Valokuvassa on Tauno, isän veli, Saimin mies, Maijan isä, keravalainen matematiikan lehtori, jonka luokse minut lähetettiin sinä kesänä, kun sain matematiikasta kahdet ehdot, algebrasta ja geometriasta. Lähetettiin, paitsi etten mennyt, en halunnut. Minulla oli hävettäviä muistoja sukulaisten antamista matematiikan tunneista aiemmilta kesiltä, jolloin myös olin saanut matematiikan ehdot, tosin vain yhdet.
Nimittäin kyseessä oli Risto, pikkuserkku, opiskelija Dipolista. Vietimme perheinemme kesälomaa, minä Olgan torpassa ja Risto vanhempineen vuokratorpassa kylän rannassa. Äiti järjesti tunnit, ja Risto tuli Olgan torpalle. Menimme saliin ison pöydän viereen laskemaan. Risto selitti matematiikan ihmeitä ja pani minut laskemaan. Hän katsoi minua kauniilla silmillään ruskean otsakiharan alta ja menin hurmoksiin enkä osannut keskittyä puheeseen. - Älä nyt oo ihan tatti, sanoi Risto, ja minä olin ihan tatti. Kun Risto seuraavan kerran tuli tattia opettamaan, olin rannassa uimassa. Risto seisoi rannalla ja huhusi minua ylös, kohisevien aaltojen yli. Olin kuin en olisi kuullut mitään ja jatkoin uimistani. En kehdannut nousta ylös vedestä kireässä uimapuvussa orastavin tissein. Lilluin vedessä kuuroin korvin niin kauan että Risto lähti pois. Näin pääsin tunneista eroon.
Takaisin Tauno-setään. Löysin nimittäin arkistoista Taunon puolison, Saimin kirjeen äidilleni sen jälkeen, kun olimme äidin kanssa matkustaneet Vilppulaan isän hautajaisiin ja tavanneet siellä useiden vuosien jälkeen koko isän suvun. Olin raskaana tuolloin, Turussa, äiti työelämässä täällä Pikkukaupungissa ja matkaa Vilppulaan oli melkoisesti. Isä oli elänyt viimeiset vuotensa yksin Vilppulan vanhainkodissa ja kuollut siellä keuhkoveritulppaan kirje kädessään. Tuo kirje oli minulta ja kerroin siinä, että hänestä on tulossa isoisä.
Kas tässä alla sisennettynä Saimin kirje. Ei siinä mitään ihmeellistä ole, mutta haluan merkitä sen jonnekin muistiin, joten rasitan sillä teitä, hyvät lukijat. Samalla ihailen vanhanaikaista kirjeiden kirjoittamisen taitoa, katoavaa luonnonvaraa, jota kukaan ei suojele, eivät edes Vihreät. Suojelisivat edes kaunokirjoituksen taidon. Miten paljon historiaa katoaa poisheitettävien tietokoneiden uumeniin. Ilmeisesti historialla ei enää ole väliä.
Lapset ja nuoret eivät osaa enää kirjoittaa kaunoa ja lukemani mukaan jo allekirjoituksen kirjoittaminen on vaikeutunut. Itse annoin vielä 2000-luvulla yhdelle Samille hylätyn aineesta, jonka hän kirjoitti tikkukirjaimilla, siis suuraakkosin eikä käsialalla, kaunolla. Voi olla, että nykykoulussa hänen ei tarvitsisi osata edes tikkukirjaimia, koska hänellä olisi varmaan diagnoosi.
Essu-kulta!
Olisi ollut erittäin mukava nauttia tapaamisestamme, elleivät olosuhteet olisi olleet sellaiset kuin olivat. Sinulla oli vaikea osa, josta selviydyit kauniisti ja rauhallisesti. Nikkiset nyt ilman muuta ”julkiset” osansa osaavat junailla jo senkin perusteella, että isä Akseli oli kasvattanut siihen, että ”pesäänsä ei saanut sontia”. Venäjäksi sanottuna pitää aina olla kulissit. Ainoastaan Aulikki sen aina joskus unohtaa, mutta Kauko tällä kertaa oli oikein malliesimerkki erinomaisista kulisseista. Ei hänelläkään, (jos normaalisti otetaan) niin helppoa olisi pitänyt olla, että hän ei ikinä käynyt velvollisuudesta eikä veljenrakkaudesta A:a katsomassa eikä kahteen kolmeen vuoteen tervehtinyt minua - kun kerran kävi tuntitolkulla haukkumassa pääasiassa minut, mutta sai Taunokin roiman osan asioista, joihin ei ollut perusteita. Suurimman osan tästä sai kantaa tyttäremme Maija, koska minä lähdin vek. Lähdimme sitten pois maanantaina mekin tänne Keravalle. Tauno onkin tämän viikon Lapissa lomalla terveyttään ja kauneuttaan hoitamassa ja minä saan mällehtiä täällä niin kuin haluan.
Minulla on ihan maallistakin asiantynkää, joka koskee sitä perimääsi peltopalstaa. Jos lastesi kanssa aiot joskus siitä luopua, myydä, niin olisin iloinen, jos etusijalle voisit asettaa tyttäreni Maijan. Mutta tämä vain siinä tapauksessa, että siitä aikoisitte luopua. Ihan vieraan siinä olisi hankala olla kaikin puolin. Palstan kokokin on epäkäytännöllinen, mutta kun jokaiselle piti tulla läntti sieltä läntti täältä ja tuoltakin, niin onhan siinä ollut palstoittajilla aikamoinen duuni. Olisin sinulle hyvin kiitollinen, jos et tästä kirjeestäni hiiskuisi muulle Nikkisen sisaruskunnalle, vaan vain omillesi. Toivon ja melkein uskon, että eräänlainen painajainen kohdallasi helpottaa ja turvallisesti saat purjehtia näitä itsenäisiä eläkevuosia kohden, joita minä olen nauttinut jo kohta kymmenen ja jotka jo luonnonpakosta lähestyvät loppuaan niin mielelläni kuin tätä elämää ihan maailmanlaajuisestikin seuraisinkin. Kerro terveiset mukaville tytöillesi miehineen. L:n mies vaikutti mukavalta pojalta ja toivottavasti I:lläkin on kiva oma mies. Omiin vävyihini olen erittäin tyytyväinen ja totean, että nykyajan nuoret miehet antavat naisilleen ihmisen arvon joka on orjan arvoa korkeampi. Sinulle itsellesi vielä lopuksi ennen kaikkea - terveyttä - rauhaa ja iloa!
Sydämellisesti Saimi
(Valokuva valokuvasta: Iines)
Kirjeen kirjoittaja oli sosiaalisihteeri, niin kuin silloin sanottiin, eli Keravan sosiaalitoimen johtaja, käsittääkseni. Tämä oli aikaa, jolloin naisten koulutus ei ollut itsestäänselvää, vaikka sitä jo olikin. Kuten huomaa, Saimi oli reipas nainen, selvästi feministin vikaa, tottunut varmaan näkemään työssään naisten alistamista ja suoranaista nyrkin ja hellan välissä oloa.
VastaaPoistaTuo miesten suku, johon Saimi ja "Essu-kulta", äitini naitiin, oli sovinistista, esimerkiksi Akseli-pappa, johon viitattiin, piti kulissia yllä. Hänellä oli rakastajatar, jonka olemassaolon Alina-mummu, Akselin puoliso, hyvin tiesi ja sieti, kun oli pakko ja kotirouva, miehen passaaja. Lapset pidettiin kurissa ja nuhteessa, eli isäni ja hänen kaksi veljeään ja yksi sisko. Siskoa ei edes koulutettu, veljet vain, opettajan virkoihin. Sisko jätettiin kotiin hoitamaan vanhemmat hautaan.
Vaan kirje on minustakin kaunis. Minulla on tallella myös tuon perheen siskon kirjeitä, joita hän kirjoitti meille, siis tuon, joka hoiti vanhempansa hautaan.
Eipä kukaan taida enää paperikirjeitä kirjoitella. Nettikirjeiden tyyli on lakonisempi.
Kiinnostava postaus ja kiinnostava kirje. Tällainen autenttinen sirpale aitoa historiaa avaa näköaloja aina enemmän kuin kuivakka historiankirja. Tulee tunne, että pääsee hetkeksi paikan päälle ajassa taaksepäin.
VastaaPoistaMieleeni tuli elävästi miten itsekin olen lapsena istunut isän siskojen luona kuuntelemassa aikuisten puheita - tällaisia ne juuri olivat kuin Saimin kirjeessäkin.
Onkos tämä peritty peltopalsta vielä hallussasi vai myyty Maijalle? Kyse ei siis ole mökkipalstastasi?
Kyllä äiti myi sen Saimille, muistaakseni samantien. Tarvittiin rahaa, kun samaan aikaan tuli valtiolta kirje, että Olgan torppa - ainoana siinä kylässä - jätettiin tienoikaisun alle, ja oli rakennettava uusi mökki ylemmäs. Korvaus vanhasta pitkästä punaisesta hirsitorpasta oli naurettavan pieni, ja lainaa oli otettava. Valtion pakkolunastukset Suomessa ovat usein tragedioita lunastettaville.
