiasiat anna mitään aihetta.

      Ansiotuloverojen osuus (prosentteina) valtion budjettitalouden verotuloista vuonna 2013 (se ei siis ihan täsmällisesti vastaa tätä hetkeä, mutta suunta ei ole muuttunut):

      Tuloluokittain:
      Alle 25.000 vuositulot (0.0%)
      25.000-35.000 (0.5%)
      35.000-55.000 (4.2%)
      55.000-75.000 (3.4%)
      75.000-100.000 (2.3%)
      100.000-150.000 (2.1%)
      150.000-300.000 (1.5%)
      Yli 300.000 (0.7%)

      Muut verot, kaikki tuloluokat: 85.4%
      Muut verot ovat tasa-veroja, eivät progressiivisia veroja. Kaikki maksavat saman prosentin mukaan (eivät yhtä paljon, koska ne ovat mm kulutusveroja).

      Suurin tuloverokertymä valtion kassaan tulee tuloluokista 1. 35.000-55.000 ja 2. 55.000- 75.000. Verokertymä yhteensä 7.6%.

      (Yli 100.000 tuloluokkien yhteinen kertymä vain 4.3%.)


      Poista
    12. Lisäksi kannattaa huomioida, että pääomatuloista maksetaan ainoastaan valtion vero, eikä lainkaan kuntaveroa jota maksavat kaikki ansiotuloja saavat. Aivan kaikki, myös eläkeläiset ja työttömät. Veroparatiiseihin kätketyistä pääomatuloista ei makseta edes valtion veroa.

      Jossain määrin tuntuu kyllä suurelta liioittelulta, että kaikkein rikkaimmat olisivat tämän yhteiskunnan nettomaksajia...

      Poista
    13. Netti on täynnä erilaisia vertailutapoja ja lukuja, mutta tuota sinun esitystäsi en löytänyt. Mikä sen lähdeviite on?

      Sen sijaan helppo on löytää julkisuudessa usein ollut tieto, että rikkain 10 - 11 prosenttia maksaa vähintään puolet veroista, jopa 70 prosenttia. Omaa esitystäni 90 prosenttia jäin itsekin ihmettelemään, kun enää en sitä löytänyt. Muistivirhe? Aina pitäisi tarkistaa tuommoiset asiat, nyt en tarkistanut, mistä olen pahoillani. Mutta siis jopa 70 prosenttia.

      Pääonaverotus tulisi mielestäni uudistaa.

      Poista
    14. Perustuu avoimeen dataan valtion budjettitaloudesta, löytyy netistä jos haluaa sen tarkistaa.

      Poista
    15. Tarkoittaa sitä, että se on ihan faktatietoa.

      Poista
    16. Lähdeviite avoimeen dataan, joka on faktaa, oli ?

      Poista
    17. Verohallinnon tiedot ja valtion tilinpäätöstiedot. Suoraa linkkiä ei ole antaa, mutta ne ovat avointa dataa, kenen hyvänsä saatavilla olevaa tietoa. Valtion budjettitietojen lukeminen ja sen ymmärtäminen toki edellyttää lukijalta erityisiä taitoja.

      Poista
    18. Myönnän - numerot ovat ikäviä, ne eivät puhu samoin kuin sanat etenkään, jos niihin on sekoitettu käsitteellistä kieltä, talousjargonia.

      Pakko lukea tulkintoja, jos esitetään suppeahenkistä abstraktia tilastotietoa, jossa verrataan keskenään erilaisia suhdelukuja spesifioituneessa käsitehutussa.

      Kyllä minä sinunkin lukusi uskon, etenkin kun samantapaista väitettä esiintyy myös muualla, mm. jossain Puheenvuoroblogissa ja Suomi24-keskustelussa.

      Mutta ei tuotakaan väitettä voi kaataa, että pikkiriikkinen rikkain kärki maksaa leijonanosan, minimissään 45 - yli 70 prosenttia kaikista Suomen veroista.

      Sitä tällainen maallikko jää vain mietiskelemään, että samasta asiasta pätee kaksi vastakkaista tulkintaa yhtaikaa.

      Poista
  12. Anne Berner sai Suomen kansalaisuuden hieman ennen hallituspestiään. Oliko siinä, vai eikö ollut, sitä sun tätä, tai tätä sun sitä, vai ihanko normaaleita menettelytapoja noudatettiin? - Sellaiseen ei osaa vastata kuin Isä Jumala ja oppipoikansa sekä neuvonantajansa Juha Sipilä.

    VastaaPoista
  13. Veturimiehet aloittavat maanantaina oikeutetun lakon Berneriläistä globalisaatiota vastaan. Vielä me suomalaisetkin olemme jotain tuollaisiin mitälie sveitsiläisiin verrattuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veturimiehet säikähtivät, sillä he ovat niin tottuneet valtion lokoisiin hommiin, ruhtinaallisiin lomiin, pekkaspäiviin ja muihin etuihin, etteivät tietenkään halua yksityisen palvelukseen surkeilla ehdoilla, lomaakin olisi vain 5 viikkoa vuodessa. Epistä.

      (Lopalisaatiosta he ovat sitä mieltä, että maailmassa on yksi Veitsi ja se on Hyvinkäällä.)

      Poista
    2. Mitä postilaitokseen tulee, sen kurjistuminen ei kai johdu tästä hallituksesta.

      Alasajo alkoi jo paljon aiemmin, konttoreita suljettiin kautta maan ja pieniä postipisteitä heiteltiin sinne tänne markettien kulmauksiin. Työntekijöitä vähennettiin, ja nyt ajetaan kantoa alas. Meidän taloyhtiöön posti kannetaan, jos kannetaan, klo 17 - 18 aikoihin.

      Poista
  14. Älkää nyt hulluja puhuko! Jos meille maahanmuuttoa pitää olla niin sitten Sveitsistä, ainut maa missä demokratia toimii, niin hyvin vielä, että maa on tylsä elää! hh

    VastaaPoista
  15. Noh, en kai minä ole hulluja puhunut, kun en ole sanonut sveitsiläisistäkään mitään..

    Mutta jos minulta kysytään, kannatan hädänalaisten ja katastrofialueiden auttamista 1) mahdollisimman lähellä hädänalaisen kotimaata. Ellei tämä onnistu, niin 2) hädänalaisten lasten, vanhusten, naisten ja miesten lennättämistä suoraan avustuskohdemaahan hädän ajaksi. Autettavat valitaan heikoimmasta, ei vahvimmasta päästä. 

