16.11.2020

Sulinari

 



Ihminen unohtuu joskus askareissaan miettimään mennyttä. Jokin pieni heräte vie ajatukset pois läsnäolevasta hetkestä. Itselläni herätteenä toimi taustalla hiljaa soiva radio, jossa kuulijat saivat arvailla toimittajan äänittämää salaperäistä ja poksahtelevaa ääninäytettä. Pieleen meni tälläkin kertaa, ei ollut popkornin paukkuminen. Pelkän kuuloaistin varassa erehtyy helposti.

Niin minäkin erehdyin muinoin ensimmäisessä opettajanpestissäni. Pyysin nimittäin kutakin oppilasta  sanomaan vuorollaan nimensä, jotta saisin sen kirjattua ylös listaani. Luokka istui  hiiren hiljaa, sanomista selvästi jännitettiin. Vaan hyvin kirjaaminen eteni, kunnes pienikokoinen poika keskellä luokkaa nousi seisomaan ja sanoi nopeasti henkäisten: Sulinari

Sulinari. Kynäni pysähtyi, nostin katseeni ja pyysin poikaa toistamaan nimensä saadakseni sukunimenkin muistiin. Sulinari, hihkaisi poika ja luokasta kuului naurunpyrskäyksiä. Noh,  lohdutin Sulinaria hymyillen, minunkin tyttärelläni on erikoinen nimi, jota ei ole almanakassa. 

Myöhemmin sitten poskeni punoittivat, kun selvisi, että poika olikin Ari Sulin, Sulin Ari. Tyypillistä meikäläistä reagoida noin, mennä heittämään luokalle lapseni harvinainen nimi, joka ei heille pätkääkään kuulunut!  Muka pojan lohduksi. 

Poikahan lausui itse nimensä tauottamatta putkeen, sukunimi ensin, vaikka nimi yleensä lausutaan etunimi edellä. Mainittakoon kuriositeettina, että kävin sitten varmuuden vuoksi kuulotestissä terveydenhoitajalla, ja hän totesi kuuloni erinomaiseksi. Epäilin kuuloani muutenkin, kun en kuullut aina takapulpettilaisten vastauksia. Vika ei ollutkaan minussa. 

Tämän jutun kuvassa ei muuten ole Sulinari, vaan siinä taiteilija Tyko Sallinen seisoo mietteliäänä Krapulaksi ristimänsä huvilan rappusilla, 1920-luvulla. Kuva liittyy sillä tavalla Sulinariin, että katselin sitä juuri silloin kun muistin oman väärinkuulemiseni kuunnellessani radiosta äänen arvausta. Näin jännittäviä polkuja ihmisen mieli voi kulkea! Väärinkuulemisesta Sulinarin kautta Tyko Salliseen. Sallinen alkoi kiinnostaa enemmänkin kerratessani hänen elämäkertatietojaan.

Mitä miettii siis kuvan mies, joka katsoo eteenpäin, pois kamerasta, ikään kuin kameran unohtaneena? Muistelen hänen olleen perhehirviö, joka lähetti salaa vaimoltaan yhden lapsistaan Ruotsiin, pois jaloistaan. Ja kun vaimo erosi Tykosta, Tyko otti väkisin perheen Taju-tyttären luokseen Krapulaan asumaan, ja kohteli häntä ankarasti ja huolimattomasti ryypiskelynsä takia. Erossa Taju oli määrätty äidilleen, mutta äiti oli oppimaton ja köyhä eikä osannut pitää puoliaan kuuluisaa miestään vastaan.

Taju - sittemmin kirjailija Irja Salla - vietti hirvittävän kauhean lapsuuden, josta hän tietojen mukaan päätti kirjoitti totuudellisen kirjan. Kirjasta Isä ja minä tuli kuitenkin äärimmäisen kaunisteltu ja ihannoitu kuvaus isän kanssa kasvamisesta. Loppuelämänsä Taju vietti Nikkilän mielisairaalassa. Olen lukenut Irja Sallan muut teokset, mutta tätä Isä ja minä -teosta en ole lukenut. Saan sen kuitenkin huomenna kirjastosta, jossa se oli siirretty jo varaston puolelle.

Arvaamaton on siis ihmisen mieli. Kuvan mieskin vaikuttaa rennolta ja leppoisalta kädet taskussa mietiskellen, vaikka hän on ollut hirmuinen mies. Kenties hän tässä kuvittelee seuraavaa maalaustaan. Tuo aikahan, 1920-luku, oli vauhdikas ja iloinen kymmenluku, kun elettiin ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan jälkeistä riemullista vapautumisen ja uudistushengen aikaa.  

Kuvassa on muuten paljonkin samaa kuin minun isässäni. Tumma mies, mietiskelee kissanrusetti kaulassa. Paitsi että minun isäni oli lempeä mies ja hänellä kädet eivät olisi olleet taskussa vaan selän takana. Ehkä siksi näen tässäkin kuvassa jonkinlaista seesteisyyttä. Tai sitten mies on vain krapulassa.

(Valokuvassa Tyko Sallinen Krapulan portailla 1920-luvulla, kuva Hyvinkään taidemuseo)

153 kommenttia:

  1. Julman ja pelottavan näköinen Sallinen oli. Kun suurentaa tuon hänen valokuvansa, tuima ilme tulee paremmin esille.
    Maisema- tai asetelmamaalauksista kelpuuttaisin jonkun seinälleni, mutta en ihmisjoukkoja tai henkilökuuvia.

    VastaaPoista
  2. Panen tähän yhden linkin, jossa on puhutteleva kuva Tyko Sallisesta ja Taju-tyttärestä. Tämä Taju oli muuten lyhyen aikaa naimisissa Kari Suomalaisen kanssa. Aika despootilta Sallinen näyttää monissa kuvissa, kun katsoo Googlen kuvahaun. Ja hänen tapansa nähdä vaimo ”Mirri” on aika epäkunnioittava. Joissain kuvissa Mirrin nenä on kuin porsaan kärsä avoimine sieraimineen.

    https://yle.fi/uutiset/3-9276465

    VastaaPoista
  3. Jalmari Ruokokoski oli ja eli Humalassa, Tyko Sallinen Krapulassa. Myöhemmin Anton Lindforss tuli Humalaan ja paljon myöhemmin asuin siinä lähellä ja lenkkipolkuni kulki ateljee- ja asuinrakennusten komean ikikuusikon ohitse. Kerroin jossain, että halusin kuntolenkilläni nähdä kuvanveistäjä Terho Sakin Humalassa tai Krapulassa. Korjaamaan vielä jouduin, etten uskonut hänen olleen kova viinamäen mies.

    VastaaPoista
  4. Krapulan ja Humalan omistaa käsittääkseni nykyäänkin Terho Sakin perikunta, lapset tai lapsenlapset, ja talot ovat yksityiskoteina, mutta jotkin osat osittain alkuperäisessä asussa. Nimet ovat irvailua vallinneelle kansallisromanttiselle linjalle, Gallen-Kallelan Kalelalle, Sibeliuksen Ainolalle ja muille Onneloille. Tällaisesta anarkiasta kyllä tykkään, vaikka en itse nimeäisi taloa noin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai juku, että Sallisen kapinallisuudesta tykkään. Gallen-Kalelaa sanoi paskahousuksi vain koska oli hieman tuhrinut. Ei ihme, että Tykoa paheksuttiin.

      Poista
  5. Nimeämisten mestari on VR, joka on nimennyt Järvenpään Kyrölän seisakkeen Ainolaksi, koska sijaitsee verrattain lähellä Siben kotitaloa. Jos Humalan ja Krapulan lähellä olisi juna-asema, epäilemättä saisi nimekseen Tajuton Mirri.

    VastaaPoista
  6. Sikäls kummallinen seikka että juuri äskettäin jälleen kerran lukaisemani A. Gallen-Kallelan tyttären muistelmissa hän kertoo isänsä olleen varsin määräävä tekijä mitä tyttären tekemisiin tuli, ja juuri tämäntapaisia kevyitä jutelmia harrastan/keräilen. Kirjassa on se kuulu kuva AKG:stä totisena pannunmyssy päässä. Kiehtova mies!

    Eräs varsin väkevä äänite saattaa olla saatavilla arkistosta, en ole tietävä onko - siinä Oiva Paloheimo kertoo olevan aivan totta ettei taiteilijoita turhan vuoksi pidetä alkoholia ylenmäärin käyttävinä turmeltuneina olentoina sillä, kuten hän sen sanoi: moni taiteilija onkin suoraan sanottuna juoppo, mutta tulee huomata että niin on myös moni huono taiteilija. Hänen juoppouttaan voinee kuvata paraimmin sanalla detrimentaalinen.

    Toki olen myös vankasti päättänyt että mies on sellainen jolla on selvää arvovaltaa vaikkei hänellä olisi muuta vaatepartta kuin pussihousut jalassa.

    VastaaPoista
  7. Olen käynyt tuolla Gallen-Kallelan Kalelassa Ruovedellä, isäni syntymäpitäjässä muutamankin kerran. Onhan se elämys, se hirsinen erämaatalo järven rannalla. Kyllä siellä oli omanlaisensa henki. Setäni, isän veli puhkesi kerran laulamaan komealla tenorillaan aarian siellä isojen ateljeeikkunoiden edessä. Se oli harras hetki ja piirtyi lapsen mieleen lähtemättömästi. Samoin Gallenin kuvat jäivät aarteikseni, mieleen ja hänestä tulikin lempitaiteilijani pitkäksi aikaa.

    Tyko Sallinen on ihan erilainen kuin Gallen-Kallela, enkä osaa sanoa, kiinnostaako minua enemmän hänen persoonansa kuin jälkeensä jättämä taide. Luulen, että elämä, se minua hänessä kiinnostaa. En pidä ollenkaan hänen porsaskärsäisistä naisenkuvistaan.

    VastaaPoista
  8. Outoa... kun eilen näin tuon kuvan ja otsikon, luulin oikeasti että kyseessä on isäsi!!!???

    Nyt vasta luin, että kyseessä onkin Sallis-Tyko ja että hän muistuttaa isääsi...

    Ihmeellinen ennakointi. Tosin suvussani on tietäjiä, parantajia ja poppamiehiä, seppäsukua kun olen, ja itsekin kehuskelen omaavani noita taitoja. Esim. katson kädestä ja korteista kohtaloita yms.

    Mutta ehkä olenkin nähnyt täällä joskus ennen isäsi kuvan? Ja eikö isäsi nimi ollut jokin sellainen, että tuo "sulinari" sopisi siitä väännökseksi?

    Ellei, niin täytyy alkaa lotota.

    VastaaPoista
  9. Jossakin blogissani on ollut joskus isäni kuva, parikin vissiin ja kenties juuri tuommoinen kissanrusetti kaulassa -juttu. Isä oli aika vanha minun syntyessäni, lähes 50, mutta siis huomattavastikin tuota Tykoa nuorempi. Jotakin samaa habituksessa on, mutta isällä suu ei ole tuommoinen suora viiva.

    Tämmöiset kuvat on ollut vanhemmassa kuvablogissani, alemmassa on koko veljessarja, joista keskimmäinen on se ylempänä mainittu, joka lauloi aarian Kalelan ateljeessa:

    http://photos1.blogger.com/blogger/4426/1668/1600/akselinpoika.jpg

    http://photos1.blogger.com/blogger/4426/1668/1600/veljekset.jpg

    VastaaPoista
  10. Svinhuvudin kertomukset Siperiasta!

    Iines-neito, suvainnette?

    Kunnioittavimmin.

    Velvollisuuteni on tuoda Teille tieto tästä julkipannusta häpeäretkestä jonka kohtalo asetti eräälle meistä.

    Hän on jalomielisyyttään katsonut sopivaksi kertoa kuinka saaliiksi saatujen lintujen erehdyttyä luulemaan frakkipuvunn housujen istumapuolen samankaltaisuutta lajitoverin sulkapeitteen kiilloksi onnistui hän omakätisesti pyydystämään riittämiin ravitsevaa linnunlihaa.

