25.11.2023

Hesarin sammakko

 


Minun käy sääli Aku Hirviniemeä, joka on päästellyt suustaan sammakkoja, ja mikä vielä pahempaa, kirjoitellut niitä someen ja tekstiviesteiksi tietyille naisille. 

Kaikkein korkeimman kulttuurin ystäville kerrotttakoon, että Aku Hirviniemi on näyttelijä, joka on sekä kepeän että myös vakavan näyttämötaiteen tulkki. Eniten hän on kotonaan humoristisen viihteen saralla. Muutama hänen luomansa sketsihahmo hakee vertaansa Vesa-Matti Loirin hahmoista. Kyseessähän on taiteen ala, jota perimmäinen taide ei laske taiteeksi. Vesa-Matti Loirikin taisi saada näistä muikeimmat arvostelut vasta siirryttyään toiseen ulottuvuuteen. Hupaisa taide harvoin on taidetta elinaikanaan.

Vaan nyt siis soivat kuolinkellot Aku Hirviniemelle. Jopa Helsingin Sanomat on jatkanut kesällä aloittamaansa uudenlaista tutkivan journalismin linjaansa ajaessaan takaa sopimattomiksi katsomiaan ihmisiä, nimeltä mainiten ja susien eteen heittäen. 

Olen ennenkin surrut Metoo-kampanjan uhreja, Aku Louhimiestä, joka ei ollut edes syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun, Tukholman kaupunginteatterin johtajaa, joka päätyi itsemurhaan Metoo-jahdin vuoksi, ja monta muuta henkilöä, joiden ahdistelu oli lähinnä sanallista ehdottelua.

Ymmärrän väkivallan ja raiskausten uhreja, mutta heitä varten on laki ja oikeus, joka jakaa tuomiot. Metoo on hysteeristen joukkojen ulvontaa, ihmisten jotka hurmaantuvat toistensa huudoista ja vaativat uhrille kuolemaa kuin kansa Jeesukselle Barabbaan sijaan. 

Minusta Aku Hirviniemi on uhri. Hän ei ole raiskannut ketään, ei ehkä edes lyönyt ketään, ei vainonnut kohteitaan. Hän voi olla seksuaaliaddikti tai jonkin diagnoosin täyttävä, mutta kautta aikojen näistä tyypeistä on selvinnyt ignooraamalla heidät, estämällä somesta, pahimmassa tapauksessa napakalla haarapotkulla. 

Aina meillä on ollut keskuudessamme nämä häntäheikit, mutta kenties on niinkin, että jokin hinta taiteilijuudesta on maksettava. Taitelija on herkkä aistija, jos hän on hyvä. Voisiko ajatella niinkin, että vikaa on myös siellä, missä koetetaan hyötyä taiteilijan tekemistä emämunauksista nostamalla ne päivänvaloon? 

Vaan, siunatuksi lopuksi, on pakko kysyä tämän juttuni olennaisin kysymys: Helsingin Sanomat, minne sinä olet menossa törkyisen juorulinjasi kanssa? Kesällä kyseenalaiset rasismijahdit, joiden tuloksena hallitus ei kaatunutkaan, vaikka yritys oli kova ja raaka. Nyt yhteen henkilöön menevä ruma jahti, joka taatusti musertaa muitakin kuin uhrin. Kuka siellä lehdessä tämän uuden linjan on luonut? Kysyn vaan. 

(Valokuva Pekka Tuuri, Poikamiehen odotus, Vuoden luontokuvakilpailun Muut eläimet -sarjan voittaja 2023)

122 kommenttia:

  1. Olen ennenkin ehdottanut, täälläkin varmaan, että kyse olisi eräänlaisesta sublimaatiosta. (Sublimaatiossa esim. seksuaalisen vietin paine ”jalostetaan” johonkin muuhun toimintaan.)

    Tiivistäen kyse on siitä, että lintukotoomme on jo kauan tupsahdellut äkkiä ja pyytämättä kymmenin tuhansin nuoria, aktiisia ja kiimaisia nuoria miehiä, jotka sullotaan johonkin odottamaan siirtoa johonkin.

    He tulevat kulttuureista, joissa naisen tietty pukeutuminen tarkoittaa ”kyllä”, käyttäytyminen tarkoittaa ”kyllä”, keskustelu vieraan miehen kanssa tarkoittaa ”kyllä” - ja suullisesti sanottu ”Ei” ei tarkoita mitään.

    (Tämän tulkintani voi todeta osuvaksi raiskaustilastoista, sekä siitä, ettei näitä tilastoja revitellä mediassa. Sen sijaan revitellään akien ja turojen epäonnisista iskuyrityksistä.)

    PS. Minusta Akin viestit ovat yksiselitteisesti typeriä. Ja turhia, sillä pelkkä kuuluisuus tepsii jos on tepsiäkseen.

    VastaaPoista
  2. Niitä viestejähän on nyt tuossa Hesarin linkissä, ja kun niitä katsoo, ne ovat minusta aika tavallisia tuhannesti kuultuja ja sanottuja ja luettujakin - kirjallisuus on niitä täynnä - kiimaviestejä naisille, urosten kutsuhuutoja naaraille elämän suuressa mysteerissä.

    Minusta maailmassa nyt vain on paljon pahempaakin kuin nämä kutsuviestit ja kähmimisyritykset. Muistan miten osakunnan tansseissa oli aina yksi kiimainen tyyppi, joka tanssitti naisia kohden seinää painaakseen naisen puristuksiin seinää ja tunteakseen hänen muotonsa omassa seisokissaan. Kaikki naiset hänet tiesivät, mutta ei kukaan hänelle osannut suuttua, kunhan antoivat pitkät tanssiin pokkaamiselle opittuaan tyypin tavat, eli siis nykykielellä ignoorasivat tyypin. Sääliksihän tämä ressukka kävi. Potku haaroväliin olisi varmasti taltuttanut tyypin, mutta ei kukaan raatsinut sitäkään tehdä. Toinen tyyppi tumputti ylioppilaskylän puskissa ja häneen tehosi samaten ignooraus, pään kääntäminen pois touhusta ja rauhallisuus.

    Minua kiusaa tässä siis se jumalaton ajojahti, joka tällaiseen selkeästi typerään ja addiktoituneeseen käytökseen suunnataan. Erikoista tässä on se, että asiallinen sanomalehti on ryhtynyt heiluttamaan tappokirvestä yhden onnettoman taitelijan ja tämän perheen elämänkaaren päällä. Perheellä on jo oma taakkansa tässä asiassa kannettavana. Olkoon vaan oma vika, mutta tarvitseeko silti käynnistää tämän tason murhenäytelmää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysyn siis Hesarin moraalin ja etiikan perään, koska ajojahdin kohde ei ole syyllistynyt väkivaltaan eikä kovinkaan merkittäviin henkisten traumojen tuottamisiin. Ei typeryydestä pidä ihmistä rangaista näin, että elämä ja ura ja kenties perhekin tuhoutuu.

      Poista
    2. Iines kirjoitti “Minusta Aku Hirviniemi on uhri. Hän ei ole raiskannut ketään, ei ehkä edes lyönyt ketään, ei vainonnut kohteitaan”.

      Kun et tunne rikoslakia, miksi edes kirjoitat aiheesta ja jakelet mutu-mielipiteitäsi? Seksuaalirikoslaissa myös verbaalinen häirintä mm. digitaalisessa mediassa on kriminalisoitu. Aku Hirviniemi joutui ansioidensa mukaisesti ja täysin oikeutetusti lain mannekiiniksi. Asiat pitää tehdä julkisiksi ja niihin pitää suhtautua lain tarkoittamalla vakavuudella eikä puhua “sammakoista” (defenssi mitätöinti/vähättely). Hirviniemi on ahdistellut ja häiriköinyt tyttöjä ja naisia vuosikausia eikä kukaan ole uskaltanut puuttua ongelmakäytökseen. Oli jo aika!

      Hirviniemen matkailuohjelma Aku ja 7 ihmettä, kertoo aika läpinäkyvästi millainen persoona Hirviniemi on. Käytös on grandioosia, omahyväistä, ylimielistä ja lapsenomaista.

      Toivotaan että terapiasta on hyötyä!

      Poista
    3. Ajattelen niin, että yhteiskunnassa on lupa olla myös virheellinen, huono, viallinen, väärin sanova, väärin ajatteleva, typerä, houkka, mäntti, seksuaaliaddikti, erikoisiin kohteisiin rakastuva - viittaan mm. esineisiin rakastuneisiin ilman, että yhteiskunta nappaa yksilön holhoukseensa ja julkistaa kelvottomaksi ja riistää ihmiseltä tämän työn, elämän ja usein perheenkin.

      Metoon kohujen takia on tehty itsemurhia ja on päädytty moniin epätoivoisiin ratkaisuihin. Kaipaan armahdusta ja armoa niille viallisille typeryksille, jotka eivät teoillaan aiheuta tahallista vahinkoa toisille.

      Vastuutan myös seksuaalisen lähentelyn kohteeksi joutuneita, tässä tapauksessa nuorehkoja naisia. Mikä kumma estää ignooraamasta lähentelijöitä tai vetämästä napakalla potkulla haaroväliin tai ilmaisemaata selkeällä puheella, että ääliöt eivät kiinnosta?

      En suostu uskomaan, että Hirviniemi olisi niin pelottava, ettei hänen kanssaan halutessaan pärjää, Hirviniemi ei ole ollut oikeasti pelottava tai edes uhkaava stalkkeri kuvatuissa tapauksissa.

      Poista
  3. Olen tietoinen asiasta vain iltalehtien otsikkojen tasolla, tuntuu kuin tunkeutuisi ihmisen yksityiselämään vain tutustumalla tarkemmin näitten ihmisten suhteisiin. Siis juuri mitään ei ole tapahtunut. Valtava kohu vain naisten herkkänahkaisuuden takia, eikö asiaan voitu puuttua yksityisesti ja pyytää henkilöä saamaan asia hallintaan vaikka terapiassa. Kun ei todellakaan ole ilmeisesti kysymys mistään rikoksesta, niin miksi juttu esitetään kuin rikollisena kähmintänä.

