Kaivoin koronaikävyyksissäni esille vanhat muistitikkuni, ja työnsin yhden koneeseen tietämättä, mitä sieltä tulee. No tulihan sieltä monenlaista vuoden 2004 nettikirjoitussatoa, jota olen tallentanut siirtyessäni uuteen koneeseen.
En ollut tuolloin vielä juurtunut blogimaailmaan, vaikka ovella se jo oli ja ensimmäiset blogikokeilut tehty. Kirjoittelin hurmoksissani suomi.24-palstalle, jossa oli silloin myös hyviä juttuja ja selkeän lahjakkaita kirjoittajia, ehkä jopa sanan ammattilaisia. Kirjoitusfoorumeita ei ollut kovin paljon ja blogimaailma oli vielä suppea. Muoti- ja lifestyleblogeista ei ollut tietoakaan. Ne tulivat vasta suureen suosioon ponnahtaneiden käsityöblogien jälkeen, ja muuttivat koko blogikulttuurin.
Panenpa tähän teille, koronarajoituksiin ehkä pitkästyneille luettavaksi pari kalevalamittaista runosta, joista ylimmäisen kirjoitti silloinen salaperäinen nimimerkki Max-Life ja alempi on minun vastausrunoni siihen. Taisin olla Rosmariina. Nimimerkillähän kaikki kirjoittivat. Aiheena on netin lumous ja kirot.
Mies riski, matalaotsa
laski ahterin rahille
tönkkösormen nappulalle
kouran koppuran hiirelle
Kalloa kovaa kuritti
aivomassaa venytteli
vaan ei järki juoksennellut
tarina kirkas irronnut
Viha kasvoi, raivo nousi
pullistui jo kaulasuoni
hakkasi herjan näytölle
piiskasi pilkan putkelle
Suohon soitti nappuloilla
tavasi tollot kompostiin
vihalla vihtoi kollegat
huoritteli naiset somat
Oikoi rypyt otsaltansa
pyyhki kuolan kuontalolta
luki sanansa ilkkuvat
tavasi pilkan kirjaimet
Mies riski, matalaotsa
kasvot kouriinsa piilotti
miksi parjaan, vihaa kylvän
haukuin huomiota pyydän?
Vaiti istui kovakallo
orpo poika synkkämieli
tunsi sielun kuiskuttavan
kaunista sanaa sanovan
Ei lannistu mutruturpa
kyykistele jäykkäpolvi
"viel' sieluni kauniin avaan
hellät soinnut muille tavaan"
(nimim. Max-Life)
*
Kultakutri kaunokainen
työnsi tuhdin takamuksen
pyöröposket pyöritteli
sovitteli sorjan uuman
äärelle vehkeen välkkyvän.
Näppäs nainen nauravainen
auki sivut suomalaiset.
Posket paloi punaverin
silmät loisti tähtikirkkaat
tavas tekstit monenlaiset.
Huorittelut rumat luki,
kirpos kyynel posken nukkaan
silmät sammui, otsan loiste
kaunokainen murhemielin
vehkeen sulki, ruutu sammui.
Kuivas vedet poskipäiltä
katsoi kauas kaukaisuuteen:
Missä olis paikka soma,
jossa voisi nauraa, laulaa
saada vastarakkautta?
Vehkeen heitti jorpakkohon,
veteen virtaavaan nakkasi.
Punas huulet, kulmat mustas
lähti kylille kulkemaan.
Tuli vastaan tuima mies.
Katsoi naista kaunokaista,
silmiin tumma tuijotteli
katsoi eestä, katsoi takaa,
polvet petti naisen soman
löysi näin hän miehen oman.
(Iines, silloinen Rosmariina)
Max-Lifen runo on hieno, eikä totta? Syvyyttäkin siinä on, ja varsin opettavainen totuus edelleenkin: viha kääntyy aina itseä vastaan, sillä ei voita mitään. Ei siis kannata laatia erillisiä vihapuhelakeja. Viha kuolee itsestään, jos sille ei anna huomiota.
Rosmariinan runokin on ihan ok, mutta kovin kepeä se on veteline polvineen ylläolevaan verrattuna. Kaikkineen runot puhuvat yhdessä rakkauden ja hyvän puolesta ja korostavat ihmisyyttä.
On sääli, että nettikirjoittelu, ja tarkoitan myös omaani, on näistä iloisista ja leikittelevistä runoiluajaoista kulkenut itsellä brassailuksi tai ankaraksi poterotaisteluksi, jossa on jostain kehitetty vihollinen, jota tulitetaan tykillä.
(Maalaus Johan Z. Blackstadius 1851)
Oivallista riimittelyä ja ajatusta. Laita toki lisää.
VastaaPoistaKiitos, MEG. Ajattelin vähän, että voitaisiin kaikki riimitellä. Eikä tarvitse olla noin hienoja kuin tuo Max-Lifen, jonka runo on vähän liiankin hyvä. Että älkää peljästykö.
VastaaPoistaTai sitten voi tietysti puhua ilman riimejäkin vaikka jostain kivasta tai pöljästä. Tai verisestä vääryydestä, jonka persu/ suvakki/ mamu/ juhasipilän hallitus/ tai muu taho on mennyt tekemään.
Kalavale runous ei nyt oikein minulta irtoa.
VastaaPoistaToki Maxin teksti voisi innoittaa, sen tekopyhä teeskentely saa minulta täyden kympin.
Mies kevyt, korkeaotsa
laski laihuutensa rahille,
virtuaalisormet nappuloille
hennot kädet hiirelle.
Kalloa humanistin ketkutti,
aivomassaa aidosti vetkutti;
vaan järki jumalan juoksenteli
humanismi huumaava hehkui hulluna
HUMANISTILLE
VastaaPoistaJo on lyhkäst lykättynä,
paljon paskaa kykättynä,
huusi Rikhard riemurinnoin,
tyhjän päästi ulos suusi
humanisti, suuri kupla!
Toist on olla aito miesi
kunnon karju, ärjyin innoin,
kera kunnon näkemyksen,
niin kuin Totuus tyly tänne tiesi,
siinä sulla mierontiesi!
Oi on elo ihmeellistä,
huusi vielä humanisti
ennen kuin Totuus hänet listi.
Vaikea vanha väinänmoinen,
VastaaPoistalaski laulellen vesiään,
kohta hän viettää loman kesiään.
Humanisti huima huutaa,
pätkätyön paska on tuimaa!
Kulki poika tietä pitkin
VastaaPoistarallatellen, lallatellen.
Tulis vastaan tyttö soma
vaikka ihan ikioma.
Tuli vastaan tyttö soma
mut ei ollut pojan oma.
Toisen pojan ikioma
oli tyttö kovin soma.
Äsken pistin rehvastellen kavereille kuvan komean, ikiaikaisen upean. Aamukaffet ryystin riemukkaat, kahviossa keralla munkin ja simasuun. Kun kerran tilaa ja ostaa, Kauhavan ruma vallesmanni ei voi estää, äijä ääliö reissussa Ruotsissa nuuskaa noutamassa!
VastaaPoistaSanasontaa sorinaa
VastaaPoistahuttua ja horinaa
puhekuplat pulputtaa
painokoneet jumputtaa.
Tahto olis kova parempaan
piruvirus saada kuolemaan
rakkautta parvekkeilta viskotaan
rahaa ilmaiseksi jaetaan.
Kaikki päätökset on oikeita
kunhan ohjeista ei poiketa.
cccccccccccc
Toisiaan he kohtaa ei
korona pois lemmen vei
päätä kroppaa pakottaa
oksettaa ja paskattaa
henki tuskin pihisee
koko kroppa hikoilee.
cccccccccccccccccccccc
Toivo-heppu kuole ei
se uskoo aina parempaan
Lempi-misu pörrökisu
silmää iskee iloisesti
tietää elävänsä ikuisesti.
Jos runoutta vertaa sävellyksiin, pidän kalevalaista mittaa letkajenkkana... siis kammottavana musiikkina. Mutta oi!
VastaaPoistanämä Iineksen esimerkit ovat hyviä ja hauskoja ja hirmu sanarikkaita. Jees!
Aivan Hurmaavia ja ennakkokäsitykset Murhaavia ovat myös nämä blogistin kasvukumppanien runojen kukkivat tähkäpäät (Cyperaceae)! - Siksipä jätän omat tuotokseni pöytälaatikkoon muhimaan.
Tässä aamupäivämusiikkia runoseminaariinne. Eikä tämäkään nyt niin kamalan kamalaa ole...
Poistahttps://www.youtube.com/watch?v=zeaSdrd_qm4
Mutta runonne oikeasti on hyvemmän hyvempiä!
Kiitos Mikis loistavasta arvostelusta. Ikinä en ole kuvitellut olevani runoilija tai runoihin kykeneväni. Nämä ovat minulle pilkkaa itsestäni.
PoistaAnteeksi, etten Letkajenkkaa voi nyt ajan puutteen vuoksi kuunnella, varaan sille ajan kalenteristani.
Anteeksi annetaan aina kun pyydetään.
PoistaOlemme armoitetut.
PoistaRunoutta en useinkaan edes ymmärrä. Tämä Tapani Kinnusen kuvitettu runo on lempparini. Viikate.
Noh, iloni katosi, kun luin mikiksen letkajenkat. Ja siihen päälle sokeriset kehut.
PoistaTotta se tietysti on, mutta kun aina ei jaksa olla mahdottoman fiksu. Ei jaksa, ei kykene, ei pysty.
Enhän minä tätä blogia pidä näyttääkseni yhtään mitään, vaan ilokseni ja mielelläni teidänkin iloksenne. Sopii siihen niin harakan kiekaisut kuin satakielen sinfoniatkin. Ja koko kirjo siltä väliltä.
Anteeksi Iines tuosta, mutta nyt ehkä ylitulkitset. Minä tykkään iloitella ja mahdolliset runoni ovat aina iloitteluja. Mikis on minusta oikeasti runoilija ja edellyttää runoilta jotain enemmän, - sitä paetten sokerisuuskaan ei ollut tarkoituksellista, valittelin hänelle ajan puutettani Letkiksen kuuntelemisessa, vaikka aika mitä ilmeisimmin on ainoa, mitä minulla on. - Hyvä on, Letkiksen kuuntelen 12.11.2020 joskus iltasella.
PoistaTämä ylitulkinta on tietenkin mahdollista, ja tuli kyllä mieleeni itsellekin. Vaan koin sen moitteeksi letkajenkan kohdalla ja silmäni sumenivat lopputekstille. Enhän minäkään mistään Letkiksestä pidä.
PoistaNyt kuuntelin tuon mikiksen linkkaaman letkiksen. Se toi iloisen mielen ja hyvin sopii letkajenkata sen tahtiin. Tai vain kuunnella.
PoistaVoi ei kun taas ymmärrät minut ihan väärin, Iines. Minusta nuo runot ovat oikeasti hienoja, eli hyviä, siitä huolimatta että KAMMOAN kalevanmittaa! Aivan erinomaisia ja sanavarastoltaan rikkaita. Toivon niitä lisää. Pidän kulttuuriblogeista.
VastaaPoistaMutta miksi inhoan kalevalanmittaa? Minäpä kerron.
Oppikoulussa, muistaakseni V:llä luokalla osallistuin Teinikunnan kulttuurikilpailuihin. Minun lajini oli runot. Käytin nimimerkkiä Sully Prudhomme (= ensimmäinen kirjallisuuden nobelpalkittu. en ollut siis kovin vaatimaton!) Runoni saivat III:n palkinnon, josta olin erinomaisen otettu. Mutta... kun myöhemmin sain kuulla että kilpailuun osallistui VAIN kaksi osallistujaa eikä II:sta palkintoa jaettu, mieleni synkistyi. Ja lopetin runojen kirjoittelun.