    Hovineitojen tahi kamariherrojen ei liene tarpeen kuulla kaikkea, otaksun?

    VastaaPoista
  11. K., sovitaanpas nyt niin, että siirryt viestimään jonnekin muualle, koska ei tästä nyt selkoa tule. En ymmärrä useimpien viestiesi sisältöä enkä kirjoittamisesi motiivia. Tyylisi on jotenkin aggressiivinen ja ylilyövä, vaikeselkoinen, kuin jollakin trollilla.

    Täällä on ihan tavallisia ihmisiä kirjoittelemassa, ja olemme todellisia persoonia joilla on jonkinlaista tietoakin toisten persoonista ja olemassaolosta, koska ihmiset antavat täällä itsestään jotakin.

    Tänne saa tulla mieluusti uusia ihmisiä, mutta ei rymistellen raamit kaulassa; yksi ehto on: nöyryys ja kunnioitus muita kirjoittajia kohtaan. Tämä ei tarkoita mielistelyä eikä kiltteyttäkään, mutta peruskohteliaisuus muita kohtaan kuuluu käytöstapoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sovinnaisuuden tyyssijaan en tosiaan taidakaan sopia. Se on aivan totta. Hyvä, siispä jätän suvaitsevaiset jäähyväiset ja siirryn radikaalisboheemiuttani kohden avarampia areenoita.

      Poista
    2. K., en minä haluaisi ketään ulkoistaa minnekään, etenkään sellaista loistavaa sanankäyttäjiä ja älyn jättiläistä - tarkoitan tätä - kuin teikäläistä. Kyllä minä lahjakkuuden tunnistan kun sellaisen näen.

      Jokin ilmaisussasi saa minut kuitenkin ajattelemaan, että olet jonkin sortin trolli, jolla on jokin muu tavoite kuin edistää hyvää dialogia täällä. Voin olla väärässäkin, mutta tämä on tuntemukseni.

      Poista
  12. Eteenpäin, sanoi akka lumessa. Eli mielenkiintoinen kuvio on minusta se, että tänään on taas elonkipinäläisten mielenosoitus jotakin vastaan Helsingissä. Liikenteen katkaisu alkaa kello 8.45 ja jatkuu iltapäivään kello kahteen saakka. Poliisi on paikalla ohjaamassa liikennettä kiertoteille. Ehkä poliisi ymmärtää nyt varustautua vaikka tarjoamalla pullakahvit istujille.

    Tarkoitan mielenkiintoisella muuten nyt sanojen merkitysoppia. Nimittäin ei oikea mielenosoitus voi olla etukäteen laskelmoitu. Ajatelkaa, jos teini sanoisi kotona, että osoitan mieltäni kotiintulorajoituksia vastaan illalla kello 18 - 24, jolloin otan talon kaukosäätimet haltuuni ja keskeytän television katsomisen pääruudulta.

    VastaaPoista
  13. Toisaalta kunnoitettavaa toisaalta surullista, että vain pieni porukka yrittää pitää meillä näkyvästi esillä ilmastoasiaa.
    Toivottavasti he ovat vakavissaan herättelemässä ihmisiä muutokseen, eivätkä vain kärtä omalle porukalleen median huomiota.

    Toisaalta konstit saattavat olla vähissä, sillä kaikki merkit näyttävät, että ilmastonmuutos kiihtyy edetessään. Kenties mitään ei ole tehtävissä, sillä tarvittavat muutokset mm. vievät liian kauan.
    Ei taida lopulta kukaan viisas tietää kuinka nopeasti muutokset etenevät.
    Jäätiköt näyttävät sulavan odotettua nopeammin, hirmumyrskyjä esiintyy yhä tiuhemmin. Toisaalla maapallollaa on kuivuutta ja toisaalla rankkasateeet tekevät tuhojaan. Eikä tämä meidänkään syksytalvi ole nyt aivan normaali.

    Tiedän, että jos talvesta tulee nyt erityisen hyinen, ilmastonmuutosepäilijät saavat taas aiheen paukutella henkseleitään. Monet silloin unohtavat että ääri-ilmiöt liittyvät juuri ilmaston lämpenemiseen.

    VastaaPoista
  14. Nyt tämä mielenosoitus sujui rauhallisesti ja se on jo päättynyt. Mahtoiko tästä sinänsä tärkeästä asiasta jäädä mitään mieleen? Jos kyseessä on EU:n yhteistä maataloustukipolitiikkaa vastaan suunnattu mielenosoitus, niin olikohan istumisen osoite ihan oikea? Maa- ja metsätalousministeriön edusta?

    Kannatan itse räväkämpää - mutta en lainvastaista - mielenilmausta, jos ja kun aihetta on. Sanoilla ontärkeä tehtävä, ne vievät viestiä eteenpäin.

    Miksi elonkipinäläiset eivät siis valjasta vaikka taidetta metodikseen? Miksi he eivät sanoita ja sävellä kauniita ilmastolauluja ja laula niitä yhdessä tai jonkun loistavan solistin esittämänä toreilla ja turuilla? Miksi he eivät pidä ilmastoaiheista taidenäyttelyä tai lausu ämyriin runoja?

    Olen varma siitä, että tällainen herättäisi enemmän huomiota ja positiivista suhtautumista asiaan kuin hiljaa istuminen ja nyhvääminem jossain hikisessä stadissa.

    VastaaPoista
  15. PS Omista ilmastonsuojelutoimistani lisättäköön listalle mm. se, että en ole kertaakaan koko kesänä käyttänyt bensavetoista taloyhtiön ruohonleikkuria, vaan olen leikkanut nurmikkoni pitkävartisilla ruohosaksilla, nipsu nipsulta. Olen myös antanut ruohikon kasvaa kunnolla pelastaakseni pörriäiset, eli apila on saanut kukkia nurmikollani, samoin keväällä voikukka ja muut kukat.

    Muutakin on, ja luulen, että useimmat meistä kyllä huomioivat ilmastoa omassa arkielämässään eri tavoin. Sähköautoon en kyllä usko siirtyväni.

    VastaaPoista
  16. Minua naurattaa se, miten juuri nautaeläimet ovat maamme karjataloudessa suurimmat saastuttaja-syntipukit?

    Eivätkös viljely- ja karjatilat lopeta hommiaan kiihtyvällä vauhdilla?
    Kasvissyöjät toki yrittävät lisätä lihansyöjien syyllistämistä mm. lehmien metaanikaasupäästöjä ym. päivittelemällä.

    Viime vuosikymmenten ilmiöhän on ollut laajentaa karjatiloista mammuttimaisia eläinten riisto- ja kaupallisesti hyväksikäyttökasvattamoja, joissa eläimet kärsivät.
    Miten vahvadti Eun tuet liittynevät jättiläistilojen tuloksen tekoon?

    Omavaraisuus ruuantuotannossa on kriisitilanteiden varalt


    VastaaPoista
  17. (jatkuu....) varalta tärkeää.
    Ja metsät pitää hoitaa viisaasti.

    Vaikka käytän silloin tällöin vilja- ja siemenistä valmistettuja maitoja, en todellakaan halua hurahtaa kaiken maailman eksoottisiin tuonti ateria-aineksiin.
    Muodit ja mieltymykset ruuanvalmistuksessakin vaihtelevat eri aikoina.
    Kannattaa muistaa, mitä esi-isämme ja -äitimme poksivat suuhunsa täällä pohjolan pakkasissa ja selvisivät hengissä jatkaen ihmisten sukua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsistä oli tänään Ylen sivuilla kirjoitus, josta ilmeni, että Suomen valtio kaataa surutta uhanalaisille lajeille tärkeitä vanhoja metsiä, ja vapaaehtoiset koluavat niitä säilyttääkseen sen mitä on jäljellä. Nämä valtion hakkuut tuhoavat biodiversiteettiä, luki sivulla.

      Jostain luin tai kuulin sellaisen hienon uutisen, että Helsingissä puuhataan jotakin pimeää vihreää listaa, joka on vastalause näille urbaaneille cityvihreille, jotka kasvattavat kaupunkia eivätkä suojele luontoa. Tämä uusi puolue tai ryhmä olisi ympäristöpuolue, jonkinlainen protestipuolue vihreille.

      Kannatan! Olen umpipettynyt Ohisalon ”vihreisiin”.

      Poista
    2. Olisihan se upeeta, jos jotkut perustaisivat puolueen, jota voisi äänestää.😃

      Poista
    3. Minusta tuntuu, että oikeasti vihreälle puolueelle on tilaa. City-vihreät ovat olleet suuri pettymys oikeasti luontoa arvostaville ihmisille kautta Suomen. Sen näkee siitä, että heillä ei ole juuri ollenkaan edustajia monissa, ehkä useimmissa kunnissa Helsinkiä lukuunottamatta. Helsingin menestys perustunee trendikkääseen vähemmistökulttuurien hypettämiseen. Onhan ihminenkin toki tärkeä, mutta niin on eläin ja koko luonnon eliöstökin. City-vihreät ajavat ihmisen herruutta yli kaiken luonnon, yli kaiken muun. Minusta susi saa olla jossain sen alueen herra, samoin leijona tai vaikka pakurikääpä.

      Poista
    4. Suomessa ainoastaan Ruokolahdella on nähty villi leijona.

      Poista
    5. Niin on. Minäkin vilkuilin sinä kesänä olkani yli kulkiessani metsikön halki kohti laituriani, paratiisia. Kun kaislikossa suhisi, katsoin tarkasti, onko siellä leijona. Mietin mitä tekisin, jos leijonan harjastukka pilkistäisi jostain. Ehkä hyppäisin veneeseen ja soutaisin Nimikalliolle. Aina kannattaa laatia pelastussuunnitelmia. Olen aika hyvä siinä.

      Poista
    6. Minulla on pelastussuunnitelma myös sen varalle, että tuntemattomat kommandomiehet naamio silmillä ase kädessä hyökkäilisivät talomme pihaan.

      Piiloutuisin kirstuun, joka on sohvapöytänä. Iso 1700-luvulta peräisin oleva puukirstu, jonne mahtuu polvilleen. On vain yksi mutta, ja se on kannen lukitus, joka vaatii vähän kitkutusta, ennen kuin kansi aukeaa. Vähän vasemmalle ja sitten oikealle ja ylös. Jospa kansi jumittaakin niin, ettei sieltä pääse pois? Pitää muistaa ottaa kännykkä mukaan.

      Poista
    7. Hyvä tietää, avaankin ensitöikseni sitten sen kirstun. Olen nimittäin suunnitellut kaikenlaista.

      Poista
    8. Tähän minun suunnitelmaani kuuluu kyllä ovela juoni: avattu, raollaan oleva takaovi ja tuulessa louskuva avoin puutarhaportti. Olen melko saletti, että kommandomies syöksyy samantien etuoven murrettuaan takaovesta ulos..

      Poista
    9. Minäpä uskaltauduin päivällä pitkälle päivälenkille. Tuuli oli myrskyisää ja paikoin metsäpolulla mietin, mitä tekisin jos iso puu yks kaks romahtaisi päälleni. Suurelta selältä tuuli ja rantaan asti vyöryi hurja allokko. Kännykkä tietysti oli mukana. Hupullinen sadeviitta oli kuin teltta ympärilläni, joten sen alla oli suojaisaa. Tuuli riuhtoi suojuksiani, mutta ei saanut kokonaan revittyä muovimekkoani, eikä myöskään jaksanut nostaa minua leijaksi ilmaan.