PoistaSinänsä sääli tuo myynti, sillä meille ei jäänyt mitään sidettä Vilppulaan. En ole käynyt siellä noiden hautajaisten jälkeen.
Sukulaisten kesken on kirjoiteltu, ja se kirjeessä mainittu sisko jätti meillekin siskon kanssa pienen perinnön. Hupaisaa oli tässäkin se, miten Suomen valtion kärttyisä käsi nappasi pienestä summasta merkittävän osan, kun taas siskoni sai osansa Saksaan verovapaasti. Siellä ei siis ole perintöveroa, kuten ei monessa muussakaan sivistysmaassa. Ehkäpä tämä mahdollisesti tuleva oikeistohallitus nyt lakkauttaisi epäoikeudenmukaisen perintöveron Suomestakin.
Nyt on seitsemän poliisia saanut syytteet pahoinpitelyistä sun muista. 2½ vuotta tutkittiin ja pohdittiin, vaikka kuvista selvästi näkyi ja näkyy, että sadistisesta tekemisestä oli kyse.
VastaaPoistaJoo, kyllä, eikä ihme, jos uhreille olisi tullut traumoja siitä sadismista ja myrkyttämisestä. Bussissakaan ei ollut ilmastointia, ja osa nuorista joutui seisomaan koko matkan putkalle. Ja putkassa oli ollut ahdasta ja huono palvelu. Ei kyllä 1 500 euroa per uhri mihinkään riitä. Kunnon korvaukset per istuja! Suomen poliisit ja vartijat ovat fasisteja ja rasisteja.
PoistaSeitsemän poliisia! Sehän on yhtä paljon kuin päiviä viikossa, tähtiä Otavassa, poika Jukolassa ja oikein lotossa.
Poista(Lisäksi seitsemän on valehtelijan luku, mutta se ei liity nyt tähän, sillä poliisi ei valehtele.)
Miksei minua pyydetty todistamaan, sillä kuljin ohi juuri kun ensimmäisiä kannettiin mustaan maijaan (anteeksi etninen omiminen). Touhu oli vetelää kuin makaronivelli ja sadismia oli yhtä paljon kuin ompeluseurassa.
Voihan olla, että katsoin väärää matsia. Olin siis naiseni kanssa Eduskuntatalon puistossa.
Minulle jäi mieleen se, että poliisisedät kysyivät näiltä kivoilta nuorilta, että saako olla suihkaus vai kävelettekö ite pois toiseen paikkaan. Eiväthän ne kävelleet, kermapyllykät. Ja ne, jotka oli jo kertaalleen kannettu syrjemmälle, pluikahtivat takaisin setien kannettaviksi. Ja tätä rataa.
PoistaEihän niillä fasisteilla ollut yhtään huumorintajua, vaikka nuorilla oli kiva istumahappening. Putkasta tuli kivat selfiet ja suihkaavista sadisteista saatiin videoitua todistuaineistoa.
PS Tällä hetkellä en muuten muista, minkä asian puolesta nämä nuoret istuskelivat tällä kertaa. Ilmastonko? Vai Natoa vastaan vai itsenäisyyspäivää, vai mikä olikaan homman nimi?
Noora Mankelle: Mikäs eivät noudata järjestyksenvalvojien käskyjä. Jos kukaan ei missään noudattaisi minkäänlaisia yhteiskunnan sääntöjä, vaan istuskeltaisiin keskellä teitä missä tahansa jääräpäisesti ajamiensa asioiden puolesta, niin onko sekään viisasta käyttäytymistä? Pitäisikö kaikkien ohikulkijoiden osoittaa suosiotaan ja taputtaa ohikulkiessaan. Miksi eivät tee niin? Myös poliisien?
PoistaManke on iloinen, kun poliisisedät joutuivatkin syytteeseen rikoksistaan.
Mitäpä olisit tehnyt itse, jos olisit itse järjestyksenpitäjä? Olisit tietysti mennyt istumaan kapinoitsijoiden joukkoon.
Minun puolestani istuskelkoot missä lystäävät, mutta eteneekö heidän päämääränsä saavuttaminen kaduilla istuskelulla?
Eivätkös juuri tuollaiset välikohtaukset siniasuisten setien kanssa tuo kaivattua huomiota ja näkyvyyttä medioissa, vaikka silmiä jonkun aikaa kirvelisikin.
Ilmaston negatiivisille muutoksille planeetallamme tuskin voimme odottaa kehitystä parempaan lähi vuosikymmeninä.
Rakastetut sodat saastuttavat ja metsäpalot tupruttavat savua ilmaan.
Alueiden kuivumista ei pienen porukan istumisella liikenneväylillä estetä. Eikä rankkasateita, hirmumyrskyjä, tai miljoonakaupunkien liikennettäkään.
Idealismia pitää nuorilla olla ja toivoa.
Jästipää kansalaisetkin, jotka eivät usko ilmastonmuutoksen olevan ihmiskunnan aiheuttamaa, herännevät viimeistään sitten vasta, kun katastrofit kolkuttelevat omalla ovella.
Jotakin korjausliikkeitä ilmastokatastrofin jarruttamiseksi päättäjät ovat yrittäneet saada aikaan, mutta liian hitaita ovat.
Niin kivoja kuin istumisperformanssit voivat kokijoistaan ollakin, ne eivät ole kovin kekseliäitä eivätkä auta asiaa, joka kääntyy itseään vastaan. Samalla kansalaisten myötätunto menee poliisin puolelle, joka on ikävässä välikädessä. Työ pitää hoitaa, mutta sitä ei voi hoitaa, koska asiakkaat mullittelevat tahallaan.
PoistaOlikohan elokapinalaisilla yhtään vaaliehdokasta eduskuntaan hoitamaan ilmaston hätätilaa? Miksi he eivät toimi älyllä? Miksi he eivät perustaneet ilmastopuoluetta ja toimineet asiaa edistävästi?
Veikkaanpa, että meilläkin seuraava performanssi liittyy liimahappeningeihin. Kädet liimataan vappuna Havis Amandan kaulaan tai Mannerheimin ratsastajapatsaaseen tai liimaudutaan Sibelius-monumenttiin, joka värjätään ”verellä”. Tai mennään taidemuseoon Gallen-Kallelan taulun päälle istumaan sukupuuttoon kuoleva naali sylissä.
Tehkäämme kansalaisaloite poliisin toiminnasta vastaavissa tapauksissa, tällainen:
PoistaPoliisi ei puutu mitenkään mielenosoituksiin, performansseihin ja vastaaviin kekkulointeihin. Jos kapinaväki istuu kadulla, katu pannaan poikki ja ihmiset ja julkinen liikenne kulkekoon mistä pääsee niin kauan kuin väki istuu. Jos masokistiväki liimaa itsensä patsaisiin, niin so what, olkoon siinä maailman tappiin, ei kuulu meille. Jos rähinäväki spreijaa muistomerkkejä, niin spreijatkoon. Kaikilta julkista tai yksityistä omaisuutta turmelivilta otetaan nimi ylös ja lasku perään. Alaikäisten laskun maksavat vanhemmat.
Mihin tällä pyrin? Eduskuntaan.
Ääni Tapsalle, juuri näin se on nähtävä. Paitsi ettei mitään laskuja lapsosten vanhemmille, vaan yhteiskunta kustantakoon puhdistukset.
PoistaPoliiseille jokin roti, samoin vartijoille, jotka tappavat viattomia naisia kauppakeskuksissa! Poliisit tehkööt kunniakujan istuksijoille ja tuokoot lisävahvistimet huutosakin kuoronjohtajille. Poliisipäällikkö itse voisi valkoisin liikennehansikkain lyödä rummusta tahtia nuorten iskulauseille ja alempi poliisisto kantakoot virvokkeita ja tyynyjä kapinallisille. Keskijohto voisi sakottaa autoja ja hälytysajoneuvoja, jotka yrittävät tulla lähellekään happeningia. Kaupunki pysähtyköön siksi aikaa, että selfiet saadaan otettua.
Nyt en malta olla esittämättä omaa ennustustani - ja toivetta - uudeksi hallituspohjaksi: kolmen suuren hallitus eli kokoomus, perussuomalaiset ja demarit muodostaisivat sen.
VastaaPoistaTämä olisi demokraattinen vaihtoehto, joka nojaa kansan tahtoon. Samalla se olisi monipuolinen kombo, jonka olisi pakko ottaa huomioon erilaisia lähestymistapoja päätettäviin asioihin. Ja samalla saataisiin päätöksenteosta pois ne puolueet, joille kansa ei antanut tukeaan. Olisi peräti epädemokraattista, että kepu tai rkp olisivat joitain kuninkaantekijöitä.
