Kynsisalonki-ala on kasvanut viime vuosina merkittävästi, ja samalla myös tutkimus ja kehitys alalla ovat ottaneet suuria askelia eteenpäin. Yksi alan kiinnostavimmista nimistä on Wille Rydman, joka on aktiivisesti mukana kynsisalonkitutkimuksen kehittämisessä ja innovaatioiden tuomisessa esiin. Mutta kuka Wille Rydman on, ja miten hänen työnsä vaikuttaa kynsialan tulevaisuuteen?
Wille Rydman: innovaattori ja tutkimuksen edelläkävijä
Wille Rydman on suomalainen kauneudenhoidon ammattilainen, joka on erikoistunut erityisesti kynsienhoitoon ja alan tutkimukseen. Hän on tunnettu siitä, että hän lähestyy kynsisalonkipalveluita tieteellisestä ja tutkimuksellisesta näkökulmasta, mikä on ollut harvinaista alalla. Rydmanin tavoitteena on parantaa kynsienhoidon laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä, tuoden samalla esiin alan mahdollisuudet uudella tavalla.
Kynsisalonkitutkimus: miksi se on tärkeää?
Kynsisalonkitutkimus ei ole vain uusien kynsituotteiden tai -tekniikoiden kehittämistä, vaan myös turvallisuuden, hygienian ja kestävien käytäntöjen edistämistä. Tutkimuksen avulla voidaan löytää parhaita käytäntöjä, ehkäistä infektioita ja varmistaa, että asiakkaat saavat laadukasta palvelua turvallisesti.
Wille Rydmanin mukaan kynsisalonkitutkimus auttaa myös ymmärtämään paremmin kynsien terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tämä tieto mahdollistaa entistä yksilöllisempien ja tehokkaampien hoitomenetelmien kehittämisen, mikä hyödyttää sekä ammattilaisia että asiakkaita.
Uusia innovaatioita ja tulevaisuuden näkymiä
Rydman on ollut mukana kehittämässä uusia tuotteita ja menetelmiä, jotka perustuvat tutkimukseen ja tieteelliseen tietoon. Esimerkiksi hän on ollut mukana kehittämässä tehostettuja kynsien hoitotuotteita, jotka ovat paitsi tehokkaita myös ympäristöystävällisiä.
Tulevaisuudessa näemme entistä enemmän tutkimuspainotteisia lähestymistapoja kynsialalla. Innovaatiot liittyvät esimerkiksi luonnonmukaisten ja biohajoavien materiaalien käyttöön, turvallisten ja kestävien tekniikoiden kehittämiseen sekä asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen entistä paremmin.
Yhteenveto
Wille Rydmanin työ kynsisalonkitutkimuksen parissa avaa uusia mahdollisuuksia alan ammattilaisille ja asiakkaille. Tutkimuksen ja tieteellisen lähestymistavan avulla voimme saavuttaa korkeampaa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä kynsienhoidossa. Tulevaisuus näyttää valoisalta, kun alan kehitys perustuu vahvasti tutkimukseen ja innovaatioihin.
Jos olet kiinnostunut pysymään ajan tasalla kynsialan uusimmista trendeistä ja tutkimuksista, kannattaa seurata Wille Rydmanin työtä ja alan kehitystä – se lupaa tuoda paljon uutta ja inspiroivaa kynsienhoitoon!
(Piirros Albrecht Durer, Rukoilevat kädet 1508)
*************
Huom! Tämän tekstin kirjoittaja on tekoäly ChatGPT saatesanoilla Wille Rydman ja kynsisalonkitutkimus - kirjoita blogiteksti. Tämä on samalla maallikon yksinkertainen testi tekoälyn ajantasaistietoudesta. Tai tekoälyn huumorintajusta?
Näin vähän - tai paljon - tekoäly siis tietää Suomen sisäpolitiikasta. Virikkeen aiheeseen sain Wille Rydmanin vastineesta Helsingin Sanomissa 11.7.2025. Rydmanhan kritisoi viestipalvelu X:ssä 756 612 euron rahoituksen myöntämistä tutkimukseen ”Intiimi manikyyri: feminisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudiossa.”
Olen ollut aina kiinnostunut Kennedyistä, ja kun näin youtubessa uuden videon kertomassa Joan Kennedystä (Ted Kennedyn ex-vaimo) niin katsoin tekeleen, selityksissä oli huomautus, että käytetty tekoälyä. Tarina eteni Joan Kennedyn hautajaisiin saakkaa (kuollut 84-vuotiaana jne.), paitsi että hän elää edelleen. Yleensä on aina syytä epäillä informaation oikeellisuutta, mutta kun viitteenä on IA on oltava vieläkin valppaampi.
VastaaPoistaHupaisia nämä tekoälyn tuotokset. Siis suoranaisia virheitä, jotka tietävä huomaa heti. Eli ihmisen kannattaa tietää paljon, monesta lähteestä, jotta ei tule höynäytetyksi tai jottei perusta maailmankuvaansa väärään tietoon.
PoistaTekoäly tekee hallaa muillakin rintamilla. Itseäni ärsyttää suomen kielen raiskaaminen tekoälyuutisissa.
Sanojen painotus, intonaatio on usein epäluonteva, ja älyn luojilta puuttuu tietoa mm. suomen kielen erikoisesta konsonanttien kahdentumisesta ääntämisessä (tulet-tänne eikä tuletänne, niin kuin tekoäly lausuu ponnettomasti).
Jos älysovellukset erehtyvät näin raskauttavasti, niin herää kysymys: voivatko ne aiheuttaa vaaratilanteita erilaisissa terveydenhoitotehtävissä.
Totta, kansalaisella tulisi olla valtava yleissivistys voidakseen edes epäillä informaatiota, Suomessa on totuttu aivan liikaa luottamaan esim. median välittämään tietoon, vajavaisten toimittajien tuottamaan materiaaliin, mitä oletamme kuitenkin tarkistetun, sitä vaivaudutaanko tekoälyn tuotoksia tarkistamaan, voi ainakin kysyä. Tekoäly tuottaa oman versionsa totuudesta, mikä ei suinkaan anna lisäarvoa käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin. Tekoäly tekee nopeasti tiivistelmän, mutta onko siihen otettu jutusta relevantit tekijät. Siltä voi kysyä ja saada heti vastauksen sen oman seulontaperiaatteen mukaan, uskaltaako luottaa vastaukseen. Ei tämä IA-tilanne, mitä elämme, mitään varmuutta tiedon oikeellisuuteen lisää.
PoistaVaikka uutisjuttu sinänsä olisi totta, niin aina kaikkea ei kerrota. Silläkin on merkitystä, mikä jätetään kertomatta ja mikä tulokulma juttuun otetaan. Esimerkiksi Hamasin aloittamasta hyökkäyssodasta ei ole kerrottu raakaa totuutta, sitä millaista tuhoa Hamas sai aikaan ja mikä Hamasin osuus palestiinalaisten keskuudessa lopulta on.
PoistaSitä mitä Hamas teki naisille, ei tahdota jälkikäteen maailmassa uskoa ja sanotaan, ettei siitä ole todisteita. Meillä on edelleen uutisnäkymä lähinnä Israelin aiheuttamaan tuhoon, mikä tietenkin on hirvittävän väärin, ylimitoitettua ja järkyttävää. Kuitenkin se uutisikkuna avautuu vain yhteen suuntaan, on yksipuolista tilanteessa, jossa hyökkääjä Hamas piiloutuu kansan selän taakse ja jatkaa touhujaan. Gazasta on tullut huivitetuille Uusi Vietnamin sota.