      Mutta näin uuden metsän asukin. Se viuhahti erään polun yli rannalta päin. Matala, pikimusta otus. Oliko se villiminkki vai supi. Sitä en hämärässä voinut erottaa. Tämä kohtaaminen selittäisi myös toisaalla, kauempana alueella kohtaamani suurehkon, ruosteisen häkin. Minkkejä tai supeja sillä oli siis pyydystetty, mutta kuka ja milloin? Linnunpönttöjä on metsissä useita, joten ilmeisesti järjestäytyneitä luonnondsuojelijoita liikkuu alueella, vaikka en ole törmännyt esim. pönttöjen laittajiin koskaan.




      Poista
    10. Kuulostaa ihan siltä kuin olisit lenkkeillyt mökkitieni tienoilla. Siellä näet vilahtelee kaikenlaisia elukoita - ja on siellä tuollainen saamarin häkkikin!

      Poista
    11. Ihanan luontoretken olet tehnyt! Minun tekisi mieleni perustaa lintujen ruokkimispaikka jonnekin metsään, kun rivitalon pihaan en viitsi laittaa naapurien vuoksi. On tarkkoja tätejä, jotka pelkäävät linnunkakkaa ja rottia. Birdlife kyllä opastaa sivuillaan, että lintujen kaupunkiruokinta ei sinänsä lisää rottia, sillä niitä on muutenkin kaupungissa. Paikan puhtaana pitäminen tietenkin kuuluu asiaan.

      Olen ratkaissut asian niin, että katson kotimaisesta livekamerasta lintuja. Esimerkiksi harvinainen pähkinänakkeli on runsastunut selvästi paikalla.

      Minäkin näin hiljakkoin tumman nisäkkään metsäpolulla. Näätä se ei ollut eikä kettu. Ehkäpä hyvinkin supikoira. Vikkelästi livahti alas joelle.

      Tässä teille kaikille lahjaksi hieman kaunista musiikkia. Olen kuunnellut tänään Babylon Berlinin musiikkia, tämä on kyseisestä sarjasta:

      https://youtu.be/qgrigquC_so

      Poista
    12. Mahtavatko ne häkit olla laillisia? Jos näkisin, heittäisin jokeen!

      Poista
    13. Ainakin sen meidän metsän häkin koko on noin 3 m x 2 x 1 m - ja aika paksuista metallitangoista tehty.

      Joudut pyytämään heittämisen apuun koko kyläkunnan ja pari sukulaistakin.

      Poista
    14. Luulin, että kyseessä on pieni loukku. Aika järkyttävää olisi nähdä tuommoinen ja eläin siellä sisällä. Vapaaksi päästäisin, jos vaan voisin. Mitä ihminen tekee supilla tai piisamilla nykypäivinä?

      Poista
    15. No aivan noin kookkaaksi en meikä metsän häkkiä olettaisi kuin Tapsan mökin metsässä. Puolet on täällä pienempi ainakin.

      Iines, etten vaan minäkin luullut maalla lintulaudalla näkemääni pähkinänakkelia viita- tai kuusitiaiseksi.
      Nakkeleita on nyt havaittu tulleen maahamme lukuisammin.

      Poista
    16. Tulipa mieleeni, kuinkakohan läheltä löytyisi ensimmäiset minkkitarhat? Ennen oli mökkikylälläkin ja eräässä toisessa kunnassa ainakin.
      Tanskassahan joutuvat tappamaan koronan sairastuttamat minkit ja kettujakin lienee ollut joukossa. Outoa tämäkin, miksi ja mistä syystä tauti iski myös turkistarhoihin? Jännä nähdä, mihin seuraavaan eläinlajiin covid iskee? Lehmiin ja sikoihin tietysti vai koriin ja kissoihin?

      Poista
    17. https://wwf.fi/luontolive/talvilintu/

      Tuota Luontoliven lintukameraa kun katsoo, ei voi välttyä näkemästä pähkinänakkelia eikä sinitiaisia tai talitinttejä tai närheä tai kuusitiaisia. Oravakin siinä usein käy.

      Poista
  18. Vielä: On outoa, ettemme vieläkään tällä vuosituhannella ole löytäneet yksimielisyyttä siitä, millaisella ruokavaliolla ihminen pysyy terveinpänä ja elinvoimaisena hyvinvointia ja iloa hehkuen?
    Esikuvia terveistä ihmisistä pramille, eikä vain lihavien mässäilystä medioissa. Ylensyönnin syyt voivat olla syvemmällä, kuin pelkästään herkuttelussa.

    No eipä huolta, ihmis- ja itsemääräämisoikeudet sallivat meille kaikille täyden vapauden tunkea ruuansulatuselimiinsä mitä ikinä haluaa.

    VastaaPoista
  19. Tuo elonkipinäläisten hehkuttama vaatimus hiilineutraalista Suomesta viidessä vuodessa on tutkijaryhmän mukaan (yle.fi) mahdoton tehtävä. Se tarkoittaisi mm. sitä, että Suomessa tulisi joka vuosi vaihtaa 50 000 vanhaa autoa uuteen biokaasu- tai sähköautoon. Jos summa alittuisi jonain vuonna, se tulisi kiriä kiinni seuraavana.

    Jos ajatellaan Suomen autojen hintatasoa ja siihen päälle vielä hintalisät näistä hienoista autoista, tulisi mielestäni ymmärtää, että ei tule kuunaan toteutumaan.

    VastaaPoista
  20. No ei tule toteutumaan, ellei ole pakko tai suuret sakot ja ajokiellot rangaistuksena.
    Olisihan aikaa ollut vähintään puoli vuosisataa torjua ilmastonmuutosta monin keinoin. Puoli vuosisataa kulunee oletettavasti edelleenkin, ennen kuin joitakin pieniä muutoksia parempaan saadaan pallolla aikaiseksi. Liian myöhään, valitettavasti.

    VastaaPoista
  21. Kiinahan tässä maapallon pelastamisessa on avainasemassa, toiseksi Yhdysvallat, sitten kauempana Eurooppa ja Intia. Luin joskus, että vaikka Kiinassa päästöt vähenivät jopa puolella, saasteet lisääntyivät, koska päästöjen väheneminen lisäsi ilmassa tapahtuvia reaktioita. Eli kun osa saasteista vähentyi, osa muista saasteista lisääntyi.

    Ostaisin mieluusti uuden auton, jos niitä saisi meillä yhtä halvalla kuin muissa maissa, vaikkapa Saksassa. Jos hallitus haluaa uusia autoja, sen on puututtava älyttömään autoverotukseen, jotta hinnat laskevat, ja sitähän se ei tee, koska vasemmisto. Kuitenkin tämä pelastaisi maailmaa, jos sinne asti katsotaan.

    VastaaPoista
  22. Mihinköhän nekin autoista perittävät verot lopulta päätyvät?

    Joskus tulee ihmeteltyä, mikä ihmisiä kiehtoo likaisissa ja meluisissa suurkaupungeissa?
    Joo, tietysti: Mahdollisuudet harrastaa monipuolisesti mm. Nauttia kulttuuritarjonnoista.
    Ruuhkissa, niin kaduilla kuin teilläkin tuntea kuuluvansa joukkoon. Samaistua ja tuntea olevansa hyväksytty laumaan.
    Nauttia erilaisista valinnanmahdollisuuksista opiskeluissa ja työelämässä.

    Nyt ei sentään enää liene niin syvää kuilua maaseudulla eläjien ja kaupunkilaisten kesken. Vai vieläkö todella ihannoidaan imagokysymyksenä stadilaisuutta, liikepaikkalaisuutta ja maalla asujat liitetään lannanlevittäjä landepaukkuihin?

    VastaaPoista
  23. Eipä taida olla kadehdittavaa elämää elää jossakin kallisvuokraisessa vuokrakämpässä kaupungin laidalla? Körötellä töihin ankeilla joukkoliikenneälineillä, hapannaamojen joukossa.
    Kuinka moni työpaikan vuoksi esim. pääkaupunkisedulle muuttaneista palkkatyöläisestä jaksaa nauttia tarjolla olevista kulttuuririennoista työpäivien jälkeen? Jo vuorotyö rajoittaa monilla aloilla kulttuuririentoja.
    Eiköhän ostoksetkin tehdä lähiön marketista, eikä aina hallien tai Stockan herkusta?

    VastaaPoista
  24. Pöhinä, Leonoora, se ihmisiä kiehtoo. Onpa tyyppejä, jotka tahtovat asua aivan keskustassakin. On kiva, kun pääsee omin jaloin kapakasta kotiin.

    Lähiöt ovat minusta kyllä ankeita paikkoja, jotenkin orpoja. Toisaalta ihan keskustassa on jotenkin turvallinen olo, kun on paljon kaikkea ympärillä. Apuakin, jos sitä tarvitsee. Maaseudulta kun tahdotaan sulkea kaikki ja keskittää ihmiset kulkemaan suurkaupunkien palveluihin. Minullakin on yli 60 kilometriä omaan pankkiini, sama matka lääkäriin iltaisin ja viikonloppuisin, poliisia ei täällä enää näy eikä taida verovirastoakaan olla.

    Eli kyllä täällä omaa autoa tarvitaan, etenkin kun julkisia ei ole eikä linjabusseilla edes pääse aamuksi ennen 12 Turkuun. Autojen hintoja pitää laskea ja se tilapäiseksi tarkoitettu ajoneuvovero veks.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iines: "On kiva, kun pääsee omin jaloin kapakasta kotiin."

      Tässä huomaa eron sivistyneen rouvan ja meidän laitakujien ja takametsien hampparien välillä.

      Me ymmärretään tuo "omin jaloin kotiin" ihan toisella tavalla - siinä ei etäisyys paina pennin vertaa. Moni ei pääse, vaikka asuisi kapakan vieressä...

      PS. Viittaan lähinnä Mikikseen ja Rikuun, vaikka itse asunkin kapakan vieressä.

      Poista
    2. Minullakin olisi kapakka saman kadun päässä, mutta enpä ole siellä koskaan käynyt. Omin jaloin täällä olisi pakkokin selvitä, ellei taksikyytiä halua. Julkista liikennettä ei ole edes päiväsaikaan juurikaan. Pikkukaupungissa kaikki on kävelymatkan päässä, jos koville ottaa, mutta niin vain minäkin käyn autolla kaupassa nyt koronan aikaan. Kun käy harvemmin kaupassa, ostettavaa on helposti parikin painavaa kassillista, eikä niiden kantamisella jaksa itseään kiusata.

      Poista
    3. Kontaten kotia!
      Meillä aikoinaan pääluottamusmiehenä oli Surakka, kansanedustaja. Se oli kova ottaa häppää. Välillä portsari herätti sen kantakapakan (= Matin pub) pöydästä "no niin, nyt senaattori lähtee muualle nukkumaan", ja kantoi sen ulos. Ehti se pari kertaa Iltasanomien lööppiinkin kun oli ruotsinlaivalla esiintynyt poliisina ja kontannut pitkin ravintolaa... Konttaava poliisi! Me duunikaverit annettiin sille lempinimeksi "neliveto-Surkka. - Ps. Helkkarin hyvä ja suosittu pääluottamuusmies, tiukka ja tietäväinen, otti asioista selvää. Sanoivat SDP:n taustahenkilötkin että ministeriainesta ehdottomasti olisi ollut, ellei… olisi ollut niin perso viinalle. Sitä kun enemmän otti, muuttui Ellun kanaksi.

      Poista
    4. kts. wikipedia Juhani Surakka

      Poista
    5. Vankan demarisuvun kasvattina muistan Surakan hyvin. Siihen aikaan erotettiin työ ja huvi, eikä pienestä kupin otosta reilulle jätkälle stigmaa tullut. Päin vastoin.

      Poista
    6. Minäkin muistan Surakan nimen mainitun. Tämä taisi olla sitä aikaa, jolloin juopottelua ei katsottu koko puolueen synniksi, vaan yksilön omaksi heikkoudeksi, kuten vaikka Ahti Karjalaisenkin hauskat muovikassiretket. Vai oliko se Väinö Leskisen, vai molempien?