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et toki sinä Iines. Riku tuossa otti Bernerin nimen esille ja kunhan tokaisin, tarkoittaen, että Sveitsistä saattaisi tulla ammattitaitoisia, korkean työmoraalin omaavia ihmisiä meille. On tullut ennenkin, juustomestareita, yksi hyvä kenraali, ym.

      Tarkemmin ajatellen tunnen hiukan epäluuloa juuri tätä Berneriä kohtaan ja kysyn, että onko hän "liian fiksu"? Lastensairaala, puolueen äkillinen vaihto, outoja piirteitä, en tiedä oikein??

      Autettavista olen tietysti samaa mieltä kanssasi. hh

      Poista
    2. Ja sveitsiläiset kellot....

      Berneristä en osaa muodostaa elävää ajatusta. Liikenneministeriys on kaukana minusta, kun en pääse täällä provinssissa käyttämään julkisia muuta kuin matkustaessani Helsinkiin.

      Mutta VR on minusta ollut kauhean suuri ja kivettynyt instituutio. Vähän neuvostoliittolainen.

      Poista
    3. Ehkäpä VR on neuvostoliittolainen, mutta ei se venäläisten junien palvelutasoon pääse. Helsingin yliopisto on suorastaan tsaaristinen, siellä ei kaikista tieteen virtauksista ole ilmeisesti kuultukaan.

      Poista
    4. Silti unelmani on edelleen matkata venäläisellä junalla halki Siperian.

      Sitä vain mietin, että jos ja kun vielä teen tuon matkan, mistä sitten haaveilen. Moskovaan, Moskovaan, Moskovaan....

      Poista
  16. Kahdessa vuodessa sipilän hallituksen ja avustajiensa palkkakulut ovat nousseet 1,2 miljoonaa euroa, kertoo Lappeenrannan uutiset. Tämä samaan aikaan, kun lestaatti, maamme kaikkien aikojen huonoin pääministeri, kiristää suomalaisten vöitä. Anne Bernerillä ei ole erikoisavustajaa, en ota siihen kantaa, johtuuko se siitä, ettei kukaan tule hänen kanssaan toimeen, tai siitä, ettei kukaan osaa böndesaksaa.

    VastaaPoista
  17. Suomalaisten vöitä? Kissan viikset, minun vyöni menee samaan reikään kuin edellisenkin hallituksen aikana.

    Minä en ole saanut mitään muuta veroäyreilläni kuin ilmaiset katuvalot ja sen, minkä kansalainen nyt yleensä saa. Täten kun mitään en ole saanut, mitään en ole menettänyt. Sieltä on nyt otettu, minne on annettu - en kaunistele tätä nyt mitenkään. On selvää, että tästä on noussut huuto.

    Pidän monenlaisia tukia kyseenalaisina, jopa tarpeettomina. Esimerkiksi lapsilisissä voisi olla tulorajat ja maarajat: on älytöntä maksaa lapsilisiä Suomessa työskentelevän miehen Virossa tai muussa maassa asuville lapsille, kun perhe asuu vakituisesti Virossa. Eihän lapsilisä kuulu isälle. 

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minä minkäänlaisia tukia saa tai ole hakenut. Pienellä palkallani yritän taaplata. Berner tuskin maksaa aiheuttamastaan lakosta aiheutuvia ylimääräisiä kulujani, kun alkuviikosta kuljen Helsinkiin ja takaisin.

      Poista
    2. Näinhän me monet. Eletään palkalla, ja tullaan toimeen, osa vähän paremmin, osa vähän kireämmin, mutta kuitenkin.

      Tunnen ja tiedän monia akateemisia, hyväpalkkaisiakin, ja sen olen havainnut, että ellei ihminen ole nuuka tai hyvin säästäväinen, hirveitä säästöjä ei suomalaiselle kouluttautuneellekaan kerry. Monella rahat menevät asuntoon ja suoraan kulutukseen.

      Sen sijaan ne joilla on säästöjä, ovat järjestään pihejä ihmisiä, jotka katsovat jokaisen penninkin perään. Näin se varallisuus kertyy. - En tarkoita nyt huippurikkaita, vaan tavallisia ihmisiä.

      Poista
    3. Lukekaapa Bengt Holmströmin haastattelu hesarista. Hän ehdottaa, että työeläkkeitäkin on tulevaisuudessa leikattava. Ei kai teistäkään kukaan kuvittelut, että työeläkkeitä ei voi leikata tai kuten nykyisin sanotaan "sopeuteta" vallitsevaan taloustilanteeseen.

      Rikkaan eläkeläisen taloudessa se tuskin tuntuu, mutta tavallisen työtätehneen eläkeläisen elämässä varmasti tuntuu.

      Poista
  18. Anonyymi 10.8 klo 18:43 ja klo 19:16 argumentoi asiallisesti. Pyydän teitä kaikkia (omasta mielestänne) oikeassa olevia kansalaisia - ja etenkin sinua Iines, perehtymään myös tilastotieteeseen. - Muut tieteet näemmä kun tunnet kuin omat hameenhelmasi.

    Oikeassa olet toki siinä, lämmin kotikutoinen pellavasukkani, että .... "Kun ihminen on todella kipeä, eristyneessä tilassa, hän ei havaintojeni mukaan ala lukea korkeakirjallisuutta tai katsoa taideteatteria tai syvällisiä laatusarjoja. ..." Ei totta tosiaan. Minä en pystynyt tekee edes "harvoja havaintoja" kun kuoppaposkinen, vähän davdbowivielta näyttävä hujopinpitkä virolainen lääkäri avustajineen (mm. pullaa syövä paksu sairaanhoitja, toinen sisar sisko vihreä - leikkaussalissa ne pukeutuvat kevätesikoiksi... kai siksi että vihreä väri vähiten vääristää leikkaussalin valoja, jolla oli yksi iso finni, ja oli siinä muitakin mutta vähän kauempana, heihin niin tutustunut, ja anestesialääkärinä toimi ruotsalainen ketunnäköinen ketjupolttaja joka haisi koskenkorvalle - he minua hyyssäsivät. Samperi. Ja ihan hyvin hyyssäsivätkin. (piru vie)

    Mutta ei siinä kyllä "korkeakulttuurista" kamalasti ollut kiinnostunut kun Heräämöstä heräsi. Ihan oli kuin olisi ollut kaivon pohjalla. Se oli kamalinta, sitä ei pysty unohtaa, oli kuin olisi elävältä haudattu ollut.. ja tänne unohdettu. Ei hirveesti vitsit mielessä pyörineet, ei.