    VastaaPoista
  4. Ymmärrän hyvin sen, että naiset ajavat tasa-arvoista kohtelua itselleen työ-elämässä ja yksityiselämässäänkin. Se on oikein, ja se on myös oma itsestäänselvä asenteeni. En kuitenkaan välitä ohjelmallisesta feminismistä enkä halua ohituskaistaa enkä kiintiöitä naisille viranhakuun. Pätevyys ratkaiskoon.

    Hesarissa on nyt monta juttua Hirviniemestä. On aika kummallista, että yhteiskunnallinen ja politiikkaan keskittynyt luotettava sanomalehti on levittänyt linjaansa juorulehti Seiskan suuntaan. En olisi ikinä uskonut, että lehden toimittajat ryhtyvät maalittamaan ihmistä, joka ei ole tehnyt minkäänlaista rikosta eikä ole edes politiikassa mukana. Linja rävähti silmille kesän rasismijahdissa, joka sai lopulta edetessään useiden lukijoiden tuomion ihmisten kiusaamisessa. Tilauksia peruttiin melkoisesti. Nyt on kyseessä samanlainen yhden ihmisen kiusaaminen maalittamalla hänet nurkkaan, josta ei voi nousta ylös. Helsingin Sanomat lyö ihmistä.

    VastaaPoista
  5. Olen joskus pitänyt täällä paikallista, jo iäkästä sanomalehteä nim. om. asiapitoisena, jopa tutkivaa journalismia taitavana tiedotusvälineenä. Kaukana alkavat olla ne ajat.
    Älykkäämmät artikkelit lainataan muualta. Nuoret toimittaja-harjoittelijat niitä ainakaan eivät kirjoita.
    Täällä vallitsee sama suuntaus kuin hesarissa. Omituisia keittiöpsykologisia yksilötarinoita, mauttomien sisustusten esittelyä huonojen kuvien kera. Usein seksuaalivähemmistöä esillä muodossa tai toisessa. Enemmän palstatilaa vie urheilu kuin muu kulttuuriin liittyvä.
    Lehti on nykyään tosi ohut, ja sunnuntainumeron saa lukea vain diginä.
    Ymmärtäähän sen, että on jakomielistä palvella kahta " jumalaa" paperille painettua ja ruuduilta luettavaa.
    Resurssit eivät ilmeisesti lehtitaloissa riitä pitämään sanomalehden kahtia jakaantumista kiinnostavana.
    Täytyy sen vuoksi käyttää keltaisen lehdistön keinoja haalia lukijoita. Totta lienee sekin, että keskiverto lukijakunta on jo täysin viihdeorientoitunutta. Lyhytjänteisyys ja keskittymiskyvyttömyys tarvitsee huomiota kiinnitäviä otsikoita. Ne kun juuri ja juuri jaksetaan silmäillä.

    Eräs näppärä keino himoita ja saada julkisuutta on syyttää miehiä ahdistelusta. Oletan, että kauniilla, somessa itseään esittelevillä tai muilla julkisuudesta leipänsä tienaavilla on jos jonkinlaista treffipyyntöjä ja ihailijoiden lähentymisyrityksiä.
    Miksi kaikki asianomaiset eivät nosta ihailijoiden "yhteydenotoista"
    hässäkkää julkisuudessa?
    Ehkä "ihailija" ei ole tarpeeksi "julkkis".
    Kenties sellaiset tapaukset eivät tue lehtien myynninedistystä.
    Upean kuvan olet valinnut!
    Minä rakastan sammakoita!

    VastaaPoista
  6. Sammakothan ovat oikeasti ihania, ja kuvaan niitä itsekin mieluusti eräällä metsälammella kevätkurnuttajaisten aikana. Harmi vaan, että paras kuvauspaikka on vastavaloon, eli kuvat ylivalottuvat herkästi. Tämä luontokuvakisan lajivoittaja, Pekka Tuurin, on vallan ihana kaikin puolin.

    Jokuset naisihmiset ovat metkoja. Ottavat silikonipallot rintoihinsa, botox-täytteet huuliinsa, treenaavat pakaransa muhkeiksi ja koko komistuksen päälle heittävät antavat trikoot. Ottavat peppu- ja töröhuuliselfieitä, ja sitten ei saa katsoa pitkään, saati lähestyä somessa, kun se on ahdistelua. Tässä on jokin viisto kulma, jota en mitenkään oivalla, vaikka olen koettanut.

    Ymmärrän kyllä, että liika on liika ja jatkuva naisten seurailu on väärin, typerää ja ahdistavaa. Erotan kyllä aiheettoman vainoamisen ja ahdistelun viattomasta ihailusta.

    Mutta tähän rajapintaan mahtuu myös itseaiheutettua pöhinää, jonka seurauksista valittaminen tuntuu ruikutukselta. Avarassa luonnossa näytetään usein, miten kiimassa olevilta naarailta ei puutu peesissä korskuvia uroita, mutta miten sellainen naaras karkottaa seurailevan epämiellyttävän uroksen, joka yksinkertaisesti lyö luukkunsa kiinni.

    Mitä tulee seksuaaliaddikteihin, niin tautiluokitus on nopean vilkaisuni perusteella ICD-11, ja siihen saa hoitoa. Eikö tässä nyt ole kyseessä vähemmistöryhmä, kuten homoseksuaalit tai muunsukupuoliset? Miksi nimettyä seksuaaliaddiktia maalitetaan ja suorastaan murskataan sanomalehdissä? Entä jos näin tehtäisiin homoseksuaalille? Missä on yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanotto?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin juuri ihmettelin sitä, mitä mieltä siitä itärajasta nyt pitää oikein olla. Veronika Honkasalo ja Kimmo Kiljunen kiljuivat aamuteeveessä, että itärajaa ei saa panna kiinni, Riikka Purra sanoo, kuten 75 prosenttia suomalaisista, että itäraja kiinni, ja Antti Lindtman sanoo, että Suomen on huolehdittava rajastaan ja täysi tuki valmiudelle sulkea raja.

      Eli mitä? Kuka, mitä häh?

      Poista
    2. Tämä ”Venäjän tavoite” syyttää Suomea ihmisoikeuksien hylkäämisestä tuntuu hieman haetulta, kun tarkastelee Venäjän omaa toimintaa. Honkasalon ja Kiljusen herrasväen olisi ehkä hyvä hoksata, että eihän Venäjän puheita Suomesta yksikään valistunut valtio usko. Ainoa kehen puhe voi tehota, on laiska Venäjän kansa.

      Poista
    3. Itsenäisenä suvereenina valtiona Suomi päättää viime kädessä itse, ovatko sen rajat auki vai kiinni.

      Suomi voisikin päättää, että ainoa raja-asema ei-eu-kansalaisille on Ahvenanmaalla Venäjän konsulaatin viereen pystytettävässä sirkusteltassa.

      Poista
    4. Nyt on ministereistä taas Anna-Maja Henriksson innostunut änkyräksi kohtalaisen hyvin edenneessä hallitustyöskentelyssä itäraja-asiassa. Kun se Demlan apulaisoikeuskansleri.

      Herra mun vereni näitä naiveja teeskentelijöitä. Nämä nyt tulleet turvikset eivät ole alkuunkaan hädässä olevia välittömän turvan tarpeessa olevia pakolaisia. He ovat rajavartijoiden mukaan (uutisvälähdykset) hymyssäsuin saapuvia hyväkuntoisia ja hyvävoimaisia nuoria miehiä, jotka ovat maksaneet matkastaan halki turvallisten maiden tuhansiakin euroja lennoistaan ja kuljetuksistaan ja niistä pyöristäänkin satoja euroja. Hädänalainen ei toimi näin. Siirtolainen voi toimia ja siirtolainen ei tarvitse käsittääkseni turvapaikkaa.

      Poista
    5. Suomi tarvitsee rikkaita siirtolaisia!

      Poista
    6. Kyllä, mutta ei turvapaikkahaun kautta. Se on systeemin väärinkäyttöä.

      Jokainen näkee totuuden: Nämä Venäjältä tulleet eivät ole turvapaikanhakijoita.

      On mielestäni suorastaan naiivia, että vasemmisto koettaa vedota tässä yhteydessä ihmisoikeuspykäliin. Ne ovat turvapaikanhakutilanteeseen laadittuja, eivät keiden tahansa siirtolaisten varalle.

      Poista
  7. Vauhtisokeus, sokeutunut vauhdille! Kasvaminen henkisesti voisi olla tärkeä oivallus kenelle tahansa ihmiselle. Kasvunpaikka, olisiko sille sijaa ihmismielessä. Ehkä fyysinen vauhtisokeus on helpompi ottaa hallintaan, kuin henkinen vauhtisokeus. Niinhän sitä sanotaan, että kriisi on kuitenkin mahdollisuus muutokselle. Tosin tai toisaalta, ihmisestä ei valmista tule.

    Tasa-arvosta on vouhotettu iät ajat, eivätkä naiset ja miehet ole edelleenkään tasa-arvoisia (kuin puheissa). Enää en taida uskoa, että tulevatkohan koskaan olemaankaan. Silti tasa-arvoasiaa on syytä ylläpitää.

    Kivannäköinen kuva tuo poikamiehen odotus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi kömmähdys, edelliseen Poikamiehen odotus tulee kai kirjoittaa isolla kirjaimella.

      Poista
    2. Voihan sen vetäistä pienelläkin, sillä eiköhän aika moni poikamies odota ellei sitä oikeaa, niin ainakin kivaa hetkeä.

      Puhut henkisestä kasvusta, Ripranie. Tärkeä asia, mutta aivan unohtunut tämän ajan asioista. Tuntuu siltä, että tärkeämpää tässä ajassa on kasvattaa perspakaroitaan kuin henkistä itseään, sieluaan, sisintään, joilla ei ole enää arvoa juurikaan.

      Lapset syyllistyvät yhä raaempaan väkivaltaan, ja se on juuri tämän muista välittämättömän kuntosaliyhteiskunnan ja perskulttuurin tulosta. Lukutaito on kateissa, kieli on englishittiä. Hakattuja ei puolusteta vaan kuvataan someen. Opettajat ja sosiaali- ja hoitoväki ovat palvelustehtävissä, ja heitä komennetaan oman tarpeen mukaan. Itsekkyys rehottaa.