      Nykyään kun poliitikko töppää, se katsotaan myös ja ennen kaikkea puolueen viaksi. Ainakin persuilla, kokkareilla ja kristillisillä. Kun Päivi Räsänen sanoo mielipiteensä, seuraavana päivänä eroaa kirkosta 2000 ihmistä, vaikka Räsänen olisi toista mieltä kuin kirkko. Kun Halla-aho haukkuu mamuja, se on puolueenkin unohtumaton vika, mutta kun al-Taee haukkuu rasistisesti muslimeja, se ei merkitse mitään kummempaa, koska demari saa erehtyä.

      Poista
    7. Kyllä joku 70-luku oli aika hurjaa aikaa alkoholin käytön suhteen. Pakko tunnustaa. Yksiä pahimpia dokuja olivat neuvokset kun ne PYP:n tai KOP:n kabinetteihin neuvotteluihinsa kokoontuivat 'pitkälle lounaalle'. Ja kyllä työehtosopimuksiakin viinan voimalla vietiin läpi. (Tiedän, tiedän.) Mutta samalla lailla duunaritkin (eivät toki kaikki! tietenkään) kahvitunnilla muutakin joivat kuin kahvia (Sorbusta, Cambiinaa). Ja työjohto salli sen kun työt tehtiin asiallisesti. Mitä ny siitä mitää numeroo tekeen...?

      Ps. Muistan semmosenkin kerran kun aamuvuorosta Kankaan tehtaan portista ulos tullessani porttivahti pisti päänsä siitä koppinsa ikkunasta törröttään ja sanoi "ai, tulee sieltä yks sentään melkein selvinpäinkin" ... Minä kun en horjunut. Ja tää on totta!

      Poista
  25. Aivan nenän edestä kaupunkikotoa ei kapakkia löydy, paitsi maalla. Hirtehistä! Kaupungissa on vielä monta bubia tms. joissa toisissa en ole käynyt koskaan ja toisissa ainakaan vuosiin.
    Uusia ruokapaikkojakin syntyy tämän tästä. Nyt en kyllä uskalla mennä ravintoloihin. Virus on alkanut levitä täälläkin uhkaavasti monissa paikoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielellään kannattaisi täällä pikkukaupungissakin uusia ruokapaikkoja ja miksei isompiakin ja joskus ihan klassista Heseäkin. Täällä Hesekin on kuitenkin sellaisessa läpikulkupaikassa, jossa on aina matkailijoitakin ja johon bussitkin pysähtyvät retkillään aterioimaan. Jää ne juustohampurilaiset syömättä. On viisasta jättää nyt ravintolat ja baarit kokonaan pois ja syödä ja ryypätä kotona kalsareissa perheen kesken..

      Poista
    2. Harmi yrittäjille, heillä on kovat ajat. Vaan terveys edellä on mentävä.

      Vähän ihmetyttää hallituksen höylisti jakamat tukirahat esimerkiksi yhdelle europarlamentaarikon blogistivaimolle suklaan markkinointia varten, ja vaikkapa hyvin menestyneelle kenkänainen Minna Parikalle 100 000 euroa. Ei hän sitä olisi tarvinnut. Tosin hän on sanonut antavansa sen takaisin, koska aikoo lopettaa kenkätehtailun. Saas nähdä.

      Poista
  26. Nyt kysellään miksi Suomessa epidemia tilanne ei ole niin paha kuin muualla?. Metsäläisyys ,vähäpuheisuus,kaupunki kulttuurin nuoruus. Hississä ja liikennevälineessä ei tuntemattomalle puhuta. Ulkomailla jatkuva smal talk höpötys jossa virukset ja muut mikrobit syljen mukana lentävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkomailla ollaan aitä mieltä, että se on Sanna Marinin ansiota. Tätä mieltä ovat Suomessakin autuaat ja yksinkertaisesti ajattelevat.

      Tämä vastaa minusta nimittäin kristillisten aikojen käsitystä siitä, että osaksemme tullut hyvä on tullut ylempää, Jumalan ansiota.

      Sanoisin mieluummin niin, että huolimatta vastaanhangoitelleesta ja möhlineestäkin hallituksesta olemme pärjänneet hyvin, kiitos Suomen kansalaisten, suomalaisten. Olemme luonteeltamme varovaisia ja etäisyyttä jopa mielellään pitäviä.

      Vaan kovaa meidän kansalaisten piti ensin huutaa, ennen kuin saimme rajoituksia edes lentokentille. Kun muiden maiden rajat olivat jo kiinni, meille tuli suoraan tautipesäkkeestä Lombardiasta parikin konetta päivässä ilman kontrolleja tai vähäisintäkään tarkastusta.

      Kun vertaan meikäläisten käytöstä keskieurooppalaisen siskoni käytökseen, ero on suuri. Saksassa on enemmän rajoituksia kuin Suomessa, mutta silti siellä seurustellaan koko ajan jonkun kanssa, ihmisiä tulee ja menee, ollaan lähekkäin. Siskoni altistui koronalle ja on tänään viimeistä päivää karanteenissa. Hänellä on jo sovittuja tapaamisia liuta listallaan.

      Poista
    2. Minä olen taas sitä mieltä - kun faktat muutetaan mielipiteiksi - että jos meillä olisi Perussuomalaisten johtama hallitus, Suomi olisi katastrofaalisessa tilanteessa tuon epidemian kanssa. Niin järjettömiä tieteenvastaisia teesejä ja salaliittoteorioita he viljelevät. Eivätkä muutenkaan osaa muuta kuin ensin mölytä ja sitten uhriutua.
      Näin on!

      Poista
    3. Paljon mahdollista tämäkin. Täytyy kyllä myöntää, että minulla ei ole tietoa eri puolueiden suhtautumisesta pandemiaan. Sen tiedän, että kokoomus haluaisi pitää bisneksen pyörimässä, kuten hallituskin. Rajoituksia tulee hohtimilla kiskoen, vaikka niitä nyt kipeästi tarvittaisiin, koska osa kansasta on muiden turvallisuudesta piittaamatonta. Nuoret oppivat koronan alussa, että korona koskee vain vanhoja, joilla ei ole niin väliäkään.

      Poista
    4. Noh, enpä ole pistänyt merkille, mitä marxilainen tiede sanoo tämän päivän koronapandemiaan. Täytyypä tutustua "Lenin kirkkaimmmat ajatukset" kirjasarjan kaikkiin kolmeen osaan.

      Poista
    5. Lenin on mennen talven lumia. Emme tarvitse häntä enää. Meillä on nyt Trump. Joka kakkii kannajiensa päälle. (kts. Kemppinen/Naiset/Toipila)

      Poista
    6. kannjiensa = kannattajiensa

      (paitsi samapa tuo. ihan turha korjaus) Latoja

      Poista
    7. Sitä paitsi - Riku Riemukas - marxilaisilla tässä ei mitään sanottavaa ole. Luepa tarkemmin lukion Lyhyt Historia. Tämän vitsauksen todelliset syylliset ovat Hatut! (ruots. Hattpartiet) kun olivat eri mieltä kuin Myssyt (ruots. Mössorna). Ja sitten Kustaa 3nen... ja Arvid Horn... kuten myös everstiluutnantti Fredrik Gyllensvan... Mutta mitäs näistä!

      Poista
    8. Olet Mikis varmasti marxilaisuuden asiantuntijana parempi kuin minä. Nuorena ihmettelin rahankeräysilmoituksia Tansanian hyväksi. Niissä luki, että iso ja lihava bolsevikki on Tansaniassa syönyt lapsen puurokupin tyhjäksi, - lähetä heti rahaa tai bolsu syö sen lapsenkin!

      Poista
    9. Kapitalistisia valheita! Täynnä Laissez-faire maista lässytystä! Tiedä tosiasiat, tiedä! Ja kun tiedät ne, tiedät etteivät tuollaiset lauseet dialektiseen materialismiin kuulu! Tai historialli-dogmaattiseen maanis-depressiseen determinismikään! "hyvää yötä nyt lapsukaiset. ja pitäkää kädet peiton päällä!")

      Poista
  27. Nyt Uudellamaalla ollaan leviämisaiheessa. Viranomaiset ovat jo huolestuneita.
    Täällä covidia on levitetty vähälle aikaa kuntosaleilla, ravintoloissa ja koulujen urheilutapahtumissa.

    Ihme on, jos saamme leviämisen enää estettyä ja tartuntoja kuriin.
    Toivottavasti ihmiset ottavat rajoitukset nyt vakavasti.
    Karmeimmillaan voisi syntyä tilanteita, joissa sairaaloissa tehohoitopaikat täyttyvät, ja ihmisiä alkaa kuolla tehohoidon puutteeseen, heitä, joita hengityskone olisi voinut pelastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on pelottavaa. Minun jouluvieraani asuvat Uudellamaalla, ja jos oikein huonosti käy, sieltä ei ehkä saa matkustaa provinssiin. Siinä tapauksessa joulu on minun osaltani peruttu. Syön yksin kinkun, lanttulooran, tortut ja piparit. En osta enkä koristele kuusta, vaan panen takapihan syreeniin valot. Ja katson piirongin päällä olevia valokuvia ja sytytän kynttilän ja olen hyvin surkeana.

      Poista
  28. Juuri katsoin lehdestä, että uusia koronatapauksia on 461. Tämä lienee ennätys koko koronan aikana.

    Ja nyt on aikuisten harrastustoiminnalle asetettu lappu luukulle - oikein, tartuntoja on aivan liikaa urheilujoukkojen parissa, ja sieltä ne kulkeutuvat kotiin ja perheelle.

    Minä laittaisin kyllä vielä koulut etäopetukseen pariksi viikoksi ja kakarat iltaisin kotiin vaikka opettelemaan kodin siivousta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas kuulin telkusta, että noista melkein puolet on vanhoja Uudenmaan tapauksia, jotka on nyt vain kirjattu.

      Totta puhuen näiden lukujen heittely mediassa häiritsee minua hieman.

      Pitäisi olla vertailukohteita - että montako muuta ikävää tapausta samana ajanjaksona on tapahtunut.

      Luvut voivat johtaa harhaan.

      Poista
    2. Totta, 180 on takautuvia, onneksi. Tämä lohduttaa hieman koronapelkoa.

      Oikeastaan en pelkää niin kauheasti koronaa, vaan nimenomaan tätä kaikkea mikä koronasta seuraa, eristäytyminen, yksinäisyys, kaiken varominen, ystävien ja rakkaitten tapaamattomuus.

      Poista
    3. Minulla on nuha, yskä ja vatsa sekaisin. Koronaa tämä tuskin kuitenkaan on, koska kaikki on kuten normaalisti tähän vuodenaikaan.

      Poista
    4. Yskä johtuu osaltaan myös tupakoimattomuudesta ja tervan hitaasta poistumisesta. Kolme kuukautta jo rikki nössöpojan elämää.

      Poista
    5. Paljon on tavallista yskääkin liikkeellä. Aika matalalla kynnyksellä voisi kuitenkin testissä käydä siellä pääkaupungin kupeessa, näin ainakin täälläkin on sanottu. Itsellänikin on jotain virusta, kurkun kirvelyä ja tuommoista mitä nyt nimenomaan tähän aikaan monella on. Vaan kun ei täällä ole ainokaistakaan tartuntaa ollut, en ole mennyt testiin. Olen käynyt vain parissa liikkeessä täällä, nopeasti. Muutoin ollut aika karanteenissa.

      Poista
    6. Ei kerkke testeihin, kun elämä on täälä kaiken keskipisteessä on niin hektistä. Hesasakin oon kerran käyny, sielä oli mahottoman isoja taloja. Statilaisilla mitään koronaa oo, niil on marlboroa.

