Tadaa. Uudistettu blogilista on pieraistu tuorein kaasuin julkisuuteen bloggaajien toukoällistykseksi.Suuri osa Top-listan vanhasta kärkiväestä on saanut yhden yön aikana satoja uusia tilaajia, perskohtaisesti siis kukin tahollaan.
On ilmeistä, että ammoin kuolleet ja jo kortta lykkäävät tilaajavainajat ovat uudistuksen myötä heränneet henkiin. Tilaus ennen mua syntynyt myös jälkeheni jää. Näinhän se meni, mutta lähinnä vain terävimmällä kärjellä, jolla on vissiin ollut myös eniten menetettävää. Tämä selittänee tilaajamäärien äkkikasvut, jotka todennäköisesti jäävät pesämunaksi monille vanhoille bloggaajille.
Tilaajien määrä voi myös vaihdella vuorokaudessa 5 000 prosenttiakin. Aivan tuntemattomia uutuuksia vilahtelee eri päivinä Top-listan kärjessä hurjilla tuhansien tilaajien määrillä, jotka on saatu muutaman viikon aikana blogin perustamisesta lähtien. Olipa muudan talousalan blogi eilen kärjessä 5128 lukijalla ja 5128 tilaajalla, Jokainen lukija oli siis samantien merkinnyt blogin suosikikseen. Onhan talous kieltämättä innostava aihe.
Bloggaajien blogit alkavat hissukseen löytyä taas blogilistalta, mutta suurin osa noin 20 000 blogista on pimennossa, koska listan laatijat ovat panneet näkyviin vain 50 tilatuinta, hoteinta tai luetuinta. Muista 19 850 blogista ei ole vissiin väliä. Ja kun miettii sitä, että nämä 50 kunkin pisteytyslohkon terävintä blogia näyttävät kantavan kuolleita tilaajasieluja harteillaan, voi vain kysyä, onko Blogilista.fin uskottavuus katuojassa ja voiko sitä ylipäänsä enää palauttaa.
Katu-uskottavuutta horjuttaa sekin seikka, että blogilistan pojat eivät tiedä, että se on bloggaaminen eikä blogaaminen, jota tarjotaan kanavaksi bloggaajille.
Pst Tein tämän postauksen valmiiksi lauantai-iltana. Jospa se sitten päivittyisi sunnuntaihin mennessä. Let's see.
(Maalaus Vincent van Gogh)
601 (noussut sijalta 2495)
VastaaPoistaMeikäläinen on noussut ihan huimasti! Hieno uudistus!
Nyt kun innostuin tekemään lukijatutkimusta, kävi ilmi, että ainakin sitemeterin mukaan näyttää siltä, että noin puolet lukijoistani on blogilistalta. Minusta se on hinoea, kun olen tällainen häntäpään blogaa--bloggaaja.
Vakavasti sanoen, olen kyllä kiitollinen siitä,että jotain kautta lukijoita eksyy meikäläisenkin blogiin. On se kuitenkin kiva tietää, ettei ihan vaan itselle ja perheelleen kirjoita. (Vaikken sitä useimmiten muista)
Mutta onhan tuo aika kökkö tuo lista. Jospa se siitä.
Itse luen aika harvoin listan kautta, silloin tällöin tulee katseltua ihan kiinnostuksella, mutta aina tuntuu samat olevan niitä suosittuja, joten en oikein viitsi etsiä kiinnostavia listan kautta. Ehkä jos olisi aikaa tutkia blogeja kunnolla.
Suomalaisen blogspotin perustajat olivat uranuurtajia maassamme. Pieni, mutta innostunut porukka.
VastaaPoistaTuleeko siitä kuusi vuotta, kun blogivillitys käynnistyi kotomaassamme.
Sedis ja kumppanit tietävät varmaankin paremmin blogspotin historiikista.
En ole käynyt katsomassa listoja aikoihin, täytyypä pistäytyä.
Minun täytyy sanoa, että olen kyllä kiinnostunut blogilistasta, koska pidän yhteisöllisyydestä tällaisessa touhussa - olen siis loppujen lopuksi aika sosiaalinen kirjoittaja.
VastaaPoistaOn suorastaan jännittävää tutkia, miten ihmiset liikkuvat blogosfäärissä, miten he tilaavat blogeja, miten kommentoivat, miten itse kirjoittavat, ts. koko käytösrepertuaari on minusta viestintää ja sen seuraaminen viestinnän tutkimista ja kiinostusta ihmiseen, ei uteliaisuutta toisten tekemisistä.