      Poista
    3. Raha ja materia tuottavat omat arvonsa ja köyhyys ja puute tuottavat omat arvonsa. Vähän niinkuin yksioikoisesti sanottuna. Lapset kasvavat nyt vallitsevan ajan mukana, niinkuin me kasvoimme oman aikamme mukana. Lapsille oikeiden arvojen opettaminen tuntuu olevan liiankin haasteellista nykyaikana. Ei kannettu vesi kaivossa pysy sanottiin ennen. Se taitaa pitää kutinsa tänäkin päivänä. Ei oppi ojaan kaada. Tärkeää on opiskelu, kun on opiskelujen aika ja tärkeää on työ, kun on työn aika. Nykyään on pilvin pimein näitä somepersoonia/sometyöntekijöitä. Työ kuin työ on tärkeää, jota oma halu kantaa.

      Poista
    4. Eivätköhän arvot ole sellaista pääomaa, jotka tulevat opetuksen ulkopuolelta, tahdoimme tai emme? En oikein usko siis arvojen opettamiseen, vaan pikemminkin myötäelämisen mukanaan tuomaan lapsen itseoppimiseen. Eli juuri näin kuin sanotkin: ei kannettu vesi kaivossa pysy.

      Lapsi on kuin sieni, imee vaikutteet sieltä, missä liikkuu, mitä on tarjolla. Ja hyvä näin. Minusta tuntuu, että kun lapsi saa kasvaa niin, että hänet huomataan ja ollaan läsnä hänen maailmassaan, paljolti hänen ehdoillaan mutta ei toki rajattomasti, hänestä kasvaa imukykyinen persoona, jolla on työkaluja tehdä omia valintojaan, joissa otetaan huomioon muutakin kuin oma etu. Empatiakyky, se on minusta inhimillisyyden ydintä.

      Poista
    5. Itsetuntemus toki auttaa omien arvojen tuntemisessa. Tie itsetuntemukseen voi olla hyvinkin pitkä ja mutkikas. Sellaistakin voi opettaa, mitä ei voi opettaa.

      Lapset ovat kaikki omia yksilöitä. Saman perheen lapset voivat olla hyvin erilaisia, vaikka kaikki ovat saaneet samanlaisen opastuksen (kasvatuksen). Luonne/persoona on lapsessa määräävin osa. Tottakai lapsi oppii myötäelämisen mukana itseoppimista tai päinvastoin, eli itseoppimisen mukana myötäelämistä. Sympatia ja empatia ovat molemmat ihmisyydessä tärkeitä. Sympatia, myötäeläminen ei ole niin haasteellinen tapahtuma kuin empatia. Empatia, toisen ihmisen asemaan asettautuminen on varsin haasteellista, eikä siihen monikaan ihmisistä yllä.

      Poista
    6. Totta, samassa perheessä voi olla hyvin erilaisia lapsia. Minunkin siskoni on maailman ekstrovertein ja sosiaalisin ihminen, minä taas introvertti, vaikkakin luulen, että sosiaaliset taitoni ovat hyvät. Pidän ihmisistä, mutta tarvitsen yksityisyyteni.

      Poista
    7. ”Sellaistakin voi opettaa, mitä ei voi opettaa.”

      Hauskan monimielinen lausuma, ytimeltään aforismi. Melkein väittäisinkin, että elämän opeista tärkein on se, mitä ei voi opettaa.

      Aiemmin kun esim. työläisperheen lapsi meni kouluun, hän huomasi kyllä kohdellaanko kaikkia lapsia samalla tavalla. Minun aikanani näin suunnilleen onneksi oli, ainoastaan tyttöjä lellittiin.

      Tietysti yhtiön johtajan jälkikasvua kohdeltiin hieman eri tavalla kuin tehdassiivoojan kakruja, mutta se oli luontevissa rajoissa, ei lyönyt yli, ja johtui osaksi lapsista itsestäänkin.

      Poista
    8. Tuo lausuma/aforismi tuli minulle kuin luonnostaan. Huomasin monimielisyyden saman tien, mutta annoin sen silti jäädä.
      Esim. rakkautta ei voi opettaa. Rakkaus pitää tuntea itse.

      Jotkut lapset ovat herkkiä tajuamaan epäoikeudenmukaisuuden. Muistikuvassani on sellaista, että se riippui opettajasta, ketä suosittiin. Ei miesopettajat niinkään suosineet ketään erityisesti, mutta naisopettajat suosivat varsinkin poikia. Ehkä opettajilla oli kriteerit suosimisiin, joita me lapset emme ymmärtäneet silloin. En muista, että meitä tyttöjä olisi lellitty. Käymässäni pikkukoulussa en huomannut vanhempien asemaan liittyviä suosimisia. Yleisesti ottaen opettajat olivat minusta ihan mukavia. Tämä siis alakoulussa, joka aika oli erityisen mukava.

      Poista
    9. Tunnen tässä pienen piston omassatunnossani. Nimittäin minulla oli useissa luokissa hyviä ja arvostelussa kiitettäviä tyttöjä. He eivät kuitenkaan saaneet minulta tuntityössä samaa huomiota kuin velmut pojat, jotka koin kiinnostavammiksi.

      Tytöt olivat sovinnaisempia ja kilttejä. En sorsinut heitä, he saivat kiitettävänsä, mutta tykkäsin siitä, että pojat haastoivat toisiaan ja opettajaakin, he olivat rohkeampia kuin tytöt ilmaisemaan itseään ja asioita. Tunneilla keskusteltiin paljon, ja tässä pojat loistivat, vaikka olivat selkeästi tyttöjä heikompia kokeissa ja kirjallisissa näytöissä.

      Poista
    10. Älä turhaan tunne. Tai saathan sinä tietysti tuntea, mikä minä olen kieltämään sinun tuntemuksiasi. Nyt ajattelen näin, että ehkä vastakohtaisuus kiinnosti enemmän. Jos on itse ollut kiltti ja kuuliainen lapsi, niin ehkä ne velmut pojat tuntuvat kiinnostavammilta. Kyse voi olla siitäkin, että nuo pojat tuntuvat haasteellisemmilta, kuin kuuliaiset tytöt.

      Kirjoitin suoraan tuohon ekaan kappaleeseesi ja nyt vasta luin tuon toisen kappaleesi, johon yhdyn täysin. Siis, että tuollaiset muistikuvat ovat itsellänikin.

      Poista
    11. Olin kyllä hyvin kiltti ja kuuliainen lapsi, kuten minun lapsuudessani useimmat olivat. Mutta siis minä olin kiltteyden lisäksi ujo ja arka introvertti lapsi. Onneksi alakoulun opettajakseni osui aivan ihana opettaja, joka talutti minut kädestä pitäen kouluun takaisin, kun ensimmäisellä välitunnilla koetin karata koulusta kotiin. Tämän opettajan ansiosta pärjäsin hyvin, hän kannusti ja kehui minua, ja tästä koulusta lähtiessäni sain luokan priimuksen paperit. Siitä se sitten romahti murrosiässä, ja sain matematiikan ehtoja monena vuonna peräkkäin. Muissa aineissa pärjäsin edelleen, mutta en panostanut koulunkäyntiin yhtään, päinvastoin, pinnailin aina silloin tällöin. Itsekin ihmettelen, että sain lukiosta kelvolliset paperit ja pääsin vielä opiskelemaankin.

      Siinäpäs tuli elämäntarinaa pähkinänkuoressa.

      Poista
    12. Pienenä en tuntenut itseäni oikeastaan araksi, vaan ujoksi pikemminkin. Kyllähän se ujouskin vuosien saatossa väheni. Minusta ujouteni pohjautui pitkälle vanhempien auktoriteettin. Oli itsestään selvää, että vanhempia toteltiin. Siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Poikiin ei kiinnostukseni kovinkaan yltänyt, sillä olin saanut heistä huonon kuvan. Kavereina tytöistä tykkäsin, en mitenkään muuten. Oli selvää, että ihastumiset/rakastumiset kohdistuivat poikiin. Koulua tykkäsin käydä useimmiten ja kokeista sain ihan hyviä numeroita. Äiti oli lempeä ainakin minulle ja kannusti siihen, mitä itse halusin. Isä oli entisajan isä, etäinen, mutta huolehtiva omalla tavallaan ja kaikin puolin kunnollinen. Molemmat olivat kovia tekemään työtä. Tässähän tuli vähän raapaisua minultakin.

      Poista
    13. Edelliseen pieni lisäys:
      Jo pikkutyttönä olin hyvin kiinnostunut erilaisista ihmisistä. Uskon, että tähän pohjaa myöhempikin kiinnostukseni kaikenlaisista ihmisistä. Nythän tuo kiinnostus on jo hiipumaan päin.

      Poista

    14. Auktoriteetteja en kokenut lapsuudessani, vaan ujouteni kasvoi perhehäpeästä, isän alkoholismista. Erikoista lienee se, että meillä ei riidelty, vaan se juominen salattiin ja peiteltiin eikä siitä puhuttu, äiti ei edes moittinut isää, en ainakaan muista mitään suukopua. Äitikin alistui. Ja meitä tyttöjä rakastettiin kovasti, sen tunsi kyllä, pidettiin sylissä, huolehdittiin hyvin, juteltiin maailman asioista, oli paljon kirjoja ja kaikkea virikettä, ja koulua ja kaikenlaista sivistystä arvostettiin. Mutta ne isän humalat olivat ahdistavia, olo oli turvaton.

      Minusta tuntuu, että tuo salailukulttuuri, häpeällisistä asioista puhumattomuus oli sen ajan kulttuuria ja tapa. Jos nainen nai juopon miehen, siinähän sitten eli elämäänsä tämän rinnalla hiljaa ja vaiti niin kauan kuin kesti.

      Poista
    15. Pitkälle näinkin, että kullakin ajalla yleisesti ovat omat piirteensä ja tapansa. Voisi sanoa, että aika aikaansa kutakin. Oikeastaan minuun vaikutti kielteisesti vain se, että puhumattomuus oli aika yleistä monistakin asioista. Oli aikuisten asiat ja lasten asiat, eikä niitä pahemmin yhdistelty. Onneksi minulla oli äitiin suht läheinen side.

      Poista
    16. Esimerkiksi sukupuoliasiat olivat tabu. Tyttöjä ei juurikaan valistettu kuukautisista, ei raskaaksi tulemisesta, kenellekään ei annettu minkään lajin diagnooseja, homoja ei käytännössä ollut ainuttakaan, ainakaan Pikkukaupungissa. Neekeriä ei Satakunnassa nähty koskaan muuta kuin filmissä.