      Poista
    7. Tämän nyt raivoavan viruksen (ah, eivät virukset ’raivoa’) pahin anti onkin se että se myllää ihmisten todellisuuden toisenlaiseksi; ei ole enää normaalia kanssakäymistä. Eikä tapahtumia. On niin paljon rajoituksia (joka on oikein), että elämme kuin eläintarhan eläimet. - No, ei se minua haittaa. Ollaan vaan! Ja välillä jos saa heittäytyy uhkarohkeaksi, ei muuta kun potkasee lisää vauhtia keinutuoliin. Ja taas mennään! - Mut jos mä oisin joku 2-kymppinen... niin arvaa rikkosinko noita koronasääntöjä, takuulla rikkosin! Fillari alle vaan vieraisiin! Eikä mitään servettejä nenuliinin tms:n ympärille.

      Ps. Toinen asia mutta tosiasia on että nyt korona-aikana ihmisiä kuolee vähemmän kuin normaalivuosina. Syy on hygieniatietoisuuden ja yleisen varovaisuuden (liikenne, tapaturmat, ym) Valistus on siis purrut. (kuin vesikauhuinen koira, autsch)

      Poista
    8. Statilaisten laulussa HuuHaa toivoo että "kaikki järvet muuttuis Koijärviksi"... Voihan kontsa, mä oon födannut Koijärvellä. Mut jos sä Riku oot vissisti sluutannu föffön draisaamisen, se on himmeen kliffaa! Näin vorsalaisittain.

      Poista
    9. Eikäkö oikeasti Statikaupungissa olen koko ajan käynyt töissä. Pakko mun on, kun olen köyhä ja kuolen muuten nälkään. Käsiä pesen ja desinfioin koko ajan, hengitysestintä käytän toisinaan, muu on Herramme Jumalan, sekä kansainvälisten suuryritysten ja puolueiden nuorisojärjestöjen hallussa.

      Poista
    10. Juu Mikis, vähän menee vöhvöä, elikäs ei lainkaan, - luutannu olen ja breikin kokonaispysyttänyt. Facebookissa olen stadin slangi ryhmässä, toivottavasti en nyt saa kenkää.

      Poista
  29. Nostan huiviani Sinulle Riku! Bravo!
    Käy kuitenkin virustestissä varmuuden vuoksi, niin voit rauhassa sairastaa vilustumistautisi!

    Mikis, pysy vaan kaidalla tiellä ja anna fillarin olla telakalla odottamassa aikaa parempaa!

    Iines kultukka, et ole jouluna yksin! Kyllä me blogikaverisi ollaan kamarissasi virtuaalisesti kanssasi. Nautitaan sitten porukalla joulua blogissasi.🍸🍷🍹🥂🍻
    Menen kyllä lävellä joulua silmäleikkaukseen. Saa nähdä onnistuuko se, että voin lukea ja kirjoittaa sen jälkeen heti kohta.
    🌲

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Kiva tietää, Leonoora. Elän kyllä vahvassa toivossa saada vieraat, sillä tuskin Helsingin seudun rajoja nyt kuitenkaan suljetaan ja tavata voi sellaisten kanssa, jotka myös eristävät itsensä lähes karanteeniin ennen vierailua. Se onnistuu kyllä.

      Tässä on naapurilla ollut juuri silmäleikkaus, hyvin meni ja maailma kirkastui. On kovin tyytyväinen. Vanhemmiten lähes jokaisella on silmissä kaihia. Tätähän Kemppinenkin joskus valitteli.

      Poista
  30. Minua ei haittaa yhtään, viettää hiljainen joulu nyt omassa huushollissa. Viime vuodet on aattoa vietetty kolmentoista juhlijan joukossa sisareni maalaistalossa. Toki lasten ilo on joulunvietossa ollut parasta. Joulupukin vierailu varsinkin on saanut aina riemun ylimmilleen. Ison tuvan lattia on peittynyt revityistä lahjapapereista.
    Perinteisiä joululauluja ja leikkejäkin on aina yhdessä harrastettu.
    Poika muuttaa isompaan asuntoon jouluksi, mutta nyt ei Helsinki-joulu houkuttele viruksen vuoksi.

    Ikimuistoinen ison porukan joulu oli joku vuosi sitten, kun sisareni mies oli rakentanut laavun lähimetsään, jonne sitten vaelsimme koko porukka, mummat ja vaarit, tädit ja sedät sekä koirat joulutulille kuumaa glögiä nautiskelemaan.

    VastaaPoista
  31. Töissä tulevankin joulun olen, ilman suuria lepoja, öitä myöten. Stadin yön pimeydessä ajattelen ihaillen Li Anderssonia, joka jouluruoat syötyään availee isoja lahjapakettejaan, mahdollisesti röyhtäisee, ja loikoilee tyylikkäällä ja kalliilla muotisohvallaan, mahdollisesti skoolaa kallista skumppaa kaikille vähäosaisille ja raskautetuille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riku, ettei vain Liille olisi joululapsi tulossa?

      Poista
    2. No mutta Leonoora, ei minulla pelkoa ruokoista ole.

      Poista
    3. No en eppäile! Ymmärrän pienoisen katkeran vivahteen tuossa kuvauksessasi. Teet ilmeissen tärkeää työtä ja olet ahkera hommissasi, kun joulunakin sinua tarvitaan!
      Nyt minä juon iltakahvini!

      Poista
    4. Eikäkö se oli itsesäälissä piehtaroimista ja hyväosaisten kadehtimista.

      Poista
  32. Kerran keksin pitää ilmaiset arpajaiset. Koriin kirjoitin kirjojen nimiä lappusille, joita porukka sai nostaa silmät ummessa.
    Siten pääsin eroon monista hyllynlämmittäjistä kirjahyllyssäni.
    Hauskuutta riitti siitä, miten osuvia kirjoja nimekkeineen kukin nosti arpakorista.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa edellä kertomani arpajaiset olivat siis isln joulunviettoporukan kirja-arpajaiset.

      Poista
    2. Ei "isin" vaan ison porukan.

      Poista
  33. Olisipa mukava kuulla millaisia ikimuistoisia (tai vähemmän) jouluja olette viettäneet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva haaste, Leonoora, tai meemiksikö tämmöstä sanotaan, en tiedä. Tähän on kiva palata mutta nyt en ehdi, tuli tärkeä tehtävä. ... Ps. Jukka Virtasella on sellainen novelli, jota ikävä kyllä en ole lukenut, jossa poliisi pidättää 'liikaa joululahjoja' jakaneen pukin ja vie sen putkaan. Jossa on 12 muuta yhtä kännissä olevaa joulupukkia... Luulen että ikimuistoinen joulu se lapselle olisi kun näkisi kun ne pukit yks toisensa jälkeen (punainen nuttu maata laahaten ja valkea parta vinossa) sieltä Poliisiasemalta pois kävelisivät...

      Jämsänkoskella kuulema kerran näin kävi, Jukan mukaan.

      Poista
    2. Omat jouluni ovat aina samoin kuvioin, pieniä sukujouluja oman perheen ja lähisuvun kanssa sitten tapanina. Perinteiset kuviot, paitsi että joulukirkko on tipahtanut pois, sitten lapsuusaikojen, jolloin aina aaton kirkko kuului menoihin. Aattoillan ateriointi ja runsaitten lahjojen jako, koti tietysti jouluun koristeltu. Joulumusiikin kuuntelua, kirjojen lukemista, ei sen kummempaa. Itse kaipaan jouluun hieman harrasta pyhää tunnelmaa enemmän kuin iloisia tonttuleikkejä. Kun kuulen aattona klo 12 Sulo Saaritsin Taas kaikki kauniit muistot, on se joulun kaunein ja haikein hetki. Siinä ovat läsnä kaikki poismenneet rakkaat. Eihän joulu olisi mitään ilman muistoja.

      Poista
    3. Nuorempa podin joulutressiä. Piti puleerata koko huusholli tip top ja tietysti kaikki perinteiset tilpehöörit, lavasteet, sen seitsemän sortin ruuat piti itse valmistaa ja tottakai myös kinkku muhi uunissa koko yön.
      Nyt kaiken saa valmiina, jos niin kelpuuttaa.
      Ainut jokavuotinen perinne on jo monien joulujen ajan syödä riisipiuro manteleineen joulurauhan julistuksen aikaan.
      Erityisesti nautin jouluaattoyöstä, kun kaikki ovat menneet nukkumaan, ja jään yksin valvomaan ja nauttimaan vain kynttilöiden valaistessa ihanasta rauhasta ja hiljaisuudesta. Vasta silloin voi tavoittaa nostalgisten joulujen tunnelman, kun vanhempani vielä elivät. Ne olivat ulkoisilta puitteiltaan vaatimattomia, mutta se syvä juhlan tuntu ( milloin isä ei pilannut jouluafiilistä kännäämällä) oli jotakin, mitä enää harvoin tavoittaa. Aika on kullannut muistot, ne sädehtivät mielessä kuin aidot kynttilät tuoksuvadda joulupuussa.

      Poista
    4. Luistan mieluummin joulujynssäyksestä kuin ruoanlaitosta. Imuroin huushollin ja pyyhin pinnat ja siinä se on. Sitten koristelua vain pintaan. Mutta siis ruuat teen itse, toki tortut tietysti valmiista torttutaikinasta, samoin piparit. Kinkun paistan itse, aattoyön se muhii uunissa, samoin laatikot teen itse valmiista soseesta. Tuoksu on tärkeä!

      Mutta siis mihinkään kaappien siivoukseen tai ikkunoiden pesuun en rupea. Yleensä mottoni on: Parempi pöly sängyn alla kuin aivoissa.

      Poista
    5. Tapanina tälläkin puolella maata sai vasta kyläillä ja mennä vaikka "syntiä" harrastamaan tanssiloihin. Paikoin noudatettaneen vielä ko. vanhemmilta perittyjä tapoja, mutta kenties vanhat traditiot ovat katoamassa uusien sukupolvien joulunvietossa. Monet eivät inostu enää kaupalliseta joulusta. Ravintolajoulu lienee coronan aikaan sentään poissuljettu?

      Poista
  34. Saaritsan laulamana tuo mainitsemasi laulu on aina vaikuttava ja muistokkaat tunteet pintaan nostava.

    Yhden ainoan kerran olen ollut tapaninajelulla vanhassa hevosen vetämässä reessä, vaikka välimatka siihen mahdollisuuteen on alle satakilometriä. Sisareni pojan kumppani on todellinen hevosnainen ja hän antoi meille kyytiä pitkin peltoja ja metsänrinteitä. Lumikokkareet vaan lenteli. Mukana oli myös pääkaupunkilainen poikani ja isontädin ihanaiset lapsukaiset. Hauskaa oli ja laulaa loilotettiin mitä yks kaks tuli mieleen. "On ryijyn alla lämmin kun lunta tuiskuttaa ja liinakkomme kiitää ja valkoinen on maa. Kulkuset..."





    VastaaPoista
  35. Hyvin länsi- tai ehkä lounaissuomalainen piirre meidän joulussa on ollut se, että vasta tapanina alkaa ”hurvittelu” ja tavataan ystäviä tai sukulaisia, alkujoulu on sisäänlämpiävän perhekeskeinen. On kiva kun saa pari päivää olla rauhassa kotona ja lukea joulukirjaa vaikka yöpaidassa koko päivän ja syödä herkkuja.

    Tapanina karattiin siskon kanssa kerran Turkuun, hypättiin bussiin ja huristeltiin sata kilometriä. Mentiin Turun palokunnantalolle tansseihin, kun kaikki muut huvipaikat olivat kiinni eikä meillä ollut rahaa mihinkään hienoihin ravintoloihin. Muistan, että hauskaa oli ja mieleen jäi tanssi, White Christmas, jonkun ihanuuden kanssa poski poskea vasten keinuen. Sitten viimeisellä dösällä takaisin kotiin.

    VastaaPoista
  36. Oi Iines, olipa romanttinen päätös joululle Tapanintansseissa!