En halua enää ottaa kantaa Israelin ja Hamasin/palestiinalaisten kärsimysrealityyn.
PoistaVaan luin kaksi kertaa postauksesi alun, ennen kuin lopussa oleva tieto selvensi aihetta. Ensi alkuun ajattelin, että nyt on Iines kirjoittanut humoristisella, satiirisella tuulella.
Vaan onpa ällistyttävä tutkimusaihe ja siihen huikea rahoitus. " Intiimi manikyyri: feminisoitu työ
( itse-) hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudiossa." Hoheijaa!
Kuka rodullistaa ja miksi?
Mitä hyötyä ja kenelle tutkimuksesta on saatavissa?
Ei kun lisää miehiä tasa-arvoon vedoten kynsiä puleeraamaan ja tekokynsiä liimaamaan. Sama palkka tai naisille parempi, jos "feminismi" otetaan perustaksi. Toisaalta voi olla, ettei miehiä edes kaivata naisten kynsienhoitajiksi, varsinkin, jos uskonto kieltää asiakkailta niinkin läheisen kontaktin vieraiden miesten kanssa. Tai hoitajien/ kynsitaiteilijoiden vierasmaalaisuus, tuskin se pahemmin ketään häiritse.
Rasismiahan ei maassamme, eikä siten kynsistudioissa sallita ja intiimit salaisuudet pidetään luottamuksellisesti studion sisällä.
Kynsistudion miesasiakkaat ovat tietysti luku sinänsä. Käpelöivätkö hoitojen antajia tai ehdottelevatko sopimattomia?
Mietin vaan sitä, kuinka suuri otanta kynsistudiokohtaamisia vakuuttaa tutkimuksen olevan ehtaa tiedettä?
Kuinka paljon kynsistudioita on maassamme ja mitä kansalaisuuksia ko. hoitotyössa eniten on?
Itse en moista palvelua tarvitse. Osaan hoitaa omat kynteni. Ikinä en laitattaisi karmean kamalia tekokynsiä, enkä muitakaan koristuksia kynsiini. On omasta takaa hyvä kasvu kynsissä!
Joskus, kun mieli tekee olla tyhmän turhamainen, saatan lakata kynteni, mutta todella harvoin niin teen.
Kiinnostaisi ennemminkin tutkimus siitä, miksi naiset haluavat pitkät kynnet? Halutaanko viestiä agressiivisuudesta, repiä silmät päällekarkaajan päästä. Ovatko pitkät kynnet turvallisuustekijä, ikuinen kauneus/muoti-ihanne vai liitetäänkö pitkät kynnet seksuaali - symboleiksi?
Noora, totta, teksti oli alkuun minustakin satiirinen ja hauska, oikein hyvä, ja ihailin tekoälyn taitoa. Sittemmin olen melko varma, että teksti kumpusi tietämättömyydestä. Kokeilin hieman muilla otsikoilla, ja edelleenkään totuutta ei löytynyt. Tekoäly ei tiedä tätä tapausta.
PoistaMiehilläkin tosiaan näkee taidokkaastikin lakattuja kynsiä, mutta pitkiä välkkyviä geelikynsiä en ole vielä onnistunut näkemään! Ehkä he käyvät käsihoidoissa.
Vähemmän hupaisaa on miksi tuohon sijoitettua 700 000 € EI SAA arvostella
VastaaPoistaNykyisessä taloustilanteessa lähes miljoonan euron summa tuntuu kyllä mahtavalta. Tutkimushan keskittyy HS:ien mukaan Helsingin ja Varsovan ”kynsisalongeissa työskentelevien maahanmuuttajanaisten ja asiakkaiden väliseen vuorovaikutukseen” ja kuuluu sukupuolentutkimuksen tutkimusalalle. Tutkimuksen pääpointteja ovat salonkien femininisoitu työ ja rodullistetut kohtaamiset.
PoistaJään miettimään, sisältävätkö termit ”feminisoitu työ” ja ”rodullistetut kohtaamiset” jo valmiit asenteet ja jonkinlaista poliittista ulottuvuutta. Tieteenteon kuuluisi olla paljasta, riisuttua ennakkomäärittämisistä ja politisoituneista termeistä.
Tämä on vaikea paikka edistyksellisellekin, sillä aiheen lisäksi minua ainakin ällistyttää tuo hirveä hinta - 756 612 euroa!
VastaaPoistaKoko jutun voisi kuvitella pulttiboisien sketsiksi. Luulin hetken, että se on 75 tonnia, joka sekin olisi paljon, mutta ei, varttia vaille millin ne tahtoi.
Ja ikään kuin se ei olisi riittävän naurettavaa, hinta oli myös laskettu eurolleen! Ja kun se ei taatusti voi mennä noin tarkasti tasan, niin miksei lasketa sitten sentilleen.
Luulenpa että tämä oli Rydmanille oiva iskunpaikka, sillä harvassa lienee niitä, jotka ihan tosissaan pitävät päätöstä vääränä.
Kun valtiolla on pulaa rahasta, niin tällaiset kannattaa karsia pois ekana. Leikataan vanhuksilta ruokarahat, mutta annetaan kahmalokaupalla intiimeihin rodullistettuihin feminisoituihin kohtaamiseen kynsistudioissa.
Jeesus sentään, joku kohtuus, ajattelee mökin äijä. Kuinka moni on ikinä edes käynyt kynsistudiossa? Minä en ole sellaista edes nähnyt - ei liene köyhien kohtaamispaikka
Kysyä voi myös kynsistudioiden tarpeellisuutta maailmankaikkeudessa. Eihän niillä välkkyvillä geelikynsillä voi tietokonettakaan vaivatta näpytellä. Vai näpyttelevätkö naiset puhelintaankin kynsien kärjillä?
PoistaVoiko Tekoälylle antaa ohjeeksi, että kirjoita esim. puolustava/arvosteleva juttu kyseisestä aiheesta?
VastaaPoistaJa eikö Älyteko todella tiennyt, että exministeri Rydman tyrmäsi koko asian hölynpölynä?
Tekoäly ei todella tiedä Wille Rydmanin kritiikistä mitään. Kokeilin äsken parilla muullakin otsikolla ja äly heittäytyi täysin uunoksi.
PoistaMielenkiintoista on tässä se, että kun annoin samaiselle älylle aiheeksi tuon tutkimuksen nimen sellaisenaan (Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa), niin sehän kirjoitti pitkän pätevän tutkimustekstin siitä, miten hyödyllistä ja avartavaa tietoutta ja vaikutuksia tuo tutkimus voi saada aikaan. - Tämän äly tiesi!
Itse olen nähnyt näitä kynsisalonkeja parissa kauppakeskuksessa. Aasialaiset naiset hoiti ja valkoihoiset naiset oli asiakkaita.
VastaaPoistaTallinnan naiset ihmetteli hesarissa, meillä kaiķki tekee noin. Paitsi hoitajat ovat kotimaisia.
, kuten ruokakuskit..
Luin jostakin, että ulkomailla ja maahanmuuttajanaisten kotimaissa kynsistudioita on paljon. Nämä paikat ovat matalapalkka-aloja ja osa voi toimia verhona seksinmyynnille. Toivottavasti tutkimus tuo sitten vaikenematta esille ihmiskaupan, tai naisten kurjuuden, jos sitä on.
PoistaToisalta toki studiot työllistävät naisia, joilla ei ole koulutusta tai mahdollisuutta muuhun työhön.