Ja kalevanlanmitta kuuluu tähän sillä lailla että sen kilpailun voitti lettipäinen pyöreäposkinen tyttä joka runossaan lallatti nelipolvista trokeeta sillä kiihkolla että sain IÄNIKUISEN trauman ko mittaan..
.. Huh, huh.
Okei, mikis, saat synninpäästön kalavalanmittakammollesi. Jos toista palkintoa ei jaettu ja sinut vielä pesi pyöröposki lettityttö, katkeruus on ymmärrettävää.
PoistaKiitokset sinulle Iines. Olet kultainen. Sanon joskus asioita joita en ole ajatellut, siksi en aina tarkoita sitä mitä sanon, ymmärrätkö? - Oikeasti en kanssasi osaisi edes riidellä. höh.
PoistaPaha mieli vallan saapi,
VastaaPoistamut poies sen mä nakkaan.
Mun nokkani jo maata jahtaa
mut silloin muistan tään:
en yli päästä perhanaa.
Kalevala on yhtä kaukana letkajenkasta kuin karhunkaato keihäin pienistä ballerinoista.
VastaaPoistaHyväksyn pyöreäposkisen lettipään aiheuttaman trauman tekosyyksi Mikisen sokeudelle tässä asiassa - taitamattomat tuhrurit ovat kalavalaisen mitan pilanneet meidän mielissämme.
Mutta oikeastihan Kalevalan runot ovat niin järisyttävän hyviä ja syvällisiä, että avaapa eepoksen melkein mistä tahansa kohdasta ja lukee pari riviä, niin ällistyy sitä täsmällisyyttä ja luovuutta, jolla suomen kieltä on käytetty.
Ja se on nimenomaan puhuttua - tai laulettua tai loitsuttua, miten vaan - kieltä, ei kirjoitettua tekotaidetta. Kun esim. Arhippa Perttunen, eräs suurimmista, lauloi runot ulkomuistista, niin Lönnrot kirjasi muistiin ja toimitti ne ylittämättömiksi taideteoksiksi.
Kalevalaa suurempaa ja parempaa runoutta ei ole missään. Saatana. Sama kuin vertaisi korvessa humisevaa ikikuusta pelargoniaan mummon ikkunalaudalla.
PS. Maxin ja Rosmariinin runot ovat hyviä, ei niissä isoa eroa toisiinsa ole. Muidenkin menettelevät.
Allekirjoitan. Eivät suuret maailmaneepokset tai edes Shakespearen sonaatit ole parempaa kieltä eikä hahmot syvempiä. Meissä on vaan se vika, että emme arvosta omaamme siihen arvoon, joka sille kuuluu. Vieras ja ulkolainen taideteos tai tuote on aina parempi.
PoistaEn vierasta
Poistama vierasta
mut oma
on niin soma.
Vetäkääpäs, ystävällisesti, Tapsa ja Mikis omat runomittanne pöytään. Näin saamme ihastella ja iloitella. Sekaan vaan rohkeasti.
VastaaPoistaÄlä hullua yllytä... tulee takuulla, kunhan ehdin, vaikka kieltäisitte.
PoistaKivat sulle ja pyydettyhän tässä on, ei ehdottomasti kielletty. Uskon, että runojasi on kiva lukea. En nyt muista, olenko niitä aikaisemmin nähnytkään, saatikka lukenut. Omatekemät on aina mielenkiintoisia, ainakin minusta näin on.
PoistaVaka vanha Väinämöinen innostuhe uudesta,
VastaaPoistaensi tahit kanteleella kilautteli,
letkajenkkaa liehautti liukuletti,risuparta.
Vähän kaikkia kaunokaisia koitteli,
Aino-impyettä etenkin soitteli,
mut Pohjolan ehtoisa emäntä,
työns turpean tumpun turpavärkkiin.
Voi poijaat teitin kans
Poistate ilon tuotte
kun montaa mieltä juotte.
Ka, kanteleella letkistä
vois ilo olla hektistä.
Olet melkoinen sulkakynän heiluttaja, Ripranie. Kieli helää säkeissäsi. Levität iloa!
PoistaIines, kiitoksen kauniin sulle annan ja iloni sanoistasi kannan.
PoistaBravo Ripranie!
PoistaKalevala, jos mikä on ällistyttävää sanataidetta. Tapa kuvata asioita ja tapahtumia on käsittämättömän ilmeikästä ja osuvaa. Outoa, ettei meistä rikkaan runouden perijistä tullut laajemmalti "runoilija-kansaa"!
VastaaPoistaOhjeet morsiammelle esim. ovat kiintoisaa kansan tapakulttuurin kuvausta. Poimin muutaman umpimähkään: " Syötä lehmät leyhkeästi, Lammaskarja lauhkeasti!Olet lehmille ojenna, juomat vaivaisten vasoille.
Varsoille valitut korret, Karisoille hienot heinät! Eläkä sioille singu,Elä potki porsahia: Kanna kaukalo sioille, Purtilonsa porsahille."
Tai:
"...Nosta lapsi lautaselle, Pese silmät, pää silitä, Anna leipä kätehen, Vuole voita leivän päälle! Kun ei leipeä talossa, Anna lastunen kätehen!"
Tai:
" Kuules neiti, Kuin sanelen, Kuin sanelen kuin puhelen! Elä suihki sutsunatta, Eläkä räämi rätsinättä, elä liiku liinasetta, Elä kengättä kehaja! Tuosta sulho suuttuneisi, Mies nuori nuristuneisi.
Suomessa on mieletön määrä pöytälaatikkokirjoittajia, tai nykyään nettirunoilijoita. Valtaosa ei uskalla panna tuotoksiaan esille, ja sitten on taas toisaalta paljon onnettomia omakustanteita, joille olisi ehkä parempi, ettei niitä olisi saatettu julki.
PoistaJa semmoinenkin ilmiö on kuin Youtube. Se on siepannut leijonanosan itsensä ilmaisijoista - mitä muuta räppäritkään ovat kuin entisajan sulkakynäisiä runoniekkoja, sanoittajia, sanaseppoja uusituin efektein?
Totta, että meillä on runojen kirjoittajia paljon piilossa.
PoistaMedia ei nosta lyriikkaa esille. Ennen oli sentään runoraatikin.
Runojen kustantaminen on kustannusyhtiöissä minimissään. Runot eivät tuota taliudellisesti.
Ilmeisesti räppi on nyt suosittua nykyrunoutta, jolla tehdään tiliä. Onko se uudestisyntynyttä runonlaulantaa?
Ennen meillä oli paljon runoilijoita, joiden into ylitti reippaasti taidon, ja heidän tuotoksiaan sai kuunnella milloin missäkin kissanristiäisissä ja jopa lukea siellä sun täällä, jopa ihan kirjoissa ja kansissa.
PoistaOlen pitkään ihmetellyt mihin he - nuo kalikkasäkeiden surkuhupaiset sankarit - ovat kadonneet?
Asia selvisi, kun kuulin räppiä.
VastaaPoistaPidän vapaamittaisista runoista. Mittaan sidottuja säkeitä lukiessa usein alkaa mieli harhailla. Tai nyt tietysti tarkoitan lähinnä tämmöisiä maailmanklassikkojen suomennoksia: kun väkisin toista täysin erilailla toimivaa kieltä ahdetaan samaan mittaan, jambeihin, jumbeihin tai trombeihin, niin siitä tulee niin kummallista kieltä ettei sitä meinaa ymmärtää. (Eikä aina ymmärräkään vaikka luulee ymmärtävänsä.) ... Niin, ja kun vielä sisällönkin pitäisi olla 1:1! Ja loppusoinnut kaupan päällisiksi! – Ei onnistu.
Pidän vapaasta mitasta. Haavikko tulee ensimmäisenä mieleen, nuori Haavikko, ja Eeva-Liisa Manner. Saarikoski myös. Nämä ovat minulle tutuimpia runoilijoita, siis suomalaisista, en väitä että olisivat parhaita, koska eihän niin ole. – Enkä minä sitä väitä että ”se josta minä pidän, on hyvää, ja se josta en pidä, on huonoa”. Koska niin ei tietekään ole.
Kalevala on suomenkieltä ja käsitettävää. Se että aukko sivistyksessäni (eräs niistä) koskee sitä, eli tätä kansallisepostamme, on minun vikani. Ei toki teidän.
PoistaPitäisi lukea enemmän. Mutta kun on niin paljon.
Saarikoski on minullekin mieleen, hän puhuu nuoruuteni kieltä ja oli suuri idolinin kirjallisuudessa. Yhä edelleen, jokaisena elämäni keväänä seuraan lumen hupenemista katoilla - lumi katolla on harmaata jo, ja minä odotan sinua.. Nämä tunnelmat ovat minua, ne eivät koskaan jää pois.
PoistaTuon ajan trendikamaa yliopiston kirjallisissa tutkielmissa olivat Eeva-Liisa Manner ja Paavo Haavikko. Enemmän minä Saarikoskesta tykkäsin. Hän ei konstaillut. Sanoi suoraan ja silti se oli runoa.
Oli järkyttävä havainto joitain vuosia sitten antikvariaatissa, jossa kirjahyllyt ulottuivat lattiasta kattoon ja laidasta laitaan, että hyvänen aika, enhän minä ehdi eläissäni lukea haluamiani kirjoja. Niitä oli niin paljon, että laidat ulottuivat verkkokalvojeni reunojen yli. Se oli pysäyttävä hetki.
PoistaNöösinä ollesnani Saarikoski nousi sankarikseni, kun lehdet raportoivat, kuinka Ojaharjun kanssa tulivat viinakasseineen hienoon ruotsalaisten kirjailijoiden tilaisuuteen ja sammuivat hetken örvellettyään nurkkaan.
PoistaJos sellainen ei ole sankaruutta, kysyn, että mikä piru sitten?
Se on sankaruutta, kun ylihienoja tilaisuuksia karttaa. Jos ja kun niihin on joskus erehtynyt on jälkeenpäin itsellä niin vieras olo.
PoistaTotta, että kieli muuttuu, koska ihmisten tavat yhteisöissä muuttuvat. Esim. vanhoja työkalujen nimiä eivät uudet sukupolvet enää tunne.
VastaaPoistaKalevalan runoja ei voi verrata uusiin nykyisin vallalla oleviin tapoihin kirjoittaa runoja. Eepoksemme kuuluu oman kulttuurinsa ja syntyhistoriansa aikaan, mutta se ei vähennä runojen arvoa tai rikasta tarinoimisen perintöä, vaikka E. Lönnrotin omiakin kynänjälkiä siinä on kerrottu olevan.
Joka tapauksessa kunioitettavan työn Elias teki keruureissuillaan.
Vapaa mitta oli iso mullistus aikoinaan. On vieläkin runokirjoja, joissa on molemman lajisia runoja. Riimillisiä runoja, joissa helisee, ja vapaita mittoja, joissa hehkuu ja pursuaa uudenlainen kuvasto.
PoistaTykkään erikoisesti Tulenkantajien runoista, joissa syöksevä veturi halkoo kimeästi vihellen ja moottorit jyskyen halki riimillisen runouden ja murtaa vapaalla mitaallaan kielen rajoja. Runot ovat silti selkeitä, eivät niin salaperäisen metaforisia kuin vaikka Haaviston ja Mannerin runot, joissa sanoma tulee ymmärtää. Sitä täytyy edeltää oivallus, ja siksi näitä runoja ehkä sanotaan vaikeiksi.
Vaikka kieli muuttuu aikojen mukana, niin ei niitä vanhoja sanoja ole pannaan pantu kuitenkaan.
PoistaEi ole pantu pannaan, ja ne säilyvät, jos ovat säilyäkseen. Aikoinani kysyin oppilailta, mikä on pilkkumi. Jos oikein muistan, kukaan ei tiennyt, vaikka Vaahteramäen Eemelin tukkakin leikattiin pilkkumi päässä.