    Miksis tapansa mukaan pisti pukkihuumoria peliin! Vitsejä joulupukeista sun muista pukeista lienee runsaasti.
    Huvittavimman näköisiä joulupappoja oli varsinkin ennen muinoin. Turkisvuorinen takki oli käännetty nurinpäin. Huopatossut jalassa ja korvaläppäinen karvareuhka päässä sekä suuret nahkarukkaset käsissä. Naamallaan pukilla paperista itse leikattu naamari ja naavaa liimattuna parraksi. Oksasta vuoltu kävelykeppi piti tietysti olla. Mitään punaista ei joulupukin asussa ennen muinoin ollut.

    VastaaPoista
  37. Kiva lukea kuvauksianne.

    Minulla on viimeksi ollut joulu (tai muut juhlapäivät) lapsena. Koko aikuisiän tähän saakka ei meillä ole niitä erikseen vietetty viettämällä. Olemme ainakin yrittäneet noudattaa ajatusta, että jokainen päivä on samanarvoinen, vaikkakin aina erilainen.

    Samanarvoisuus ei ole yleensä onnistunut muuten kuin teoriassa. Erilaisuus on onnistunut ilman minkäänlaista ponnistelua huomattavasti paremmin.

    Väillä aika on tuntunut täyteläiseltä, yöt ja päivät yhteensulaneilta. Täynnä huomionarvoisia hyviä ja kirkkaita hetkiä, melkein onnellisia. Välillä ne ovat olleet haalean harmaita, jopa mustia ja epätoivoisia.

    Päivät ovat olleet näin jälkeenpäin ajatellen pelkkiä välähdyksiä. Viikotkin vilahtaneet ällistyttävän nopeasti. Vuosista ei voi edes puhua. Eikä viikonpäivien nimistä. Joku voi viettää lauantaita samana päivänä kun meillä on jo sunnuntai. Silloin kun useimmilla on sunnuntai, meillä voi olla vasta keskiviikko.
    Mutta perässä tullaan!




    VastaaPoista
  38. Kirjoitat filosofi-Liisu, kuten henkisesti syvälliselle ja viisaalle taiteilijalle sopii.

    Joulun "totuus" herättää minussa toki epäilijän ristiriitaisia ajatuksia.
    Jeesuksen syntymäpäivästä ei olla vieläkään, luulisin, varmoja.

    Joulun esikuvana kerrotaan olleen saturnalia, talvipäivän seisauksen aikaan juhlitut bakkanaalit jossa mässäiltiin, annettiin pikku-lahjoja ja oltiin hyväntahtoisia myös orjille. Yhteiskunnalliset roolit vaihtuivat ja pukeutuminen oli vapaata. Taiteilijat aikojen saatossa ovat maalanneet juhlista lukuisia tauluja ja ilman vaatteitakin taiteilijoiden mielikuvitus on kuvannut juhlijoita.
    Saturnalia oli omistettu maanviljelyksen suojelija saturnukselle. Meillä sadonkorjuu juhla oli Kekri, jonka sittemmin kirkonisät tuomitsivat pakanalliseksi.
    Nykyisin kekriperinteitä on elvytetty paikoin.

    Ilmeistä on, että yhteiskunnallisesti kansanjuhlat yhdistävät ihmisiä. Sosiaalista tilausta niille on mm. yhteenkuuluvuuden lisäksi myös pidenpänä vapaa- ja lepoaikana.
    Ja erityisesti mielikuvien- ja tavaroiden kauppiaille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leonoora, kiitos positiivisesta vastaanotosta jokapäiväisyyden kuvauksestani. Kunnon taiteilijoita olemme täällä kaikki. Voimme huoletta muokata ja vaikuttaa elämäämme kaikissa puitteissa jotka ovat mahdollisia.

      Alimmainen kappale sinun kommenttiasi on aiheellinen ja varteenotettava. Kyllä minäkin kunnioitan joulua ja kaikkia sen hyöty- ja viettotapoja, vaikka niitä ei tarvitse omia itselleen.

      Joulun voi kyllä myös sisäistää, jolloin se ei tarvitse minkäänlaisia ylimääräisiä toimintoja. Joulua voi silloin myös viettää milloin tahansa. Vaikka keskellä kesää. Vuodenajatkin alkavat jo vähitellen muuttaa muotoaan. Minusta se on hyvä asia.

      Poista
  39. Liisu on viisas ihminen.

    Minä puolestani katselin Ivan Puopolon ohjelman totuudesta ja siitä kuinka sataprosenttisella varmuudella totuudeksi määriteltyä on vaikea saavuttaa. Filosofit pohtivat totuutta, topakat informaatikot sen tietävät, kuten tietävät kaiken.

    Tieteellisiä totuuksia koronasta on hyvin olemattoman vähän, koska virus on uusi ja tiede tarvitsee pitkiä aikoja totuuden selvittämiseen.

    Aika monta kirjoitusta olen nähnyt, jossa väitetään vanhuskuolemien nyt kirjattavan koronasta aiheutuneiksi, vaikka on saattanut olla vain loppuhuipentuma kunnon huonontumisessa. En tiedä, varmaan tällaistakin tapahtuu.

    Suomalaiset terveysviranomaiset ovat jonkun kirjoituksen mukaan saaneet koronan hoidosta kehuja, vaikka minulle se on näyttäytynyt pikkulasten kakkaleikeiltä.

    Minulle koronassa yllätys on ollut mm. se, kuinka vähän terveydenhoitoihmiset oikeasti tiesivät virusten tarttumistavoista ja virusten käyttäytymisestä. Tai ainakin tämän yhden. Kyllä niiden ainakin se olisi pitänyt tietää, leviävätkö virukset kuinka herkästi pärskimisellä ja kuinka etäältä. Moninaista ristiriitaista tietoa on ollut. Ja maskit, joita vastaan suomalaiset viranomaiset ja terveydenhoitoarmeija kävi pitkään taistelua, kunnes nyt ne ovat saavuttaneet lähellä pakkoa olevan "täytyy-statuksen".

    Elä ja ompele tässä sitten, sanoi jo isoäitini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riku, saat tuon lauseen: Liisu on viisas ihminen, kuullostamaan hyvin ilmavalta ja kauniilta! Minä sitä ihmettelen.

      Olen usein muutenkin ajatellut kommenttejasi täällä Iineksen valtakunnassa lukiessani ja varsinkin usein viimeiseen lauseeseen kätkettyä huumoria katsellessani, että on tuo Riku salaviisas!

      Poista
  40. WHO julisti jo keväällä, että virus leviää myös ilmassa leijuvista aerosolihiukkasista useiden metrien päästä.

    Ei siis riitä, että pesee vain käsiään, vaan se etäisyys ja maskit ovat oikesti myös tosi tärkeät. Ja ennen kaikkea se, ettei mene niihin jäähalleihin harrastuksiin ja urheilutilaisuuksiin, sillä niissä nyt eniten tartuntoja leviää.

    Aika järkyttävä on Sodankylän tilanne, jossa jäähallilla 300 ihmistä altistui ja nyt on viisi vanhusta kuollut siellä jossakin hoivakodissa. Edesvastuutonta urheilua toisten hengellä. Nyt nuoriso kotiin ja kirja käteen. Kohenisi monen varsin takelteva lukutaitokin hieman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukeminen kannattaa aina! - Häkkinen, Räikkönen ja Selänne eivät lukeneet koskaan ja heistä tulikin vain monimiljonäärejä, eikä kirjastonhoitajia.

      Poista
    2. Lisätään listaan vielä Matti Nykänen ja Ruotsin kuninkaalliset. Onhan noita. Asioilla on puolensa ja puolensa.

      Nuorten lukutaito on kuitenkin entistä takkuilevampaa, kiitos digin. Esimerkkejä kuulee vaikkapa tositv-ohjelmistossa, jos ihmisen eteen isketään paperi, joka pitää lukea ääneen muille. Herkällä korvalla kuulee, että jo yksinkertaisista lauserakenteista eivät läheskään kaikki tahdo selvitä normaalin sujuvasti.

      Poista
    3. Epäilemättä niin. En tiedä omasta kielen taidostani, mutta pahaa minua tekee, kun valtakunnan isoissa aviiseissa jätetään omistuspäätteet käyttämättä. Olen sellaista ajatellut mahdollisena nekrumarmelaatina, Kunta Kinte ei osata.

      Poista
    4. Meikäläisen korvaan ottaa pahasti muuan puheen verbitaivutus: pystyy olla -rakenne. Se tulee stadissa puhuttavasta nuorisokielestä, josta se on levinnyt hyvin laajalle viestimiin. Monenlaiset julkisuuden henkilöt käyttävät sitä, ja minusta tämä kertoo koulutuksen ja sivistyksen arvostuksen laskusta. Ei ole väliä enää sillä, että toimittajakin sanoo väärin, kielen rakenteiden vastaisesti.

      Tämä pitää ymmärtää oikein, sillä en ole kielen suhteen puritanisti. Minusta kieltä voi rikkoa vasta kun osaa kielen, osaa perusrakenteet. Tämä pystyy olla -rakenne kertoo nimenomaan sen, että ei osaa kieltä.

      Poista
    5. Suurin osa Stadin nuorisokielen parjaamisesta palautuu Eritreaan, Kylmäkoskelle tai Sotkamoon. Böndet sen kuuluisan niinkunkin keksivät pätemisen tarpeessaan. Kun näkevät valtavan isoja taloja, niin jotenkin niillä himmenee: "Ei niinku, niinku meijän porstua pysty noin iso olla, eikä ees Kalle Päätalon kirjoist tuu miäleen!"

      Stadin slangi on kaunista kotimaata määkijöiden, sääkijöiden, miekijen ja siekijen molotusten keskeltä.

      Poista
    6. Paljon on myös englannin kielen vaikutusta. Siellähän verbit ovat usein juuri noin perusmuodossaan, kun niitä on parikin peräkkäin.

      Suomessahan tämä olla on verbin perusmuoto, I infinitiivi, ettäs tämänkin tiedätte. Ja se verbin muoto, jota tuohon rakenteeseen kaivataan, on III infinitiivi olemaan, pystyy olemaan. Eihän näin pitkiä ja vaikeita muotoja yksinkertaisesti enää digiaikana hallita. Eikä tarvitsekaan, sanoo diginatiivi.

      Minusta tämä on sääli ja kertoo köyhtymisestä, kaventumisesta. On muuten niin, että muut Euroopan maat rakastavat ja kunnioittavat enemmän omaa äidinkieltään kuin suomalaiset, joista osa on valmis vaihtamaan suomen kielen englanniksi, siis maan viralliseksi kieleksi. Mitä junttiutta! Stadilaismoukat.

      (Olipas muuten hauska valittaa kulttuurin ja kielen rappeutumisesta. Helpotti suuresti. Siitäs saitte englikot.)

      Poista
    7. Riku päräyttää murrenäytteessään aika laajalla haitarilla - siinä on itä- ja länsimurteita sekaisin sulassa sovussa.

      No, sehän on vain hyvä. Sotkamolaisiakin joutaa kyllä höykyttää, sillä muiden kainuulaisten mielestä ne ovat sudeettisavolaisia.

      Toki tunnetuin sotkamolainen on ihan kunnon mies, nimittäin Pylkkäs-Konsta.

      Mitä kieleen tulee, niin sehän todella muuttuu niin nopeasti, että sen huomaa ihmisiässäkin. Ja onko muuten olemassa jokin sääntö, joka määrää minkä verbin kanssa on oltava "olla" ja minkä "olemaan"?

      Meinaan kun esim. lähisukukielessämme virossa ilmaisu "pitää olla" pitääkin olla "peab olema" – eli pitää olemaan!

      Suurin osa on kyllä kuten suomessakin, mutta erojakin löytyy.

      Poista
    8. Niin, tai oikeastaan "pitää oleman" eli ns. pakkoa ilmaiseva intruktiivimuoto.