    Mutta kyllähän siitä sitten... Pari päivää kun kului niin leikkaajalääkäri tuli ja sanoi että "kaikki huvin. sinulla on vähe vettä keuhkoissa. pitaa puhaltaa pulloon." - Sain sellaisen muovipullon jossa oli imuletku, pullon pohjalla vettä, siihen piti puhaltaa niin että se vesi alkoi porisee, se kuulema teki eetvarttia keuhkoille. "No", ajattelin, "kerran näinkin päin. Yleensä en ole pulloihin puhaltanut." Ja seuraavana päivänä vieraakseni sain anestesialääkärin, jokatällä kertaa tuoksui voimakkaasti Sisu-pastilleil, ja se sanoi minulle "Sinä ole jo hyvän näkönen. Paljon bättre näköne kun minä." Sanoin sille että "Älä naurata mua. Mä kuolen." Koska se tosiaan sattui kun nauroi, olihan mun rintakehä rälläköity halki, muutamalla tikillä kiinni. Tai en minä tiennyt kuinka monella? Mutta nauraminen, johon ei kauheesti ollut aihetta, sattui. Samoin sattui yskiminen. Kun itsekseni sängyssä loikoillessani puhaltelin pulloon.



    Ps. Kyllä minulla mukavempaakin kerrottavaa on. Kävin äsken mm. Vakka-Suomessa. Matka meni sangen mukavasti.

    VastaaPoista
  19. Minullekin muovisen pullon ja letkun antoivat mukaan, kun kotiuduin sairaalasta silloin, kun kylkiluita meni. Sairaalassa vissiin valvotusti kerran siihen puhaltelin, mutta en minä niin tyhmä ole, että sitä olisin jatkanut kotona. "Puhalla pilluun!", oli nyttemmin jo edesmenneen Hessun lempisanonta ja siltä se minusta tuntui.

    VastaaPoista
  20. Mikis, kyllä minäkin tiedän, miltä tuntuu, kun yskiminen sattuu. Nimittäin kainalosauvat kipeyttivät koko ylrankani ja keuhkoni niin, että yskiminen sattui hirveästi ja aivastus oli katastrofi. Hankalaksi tilanteen tekin se, etten voinut saada muuta kipulääkettä kuin tavallista Panadolia, joka ei juurikaan tehoa.

    Vaan sinun tilanteesi kuulosti silti kauhealta ja jopa vaaralliselta. Minun ei. Toivottavasti olet hyvin tervehtynyt.

    VastaaPoista
  21. Ylärankani, piti tuossa yllä lukea.

    Ja Rikun kylkiluut - tiedän että se vasta kivuliasta on.

    VastaaPoista
  22. Vielä: Mikis, kerro ihmeessä, missä päin Vakka-Suomea kävit? Ne paikat ovat niin tutut!

    VastaaPoista
  23. Minulla on nyt hyviä muistoja mm. Karjaalta (ruots. Karis), taalaskelin siellä mm. svenskaa, ja RAY: automaatista voitin 11;- euroa (n. 105.25;- SEK). Tammisaaren (jotkut puhuvat myös Ekenesistä) puutalot olivat aivan ihania, mielestäni ihanampia kuin Rørosin puutalot Norgessa - vaikka ne onkin UNESCON suojeluskohde. Mikäs siinä. Hanko/Hangö oli pettymys, siis kaupunkiarkkitehtuurina... Sitten ajattelin, en ole viitsinyt Wikipediasta tarkistaa, että ryssätkö sen aikoinaan paskaks lanasivat... Mä luulen että niin vaikka luulo ei ole tiedon väärtti. Hankoniemestä näki avomerelle... ja satama oli iso rahtisatama... valtamerilaivoja... voi vittu kun tuli outo olo mieleen, vaikea selittää mikä, nostalgiaa kai... Merillä olo oli aika tylsää duunia, vähän kuin olisi armeijassa ollut, mutta silloin oli nuori... Ja maihin joihin tuli, olivat toinen toistaan kummallisempia. (Ainakin jos niitä vertasi Ypäjään. Ja Ypäjän tyttöihin.)

    No voihan ihme?

    Minun piti ajaa Sastamalan kautta kotia. Mutta kun minulla ei ollut karttaa, suunnistin ilmansuuntien mukaan, ajoin yhden tienristeyksen ns.sti "pitkäksi", ja eksyin Pori-Tampere tielle. Tylsä tie. Vaan mikäs siinä. Yhdestä tienristeyksestä koukkasin tienviitan yllyttämänä yhteen kirkonkylään... jonka nimeä en nyt muista. Enkä ole ihan varma oliko sitä edes olemassa... koska, koin kummallisia juttuja. En ole uskova, mutta uusiin paikkakuntiin tutustun kävelemällä heidän hautasmaallaan. Niinkuin nytkin. Ja kyllä ihmettelin miten hyvin hoidettu ko. "Viimeinen Lehto" oli... Haudat oli järjestetty geometrisesti, hiekat harjattu hiusharjalla (?), mitään epäjärjestystä ei ollut. Kukkia vaan oli hirveästi, mutta nekin samanlaisia, yhtä kauniita ja ryhdikkäitä kaikki, kimppuina. Ihmisiä vaan ei näynyt missään, harmi, ei edes suntiota; olisin kysynyt häneltä "missä täällä on vessa?", ja sen jälkeen sanonut "kylläpäs täällä teillä on hyvinhoidetut haudat". Mutta ei, ihmisiä ei näkynyt missään. Ei sielun sielua! Yks auto vaan, pieni pyöreä ja kirkkaan vihreä kuin joku kukkakovakuoriainen, ajoi kovaa vauhtia Kunnnaviraston pihaan ja pysähtyi siihen. Juoksin paikalle, kankeasti kuin Heinäsirkka, ja kun pääsin perille, auto oli tyhjä. Ja ajaja ties missä. Samperi, kun aloin ihmetellä. Että mistä Haamujengistä (Ghostbusters), tässä on kyse? Tai olenko minä erehtynyt härmäläiseen Twin Peaksiin, höh? (vilkuilin ympärilleni)

    Sitten tulinkin jo (nasta laudassa) Nokialle. Jossa hengähdin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sastamala on jokseenkin kuiva ja tylsä paikka - suosittelen ohiajoa, ja kaasu pohjassa. Sen sijaan pieni Karkun kylä ja vaikkapa Pyhän Olavin kirkko on poikkeamisen arvoinen. Isän suku on Karkusta, ja sen vanhalla hautausmaalla lepää esi-isiäni. Maisemaltaankin Karkku on kaunis.