      Oli yksi jyrkkä raja, ja se kulki apukoululaisissa ja vajaamielisissä. Ne, ketkä eivät pärjänneet älyllisesti ollenkaan yksinkertaisessa oppimisessa, pantiin apukouluun, ja selvästi vajaamieliset pantiin laitokseen.

      Poista
    17. PS Herkimpien ei kannata loukkaantua neekeri-sanan käytöstä. Viittaan sillä kyseiseen aikaan, jolloin sana oli yleisessä käytössä, kun puhuttiin tummaihoisista monesti afrikkalaistaustaisista ihmisistä. Sanaa ei käytetty halventavassa tarkoituksessa, vaan koska ei ollut vielä muuta sanaa. Toki sanaan liittyi käsitys jostakin uudesta ja oudosta. Tämä hämmästelyn tunne uuden edessä on ihmisen geeneissä eikä siihen liity rasismia.

      Poista
    18. Näissä kielletyissä sanoissa minua ärsyttää tekopyhyys, ei oikeastaan mikään muu.

      Tai tietysti laajemmin katsottuna myös orwellimaisen uuskielen ällistyttävä leviäminen ympäri sivistyneen maailman. Tätä kehitystä en nuorena, jolloin kaikki vapautui, sanat ja viina (ja se jota en nyt aamutuimaan kehtaa sanoa), olisi uskonut näkeväni.

      Maailma on taas mallillaan, suut pestään saippualla.

      PS. Moraalikurin tiukkuukka toivoisin tuhatkertaisena myös väkivaltakulttuurin suitsimiseen. Nollatoleranssi ryöstöille ja ahdisteluille, jengiläiset takaisin kotiin.

      Poista
    19. Tekopyhyyspä nimenomaan on se piirre, joka on vastenmielistä, kaikenlainen hyvesignalointi ja oman itsen sijoittaminen hyväntekijäksi.

      Olen usein viitannut tässä yhteydessä Molieren Sievisteleviin hupsuihin, jossa sievistelevät eivät sanoneet liian esimerkiksi intiimiä sanaa ”korva”, vaan ”kuulon portti”. Ihan sama nykyään.

      Huomaan käyttäneeni yllä sanaa ”vajaamielinen”. Sitähän muinoin käytettiin. Vaan miten sanotaan nyt? ”Kehitysvammainenkin” on sopimaton, pitää sanoa ”henkilö, jolla on kehitysvamma”. Ehkä emme saa sanoa myös ”sokea” emmekä ”kuuro”, vaan jälleen kiertäen ja kaartaen ”henkilö, jolla on kuulovamma tai henkilö, joka ei näe”. Voi pyhä yksinkertaisuus.

      Miten minusta tuntuu, että nimenomaan sievistelijät näkevät jotakin negatiivista keghitysvammaisessa, sokeassa tai kuurossa. Minä en näe edelleenkään neekeri-sanassa pahaa, koska en ajattele ihonvärin tai kansallisuuden merkitsevän hevon pierun vertaa. Suomalaisella neekeri-sanalla ei ole alun perin ollut mitään tekemistä rasismin kanssa, ennen kuin rasismi keksittiin ja sitä alettiin meilläkin nimetä ja etsiä heinäsuovasta.

      Poista
    20. Onkohan ”sievistelijä” korrekti ilmaus? Varmuuden vuoksi suosittelen ilmausta ”henkilöoletettu, jolla on sievistelyhimo”… tai ei helvetissä himo, vaan halu… eikö hinku… ei, ei, vaan ”sievistelyholismi”, se saa kelvata.

      ”Sievistelyholisti” on ihmisoletettu, jolla on vinkuroiva savolaisgeeni, eli hän ei voi sanoa mitään suoraan, vuan kaik tulloo mutkan takkoo iliman aekojaan.

      Ehdotankin täten, että ultrakorrektia kielenkäyttövä on vain savon murre. Muiden käyttö on pannassa.

      Poista
    21. Savon murre onkin oiva pohja korrektiin kielenkäyttöön. Viännetään, kiännetään, kiärretään, kaarretaan ja jaohotettaan, kyl siit hyvä tuloo. Pannaan paljon diskurssii joukkoon. A vot!

      Poista
    22. Tiskurssi se on Kuopijon torilla. Ja kerran rännikujalla vilahti musta mies, mutta se olikin iisalemelainen nokikolari.

      Mutta milloin mustalaisten korttipakka korrektoidaan? Siellähän on patamustaa rouvaa tietämässä toisten asioita ja miesoletetut typistetään joko jätkiksi tai kunkuiksi.

      Tasa-arvosta ei tietoakaan, valkolaisia sorretaan, eikä hallitus tee mitään. Valitsus on hallitus, sanoi eestitär.

      Poista
  8. Aikuiskasvatuslehti Helsingin sanomien (sanomat kirjoitetaan pienellä!) vihaa ei voi paeta edes kaukaisiin maihin, vuorten koloihin tai merten syvyyksiin. Jumalan tai Mustanaamion vihan mielummin kohtaa, lehden tuhoamisen ihmisten lukumäärä on suuri. Heserin nuoret intersektionaaliset anorektikot haluavat tuhota pahuuden, mieluimmin uunissa se polttaa ja huutaa sinisen savun noustessa: "väärä maa, väärä maa, - pala sika, pala sika, röh, röh, röh!" - Hesarin alle jääneiden tulisi minusta käyttää keltaista tähteä, tai jotain muuta selvästi erottuvaa merkkiä rinnassaan, että heidät voi helposti intersektonoida.

    Mitä Akuun tulee, minusta kyllä vaikuttaa, ettei riihimäkeläinen ole osannut sopeutua menestyksekkääseen uranousuunsa, - Akulla on itsetunto-ongelmia, hän ei enää tiedä, kuka hän on. Aku on oikeasti Pieni Lelukauppa, suurmies Riihmäen teatterin pienelle näyttämölle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaiholla muistelen aikaa, jolloin Hesarin asiallisuuteen voi luottaa. Nyt siellä on eri meininki, ja oma arvioni on se, että se ei johdu pelkästään sanomalehtien tilausmäärien pienenemisestä, vaan myös jonkinlaisesta kirjoittamistapojen murroksesta.

      Artikkelit nimetään ”tutkivan journalismin” otsakkeen alle, ja sitten mennään enemmän kuin kohteitten - uhrien - iholle. En ihmettele, että esimerkiksi toimittaja Paavo Teittisen jutuista on nostettu syytteitä.

      Aku Hirviniemihän on oikeasti lahjakas näyttelijä. Näen hänessä samaa rikkinäisyyttä kuin Vesa-Matti Loirissa. On suuri harmi, että hänet murretaan nyt täysin. Ei hän mikään kusipää ole. Joskaan ei tietenkään pyhimyskään.

      Poista
  9. Tuli vaan mieleen, että perustuslain mukaan kirjesalaisuus on loukkaamaton. Se koskee myös näitä nykyajan sydeemejä.

    Viestin saa julkaista vain lähettäjä. Vastaanottaja saa kyllä kertoa viestin sisällöstä, mutta ei saa itse sitä julkaista.

    Eikös tätä periaatetta ole nyt rikottu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pää menee pyörälle, kun koettaa ottaa asiasta selvän.

      Nimittäin Suomen perustuslain mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on lailla turvattu. Tämä koskee myös Suomessa voimassa olevaa ns. kirjesalaisuutta. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin, vaikkapa sähköpostiviestin tai tekstiviestin salaisuus on loukkaamaton.

      Kuitenkin lakisivustoilla sanotaan, että ”kun vastaanottaja on saanut kirjeen (tai esim. sähköpostiviestin), saa hän itse päättää siitä, hävittääkö hän kirjeen, arkistoiko hän sen vai kertooko hän kirjeestä kolmannelle.”

      Kirjesalaisuudesta voi luopua siis vain se henkilö, jota kirjesalaisuus suojaa. Näin ollen sekä lähettäjä että vastaanottaja voivat kertoa kirjeen sisällöstä muille.

      Tämä ei lukemani mukaan loukkaa kirjesalaisuutta. Lähettäjä voi myös julkistaa kirjeen milloin tahansa. Kirjeen kirjoittajalla on tekijänoikeus lähettämäänsä kirjeeseen, jonka vuoksi hänelläkin on sen julkaisuoikeus.

      Eli kuka, mitä, häh, mitä se perustuslaki suojaa? Tässä tapauksessa ei ole kirjesalaisuutta. Sama kuviohan nähtiin Wille Rydman -keississä.

      Poista
    2. PS Tärkeää tällaisissa vuotoasioissa onkin mielestäni henkilöiden moraali. Sekä vuotajan että hänen moitteensa kohteen. Molemmissahan on säröjä, mutta erikoiseksi asian tekee se, voiko vuotaja itse asettua kohteensa yläpuolelle suorittaessaan tekonsa, jonka tietää pahimmassa tapauksessa murskaavan toisen elämän ja työn, kenties perheenkin. Voi kysyä, kumpi on moraalisesti suurempi pahe.

      Asian voisi kokonaisuudessaan ymmärtää paremmin, jos vuotamisen kohde oikeasti olisi syyllistynyt rikolliseen tekoon, esimerkiksi raiskaukseen ja väkivaltaan tai vaikkapa toisen julkiseen halventamiseen ja pilkkaan. Mutta kun ei ole.

      Poista
    3. Minä tulkitsin siis niin, että vastaanottaja saa kyllä kertoa mitä kirje sisältää, mutta ei saa sitä julkaista. Se oikeus on vain lähettäjällä.

      Voi olla, että tulkitsen väärin, mutta syy on kyllä silloin laissa. Lain pitäisi olla selkeä ja yksiselitteinen. Joko kirjesalaisuus on loukkaamaton tai ei ole.

      Poista
    4. Miehenä on tietysti helppoa asettua yksin kotona kännäävän tv-julkkiksen asemaan, joka jossakin välissä muistelee tapaamiaan misuja, jotka ehkä hymyilivät hänelle lupaavasti, ja lähettää typeriä viestejä - ne lähtevät nopeasti, mutta takaisin niitä ei saa - ja sitten aamulla morkkiksessa katsella mitä kaikkia tyhmyyksiä tuli tehtyä.