PoistaSe mikä minua sieppaa on se, että pilkkumin eli kulhon tilalla moni käyttää sanaa kippa. Usein esimerkiksi tori.fissä näkee myytävänä kippaa, ei kulhoa.
Jostain syystä minua ärsyttää tämä kippa suunnattomasti ja se, ettei tiedetä kulhoa.
Kippa on minulle uusi sana, kulho ihan itsestään selvä. Mutta kuten Irwin lauloi, "ei kippa tapa, eikä kulhoon huku!"
PoistaOlisin halunnut lisätä tänne ne 3-4 runoa joilla aikoinani Teinikunnan runokilpailuun nimimerkillä "Sully Prudhomme" osallistuin. Mutta en löydä niitä mistään. Voi olla että olen kiukuspäissäni hävittänyt ne? - Mikä onnettomuus maailmankirjallisuudelle!
VastaaPoistaKatkeaisitte nauruun, kuin sipuliniput, jos niitä lukisitte! heh, heh. Tulee mieleen - miksei muka tulisi - että tuo palkintoja jakava, einoleinonmaista kangaspuiden helskyntää vaaliva runoraati minun runoja lukiessaan mietti että... "pitäisiköhän, varmuuden vuoksi, tuota poikaa hieman tarkkailla". Kun ei tiedä mitä se seuraavaksi keksii?
Minä taas muistan monet lapsuudessa keksimäni runot, joilla niitin laakereita mm. Nuoren Voiman Liiton alueellisissa runokilpailuissa.
PoistaKerrankin kävin Kokemäeltä asti noutamassa toista ja kolmatta palkintoa runo- ja kertomuskilpailuista. Runoni oli täällä ennenkin julkaisemani Koti armas kultainen, siellä oon ma iloinen, paras paikka päällä maan, parempaa ei olekaan -juttu, ja kertomus oli Kalle Kannon kääntymys.
Kalle Kanto kääntyi tarinassani - simsalabim - yhtäkkiä raittiiksi, kun hän tajusi, että juominen on väärin. Palkintokirjani olivat Nappaslieriäiset ja Muistojeni tie -runoteos. Nappaslieriäisiä en ole vieläkään ehtinyt lukea.
Eipä ihme, Iines ja Mikis, että kynänkäyttö on edelleenkin hallussanne!
PoistaMinä olen tullut eläissäni kolme kertaa kakkoseksi runojen kirjoituskilpailussa. Lopetin kilpailuihin osallistumisen siihen, mutta en siksi, että olisin halunnut voittaa. Sain täten uteliaisuuteni tyydytetyksi.
Minullakin ura tyssäsi tuohon kalle Kannon Kääntymykseen Kokemäellä. En tainnut osallistua edes ns. henkisiin kilpailuihin, mitä ne olivatkaan.
PoistaKuvataiteissa sain menestystä lukiossa varsinkin abivuonna, niin kuin olen tuhannesti täällä mainostanut. Maalasin öljyvärimaalauksia ja tehtailin piirustuksia isonsiskoni luokkatovereille kuvaamataidon tunneille, kun nämä koettivat korottaa numeroaan. Näin itseni silloisen Ateneumin käytävillä ja kamerataiteen linjalla.
Opiskeluvuonna, muistaakseni ensimmäisenä, postitin vielä nipun runoja Karistolle, jossa Erno Paasilinna palautti runot kauniin hylkökirjeen kera. Hylön lisäksi oli kehua, varmaan siksi, ettei nuori runoilijanalku syöksyisi hetimiten Aura-jokeen epätoivossaan.
Heh, yleiset käsitteet ovat hauskoja, minäkin puhun siitä, etten vielä ole ehtinyt, kun ei ole aikomustakaan ikinä. Kun sanon, että nuoruudessani, tai kauan aikaa sitten, se voi tarkoittaa eilistä tai kymmenien vuosien takaisia. Takavuodet ovat toki käsitteissäni oikeasti vanhoja, tarkoittavat vähintään vuoden takuisia.
PoistaEdith Södergranin runot olivat jossakin vaiheessa ihailuni kohteena. E-L Manner tietysti ja Sirkka Turkka. Göran Sonnevin runot ovat eräässä elämän vaiheessa puhutelleet myös. Anne Hänninen kirjoittaa runoja, joista pidän. Tiihosen Ilpollakin on hyviä tekstejä, mitallisiakin ym. mutta myös huumoria löytyy. Saarikoskea, Haavikkoa, Bo Carpelania olen lukenut ym. ym. kotimaisia kirjoittajia, mutta varsinaisia ihailuni kohteita heistä ei ole tullut jäädäkseen.
VastaaPoistaMieluusti palaan selailemaan Aale Tynnin kokoomateosta maailman suurten runoilijoiden teksteistä: Tuhat laulujen vuotta.
Kiinnostavia ovat suomennut runokirjat eri maiden nykyrunoilijoiden teksteistä: venäläisten, ranskalaisten, arabien jne. Nykypolven vasta syntyneistä lyyrikoista harva sykähdyttää. Monet pistävät vain sanoja peräkkäin eukä aina jaksa lukea analysoiden, että mitähän runoilija noukkimillaan tai rakentamillaan lauseilla haluaa todella sanoa ja ilmaista.
Runoja ei tarvitse ymmärtää puhki, mutta sanoilla patsastelu ja tekstiä ilman päätä eikä häntää, en jaksa, vaikka kuinka hienoja lauseita ladattaisiin päällekkäin.
Runon pitää olla minulle merkityksillä ladattua kieltä, ja juuri miun maun mukkaan.😍
Hienoista sanoista en välttämättä välitä, mutta ns. nonsense-runous on runouden aatelia, se saa minut suunniltani iloiseksi.
PoistaMinusta tärkeintä runossa on ajatus. Minulle ilman ajatusta runo jää tyhjäksi.
PoistaRichard, kyllä!
PoistaRipranie, mieluusti runon kautta pitää nähdä asioita uudella tavalla. Syvät näkemykset eivät huononna runoa, päin vastoin.
Hugo Ballin dadaistinen runo Karawane on parasta, jota olen lukenut.
PoistaKarawane.
Allen Ginsberg oli yksi runoilija jota aikoinani - oi, että siitä on aikaa! - yritin matkia. En suinkaan siksi että oli huumeveikko ja hintti, päinvastoin, vaan siksi että on yksi maailmankirjallisuuden suurista.
PoistaTässä vähän lässysti luettu esitys hänen "Howl"ista.
Huuto
Onko uudella tapaa nähdyt näkemykset ainoastaan syvää näkemystä. Näin ei minusta ole, Leonoora.
PoistaOu yeah! Hauska! Näkee miten karavaani kulkee ja maisemat vaihtuvat!
PoistaEdellinen oli Rikulle Karavaani-runosta.
PoistaRipranie, ei tietenkään.
Mikis, kunniakseni sanottakoon, että jaksoin Ginsbergiä melko pitkälle, joka tapauksessa yli minutin. Hugo Ball osasi kirjoittamisen tärkeimmän säännön, tiivisti olennaiseen asiaan ja lyhyesti, mutta ytimekkäästi. Ginsberg on tietenkin sukupolven kokemus, vähän niinkuin pattipolvi, joka vaatii opiaatteja. Minä olen jopa Beatles-aikaakin nuorempaa sukupolvea, vaikka bändi oli lapsena ja myöhemminkin minulle kaikki kaikessa. Niitä helevetin lsd-juttujaan ja ns. pop-taidetta olen aina inhonnut. Andy Warhol oli yksi helevetin hernekeittopurkki ilman sisältöä.
PoistaTähän minun täytyy lisätä, että suuresti arvostamani, edesmennyt taidekriitikko, Otso Kantokorpi, arvosti Warholia. Minä sanojaan lukiessani jupisin hiljaa itsekseni, että on se silti kauheeta paskaa.
PoistaOtso Kantokorvesta tykkäsin kovasti, en ehtinyt tavata häntä, olisin halunnut. Hän kirjoitti - kaikkien taiteaineitten lisäksi, myös sökönpeluusta ja Eestin junista. Molemmista pidän, mutta enemmän junista. Lapsena manguin itselleni Märklin-junan joululahjaksi; tuolla se on vieläkin mun kaapinhyllylläni. Junat, etenkin höyryveturit, ovat kiihottavia. (En tarkoita seksuaalisesti koska olen vain pelkkä hetero. Mutta ovat ne.) Kerran matkustin junalla Tallinasta Tarttoon, kiskot olivat karmeassa kunnossa, no oli ne, juna pomppi kuin Kenkuru (tai joku muu pussieläin) koko ajan ja ma ajattelin että kohta oi jumatsukka me lennetään jorpakkoon. Hitsi, että se oli kivaa! Ja sitten siellä vaunuissa, joita oli noin kaksi, kiersi emäntä joka myi viinaa... Ja tämä neiti toi minulle pieniä pulloja shampanjaa, ssshhhhss, ja istuutui minua vastapäätä ja juteltiin. Sofi Oksasen "Puhdistus" oli silloin "In", hän tykkäs siitä, sanoi että "kaiki eestilaiset tietää nämä tapahtumat mutta Sovhi kirjoitta ne niin hyvin". Minä taas olin sitä mieltä että kirja muuten on hyvä mutta huonosti kirjoitettu. Sit hän kysyi minulta "mikä si sun mielestä on huvinkirjoitettu soomalainen romani?" Em minä tiennyt. Ja kysymyskin tuli niin yllättäen. Muistan että vastasin "Veijo Meri on hyvä". - Ps. En saanut tyttö isketyksi. Tosin en edes yrittänyt. Ja sitten tultiin Tarttoon joka on tuttu kaupunki mulle.
PoistaKantokorpi päivitti Facebook-sivuaan monta kertaa päivässä. Siellä oli paljon rakastettavan inhimillistä, tupakalla käynneistään parvekkeella kertoi. Upea äijä! Toisinaan minullekin vastasi, vaikka minä en taiteesta ymmärrä enempää kuin Juha Sipilä politiikasta.
PoistaKerran Kantokorpi vieraili täälläkin, se oli minun vikani. Linkitin, kun kertoi osallistumisestaan anarkistimarssiin. Ilmeisesti vähän hermostui kommenteistamme siitä. Anarkistimarssiaan myöhemmin katui. - Oikeasti minulla meinasi kyynel tulla, kun kuulin lähdöstään, podin monta päivää. Upea, viisas ja älykäs mies, joka osasi kirjoittaa aina mielenkiintoisesti. Vaikka tupakkatauoistaan olisi kertonut.
PoistaLintu minne lennät?
VastaaPoistaÄlä lennä.
Nokkivat sinulta silmät.
Tule.
Suojaan hän ne tahtoi.
PoistaKyllä, olen luonnonsuojelija jo ennen Koijärvi-liikettä vaikka olenkin syntynyt Koijärven Matkun kylässä. Puisessa kaksikerroksisessa vihreäksi maalatussa Kansakoulussa, jonne tuli kätilö.
PoistaLintu, etkö ikinä lennä,
Poistalähe ny vittuun siitä.
Nokkivat silmäsi tai ei,
mitä se mulle kuuluu.
Mene ja kovaa.
Tiesittekö, että Ranskassa linnut ovat runsastuneet? Siellä nimittäin metsästetään pikkulintuja ruoaksi - barbaarit! - mutta nyt koronan aikaan ihmiset ovat sisällä eivätkä metsästä. Linnut säästyvät ja uskaltavat palata hiljaisiin maisemiin.
PoistaKuvitelkaa kulttuuri, joka syö leivoja, pääskyjä, kultarintoja ja viiksitimaleja!
Lintu on rampa
VastaaPoistavanki
ilman tuulta
siipien alla
lähteä ja palata
vanhan puun
kotipesään.
Kun tulee kevät,
VastaaPoistapuiden lehvät piilottavat linnut minulta.