      Poista
  24. Valtavan kaunis tie, kulttuurimaisemaa (= ihmisen käpälänjälkiä luonnossa) oli tie 52 Tammisaaresta Saloon. Uusikaupungissa yövyin. Se on vähän nukkavieru kaupunki mutta iso puutalokaupunginosa siellä on, tosi-iso. Kumpuilevaa kuin Baltiassa oli maisema vakkasuomen halki. Asutus elävää... No, aurinko paistoi, oikeasta suunnasta, taivaalla pumpulellisia pilviä, Suomi oli pukeutunut kuin kansallispukuunsa. - Laitilassa en ollut ennen käynyt, nyt sightseilingin sen; vauraantuntuista oli. Teollisuushallejakin, en tiedä mitä tekevät, oli. Ja siistiä... silmiinpistävän siistiä!

    Vammalassa olisin halunnut käydä. Mutta Kohtalo - huono Kartanlukija an sich - oli eri mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaisin muuttaa Uuteenkaupunkiin. Se on lähellä mökkiä, alle 20 kilometriä. Laitila taas on tylsä, pelkkä kauppapaikka ja ohiajopaikka - kaasua lisää ja ohi. Rantatie Uudestakaupungista Raumalle on kaunis, ja kun siitä poikkeaa pikkukylien kautta lähes vesirajaa pitkiin, hukkuu ruusu- ja sireenikujiin ja kadulla kulkeviin laiskoihin kissoihin.

      Poista
    2. Ne Ugin rantamakasiinit ovat hienot, täynnä kivoja ruokapaikkoja. Ja syödessä voi katsella viereisen merenlahden veneliikennettä, se kun on veneiden parkkipaikka.

      Poista
  25. Matkoista jää aina jotain mieleen. Tai mieleen jää, ettei jää mitään mieleen, kuten Lohjasta. Tie Fiskarsiin oli niin huonosti viitoitettu, voi vittulan väki, että ajoin ihan muualle. No, ei sev väliä. Billnäsissä näin 1700 -luvun Suomea, aitoja taloja siltä ajalta, se pani mielikuvituksen laukkaamaan... Joopa joo. Dragsvikissä komppaniallinen varusmiehiä juoksi harmaa/sinisissä verryttelyasuissa mun ohi ja lauloivat, mulle tuli mieleen Smurffit. Raaseporin linnassakin (= rekonstruoiduilla linnanraunioilla) kävin kun ajattelin että kerran elämässään sielläkin pitää käydä. Tiedä häntä... biljetti sinne maksoi eläkeläiseltä 5;- €, ei mielestäni paljoa, mutta kun ei ollut oikein mitään nähtävää. Siis linna (= rauniot) on ulkoapäin komeen näköiset, eikä sen katselu mitään maksa (otin valokuviakin vikka en yl. mitään kuvaa), linnan sisällä taas ei ollut mitään nähtävää. Enkä valokuvannut. Tai kivenlohkareitten välistä jos oikein kurkki, näki ukon joka meloi kanoottia linnan ohi lipuvassa joessa... Ekenäsiin ihastuin, siitä taisin jo kertoakin, kiva oli käydä myös Hangossa; Paimion Pyhän Jakobin hautausmaalla kävin äitini ja isäni ja Hemmi ja Hilja tätien ja veljeni Pekan haudoilla, moikkasin heitä. Ja annoin haudan kukille vähän vettä. Turun ohi ajoin tarkoituksella ja Raisiossa eksyin... yleensä en eksy missään. No, nyt eksyin. Sitten söin ABC-asemalla mahani täyteen pahaa ruokaa. Rannikkotietä pitkin ajoin kohti Uuuttakaupunkia. Lemussa söin jäätelön, mansikkasuklaisen tötterön, se oli aika kallis mutta erittäin maukas. Taivssalossa poikkesin kirkkoon kun kirkon ovi oli auki: se oli harmaakivikirkko. On muuten pirun värikäs kirkko, siis sisältä, seinistä kattoon asti täynnä maalauksia, niitä minä kauan itsekseni ihmttelinkin. Kunnes äkkiä, jostain sakaristosta, paiklle pöllähti Guide. Joka säikähti minua yhtä paljon kuin minä häntä; hän oli mielestäni kummallisen näköinen. Puheltiin, vertailin tietojani hänen tietoihinsa, pärjäsin mielestäni hyvin, ainakin hän oli sitä mieltä. Koska... tiesin että mikä kaupunki Rävel on, keillä eestiläisillä papeilla oli kalastusoikeus Vantaanjoella, ja että Hattulan kirkko keskiajalla oli... Paltaniemen kuvakirkostakin puhuimme. Hän kun oli niin kova juttelee. (Että pakko mun oli lähtee sieltä kesken pölinän pois.) Uuusikaupunki sitten, se täyttää tänä vuonna 400 vuotta, ei kuheen uusi ole. - Toisaalta, silmänräpäys maailmankaikkeudessa. Mielestäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... 400 vuotta maailmankaikkeudessa... hah hah hah (meinaa kaTKETA naurusta) ... täällä ulisemattomien, toisiaan (hieman) epäluuloisesti vilkuilevien GalAGSIEN KESKELLÄ... sinä siis olet täyttänyt jo 400 vuotta? Aikuisten oikeastiko?


      Onneksi olkoon! (Etkä yhtään näytä yli 320 vuotiaalta... nuo sun sääresikin on ihan presiis kuin 1800 -luvulta.)

      Poista
    2. Torin kieppeillä oli hauskaa katutaidetta, vanha Saab 96, jonka ympärille oli virkattu värikkäistä langoista auton linjoja nuoleva pitsikuori.Rekisterikilpeen oli virkattu UKI 400. Ja kirjaston kivipihaan oli maalattu värikkäät räsymatot.