      Vähän kuin ympärikännissä yrittäisi pokailla mimmejä kapakassa ja höpöttää niille muka hauskoja tuhmia juttuja. Niistä ei yleensä jää todisteita. Ja joskushan ne onnistuukin, jos on julkkis, rikas tai komea.

      En puolusta Hirviniemeä, mutta nämäkin jutut voisi panna suhteisiinsa. Ne ovat vain puolituhmia viestejä, eivät raiskausyrityksiä.

      Viestin julkaisijan motiivi voi olla jalokin, mutta rohkenen kuitenkin epäillä halua päästä julkisuuteen. Eihän se synti ole.

      Poista

    5. Noh, minä puolustan Hirviniemeä ihmisenä, mutta en puolusta hänen tekojaan, jotka olivat typeriä, suorastaan lapsellisen kehittymättömiä toimintoja.

      Koska hänellä on vaimo, siis seksiä oletettavasti saatavana, niin kyseessä voisi olla nimenomaan se aiemmmin täällä mainittu seksiaddiktio, joka on sairauden kaltainen tila, johon saa hoitoa, ja hoidossa Hirviniemi sanoikin olevansa. Älkäämme siis lyökö lyötyä. Mielenterveyden häiriöitähän hänellä aiemminkin oli, hän oli pitkällä sairauslomalla.

      Tämä onkin kiinnostava kysymys: saako julkinen valtakunnallinen media julkaista yksityisviestejä, jotka viestin saajalta saa. Riittääkö siis viestin saajan lupa? Ilmeisesti riittää, koska Rydmaninkin viestejä julkaistiin rangaistuksetta.

      Olen samaa mieltä. Laissa on epäkohta, jos näin on, sillä sehän kumoaa alkuperäisen kirjesalaisuuden käsitteen.

      Poista
    6. Sanoikohan Aku, että hän on hoidossa vai että hänellä on hoito?

      Poista
    7. Hoidossa, hoidossa. Nyt on Akun vitsit varmaan loppuelämäksi vitsailtu.

      Jossain lehtiartikkelissakin seksualiterapeutti arveli Akun käytöksen mahdolliseksi syyksi seksiaddiktiota, joka ei vielä ole Suomessa virallinen diagnoosi, tai sitten kyseessä on pakko-oireinen häiriö, ahdistuneisuushäiriö, kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaihe tai vaikkapa persoonan narsistiset piirteet. Eli sairaus.

      Tyyppihän ei ole oikeasti pelottava eikä uhkaava, joten asian paisuminen näihin mittoihin on selitettävissä julkkistaustaa vasten. Ahdistelu on minusta väärin, mutta en myöskään pidä siitä, että media hyökkää yhden ihmisen kimppuun noin voimallisesti että elämä musertuu. Eihän hän oikeasti ole satuttanut ketään?

      Poista
  10. Vaan tänään en ymmärrä sitä, miksi Journalistiliiton puheenjohtaja ja Journalisti-lehden päätoimittaja ei eroa jäätyään kiinni kiistattomasta mittavasta plagioinnista kirjassaan historian jännistä naisista..

    Hän on vuoden selitellyt toimintaansa ja vetänyt selittelyihinsä muitakin mukaan, mm. liiton lakimiehiä ja toimittajia. Nyt, kun selittelyt paljastuvat bluffiksi, hän katsoo selvinneensä anteeksipyynnöllä. Jatkamalla työtään Petterson vetää koko liiton ja lehden uskottavuuden alas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistatteko kun Maria kävi Malmössä ja totesi silmät kirkkaina, ettei siellä mitään jengejä ja ongelmia ole, persujen propagandaa koko juttu.

      Nyt Mariaa taas tarvittaisiin Ruotsissa.

      Poista
    2. Kyllä muistan tapauksen hyvin. Muistan sen aina kun näen Maria Pettersonin kuvan.

      Mitä tähän plagiointiin tulee, niin sehän on oikeasti rikos, josta varkauden kohdehenkilö voisi nostaa syytteen, ja syytetty saisi rangaistuksen.

      Maria pääsee kuin koira veräjästä, kukaan ei vaadi hänelle sanktiota rikoksesta. Hirviniemi taas ei ole tehnyt rikosta, ja hän joutuu luopumaan työstään ja kenties enemmästäkin. Tasan eivät käy kansankaan tuomitsemiset. Naisia ei saa vikitellä, mutta kirjan voi plagioida.

      Poista
  11. En ota kantaa mihinkään näihin asioihin, mitä tässä blogissa tällä kertaa käsitellään, koska minulla ei niistä ole mielipidettä. Mutta - jos niin saan silti sanoa - niin tuo kuva sammakosta pöllyävien siittiösolujen (?) takana... kuvaa hyvin Aku Hirviniemeä. Symbolisella tasolla siis, of course.
    Ps. Hyvä näyttelijä Aku on. Oikein hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen verkon silmässä Aku, en pääse pois,
      ovat viiltävät syytteet nyt niskassa mulla.

      Jos sinulla ei ole mielipiteitä, Mikis, niin lainaa minulta! Minulla on niitä ihan liikaa, Akuun ja Mariaankin minulla on niin monta mielipidettä, etten pysy laskuissa.

      Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että Akun ja Marian kannattaa vaihtaa osia. Aku tunnustaa plagioineensa seksiviestinsä Saarikosken Penalta ja Maria tunnustaa ahdistelleensa Sanna Marinia, joka siksi pakeni maasta.

      Win-win, sano resitentti Tuppi.

      Poista
    2. Minusta on holjempaa ettei ole mistään mitään mieltä. Silloin ei saada kiinni siitä että olisin - muka! - väärässä. Mies ilman mielipiteitä on kuin aitanpolulla asteleva emäntä, jota ilta-auringon raukeat säteet velikultamaisesti kutittavat.

      Poista
    3. Kyllä siellä Mikiksenkin hatun alla taitaa tulisia mielipiteitä olla. Viisaasti vaan käytät niitä harkitusti, koska et välitä asiakeskustelujen jyrkistä laineista.

      Meikäläinen kasvoi niihin työnsä kautta. Väittelyt , paneelikeskustelut, debatit ja kaikenkarvaiset ajatusten ilmaisut kuuluivat minun aikaisiin opetussuunnitelmiin äidinkielessä siinä kuin rajageminaatiotkin. Tykkäsin enemmän edellisistä. Monesti muuten kävi niin, että en ehtinyt opettaa pilkkusääntöjä ollenkaan, kun oli muuta mielenkiintoisempaa. Oppilaat eivät panneet pahakseen.

      Poista
    4. En malta olla lisäämättä asiallista huomautusta Maria Pettersonista. Journalistiliiton valtuusto ei antanutkaan Pettersonille luottamusta äänestyksessään, eli saapas nähdä, onko Pettersonilla moraalia tehdä oikea johtopäätös.

      Poista
  12. Mikään ei ole niin mieluisaa ja odotettua kuin sivuraiteelle poikkeaminen. Parhaat jutut ja ideat syntyvät junan kolistellessa Siperian radalla tähtikirkkaassa yössä.Harmonikka soi ja nainen laulaa korkealta ja kovaa, mutta ennen kaikkea haikeasti. Huivimummo juo teetä lasipullosta, jota hän kuljettaa villasukassa, ja Vasili syö valkeaa polakkaa, toisessa kädessä suolakurkku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Että olisi ollut Paratiisi, jos ei olisi liitytty EU:hun ja Natoon. Kuka ties, ehkä niinkin.

      Vaan olisimmeko säilyneet itsenäisenä maana noinkaan? Jospa veli Putin olisikin halunnut ottaa ennen Suomen ”takaisin” alusmaakseen hyökkäämällä Ahvenanmaalle ja etelärannikolle? Päättihän se napata tuosta vaan laajan Ukrainanmaankin. Mene tiedä.

      EU:n tullessa oli hienoa siirtyä yhteiseen rahaan muun Euroopan kanssa. Ei tarvinnut vaihtaa rahaa matkatessaan Eurooppaan. Siinä se käytännön puoli sitten olikin.

      Joskus mietin, Noora, mistä tuo rajaton luottosi itäiseen naapuriimme kumpuaa. Onko tämä ajattelutapa yleistä kaakonkulmilla? Eli jonkinlaiseen kansojen väliseen veljeyteen on kasvettu kiinteämmin rajan pinnassa kuin läntisemmässä osassa.

      Poista
    2. Tyypillistä, kun vuosia tulee lisää, eikö vaan? En oikein usko siihen, että ihminen seestyisi vanhemmiten siinä mielessä, että olisi entistä tyytyväisempi maailman menoon. Mikäs sen somempaa kuin kiukkuinen vanha ämmä, tai yhtä lailla, kärttyisä vanha ukko. Vihdoinkin saa päästellä! Ihmisillä on kremppansa.

      Poista
    3. On varmaan myös niin, että kuta enemmän vuosia itse kullekin kertyy, sen vähemmän häpeää itseään eikä pelkää enää olevansa huono. Tai ei välitä siitä, vaikka olisi.

      Poista
    4. Voi, voi rakkaat lähimmäiseni... miksi ihmisen pitäisi olla katkera siitä on vanha ja yhä elossa! Olkaa kuulkaa onnellisia!

      Poista
    5. Katkeruutta en oikein osaa nähdä enkä tuntea ikääntymisessä, vaan jos jotakin, niin kaihoa siitä, miten kaikkia polkuja ei enää ehdi kulkea loppuun, kuitenkaan. Kannattaako siis aloittaa. Resignaatio, se on ehkä kaikkein oikein sana kuvaamaan vanhenemisen tunnetta. On siinä jonkinlaista tyyneyttäkin.

      Poista
    6. Näin viime yönä unta, että minulla oli yllättäen pieni ruskea koira, ihana, vikkeläjalkainen mutta kiltti eikä haukkunut eikä karannut, vaikka minulla oli kaikki ovet auki.

      Koirahan voi elää lähes kaksikymmenvuotiaaksi parhaimmillaan, ainakin 10 - 15-vuotiaaksi. Olen pannut tämän polun itseltäni sivuun, vaikka olen aina ollut eläinrakas ja minulla on ollut lähes 30 vuotta peräkkäin aina koira.

      Poista
  13. Näitä media-analyyseja kannattaakin lukea tai kuunnella kriittisesti. Oikein tarkka huomaa helposti, miten tietyt mediat kutsuvat aina tietyt samat asiantuntijat, koska he haluavat lähinnä vahvistuksen omalle agendalleen.