En enää löydä niitä kameran objektiiviin.
Ehkä niin on hyvä?
Kun tulee syksy,
Poistapuiden putoavat lehvät paljastaisivat linnut,
mutta niitä ei enää löydä objektiiviin,
koska turistiluokassa ovat matkanneet Afrikkaan.
Hyvä niin, linnunpaskaa ei enää ole joka paikassa.
Kaunis ajatus on vertaansa vailla.
PoistaTaudin saimme
VastaaPoistaPiilon haimme
Yksin jäimme
Etäännyimme
Vahva suositus, ei kaikkiaan pakko kuitenkaan. Ei mennyt aika palaa, vaan uutta jo mieli halaa.
PoistaKas, kuppatauti, ei kukaan siitä nauti. Turha siitä povaa, morsian juoksee lujaa. Yksin jäät ja peruuntuvat häät. kääntyy pois päin kaikki päät.
PoistaSiitä huolimatta neekerisankkeri (Lymphogranuloma venereum) on kamalampi. Bakteeritauti. Ei auta naamasuojaimien käyttö, ei.
Poista"Ei oo neekerisankkerin voittanutta", sanottiin muistaakseni jossain mainoksessa.
PoistaMuistelisin lukeneeni lääketieteellisestä teoksesta, että ensin munat muuttuvat mustiksi ja sitten putoavat kokonaan pois.
Kyllä. Myös naisilla käy näin. (Tai joillakin on jo.)
Poista😂😂😂😂....
PoistaRakastan kumminkin enemmän roosaa. Äsken ajattelin, kun kävelin ulkona että
VastaaPoista"Kävelen ulkona haukkaamassa happea. Ei, en haukkaa sitä enempää mitä minulle tänään kuuluu, vain 1248 kuutiometriä. Nenänpäähäni iskeytyy lumihiukkasia."
Tässä on viehättävä kuva. Paras on tuo nenänpäähän iskeytyvä lumihiutale.
PoistaÄsh.
VastaaPoistaRuokaostoksilla käynti on näinä päivinä kuin olisi seikkailu- tai jännityromaanin henkilö. Onko paljon vaarallista väkeä, tuleeko joku yli turvavälin. Kuka on todella vaarallinen? Aivasteleeko tai yskiikö joku päin? Kuinka paljon covidia majailee kärriin kerätyissä ruuissa?
VastaaPoistaNo, neljä isoa kassillista sain kerätyksi.
Kenelläkään ei ollut maskia tai kertakäyttöhanskoja. Vain minulla oli. Onneksi sain melko yksin hyllyjen välissä täyttää kärryni.
Nyt on ostokset levitetty pitkin huushollin kaapeja ja hyllyjä. Odotetaan viikko tai kaksi tuleeko covid vierahaksi?
Päätin, etten lähde kauppaan ainakaan kuukauteen kun joka ruokakaappi on täynnä hamstrattua syötävää. Jos jokin eines loppuu, on opeteltava olemaan jokin aika ilman. Se on, luulisin terveellistä monin tavoin.
En ole käynyt marketissa kuukauteen, enkä missän shoppailemassa. Tilaan kaiken kotiin, oven taakse, sillä varon nyt hengityselimiäni erikoisen tarkoin. Torstaina tulee laatikollinen ruokaa, puutarhaan multaa ja jotain hortensiaa. Hyvin sujuu näinkin, mutta kaipaan kunnon kälätyshetkiä muiden muijien kanssa.
PoistaSainpa kuukauden naurut kun Dock-madwenturesin Tunna ja Riku olivat twerkkauskurssilla telkussa!
VastaaPoistaMoni taitaa pitää näistä tyypeistä. Itse en ole syttynyt heidän viehätysvoimalleen, en ollenkaan. Minua ärsyttää Rantalan kaarnaveneet sekä Tunnan nenähonotus. Luulen, että vika on minussa.
PoistaMinä epäilen, ettei vika ole sinussa, Iines. Ihan kaameita helppoheikkejä. Tuohon kun lisää Arman Alizadin itkemässä sydäntä särkevästi maailman pahuuden edessä.
PoistaTelevisiota katson melko vähän, mutta kyseiset herrat huutokauppakeisarin ohella ovat ne, joiden vain vilahtaessa, käännän välittömästi kanavaa. Amerikkalaisista näyttelijöistä Tom Cruise aiheuttaa samana reaktion.
Telkkari on usein päällä, mutta liikkuvaa kuvaa katson Yle Areenasta ja Juutuubista. Ison telkkarin olen sitä paitsi ottanut tietokoneen näytöksi, pienemmän, 32 tuumaisen, annoin vanhalle äidilleni.
Entisinä aikoina 32 tuumaa oli telkkareiden isoin koko. Telkkarini kokoa en edes tiedä, varmaan jotain alle 50 tuumaa.
Anteeksi, että eilen silloin tällöin syyllistyin asiattomuuksiin. Mutta olen syntinen ihminen, oikeastaan en ollenkaan ihminen, vaan Pahkasika.
VastaaPoistaVoi kamala sua Mikis! (heh)
PoistaMikko, dagen efter paranee kyllä, kun tunit kuluvat. Paljon virkistävää vitamiinipitoista juotavaa, sekä suolaista ja makeaa.
PoistaKokeile alakuloon ja synnintuntoon tätä, Mikis.
PoistaHuomenta!
VastaaPoistaIinesja Riku, minä katson huru-ukkojen docventuresia adiantuntijavieraiden keskusteluosioiden vuoksi. Ja ovat pojat valinneet mielenkiintoisiakin dokkareita.
Madventures menee kyllä riman alitse niin, että ryminä vaan kuuluu. Kaverukset eivät ole "ihannemiehiäni", mutta hulluus ja tyhmänrohkeus on joskus naurun väärti.
Hienoa Leonoora, enkä minä halua esittää, että mielipiteissäni olisin oikeassa. Ovat vain omiani.
PoistaSiis katson kyllä peiliin, kun en ole seurannut ohjelmaa ollenkaan. Tiedän, että nämä loistavien innovaatioiden keksijät ja rohkeat maailmanmatkaajat ovat oikean ja aidon kulttuuriväen lempilapsia. Kysynkin huolestuneena itseltäni, olenko ollenkaan sivistynyt ihminen, kun en välitä näistä herroista.
PoistaEn ole heidän ohjelmiensa katsoja mutta kerran tää Riku Rantala oli eräässä tietokilpailussa mukana ja tiesi, voi hyvänen aika, tavattoman paljon eri asioista. (No, ei nyt tietenkään yhtä paljon kun minä. Mutta melkein.) Tunna taas on hyvä näyttelijä. Mutta tämä kaksikko tekee niin kummallisia ohjelmia, esim. syövät iljettäviä eläimiä, ettei semmoinen minua kiinnosta. Siksi en niitä katso. Sillä jos katsoisin, saattaisi laatta lentäää (värilaatta).
PoistaTänä korona-aikana kun ulos ei kauheesti viitsi mennä, tulee telkkariakin töllötettyä. Tai tulisi jos sieltä tulisi kiinnostavaa ohjelmaa, mutta kun ei tule. Onneksi on Yle Areena. Elokuvista viimeksi katsoin tuon de Niron läpimurtoelokuvan "Taksikuskin". Muistin että se on hyvä elokuva mutta yllätyin silti että se niin hyvä elokuva. Ei aika ole sitä kaltoin kohdellut.
PoistaKatsoin myös yhtä kyytiä kaikki "Modernit miehet". Tästä moni voi olla toista mieltä mutta minusta se on tosihauska "sarjis". Neljä erilaista miestä, omalla tavallaan hölmöjä kaikki, oikeasti, ja sitten seurataan mitä heille tapahtuu. Aina sattuu ja tapahtuu koska he ovat tosiaan... aika hölmöjä. - Mielestäni tämä sarja vinoilee (sano suoraan vaan että vittuilee) erittäin osuvasti meitä miehiä ja käyttäytymistämme, yms. - En ole masokisti, ev varmaan ole, mutta itsekritiikki on ihanaa!
PoistaLisäys: siis omille heikkouksille on hauska (ja turvallista) nauraa kun ne näkee jossain toisessa ihmisessä. - Tämmöistä itsekritiikkiä. Että ei aina edes tajua että nauraa itselleen. Kivaa!
PoistaTaksikuskin minäkin katsoin juuri ja yllätyin myös, sillä muistin, että se oli raaka tappoleffa. Paljon imitoitu Are you talking to me -kohtaus olikin tästä elokuvasta! Ja nuori Jodie Foster! Aika ihana.
PoistaMinulla on tyttären kautta pääsy myös Netflixiin, ja siellä nyt on vaikka mitä.
Koomikko Don Rickles, jonka Johnny Carson nimesi herra Lämmöksi, sanoi Robert De Niroa maailman parhaaksi näyttelijäksi ja kehoitti kysymään vaikka tältä itseltä. Martin Scorsesesta sanoi mm. ettei ole ohjannut yhtään hyvää elokuvaa. - Don Rickles oli toki molempien hyvä ystävä ja kummatkin uhreista nauroivat vatsat hytkyen.
PoistaAiemminkin olen kertonut, kun Rickles oli nuorempana ravintolassa ja yritti iskeä kaunista naista, joka ei uskonut hänen tuntevan Frank Sinatraa. Don kävi Frankin pöydässä pyytämässä, että kävisi heitä tervehtimässä vähän myöhemmin. Frankieboy lupasi ja kun Frank tuli tervehtimään, Don lasautti: "ei nyt Frank, etkö näe, että syön!"
PoistaSinatra itse kertoi tuon jutun Johnny Carson showssa.
Elokuvia en paljonkaan katso televisiosta. Eipä tule käytyä enää elokuvateattereissakaan. Aika harvoin innostun enää uutuuselokuvien mainoksistakaan niin paljon, että varta vasten lähtisin katsomoon istumaan. Aikeiksi usein jää. Oopperoiden filmatisoinnit voisin katsoakin, mutta kerkiävät poistua ohjemistosta, kun moodi olisi otollinen. Teemalta tulee joskus mielenkiintoisia filmejä, mutta ei niitäkään kohta katsottuaan muista, nimistä puhumattakaan.
VastaaPoistaMuutamia sarjoja innostun seuraamaan, kuten tällä hetkellä psykologista trilleriä: "Syntinen".
On niitä pohjoismaisia muitakin ollut, joihin jää koukkuun.
Täällähän puhutaan runoudesta siihen malliin, että ihan hengästyn... luen kaikki vielä ajan kanssa, mutta haluan heti oikaista yhden väärinkäsityksen:
VastaaPoista"...vaikka E. Lönnrotin omiakin kynänjälkiä siinä on kerrottu olevan"
Tämä oli siis Leonooran kommentti Kalevalan runoihin.
Asia on tutkittu kyllä ihan perinpohjin. Lönnrot ei itse runoillut sinne kuin muutaman välisäkeen siirtymiin.
Sen sijaan hän yhdisti eri laulajien versioita, jotka käsittelivät samaa aihetta, ja muutti karjalan murretta yhtenäisemmäksi plus lisäsi toistoja. Hän siis toimitti tai editoi eli muokkasi Kalevalan aidoista kansanrunoista.
Kaikki Lönnrotin käyttämät alkuperäisrunot ja hänen tekemänsä muokkaustyö on kyllä tallessa, joten tätä ei tarvitse arvailla.
Joo, kyniä Lönnrot tarvitsi myös "toimittajan" työssään Kalevalaa kootessaan.
PoistaLönnrotillahan oli varsin vaatimaton tavoite alkuun: kerätä vihkonen Suomen vanhoja lauluja edistämään runoharrastusta ja ylipäänsä suomen kielen käyttöä. Lopulta lukuisien keruumatkojen tuloksena runojen, varsinkin sankareistä kertovien määrä paisui niin valtavaksi, että hän alkoi haaveilla homeriaanisesta kokoelmasta.