      Ja unohtaa ei sovi sitä, että virossa maitokin on "piim" ja home on "hallitus" ja pieraista on "pussata".

      On, Tapsa, säännöt siitä, mikä verbi vaatii minkäkin muodon, eli verbin rektiosäännöistä kun etsii, niin löytää montakin listaa. Nämä pitää vain opetella, mutta paljon lukeva oppii ne itsestään.

      Mitä tuohon esimerkkini pystyä-verbiin tulee, se siis vaatii perinteisen kieliopin mukaan pidemmän muodon (olemaan).

      Kielitoimisto on havainnut tietysti tuon kuvaamani nuorisokieli-ilmiön, ja mainitsee sen puhekieliseksi. Nykyäänhän Kielitoimisto ei tuomitse mitään uutta muotoa, vaan toteaa sen vain tulleen käyttöön. Näin on tämänkin muodon kohdalla. Minua se nikotuttaa suuresti. Kyllä Kielitoimisto voisi vähän kieltä ohjaillakin.

      Poista
    9. Nyt juuri ei voi muuten välttyä kuulemasta eri kanavilta Behmin laulua Frida, jossa hänkin rikkoo rektiota näin: ” joku toinen saa sokeana seuraa sua”. Tässä on vähän erilainen ja vielä karkeampi virhe, eli ”seuraa” ei olekaan verbin perusmuoto, joka olisi otettu pidemmän infinitiivimuodon tilalle, vaan siitä perusmuodosta on väännetty vielä lyhyempi muoto, joka lienee Kielitoimistonkin mielestä sentään virhe.

      Toivottavasti ymmärsitte edes jotakin selostuksestani..

      Toisin sanoen verbejä lyhennellään mielivaltaisesti vailla logiikkaa.

      Poista
    10. Kysymykseni onkin, että miten se lista on muodostettu, millä säännöillä?

      Eli mitä eroa on esim. muodoilla "pystyy seuraamaan" ja "täytyy seurata", siis muuta kuin merkitys?

      Tuota väärää seuraa-muotoa näkee nykyään joka paikassa. On siinä varmaan kuitenkin jokin logiikka, en vain tiedä mikä. Tulisiko jotenkin englannin lauseopista?

      PS. Tuo viron "peab olema" siis tarkoittaa suomeksi nimenomaan "pitää olla".

      Poista
    11. Itsekin olen miettinyt englannin vaikutusta noihin kyseisiin verbinmuotoihin. Englannissahan on vastaavassa paikassa juuri verbin perusmuoto, ns. I infinitiivi.

      Poista
  41. Olipas Kemppisellä ajatuksiani potkiva, eteen- tai taaspäin, kirjoitus amerikkalaisten presidenttien vaatimattoman leikkimisestä elämäkerroissaan suunnattoman vallanhimonsa keskellä. Varmaan Kemppinen ajatteli vähän meidänkin presidenttejämme, koska valokuva oli patsaasta, jossa Kekkonen pussailee jonkun veriveljensä kanssa. Keekonenhan arvuutteli kansaa siitä, viitsisikö hän enää presidentiksi ryhtyä, kun kansakin on niin kiittämätönstä. Entäs sitten tämä nykyinen...jonka kuuden vuoden muodonmuutos naisia itkettävästä puolivallattomasta kekkaleesta pyhimykseksi on kirjallisuutemme hienointa tuotosta. Ehkä se alkoi Hiljaisten historiasta, jota lukiessa mikään nenäliinojen määrä ei riittänyt, Victor Hugon Kurjat vaipui sen edessä mitättömyyteensä ja taivaan pyhät enkelit lauloivat kiitosvirttä uuden johtajan synnystä.

    Nytpä kiireesti väsäämään kirjaa, jossa kerrotaan Pekka Haaviston suorittamista poikalasten pelastamisista Etelä-Amerikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä presidenttien aina tarvitse edes leikkiä vaatimatonta, vaan kansa voi joskus haluta vaatimattoman presidentin saadakseen palvoa hänessä kaikkea sitä hyvyyttä, jota kuvittelevat vaatimattomalla olevan.

      Puhun nyt tietysti Obamasta, joka on lähtöisin (saako näin enää sanoa?) rasismia kohtaavasta intersektionaalisesta ryhmästä. Obamahan sai jopa Nobelin, vaikkei ehtinyt tehdä sen eteen mainittavampia urotekoja. Obama-carekin jäi torsoksi.

      Poista
    2. Obama minusta selvisi kohtuullisesti, Nobel oli tottakai liioittelua, mutta tuollaiset palkinnothan ovat aina uslkokultaisia ja usein täysin käsittämättömiä. Maailman parantamiseen uskoakseni olen liian vanha ja kyyninen. Maailman huonontaminen on kuitenkin mahdollista, se oli Trumpin laji.

      Poista
    3. No näinhän se meni. Obama selvisi kolhuitta, ja nyt oli mustien vuoro. Kaikin puolin täytti odotukset pressan ideaalista, ja hypetys oli kovaa Suomessa asti. Minulle kuitenkaan ihonväri ei ole tärkeä eikä erityinen syy nostaa poliitikkoa.

      Uskoni rauhan Nobeliin palautui nyt, kun raivoava lapsi ei saanutkaan Nobelia, vaikka asetelma oli minusta sama kuin Obamalla. Hohdokas ihminen, paljon puhetta ja odotuksia, vähän kuitenkin villoja.

      Poista
    4. Obaman nobel oli Sielunrauhan nobel - viimeinkin pystyttiin hengähtämään helpotuksesta, kun vapaan maailman johtajaksi saatiin muu kuin valkoinen mies.

      Salen alkutaival ei muuten ollut ihan helppo, jos muistatte. Hän meni ihan liian aikaisin puhumaan tolkun ihmisistä – ja sai aikaan raivoa paremmissa piireissä, sillä joko olet meidän puolellamme tai olet persu.

      Mutta Trump se vaan jaksaa. Jos ero ei olisi ollut noin suuri, niin hän olisi varmaan onnistuntkin varastamaan vaalit.

      On se muuten mahdollista vieläkin. Eläkäämme jännityksessä vielä kolme viikkoa.

      Poista
    5. Muistan tämän tolkun ihmisistä nousseen valtavan pöyristyksen aallon kaikkein suvaitsevimmissa sfääreissä. Siitähän taottiin synonyymi sanalle "persu".

      Sauli on kyllä viisas. Tuo termi oli oikeasti hyvä ja ennen kaikkea, se on olemassa kuvaamassa käsittääkseni valtaosaa ajattelevista ihmisistä. Kyllä ihmisen kuuluu osata ajatella järkevästi omilla aivoillaan eikä toimia vain hallelujaakuorona ja kumileimasimena ns. oikeita mielipiteitä tehtaileville tahoille.

      Poista
    6. Kuulostaa huolestuttavalta, jos valtaosa ajattelevista ajattelee samalla tavalla. Ajatteletko sinä valtaosan lailla? Minä en.

      Poista
    7. Riippuu asiasta. ”Tolkun ihmisestä” leivottiin kiivaasti persua, jotta siitä saataisiin väärä asenne maahanmuuttoon.

      Kriittisyys, joka minun käsitykseni mukaan kuuluu älykkään ihmisen työkalupakkiin, haluttiin maahanmuuttoasioissa leimata persuudeksi automaattiasetuksella. Jo varhaiskulttuurin ihminen oli kriittinen, luonnostaan. Se oli henkiinjäännin edellytys.

      On huolestuttavaa, jos jokin yhteiskuntasuuntaus haluaa kieltää kritiikin hulluutena.

      Poista
    8. Että on tolkun ihminen kritiikin yläpuolella?

      Poista
  42. EIlen illalla oli Teemalla amerikkalainen elokuva NAISEN PARHAAT VUODET. Näytetään ensi kertaa Suomessa. Kuuluu maailmanlaajuisiin klassikoihin. Katsoin sen ja ajattelin, että voi kun kaikki näkisivät tämän! Uskon, että se on vielä Areenalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisu, huomasin elokuvan ja luin sen ylistävät arvostelut. Se on katsomislistallani jo yksin Gena Rowlandsin takia. Elokuva vaikuttaa hyvin kiinnostavalta.

      Poista
  43. Avatessani läppärin näkyy siellä uutisotsikoiden lisäksi vähän väliä sensaatiomaista lääkemainontaa. Tyyliin ,mainostetun lääkekuurin jälkeen rammat nousevat pyörätuoleistaan kävelemään. Eilen mainostettiin kuuria joka uudistaa kuulosolut ja puhdistaa korvakäytävän ja kuulolaitteet voi heittää roskiin.
    Luulisi mainonnalla ,varsinkin lääke ja terveysmainonnalla normit ja valvonnan olevan. Onko niin ,että mitä tahansa saa kaupata joka ei ole vahingolliseksi osoitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tämä vielä mitään. Minun koneelleni lävähti hiljakkoin mainos, jossa myytiin uusia huonekaluja uskomattomaan hintaan. Eero Aarnion pallotuolin olisi saanut 39 eurolla ja Stressless-lepotuolin 34 eurolla! Kuvissa alkuperäinen Aarnion tuoli ja laadukas Stressless.

      Itse olen katsellut vitamiinivalmiste VitaePron voimakasta mainostusta. Tuotettahan saa käsittääkseni vain tilaamalla isohkoja eriä jatkuvan tilauksen periaatteella. Mainoksissa vilahtelee varttuneita suomalaisjulkkiksia, jotka ovat tunnettuja pirteydestään, kuten vaikka Pirkko Mannola tai Marion Rung. Mainoksessa annetaan hyvin uskottava kuva pillerin tehoista. Uskokoon ken tahtoo.

      Poista
    2. Nämä mainokset on tehty perussuomalaisille kuka muu niin tyhmä on että ostaisi. Vahingossa on lähetetty teille.

      Poista
    3. Siis ei minulle lähetetä mainoksia esimerkiksi sähköpostiin ollenkaan, lukuunottamatta Finlandia-antikvariaattia, vaan tuo sivu lävähti esiin tutkaillessani netistä huonekaluja. Kyseessä on arvattavasti ulkomainen "verkkomyymälä", huijaussivusto.

      Jos joku on niin tietämätön uuno, että luulee saavansa tuhansien eurojen arvoisen Aarnion uuden pallotuolin 39 eurolla, niin on kyllä ansainnut pienen opetuksen.

      Poista
  44. Autoista kun tuolla ylempänä puhuitte, ja siitä että pitäisi hiilomonojälkeä pienentää - kukin tietysti omin keinoin itsekseen - niin minä sitä sitten pienensin ostamalla uuden Hybridi Toyotan. Nyt kun meihin tutustuin, autoon ja minuun, täytyy sanoa että myös ihastuin! Kiva kosla! Ihana kottura! Se on sillain sähköinen ettei se heti hyrähdä käyntiin, sen bentsiinmoottori siis, oi ei, vaan se alkaa hiipiä äänettömästi eteenpäin... kuin puuma. Mut sit kun vähän painaa kaasupoljinta, se automaattivaihteistoineen syöksyy eteenpäin kuin… kuin gebardi. Ja IFA-kuskit muista Wartburg- tai Ladakuskeista puhumattakaan, jäävät taakse kuin ihmisen ikävä menneisyys. (joka meillä kaikilla on. omamme.)


    Miten paljon automaatiautot pienentävät hiilijalanjälkeä? En osaa sanoa. Mutta jos auto pysyy parkissa, ja minä kotona, konjakkia hieman nautiskellen, ei mitään ikävää yl. tapahdu. Sen olen jo aiemmin pannut merkille.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on tällä hetkellä neljäs Toyota peräkkäin, ja koskaan ei yhteenkään niistä ole tullut mitään vikaa, mikään ei ole pettänyt. Normaalia kulumista tietenkin on ollut, niin kuin vaikka renkaat, akku ja ihan ensimmäiseen vanhana ostettuun Toyotaani pakoputki. Samaan aikaan monen muun ystäväni ns. isoon länsiautoon on tullut monenmoista moottorivikaa. Ehkä parasta on ollutkin Toyotan käyttövarmuus ja talvisinkin käyntiinlähtö laakista.