    Kaipasin kovasti edellisen hallituksen aikana poliittista satiiria. Sitä ei saatu, media varoi muutenkin arvostelemasta naishallitusta. Nyt meillä on taas uuden hallituksen tultua ykkösellä poliittista satiiria, Jukka Lindströmin vetämää.

    VastaaPoista
  14. Poliittinen satiiriohjelma on silloin hyvä, kun esittäjien omaa mielipidettä asioihin ei edes arvaa. Eli kaikkia ilmansuuntia ja puolueita olisi kohdeltava yhtä reippaasti. Lindström ei ole ollenkaan huono, mutta Lahtisen kliseet taidetaan jo tietää.

    VastaaPoista
  15. Minusta on, historiaamme viitaten, varsin viisasta ja välttämätöntä varustautua sotilaallisesti uusien Mainilan laukausten varalle.

    Itse ajattelen niin, että Nato toimii meidän tapauksessamme pelotteena estämään fyysistä hyökkäystä maahamme. Nato on puolustuselin. Ja Suomihan tunnetusti sivistysvaltiona ei hyökkää rauhan oloissa minnekään.

    VastaaPoista
  16. Lehtien anti onkin masentavaa. Ukrainan sotaa, jonka yksityiskohtia ei jaksa enää lukea otsikkotasoa lukuunottamatta, Hamasin sotaa, Suomessa valiokuntien riitelyä ja ihmisten parkua, kun valtio kiristää rahahanojaan.

    Joka päivä lukemattomia listoja uusista kärsivistä ryhmistä ja nälkää näkevistä köyhtyvistä pikkulapsiperheistä. En ole ennen tiennyt, kuinka paljon ihmisillä onkaan valtiolta saatuja tukia ja etuisuuksia.

    VastaaPoista
  17. Saapas nähdä, mitä hauskaa lehdissä nyt on, kun luen ne, kaikki peräkkäin. Lupaan kertoa teille, jos löydän ilouutisia.

    VastaaPoista
  18. Kiitos jo ennakkoon päivän ilostuttavista uutisista Iines, jos niitä löydät. Toivottavasti.
    Eilen illalla television Perjantai-ohjelmaan oli kutsuttu sukupuoli-ja seksuaalivähemmistöjen kaksi edustajaa. Siellä kerrottiin montakin ilosanomaa. Vanhemman, hiv-ukon maailmaa eivät heterot mukamas hetkauta. Hän elää homomaailmassa ja himoitsee vain homoja. Hän ei kadu sairauden itselleen tarttumista, koska se on saatu ihanista kokemuksista ihanalta kumppanilta. Ja mikä parasta:
    Heterot on muka helpompi eheyttää homoiksi kuin homot heteroiksi!
    Perjantain dokumentissa oli myös dokumentti sateenkaariväen vanhusten palvelutalosta. Oi että kun siellä oli iloisen viihtyisää ja hauskaa. Heteroille tarkoitetuissa vanhusten palvelutaloissa kun ei mukamas ymmärretä ikääntyvien homojen ja lesbojen eroavaisuuksia ja erilaista elämäntapaa. Jaha, vai niin.

    VastaaPoista
  19. Itämerellä seilaavat sotalaivat ovat aivan 100 %:sti seurausta Venäjän härskistä hyökkäyksestä toiseen itsenäiseen maahan ja sitä seuranneesta Venäjän öykkäröinnistä naapureilleen.

    Sodan alkamispäivähän tiedetään. Se oli 24.2.2022. Sodan aloitti Venäjä.

    VastaaPoista
  20. Unenpöppörössä yllä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi plaraamisella löysin kuin löysinkin yhden ilouutisen päivän lehtiannista.

      70-vuotias nainen - ilmeisesti tässä asiayhteydessä emme tarvitse oletettu-perusosaa sanaan nainen - on synnyttänyt lapsen, ensimmäisensä, tai siis oikeastaan kaksoset. Keinohedelmöityksellä!

      Tämä tapahtui Ugandassa. Naisen mies ei ole käynyt katsomassa kaksosia, koska mies saattaa naisen mukaan pelätä monen lapsen tuomia velvollisuuksia. Äiti, Safina Namukwaya, hehkuu onnea.

      Poista
    2. Muistelen Saaran olleen kahdeksankymmenen kieppeillä, mutta voin muistaa väärin.

      Siis luin vain otsikon tuosta miesten kuukautissuojauutisesta hiljakkoin. Arvelin mielessäni, että miehillä voi perä vuotaa, jostain syystä, ja tamponi pannaan sinne, siis peräosastoon. Tämä vaatisi nyt hymiön.

      Poista
  21. Itämerell seilaa sotalaivat.
    Pian alkaa rannoill huudot, vaivat.
    Putin vispaa linnassaan.
    On ihmiselo hinnassaan.
    Ja sitten saapuu kauhuin yö.
    Pian verilaineet maihin lyö.

    VastaaPoista
  22. Putiini se leipoi tuiman taikinan,
    siihen päätti sotkea suuren Ukrainan.
    Ai jai Putiini, turha on sun toiveesi,
    Ukraina on jo vapaa maa ryssän vallasta.

    Taikina se paisui, kiehui, kohosi.
    Lavrovkin siinä riehui, sotki, änkytti.
    Vatkas lisää taikinaa, kun kerran käskettiin,
    vaikka mieli teki lähtee lipettiin.

    Ukraina oli jauhona, Krimi hiivana,
    Donetski oli sokeri, Donbas liemenä.
    Kiova, Harkov, Odessa. Zaporizza, Pultava.
    Näin kelpo taikinaa harvoin nähdä saa.

    Mut Naton koira perhana kaatoi taikinan.
    Hiivat, suolat, tekosyyt ahmi kitaansa.
    Ai jai Putiini, maahan valui temppusi,
    Ukraina on vapaa maa ryssän vallasta.

    (Vanhaa renkutusta keveällä kädellä & mielellä päivittäen.)

    VastaaPoista
  23. Mainio riimittely, Tapsa! Täällä on se vanha renkutus, jos joku ei muista sitä:

    https://youtu.be/pj0iDZGWvkw?si=1_rcIJEKSf1OY1Is

    VastaaPoista
  24. ”Finlands sak är vår” Sanoivat valveutuneet ruotsalaiset 1939. Samaa toivoisin nyt valveutuneiden suomalaisten sanovan ukrainalaisille. Siis ... «Справа Фінляндії — наша»

    VastaaPoista
  25. Noora, minä en ymmärrä että tarkoitatko että venäläiset tulisivat tänne Suomeenkin yhtä ystävällisinä kuin viimeksi 1713–1721? Tä? Silloin sinutikin olisi kuule moneen kertaan raiskattu, sekä edestä että takaa, ja myös siltä väliltä, ja pehtoorisi olisi lävistetty ongenkoukkuihin ja sen jälkeen paistettu leivinuunissa käppyräisesi piparkakuksi...?

    Ai, että eikö muka? Höpö höpö, lue historiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän tää iloinen mie-sie Uosukainenkin sano et "kah, tulkka tännö vaa, minul on rievä auk"...
      Höh, rievä on tampereen murretta ja tarkoittaa ruisleipää. - En kyllä yhtää ymmärrä teitä pohjois-, etelä- ja itäkarjalaisia. Kummallisia naisimmeisiä ootte. ):-

      Poista
    2. Tähän eivät tosiaan nykypoliitikotkaan pysty, Sanna Marin herkullisine pyllyineen jää auttamatta jälkeen:” Olemme naineet paljon, kerta kerralta olen ollut rintaa, reittä ja revää koko nainen. - - jos merkki on päällä, olen valmis.”
      (Riitta Uosukainen)

      Poista
    3. Sannallako herkullinen pylly? Olen toki vanhanaikainen tässäkin asiassa ja eihän maulleen mitään voi, mutta ”herkullinen” minun mieleeni vaatisi enemmän linjoja, muotoa, pyöreyttä ja täyteyttä. Jopa läskiä.

      Sannan housutkin olivat ihan liian kireällä. Siinä on virtsatietulehdus lähellä.

      Muuten Sanna on tietysti fiini, fiksu ja filmaattinen - äffällä sanoen fantastinen mimmi. Mutta liian laiha.

      Poista
    4. Eikös Sannan pyllykuva juuri herättänyt hilpeää huomiota maailmallakin?

      Itse taas mietin, kenelle Sanna tuossa takapuolikuvassaan halusi näyttää persettä, siis juuri näin, persettä?

      Poista
  26. Mikis
    Siis minä rakastan sinua Noora, rehellisyyttäsi ja produktiivisuuttasi, sun suulauttasi, mutta mitä ihmettä sä välillä puhut esim. venäläisten (= poliitikkojen) rehellisyydestä? Kyse ei ole mistään muusta kuin tarkoituksenhakuisesta valehtelusta. (joka on hyväksyttävää jos on samaa mieltä kuin he, tai johan bäckman) En tiedä. Mutta jos sinulla Noora on enemmän faktatietoja siitä, miksi Venäjän federaatio yllättäen hyökkäsi Ukrainaan... tuohon itsenäiseen Eurooppalaiseen valtioon, niin kerro toki, miksi? - Olen pelkkänä korvana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, rakas Noora, anteksi et ny vasta mä ymmärrän miks venäläiset Ukrainaan menivät tappamaan ukrainalaisia. Kiva kun selitit.

      Poista
    2. Tässäkin herra urheilutoimittaja on korva höröllään, kun koko ajan saa uutta tietoa "korvanappiinsa"... Joo.

      https://www.youtube.com/watch?v=nxVInjoAFc4

      Poista
    3. Eihän se syy, miksi venäläiset hyökkäsivät Ukrainaan, ole mikään salaisuus. Putin itse selitti sen kirjoittamassaan esseessä, jonka minäkin luin jo ennen hyökkäystä. Varmaan se löytyy verkosta edelleen.

      Lyhyesti tyypiteltynä se oli samaa sarjaa kuin takavuosien Suur-Suomi-intoilijoiden sinänsä paikkansa pitävät jutut heimoaatteesta - suomensukuisiahan elää Vienanlahdesta Laatokkaan ja Inkeristä Kuurinmaalle.