Kirjoitin tuonne ylemmäs pitkät pominat, joten se jäi nopeinpien kirjoittajien väliin. :)
VastaaPoistaNiin todellakin, työ on siis ”feminisoitu” ja kohtaamiset ovat ”rodullistetut”.
VastaaPoistaOtsikossa siis väitetään, että jokin taho on nämä feminisoinnit ja rodullistamiset kynsistudioissa tehnyt. Kuka perkele on kehdannutkin näin katalasti toimia?
Avataankohan tätä millään tavalla - minä ainakin olen onneksi syytön, kerrankin. Mikistä sopii kyllä epäillä, vanhaa pukk… siis pugilistia, siinä kynnet ovat kovilla.
Miljoonaluokan tutkimuksen luulisi käsittelevän aihettaan laajasti ja kattavasti, joten tulokset voidaan varmaan ulottaa myös partureihin, hieroloihin, kuppariloihim ja mitä näitä nyt onkaan... eikös porttolat ole meillä kielletty?
Mutta ei sitä tutkimusta nyt varmaan tehdäkään, kun persuministeri eväsi siltä avustuksen? Kestääkö Suomi tämänkin menetyksen, kysynpä vaan.
Taas hävettää olla suomalainen.
Tulipa mieleen, että piällysmiehinä savolaiset ovat tässäkin edelläkävijöitä - sanotaanhan savolaisten laulussa, että ”tässä Savon joukko tappeli, joka kynsi kylmeni”.
PoistaMutta millaisiahan sloganeita kynsistudioilla on? Tässäpä yksi ehdotus ”Tervetuloa kaikki kynnelle kykenevät!”
Tuo on hyvä, ja ehkä vielä nuoremman väen ymmärrettävissä. Teinixeiltä se menee jo ohi tajunnantason.
PoistaKynnestä ylipäänsä ei taida juuri muita sanontoja olla kuin nuo mainitut. Jokin karjalainen pyllynraapimisjuttu on, ideana se, että kyllähän niitä kynsiä tarvitaan kun pyllyä raavitaan. Ei taida sopia studion mainoslauseeksi. Voisi karkottaa rodullistumattomat ja rodullistetut asiakkaat.
Jos haluaa houkutella miehiä kynsistudioon, niin ilmaislahjaksi pieni hajuvesipullo. Johan tulevat nuoret pojat kynsihoitoonkin samalla kun haistelevat tuoksunäytteitä. Vanhoille miehille voisi mainostaa yleistä käsihoitoa.
Mulle päsähti piähän sanasetti: " pitkäkyntinen ".
Poistaeli varas.
Mainiota, Noora, hyvä hoksaus. Vaan miten se istuisi kynsisalongin mainokseen? Pureeko huumori asiakkaisiin? - Voisi hyvinkin purra, jos ymmärtävät kielikuvan.
PoistaKeksin jo monta slogania (= iskulause tms) Nooran kynsistudiolle, mutta koneeni kieltäytyi julkaisemasta niitä. Yhden muistan vielä eli Nooran oman idean pohjalta:
PoistaNooran kynsistudio - pitkäkyntisten paratiisi.
Kynsien viemää -mainoslause asettuu ehdolle.
PoistaTurhuuden markkinat ovat suuret markkinat. Suurin osa on turhaa, tarpeellista on vain vähän. Mielen markkinoilla asiakkaita riittää. Mielen hoitoa markkinat takoo. Tavaramarkkinoita voisi kannattaa syystä, että jos ne mielen saavat positiiviseksi, niin kyllähän ne monet turhatkin mielenlääkkeet kampeavat. Ja kun positiivinen mieli kasvaa saavat tavaramarkkinatkin huutia.
PoistaTässä hyvän mielen rallatus turhuuden markkinoilta poispäin.
PoistaKomiat - Minähän vien (Lyriikkavideo)
https://youtu.be/vc-Fsfvw0io?si=dmFTf3QxS0yrWr8S
Saksalainen Miele-kone tai -koje olisikin Suomessa hauska mainostettava. Sisko juuri lähetti kuvaviestin Whatsapiin uudesta Miele-imuristaan.
PoistaJoo ja säilyttävät hyvän mielen kauan aikaa, kun ovat tosi kestäviäkin. Tosin hintaviakin, mutta niinhän sitä sanotaan, että köyhän ei kannata ostaa halpaa.
PoistaPanosta mieleen - Osta Miele
Ei tämä Miele ollut kallis. Kyseessä oli kevytrakenteinen imuri. Siskolla on osteoporoosi ja hän halusi kevyen imurin, jotta voi itsekin imuroida. 169 euroa Saksassa ja sama malli Suomessa 200 euron paikkeilla. Hänellä on iso huusholli, jossa käy säännöllisesti siivooja ja häntä varten on raskaampi imuri. Samoin siskon on käytettävä puutarhureita apunaan. Saksassa tällainen palvelusten käyttö on tuiki tavallista ja järkevästi hinnoiteltua. Työ on usein pimeää, vaikka kyllä sisko käyttää firmojakin isompiin töihin.
PoistaAi kauheata, miltä kommenttini kuullostaa! Siis sisko on tavalinen eläkkeellä oleva opettaja, lapseton, mies kuollut. Heillä on ollut ja siskolla edelleen iso talo, ei mikään öky. Itse he ovat sen töillään kustantaneet. Saksassa nyt vaan elintaso on erilaista kuin Suomessa. Meillä ns. palvelusväen käyttöä pidetään ökyilynä ja riistämisenä. Tämä osoittaa vain tietämättömyuyttä eri maiden tavoista. Siskon palkkaamat ihmiset ovat samalla hänen rakkaita ystäviään, joiden kanssa hän seurustelee ja käy ulkonakin.
PoistaMeilläkin on ja on ollut monia Miele-merkkisiä vehkeitä, pölynimurista alkaen - mutta enpä muista, että Mielen markkinoinnissa olisi käytetty tätä mieli-jippoa.
PoistaVarmaan ehdotettu on, mutta ehkä mieleläiset ovat liian lähellä koko juttua ja pitävät sitä niin nähtynä, niin nähtynä.
Tämä tuli meikäläisenkin mieleen Mielestä. Onko se kuitenkin liian itsestäänselvä ja kulunut?
PoistaVähän samaa kuin autohuoltamonväen kuulema vitsi ruuvien kiristyksestä, kun renkaat on vaihdettu ja ruuvit pitäisi käydä vielä tarkistuttamassa parinsadan ajokilometrin jälkeen: Ottaisin ruuvikiristyksen.
Mainonnassa on paljolti kyse myös siitä, että millaisia hyödykkeitä mainostetaan. Tuskin ne jokapäiväiset sellaiset mitään mutkikkaita mainoksia tarvitseekaan. Ihan käypä mainos on se, jossa sapuskasta sanotaan, että melko mautonta. Sitten kun sen sapuskan päälle tuutataan määrättyä ketsuppia ja sanotaan, että ei oo enää ja siihen vastataan, että ei oo. Mainos, joka jää mieleen on kai se juttu. Jostain kynsienrakentelu lafkasta on vaativampaa tehdä osuvaa ja myyvää mainosta. On se Miele vaan ihme merkki, kun sen hyödykkeet kestää ja kestää. Toinen kestävä on Beo telkkari. Yhteen aikaan puhuttiin, että halpamaissa ne moottorit tehdään, että ei sillä merkillä suurtakaan merkitystä ole. On niissä vaan jokin ero.
PoistaMainonnassa - laajemmin ilmaistuna markkinoinnissa - kaiken pohjana on sellainen termi kuin ”kohderyhmä” eli millaisten tyyppien kysäistä tuotetta/palvelua uskotaan tarvitsevan ja käyttävän.