      Poista
    3. Ensimmäinen autoni oli itetaidetta, ysikutonen vuosimallia -73. Puolitutun kautta sain sen pohjalle hitsarin. "Yleensähän nämä eivät ole kovin ruosteessa, mutta tässä riitti yllättävän paljon tekemistä, hitsasin silti, kun kerran lupasin." Viissataa se silloin maksoi. Saabismin vaihdoin Peugeot 104:n ja vitsailin automyyjälle: "Saas sitten nähdä, kumpi huijasi enemmän!" - Automyyjä voitti. Tai enpä tiedä, vetelin sateella aivan märkään kajakkikaksikon hitsattuun pohjaan suojamaalia. Kai se niille käsiin jäi, jos eivät ymmärtäneet siitä taideteosta tehdä.

      Poista
    4. Haaveeni oli pitkään Saab 96, tykkäsin sen muodoista. Kerran jopa koeajoin semmoisen, ruskean, mutta se oli aika kallis ja halvemmalla löytyi parempikuntoinen auto. Saab piti jättää kauppaan. Muistan, että siinä oli jokin poikkeava ajojuju, oliko se kytkin vai mikä poljin?

      Poista
    5. Kuplassa oli kiva ryyppy, joka sille piti antaa ennen kuin se suostui yhteistyöhön.

      Poista
    6. Noh, noh Iines! Vieläkö sinä minut muistat!?

      Poista
    7. Saab ysikusessa oli alunperin kaksitahtimoottori. Semmoisella ajaminen vaatii vähän ylimääräistä taitoa, tai oveluutta - se on sama asia. (Minulla on ollut kaksitahtinen Wartburg.) Noissa kun oli ns. "vapaakytkin", eli kun jalan nosti kaasulta, moottori ei jarruttanut. Ei auttanut vaikka vaihtoi pienemmälle, PAITSI jos heitti ykkösen silmään ja SAMALLA PAINOI KAASUA... Talviliukkailla oli pakko tehdä joskus näin, jarruja jos painoi pelkästään sai auton varmasti pois hallinnastaan...

      Poista
    8. Ei kai ysikutosessa muuta erikoista ollut kuin rattivaihde. Vaihdekeppi oli ohjauspylväässä.

      Poista
    9. Voi elämä, vaihdekeppi ohjauspyörässä! Hupaisaa, mutta muistan kyllä, että monissa malleissa se oli siinä entisvanhaan.

      Vaan tästä Saab96:sta olen muistavinani nimenomaan jonkin jalkatyöjutun, joka liittyi kytkimeen.

      Poista
    10. Vapaakytkin saattoi olla se, mitä tarkoitat.Sanovat sillä säätetyn bensaa, kun moottorijarrutuksen sai pois. Minulla ei ole muistikuvaa omassani olleesta, liekö ollut romussa rikki sekin.

      Poista
    11. Vuoden -66 Saab ysikutosessa oli vapaakytkin. Ja kaksitahtimoottoripönttö. Kyllä se minusta on erittäin kummallista, Riku, älä väitä vastaan!

      Ps. Vuodesta -67 Saab, tuo pulun näköinen auto, muuttui normaaliksi 4-tahtimoottoriseksi. Simo Lampinen ajoi sellaisella, tietysti tehtaalla yliviritetyllä mallilla rallia menestyksellisesti. Samoin kuin joku Stig Blomqvist Ruotsista. (hurraa hurra svärje) Itse olen istunut Tom Tranan entisessä ralliVolvossa, sitä ajoi belgialainen N.N. jonka nimeä en siis muista. Oli matkalla Le Mansin kilpa-ajoihin, osallistujana. Ja herranjumala kun ajoi sitä Volvoa lujaa ranskalaisi pikkuisia kyläteitä pitkin... leikkasi mutkat... melkein meinasin alkaa pelätä... Mutta sitten huomasin että tuo chafööri, tai mitä se ranskaks on, en muista... hallittee tän homman. Ja rupesin nauttii kyydistä. Kun mentiin lujaa. (Aurinkokukat vaan pellolla irvistelivät meille.)

      Poista
  26. Näin toki tuon torilla seisovan Saabin. Kovin lähelle en sitä uskaltanut mennä. Ajattelin, että on Uudenkaupungin Autotehtaan uusi prototyyppi. Sellainen itsekseen ajeleva Katastrofi, joka iltojen hämärtyessä vaaniin varomattomia jalankulkijoita STOP -merkin takana. Ja äkkiä hyökkää Heidän kimppuun kuin Hai.

    Ps. Uuteenkaupunkiin tutustuin kun olin viirenvanha ja meirän isän Linikkalan kansakouluun tuli nuori opettaja Uudestakaupungista. (Nuuhkin häntä salaa: haisi ihan erilaiselle kuin me forssalaiset.) Se oli naimaton, Virtasen Pentti nimeltään, veti vihreetä norttia kuin korsteeni, ja sillä oli italialainen kirkkaanpunainen skootteri, jolla se ajoi koulun pihalla ympyrää niin että sora vaan sinkoili. Elettiin -60 lukua, sen loppua, ja sitten se meni naimisiin yhden naisen kanssa, joka näytti vähän pajulinnulta, ja skootterilla ajo jäi vähemmäksi. Mutta norttia se edelleen poltti niin että haisi 11 jaardin päähän tupakalle. Myöhemmin saivat kaksi lasta, kauniita kummatkin, ja skootteri unohtui ihan täysin puuliiterin vieressä sijaitsevaan vajaan. (Kävin välillä, vaikka kävin jo silloin oppikoulua, kurkistamassa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uudessakaupungissa on toinenkin Virtasen Pentti, paikallinen erikoishenkilö, romukauppias tai antiikkikauppias - valinta on asiakkaan. Hänellä on, tai oli - nyt poika pitää liikettä - lääninkuulu vanhan tavaran ja kaikenlaisen romun sekamelskakauppa keltainen röttelötalo S-marketin yläpuolella, Myllymäellä. 

      Pentti oli poliittisesti hyvin orientoitunut henkilö, ankara kommunisti. Joka kerran, kun sisareni Saksasta saapui antiikkiostoksille kesäisin, miehineen, hän haukkui ensi töikseen saksalaiset natseiksi. Siitä huolimatta siskon perhe osti Pentiltä innokkaasti tavaraa, isoja huonekaluryhmiä ja kuljetutti ne laivarahtina Saksaan. Mm. olohuoneen jugend-ruokailuryhmä on Pentiltä, samoin erilaiset vanhat komuutit ja pesupöydät. Jostain syystä Pentillä oli kaikkien rikkinäisten härveleiden, varaosien, pulttien ja muttereiden lisäksi alkuperäisiä jugendtyylisiä huonekaluja.