PoistaLönnrotin tehtävä muokkaajana oli käsittääkseni varsin mittava. Jotta tarinat saattin yhtenäisiksi, niitä piti kyllä muokata muiltakin osin kuin sidoskohdista - muu ei voi olla mahdollista.
Semmoinen ei voi tulla kyseeseen, että tarinat olisi vain pantu putkeen peräkkäin. Ne on kerätty eri aikoina, eri paikoilta, ja jokainen tietää, miten juorulle käy, kun se lasketaan liikkeelle. Nimet voivat muuttua, tapahtumat voivat muuttua, juoni voi muuttua, jotain jää pois ja se korvataan muulla aineksella.
Oma arvioni on kyllä se, että Lönnrotin oma panos on ollut suurempi kuin arvaamme. Vaan aineisto on tallella, ja asiaa tutkimalla on selvinnyt, ettei Lönnrot pannut tarinaan omiaan, vaan muutokset ovat välttämättömiä yhtenäisyyden kannalta. Kieltäkin on tietääkseni muokattu jonkin verran.
Joka tapauksessa Kalevala kuten muutkin Karjalan laulurunot ovat aitoa kansanrunoutta, ei Lönnrotin kirjoittamia, vaan talteen poimimia ja yhtenäistämiä.
Jep, juuri niin, sitä yritinkin tällä lauseellani kertoa:
Poista"Sen sijaan hän yhdisti eri laulajien versioita, jotka käsittelivät samaa aihetta, ja muutti karjalan murretta yhtenäisemmäksi plus lisäsi toistoja."
Monien runoelmien kohdalla hän käytännössä kokosi eri laulajien versioista uuden version, jossa voi peräkanaa sulassa sovussa olla Arhipan, Ontrein, Vaassilan jne säkeitä.
Toiston lisäämisellä tarkoitin sitä (runo on oikea, esimerkit keksin), että esim. tässä säkeessä
Akka aaltojen-alainen, vaimo kuohun-korvallinen!
Nouse kourin kuohun päälle, yksin aallollen ylene
kuohuja kokoamahan, vaahtipäitä vaalimahan,
jottei syytöintä syseä, viatointa vierettele!
"akka aaltojen alainen" voi olla Perttuselta, "vaimo kuohun-korvallinen" Simanaiselta jne.
Kaukosen kirjassa on muistaakseni esimerkki tällaisesta Lönnrotin editointi- ja toimitustyöstä - ja jos ja kun hän on käynyt koko runoelman läpi tällä tavoin, niin työ on ollut aivan suunnaton!
Että siinä mielessä Kalevala on kyllä myös Lönnrotin taidonnäyte. Yhtenäistä Kalevalaa tuskin ole olemassakaan muinaisuudessa, olivat vain nämä muinaisuudesta kertovat runot.
PS. Monet asiantuntevat aikalaiset, mm. Gottlund ja Europeaus, eivät tunnetusti olleet lainkaan tyytyväisiä Lönnrotin työhön...
Twitterissä sukelsin sellaiseen kuplaan, missä karjalaiset nuoret hyvin vihaisesti suhtautuvat siihen, että karjalankieltä pidetään suomenmurteena.
Poista"Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Karjala on yksi suomen lähimmistä sukukielistä." Wikipedia
Siis karjalan kieli ja karjalan murre ovat eri asioita. Karjalan murre on kaakkoismurre, jota mm. evakot puhuivat, mie- ja sie-murre, jota siis kaakonkulmalla yhä puhutaan. Karjalan murretta puhuvat ihmiset puhuvat suomea.
PoistaKarjalan kieli taas on kieli, jota me emme välttämättä heti ymmärrä, jos sitä kuulemme. Karjalan kieltä puhuvat ihmiset puhuvat karjalaa.
Tässä on näytteeksi linkki karjalankielisiin uutisiin: https://youtu.be/IFePliMpHuc
"Karjalaiset nuoret"... kuulostaa kovasti Venäjän hybridivaikuttamiselta. Sitä vaan ihmettelen, että vieläkö Venäjällä on niinkin monta karjalantaitoista nuorta, että saavat viharyhmän kasaan?
PoistaEiköhän ne kaikki ole jo venäläistetty, putinistettu ja bäckmanistettu. Vähän niin kuin inkeriläisetkin, joiden esi-isät olivat supisuomalaisia.
Kielihän on jatkumo. Erillään asuvat alkavat puhua hieman eri tavalla ja aikaa myöten syntyy murteita ja kieliä. Saamen kieliäkin on yhdeksän elossa, elleivät ne kaksi turjansaamen puhujaa ole ennättäneet jo kupsahtaa.
Virossakin kansallisen heräämisen aikana yhdistettiin kaksi päämurretta - pohjoisviro ja eteläviro, jotka itse asiassa olivat lähes jo eri kieliä - nykyviroksi.
Samahan tapahtui suomellekin. Olisivat saaneet kyllä jättää d-kirjaimen kirjakielestäkin pois ja mennä enemmän Gottlundin linjoille.
Karjalan kieli uhkaa kuolla, mutta kyllä niistä viharyhmän saa kasaan. Tällaisessahan riittää parikin sanavalmista vaikuttajapersoonaa.
PoistaEn tiedä, kannattaako noita erillisyyksiä kovinkaan tuon suivaantuneen nuoren korostaa, samaa uralilaista kantakielikuntaa ovat karjalan murteet ja niistä eriytynyt venäläisempi karjalan kieli. onhan suomen kielikin kehittynyt murrepohjalta, ja aluksi suunniteltiin itäisen savon murteen ottamista kielipohjaksi, mutta läntinen puoli sitten vei voiton.
Eikös ihmisissäkin ollut tärkeää se, että ollaan kaikki Afrikasta, hei Afrikasta. Mitä näitä kieliä ja murteitakaan sitten eriyttämään. Volgan mutka jne.
Ripranie, minne sinä poistit kauniit blogisi!? Oi ei.
VastaaPoistaMikis, kyllä nyt olet erehtynyt.
PoistaNo, onneksi vika on täällä päässä. Että mulla vaan pätkii (luojan kiitos) ettei yhteyttä synny.
PoistaRipranie, en minäkään pääse suoraan tästä Iineksen sivuilta nimimerkkiäsi klikkaamalla blogiisi.
VastaaPoistaGoogle haulla Ripranien blogi löytyy kyllä!
VastaaPoistaLöytyy myös tuolla naamallisella logolla.
Poista
VastaaPoista'Matkustin' tätä Iineksen bloggausta ylhäältä alas asti seurassani te tutuiksi tulleet ihmiset, joita sanoisin ystäviksi, ellei se ketään teistä loukkaisi.
Jo lähtöasema oli, niin kuin tässä blogissa yleensä on, tukeva ja innoittava. Saatiin kuulla tekijän, Iineksen, kirjoittamishistoriaa ja kaksi hyvää runoa, jotka kilpailivat keskenään ja oli kirjoitettu kalevalaiseen tyyliin. Mainioita ovat, molemmat. Yhtä hyviä.
Kirjoitus innoitti kommentoijia kokeilemaan omaa taitoaan, eikä voi valittaa, hyvin osasivat kaikki valjastaa runohevosensa samaan tyyliin nähtävästi ilman vaikeuksia. Hyviä ovat nekin. Ihan kelpoisia, viehättäviä. Jotkut jopa neronleimauksia. Enpä olisi minä osannut.
Sitten nousi esiin hahmo, jota kaikki ylistivät. Kyllä hänestä on täytynyt tulla hyvä, eivät ihmiset voi olla niin väärässä. Mutta oma käsitykseni on tyly ja ikävä. Voitteko kuvitella että olen kerran elämässäni istunut hänen vieressään vähän aikaa, tahtomattani. Se tapahtui eräässä puukoulussa, jonka eräs ystävämme vaimoineen oli ostanut kodikseen sen ollessa tyhjänä pitkään.
Se haisi kuitenkin vielä koululta.
Oli aamuyö, puoli neljän maissa, kun seurueemme oli juhlinut jotain, jota en muista. Meitä oli iso joukko, kaikki kutsuttuja yhteiseen ilonpitoon. Kyseinen herra oli tullut matkan takaa, hän oli isäntämme opiskelutoveri. Istuin erillään miehestäni, jonka eräs miestennielijä oli nielaissut seuraansa. Minkä minä sille voin, mutta tämä kyseinen herra, josta olette tykänneet käveli äkkiä lattian poikki ja istui viereeni.
"Minkä taiteenalan edustaja sinä olet?" hän kysyi, innostuneen näköisenä."En minkään", vastasin,"en minä mitään edusta, olen vaan ihminen", sanoin ja yritin hymyillä. Mutta niillä sanoilla sammutin valon hänen silmistään. Vain pelkkä tavallinen ihminen, luin halveksuvan mielipiteen hänen katseestaan, ja välittömästi hän nousi seisomaan ja poistui. Tyhjä tikki. Turha reissu.Sellainen vaikutelma jäi minulle. Oli tunne, että ihminen ei kelpaa. Voi hurja. Hän repäisi haavan mieleeni. Se muuttui onkaloksi. Miksei ihminen kelpaa? Mikä pyhittää taiteilijan? Mikä hän itse on? kävi mielessä, vaikka tiesin tasan tarkkaan, mitä hän tekee.
Tähän surkeaan muistoon lopetan ja toivon teidän loputkin kommenttinne luettuani, että pysyisimme kaikki ihmisinä, vaikka mitä tekisimme. Oih, boys and girls!
Mikä tarina, Liisu, pala oikeaa elämää. Olen taas lumoutunut kertojankyvyistäsi. Ennen kuin sanon mitään muuta, minun pitää kelata keskustelua vähän ylöspäin, niin elävän kuvan annoit henkilöstäsi, jota en heti tunnista. Äläkä vaan mene poistamaan mitään, tarina ei loukkaa ketään, onpahan vain pala koettua ilman nimiä.
PoistaNo niin, asia selvisi. Hän on jo vainaa, joten kiva kuulla hänestä juttuja. Tuo on mielestäni uskottava juttu tuosta persoonasta. Vaikka miten ihailisimme taiteilijan tuotosta, hän voi olla käytökseltään täysi mulkku. Näin se menee, tätä elämä on.
PoistaIines, Otsoa minä tarkoitin, Otso Kantokorpea. Kriitikkoa. Et sinä, Iines, löytäisi sitä, jos en sanoisi. Tämä blogisi on tällä kertaa niin täynnä kaikkea positiivista, mikä on hieno juttu, että ehkä vastapainoksi tuli mieli kertoa miten erilaista kokemusta voi kuitenkin olla. Kyllä runous on saanut kaiken kaikkiaan suurta ihailua ja hämmästyttävää mielenkiintoa, jossa moni on osoittautunut runouden todelliseksi ystäväksi, mikä on todella hyvä asia. Mutta kriitikot? Ne heistä, jotka haluavat näyttää valtaansa, voivat saada paljon pahaa aikaan. Yhdellä iskulla he voivat tuhota kaiken, mutta he voivat halutessaan kannustaa ja innostaa jos on aihetta. Kuulin jutun eräästä suomalaisesta kuvataiteilijasta, joka työskenteli taidekoulun opettajana ja maalasi itsekin. Hän piti näyttelyn, jonka joku arvostelija teilasi niin perinpohjin että se oli skandaali. Joku oppilas oli leikannut tämän kritiikin lehdestä ja laittanut opettajan pöydälle. Opettajan kasvot olivat vaihtaneet väriä, hän oli poistunut luokasta luettuaan leikkeen. Takaisin tullessaan hän oli vähän "nauttinut" ja pitänyt oppilaille pienen puheen: Kuulkaas, niin kauan kuin olette itse kriitikon tasolla, ette tule menestymään töittenne kanssa. Teidän pitää luoda uutta ja uskoa itseenne! Yrittää parhaanne! Se on tärkeintä.