Tuo olisi vaalivoittajien hallitus, ihan hyvä. Mutta demarit ovat vannoneet, etteivät lähde persujen kanssa samaan hallitukseen.
PoistaLoppujen lopuksi hallitusohjelma tietysti ratkaisee. Itse epäilen sinimustapunan toteutumista. Toisaalta Lindtmanin Antti on ymmärtääksen pragmaatikko.
Sanna Marinin aikaan tuo kolmen suuren hallitus ei olisi käynyt, mutta Antti Lindtman on joustavampi, hän ei ole yhtä lukkiutunut ennakkoasetelmiin ja vasempaan laitaan.
PoistaKaikki puolueet joutuvat kuitenkin tekemään kompromisseja ja tulemaan toisiaan vastaan. Ei ole kansan edun mukaista pitää jääräpäisesti kaikista teeseistään kiinni. Osa niistä on laadittu lähinnä vaaleja varten.
Vaan mielenkiintoista on nähdä se, miten mahdolliselle oikeistohallitukselle on jo luettu madonluvut ja Orpo haukuttu maan rakoon ennen kuin hallitus on edes pystyssä. Hallituksen pikaista kaatumista odotetaan kovasti. Hassua, kun tämä on kansan tahtotila.
Varsinkin Hesarin ja Ylen keskusteluissa annetaan kovasti tilaa oletetulle tulevalle oppositiolle. Samoin kävi aikanaan Sipilälle, joka vieläkin on syyllinen moneen nykyiseen asian tolaan.
Marinin hallituksen puolueet saivat sata paikkaa uuteen eduskuntaan ja yli puolet annetuista äänistä. Ei ole Petterillä helppoa.
PoistaJaapa jaa. No miksi ihmeessä nämä puolueet sitten järjestään kaikki menettivät hallituspaikkansa?
PoistaVasemmisto, vihreät, kepu kokivat jytkytappion. Demarien tähti sammui, kun kansa ei halunnutkaan lisää Sannaa. ?.
No, sosiaalidemokraatti enemmistö taipuu tai kallistuu mieluummin oikealle kuin vasemmalle päätöksissään tiukassa paikassa. Iineksen sinipuna voisi toimia kompromisseilla puolin ja toisin.
PoistaMinä kyllä odotan nyt mieluiten "puhdasta" oikeistohallitusta: Kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja Kd.
Minä haluan nähdä ja kokeehan oikeistohallituksen kannattajatkin siten, miten ihana suosittu "oikeisto" maassamme on. Teot eikä puheet viimekädessä näyttää millaisia vaatteita suosikki keisarihallitsijat kantavat.
Oikeiston vallassa ollessa minua saattaisi alkaa pelottaa se, että oikeisto on hanakka puolustamaan isänmaata.
Sota voisi syttyä herkemmin oikeiston vallassaollessa.
Noora, kyllä minäkin suon mieluiten päätöksenteon nyt puhtaalle oikeistolle, koska se oli kansan selkeä tahto.
PoistaDemarit hävisivät kuitenkin sen verran niukasti muille, että en pidä mahdottomana heidän mukaantuloaan hallitukseen nyt, kun Sanna Marinin jyrkästä ja yksinvaltaisesta poliitiikasta päästiin. Lindtmanilla on varmaan laajempi näkökenttä. Kannatan siis tästä näkökulmasta myös sini-musta-punahallitusta, en sinipunaa, koska pidän Orpoa hivenen liian kilttinä ja mahdollisesti demarien ympäripuhuttavana.
Vielä, Noora, tuosta oikeiston vallankäytöstä. Nimittäin arvelen niin, että maalailut oikeiston ahneudesta ja köyhien ruoskimisesta ovat paljolti peräisin vasemmiston maalaamista populistisista uhkakuvista, joissa ei ole varsinaista perää. Esimerkiksi Orpo on kaiken aikaa painottanut, että koulutuksesta ei leikata. Näiden vaalien populistisin puolue oli Marinin SDP, eikä siitä ole kahta sanaa. Valitttavasti laajat piirit uskoivat tämän propagandan.
PoistaKansa on tietysti oikeassa. Suomessa on kuitenkin päätetty sellaisesta menettelytavasta, että suurin puolue saa ensimmäiseksi yrittää hallituksen muodostamista, presidentin valtuuttamana.
PoistaEllei se onnistu, seuraavana yrittää toiseksi isoin puolue. Tämä on ymmärtääksen käytäntö, vaikkei sitä kai mihinkään ole kirjattu?
Näin ollen demarien vuoro tulisi vasta kolmantena. Lisäksi täytyy muistaa, että presidentti nimittää hallituksen ja sen on nautittava eduskunnan luottamusta.
Jos presidentti syystä tai toisesta kieltäytyisi, niin mitä silloin tehtäisiin? Vihreä vallankumous?
Näin minäkin olen asian ymmärtänyt. Ajattelinkin niin, että Orpo olisi se, joka kutsuisi nuo muut puolueet hallitukseensa, persut ja demsut.
PoistaVaan saapas nähdä, jännittäviä aikoja elämme.
Kun katsoo tuota Taunon kuvaa, niin ihmettelee miten ennen tehtiin paljon parempia potretteja kuin nykyisin. Kyse ei ole vain siitä, että mustavalkoisuus näyttää tyylikkäämmältä kuin värikuva - vaan myös Taunon kuvan rajaus on täydellinen.
VastaaPoistaNykyäänhän rajaus tehdään kai jälkikäteen, mutta eikö se ennen vanhaan tehty linssin läpi jo kuvaa otettaessa? Kysyn, koska en tiedä, kuvittelen vain.
Kuva on otettu alhaalta päin ja Tauno katsoo suoraan sieluuni, arvokkaana ja elävänä. Kuvaako tämä kuva Taunoa oikein, Iines?
Olin juuri passikuvassa ja näytän siinä lähinnä sarjamurhaaja Aino Nykopilta. Kuvaaja ei paljon sihtaillut, käski vain katsoa suoraan itseensä, ja kuva valmistui heti, haalea värikuva.
PoistaEnnen valokuvaajalle mentiin parhaassa puvussa tai valokuvaaja kutsuttiin kotiin kuvaamaan pyhäasuista perhettä, niin kuin minun lapsuudessani jouluna. Valokuvaajat olivat taitavia, taiteilijoita, kun ne nykyään tuppaavat olemaan enemmän valokuvavermeitten myyjiä. Ja totisesti, rajausten ja kontrastien tuli olla valmiina kuvaajan päässä.
Nythän ylivalottuneesta kuvastakin saa ohjelmilla ja suodattimilla kelvollisen. Itse en suodattimia käytä koskaan, vaan lähinnä rajausta ja terävöintiä.
Tauno oli arvokas, mielestään, kuten Saimin kirjeestäkin ehkä voi lukea: herra on Lapissa hoidattamassa itseään ja kauneuttaan. Muistan minäkin Taunon hoidattaneen kovasti itseään, hierojalla ja fysioterapeutilla. Hän kävi ahkerasti mm. niskan venytyksissä, ehkä haluten saada lisää pituutta, aika lyhyt kun oli. Taitava seuramies, viininmaistelija, joka vaati vaimolta täydellistä passausta, vaikka vaimo oli vaativassa virassa. Ei ihme, että Saimi heitti piikin kirjeen lopussa miehiin.
En tiedä miltä vuodelta kuva on, mutta vanha se on. Oma isänihän oli jo aika iäkäs, kun me tytöt synnyimme. Muistan, että meillä vietettiin isän viisikymppisiä, kun olin alle kouluikäinen.
Ajat muuttuvat, ihminen ei.
VastaaPoistaKuvan miehellä on komea lakki, lienee peruukki, jos oikein näen.
Hehee, Ripranie, kyllä Taunolla on oma tukka. Tämän suvun miehillä ei ole ollut pelkoa kaljuuntumisesta, vaan kaikilla veljillä oli erittäin paksu ja luonnonkihara tukka, jonkalaisen minäkin olen isältä perinyt.
PoistaNuorena minulla oli pitkä tukka, ja kun sillä oli taipumus mennä kiharoille, iskin kutrini silityslaudalle ja prässäsin kiharat littuun, piikkisuoriksi kostean liinan alla. Toinen vaihtoehto oli pyöräyttää kutrit märkänä pään ympäri ja kiinnittää ne piukasti soljilla pitkin päänahkaa. Suoraa tuli.
No niin aina, pieleen meni arvaukseni. Pohdin joko tohdin moista kysyäkään, vaan uskaltauduin.
PoistaKuvaa kyllä tarkasti oikein kyttäsin, kun mielestäni tuo hiusraja on klinkkisen näköinen.
Hyvä saada selvyys, etten enää aprikoi.
Aika temppuja olet mennyt tekemään luonnonkiharoihisi. Suoristusrautoja ei tainnut silloin vielä olla
markkinoilla.