      Omassakin huushollissani on Pentin tänne tuoma soikea vanha ruokapöytä, tuoleja ja mm. vanha 1700-luvun puukirstu, punaruskea.

      Ah, innostuin Pentistä! Kiitos ja anteeksi.

      Poista
    2. Forssassa oli Rämö niminen romukauppias. Eleli hyvin vaatimattomasti, oli pukeutunut kuin kerjäläinen, ja kaikki pitivät sitä lumpenproletariaattina, mutta kyllä Forssan societeetti, eli itsensä muita paremmaksi tunteva ihmisryhmä ihmetteli, kun Romukauppiaan kuoltua hänen jäämistöstä löytyi pelkästään käteistä yli 1.000.000 SMK. Kyllä kiemurtelivat pikkuporvarit kateudesta vihreinä...

      Ps. Paitsi paremmin tämä Pena muistettiin siitä kun se kerran talvella kolas lunta hirmusessa pakkasessa pelkästään kumisaappaat jalassa. Oli siis muuten ihan alasti. Naapurit soittivat paikalle poliisit, poliisit ambulanssin, ja niin oli Pentti muutaman päivän hoidossa. - Mutta jatkoi pokkana Pentti taas sen jälkeen romukaupankäyntiään(sä).

      Poista
    3. Kun kerran puheeksi tuli, niin tässä on se Pentiltä ostettu pöytä ja pari tuoleista:

      http://i-kuvat.blogspot.fi/2013/12/rauhallista-joulua.html

      Ja tuossa pari otosta sen vanhan kirstun muutamista yksityiskohdista:

      http://iineksenkuvat.blogspot.fi/2006/01/1700-luvulta.html

      Poista
  27. Tuossa blogin kuvassa Riku ajaa Iineksen kotiin Laitilan munamarkkinoilta. Autona on Chervoletti. Ja ilmeet kertovat, kaiken.

    Ei vaineskaan. Diggaan Deidä!

    https://www.youtube.com/watch?v=R08_KvPXcys&index=1&list=RDR08_KvPXcys

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä vuonna oli niin kylmä ja tuulinen sää, etten lähtenyt ollenkaan Laitilan muniksille. Joka vuosi olen kyllä käynyt. Ihmisiä on kiva katsella ja kuvatakin. Ja ainahan muniksilta löytyy kivasti mökkikretonkia ylle, halvalla, pihapuuhiin.

      Poista
    2. Chevuleella niin ja sitten romanttinen illallinen kynttilöiden valossa, kekkosen seinällä olevasta muotokuvasta valvovien silmien alla.

      Poista
    3. Tjaah. Luulenpa, että miekkonen saa nauttia lanttulooransa ihan itse..

      Tämä on kaikkien viehättävien naisten paras illallinen: https://youtu.be/4_RWr6dpstE

      Poista
    4. Sanotaan, että bileet paranee, kun väki vähenee, mutta enpä oikein tiedä.

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    6. Poistin, kun en minä tykkää olla keltainen kuin Postiauto. Eikä minulla sen kummempaa sanomista ollut, kuin että...

      Sokoksen Herkku on Jyväskylän arvostetuin ruokakauppa. Ei sev väliä. Kerran sen lihatiskillä oli nuori tyttö, ilmiselvä kesäapulainen, jolle sanoin että "haluaisin 400 grammaa aladoobia". Se meni ihan hämilleen ja kysyi "AI, MITÄ?" Siihen tuli vanhempi myyjä, rouvashenkilö, joka sanoi "Herra tarkoittaa lihahyytelöä. Eli sylttyä." Tämä nuori tyttö siihen: "YÄK!"

      No, kyllä minä häneltä loppujen lopuksi sain. Siis hyydelöä minulle

      Poista
    7. Ps. Ja sen nuoren tytön YÄK tuli kyllä niin sydämenpohjasta kuin vain tulla voi. Ihan välittömästi tunsin suurta sympatiaa häntä kohden.

      Poista
    8. Muistan alatoopin, jota äiti piti herkkuna. Äidillä oli kummallinen maku muutenkin, hän valmisti aina jouluksi livekalaa, joka haisi kammottavalle. Joskus hän keitti kattilassa kielen. Hyi yäk! Miten joku voi ylipäänsä koskea paksuun kieleen ja panna sen pataan. Keitettyä kieltä ei taida saada enää ravintoloistakaan.

      Ainoa omituinen elin, josta pidän, on maksa, keitetty maksa. Se on hyvää leivän päällysteenä.

      Poista
    9. Lipeäkala on NAM NAM. Eihän se maistu millekään mutta on se silti!

      Poista
    10. Tätä en tiedä, sillä haju oli niin kauhea, etten koskaan maistanut sitä joulupöydässä.

      Poista
  28. Uudessakaupungissa olen kerran käynyt, MiL Hämeenmaa kiinnittyi sen satamaan ja me pojat vietimme iltalomaa kaupungilla.

    Päämisteri Sipilä sai vihat päälleen, kun valehteli majoittavansa pakolaisia omaan taloonsa. Ei tietenkään sitä tehnyt, koskas kepuli olisi ollut puheidensa mittainen. Nyt lakeijansa Bernerin Anne lahjoittaa kansallisomaisuuttamme yksityisille yrityksille. SOTEkin on moneen kertaan päätetty, kenelläkään ei tosin ole vielä kuin korkeintaa aavistuksia siitä, mitä se mahdollisesti tulee olemaan. Finnairin johtaja vei hillot ja mehut himaan, vastoin omistajan tahtoa.

    Niklas Herlin kirjoitti hienosti siitä, ettei pidä lupailla kaikenlaisia, jos tietää vellipöksy olevansa.

    Tämä on tällaista sirkusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymien ei nyt kannata pillastua, mutta minulla on pelkästään hyviä kokemuksia yksityissektorien toiminnasta esimerkiksi terveysalalla. En olisi saanut julkiselta puolelta diagnoosia puhesairauteeni varmaan vuosiin, ellen olisi päätynyt yksityiselle erikoislääkärille, joka diagnosoi sairauden hetimiten. Työterveyslääkäri tuuppasi minut tutkimuksitta puheterapeutille, vaikka olin myös puheviestinnän opettaja. Samoin hammaslääkärille ei pääse halutessaan, kuten julkisen puolen käyttäjät hyvin tietävät. Kun en polta enkä ryyppää enkä matkustele enkä tuhlaa turhuuksiin, voin mielestäni "tuhlata" yksityisen palveluihin.