      Putin koukkasi 1000 vuoden takaa, jolloin ”venäläinen maailma” syntyi Kiovassa, jatkui mongolivallan aikana Moskovassa ja laajentui itämerelle ja Pietariin. Putinin missio on yhdistää ”kolme veljestä” eli venäläiset, valkovenäläiset ja vähävenäläiset (ukrainalaiset) yhdeksi kansaksi yhden hallitsijan alle.

      Näin Putin sen itse selittää. Sivullinen näkee taustalla myös valta- ja talouspoliittisia vaikuttimia.

      PS. Jos Suomi ei olisi liittynyt Natoon, neuvottelisimme ehkä Putinin kanssa nyt myös Suomen heimojen yhdistämisestä yhden hallitsijan alle - äiti-Venäjän helmoissa toki.

      Poista
    4. Jos nauratti edellinen Mikiksen linkkaama, niin ei tämäkään itketä, vai mitä:

      https://youtu.be/TV8KzjnVJ00?si=vcOPQ0SxN3rJ9LA8

      Poista
    5. Tähän Tapsan viittaamaan Putinin unelmaan, jonka muistan lukaisseeni, palauttaa entinen Venäjänmaa äärirajoilleen ja ylikin, liittyi rajojen sisään myös Suomi. Kyllä se pani kylmät väreet selkään ja nosti ihokarvat pystyyn.

      Poista
    6. Näinhän se on nähtävä. Ellei Suomi olisi liittynyt Natoon, Terijoella istuisi nyt Kuusisen (nimi muutettu) Kansanhallitus N:ro 2. Ja apua tulvisi - kun kerran pyydetään - rajan täydeltä tänne. Eikä ne fillareilla tulisi. Joo.

      Poista
    7. Noora,
      kansainvälistä politiikkaa (aina Faaraoiden Ekyptistä lähtien) ymmärtää paremmin, kun muistaa että
      suurvalloilla ei ole ystäviä, niillä on vain intressejä
      eli, aina silloin valehdellaan, kun on tarvis. Muista maista viis. Henry Kissinger oli tästä hyvä esimerkki. Ja Rikun rakastama Urho Kekkonen oikein oiva poliitikko. Kuten myös Juho Kusti "tekohammas" Paasikivi. Pienten kun on oltava nöyriä, tai ainakin näyteltävä nöyrää. Muuten käy kalpaten.

      Poista
    8. Suomi (= hyttysenpaskan kokoinen valtio maailmassa) turvaa olemassaolonsa tällä hetkellä U.S.A.:han. Eli totta se että olemme riippuvaisia heistä. Mutta kyllä se mun mielestä parempi vaihtoehto on kuin että olisimme Venäjän alusmaa. - Tätä voitte kysyä vaikka valkovenäläisiltä, o.s. belorussijoilta. Tai kazakstanilaisilta. Tai virolaisilta/liettualaisilta/lättiläisiltä... no, vaikka keltä tahansa. Kyrpiintyneitä ovat isovenäläisten öykkäröivään nationalismiin.

      Poista
    9. Sanonpa tähän vaatimattoman naisihmisen mielipiteeni, joka on varmaan jo aikansaelänyt ja ehkä hupaisakin.

      Nimittäin minun mielestäni, Satakunnan lakeuksilta katsottuna, Kekkosen pyllistelyaika oli kaikin puolin ymmärrettävää ja hyvää. Urkki oli suuri valtiomies - mahtaako kukaan nykykyisistä ehdokkaista pystyä hänen saappaisiinsa.

      Vaan se, mihin me radikaalinuoret urkkilandiaa veimme, meni överiksi setä Lenineineen, kaikkine vapaustaistelijoineen - vapautta kommunismin kehtoon.

      Ei se ollut Urkin vika, vaan Usan, josta tämäkin vapauden ja veljeyden aate tuli, amerikkalaiseen makuun suodatettuna. Ja mehän imimme sen ja itkimme ilosta. Näin se on nähtävä, ettäs tämänkin tiedätte.

      Poista
    10. Hieno oivallus sinulta, Iines. Tattista vaan. Siis eihän se Urkin vika ollut, että hän oli opportunisti: me suomalaiset (= enemmistö meistä) opportuisteja olimme. Ja jos meillä niinä vuosina ei olisi ollut Kekkosta, meillä olisi ollut joku toinen, joka olisi samanlaista kekkoslaista politiikkaa tehnyt. Mutta varmasti paljon huonommin.

      Ps. Sisäpolitiikka Suomessa kyllä vuosina 1960-81 oli kyllä ihan perseestä. Se on totta. Mutta kuten Kekkonen itse sanoi: "Jos jompi kumpi, sisä- tai ulkopoliitikka, on rempallaan, niin parempi on että sisäpolitiikka". - Tämä on totta. Myös nykyisin. Tämmöiselle hyttysenkusen kokoiselle pikkuvaltiolle.

      Poista
    11. Mitä helkkaria tarkoitat, Iinukka, sillä että ”vapauden ja veljeyden aate” Lenineineen tuli USAsta? Satun muistamaan asian ja kyllä sen tiedostavat pojat & tytöt hakivat Leningradista ja Moskovasta.

      Viittasit varmaan vapaan rakkauden aatteeseen?

      Kekkosta, Savon ja Kainuun kaljupäistä poikaa, voi sekä moittia että kehua. Moittia pitää lähinnä sitä, että hän salli 70-luvun nuorison mulkuimman osan ottaa neuvostoaate tosissaan. Siitä oli hänelle hyötyä, mutta se meinasi karata käsistä.

      (Saa nähdä saanko nähdä näiden isänmaanpettureiden toiminnan kunnollisen perkauksen ennen taivaan kirkkauteen astumistani. Liian moni mulkero on yhä remmissä, siitä hiljaisuus ja huomion kiinnitys mm. ”äärioikeistoon”.)

      Mitä tulee sisäpolitiikkaan, niin vielä 50-luvulla ja 60-luvun alussa se oli aika vapaata. Vasta 60-luvun puolivälissä iski suomettumisen piru, eikä irti päästänyt. 70-luku oli jo kauheaa. Fiksutkin ihmiset väittivät tosissaan, että esim. Viro on omasta tahdostaan sosialistinen ja jopa vapaampi maa kuin Suomi, ja muun väittäminen on fasismia.

      Ajat muuttuvat. Nykyään vallitsevan hegemonian vastustus on rasismia ja natsismia.

      Poista
    12. Siis juuri noin kun sanot, Tapsukka, vapauden, veljeyden ja tasa-arvon aate tuli Neuvostoliitosta, mutta minä aistin sen meillä vahvasti amerikkalaisin maustein. Kuuntelin Joan Baezia, Peter, Paul & Marya, Donovania, Pete Seegeriä, amerikkalaista folkia ja työväen lauluja. Kuuntelin myös suosikkiani Hiski Salomaata ja toki paljon myös venäläisiä laulajia ja venäläistä kansanmusiikkia.

      Mutta siis, olen pikemminkin tunnelmien aistija kuin asioiden tietäjä, ja näin meillä minusta asiat aistittiin, amerikkalainen hippikukkaseppele päässä ja venäläinen kukkahuivi harteilla. Opiskelijat Turussa olivat juuri tällaisia amerikkalaisen folkin ja silloisen hippikulttuurin ja vapaan rakkauden ihailijoita. Ja näihin asioihin sopi suloisesti venäläinen vapaus, veljeys ja tasa-arvo.

      Poista
  27. Tämä on päivän ilouutinen: Yhä useampi elää yli 90-vuotiaaksi nykyään. Onnea vaan yhdeksänkymppiselle.

    Meidänkin taloyhtiössämme asuu pian satavuotias nainen. Tosin hän ei liiku enää edes pihalla ja on käsittääkseni puolisokea, mutta ei dementoitunut. Luulen, että hän kuuntelee radiota.

    VastaaPoista
  28. Ihmetteleeköhän hän että "enää ei ole repo-radiota"? Solubiologit ovat laskeneet ihmisen maksimi-iäksi 120 vuotta. Kerran luin artikkelin jossa haastavasti kysyttiin että "kuka haluaa elää sata vuotiaaksi?". Vastaus oli, että kaikki 99 -vuotiaan.
    En oikein usko.
    Ps. Maailman vanhimmat eläimet ovat simpukkoja, tai mitä lie raakkuja, ne elävät yli 500 vuotiaiksi. - Siinähän elelevät.

    VastaaPoista
  29. Tämä sataa vuotta hipova on entinen maatalon emäntä, miehensä ja ainoan poikansa jo ammoin menettänyt aivan ihana vanha rouva, joka muutettuani taloyhtiöön koirani kanssa tuli aina aamulenkillämme, saavuttuamme postilaatikoille, noutamaan Satakunnan Kansansa. Hän mussutti aina Rubenia, kultaista noutajaa, joka nuoli palkaksi rouvan kasvot.

    Luulen, että rouva saattoi mieluummin paheksua reporadiota, kelpo kepulaisena satakuntalaisena. Hän taitaa kuunnella radiostaan jumalanpalvelukset ja uutiset nyt ainakin. Ja ehkä kansanradion, jos sellainen vielä tulee.

    VastaaPoista
  30. Niin, jos kansanradiota ei enää ole, niin tuskin hän sitä sitten kuuntelekaan. Mutta älä kuule vähättele maanviljelijöitä (= jyväjemmareita). Eino S. Revon radion johtoon sukkuloi Johannes Virolainen (= eräs tunnettu eteläsuomalainen maanviljelijä). Että se siitä.

    VastaaPoista
  31. Kepulaisiahan minä kohtelen huonosti, en maanviljelijöitä, joista Saarijärven Paavo on idolini.

    Vaan minulla on Kekkosen ajasta lähtien kepulaisista omakohtaisia kokemuksia sukuni kautta. Kukaan ei ymmärrä yhtä hyvin emolehmä- ja sonnipalkkiota saati munatukia kuin ehta kepulainen. Ja yleensä kun kepulainen saa kolikon käteensä, hän hyvästelee sen tunteella ennen kuin panee sen kiertoon. - Olggast hilja gon Pura puhuu, sanoi sukulaisemäntä keinutuolissaan, kun ministeri Martti Pura puhui radiossa ja muut melskasivat.

    VastaaPoista
  32. Virolainen oli kannakselainen maanviljelijä Viipurin takaa, joka joutui venäläisten maahantunkeutumisen takia muuttamaan muualle Suomeen ja aloittamaan kaiken alusta.