PoistaEnnen vanhaan jako oli usein aika selkeä - esim. ruoka & koti naisille, auto & vehkeet miehille - mutta nykyisin nämä rajat rikkoutuvat ja se aiheuttaa päänvaivaa tekijöille ja maksajille.
Mitä yleensä mainontaan tulee, niin on ns. brändäystä harjoitettu aiemminkin - erinomainen esimerkki siitä oli K-kaupan Väiski.
Kohderyhmän merkitystä ei voi liikaa korostaa täällä sosiaalisessa mediassakaan. Mainonnassa se on lähtökohta, kuten, Tapsa, tuossa yllä sanoit.
PoistaMainos tehdään puhutellen oletettua ja haluttua ostajaryhmää, sen kielellä ja sen kuvastoa käyttäen. Kohderyhmien sekoittuminen tai laajentuminen vaikuttaa mainontaankin, jonka materiaali-ilmaston on pakko muuttua.
Nyt haluttua ostajakuntaa puhutellaan poliittisesti korrektisti, eli halutaan tavoittaa ennen kaikkea yleisesti hyväksytty suvaitsevaisto, koska se pitelee oikeassa olemisen valtikkaa puolellaan. Tämä näkyy mm. mainosten käyttämissä ns. vähemmistöihmisissä. Ei juuri enää mainosta, jossa ei ole tummaihoista lasta tai tummaihoista toista vanhempaa, tai lihavaa ja vanhaa kehopositiivista alusvaatteiden esittelijää. Samalla tällainen moraaliposeeraus haluaa luoda myönteistä kuvaa yrityksestä.
Somemaailmassa huomaa, ettei ellei henkilö puhu samaa kieltä kuin kyseisen alustan ympäristö, hänen viestinsä ei helposti tavoita lukijaa. Vastuu viestin ymmärrettävyydestä on edelleenkin viestin lähettäjällä, ei yksin vastanottajalla. Tämä vanha Osmo A. Wiion totuus pätee edelleen.
Monikulttuurisuus tuli mainontaan jo parikymmentä vuotta sitten, ainakin. Omien kokemusteni mukaan avainhenkilöitä asiassa olivat yritysten markkinointiväet, jotka usein koostuvat nuorekkaista edistyksellisistä naisista.
PoistaNykyään se on pakollinen elementti, muuten pelätään leimautumista vanhoillisiksi ja maalaisiksi.
Anteeksi etukäteen epäkorrekti kielenkäyttöni, mutta aloin aikoinani kuvata tätä monikulttuurisuuden elementtiä toteamalla mainosidean olevan valmis, enää tarvitaan vain ”pakollinen neekeri”.
Pitääköhän oikein katsastella mainoksia sillä silmällä, että milloin niissä on tummaihoisia, milloin vaaleaihoisia ja milloin molempia. Tuntumani nyt on, että tummaihoiset ovat mainoksissa yleisesti vähentyneet. Tummia näkee meikki- ja vaatemainoksissa. Entäs työ- ja työkalumainokset, niissä ei taida paljonkaan olla tummia. Että ei vaan orjiksi luokiteltaisi, vai miten on. Toivottavasti en tällä pahoita ihmisten mieliä. Tarkoitukseni ei ole se. Jos siltä tuntuu kommentin poisto on aiheellinen.
PoistaOn periaatteessa ihan hyvä asia, että erilaiset ihmistyypit otetaan mainoksiinkin: vanhat, lihavat, ryppyiset, möhömahat miesten alushousumainoksiin. Sinänsä terve suuntaus. Kyllä maailmaan mahtuu erilaisia ihmisiä.
PoistaJos mainosten perusteella muodostaa kansakunnan kuvaa, se ei välttämättä ole todenmukainen vieläkään.
Karkeasti se menee niin, että jos kohderyhmänä on esim. perheenäidit, mainonnassa on elementtejä ja ihmisiä, joihin perheenäidin kuvitellaan samastuvan - usein siis perheenäitien iloisia ihannekuvia.
PoistaRipranie - teepä pikatutkimus: katso yhden päivän tv-mainokset ja laske monessako EI esiinny muita kuin vaaleaihoisia suomalaisia.
Tietysti kuka tahansa tämän tutkimuksen tehdä. Totta puhuen en ole itsekään viime aikoina katsellut mainoksia sillä silmällä - siis kriittisellä - joten voinhan yllättyä iloisesti.
Vauva.fi:ssä joku loihe lausumaan että " punaiset kynnet kyrvän ympärillä, alaluokkaista, mutta pornoa."
VastaaPoistaPositiivista, ettei suurin osa ko. sivulla kommentoija-miehistä ihaile " kyrvän kynsijöitä". Hyi Noora, hyvän maun limbo! :))
Laitoinpa seksikuvia blogiini. Harmi vaan, etten jaksa kuvankäsittelyjä, joten suurennokset jäävät pitkulaisiksi.
VastaaPoistaKlikkaamalla kuvaa, pääsee
Poista" lähemmäksi" tirkistelemään.
Juu, aika karsea pornokuva.
VastaaPoistaMielenkiintoista, Noora, tuo seksikuvien maalailusi. Milloin ovat raavaat miehet sylipainissa ja peräpää raikaa, ja milloin sitten punaiset kynnet vallan villeinä.. Ja kamalaa luonnotonta hekumaa…. Tähän pari hymiötä.
; )
PoistaKynsien rakentelua ei kai suorastaan epäterveelliseksi ole todettu. Valtion tuet pitäisi ensisijaisesti poistaa epäterveellisiltä toiminnoilta ja tuotteilta. Mainittakoon vain valkoinen vehnäjauho, jolle haittavero.
VastaaPoistaJos kynsistudiot työllistävät maahanmuutajia tai keitä tahansa, niin hyvähän se on. Ei niitä varmaan Rydmankaan vastusta, vaan kyse on tutkimuksen rahoituksen suuruudesta ja ehkä myös sen kielenkäytön asettumisesta jo tiettyihin lähtökuoppiin, asenteellisuudesta.
PoistaNyt puhut asiaa, kun mainitset valkoisen vehnäjauhon haittaveron. Kannatan! Olen kaikenlaisten makaroni- ja pastaruokien kyseenalaistaja.
Mihin on hävinnyt terveellisempi vaihtoehto, peruna, joka on juures? Tai bataatti? Suomalaiset korvaavat perunan ravintoköyhällä makaronilla ja spagetilla ja nuudeleilla, jotka ovat pelkkää puristettua vehnäjauhoa. Lapset eivät enää osaa syödä perunaa, vaan lemppariruokia ovat makaronilaatikko ja pastat ja lasagnet.
Kannatan haittaveroa varsinkin ulkoa tuodulle vehnälle. Täysjyvävehnässä on jotakin hyvääkin. Peruna ynnä muut perinteiset juurekset ovat iät ajat pitäneet kansamme hengissä ja vitamiineissä, ruista ja karjataloutta unohtamatta.
VastaaPoistaOlen niin vannoutunut perunafani, että sain tyttäreltäni edellisjouluna lahjaksi hänen kirpparilta löytämänsä Pienen perunakirjan. Hupia riitti.
PoistaTänä vuonna hän oli hankkinut äitienpäivälahjaksi mm. perunaämpärin, jossa kasvatetaan perunaa. Siinä oli mukana tarvittavat ainekset perunaa lukuunottamatta.