      Mitä tulee lakkoihin ylipäänsä, ne kohdistuvat aina väärään kohderyhmään. Tämä ei ole oikein.

      Poista
    2. Minä kuulun lakon kärsijöihin, mutta sydämestäni lakkoa kannatan. Lahtarin edessä ei ole muita keinoja.

      Poista
    3. Noh, lakkoilkoot ja näyttäkööt Bernerin lahtarille. 

      Juuri katsoin Hesarista koko sivun mainosta, jossa laulaja Robin keikisteli uusissa erivärisissä kengissään, jonkinlaisissa haitossuissa, vrt. haisaapas. Malliston on suunnitellut Robin yrityksen kanssa. Yhdessä mainoksen nurkassa luki Berner.

      Poista
    4. Kävin yksityslääkärillä pari viikkoa sitten, en minkään vakavan asian takia. 20 minuuttia sessio kesti, kaksi koetta minusta otti, 2 minuuttia toinen ja 3 minuuttia toinen. Loppuaika pölistiin jonninjoutavia. Lasku oli... hetkinen kun katson... se oli 357,30;- €. Kela korvasi minulle siitä 50,00;- €.

      Mitäs moisesta. Joskus kun lähden iltapäivällä viemään roskapussia taloyhtiön roskapussisäiliöön, multa sillä matkalla saattaa mennä samat 300;- euroa. Eikä Kela korvaa mitään. (Päähän tulee toisinaan vaan kuhmu.)

      Poista
    5. Haisaappaat on kivat. Minullakin oli muksuna sellaiset, siniset. Ja simmarit ja sammarit ja stringit. (Stringit tosin oli punaiset. Nahkaiset. Ja niissä oli sellaisia Davy Crockett -ripsuja.)

      Poista
    6. Mökillä on vieläkin varalla yhdet vanhat keltaiset haisaappaat, ajan patinoimat, mutta kuin ihmeen kaupalla ehjät. Sammareita oli leegio yhteen aikaan, ennen sitä, kun farkut tulivat lähes pakollisiksi housuiksi. Stringejä minun huushollissani ei ole eikä tule, minusta persvakoon menevä naru on kauhea, epähygieninen, epäesteettinen. 

      Muutenkin nykyinen persvillitys tuntuu lähinnä huvittavalta. Iso perse oli minun tyttöydessäni häpeä, ja lehdet olivat täynnä pienennysohjeita leveäperäisille. Kummallista, että samoja jumppaohjeita suositetaan nykyään ahterin suurentamiseen.

      Poista
    7. Ei Pentti kyllä kommunisti ole, siitä olem varma. Veljissään heitä kyllä oli.
      Kahdekan veljestä joka lähtöön, kommunistista vapaamuurariin.

      Poista
    8. En minäkään takuuseen tietenkään mene, mutta kommunistiksi me häntä ajattelimme, sen verran ohjelmallista julistusta sieltä useimmiten tuli. Muistan, että puhetta oli sukutaustastakin, sukulaiset tiesivät heidät.

      Olisiko Pentti Virtanen ollut kotoisin Nuuskista? Nyt vasta muistan, Samuli, että yhteinen ystävämme Anni-täti taisi mainita hänet, tai sitten Pentti mainitsi itse jotakin.

      Poista
  29. Vastaukset
    1. Olin kokonaan unohtanut tämän Pentin taustan. Nyt vasta se palautui mieleen monien vuosien jälkeen kommentistasi. Kun aloin kertoa hänestä tuossa ylempänä, en yhtään muistanut, että maailma on näin pieni, että monet samalla seudulla liikkuvat ovat jonkin mutkan kautta sukua.

      Olen viime aikoina harrastanut sukututkimusta dna-tutkimusten perusteella. Sain listan dna-matcheista, eli niistä henkilöistä, joiden kanssa minulla on yhteisiä sukulaisia ja jotka myös ovat tehneet dna-testin. Joukossa oli muutama tuttu nimi, mm. entinen poliitikko Pirjo Ala-Kapee ja muuan bloggaajatutkija elokuvahistorian saralta. 

      Kipinän tähän sain tyttäreltä, joka koettaa selvittää isänsä isän adoptiotaustaa. Tämä isoisä oli erikoinen persoona, joka kehitti ympärilleen hienon tarinan aatelisherrasta, joka vietteli viattoman piikatyttösen, äitinsä joka antoi hänet pois. Nyt jo on selvinnyt, että se viaton piikanen olikin topakka laivaemäntä Turusta. Isästä ei ole tiedonjyvästäkään kirkonkirjoissa.

      Poista
  30. Tähän on tultu. Meinasin pudota tuoliltani, kun luin hehkutusta suomalaisen kävelijän neljännestätoista sijasta. Eilen jo ihmetytti Pitkämäen viidennen sijan kehuminen. Haaskuuta on tukea lahjattomien klubia, rahat pois yleisurheilulta!

    Liekö suomalaiskävelijä vetelee edes ihan viitosella? - Neljännentoista sijan jälkeen kertoi, että "illalla saattaa muutama kyynel tipahtaa."

    Studio - soittakaa Maammelaulu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelaisivat nuokin rassukat tietokonepeliä Dota 2:ta. Suomalainen 22-vuotias kaveri voitti siinä juuri joukkueineen yli kymmenen miljoonaa euroa, josta suomalaisen osuus kaksi. Siinä on urheilua, eikä mitään ikiaikaista paskat housussa ähertämistä. Ja ennenkaikkea tulosta.

      Pois nuorisomme turhan liikunnan parista, sillä on paljon hyviä tyyppejä pilattu.

      Poista
    2. Se minkä olen vissiin aiemminkin kertonut on, että vuonna 1976 olin Olympiastadionilla katsomassa Maailmankisoja. Lasse Virén juoksi Münchenin ja Montrealin olympialaisten välillä ihan surkeasti, ei satsannut höpöhöpökisoihin ja oli aina viimeinen tai lähellä sitä. Maailmankisoissa räväytti, juoksi maailman huippuajan ja voitti ylivoimaisesti. Näytti, että Montrealista on odotettavissa sitä, mitä sieltä tuli.