PoistaYleensä olen kuullut puhuttavan, että joku, joka haluaa tehdä taidetta, huomaa ettei voimat tai taito siihen riitä, ja hän siirtyy arvostelemaan toisten töitä, ja hankkii sillä elantonsa.
En tiedä onko siinä mitään perää. Voi olla. Voi olla olematta. Joka tapauksessa voi sanoa, että varmaan paljon enemmän voi nauttia taiteen tekemisestä kuin sen arvostelemisesta.
Olithan sinä, Iines, kaivatun henkilön löytänyt. Olisi pitänyt tarkistaa ennen julkaisemista. Rauha hänen muistolleen. Enkä yhtään epäile, etteivät he joilla on positiivisia muistoja k.o. henkilöstä, olisi oikeassa.
PoistaNo niinpäs tietysti. Itse en tunne häntä muuta kuin bloginsa kautta, jota en seurannut, tiesin vain olemassaolon.
PoistaKriitikon töitä on joskus hauska lukea, ja olen monesti ihaillut heidän laajaa tietämystään ja analysointikykyään. En osaisi, pitäisi olla vähän matemaattinen ote eikä pelata tunteella. Joskus havaitsee, että kriitikko brassailee ja ehkä tuo kyvykkyyttään liiaksi esille.
On yksi kriitikko, jonka kanssa olen yleensä eri mieltä. HS:ien Juha Typpö. Jukka Kajavaa ihailin.
PS Liisu, ajattelin kyllä Saarikoskea.
PoistaIhmisyys ei aina mene niin, että vain elää. Pitää kasvaa ihmiseksi ja sehän voi olla aivan muuta kuin olla ihminen.
VastaaPoistaLapsista kuulee useinkin sanottavan, että lapset hyväksyvät ehdoitta muut lapset. Toisaalta niin, että samanlaiset lapset leikkivät keskenään. Jo lasten väliset "tulikasteet" ovat totta.
Siis kasvaa ihmiseksi ja olla ihminen on siis viimekädessä sama asia.
PoistaJos ei ihminen ole syntyjään ihminen. Jos ihminen kasvaa ihmiseksi vain ihmisten kanssa. Siis ihmiseksi tullaan sopivissa olosuhteissa?
PoistaIhmisten välisiä pelisääntöjä voi olla kärjistetysti jopa yhtä paljon kuin ihmisiä.
PoistaPitäskö nyt sellainen kansalaisaloite tehdä, että kouluvuotta vapun jälkeen lyhennettäisiin parilla kolmella viikolla. Opettajien mielestä silloin ei tehdä enää mitään työtä, tunteja vain suolataan. Joulukuun viimeinen viikkokin on sellaista hoosiannaa.
VastaaPoistaEikö etäopettaminen ja -opiskelu ole työtä?
PoistaSiinä kun opettaja vielä korjaa sataakahtakymmentä tehtävää koneeltaan, sinä vetelet jo hirsiä pää tyynyllä. Samoin kaikki ne kitisijät, jotka haukkuvat nyt laiskoja työtävieroksuvia opettajia.
Ottapa Mankemangi selvää etäopettamisesta ja etätuntien valmistelusta, niin saatat yllättyä. Ja yleensä opettajan työstä, niin et olisi noin pihalla.
Kaiken lukemani palautteen perusteella noin 70 prosenttia vanhemmista ei päästä lapsiaan kouluun.
PoistaAjatushan on järjetön ja osoittaa opetusministerin tietämättömyyttä koulusta ja opettamisjärjestelmistä. Kun kerran hallitus niin mieluusti sanoo kuuntelevansa asiantuntijoita, niin nytpä ei kuunneltu. Opettajat sivuutettiin tyystin. Samoin vanhempien tahto.
Kuunneltiin sosiaaliviranomaisia, edes OAJ:n kantaa ei huomioitu. Päätös on selkeän poliittinen, vaikka koulu ei ole sosiaalilaitos, vaan sivistyslaitos, jolla on oma kasvatuksellinen, ei holhoava tehtävänsä.
Just tätä etäopettamisen helpottamista ajattelin. Aina kun pääni tyynyyn kallistan. Että voisi kouluvuosi olla vielä lyhyempi ja opettajille helpompi. Olemmehan yhtä mieltä siitä, ettei moraali ja etiikka opettajille kuulu, koska kotoa sen pitää lähteä.
PoistaLapset joita vanhemmat eivät päästä kouluun, huostaanotetaan. Ja jos opettajat eivät palaa työpaikalleen, niin ne irtisanotaan.
PoistaMitä tulee viimeisten viikkojen hoosiannoihin, niin on päivänselvää, että kokeiden täytyy olla pidetty hyvissä ajoin, jotta arviointi ehditään saada ajoissa valmiiksi. Numeroiden on oltava valmiit pari viikkoa ennen päätöstä, ja silti niihin tulee vielä muutoksia.
PoistaKansliallekin on annettava tarpeeksi aikaa kirjata muuttuneita tuloksia ja tulostaa todistuksia. Ne viimeiset kaksi viikkoa ovat väkisinkin hulinaa ja melskettä, kokouksia ja palavereja, eivät rauhallista opiskelua.
Höpö höpö viimeiselle kommentillesi huostaanotosta. Suomessa ei ole koulupakkoa ja lapset voi kuka tahansa vanhempi ottaa kotiopetukseen ilmoittamalla siitä kouluun ja järjestämälle lapselle opetuksen itse.
PoistaOpettajille tosiaan sopisi, että lapset olisivat kotona moraalia oppimassa eivätkä häiritsisi maailman parhaiten koulutettuja vinkuyskäisiä lehtoreita maailman vanhimmassa kansanopetuslaitoksessa.
PoistaEipä tässä opettajista ole kyse, vaan ihmisten terveydestä ja kokonaistilanteesta, jossa opettajia ei kuunneltu yhtään. Parhaiden asiantuntijoiden tietämys sivuutettiin kokonaan, mikä on kummallista hallitukselta, joka sanoo kuuntelevansa asiantuntijoita herkällä korvalla.
PoistaKuka oli paras asiantuntija? Heljä Misukkako?
PoistaJokainen opettaja tuntee koulun arjen, Heljä Misukka puhuu heidän suullaan. Lääkärien tekemä varolista kouluille on idealistinen ja vaikea ellei mahdoton toteuttaa.
PoistaMiten huolehdit villien oppilaiden käsienpesusta, kun yhdelle pesualtaalle jonottaa 40 oppilasta. Jokainen ope tietää, että turvavälit eivät säily ja sen, että nenää kaivetaan heti pesun jälkeen. Miten opetat ahtaassa parakkikoulun luokassa, jossa ilma ei vaihdu jne.
Veikkaan, että opettajilla olisi voinut olla rakentavia ehdotuksia, jos hallitus olisi luottanut todellisiin asiantuntijoihin.
Myönnän että mua vähän suututtaa määäräilevät ja tuomitsevat ihmiset, joiden suvussa ei ole tämän isänmaan vuoksi valuttu verta, jossa ei ole leskiä eikä orpoja. Valitetaan vain kotikasvatuksen puutteita ja pandemian tullen syytetään hallitusta. Ei perkele! Kysyttiinkö veteraaneilta ja sankarivainajilta että lähetkös rintamalle? Nykypäivän henkiset lotat...
VastaaPoistaMinun äitini oli orpotyttö ja hänen sulhasensa kaatui Kannaksella kolme päivää ennen häitä. Isäni oli sodassa upseerina, mutta en usko, että hän valutti vertaan. Sota vammautti hänen henkistä tasapainoaan, ja hänestä tuli alkoholisti.
PoistaKyllä kuulepas joka suvussa on ollut uhreja ja valutettu verta ja menetetty rakkaita läheisiä. Että äläpäs tule tänne tuomitsemaan opettajia tai muita kunnon kansalaisia, jotka otsansa hiessä uurtavat tämän kansan lasten puolesta.
Niin, vanhin ikäluokka oli 1894 syntyneet. Ja millä vuosituhannella sinä olet töissä ollut?
PoistaTämä keskustelu oli hyvä ja kaunis siihen asti, kunnes sinä, Mankemangi, tulit syyttämään opettajia. Lopetan oman osaltani tähän.
VastaaPoistaTiedätkö, jostain syystä minun tulee paha olla, kun rupean vastailemaan sinulle. Keskustelu ei ole hyvähenkinen. Harkitsepas jatkossa linjaasi.
Koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee.
VastaaPoistaMankemangi, korjaa tyyliäsi. Ilkeyden lisäksi kommenttisi ovat usein niin tylsiä, ettei niitä jaksa lukea. - Ajattelee vain: "tää on taas tätä!"
Mitäs Turkka sanoi Salmelaisesta?
PoistaNyt vappu on
VastaaPoistanyt vappu on,
siis laulu raikukoon.
Vaik sulut raukee
ja rajat aukee,
niin mummot hoivakodeissaan
henkitoreissaan
ei lapsii nää
vaik lapset ei voi tartuttaa
se mummoin tuskaa kartuttaa
hei, lapset ei voi tartuttaa!
Miks vanhat silti syrjään jää?
Saapas nähdä, pidetäänkö nyt virtuaalisia vappupuheita. Olisipa mielenkiintoista saada kuulla kansalaisten pitämä hyde park -virtuaalitilaisuus Puheita poliitikoille. Poliitikot saisivat korkeintaan vastata lyhyesti, ja heidät keskeytettäisiin, kun alkaisi jargonin jauhanta.
On siinä jotain tavattoman lohduttavaa, etteivät Matti Vanhanen tai Antti Kaikkonen ole Hyvinkään torilla lässyttämässä niinkuin monena vuotena. En kyllä koskaan ole käynyt kuuntelemassa. Kerran ajattelin mennä huutamaan Vanhaselle: "älä valehtele", tai Kaikkoselle: "missäs pallo on jalastasi!"
VastaaPoistaEn kuitenkaan mennyt, mitä hyötyä siitä olisi ollut, valehtelee ne kumminkin.
Ei vappupuheita jaksa, kun poliittista jargonia kuulee televisiostakin lähes päivittäin. Siinä vaiheessa kun poliitikko toistaa jo sanomansa virkkeen sanajärjestystä vaihtaen, lakkaan kuuntelemasta.
PoistaVaan siis kansalaisten hyde park -poliitikoille olisi virkistävää. Poliitikkojen olisi pakko kuunnella koko puhe. Mahdollisissa vastauksissa olisivat tietyt sanat ja fraasit kiellettyjä, kuten "perehdymme (viivytetään asiaa) asiaan huolellisesti" ja "kuuntelemme (haluamiamme tahoja) herkällä korvalla" ja "palaamme asiaan (jos palaamme) kun selvitys on valmistunut"..
Suluissa Jope Ruonansuun rehti selvennys.
Laitan tähän kuitenkin lyhyen vappupuheeni.
PoistaKansalaiset, Metwurst! - Niin monta, niin monta on tielle uupunut, niin monta, niin monta on on koronaan kalvennut. Eespäin, eespäin rohkeasti vaan, tukenamme hallitus vankka niinkuin vaappuva ankka. Kansalaiset, kohti ihanaa tulevaisuutta, saas nähä mitä ruusuja meitä siellä vielä odottaa! - Olosuhteisiin nähden hyvää vappua!
Tapu, tapu, tätä kuuntelisi kyllä enemmänkin.
PoistaRakkaat poliitikot, ma bellet!