PoistaMeillähän kansalta käytännössä kiellettiin palvelusväen palkkaaminen suoraan omaan käyttöön 60 luvulla demarien vaatimuksesta. Piti palkkaa väki yritysten kautta. Tuli niin kallliiksi, että esim. kotiapulaisia ei enää ollut lainkaan. Nyt sitten vähän yritetään korjata kotitalousvähennyksellä tuplaverotusta
VastaaPoistaAjatella, kun kotona olisikin joku kodin hengetär, Justiina-tyyppinen, kun molemmat vanhemmat ovat töissä pitkät päivät ja lapset palaavat koulusta tyhjään kotiin, tai viettävät lomapäiviä yksin kotona einesruoan varassa!
PoistaOnkohan tällainen sen kodin hengettären, apulaisen, riistämistä tai aliarvioimista? Toisaalta naiset luovat nykyään uraa eikä kotiapulainen taida olla kenenkään haaveammatti. Paitsi musliminaisten.
Seuraan koukuttavaa espanjalaista telenovellea: La Pomesaa. Sarjassa saa hyvän kuvan palvelus- ja herrasväen erilaisesta elämästä.
PoistaMinun pirtaani ei sopisi niin henkilökohtainen palvelu, jota markiisin perhe moninkirjavine sukulaisineen vaatii palveluskunnaltaan.
Olihan Aurinkokuninkaalla (Ludvig XIV) korkea-arvoinen hovivirkailija, jonka tehtävänä oli pyyhkiä kuninkaan perse. Virka oli arvostettu, kuuluihan ko. henkilö Majesteetin lähipiiriin, eli eliittiin.
PoistaOnhan näitä perseenpyyhkijöitä, Mikis, edelleenkin. Moni vanhus tarvitsee apua, kun hänet on ulkoistettu kotiinsa pärjäämään kotihoidon turvin. Soten kuningasajatus on, että vanhukset hoidetaan kotiin. Tässä sitä apua sitten tarvitaan, kun me vanhenemme kädettömiksi ja jalattomiksi.
PoistaOn siinäkin uudelleen kehiin heitetty ehdotus, kenties raikkaana esitetty, että suurimman lapsilisän saa mahdollisimman nuorena synnyttänyt nainen ja ensimmäisestä lapsestaan.
PoistaMuistaakseni Lasse Lehtinen, lääkäri, ehdotti tätä, syntyvyyden lisäämiseksi.
PoistaEn oikein ymmärrä tätä porkkanaa. Naisillahan on opinnot edessään hyvin nuorina, jonka jälkeen ne lapset useimmiten vasta tehdään. Mahtaako innostaa naisia synnytystalkoisiin? Tuskinpa vaan.
Kovin vaikuttaa lyhytjännitteiseltä laskelmoinnilta. Toiset jopa ajattelevat, että ei lapsia tehdä, vaan lapsia saadaan.
PoistaJatkojalostuksena kauhistuttava ajatus omasta päästäni, että synnytystulos sitten aikanaan tykinruoaksi yhteiskuntaa hyödyntämään. Ei sodan kauhuista ja kokemuksista niin vain selvitä. Sodat pitäisi lailla kieltää, mitä ei tietenkään tapahdu.
Minä olen edelleen sitä mieltä, että jos omia geenejään haluaa jatkaa seuraavissa sukupolvissa, kannattaa synnyttää lapsosensa ajoissa.
PoistaSilloin jaksaa heitä hoitaa ja nuorempana elimistö on terveempi, kuin vaihdevuosia lähestyttäessä. Vähintäänkin vuoden kestävä perhe ja ihmissuhde-kurssitus pitäisi kuulua 18 v täyttäneille, kuten armeijan käyminen. Sitten vaan perhettä nopeasti perustamaan. Perhe kasvattaa vastuuntuntoa ja jää elämästä pois kaikenlainen haahuilu ja sekoilu. Oman kullan kanssa harrrastettu turvallinen seksielämäkin tasapainottaa elämää ja elimistön toimintoja.
Nuorten naisten masennukset jopa vähenisivät, kun voisivat omistautua naisena oloon ja äitiyteen, ainakin lapsen ensimmäiset vuodet.
Tuskin naisen elimistö, hormonit jne. ovat vielä sopeutuneet " miehen " roolin haltuunottoon ja mm. kilpailuun kouluttautumisessa ja kiipimiseen työelämässä.
Länsimaisissa yhteiskunnissa on hyvin saatu edistettyä ideologiaa, jossa naiseus ei saa olla miehistä riippuvaista. Oma huone ja oma palkkapussi pitää olla. Perheen perustaminen ja äitiys ei ole muotia. Ensin pitää hoitaa tärkeämmät asiat, ja jos sopiva ajankohta koittaa, voi johonkin kunnianhimoisen opiskelun ja työelämässä menestymisen väliin yrittää sovittaa jälkikasvua.
Entäpä jos naiset muuttaisivat mielensä ja haluaisivat tehdä paljon lapsia ja hoitaa heitä kotona. Mikä yhteiskunnassa pitäisi silloin muuttua?
Tietysti ensisijainen olisi se, että mammat ( papat) saisivat vähintäänkin saman palkan kuin päiväkotien hoitajat.
Yhteiskunta yms. yhteisöt voisi tarjota erilaisia kursseja kotiaan ja lapsiaan hoitaville, sekä yhteisiä harrastustiloja vanhemmille ja lapsille ynnä kaikkea mielenkiintoista kotitöiden virikkeellistämiseksi ja tueksi. Myös yhteisiä lomakeitaita voisi olla, joissa myös vanhemmille jäisi aikaa olla keskenään.
Yhteiskunnan ensisijaisin ja tärkein tehtävä olisi kannustaa ja tukea perheiden perustamista, joissa lapsista kasvaisi tasapainoisia, luovia ja pärjääviä kansalaisia.
Ollaanko me tällä planeetalla siksi, että tuhoamme inhimillisyyden, evoluution työn ja elinolosuhteet niin ihmisille eläimille kuin luonnolle?
Mitkä ovat muut mahdollisuudet? Jos niitä ei ole, antaa mennä vaan kun on alamäki.
Onko ihmiskunnan tarkoituksena elää kylmän kalseaa, sähköistettettyä kuvaruutuelämää, jota meille valmiina tarjoillaan.
Onko ihmiskunnan tehtävä ja tarkoitus tuhota palloltamme kaikki, mikä vähänkin muistuttaa inhimillisestä ihmisyydestä?
Kiinnostaakohan lasten teko ammattina vai onkohan se enemmän tunneasia. Minua se ei olisi ammattina kiinnostanut. Ei minulle myöskään ollut mitään hinkua lapsiin sen vuoksi, että geenejäni siirtyisi jälkipolviin. Varmaan on toisenlaisia naisia. Jotenkin tuntuu siltä, että perheenperustamiseen itsessään en yhteiskuntaa laskisi enemmälti mukaan.
PoistaMinuakaan ei millään tavalla innosta omien geenieni siirtyminen yhtään minnekään. Lapsista pidän ja olisin halunnut heitä enemmänkin. Mutta heidän itsensä vuoksi.
PoistaLapsi on oma persoonansa. Toivottavasti jokainen lapsi saa kasvaa rakkauden ja huolenpidon alla omaksi itsenäiseksi vapaaksi persoonakseen, joka itse valitsee oman tiensä, vaikka se olisi erilainen kuin vanhempien valitsema tie. Oikeastaan vasta silloin lapsen kasvatus on onnistunut, jos lapsi uskaltaa valita polkunsa ilman vanhempien maailmankatsomuksellista vaikuttamista.
Jännä juttu sinänsä, että minulla on on neljä naisystävää, eikä kenelläkään ole lapsia. Kaksi ei ole halunnut ja muilla elämänpolut ovat tuoneet esteitä.