Hauska kysymys se oli! Tuo tukka kiinnittää varmasti huomiota, kun se on niin erikoisesti kammattu, suoraan taakse, vaikka on kovin taipuisa.. Yleensähän näin ei tehdä kiharalle tukalle. Tässä voi olla niin, että tukkaa on jollain konstilla hieman suoristettu ja taivutettu taaksepäin.
PoistaEn tiedä suoristusraudoista, mutta arvelen, että niitä taisi olla ennen vanhaan, ennen minun nuoruuttani. En ainakaan muista nähneeni. Mutta siis edelleen en tykkää kiharoista hiuksista, ja ihmettelen, miksi naiset kihartavat hiuksiaan. Suora on kaunein, suora, mutta pöyheä, ei pitkin päätä.
PS Tai sitten on niin, että suoristusraudat tulivat myöhemmin. Olisin varmaan hankkinut.
PoistaHarvalla ihmisellä taitaa olla tukka, johon itse on täysin tyytyväinen. Kihara on liian kihara ja suora on liian suora. Naiset vissiin enemmälti hiuksiaan laittavat.
PoistaSopivasti luonnonkihara olisi minusta oikein passeli. Piikkisuora tukka vaatisi paksuhkon tukan. Kaunis hiusleikkuu on yleensä kaiken a ja o. Pitkät hiukset ovat siinä mielessä armollisemmat, että ne voi sitoa melkein miten vaan. Lyhyttä tukkaa taas puolustellaan sillä, että se on helpompi hoitaa. Tiedä sitä sitten.
Hauskankin kirjoituksen olet taas kirjoittanut. Käsialastaan on hyvä pitää huoli.
Naiset, joilla on suorat hiukset, kiharoittavat niitä papiljoteilla. Naiset, joilla on kiharat hiukset, suoristavat niitä silitysraudalla.
PoistaMiten hitossa kaikkivaltias onkin onnistunut tyrimään näin totaalisesti luomistyössään.
Pitäisiköhän rukousten sijasta alkaa antamaan palautetta?
Papiljotit! Ihanaa, Tapsa, ihanaa! Kai niitä vielä käytetään?
PoistaKyllä minullakin papiljottipussi oli kylpyhuoneessa, sellaisia jättipapiljotteja, jotka eivät tehneet kiharaa, vaan pöyheyttä. Papiljotit kiinnitettiin muovipiikeillä päänahkaan. Jokuset naiset pitivät papiljotteja koko päivän päässään ja kävivät kaupassakin papiljotit päässä, huivi niiden päällä.
Vaan oletteko enää nähneet papiljottipäisiä naisia kaupassa? Nyt kiharretaan käsittääkseni erilaisilla pyöröharjoilla samantien. Vieläkö teiltä, naiset, löytyy papiljotit kotoanne?
Papiljotteja ja paljon erilaisia on toki edelleen myynnissä. Mulla on pampulat vielä jemmassa ja löytyy lämpörullatkin. Harvemmin enää niitä käytän, joskus voin käyttääkin. Enemmän käytän kiharrinta, joka on nopeampi. Sitten, kun käytän. Nyt ei heti muistu mieleeni, milloin olen papiljottipäisiä naisia kaupungilla nähnyt. On siitä vuosia aikaa. Kestävämmän kiharan papiljoteilla saa, kuin millään sähköisillä vempaimilla.
PoistaPapiljottipäisyys taitaa liittyä enemmän siihen aikaan, kun hiusten nopea kuivaaminen ei vielä ollut niin tärkeää ja yleistä. Tukan annettiin kuivua papiljoteissa omia aikojaan, kiireettä tuntikausia, jopa koko päivä, ja jokuset nukkuivatkin papiljotit päässä. Ei ihme, että kiharat sitten kestivätkin.
PoistaNiin, nykyään fööneillä saa tukan kuivaksi halutessaan nopeastikin. Mulla oli öisin papiljotit päässä, ei milloinkaan päivällä. Niinkin oppii kyllä nukkumaan tarvitessa. Kiharat kestivät viikonkin seuraavaan pesuun. Ei millään sähkövempaimilla kiharat kestä, kuin noin päivän. Helpommalla pääsisi nykyäänkin, kun laittaisi yöksi papiljotit.
PoistaTapsa tuossa aiemmin mainitsi luomistyön tekijän tyrimisen. Palautetta en ko. asiasta ole kaikkivaltiaalle antanut, vaikka monesta muusta olenkin antanut iltarukoukseni ohessa. No, huumoria Tapsa viljeli ja mikäs sen mukavampaa aina välillä. Äitini joskus puhui, että kun kylällä ihmeteltiin morsmaikkua, että millainen se on. Morsmaikun äiti pyöräytti tytärtään sanoen, että tämmöinen se on edestä ja tämmöinen se on takaa. Että sil viisii.
PoistaMinulla on lapsuudenystävä, Lili, joka meni nuorna ollessaan papiljotit päässä töihinkin, kun illalla oli treffit. Hän pani läpinäkyvän verkon päähänsä ja se oli silloin normaalia. Mainittakoon, että hän oli erilaisissa vartiointitehtävissä yrityksissä, Uudessakaupungissa. Tumma kaunis nainen, jota yleisesti luultiin romaniksi. Maatalon tyttö hän oli, voimakas ja kovasuinen, ja hirveän miehiinmenevä, jos ilmaisu sallitaan. Se tyyppi, joka karkasi teinixinä aikuisen miehen kanssa Ruotsiin, pyöri siellä raggareiden kanssa, kunnes aikanaan palasi kotiinsa, isoon maataloon, muina naisina. Vaan tukka oli aina laitettuna, ja on edelleen.
PoistaMieluusti minä ottaisin paksut luonnonkiharat hiukset. Isällä ja hänen äidiltään perin ohuet haivenet, mutta äidin ja hänen äitinsä ruskeat silmät.
VastaaPoistaSisko taas peri äidin runsaan hiuskasvuston, mutta mistä lie siniset silmänsä. No, molempien vanhempien ja isovanhempien suvussa esiintyy sinisiä, vihreitä, harmaita sekä ruskeuta näköelimiä.
Papiljoteista puheenollen minulla on isot pussilliset paplareita niin kaupungissa kuin maallakin. Käytän niitä edelleen jos pitää menoloihin tälläytyä ja saada hiirenhäntä suolasuihkeen kera näyttämään tuuheammalta. (Hymyilyttää itseänikin.)
Olen saanut vihdoinkin pituutta haiveniin ja voin sitoa ne ilokseni "hainhampailla" takaraivolle. :)
On tullut nukuttuakin rullst päässä. Kerran olen lähtenyt lenkillekin pää paksuna. Onneksi huppu peitti muijalookin.
Jokaisella on tässäkin asiassa tämänsä. Pehtoorin helmenvalkea tuuheaa kuontalo on "sukuvika" sekin.
Kuin lienee herrojen Mikon Rikun jaTapsan ( Manke ei kuitenkaan kertoisi) pabeljeeraaminen? Vai onko sulkasato jo päästänyt peilin edestä haivenia haromasta?
Poista
PoistaSuolasuihke kuulostaa kannatettavalta luontaistuotteelta, en ole kuullutkaan. Meikäläisen repertuaarissa on muotovaahto ja sitten sellainen hyväntuoksuinen kiinnityssuihke, jolla hiuksiin saa volyymia ja ilmavuutta, paksuuttakin. Ilman muotovaahtoa tukka liimautuu päänahkaan kiinni.
Hauskaa on se, että nuoret miehet käyttävät näitä vaahtoja ja suihkeita estottomasti, samoin meikkejä. Minua se riemastuttaa. Toki kohtuus kaikessa ja meikitön mies se vasta uros onkin. Käsitykseni mukaan myös luonnollisen näköisen nainen tai tyttö on miesten mielestä kaunein. On vain yksi asia, jonka suurin piirtein tuomitsen: silikonipallot rintarauhasissa ja persposkissa. En tuomitse näitä ihmisiä, persoonia, vaan ilmiön.
Piti lukea Nooran juttu viisi kertaa ennen kuin uskoin, että hän kysyy olenko käyttänyt joskus papiljotteja.
PoistaEn helvetissä, eikä ole tullut ikinä mieleenikään. Minun hiusten hoitoni on aina ollut 1) pesu, b) kampaus, c) leikkaus.
Poikkeuksena nuoruuteni hippivuodet, jolloin kasvatin pitkän tukan, jota en leikannut enkä kammannut vuoteen. Korona-aikana annoin myös tukan kasvaa, mutta se oli niin surkea versio nuoruuteni kuontalosta, että leikkautin sen pois heti kun uskaltauduin parturiin.
Nykyään leikkautan hiukseni 3-4 kk välein lyhyeksi. Parta minulla on ollut siitä asti kun se alkoi kasvaa. Aika lyhyt, nuorena punertava, nykyään harmaa. Alun perin kasvatin sen siksi, ettei kapakassa kysyttäisi papereita, nykyään pidän sitä laiskuuttani.