Näin kevään korvalla - heh, kuuntele tää herkällä korvalla - ma tahdon teitä kiittää ja jalkain yhteen liittää, ettei naurupissat valu mun Tenan ohi - kaks päällekkäin. Siis kiitos sulle Sanna, ett annoit meidät tyrmään panna, ja sulle Li, et hilaat lapset pois kotoo, pahast paikast, joss lapsii lyödään, tapetaan, joss tuki heihin eli ulotu ollenkaan. Ja Pekal kiitos vapun turvaamisest, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, nyt veljeskansan luo, se jallulastit suo ja ehkä vähän Viru Valget! Ja Katril vielä heipat, nostat verot reimat niin kaikkeen tuohta riittää ja kansa sua kiittää.
Ikiaikainen tapa on ollut, että puolustusministeriksi otetaan joku kepulle tärkeä, joka kuitenkin on niin lahjaton, ettei sitä voi tärkeään paikkaan laittaa. Jostain syystä nyttemmin valikoitui Antti Kaikkonen.
VastaaPoistaVaan ulkoministeri on kiva ja lahjakas.
VastaaPoistaNyt kun rajat aukeavat ja kaikki muut pääsevät kirmaamaan kesälaitumille takajalkoja ilmaan heittäen - paitsi mummot, papat ja sairaat ja vammaiset - niin Pekkapa tekee miehen teon: avaa Viron rajan. Sunnuntaina ehtii siis vielä vappuviinoja täydentämään ja pistämään jalalla koreasti Viron laivoille.
Hallitukset ovat aina tajunneet, että kansa täytyy pitää kännissä, muuten alkavat oikeasti ajattelemaan, eikä sellaisesta hyvää seuraa.
PoistaNiin, seuraava hallituksen toimi voisi ollakin se, miten taata ilojuoman kuljetukset riskiryhmäläisille ja tissutteleville vanhuksille. Joisivat itsensä nopeammin pois tilastoja rumentamasta.
PoistaKansalaiset!
PoistaOlemme lähes kaikki sisäistäneet maailmanlaajuisen poikkeustilan.
Olemme olleet kuuliaisia kansalaisia ja pyrkineet estämään taudinaiheuttajan leviämisen. Olemme noudattaneet kiltisti kaikkia ohjeita, kuten viranomaiset ovat edellyttäneet.
Ansaitsemme vähintäänkin lämpimät kiitokset!
Pandemiaan liittyvät uhkat ja vaarat on pyritty päättäjien ja viranomaisten neuvotteluissa ja ratkaisuissa minimoimaan. Kiitos siitä myös!
Hallitus on luvannut myötäeläessään konkurssiuhkien keskellä olevien yritysten tukemiseen hämmästyttäviä summia.
Mistä rahat yhtääkkiä löytyvät, kun vähän aikaa sitten vielä jauhettiin vain säästämisistä, irtisanmisesta ja uusien työpaikkojen niin ja niin paljon luomisesta, ettei yhteiskunta velkaannu ja jätä perillisilleen raskasta velkataakkaa.
Viranomaisten ja hallituksen jäsenten on toki pidettävä toivoa yllä ja rauhoiteltava tukijoitaan ja äänestäjiään suloisilla lupauksilla taloudellisista avustuksista ja sairaiden hyvästä hoidosta.
Päihteidenkäyttäjä-vanhemmat köyhät ja muuten lapsiaan hoitamaan kykenemättömät nostetaan median puheenvoroissa mieluusti silloin tällöin ja nyt varsinkin tikunnokkaan kouluasioista keskisteltaessa.
Vain koulusta ja opettajiltako oletetaan huonoista kotioloista kärsivien lasten saavan huolenpitoa ja turvaa sekä vatsansa täyteen?
Kuinka paljon näitä parempien ihmisten silmissä "toisen luokan lapsia" maassamme on?
Miksi heitä ylipäätään on, ja miksi heitä ei auteta, jos keran elämme hyvinvointivatiossa, jossa on tasa-arvo, ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus vahvasti olemassa? Missä heitteillä olevien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tarvittavat rahat ja henkinen tuki on?
Mihin kärsivien lasten osoittelua ja alleviivaamista julkisuudessa käytetään ja tarvitaan?
Korona-viruksen aiheuttamat ongelmat, eivätkö ne ole mitä suurissa määrin force major-ylivoimainen este-tilanteita jotka jokaisen on kohdattava kirvelevine tappioineen.
Tilanteita, joissa on pakko pistää varsinkin kiikun kaakun jo muutenkin pysttssä pysyvien yrittäjien hanskat naulaan? Tilanteita, joihin kukaan ei ole syyllinen eikä siten viime kädessä kukaan voi hyvittää menetyksiä tai saada syyllisiltä korvauksia.
Mielenkiintoiseksi viruspandemian tekee se, miten paljon pandemian alussa salattiin tietoja ja kauanko viivastytettiin tietojen julkistamista. Miksi?
Mitä me oikeastaan tiedämme viruksen alkusyistä ja siitä, mitä meille ei koskaan kerrota tai paljasteta.
Onneksemme meillä on uskoa ja toivoa kylvävät hallituksen ihmisrakkaat, oikeudenmukaiset humanisti-jäsenet! He ovat ottaneet kannettavakseen syyllisyyden taakan viruksesta. He tekevät kaikkensa, että saisivat päätöksistään synninpäästön kun se aika koittaa.
Rahaa on mitä jakaa ainakin lainaksi ja optimistinen mottoslougan: Kyllä me tästä selvitään!
Selvittäneen, suuntaan jos toiseenkin, arvaan ma!
PoistaJa vappusatanenkin tulee, ihan kaikille suomalaisille vauvasta vaariin. Kannatan myös vappusatasta eläimille, ihan joka kantturalle. Kyllä nyt morkoonit soi vapunviettäjille!
PoistaJuu, kyllä me tästä selvitään ja ollaan yhdessä ja elämme poikkeusoloissa, ja meistä on löytynyt auttamishalua, hohhoijaa.
Iloista vappuviuhkan viputusta ja ilmapallien paukutusta kaikesta huolimatta!
VastaaPoistaKesä, tulee muusta viis!🎈🦋
Elämä jatkuu vapun jälkeen. Hiljaista on näillä tunnollisilla lakeuksilla, yhden ihmisen näin ulkona kulkevan valkoinen lakki päässä. Yhden moottoripyörän kuulin päristelevän yöllä pihalla. Muutoin ei havaintoa vapusta ulkosalla. Itse söin munkkirinkilän ja yhden pussillisen karkkeja. Ja olin yhteydessä netitse. Katsoin hauskat kotivideot. Kuvastaa vappuni tasoa. Kulttuuri ei kukoistanut, en lukenut mitään fiksua, enkä kuunnellut hyvää musiikkia. En kuullut edes sosialistisia vappulauluja. Aamulla katsoin Ylioppilaskunnan laulajia, kun yritin päästä vireeseen.
PoistaMistäköhän tililtä ne sataset nostetaan? Etteivät vaan olisi kansalaisten maksamia veroja, eli meidän itse jo hiki otsassa ja veren maku suussamme tienaamia?
VastaaPoistaNiin missähän se viime kevään Antti Rinteen vappusatanen eläkeläisille mahtaa ajelehtia. Anderssonin satanenkin vaikuttaa aika lapselliselta.
VastaaPoistaSiitä osaa jo maksetaan pientä eläkettä saaville, niin kuin luvattiin.
PoistaAjatus tuesta pienyrittäjille, kuten kampaajille, hierojille ja kivijalkakauppiaille on minusta sinänsä hyvä nyt kun asiakkaat ovat kadonneet. Annettiinhan nyt isot BF-rahat menestyneille yrityksillekin - europarlamentaarikon vaimon blogiyritystä ja korkeita poliittisia suhteita unohtamatta.
VastaaPoistaVaan mistä se raha otetaan? Siitä ei mainittu mitään. Voin ilmoittaa, että minä en tuota satasta halua. Haluan, että se ohjataan ilman välikäsiä ja veroja suoraan pienyrittäjille. Turhaa kikkailua.
Sata euroa puhtaana käteen, voi tuntua idean tasolla äkkiseltään jalolta eleeltä niin kansalaisille kuin yrittäjille.
VastaaPoistaKerrottiinko saavatko kaikki perheenjäsenet oman satasensa? Miten valvotaan, että satanen käytetään nim.om. pienyrittäjien palveluihin, kulttuuririentoihin jne? Vai onko sillä todella lopulta väliä mihin raha käytetään? Laitetaanko vaikka lapsen lapsilisätilille säästöön, kun kaikissa talouksissa ei akuuttia tarvetta lahjarahasta ole.
Lieneekö idea Liin ikioma, vai onko taustalla ollut isompikin porukka aivonystyröitään hieromassa?
Jos hyväntekeväisyys on yksin Liin ehdotus, ei se yllätä.
Elämänkokemusta, laajaa näkemystä asioista ei nuorenpolven päättäjillä vielä voikaan olla.
Alkossa ostoksiin sijoittajilla satku palautuu valtiolle tai on jo palautunut lukemattomia kertoja.😍
Käsitin rahan palvelusetelinä, joka on käytettävä nimenomaan näihin pieniin yrityksiin, ja tältä kantilta asia on hyvä, käytöstä tehdään jonkinlaista tiliä. Jossain esitettiin kyllä arvailuja, että tuon palvelurahan voi myydä palvelua haluavalle vaikka 70 eurolla ja ostaa sillä sitten vaikka Alkon tuotteita.
VastaaPoistaKaikki on kaupan, elämä ei.
PoistaPoliisi on näkynyt partioivan Helsingin kaduilla hevosilla ratsatstaen. Varmaan haaveilevat, että saisivat karauttaa väkijoukkoon, kuten kekkoslakossa 1956. Ohisalon julmaa ja vihaista katsetta pelkään, voi hyvinkin ne vaikka määrätä sellaiseen.
VastaaPoistaMistä muuten tietää, että poliisi on partioinnut hevosilla? - Kaduilla on hirveitä hevosenpaskavuoria, ikinä eivät niitä itse siivoa. Nauratti, kun joku kadunlakaisija orjakin harjasi vain sivusta, ei tehnyt elettälään läjää korjatakseen.
On pienoinen ero muinaisen "villapaita-vihreän" ja tämän filmitähtilookin omineen blondin habituksessa. A-studiossa vai - talkissako hän esiintyi stilettikorkokengissä ja punaisessa asussa.
VastaaPoistaVihreästä elämästä rennosti luonnossa nauttimiseen tuskin kyseiset jalkineet ovat parhaat mahdolliset.
Vihreiden kannatuskäyrä onkin Alma Median kyselyn mukaan laskenut. Ohisalolla ei alun lupaavuudestaan huolimatta olekaan vetovoimaa, kun hän avaa suunsa. Häneltä puuttuu eläytyvyys, jota Marinilla jonkin verran on - tosin Marinkin on kolea puhuja, jonka teho perustuu selkeän vakuuttavaan toistoon ja statukseen. Puolueen kannatuksen nousu on ollut odotettavissa hätätilan aikana, jolloin kaikki puolueet keskittyvät kriisiin. Kun oppositio vaikenee ja vallassa oleva pääministeripuolue saa lähes päivittäin tiedotustilaa, se nostaa automaattisesti puolueen kannatusta kansalaisten silmissä. Hyvä näin. Sama pääministeri/johtaja-ilmiö on lukemani mukaan nähtävissä muissakin EU-maissa. Merkel on noussut uuteen ennennäkemättömään suosioon.
VastaaPoistaAika harvoin puhutaan siitä, kuinka tärkeä osa ihmisestä on hänen äänensä.
PoistaMielestäni äänen tärkeys voittaa ihmisen ulkoisen olemuksen.
Minua on alkanut tympiä Marinin jankkaava puhetyyli ja nyt jo pääkin nyökyttelee puheen mukana. Kuin pikkulapsille puhuisi tyyliin: ei tuollaista saa tehdä. Taitaa muutenkin olla jahkailija tyyppi. Ohisalosta tulee mieleen, että omapäinen tyyppi tyyliin: kyllä asia on näin ja se on jämpti.