PoistaMeitä on moneksi, totta! Eivätkä kaikki voi saada lapsia syystä tai toisesta, vaikka haluaisivat.
Joskus tekee mieli keikauttaa ajatuksissa yleisesti hyväksyttävät ihmisten elämänmallit.
Ilmeisesti enemmistö meistä mielellämme elää hyväksymme yhteiskuntamallin keskellä.
Ja hyvinhän meillä kultapossukerholaisilla meneekin!
Muistin väärin. Viisihän minulla on ollut läheisiä, lapsettomia naisystäviä.
PoistaEipä ole mantaalia, linnoja tai aatelistosukua minullakaan, jonka jatkuvuudesta pitäisi huolta pitää.
PoistaSuomi on kärkimaita myös tasa-arvossa. Meillä voi mökinlapsikin nousta niin korkealle kuin kyvyt ja tuuri riittävät.
PoistaSyntymäeliittiä meillä on aika vähän, eivätkä hekään eristäydy muusta yhteiskunnasta, vaan samoissa kouluissa aloittavat opintiensä ja samoihIn armeijan harmaisiin pukeutuvat käskyn käydessä.
Erot tulevat lähinnä asuinseutujen mukaan eli perempituloisilla on suurempi mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Käytännössä se on jo ihan keskituloisilla.
Nykyinen presidenttimme on sotilasarvoltaan korpraali eli ei kovin suuri kiho, minäkin olen isompi, vaikken mikään korpisoturin perikuva olekaan.
Suomessa ei myöskään pokkuroida rikkaampia, vaan vaaditaan heitä noudattamaan samaa lakia kuin muutkin.
Tietysti klikkejä syntyy, se on normaalia ihmisyhteisöissä. Tietysti rikkaita ja kuuluisuuksia pokkuroidaan, mutta se on vapaaehtoista.
Sisällissotammekin oli poliittinen sota, ei vapaussota tai taistelu toimeentulosta. Vastakkain olivat sosialismi ja demokratia, jos vähän yksinkertaistaa.
Mutta niin yksinkertaisti Väinö Linnakin mahtavassa Pohjantähti-sarjassaan.
Nykyinen presidenttimme ei myöskään kuulu eliittiin, vaikka kaksikielinen onkin. Ei kuulu hänen isänsäkään, joka muuten on syntynyt Käkisalmessa.
PoistaHänen isänsä puolestaan oli viipurilainen kamreeri eli edusti vankkaa keskiluokkaa. Stubbin äiti puolestaan oli kuulun kielimiehen Emil Nestor Setälän sukua ja tietysti suomenkielinen.
Stubb puhuukin veljensä kanssa suomea.
Kyllä meidän kotiapulaiset oli vain lyhyen työsuhteen tarpeessa silloin 60 luvulla. Aina heillä oli oma huone. Ei vät valittaneet.
VastaaPoistaMolemmat vanhemmat oli yrittäjiä
Tämä malli oli varmaan yleisin. Kotiapulaisena olo oli välivaihe naiselle, harvan pysyvä ammatti. Ja selväähän se on, koska naiset yleensä halusivat oman perheen ja pysyvämmän ammatin.
PoistaMerkittävästi kotiapulaisuutta on vähentänyt teollistumisen kehittyminen hienoksi tekniikaksi. Tulivat kodinkoneet, jotka yleistyivät kaikissa yhteiskuntaluokissa. Sähköhellat, pyykin- ja astianpesukoneet, keittimet, imurit. Ne korvasivat kotiapulaisen.
Minäs vuonna päiväkodit ja lastentarhat tulivat? Siihen asti lapsia hoiti ja piti silmällä naapurintyttö, isosisko tai joku sukulainen, mikäli äiti sattui olemaan töissä. Meillä sattui.
PoistaKotiapulaisuus oli monelle maalaistytölle myös tie suureen kaupunkiin.
Varsinaiset päiväkodit tulivat vasta 1970-luvulla, kun laki lasten päivähoidosta tuli v. 1973. Tämähän oli suurten ikäluokkien kulta-aikaa, vallankumousta tehtiin ja naiset olivat suuntautuneet vapaaseen rakkauteen ja opintoihin. Lapsille tarvittiin nopeita ja varmoja hoitopaikkoja naisten vallatessa työelämää ja yliopistoja. Tähän viimeistään kotiapulaisten työ päättyi. Hekin vapautuivat!
PoistaTämä päivä meni riehuessa kahden pikkuneidin seurassa.
VastaaPoistaKylän virallisella uimarannalla ollessa, kun muu porukka oli lähtenyt, seurasi yllätys. Ison kauhakuormurin sarvissa saapui rannalle pieni rakennus, pitkine putkipiippuineen. Olmme äimän käkenä sisareni kanssa. Saimme saunaa kuljettaneelta kuskilta saunakutsun. Rannalle oli saapunut valmiiksi lämmitetty pikkuruinen sauna!
Kiitimme kutsusta, mutta eipä jääty saunomaan. Saunan kuskaaja vei tietysti myöhemmin bastun mukanaan, mutta uusi autolastillinen saapui uijia ja kenties he innostuivat saunomaan.
Että tämmösiä ylläreitä voi pikkukylässä tapahtua.
Nyt on talviturkki heitetty peräti kaksi kertaa. Hyvin tarkeni lähes kolmenkymmenen asteen helteessä.
Mikään ei ole kesällä yhtä ihanaa kuin uiminen, tekisi mieli lisätä: kirkkaassa merivedessä. Se on vain ollut kylmää koko kesäkuun, ja nyt vasta alkaa olla hyvät uimaveden lämpötilat ja ilmat.
PoistaMeidän rantaa ei uhkaa sinilevä, joka on merivesien riesa. Ei ole koskaan ollut sitä kiusaa, vaikka meillä on hyvin matala kapeahko ranta, joka nykyään on kaisloittunut pahasti kunnan suorittamien venevalkaman ruoppausten vuoksi, siinä vieressä. Osansa lienee mereen ulottuvalla peltoviljelyllä, jota maanviljelijä myrkyttää ja lannoittaa uskollisesti siinä melko lähellä.
Minulla on kolme uintipaikkaa kylällä. Lähin on parinsadan metrin päässä torpasta, rauhallinen ranta, jossa on harvinaista nykyisin, että tulisi muita uijia.
PoistaSaman kirkasvetisen, hiekkapohjaisen poukamaisen, lammen rannalla on kylän " virallinen" uimaranta pukukoppeineen ja hyppytelineineen. Pitkä laituri portaineen veteen tekee paikasta suositun.
Kolmas uintipaikkani on kylää kiertävän, suuren järven pitkä, valkeahiekkainen lapsiystävällinen ranta. Siellä on tulipaikka ja mahdollista pelata lentopalloa. Pyöröillen rannalle pääsee nopeasti. Järvelle teemmekin koko päivän kestäviä piknikreissuja.
Luulin veden olevän vielä hyisen kylmää, mutta yllätin, miten nopeasti viileyteen tottui.
Lammen pohjassa kun on lähteitä.
Nautinnollista kesäpäivää kaikille!
Vedet ovat nyt nopeasti lämmenneet ja lämpenevät koko ajan lisää. Ensi viikkohan on ennustusten mukaan vielä kovin helteinen ja aurinkoinen. Luvatut mahtavat ukkosetkin ovat olleet odotettua pienempiä, jos niitä ylipäänsä on tullutkaan.
PoistaHuomaankin olevani uimapaikkaeliittiä - mökistämme on rantaan 10 metriä ja järven vedenlaatu on tutkitusti priimaluokkaa.