Meikannut en ole ikinä. Tietenkään.
Parturit ja kampaajathan tuntevat termin ”koronatukka”. Minäkin postailin ystävien kesken kuvia koronatukastani, joka valahti melko alas. Ja ystävät lähettivät omat hassut versionsa omista koronatukistaan.
PoistaHarmittaa kun luottokampaajani Pikkukaupunkiin paluusta asti jäi eläkkeelle. Hän tunsi jokaisen pyörtylän päästäni ja tiesi mitä niille tehdään, vaikken olisi sanaakaan sanonut. Nyt on uusi kampaaja, entinen oppilaani Kaisa, oikein lupaava tapaus. Ei kyllä vielä tunne pyörtylöitäni ja se näkyy korvantauksen lievänä hapsotuksena.
Ei hiuksettomuudessakaan ole mitään arvosteltavaa. Sehän tuo särmää ja väittävät, että seksikkyyttäkin habitukseen.
VastaaPoistaVaan edelleenkään en ottaisi tatuointeja ja lävistyksiä mihinkään kehonosan orvasketeen. En edelleenkään ymmärrä mikä niissä on kiehtoo. Ymmärrän sen, että ihminen on laumaorientoitunut ja matkiminen kuuluu olennaisena osana laumakäyttäytymiseen.
Kaljujahan näkee, ja mikäs siinä, kallot ovat mielenkiintoisia. Tosin ihan täyskalju on hieman pelottava, kun siinä on ne aivot ihan alla, ja usein näkyy verisuonia. Kun tuijottaa sinistä suonta, miettii automaattisesti, että se voi poksahtaa. Jos valita saa, minulle karvainen mies ja vaikka täysparta. Minua onkin siunattu parrallisilla miehillä, silloin kun onni osakseni on tullut. Vaan tärkeintähän on, mitä siellä karvojen alla on.
PoistaPidin pitkään selvänä, etten kaljuuntuisi, kun tukka pysyi isänkin päässä, samoin muiden sukulaisten.
PoistaJoskus keski-iässä noteerasin, että hiusraja nousi otsalta hiljalleen korkeammalle. Nykyään se on jo aika korkealla, mutta ei sentään niin korkealla kuin Halla-Jussilla.
Oikeastaan en välitä koko asiasta.
Korkea otsahan on korkean älyn merkki. Matalaotsaisuus on aika ikävä piirre ihmisessä.
PoistaPitkä nenä on uteliaisuuden merkki ja paksut huulet tarkoittavat aistillista ihmistä. Pieni leuka tarkoittaa tahdottomuutta, ja paksut posket elämästä nauttimista. Vai mitä?
Noora ihmettelee mistä hänen siskonsa sai siniset silmät kun muilla ei ole. Postelijoonilta.
Poistaon-sana jäi ihan "ykkinään" seikkailemaan edellisessa onoran kommentissa. Näkyy olevan muitakin näppäinten ohilyöntejä kun rupeaa omaa tekstiä tarkemmin vasta "julkaise" näpäytyksen jälkeen tarkistelemaan.
VastaaPoistaTunistaapahan rustaajan. :)
Anonyymi eli Noora Noorukainen, virheitä tulee, kun kirjoittaa innostuneen nopeasti. Minä joudun lähes jokaisen kommenttini korjaamaan, jos virheetöntä haluan. Blogiemännällehän se on helppoa. Ihmettwlwn vain sitä, että jokuset kirjoittavat aina virheetöntä tekstiä. Itselläni on näössäkin korjaamista. Lohdutan itseäni sillä, että puolijumala Kemppinenkin tekee melkoisesti lyöntivirheitä eikä edes korjaa niitä. Suon ne hänelle, kuten kaikille muillekin, vain itselleni en suo.
PoistaTämän ylläolevani jätän malliksi tähän. Siihen tuli aidosti tyypillinen virhe, e:n tilalle lähellä oleva w.
PoistaLukaisen yleensä kirjoittamani ennen lähetystä ja korjaan huomaamani kirjoitusvirheet. Pedantti kun olen.
PoistaOlen kirjoittanut elämässäni niin paljon, että tällainen asiallinen tyyli syntyy luonnostaan. Koska haluan nimenomaan keskustella, minulla ei yleensä ole tarvetta kekkuloida kielellä.
Tyylittely, matkinen ja rienaus ovat sitten asia erikseen.
Vaan kun on yleensä innoissaan kommentoidessaan, ja vähän puhkuukin, ei aina huomaa lyöntivirheitään. Korjaan yleensä siis vasta kun luen julkaisemani kommentin ja huomaan siinä virheen. Noora kirjoittaa sydänverellään puhkuen, arvaan, vähän niin kuin meikäläinenkin, mutta vielä aidommin, tulisemmin.
PoistaKai kurjimpia ovat ne varsinaiset virheet, kielivirheet, jotka johtuvat tietämättömyydestä. Harvoin sellaisia olen näissä kommenteissa huomannut, tahallista tyylittelyä tai leikittelyä lukuunottamatta.
Partaukkeleista tykkään. Nuoret rusoposkipojat olkoot ilman leukakarvoja. "Miehen ikään" ehtineille sopii miun silmiin paremmin parta. Miksi muuten evoluutio on parrankasvun miehille edelleen jättänyt? Ruokaliinaksiko? Vai pelokkeeksi?
PoistaSillehän ei mitään voi, jos parta ei kasva tai sitä ei osaa tai halua hoitaa.
Poninhäntä on ok :))), siis
miestenkin hiuksissa, mutta myös hyvin leikattu tukka voi korostaa persoonallisia piirteitä ja sitä " mieheyttäkin".
Kaipa ihmisolennon karvankasvu on evolutionääristä perintöä heimolaisiltamme. simpansseilta ja apinoilta, kaiken maailman marakateilta. Vaan emnehän me enää karvoja tarvitse muuta kuin pään päälle koristeeksi, suvunjatkumon vuoksi houkuttelemaan herhiläisiä tykömme. Alapäät on jo tehtailtu iättömiksi.
PoistaGooglettamalla näkyy löytyvän miesten parta-asiaa yllin kylkin. Darwinin mukaan parta mukamas miellyttää ja kiihottaa naaraspuolisia!
PoistaVaan ilmeisesti ei kaikkia naisia kuitenkaan.
Eipä ihme kun biologisia sukupuolten eroja ja merkkejä ulkoisesti on olemassa.
Harvemmin tapaa naisia, joilla on kunnon parta.
Kylällä asuu eräs nainen, jolla hentokarvainen parta kasvaa leuan ympärillä, eikä hän edes aja sitä kovinkaan usein, vaikka helppokäyttöisiä koneita on olemassa.
Hirsutismista ei itsellä ole kokemusta, sillä edes viiksien aihioitakaan ei ilmesty ylähuulen ylle.
Testosteroonilla on miesten parrankehitykseen osuutensa, mutta hormonilisä ei mukamas kiihdytä leukaperien karvoittumista.
Iines, tuo alapaan karvattomuus, mistäköhän aivoituksista sekin muoti nykyisin viestinee?
VastaaPoistaMitä luontoäiti ajatteli jättäessän haaroväliin karvat? Hygieenisyyttä, suojausta ja lämpöä esim? En jaksa kysyä asiaa googlelta.
En minäkään tiedä, mutta arvelen, että se on ollut metsäisinä aikoina vaatteettomissa kulttuureissa suoja sisään mönkiviä hämähäkkejä ja muita öttiäisiä vastaan.. Ja ehkä lämmittämäänkin.
PoistaMiehillähän muistaakseni karvoitusta on lähinnä peräpuolella. ?
PoistaHymiö. Sen verran olen " naked attractiota " nähnyt, että ukotkin ajelee nykyään alapeitteensä ja ottavat karmeita lävistyksiä sukuelimiinsä.
PoistaEnpä lähtisi treffeille mukaan ihme killuttimilla vehkeittensä koristelijoitten kanssa. Äärimmäistä narsismia minusta "koristella" alapäätään.
Enkä voi sietää tatuointejakaan.
Ei hävyt lävistyksistä kaunistu kummallakaan sukupuolella. Eikä nahka mustetta ihon alle tökkimällä. Sadomasokistisuus lienee in "tietyn poppoon kehitystasolla".
Karvaton aikakausimuoti alapäässä kertonee kaipuusta lapsuuteen ja viattomuuteen, vai jostakin muusta?
Pelätäänkö satiaisia tai muita ötököitä ja ihottumia enemmän, jotka voivat muhia karvoituksen alla? Vai haluavatko normiaikuiset leikkiä pedofiileja?
Olen itsekin miettinyt, miksi ihmisen alapään tulee nykyään olla karvaton. Miksi luontainen karvapeite inhotuttaa monia?
PoistaAlapää on tietysti jokaisen oma asia eikä se ihmistä muuta toiseksi. Vaan kaikkein hauskin lukemani juttu on ollut peräaukon valkaisu. Pitäisikö mennä operaatioon?