En tahdo kuitenkaan itse olla listalla, koska minua masentaa liikaa kadonnut tilaaja. Se voi viedä ilon ja halun kirjoittaa yleensä ollenkaan. Heti kun listalle tulee mahdollisuus panna bloginsa pois tilastoseurannasta, teen sen. Olen sentyyppinen kirjoittaja, jota kyllä luetaan, muttei järin tilata. Siispä haluan kirjoittaa vapaasti vailla paineita, sillä en todellakaan kirjoita itselleni.
Mikäli blogilistalle ei tule mahdollisuutta tilastoseurannasta vapautumiseen, panen ehkä blogini pois koko listalta, koska luottamukseni siihen on mennyt.
Aika hassuja blogeja muuten löytyy sieltä top listalta. Ainakin päivällä oli joku eläinaiheinen nimeltään siellä kärkipäässä, mutta vei perille Keskisuomalaisen sivuille. Oli siellä muitakin hassuja ylläreitä sisällön ja tilaajamäärien suhteen. Kärkikolmikossa oli joku, jolla oli nolla tilaajaa jne.
VastaaPoistaNooh, täytyy sitä hupinsa jostain ottaa. Jospa sitten välillä vaikka blogilistasta. Tosin mielummin kyllä huvittelisi pääsemällä perille niihin blogeihin kuin hyppäämällä linkistä ties minne. Keskustelupalstatkin on jostain syystä päässeet blogilistalle.
kyllä sieltä voi erota: tilastoista. eroaa vaan ja jatkaa bloginsa pitämistä. sitemeter on paljon luotettavammin mulle krtonut lukijat. huihai koko lista...
VastaaPoistaEi ollut päivittynyt blogisi blogilistalle. Tai ainakin se "alkupalateksti" oli edellisestä kirjoituksestasi.
VastaaPoistaMinä on kuulunut näihin tilaajavoittoisiin uudistuksen myötä, vaan menetin suuren osan olemassa olevistakin. En niin hirveästi tilaajamääriä seuraa, mutta kyllä se vähän harmitti, kun ei niitä tilaajia muutenkaan kovin paljon ollut.
Minäkin odotan sitä namiskaa, että saa peittää tilaajatiedot ym. Niin minulla oli ennenkin. Tuleekohan sitä mahdollisuutta enää vai pakotetaanko kaikki "kilpailuun"? Minulle blogilista on ollut (toivottavasti se vielä joskus toimii ja on) lähinnä kätevä ja vaivaton tapa seurata ja etsiä blogeja niin kuin varmaan monelle muullekin. Turhat krumeluurit hiiteen tai saisivat nyt edes listan toimivaksi.
Outi, keskustelupalstojen listausta minäkin olen ihmetellyt. Puhuuko tässä raha, eli kuka omistaakaan ne palstat? Ja onko tässä ylipäänsä Sanoma Oy:n markkinointisysteemeillä jotain tekemistä?
VastaaPoistaAnonyymi, en tahtoisi erota blogilistalta, sillä pidän yhteisyydestä, siitä että on yhteinen foorumi. Haluan näkyä listalla, mutta en pidä listasijoitusta tärkeänä arvioidessani sitä, mikä on hyvä tai mieleinen blogi. Harvoin omasta mielestäni parhaat blogit ovat luetuimpia tai toppeja.
Elegia, minäkin toivon blogilistalta näkyvää kaikkien blogien tarjontaa ja luottamista siihen, että lukija osaa itse valita luettavansa. Harva on niin tyhmä, että tyytyy 50:een hoteimpaan tai topeimpaan blogiin. Vanha blogilista oli tässä hyvä, sillä kaikki blogit olivat ketjussa vaivatta löydettävissä.
Ellei tällaista kaikkien blogien kokonaislistaa tule, blogilista jää auttamatta sudeksi, joka ei palvele lukijaa.
Muutenkin on käsittämätöntä, että lista pantiin pramille raakileena, joka ei taida toimia monellakaan tasolla, niin hupaisa ja epäuskottava se on joka kantilta. Itsellenikin tuli heti mieleen Sampo-pankin toilailut ja selittelyt, että vikaa korjataan parhaillaan ...
Eilen nousin sijalle 194, tänään laskin 484:nneksi. Ennen muutosta pyörin noin 500:n tienoilla.
VastaaPoistaTilaajamäärä on pysynyt samana kuin ennen tätä muutosta, joten minulle ei ole kuolleita sieluja kertynyt. Pitäisikö tuosta olla katkera!
Puolivalmista työtä ei pidä näyttää herroille eikä narreille, sanoi äitivainaa aikoinaan. Ehkäpä blogilistakin tulee vielä joskus valmiiksi.
Minä aion nyt poistaa kaikki blogini sieltä listalta. Katson, mitä tapahtuu. Lukemat tuntuvat olevan tuulesta temmattuja.