Poista
PoistaTässä on huippupaikka, 10 metriä uimaan ja laiturille. Ja ilmeisesti saunastakin on tämä matka.
Meidän mökki on siis mäen päällä metsikössä. Siitä johtaa polku alas rinnettä, ja seuraavaksi on kahden rannikkokaupungin välisen maantien ylitys. Sitten on meidän pelto, heinää ja lupiineja kasvava, pellon takareunassa saunamökki, ja siitä matkaa rantaan ehkä parisataa metriä. Ja rannassa on nyt tiuha kaislikko, jolle olen antanut periksi. Käymme kylänrannassa uimassa, matkaa maantietä pitkin kilometrin verran.
Joo, sauna on siinä samassa oman metsän puista rakennetussa hirsihuvilassa, jonka rakentajat olivat paikallisia ammattimiehiä ihan siitä naapurista, näen heitä yhä joka kesä lähes päivittäin.
PoistaLaiturille on siis n. 10 m ja laituri on 3-osainen Lip Lap ja arviolta vajaat 15 m pitkä. Vedän sen joka syksy rannalle ja lykkään jäiden lähdettyä takaisin - siis yksin, aikaa menee puoli päivää.
Se vaatii tietyn tekniikan, mutta onnistuu aina. Se on kiva kevät- ja syysrituaali - sen tehtyäni otan ”kaatoryypyn” (lainasin termin kylän hirvestäjiltä).
Raskas työ on soutuveneenkin veto vedestä, ja kääntö nurin. Olen tehnyt sen muutaman kerran yksin, onnistuu pyöröpuiden avulla, hivuttamalla. Ja se kääntö on tarkkaa työtä, ettei loukkaa itseään, kun vene jossain pisteessä irtoaa käsistä ja humpsahtaa nurin maahan. Laituri meillä on joka vuosi rakennettava uudelleen, sillä meri hakkaa sen aina rikki. Mikään irtolaituri ei valitettavasti käy, koska laituri tulee aivan matalaan rantaan, ja se ei siis voi kellua. Nyt muutamana viime vuonna laituria ei ole enää rakennettu, kun ei rakentajia enää tahdo kylästä löytää. On vain huippukalliita firmojen valmislaitureita syviin rantoihin, ja ne eivät siis käy.
PoistaItse olen alan x ammattilaisena huomannut japanilaisten automerkkien erittäin hyvän teknisen luotettavuuden. Esim. Alkuperäiset, tarkkaan valvotut
VastaaPoistaToyota, Honda, Mazda , suzuki autot .
Hupaisaa on että 1984 Gram jk pakastin toimii vieläläkin ilman huoltoja ikinä. Made in Denmark. Ei sisällä mitään elektroniikkaa, siinäkö salaisuus?
Tähän vielä semmoinen esimerkki Anonyymille, että meillä oli mökillä 1970-luvulla jo äitini hankkima Bauknechtin jääkaappi. Se kesti 50 vuotta, vaikka oli talvet kylmässä mökissä. Eräänä päivänä viitisen vuotta sitten se sitten vain laski vedet lattialle.
PoistaEi näin hyviä koneita enää löydä mistään. Ja hölmöintä on, että koneet tehdään huonoiksi, jolloin niitä ei juuri enää suostuta edes korjaamaan.
Minulla on jo viides perättäinen Toyota käytössäni, ja nimenomaan siksi, että yhdessäkään niistä ei ole ollut mitään muuta vikaa kuin renkaiden ja akun kuluminen. Akun olen vaihtanut pari kertaa, talvisin, kovilla pakkasilla, jolloin ajan lyhyttä ajoa, joka kuluttaa akkua.
VastaaPoistaSamaan aikaan muutamilla tuttavillani on kalliimmista länsiautoista mennyt milloin mikin moottorijuttu tms.
On kyllä ilkeätä kun jotkut myyjätkin sa oo koneiden kestävän jotain 7v.
VastaaPoistaEi pidä uskoa. Eikä sitäkään, että myyjällä on samanlainen peli kotonaan ja hyvä on.
PoistaMinulla meni hiljakkoin liesi vaihtoon, kun uuni lakkasi toimimasta. Se oli alle kolme vuotta vanha. Uusi liesi on alle kaksivuotias, ja siinähän sippasi kiertoilmatoiminto, joka on kätevä. Toimii vain normaali uuni. Voi olla, että takuu kattaisi sen. En jaksaisi juosta hoitamassa uudehkon koneen korjauksia.
Ihmiset ovat paljolti merkkiuskollisia. Ehkä se on myös turvallisuushakuisuutta. Se, mikä on koettu positiiviseksi kantaa useinkin. Omaa kokemusta arvostetaan ja siihen luotetaan. Tietoiset poikkeamat valinnoissa testataan ja hyväksytään tai hylätään. Voi ne muuttua rinnakkaisiksikin.
PoistaAuto on iso ostos, usei(mmi)lle lainarahoitteinen hankinta, joka vaikuttaa merkittävästi talouteen. Korjaukset ovat kalliita, tuhansia eurojakin, joten valinta on harkittu ja hyväksi koettu merkki valitaan toistamiseen. Nykyinen Toyotani on 11 vuotta vanha ja vasta äsken ylittyi 50 000 kilometrin raja. Jos uuden joskus hankin, se on todennäköiseati saman merkin malli.
PoistaLumene käyttti kaunista ruskeaihoista naista mainostaessaan pohjoismaiselle herkälle iholle sopivaa voidetta. Pieleen meni, arvelin miehenäkin heti.
PoistaLumenen tuotteet on alun perin markkinoitu pohjoismaiselle iholle, joka on altis couperosalle ja palamiselle, ja voiteen on siksi kestettävä sekä pakkasilmat, pimeyden aiheuttama valon puute että tuulet ja aurinkoiset säät.
PoistaIlmeisesti Lumene halusi laajentaa markkinaansa kansainväliseen suuntaan ja lopetti pohjoismaisen ihon herkkyydestä puhumisen. Se siirtyi mainostamaan pohjoista valoa ja pohjoisia raaka-aineita, mm. lakkoja voiteittensa valmistuksessa. Näin pohjoisuutta ei tarvinnut hylätä. Kasvoiksi otettiin tummaihoinen nainen. Muutosta ei kuitenkaan perusteltu kuluttajalle.
Oli markkinoijille ehkä yllätys, että mainos herätti runsaasti hämmästystä ja keskustelua. Kovin mielellään kritiikissä haluttiin nähdä suomalaisen rasismin kasvot. Mikä ettei, ainahan on kiva kertoa, miten rasistista kansaa suomalaiset ovat - vaikka olemmekin maailman vähiten rasististen maiden joukossa, kansainvälisen laajan tutkimuksen mukaan.
En seurannut tuota kohua, mutta arvelen, että suurin närkästys johtui siitä, että mainoksen ristiriita - entinen täky ”pohjoismaisen naisen iho” - koettiin jonkinasteiseksi falskiudeksi, epärehellisyydeksi, pettämiseksi tummaihoisten kasvojen kanssa. Markkinoinnin suunnanmuutos ei siis ollut tarpeeksi hyvin selvitetty kuluttajille. Voin toki olla väärässäkin, mutta näin ristiriidat syntyvät: mainoksen kuva ja tietopohja eivät vastaa toisiaan.
Jatkan vielä kyseisen analyysin pohdintaa. Samasta kuvan ja tietopohjan ristiriidastahan syntyi Mustan Mannerheimin floppi. Ohjaajan luoma kuva tummaihoisesta Mannerheimista muodosti ristiriidan olemmassa olevan tietopohjan kanssa.