      Seuraava autoni on hieman isompi hybridi- tai sähkö-Toyota.

      Poista
    2. Osta hybridi! Oi että se on mukava!

      Renkaiden kuluminen (tai kulumattomuus) ei kyllä minkään automerkin vika ole. Kuule! Minäkin tuosta 9,5 vuotta ajamistani Toyotasta jouduin kaksi kertaa vaihtamaan pyyhkijänsulat... ite ne rikki raaputin kun talvella etulasia vasten annoin jäätyä, oma moka. Katsastuksessa aina läpi, ei koskaan mitään huomioita. - Ei edes, että katsastusinsinööri (vähän vaahtoa suupielessä) olisi kysynyt että "paljollako myisit tän koslan mulle..." Että ei nyt sentäs.

      Poista
    3. Enpä ikinä ole ajatellut - saatika tykännyt - että ajaisin automaattivaihteisella autolla. Eihän siinä ole sitä ajamisen iloa, eli... siis... Jaa. Nyt kun olen ajanut 107 kilometriä (ai niin paljon?), en vaihtaisi tätä takaisin vaihdeautoon. Tää on niin paljon 'ketterämpi'.

      Poista
  45. Katsoin osan "Naisen parhaat vuodet" elokuvasta. En saanut siihen samaa otetta kuin sinä, Liisu. Oma vikani. Kun ajattelen mikä siinä minua häiritsi, ajattelen että siinä koko ajan oli liikaa ihmisiä. Ingmar Bergman teki kaiken intiimimmin, usemmassakin leffassaan, ja uskottavammin. - Tosin en katsonut tätä ko. elokuvaa 1/3 osan. Eli kritiikkini on epäasiallista.

    Rikun ja muiden tämän blogin kokijoiden kanssa - luulen niin - olen sitä mieltä että olet fiksu, hyvin fiksu ihminen, Liisu. - Mutta mitäs sille voi? Eipä juuri paljokaan, min elskede.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikis, minäkin sitä fimin alkua aluksi ihmettelin, sen ihmispaljoutta, mutta sen jälkeen en ihmetellyt enää mitään muuta kuin miten luontevasti siinä esiintyjät saivat aikaan todellisuuden tunteen, lapsetkin. Vasta kun filmi loppui, tuntui se kokonaisuutena tavallista suuremmalta ja tavattoman vaikuttavalta.

      Päänäyttelijä, nainen joka eli "parhaita vuosiaan" henkisesti sairaana ja joka yritti kaikkensa kelvatakseen äitinä ja puolisona olemaan täydellinen ja rakastettava. Ja ihme kyllä, sairaudestaan ja oudosta käyttäytymisestään huolimatta lapset ja ulkopuoliset ihmiset pitivät hänestä.
      Mutta aviomies ei selvästi kestänyt kiusallisia tilanteita joita vaimon sairaus aiheutti. Vaimo joutui hoitoon, josta kotiin palanneena ei kelvannut enää miehelleen. Mies kohteli häntä mielestäni tunteettomasti, kuin vierasta, ja vaati häneltä mahdottomia. Lapset ja perheen ulkopuoliset ihmiset sen sijaan käyttäytyivät toisin. Se kohtaus, jossa lapset asettuivat suojelemaan äitiään oli minulle liikaa, tuli itku.

      Monella tavoin tämä elokuva oli minulle elämys. Ymmärrän kyllä aviomiestäkin. Ja se miesjoukko, joka alussa ihmetytti, oli ja on vieläkin mielestäni tarpeellinen. Heistä jokainen häi mieleen yksilönä.
      Hieno elokuva.

      Poista
    2. Häi on tietysti jäi, mutta toivottavasti selontekoni ei harmita sitä, joka ehkä ei ole filmiä vielä katsonut, mutta aikoo katsoa. Se on vielä n. kuukauden nähtävissä.

      Poista
  46. Heräsin yöllä ja ihmettelin. Nauw.
    Opi,
    perusasiat, sillä sinun täytyy astua johtoon.
    Sinun täytyy kompastua johtoon.

    Hyvää huomenta, asukkaat, kylpyhuoneessa on kuumaa vettä.
    Kylpyhuoneessa on kiehuvaa vettä.

    VastaaPoista
  47. Huomenta, tai päivää, oikeastaan. Tänään osui silmiini lehdistä termi "synnytysväkivalta". Nuoret naiset ovat nyt metoo-ajan kivana jälkiseuraamuksena ymmärtäneet kimpaantua värkkinsä näpelöinnistä synnytystilanteessa. Kun lääkäri tai kätilö on työntänyt lupaa kysymättä sormensa pyhään paikkaan.

    Nyt en tiedä, kuinka päin olla. Pöyristys on tässä saavuttanut huippunsa. - Sallitteko, että työnnän käteni pyhimpään ja koetan kääntää lapsen, jottei se tukehdu napanuoraan?

    Kuvitteleekoha nainen maatessaan synnytyspöydällä hikisenä jalat levällään, että synnytyshenkilökunta himoaa hänen turskahtelevaa värkkiään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä huomio Iines, ja hyvä, että tuot tuon "kaamean tutkimusraiskauksen" kaikkien ihmeteltäväksi.

      Poista
    2. Raiskaukseksi tuota taidettiin nimittääkin siinä artikkelissa. Siis, haloo, lääkäri raiskaa raskaana olevan naisen tutkiessaan häntä. Tai gynekologi tutkiessaan naista.

      Mitähän tästä oikeasti pitäisi ajatella? Se on toki selvää, että lääkärin tulee olla mahdollisimman hienotunteinen. Käsittääkseni kyllä lääkärit selostavat nykyään hyvin kaiken, mitä tekevät. Itseäni huvittaa se, että hyvin nuori hammaslääkärinikin selostaa aina jokaisen toimenpiteen ja kyselee ja puhelee koko ajan, niin että itse on vaikea vastata hänelle tutkimusvehkeet suussa.

      Poista
    3. Hei mutta nythän mä hokasin. Hammaslääkäri raiskaa minut oraalisesti porallaan! Mihin voin valittaa? Vaadin korvauksia intimiteettiini kajoamisesta.

      Poista
  48. Moik, moik!
    Nyt pitäisi Toijotan-kauppiaiden lähettää Iinekselle ja Mikolle ko. automerkin kehumisesta jossakin muodossa kiitokset!
    Minuaa on kyyditty ihan ekaksi morrisminillä, jota itsekin ajoin Tuusulan järven jäällä. Sittemmin istuin monen rellu-mallin etupenkillä. Viime vuosikymmenet on foord antanut kyytiä, siinäkin on malli vaihdellut vuisien saatossa.
    Jos olisin käynyt aikanaan autokoulun minkä merkkisen auton olisin halunnut. Alfaromeo ja jaguaari olisi saattanut olla etummaisena.😁 Siis jos pankkitilillä olisi ollut tarvittava pääoma. No, en koskaan käynyt autokoulua. Ei ole kertakaikkiaan ollut minkäänlaista hinkua. Osin siksi, että on kuljettaja ollut aina "palveluksessani" Täytynee ostaa itselleni mökkireissuille hytillinen mopo, jos kahdeksankympin ikää lähenevä kuski ei saa enää milloin ajolupaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta kannatan ajopelejä, jotka saastutraisivat mahdollisimman vähän ja joissa käytettäisiin kierrätykseen ja uusiokäyttöön sopivia materiaaleja.
      Automallillakaan ei ole minulle väliä, sillä pääasia on, että pelillä pääsee luotettavasti sinne minne pitää ja takaisin, tielle jäämättä.
      Ei ole nuo mainitsemani automerkitkään koskaan kesken matkaa temppuilleet.

      Poista
    2. Kun ensi kerran ajoin (autokoulussa) autoa, se hönkäisi minut tienvieren lumivalliin. Kesti kauan ennen kuin päästiin sieltä pois.
      Ehkä siitä syystä en ole koskaan ajanut autoa, vaan auto on aina ajanut minua, sellainen tuntu. Kunnioitan autoja!

      Poista
    3. Kun minä ajoin jännittyneenä ensimmäistä ajokoettani autokoulussa Turussa, auto liikkui kummallisesti nytkähdellen niin että minä ja ajoinssi hytkyimme samaan tahtiin. - Ohoh, miksi tämä näin tekee, huudahdin. - No kun te ajatte sitä, tokaisi inssi ja hylkäsi ajokokeeni.

      Poista
    4. Muutaman kerran olem "kokeillut" millaista autolla ajaminen on. Ensin jääradalla ja kerran hiljaisella korpitiellä (hys). No, opin kyllä sen verran, että tiedän missä virta-avain kaasupoljin, jarru ja kytkin ovat. Vaihteiden vaihtaminen ei sujunut heti aivan kuten vanhalta tekijältä.
      Mopolla olen nuorena likkana kyllä huristellut.

      Poista
  49. Iines, pöyristyttäviä ovat nämä nykynaisten kotkotukset!
    Synnyttäkööt sitten yksin ja ihan ite rakkauden hedelmänsä, jos tuommosia vaativat!
    En ole koskaan ymmärtänyt sitäkään, että jotkut naiset muka huutavat ja kiroavat ukkojaan synnytystuskissaan! Ähä kutti, mitäs ryhdyit muhinoihin, oma vika, hitto vie!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enhän minä kaikkia metoo-pöyristymisiäkään ymmärtänyt. Saati tätä uusinta aaltoa.

      Olisin itse tänä päivänäkin lähinnä kiitollinen siitä, että lääketieteen asiantuntijat hoitavat työnsä turhia estoja tuntematta. Kummallista aikaa elämme. Minä ja minun pimppini, kuten eräs nainen sanoi lehtiuutisessa synnytyksen tiimellyksessä.

      Minä ja minun oikeuteni - onneksi nämä oikeudet nyt asetetaan kyseenalaisiksi jääräpäisille idiooteille pääkaupunkiseuduille.

      Kaikki yleisötapahtumat seis, ja ravintolat rajoituksiin. Hyvä, että Krista Kiuru närkästyi pahanlaisesti Helsingin kaupungin löysäilyistä. Ja Sauli Niinistö ja Sanna Marinkin taisi ryhdistäytyä.

      Poista
  50. Jääräpäisiä idiootteja on nyt joka puolella maata, niin täälläkin. Kauan kestikin, että alueellamme oli vähiten tartuntoja. Nyt ei voi enää kehuskella, sillä virus leviää kiihtyvällä vauhdilla.
    Kiinni vaan kaikki yleisöjä kokoavat tilat.
    Alueellisia ja kotoa poistumiskieltoja pahimmin viruksen saastuttamiin paikkoihin. Ruokaostokset kaupoista kotiinkuljetettuina ym. ym.

    VastaaPoista
  51. Urheilu on ollut, hassua kyllä, nyt kaiketi kaikkein epäterveellisin harrastusmuoto. Suuri osa tartunnoista on tullut joukkuelajeista, kun nuoret urheilutoivot eivät näytä omaavan tarpeellista vastuunkantoa ja yhteishenkeä kilpailuhengen sijaan. Kirja käteen vaihteeksi näille liikkujille. Jospa se lukutaitokin vähän kohenisi.

    VastaaPoista
  52. Ihan suoraan oman koulun terkkarilleko pääsit piippauksia kuuntelemaan vai pitikö mennä työterveyteen?

    Muistan, kuinka ala-asteella oli kunnon luurit ja hyvällä akustiikalla oleva tilava tila. Yläasteella terkkarin tila oli melko ahdas koppi, jonka äänieristys ei muistaakseni ollut paras mahdollinen, ja kuulokkeet olivat melko heppoiset.

    VastaaPoista