PoistaNäin minäkin koen Marinin puhetyylin. Tällaisessa poikkeustilanteessa tietysti selkeys on tärkeintä, ja siitä toki kiitos Marinille. Jos hänen puhettaan ei ymmärrä, vika on kuulijassa.
PoistaKuitenkin tuossa tosiaan ärsytyskynnys toistuu helposti, koska Marin antaa oikeasti tietoa vain vähän, ja toistaa sitä sitten montakin kertaa kaavamaisesti vastaamatta uuteen kysymykseen. Tulee tunne tiedon peittelystä ja kuulijan pitämisestä turhan yksinkertaisena.
Ripranie ja Iines, ette ole ainoita, joita on alkanut ärsyttää pääministerin puhetyyli. Tam ta dam ta tam!
PoistaEilen surin sitä, että Pikkukaupungissa ei ole aktiivisia vihreitä. Kuljeskelin kameran kanssa yhdessä entisistä mielipaikoistani, kaupungin omistamalla alueella, jossa on laajaa koivumetsää hehtaarikaupalla. Siellä on usein nähty peuroja ja hirviä, pyrstötiaisia ja pupujusseja. Nyt alue on raiskattu, siellä on polulla kieltokylttejä ja alueelta on kaadettu koivupuut ja paikalla on useita omakotirakennusviritelmiä. Täällähän oltiin kaavoittamassa Natura-alueen viereistä suojeltua aluettakin tonttimaaksi, mutta tähän ympäristölautakunta puuttui lehtikirjoittelun jälkeen.
VastaaPoistaMissä ovat nyt vihreät, jotka kytkisivät itsensä raivaustraktoreihin metalliketjuilla? Miksi vihreistä on tullut cityvihreitä, jotka suojelevat vain vähemmistöläisiä ja maahanmuuttajia luonnon sijaan?
Niin, mistäs niitä luonnonsuojelijoita provinssien pikkukaupunkeihin saataisiin? Ei mistään tietenkään!
PoistaTässä on muuten Satakunnan vihreät kunnanvaltuutetut, niiltä voi kysyä.
Poistahttps://www.satakunnanvihreat.fi/yhdistys/luottamushenkilot/
Valtuustossa täällä on niukin naukin tasan yksi vihreä, jolla ei ole mitään sanomista asioihin. Hän jopa äänesti itseään hallitukseen, kun kukaan muukaan ei sitä tehnyt. Eipä päässyt. Täällä jyllää kepu.
Poista"Vihreiden" pitäisi palata luontoon
VastaaPoistaja puolustamaan myös maaseutua ja omavaraisuutta, kun keskustakaan ei niin tee, vaan luottaa EU:n tukiin maaseudun asioiden hoidossa ja kehittämisessä.
Puhdas luonto ja ruoka on tärkeysjärjestyksessä a ja o hyvään elämään. Vihreille riittää muutama yrttien kasvatuslaatikko kaupungin joutomailla tai kerrostalojen katolla ja Pyöräily pakokaasujen joukossa.
No, jos ruuan tuottajat eivät saa Euroopassa tarpeeksi työväkeä pelloilleen, voivat hinnat nousta ja herkut vähetä meidän kaikkien pöydissä.
Toivottavasti ruuan puutteesta hyvinvointivaltioissa tultaisiin oppimaan jotakin asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Juuri näin, vihreiden tulisi palata juurilleen, luontoon. Eläinaktivisteja, niitä entisiä minkinvapauttajia ja sikatilojen kuvaajia jopa ymmärtää, nykyisiä lentokoneessa seisoskellen matkustavia ihmisaktivisteja ei.
PoistaMinä en puuttuvaa mansikkaa huomaisi.
PoistaManke, joko sinulla on oma mansikkamaa tai olet allerginen mansikoille. 🤔
VastaaPoistaAho- ja metsämansikoita on vielä täälläkin, mutta luonnonlaitumet eivät ole muodissa, joten mansikkapaikat luonnossa vähenevät koko ajan.
Tehoviljelyllä ja myrkyillä kasvatettuja mansikoita en minäkään kaipaa.
Kyllä sen puuttuvan mansikan huomaa ihan meidän mäessäkin mökillä, ja pellolla. Ei ole enää ahomansikoita samassa määrin kuin ennen. Hyvä kun muutaman timotein saa täyteen valokuvaa varten.
VastaaPoistaMinulla on itsellänikin ollut kesäisin isohkot mansikanviljelyt. Laitoin puoli peltoa mustalle muoville ja ostin kalliit mansikan taimet niihin. Parhaana päivänä poimin kahdeksan litraa kotimaista myrkytöntä mansikkaa omiksi tarpeiksi pakkaseen talveksi, siis yhdessä päivässä. Sain monena vuonna muutaman litran päivässä herkutteluun, koko kesän ajan.
Kunnes sitten muurahaiset valtasivat myrkyttömän peltoni ja kaivoivat mansikat ylös.
PS Vähän matkan päässä pellostamme maanviljelijä myrkyttää porkkanapeltoaan joka kesä niin, että meri on kaisloittunut, pelto nimittäin ulottuu lähes vesirajaan, ja mitään kieltoa myrkyttämiselle ei ole.
PoistaMökkiläisen vähäiselle jäteveden laskemiselle sen sijaan on kiellot. Pitäisi rakentaa uusi muutaman tuhannen euron jätevesilaitos, kun sakokaivo ei muka riitä. Minähän en rakenna ennen kuin maanviljelijän isommat myrkyt siitä vierestä kielletään.
Porkkana päivässä pitää jalokalan loitolla!
PoistaHuolissaan pitää olla suomalaisten tuudittautumisesta ikuiseen onneen ja helppoon elämään.
VastaaPoistaVäestönsuojien rakentamisvelvollisuutta uudisrakennuksiin on helpotettu huomattavasti, mitäs niitä rakentamaan, kun ei enää tarvita.
Huoltovarmuuskeskuksesta on tainut tulla hyvin kouluttautuneiden suojatyöpaikka, huuhaa ukkojen puuhastelupaikka. En ihmettelisi, jos kaikessa hiljaisuudessa olisivat ostaneet Tiina Jylhältä silikonirintoja muutamalla miljoonalla ja botoxia muutaman tuhat kiloa, koska tissejä tarvitaan aina ja nuorekkaat naiset ovat kivoja.
Toiset miehet katsoo naisessa ensin persettä ja toiset tissejä. Tuli vaan mieleen tuosta Rikun kommentin lopusta.
PoistaJaah, voihan ne huoltovarmuuskeskuksen ukot olla tilanneet tekoperseitäkin, silikonia takapuoliin.
PoistaJatkan mieluusti tätä korkeatasoista keskusteluhaaraa, eli eikös ne botoxit ja silikonit truutatakin nykyään perseeseen? Tissit ovat auttamatta jääneet toisarvoisiksi muhkeisiin kannikoihin verrattuna. Kelpaa sitten rupsutella sieltä välistä, kun on kaikupohjaa. Hyvät saundit kaupanpäällisiksi.
PoistaÄläs nyt Iines heittäydy kyyniseksi, tässä puhutaan huoltovarmuuden ja ihmisyyden perusteista.
PoistaPois se minusta! Ihmisyyden perusteet on tärkeä teema, ja siitä minäkin puhun. Mietin juuri, että haluaisin kuulla Sofia Belorfin pieraisevan. Mikäs sen somempaa.
PoistaPS Karanteeninomaisissa oloissa eläminen vaatii veronsa. Veikkaan, että hullujenhuoneet täyttyvät kohta.
Eihän hullujenhuoneisiin enää ketään oteta, ovat uusimmassa tieteellisessä lääkinnässä, ns. katuhoidossa. Surkeita tapauksia gartsoilla hortoilemassa.
PoistaMitä Sofia Belorfista ajattelen, sitä ei varmaan sovi kirjoittaa tänne tai mihinkään. Epäilemättä kauhea piereskelemään.
Tiäkkö Iines, että minun tekee kauhean pahaa, kun Stadin rautatiesemalla näen aina sen paksun leidin, jolla on on lukemattomia nyssyköitä mukanaan ja nukkuu jossain vähävoimaisten kulkulaitteessa, spurgupenkkien poistaminen ei häntä ole häirinnyt. - Miten noita voisi auttaa, ei kai mitenkään. Tämä elämä on peleistä julmin.
PoistaRikhard, katsos, kun meillä on ihmisoikeuksien vvuoksi valita asuinpaikkamme ja elintaamme. Me olemme vapaita holhouksesta ja saamme tehdä niin kuin haluamme.
PoistaSe on meidän ihanaa liberaalia demokratiaa, se!
Näin näitä aikoinani Turussa, ja itkua väänsin. Muistan vieläkin vanhan miehen, joka kulki sillan alla aamupakkasessa junarataa pitkin toisessa jalassa vain putoamaisillaan oleva villasukka. Pomppa auki, kädet harittivat eri ilmansuuntiin.
PoistaTai monta masennusta ja psykoosia paranee tai jää kehittymättä, kun paskat työolot ei henkisesti rasita.
VastaaPoistaOpettajat varsinkin haluaisivat jatkaa koteihin opetusta. Energiaa ja hermoja syö nettiopetus vähemmän, kun ei tarvitse ärsyyntyä lapsosten läsnäolosta livenä. persoonallisuuksista.
No mutta Leonoora! Opettajissa on myös laiskoja, kuten duunareissakin, mutta ylipäänsä he ovat kyllä tunnollisia ja työteliäitä. Koulut avattiin nyt sosiaalisista syistä, pienen pudokasryhmän takia. Koulussa tiedetään sekin, mitä ministerit eivät tiedä: nämä oppilaat, joita ei tavoitettu etäopetukseen, olisivat olleet tavoittamattomissa myös normikoulua käydessään. Pudokkuus ei siis johtunut opetusmuodosta. Oppilailla on paljon poissaoloja, ja tekemättömiä tehtäviä on läsnäollessakin. Ope ei voi seistä yhden pudokkaan vieressä koko tuntia kun 20 muutakin on luokassa.
PoistaJepulis, ( huom. lempi aiheeni) isot, hyllyvät perseet ja pyköttävät pyllylihakset ovat nyt erityisen hottia kehodiggareilla.
VastaaPoistaPrimitiiviset mieltymykset ja muodit tarttuvat myös eri kulttuurien eläessä keskenään. Porno opettaa osaltaan uusia käyttökeinoja eri kehonosille ja muuten vaan mielikuvitusrikas keksii omat mieltymyksensä runnakon käytölle.
Media varsinkin rakastaa esitellä ja ihailla "filkkarien" yms. yli-ihmisten kurveja ja muhevia silikonitäytteitä niissä.
Tietäjät sanovat seksuaalisuuden asuvan aivoissa, näyttäisi siltä, että aivot lienevät kokeneet evokuution ja laskeutuneet, pudonneet metrin alemmaksi.
Onkohan jumalainen seurapiiri- ja mediahenkilö Kim Kardashianin pitänyt toppauttaa takalustoaan räppäri ja miljardööri ukkoaan, Kanyne Westiä miellyttääkseen,vai onko hakkuupölkky työn touhussa issekseen levinnyt?
Meikäläisen nuoruudessa pieni persus oli tytön ainoa ehdoton ulkoinen hyve, ja iso leveä takapuoli aiheutti sen, ettei kasvoiltaan kauniskaan tyttö voinut olla kaunis. Pakaroiden oli oltava luisevat ja lattanat. Sisäreidet eivät saaneet koskettaa toisiaan. Paksut reidet oli hirveä kauneusvirhe. Kolmas suuri virhe koski sääriä. Väärät sääret pudottivat naiset kauniiden joukosta, armottomasti, samoin länkisääret.
PoistaOlikohan tuolloin D-vitamiinivajetta, sillä nykyään ei esiinny enää vääriä sääriä?