      Olen minä nähnyt isä Jorma Kinnusenkin heittämässä keihästä. Mistä tuli mieleeni, että nuorempi Kimmo kuulemma yksi perjantai-ilta kysyi: "Heitätkö isä mut kylille?"

      Poista
    3. Vuoden 1973 Kalevan kisoja en unohda koskaan. Siellä olivat kaikki, Virén tuli kymppitonnilla kolmanneksi, Lätsä-Pekka voitti, Tapio Kantanen toisena. Markku Kukko-aho, Ossi Karttunen, Markku Taskinen, Mona-Lisa Pursiainen, Hannu Siitonen, Reijo Ståhlmerg, Pentti Kahma, kaikki ihan huippuja.

      Siitosen huippuheittoa en nähnyt, kun olin juuri kotona syömässä, se harmitti kauheasti. Ei ollut rahaa ostella kisojen makkaroita.

      Poista
    4. Münchenin olympiavoittaja Pekka Vasala tuli tunniksi kansakoululuokkaamme vain joitain viikkoja voittonsa jälkeen. Saimme jutella hänen kanssaan koko tunnin ja kysellä kisoista. Se oli elämys, joka on jäänyt mieleeni. Puheet ovat kyllä unohtuneet.

      Poista
    5. Anssi Kukkonen kertoo tässä, kuinka edellisestä 1500:n olympiavoitosta on kulunut jo 44 vuotta. Nyt tästä Vasalan voitosta on 45 vuotta. Saas nähdä, koska seuraavaksi...

      Urheilua.

      Poista
    6. Itsekin olen kiinnittänyt huomiota siihen, että nykyään asenne omia urheilusuorituksia kohtaan on jotenkin höllentynyt, ei tietenkään kaikilla, mutta trendi on selkeästi havaittavissa. 

      Ollaan tyytyväisiä "hyvään suoritukseen", vaikka se olisi kaukana kärjestä. Ja korostetaan nauttimista, ei voittoon pyrkimistä. Ainakin kaksi naisurheilijaa on sanonut tv-haastatteluissa ohjeeksi uusille kilpailijoille, että "nauttikaa" kilpailusta, "nauttikaa". - Ei siis niin kauheasti väliä, vaikka muut menevät ohi.

      Poista
    7. Sellainen puhe on älytöntä, siinä on selittelyn makua. Piirinmestaruustasolla ylvästelijät ovat kieltämättä lisääntyneet. Kilpaurheilussa vain tulokset ratkaisevat, nautiskelkoot jokainen vaikka kotonaan, sellaisella ei ole urheilun kanssa mitään tekemistä. Huippu-urheilu ei ole erityisen halpaa. MM-kisojen häpeäjoukkuetta ei olisi pitänyt lähettää matkaan lainkaan. Tai olisi pitänyt sanoa: "saatte lähteä, mutta matkoista ja majoituksista lähtien maksatte kaiken itse!"

      Poista
    8. Jos oikein muistan, kyseessä olivat olympia- ja MM-tason urheilijat tyyppiä Kaisa Mäkäräinen ja joku muu joka antoi evääksi ohjeita kisaan lähtijälle. En minä mitään piirinmestariusjuttuja ole katsonut.

      Poista
    9. Sarjassa "yhteisiä kokemuksia iinesläisten kanssa" totean, että minäkin olin seuraamassa vuoden 1973 Kalevan kisoja. Ja ostin makkaran lisäksi jäätelöäkin!

      Poista
    10. Iineksen mainitsemasta asenteesta (eli asennevammasta) hyvä esimerkki oli takavuosien vakiolausuma, että "lähden tekemään vain oman suoritukseni, katsotaan mihin se riittää".

      Nämä tyypit olisi pitänyt heivata ulos joukkueesta saman tien. Tai karjaista, että kyse on saatana kilpailusta, tajuatko pönttö, ja siellä yritetään voittaa ne muut!! Oman suorituksesi voit tehdä kotona peiton alla!

      Paras esimerkki oikeasta asenteesta oli Arto Bryggarella. Hän ylitti itsensä joka kerta - eikä silti ollut kisan jälkeen tyytyväinen edes olympiapronssiin tai MM-hopeaan. Hän tähtäsi aina voittoon.

      Poista
    11. Näitkö Tapsa, kun Anssi Kukkonen makaili selostamokopin päällä ja otti aurinkoa? - Se julkkisten määrä oli nuorelle minulle tyrmäävä. Paavo Noposen näin yleisön joukossa, hänellä oli hieman erikoiset mokkanahkavaatteet leveälierisine hattuineen. Faija suuttui, kun sanoin Noposen olleen ihan hipin näköinen. - "Saatana, Noponen ei ole mikään hippi!"

      Poista
  31. Kyllähän suomalaiset siihen aikaan menestyivät kun oli kunnon pillerit. Vireenikin viksuna käytti niitä vain isoissa kisoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunnon Usainit saattavat olla edellytys.

      Mitä jälkiviisauteesi tulee, nyt eivät syö edes velliä, sitä on vain housuissa. Sitä paitsi ensimmäinen kiellettyjen aineiden lista tuli vasta Montrealin olympialaisiin 1976.

      Poista
    2. Näistä kisoista jäi mieleen Usain Boltin surullinen lopetus. Miten voi olla noin monta onnetonta sattumusta tuollaisella huippu-urheilijalla?

      Poista
  32. Suomessa on tällä hetkellä monia lupaavia nuoria yleisurheilijoita. Eri juttu sitten onnistuvatko siirtymään aikuisten sarjaan samalla menestyksellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunhan eivät saisi näitä uusia nuoria pilattua niin kuin aiemmat lupaukset. Minäkin olin varma, että Visa Hongistosta tulee maailmanluokan tekijä - jo kaksikymppisenä 200 metriä taittui aikaan 20,56 - mutta niin vain kehitys pysähtyi.

      Nyt meillä on Samuel Purola. Kannattaisikohan hänen mennä maailmalle juoksuoppiin?

      Poista
    2. Alisa Vainion olen pistänyt merkille, saa sitten nähdä, kuinka ura sujuu jatkossa.

      Paavo Nurmella oli aikanaan kymmeniätuhansia katsojia maantiekisojen kyläteiden varsilla. Nykyistä yleisurheiluamme ei nukahtamatta jaksa kukaan.

      Poista
    3. Alisa Vainio on tauolla pahojen rasitusmurtumien vuoksi. Vastoin valmentajansa ohjeita juoksi liikaa ja vaihtoi valmentajaa.

      Poista