PS Meikäläinen ihmettelee monia asioita, jotka nyt ovat selviöitä nuorille naisille. Esimerkiksi stringit ovat minusta epämukavat, kireä hankaava naru herkässä vaossa ja posket paljaina. Kyllä mummonkalsarit voittavat mukavuudessa mennen tullen. Nimimerkillä "Raappahousut kunniaan"
PoistaOtsikko postauksessasi on "Älä nyt oo ihan tatti".
PoistaMinulle voisi sanoa niin, jos tokaisu tarkoittaa "viime syksyyn ajatusmaailmaltaan jäänyttä. :)
Aika aikaa kutakin. Buleeratkoot ja koristelkoot vehkeitään muut mielin määrin, minä en moisia tarvitse tai käyttäisi. Ja puuvillaiset mummon pöksyt on seksikkäimmät!
Hah, pitäiskö kysyä tykö tulevilta höpöttäjiltä ensimmäiseksi, että mitäpä ylimääräistä sinulla on alapäässä. Jos sinne kuulumattomia renkaita lävistyksiä tai muuta luonnotonta on, eikun " nalli jättää heti kalliolle, tai siis se tunkeilija.
Vaan äsken jo nokkosperhonen hurahti pihalla ohitseni.
Kuovit huutavat kylän pelloilla. Lokki nähty jo lammella. Sitruunaperhonenkin kävi tervehtimässä joku päivä sitten.
On kärpäsiä aurinkoisella seinustalla, on itikoita varjossa ja yksi mehiläinenkin näyttäytyi pihalla.
Lunta on pihapiirissä vielä liikaa ja vesistöissä jäätä.
Vappuna tuskin tarkenee kukkamekosssa ja nailoneissa näillä leveys- ja korkeusasteilla.
Lopetan raporttini toistaiseksi tähän.
Nokkosperhosia olen jo nähnyt, samaten neitoperhon ja eilen näin tumman ja kauniin suruvaipankin. Peipposia on kuvattu ja töyhtöhyyppiä ja joutsenia ja erilaisia lokkeja. Valkovuokko kukkii lehtometsässä, samaten kevätlinnunsilmä ja takapihallani kukkii jo istutettuja sipulikukkia. Orvokit ja narsissit menevät jo ulkona ruukuissa. Kyllä tämä on jo kunnon kevättä.
PoistaRenkaanvaihto ja määräaikaishuolto odottaa ensi viikolla.
Muistan kun lapsena katselin dokumenttia jostakin viidakosta, jossa oli eri tavoin lävistettyjä ja huulensa valtaviksi venyttäneitä alkuasukkaita - ja ajattelin, että onneksi nuo alkukantaiset raa'at ajat ovat ohi.
PoistaVähänpä tiesin.
Vähänpä tiesit, Tapsa, mutta perin tavallinen tilanne. Ainahan sitä luulee, että tarpeettomista hullutuksista kehityttäisiin pois. No ei kehitytä aina.
PoistaNyt valkaistaan siis peräaukkoja, venytetään korvalehtiä valtavilla renkailla ja tatuoidaan jopa kasvoja. Nämä mainitut toimet taitavat olla ikuisia, niitä ei helpolla voi peruuttaa. Eihän näitä tässä moralisoida, kunhan kummastellaan ihmisen hölmöyttä.
Vaan hupaisaa on se voihke, joka on noussut historioija Teemu Keskisarjan ilmoituksesta, ettei koskaan imuroi, kokkaa tai laita ruokaa kotona.
VastaaPoistaTästähän mm. kansanedustaja Veera Honkasalo löi kantapäät yhteen ja kiirehti tuomitsemaan sovistisen mieskuvan. Oikeastihan se meni kuitenkin niin, että Keskisarja teki vaimon ilmoituksen mukaan puolet kotitöistä, mutta vastuut oli jaettu taipumusten ja mieltymysten mukaan, ei kirveellä kahtia. Teemu hoiti mm. lapset ja koirat ja teki pihatyöt ja rakennushommat, koska oli hyvä niissä.
Mielekäs jako minusta. Veera Honkasalo voisi Keskisarjan haukkumisen sijaan haukkua ne miehet, jotka eri uskonnollisissa ryhmissä alistavat vaimonsa huntujen alle kotiorjiksi. Siellä se sovinismi kukkii, ei Keskisarjoilla. Vaan ei Honkasalo koskaan tästä puhu.
Tämä Teemu on uskonnollinen mies.
PoistaNiinpä, nimittäin viitisen vuotta sitten Teemu Keskisarja päätti liittyä kirkkoon. Hän ymmärsi historiaa tutkittuaan, että kristinusko on parasta, mitä tälle maalle on tapahtunut. Sen varaan on rakentunut kulttuuri, koulutus, demokratia ja tasa-arvo.
PoistaTaustaksi mainittakoon, että Teemu Keskisarjan vanhemmat olivat kommunisteja eivätkä kastattaneet ketään seitsemästä lapsestaan. Myöhemmin äiti ja jotkut sisaruksista ovat liittyneet kirkkoon.
Keskisarjan mielestä kirkosta eroaminen ei osoita minkäänlaista rohkeutta, liittyminen sen sijaan osoittaa.
Hän sanoo, että Suomen kansa tarvitsee sata vuotta ateismia ja islamia, ennen kuin Jumalan sana alkaa taas kiinnostaa.
– Mitä vähemmän turvataan kristinuskoon, sitä enemmän on masennusta ja ahdistusta. Usko on Suomen historian paras mielenterveyspalvelu, ja paloviina tulee toisena, sanoo Keskisarja lehtiartikkelissa Kirkko ja kaupunki -lehdessä.
Mielenterveyspalvelun osuudesta ajattelen itse niin, että riippuu tapauksesta. Uskoon tuleminen voi olla merkki myös mielenterveyden horjumisesta.
PoistaHistoroitsija tietää, että maallisen hallinnon ohella kirkollinen hallinto oli jopa vahvempi tekijä ennen muinoin. Useat merkkimiehemme Agricolaa myöten olivat myös kirkon miehiä.
PoistaKieltämättä Keskisarjassa on saarnaajan vikaa, puhenuotista alkaen ja kärjistyksiin asti.
Vaikka olen itse kirkosta eronnutkin, ymmärrän Keskisarjan ratkaisun hänen taustansa takia. Meillä ei oltu uskonnollisia, maltillinen demariperhe, mutta minä olin kiinnostunut uskoista - ja harkitsin puolivakavissani jopa pappeutta. Mutta sitten salaopit veivät mennessään.
Nykyään lähestyn olemassaolon ihmettä kosmologian kautta. Siellä niitä ihmeitä riittääkin.
Oma suhteutumiseni uskontoon on hieman samanlainen kuin Keskisarjan. Näen kristinuskon historiallisen merkityksen sivistyksen, tasa-arvon ja jopa tieteellisen tutkimuksen perustana. Ilman uskonnollisia tekstejä ja niiden ylöskirjausta, tulkintaa ja välitystä kansalle meillä ei olisi kirjoitettua kulttuuria, ei koko sivistyskulttuuria, joka pohjaa kaiken ihmiselämän kunnioittamiseen.
PoistaEn usko, että on edes tärkeää tietää, uskovatko uskovat oikeasti Raamatun tarinoita todeksi. Riittää kun uskoo uskovansa. Jokainen järki-ihminen tietää tarinat sepitetyiksi jonkin ohuen totuusäikeen ympärille. Eiväthän muutkaan aatteet ja menetelmät ole totta, vaan pelkkiä ajatusrakennelmia.
Saatamme hokea jotain mantraa ja koettaa sitä kautta saattaa mielemme tasapainoon ja onneen. Se on tärkeää, että uskoo uskoon, ei totuuteen, sillä ei totuutta voi rakastaa. Totuus on aina myös raaka.
Länsimainen kulttuuri sen sijaan nojaa vahvasti antiikkiin ja eritoten hellenismiin.
PoistaTässä ei taida nyt olla kyse koko sivistyskulttuurin syntyhistoriasta, joka ulottuu ties minne Mesopotamiaan, vaan yksinkertaisesti opillisen sivistyksen, kirjoitus- ja lukutaidon tulosta Suomeen, keskelle pakana-aikaa. Se oli kristinusko, joka toi meille tämän kulttuurin. Siitä ei ole kahta sanaa.
PoistaMuuallakin maailmassa nimenomaan uskonnot loivat tarpeen ja kyvyn levittää sivistystä, kun asiat ylöskirjattiin opuksiin. Toisaalta sitten sivistys laajeni niin, että uskontoja voitiin myös kyseenalaistaa ja epäillä ja vertaila toisiinsa.
Illan surulliset uutiset: Jäötiköiden sulamista ei voi enää mukamas estää.
VastaaPoistaJa jo vauvat viedään enenevässä määrin päiväkotien tungoksiin, meluun ja vaihtuvien hoitajien vastuulle.