PoistaTässäkin nähtiin mieluusti suomalaisen rasismin tähtihetkiä, vaikka kyseessä oli sulattamaton ristiriita nähdyn ja olemassa olevan historiatiedon välillä. Tällöin ei vielä ollut keksitty toiseen suuntaan toimivaa kulttuurista omimistakaan.
Miksei Renny Harlin tee valkoista Idi Aminia?
PoistaValkoisesta Martin Luther Kingistä parempi väki raivostuisi, mutta tuskinpa Idista?
"Kulttuurinen omiminen"-ideologia on kuin yksisuuntainen katu. Se toimii vain yhteen suuntaan ajettaessa.
PoistaViimeinen lause kertoo kaiken!
VastaaPoistaNiin, Anonyymi, täällä saa kukin esittää omia ajatuksiaan. Niiden ei tarvitse olla ainoita oikeita eikä edes poliittisesti korrekteja, mutta saavat ne sitäkin olla. Dialogi on kivaa.
PoistaKiitoksia. Tulee oltua väliin liian tosissaan netissä.
VastaaPoistaOle hyvä vaan, Anonyymi. heittojen sijaan voisi aina hieman perustella sanojaan.
PoistaMielenkiintoista on, miksi Telluksen populan tietoisuuteen ei ole juurtunut käsitys, että kaukaisen kaukaiset solujemme kantajat olivat alkujaan tummahipiäisiä.
VastaaPoistaEikö ko. tutkimukset vakuuta? Kuinka moni edes tietää asiasta?
Eikö ko. tiedon pitäisi herättää syvää kunnioitusta kauniita ruskeita, ihmisiä kohtaan?
Missä kohtaa meidän valkonaamojemme habitus ja teot ovat muka jalompia ja viisaampia?
Ihon pigmentin värin määrää populaation esiintymisseutu - siellä missä aurinko paahtaa, ollaan tummempia ja päinvastoin.
PoistaMustan rodun sortaminen on suhteellisesti katsoen aika uusi ilmiö ja perustuu ymmärtääkseni vain siihen, että tekninen kehitys, joka mahdollistaa nykymaailman, tapahtui pohjoisessa.
Syynä siihen tuskin on ylivertainen älykkyys ja kyvykkyys, vaan jokin proosallisempi asia. Varmaan tätäkin on tutkittu.
PS. Älykkyystestien tulokset, joissa yleensä ns. sivistynyt maailma pärjää hyvin, ovat jossakin määrin kehäpäätelmiä.
Eiköhän tuo kaukaisten esi-isien tummahipiäisyys ole jo aika hyvin tiedossa, Noora. Oikeastaan sillä ei ole merkitystä, sillä käsittääkseni ilmasto on vaikuttanut ihonvärin muotoutumiseen ulkosalla eläessä.
PoistaMuistan jonkin piirroksen Helsingin Sanomien isosta artikkelista. Siinä varhaisella esi-isällämme oli tumma hipiä, mutta sinertävänvihertävät silmät. Tukkakin taisi olla suora, ei afro.
Niin tai näin, oikeastaan aivan sama. Minä kun en usko valtavaan suomalaisen rasismiin. Sitä on, muttei sen enempää kuin muissakaan länsi- tai pohjoismaissa.
Kuinka paljon ja missä vaiheessa kouluissa tutustutaan ihmisen geeneihin ja perimään?
VastaaPoistaNykyisin tutkimuksissa ollaan edetty. Kai ko. aiheita sivutaan jo aikaisessa vaiheessa opetuksessakin?
Voit olla vakuuttunut, Noora, että biologiassa ja muissakin aineissa käsitellään myös tieteenalan uusimpia tuulia.
PoistaOn yleisessä tiedossa, että Suomessa opettajat ovat jo koulutukseltaan maailman huippua korkeakoulututkintoineen. Moni opettaja on erittäin kiinnostunut omasta alastaan, käy koulutuksissa ja seuraa alan kehitystä.
Hienoa Iines, jos näin on.
PoistaVaan kuinka moni opettajista on henkisesti syvemmin " sivistynyt"?
Kuinka moni opettaja on todella kiinnostunut laaja-alaisesti runoudesta, kirjallisuudesta, taiteista kuten sinä Iines?
Toisaalta ymmärtää kyllä, että opettajain koulutuksessa ilmeisesti keskitytään " opettamaan" .
Ilmeisesti lasten psykologiaakin sivuttaneen?
Olet oikeassa, Noora, opettajissa on tietysti monenlaisia, huonojakin. Puhuin yleisellä tasolla viitaten Suomen opettajainkoulutuksen tasoon, joka on maailman huippua. Monessa maassa opettajan ei tarvitse suorittaa korkeakoulututkintoa saadakseen pätevyyden, ts. heidän ei tarvitse osata niin paljon.
PoistaMieleeni on jäänyt takavuosilta muistikuva Katja Kiurusta, joka oli sitä mieltä, että Suomen opettajille riittäisi ns. alempi tutkinto, ei maisterin tutkintoa.
Minulla on huvä kuva suomalaisesta opettajasta, koska kohtaamani opettajat ja omat opettajatoverini olivat kautta linjan innostuneita omasta oppiaineestaan ja oppilaista. Aina mentiin oppilaan etu edellä. Pari laiskaa miestä oli, mutta he olivat muuten mukavia ja huumorintajuisia, joka on edellytys työssä pärjäämiselle.
Mitä maisterius oikein mittaa? Millä tavalla gradun tekeminen osoittaa yksilön viisauden?
PoistaEikö siinäkin keskitytä tietyn asian ympärillä pyörimiseen, kuten opettamisen ja oppilaiden etusijalle asettamisessa.
Kunkin eri aineen gradut ovat oman alansa pikku tutkimuksia, eivät ne liity millän tavalla opetukseen, pedagogiaan. Esimerkiksi itse tein graduni kirjallisuudesta, en suomen kielestä, josta minulla on kyllä korkeimman arvosanan muut opinnot suoritettuna. Olin raskaana ja halusin saada gradun valmiiksi ennen synnytystä, joten valitsin helpomman pääaineen, kirjallisuuden enkä suomen kielen rakennejuttuja.
PoistaVarsinaisen oppiaineen opintojen päälle maisterin tutkinnon lisäksi opettaja suorittaa sitten vuoden mittaiset kasvatustieteen opinnot eli opetusharjoittelun. Siellä opitaan oppilaan kohtaamista.
Tämä siis aineopettajien osalta, minun aikanani. Luokanopettajan koulutus on erilainen.
Kaipa gradujen perimmäisenä tavoitteena on perehdyttää opiskelija tieteellisen tutkimuksen ja kirjoitamisen saloihin.
PoistaKiitoksia tästä nooralle. Olin itse 18v ihan hukassa tyttöjen kanssa. Oma vika kuulemma vaan oli.
VastaaPoistaKiitos anonyymi kiitoksesta!
PoistaTänä päivänä jo pienet lapset näkevät netissä yms. asioita, mistä minun nuoruudessani ei tiennyt mitään.
Dinosauruksista ei mainittu mitään. En ainakaan muista.
Lapsilla ei ole tunne-elämä vielä kehittynyt ymmärtämään kaikkea näkemäänsä.
Oletan, että tänä päivänä 18-vuotias tietää varsinkin seksuaalisuudesta lähes kaiken pintatasolla.
Toki on ihmisiä, jotka eivät koskaan kehity syväluotaamaan, pohtimaan ja kyseenalaistamaan asioita.