    Vastaavia oli 400 000 tuhatta muutakin. Kaikki muuttivat ja sopeutuivat. (Vrt. palestiinalaisiin.) Karjalan Vapautusrintamaa (KLO) ei perustettu, ei edes KAMASia.

    Martti ”kokoa ja” Pura puolestaan on ihan Mikiksen naapurista, talonpoika Tammelan Portaasta, läheltä kesähuvilaani. Hakkapeliittain sukua.

    VastaaPoista
  33. Kuten tuolla ylempänä sanoin, minä jäin miettimään katsottuani tuota pyllykuvaa sitä, että kenelle tai mille taholle Marin tällä tavoin näyttää persettä, siis kirjaimellisesti sanottuna. Tämä oli oikeastaan ainoa ajatus, joka siitä tuli.

    VastaaPoista
  34. Jos nyt meikäläisen keittiöpsykologinen tulkinta sallitaan, niin minusta Marin haluaa näpäyttää tällä koko Suomea, joka nosti hänet porstuan puolelle istumaan. Hän määrää itse itsestään ja asettaa mediallekin rajat, media ei sanele mitä ja miten hän toimii somessa. Aistin kuvassa kylmyyttä.

    VastaaPoista
  35. Minullahan on tuossa virhe, mutta jos kukaan ei huomaa, niin turha korjata.

    VastaaPoista
  36. Arvon leiditpä tykittävät kovilla päin Sannan pyllyä.

    Iineksen raadollista tulkintaa en osta. Liian kaukaa haettu. Enkä osta Leonooran perverssiäkään tulkintaa. Liian poikkeavaa päättelyä.

    Raavaana heteromiehenä en usko Sannan pyllykkäkuvalla olevan mitään muuta tarkoitusta kuin viihteellinen, esteettinen ja seksuaalinen.

    Ihmettelen kyllä mihin hän näitä kuvia tarvitsee. Hänen vahvuutensahan on nättiin naiselliseen muotoon puettu vakuuttava esiintymiskyky.

    VastaaPoista
  37. Ukrainan oli ja on varmaan yhä hyvin korruptoitunut yhteiskunta, se ei ole salaisuus. Neuvostomenneisyys painaa.

    Paljastavaa on mainintasi Ukrainan sisäisistä kriittisistä äänistä. Sitä kutsutaan demokratiaksi. Venäjällä ei sellaisesta ylellisyydestä ole vuosiin ollut merkkiäkään, ja ainut opposition edustajakin on tekaistuin syytöksin vankilassa. Venäjä on diktatuuri.

    Myöhempänä historiallisena selityksenä Ukrainan sodalle tulee olemaan, että se oli Neuvostoliiton hajoamissotien viimeinen vaihe. (Toivottavasti.)

    Neuvostoaikaiset osavaltioiden rajathan olivat hieman mielivaltaisia, poliittisia valintoja. Venäläiset eivät ikinä tarkoittaneetkaan niitä ”oikeiksi” rajoiksi, vaan enemmän propagandisiksi. Valtakuntahan oli ikuinen.

    Nyt laajan Ukrainan rajat kuitenkin ovat oikeita rajoja ja se ei sovi suurvenäläisille. Siksi Putin suurena johtajana nappasi ensin Krimin kuin lelun lapselta ja sytytti reuna-alueille venäjämielisten sisällissodan. Sitä seurasi suurhyökkäys.

    Tämä on suurvaltapolitiikkaa, eikä siinä katsota oikeudenmukaisuutta. Isompi vie, heikompi vikisee.

    VastaaPoista
  38. Voi olla niinkin, että kukin tulkinta heijasteleekin tulkitsijan omia maailmoja, ei sen kummempaa.

    Minua kiinnostaa kuvassa enemmän se, että kuva on paljaudestaan huolimatta ikään kuin suljettu, poismenevä, antamaton. Siitä tulee mainitsemani kylmyyden vaikutelma.

    Sen ymmärrän, että miehet (ja toki lesbot ja bit) ymmärtävät naisen pyllyn päälle paremmin kuin minä ja kokevat tällaiset takakuvat kutsuina. Kaikin mokomin.

    VastaaPoista
  39. Evakkojen määrä on oikein, Virolainen oli Viipurin kieppeiltä evakko on oikein, Pura oli Tammelan Portaasta. ”Kokoa ja”? Tämä oli ainut mitä en tiedä.

    Mikä ihme on väärin?

    VastaaPoista
  40. Siis evakkoja oli kai 420 000 - 430 000, mutta siis noin 400 000 on mielestäni oikein.

    VastaaPoista
  41. Monta on monessa, molemmin puolin. Täysin viattomia puhtoisia valtioita ei ole, kaikissa on ketkuja poliitikkoja ja kähmijöitä. Sodan uhrina oleva maakin tekee hirveyksiä, ja näin on joka sodassa, Suomenkin sodissa, väkivalta synnyttää itseään lisää.

    Joskus oltiin pasifisteja, ei hyväksytty edes puolustussotaa. Pasifismi ei ole enää realismia, valitettavasti, hyvä harvoin voittaa.

    VastaaPoista
  42. Se ”tuhatta” on siinä liikaa.

    (Martin sukunimestä keksin kirjoittaessani vain kehnon vitsin: kokoa ja pura. Se liittyy armeijaan: pura ja kokoa rynnäkkökivääri, aikaa 3 minuuttia!)

    VastaaPoista
  43. Totta kai. Jos kaunis nainen näyttää pyllynsä näin paljaana, viesti on aina myös seksuaalinen.

    VastaaPoista
  44. Aivan, en edes huomannut sitä lukiessani, kun punakynää en enää käytä. Huomio kiinnittyi vain luvun oikeellisuuteen.

    VastaaPoista
  45. Entä, jos vähemmän kaunis näyttää pyllynsä? Vaikka oikein luisevan tai oikein lihavan? Meneekö herjauksen puolelle?

    VastaaPoista
  46. Mutta oikeuttavatko Ukrainan sisäiset kiistat ja ongelmat venäläisten raa’an suurhyökkäyksen, jonka tarkoitus on alistaa koko valtava 40 miljoonan ihmisen maa Venäjän valtaan?

    Ukrainalaiset vastustavat isoveljen hyökkäystä aika yksissä tuumin, Putinille ehkä yllätyksenä. Olisivatko saaneet Neuvostoliiton aikana venäläisten isännyydestä tarpeekseen?

    Oranssi vallankumous oli Ukrainan sisäinen asia. Venäjän hyökkäys ei ole politiikkaa, vaan yritys riistää Ukrainan itsenäisyys ja tehdä siitä Venäjän alusmaa.

    Jos Venäjä onnistuu, ja Trump voittaa, niin Kiina tekee kohta saman Taiwanille.

    VastaaPoista
  47. Tämä on varmaan lähinnä Nooruskalle osoitettu kysymys, mutta minäkin sanon.

    Mikään ei oikeuta yhtäkään valtiota tai ryhmää sotaisaan murhahyökkäykseen, ei milloinkaan. Ei Venäjää, ei Hamasia, ei Suomea, ei mitään eikä ketään. Syy on aina sodan aloittajan.

    VastaaPoista
  48. Me niitämme nyt paljolti sitä kahtiajakautumisen satoa, jota meihin vaaleissa iskettiin. Polarisaation, jos hienosti sanotaan.

    Muistan selkeästi, miten silloinen pääministeri iski nyrkkiä pöytään ja suorastaan huusi, että ihmisten on valittava puolensa. Eli kansaa kehotettiin jakautumaan leireihin, ei yhteisymmärrykseen ja sovintoon.

    Olen ennenkin sanonut kaipaavani sellaisia johtajia, jotka ajavat nimenomaan sopua, sovintoa, yhteisymmärrystä, yhteishenkeä, yhtenäisyyttä. Sellainen on arvokasta, ei leirien vihanpito ja taistelu.

    VastaaPoista
  49. Pyllyhän voi olla kaunis, normaalin naisen pylly yleensä onkin, vaikkei esittäjä niin olisikaan. Makuja on tietysti monenlaisia, minulla on aika laaja.

    Muuten olen sitä mieltä, että tämä nykyinen julkkujen meikkaus- ja leikkaustyyli on karannut käsistä. Ne pitäisi käsitellä lukittujen ovien ja pehmustettujen seinien sisällä.

    VastaaPoista
  50. Nato ei soluttaudu mihinkään. Natoon liittymistä pitää anoa, eikä pääsy ole varmaa, kuten Ruotsista näemme.

    Demokraattiset valtiot hakevat Natosta turvaa nimenomaan Venäjää vastaan. Kuten nyt Suomi ja Ruotsikin.

    Natoa vihaavat lähinnä aivopestyt venäläiset, sillä se estää heitä puhdistamasta naapurimaita russofobiasta ja natseista.

    VastaaPoista
  51. Suomi on jakautunut kahtia - parempiin ihmisiin ja huonompiin ihmisiin.

    Paremmat vaativat nollatoleranssia rasismille, huonommat nollatoleranssia raiskauksille. Paremmat vaativat lisää maahanmuuttoa kehitysmaista, huonommat rikollisten karkoitusta. Paremmat halveksivat vastustajiensa rumuutta ja tyhmyyttä, huonommat vain tyhmyyttä.

    Yritä tässä sitten taiteilla näiden kahden välillä ilman taiteilijapalkkaa. Vaadin… - ohoh, enpä vaadikaan, sillä ”vaadin” on kiimainen naarasporo ja siten kulttuurista omimista! (Huh, melkein tuli peljästyksestä katat housuun…)

    VastaaPoista
  52. Hmm, kehitysmaa.. Tässäkin on koetettu syöttää kansalaisille sievistelevää ilmaisua ”kehittyvä maa”, jossa kehitysmaa on keikautettu positiiviseksi mitäänilmaisemattomaksi pupuksi, jota minäkin hyvän kielen ystävänä kieltäydyn käyttämästä. Kaikki maathan ovat kehittyviä maita, mutta nimite ”kehitysmaa” kertoo paremmin sen, mistä on kyse. Naurettavaa kiemurointia!

    VastaaPoista

  53. Todellakin, Ruotsi ei ole vieläkään onnistunut pääsemään Natoon, vaikka kovasti yrittää. Kyllä minusta Nato on nimenomaan puolustusliitto ja suojavalli Venäjän hyökkäyssotia vastaan.

    VastaaPoista