Mikä näitä pienokaisensa heitteille jättäjiä vaivaa? Vauva kokee turvattomuutta ilman tuttua ja turvallista, rakastavaa huolenpitoa.
Haastateltu ammattikasvattaja, varoitti, että liian pienen lapsen vieminen tulee vielä yhteiskunnalle kalliiksi.
Lasten kärsimyjsiä ei voi edes rahassa mitata.
Ounastelin jo vuosia sitten Keskisarjan poliittisia mieltymyksiä .Näin hänet esiintymässä eri kirjallisuustapahtumissa livenä.
Hänen mielipiteensä kun olivat oudon ristiriitaisia.
No selvisihän se, että hänen tietynlainen anarkisuus ja ärhäkkyys löysivät persuista majapaikan, vaIkka tuskinpa hän sitoutuu täysillä mihinkään puoluekuriin.
Että en voi sietää "feminististä" päällepäsmäriyttä kuten esimerkkisi Honkasalosta kertoo. Ne hyppii nenille, vaikka eivät mitään lopulta asioista tiedä. Näen, en punaista, vaan sateenkaaren seisemiä värejä näiden feministipäsmäreiden vouhkaamisesta. Kierrän ne mahdollisimman kaukaa, jos pystyn.
Noora veteleekin laajalla haitarilla - jäätiköiden sulamisista pikkulapsiin päiväkodeissa.
PoistaLuulenpa, että suurimpana syynä alle 2-vuotiaiden vientiin päiväkotiin on mamman meno töihin. Suomalaisäideillä ei ole varaa jäädä kotiin.
Näin se oli minunkin kohdalla, yksinhuoltaja kun olin. Sydäntä särki jättää itkevä lapsi päiväkotiin. Tiesin ja koin, että se on noin pienelle ihmiselle tragedia.
PoistaOtinkin sitten tuskissani lapsen samantien pois päiväkodista ja sain hänelle perhepäiväkotipaikan. Kun kävin tutustumassa hoitajan kotiin, siellä on niin piinttynyt ja ummehtunut tupakan tuoksu, että peruutin paikan samantien. Palasimme alkuperäiseen päiväkotiin ja sieltä se laitostaival sitten alkoi ja kesti kouluunmenoon asti. Tosin hain lapsen aina suoraan koulusta päästyäni, eli hän ei ollut ihan täyttä päivää vaikka maksoi täyden maksun. Ja vapaapäivinäni lapsi oli tietenkin kotona.
En peukuta ollenkaan sitä rajatonta mallia, jossa lapsi viedään hoitoon, vaikka vanhemmat olisivat kotona, eivät siis työssä. Kyllä nykyiset päiväkodit ovat joskus laitoksia, jonne lapset vain säilötään päivän ajaksi. Vauvojen vanhemmalle pitäisi maksaa kotihoito aina kolmi-kaksivuotiaaksi saakka.
Outoa että tkommentti kertautuj jo toistamiseen.
VastaaPoistaHuomaan, että kommenttisi kertautuvat herkästi, Noora, Ei silti huolta, poistan toisen aina automaattisesti.
PoistaJäätiköiden sulaminen tuntuu lohduttomalta. Mitä voi pieni Suomi tässä asiassa tehdä, kun isommat eivät näytä mallia? Nyt pelastetaan maailma ja omatunto keräämällä pihdeillä roskia luonnosta. Täällä Pikkukaupungissa näkee eniten nuorison jättämiä juomatölkkejä ja kioskimässyjen kääreitä jopa rauhoitetulla luontoalueella. Kuka opettaisi nuorille yksinkertaista omien jätösten korjaamista?
PoistaTiedän tapauksia, joissa nuori elää kotona lattiaelämää, riisuu vaatteensa lattialle ja panee tavaroitaan lattialle. Miten tällainen nuori osaisi pitää luonnon puhtaana, kun oma huone on kuin hamstraajan koti? Miksi nuoria ei oikeasti aina enää kasvateta ja opeteta perustavoille? Ei kurissa ja nuhteessa ole mitään pahaa.
Lasten ja nuorten kasvatuksessa kylmä tunteettomuus, mutta myös vapaamielisyys, välinpitämättömyys, ja kurittomuus johtaa ennen pitkää nuorison barbariaan, julmuus, raakuus, karkeus, ja sivistymttömyys ja törkeä, muista piittaamattomaan käytös yleistyy.
VastaaPoistaVaikea-asteinen narsismi sen kun lisääntyy.
Narsismi on vakava luonnehäiriö, joka pohjaa hyvin varhaiseen vauvan ja äidin (yleensä) symbioottisen suhteen vikatilaan, sanovat asiantuntijat. Ehkä kaikenlaisten poikkeustilojen lisääntynyt diagnosointi on tuonut narsismia entistä enemmän esiin.
PoistaSen sijaan piittaamaton itsekkyys on lisääntynyt selkeästi. Ilman rajoja kasvaminen lisää lapsen häiriökäyttäytymistä ja käsitystä oman egon kaikkivoipaisuudesta. Se on aina ympäristöä tuhoavaa.
Onneksi nykyään ymmärretään jo se, että rajattomuus luo lapselle turvattoman tilan, jossa hän, pieni ihmisen alku, on yksin vastuussa asioista, joita ei ole psyykkisesti kypsä vielä käsittelemään ja tekemään päätöksiä. Rajat antavat lapselle tilaa olla vapaa lapsi turvallisen aikuisen huomassa. Se on lapsen oikeus, jota ei saisi häneltä ottaa pois.
Mitä eroa kielessäsi on rajalla ja kurilla?
PoistaTäältä kannon nokasta arveltuna raja on pyykki, jonka minä lapselle asetan: perheen yhteinen ateria on silloin kun vanhempi sen määrää ja kuri on se, että noudatan ja toteutan asettamiani rajoja, vaikka Veetimussukka söisi mieluummin tikkarin. Pakko ei ole syödä, mutta pöytään tullaan ja jos ei kelpaa, tilalle ei saa sipsipussia eikä voikkukeipää. On selvää, että ruoat tehdään syömäkelpoisiksi ja ravitseviksi, usein perheen toiveiden mukaan.
PoistaVoikkuleipää piti kannon nokassa kirjoittamani.
PoistaTäydennän vielä kurin käsitettä. Minulle vanhempana kuri ei ole sitä, että lapsi tottelee vaan sitä, että minä pysyn lapselle asettamisani rajoissa, parhaani mukaan, minulla on vastuu, ei lapsella. Usein olisi helpompaa antaa periksi lapsen itkupotkuraivarille ja ajatella, ettei vaan pahoita lapsen mieltä. Tämä antaa kuitenkin lapselle väärät signaalit siitä, miten yhteiskunta toimii, se on karhunpalvelus lapselle. Viimeistään koulussa rajat tulevat vastaan, pahoittui lapsen mieli tai ei. Mitä enemmän luokassa on täysin rajattomia lapsia, sitä enemmän häiriintyy kaikkien yhteinen oppiminen.
Pienellä lapsi ei vielä ole kokemusta siitä miten välttää vaaratilanteet ja onnettomuudet. Rajoja tarvitaan nim.om. lapsen turvallisuuden vuoksi.
VastaaPoistaLapsen kehittyessä tulevat mukaan tutuiksi yksilön rajat kanssaihmisten kanssa kuin yhteiskunnassa toimiessa.
Kulttuurilliset rajat sitovat niin aikuisia kuin lapsiakin.
Kuria on useimman laatuisia. On mm. puoluekuria ja eläimiin kohdistuvaa kuritusta.
Muualla maailmassa naisten ja lapsienkaan kurittaminen ei edelleenkään ole harvinaista. Pahimmillaan tiukalla kurilla nujerretaan yksilön oma tahto.
Lempeästi lasta ohjaamalla pois vaaratilanteista olen aikoinaan pärjännyt. Lapsihan oppii aikuisia ja sisaruksia matkimalla.
Käyttäytymään pitää oppia toisten kanssa. Hyvät käytöstavat ovat rajoittavia, mutta tärkeitä.
Kuri-sanalla on turhan huono kaiku. Kuri ei ole välttämättä negatiivinen käsite, koska sen tavoite esimerkiksi kasvatuksessa ja pedagogiikassa on kasvutilan antaminen kaikille, ei vain yhdelle, muiden huomioiminen, yhteinen hyvä, ja viime kädessä ihmisen ja koko yhteisön eettinen ohjaus hyvään suuntaan.
PoistaEi kuriin siis pidä enää liittää käsitettä ”rangaistus” tai ”pakottaminen”. Tämän suunnan keinot ovat jo pitkään olleet laissa kiellettyjä, Armeijassakaan ei saa enää simputtaa. Kuri on siis voimavara, joka tähtää yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen kasvattamiseen.
PS Kuria on myös se eetos, jolla kuntoilija suhtautuu omaan bodyynsa. Vaatii itseltään tiukkoja suorituksia, koska näkee sen voivavarana. Kuria on myös se panos, jonka joku kunnianhimoinen suuntaa opintoihinsa ja lukee pää höyryten, koska asettaa itselleen korkeita tavoitteita.
PoistaNäissä esimerkeissä voidaan kyllä mielestäni edetä niille rajoille, jotka hipovat jo jotain itsekkyyteen liittyvää.
Rajoittaminen on kurittamista.
PoistaKaikista Nietzschen ajatuksista tämä huvittaa minua eniten: ”Ketä vihaan eniten tämänpäivän roskaväestä? Sosialistiroskaväkeä, Tshandala-apostoleita, jotka turmelevat työmiehen vaiston, ilon, hänen tyytyväisyydentunteensa pienellä olemisellaan, - jotka tekevät hänet kateelliseksi, jotka opettavat hänelle kostoa... Vääryys ei ole milloinkaan erilaisissa oikeuksissa, se on "yhtäläisten" oikeuksien vaatimisessa..”
PoistaNiin, työmiehen vaisto vastustaa rajoja.
PoistaMitähän kasvatuksesta ja koulunkäynnistä tulisi ilman rajoja? Tai maan hallinnosta? Tai valtioiden olemassaolosta?
PoistaAi niin, Putinilla ei ole rajoja maailmassaan.
Vaan idolini Henry Aflecht sanoo, ettei koskaan elämässään ole lukenut yhtään kirjaa. Ei edes koulukirjoja. Nyt kuitenkin yhdeksässä päivässä kirjoitti elämäkertansa, joku ammattilainen stilisoi tekstiä hieman. Kirja on nyt myyntitilastojen kärjessä, äänikirjana vissiin suosituin.
VastaaPoistaHenkka on nyt Statikaupungissa signeeraamassa kirjojaan tänään ja huomenna, kahdeksan tuntia. En jaksa mennä, kun hotellinsa on vähän vaikeassa paikassa Ruskeasuon rajoilla. Tikkitokissa kuuntelen kahdeksan tunnin lähetystään...
Henkka on muuten niitä monimiljonäärejä, jotka muuttivat maasta pois Marinin hallituksen vuoksi.
Aikanaan myös toinen idolini, Lech Walesa, kommunismin kaataja, oli kuuluisa siitä, ettei ollut lukenut yhtään kirjaa.
PoistaVoihan vitalis, mokomaan paskaan olen itse elämääni tuhlannut.
Tämä Henkka on varmaan stadissa hyvinkin tunnettu, täällä provinssissa taas ei tiedetän oikein mitään hänestä. Nimeen olen törmännyt somessa.
PoistaOlisipa mielenkiintoista tutustua hänen tekstiinsä, jos ei ole aiemmin lukenut yhtään kirjaa. Kaipa siitä netissä on jossain otoksia? Ja mistä ne miljoonat ovat tulleet?
Minulla oli kerran oppilas, Sami, joka naureskeli ääneen luokassa, ettei ole koskaan lukenut yhtään kirjaa. Harvoin olen suuttunut oppilaalle missään tilanteessa, mutta tässä minulla keitti yli, sillä tuohon aikaan tuommoinen tyyppi oli oikeasti kummajainen, friikki. Sanoin hänelle suoraan, että onpas tyhmää, kuinka kehtaat leveillä tuommoisella. Hän vain nauroi.
Tikkitokissa Henkkaan tutustuu parhaiten. Monessa on tullut tunnetuksi, Rikkaat ja Rahattomat sarjassa silloinen asuntonsa, Villa Grande, oli näkyvästi esillä.
PoistaPS Tässä ei kannata ajatella niin, että poikaparka on uhri, varmaan köyhöt kotiolot ja onneton äiti tai iskä, joka ei ole masennukseltaan pystynyt lukemaan lapselleen.
PoistaKatin kontit, vanhemmat olivat reippaita ja iloisia yrittäjiä, rahasta ei ollut pulaa, mutta pojalle taidettiin iskeä pienestä pitäen vain urheiluvälineitä käteen..
No johan löytyi netistä juttuja Aflechtin Villasta. Aika erikoinen tyyppi, elämäntaiteilija.
PoistaNyt Espanian loistohuvilassa asuva Henkka ei ole erityisesti Statikaupungin, vaan internetin ihmeellisen maailman, julkkiksia.
PoistaTyperillä ihmisillä on typerät ilot ja idolit.
VastaaPoistaEn silti ole joku Mankemangi.
No juu, et ole et. Sinä olet se, joka aina kertoo, ettei ole Mankemangi.
PoistaOotko muuten koskaan sanonut täällä mitään positiivista? Tai kivaa? Silloin sua ei epäiltäisi keneksikään muuksi.
Anonyymi, ei mankemanki, seurustelee vain alberteinsteinien kanssa, mutta laskeutuu välillä tänne meidän kuolevaisten joukkoon. Seiskalehteä taitaa vessassa lukea.
PoistaSitä paetten Henkan kahdeksan tunnin lähetys Tikkitokissa alkoi juuri, kuuntelen ja keskityn. Meillä typeryksillä on tämmöisiä huvituksia.
PoistaJa vielä sekin, että klo 14:00 alkaa Tahkon peli Fuengirolassa, sitäkin tujotan silmät tapillaan! - Vee, meitä idiootteja!
PoistaJee, Riku! Se minkä teen, teen täysin palkein! Parempi tällainen asenne kuin alati soljua virran mukaan eväänsä sätkäyttämättä, jos se ei ole sallittua ja trendikästä. Silakat uivat parvessa, kuningaslohet polskivat korkealle.
PoistaKun muinoin aloittelin Ikkunaiines I -blogiani (sivupalkissa), kirjoitin jotakin rauman murretta käyttävästä runoilija Heli Laaksosesta. Tähän asti olin kai kirjoittanut vain arvostetuista kirjailijoista jotakin.
PoistaMuistan, että minulle tuli joku syvästi taiteellinen henkilö kommentoimaan, että ei ole sopivaa kirjoittaa noin halvasta (tms., en muista tarkkaa sanavalinta) runoilijasta. Kommentoijan halveksunnan haisti selvästi.
Luokitteleeko joku oikeasti näin jyrkkiä rajoja kirjallisuuteen? Tai tyhmähän minä olen, kun tätä kysyn. Totta totisesti luokittelee. Joku tietää aina varmasti, kuka on hyvä kirjailija ja kuka taas sitten ei. Yleensä ottaen kirjallisuus ei mielellään saa olla hauskaa eikä iloista, vaan ongelmakeskeistä ja ajan suunnat tiedostavaa. Kovin mielellään henkilögallerian tulee olla suositusten mukainen: ehdottomasti mukana erilaisten vähemmistöjen edustajia, mielellään sankarin roolissa, ei konnan. Kustannustoimittajilla on ohjeistuksensa. Esimerkiksi lastenkirjojen kuvituksessa viimeistään joukkoon ilmaantuu se pieni musta tyttö, miel. kaksikin, tai musta yksisarvinen, vaikkei sitä olisi kirjassa. Ei siinä mitään. Totean vain, että näin on.
Repe Helismaa tykkäsi kriitikoitaan pilkata, hienostelijat saivat kyytiä. Ja afrikkalaisista tykkään paljon, parasta niissä on, että asuvat Afrikassa. Mölisevät siellä ja tarzan kulkee niiden ylitse lianeilla. Ugala pugala, keihäs!
PoistaTuputuksen tarkoitus on tietysti hyvä, mutta muutehan se on kornia. En voi mitään sille, että tämä nykyinen meininki tuo mieleeni raittiuskilpakirjoitusten tendenssin yleistämisen koko yhteiskuntaan.
PoistaEn moiti asiaa. Moitin toteutusta.
PS. Loppukaneettia kirjoittaessani tuli mieleeni takavuosien sanonta sosialismista eli aate oli hyvä, mutta jätkät pilas.
Joku paatunut rasisti voisi sanoa, että nykyään on joka paikkaan tungettava pakollinen kiintiöneekeri.
PoistaToinen paatunut roisto voisi lisätä, että samahan koskee kiintiönaisia, kiintiörampoja ja kiintiöhomoja.
Hyvä niin, mutta yhtä ryhmää vaan sorretaan ilman ainuttakaan puolustajaa - nouskaamme siis vaatimaan, että joka paikkaan on alettava tunkea myös kiintiörasisti!
Olen havainnut, että taitavimmat iskijät käyttävät jo keskusteluissa kiintiörasistin roolia. He haluavat antaa esimerkiksi maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvista kirjoittajista tyhmän kuvan tukemalla tätä typeryyksin, kliseisin ennakkoluuloin, kuten että "neekereillä on on pienemmät aivot" ja "Trump on järkivalinta". Tämä siis ikään kuin kaikki kriittiset henkilöt ajattelisivat tällä tasolla. Mitä ylilyövempi väite, sen varmemmin se on itseään ovelaksi luulevan vihervasemmistolaisen kynästä.
Poista