VastaaPoistaEihän sieltä pääse mitenkään pois, vaikka tyhjentää kaikki kentät ja tallentaa muutokset. Vai tapahtuuko sekin jonkin päivityksen yhteydessä?
VastaaPoistaEhkä ohjeet blogin poistamiseen löytyvät jonkun mutkan takaa. Mielestäni niiden pitäisi olla siinä etusivulla. Turhauttavaa...
Minäkin olen menettämässä uskoni blogilistan oikeellisuuteen, sillä niin paljon sen luvut poikkeavat vanhan listan luvuista, ettei tiedä enää, mihin uskoa.
VastaaPoistaJos blogilla oli vanhassa listassa vaikkapa 122 tilaajaa, niin sillä on nyt aivan kevyesti 218 tilaajaa, tai 133 tilaajan blogilla on nyt 350 tilaajaa tai 300 tilaajan blogilla on nyt 600 tilaajaa. Tämän voi jokainen kohtalaisen hyvämuistinen allekirjoittaa. Eikä tarvita edes kyttäämistä, vain normaali kiinnostus viestinnän alaan ja ilmiöihin.
Eivätkö bloggaajat itse hämmästy omia äkkikasvujaan luvuissa? Mistä nämä luvut siis ovat syntyneet? Onko muuta teoriaa kuin tuo, että vanhat lakkautetut tilaukset ovat elpyneet jotenkin mukaan tuohon lukuun? Minua kiusaa tällainen vääristymä suuresti, etenkin kun sitä ei edes mainita korjauslistalla. Tämähän merkitsee sitä, että koko lista lepää mädällä perustalla.
Korostan tässä sitä, että uskon myös oman tilaajamääräni olevan liioiteltu, sillä en usko 136 tilaajaan unissanikaan. Siinä täytyy olla mukana vanhoja lopetettuja tilauksia. Kun vetäydyin tilastoseurannasta jokin aika sitten, minulla oli 127 tilaajaa, ja oli kulunut kuukausia, että määrä ei noussut yhdelläkään, pikemminkin laski muutamalla.
Jaksan kummastella tätä asiaa sen vuoksi, että arvostan suuresti tällaista kanavaa, joka toimiessaan oikein ja tarkasti voisi olla mahtava kirjoittavan ja itseään ilmaisevan joukon yleisfoorumi. Tällaiselle listalle on suuri tilaus, sillä syötteet ja readerit eivät korvaa yhteisöllisyyttä, vaan ehkä jopa edistävät erillisyyttä. Uskon, että bloggaajien luottamus listaan ei voi palautua, ellei selityksiä lukujen muutoksille anneta tai elleivät luvut palaudu lähelle katkaisukohdan lukemia. Vasta sitten kannattaa kiinnittä huomiota listan pikkufiksauksiin.
Niin - on ihan turha sitten sanoa, että tillaajaluvut eivät merkitse mitään, vaan tärkeintä on kirjoitaa vain itselleen. Katin kontit, lähes jokainen bloggaaja itkee tuon tuostakin suureen ääneen yhtäkin kadonnutta tilaajalammastaan. Turha teeskennellä. Tässähän on jokaisella persoona liossa, oma itse estradilla, ja listalla testataan kunkin bloggaajan kelvollisuus. Kirveltää se, jos ei huomata. Sinuakin.
Liisa, minä lopetin Kirjeitä ja sanomia -blogini juuri tänään panemalla kruksin sinne omiin tietoihin kohtaan listalla - ei listalla (siis jälkimmäiseen.) Kun se ei poistunutkaan, deletoin sen Bloggerissa.
Älä nyt Liisa kuitenkaan vain deletoi hyviä blogejasi, vaan odota rauhassa vielä jonkin aikaa. Kenties blogilistan pojat suostuvat vastaamaan heille monesti esitettyyn kysymykseen: milloin listalle saadaan takaisin Vapauta minut tilastoseurannasta - nappi. Minä ainakin odotan sitä, ellei tämä pelleily lopu.
Minä en olisi huolissani listoista. Onhan Tuomas-kehittäjä jo todennut listojen olevan pielessä ja niihin ei pidä siis tuijottaa. Viimeksi 9.5. Tuomas on vastannut:
VastaaPoista"... listojen toimintaa korjaillaan, eli luvut eivät vielä ole ajan tasalla. Kommentti Tuomas — 9.5.2008 @ 13:40"
Tärkeämpää olisi nyt saada kuntoon perustoiminnot, kuten päivittäminen. Nythän läheskään kaikki blogit eivät päivity lainkaan ja useat haamupäivittyvät jokaisesta uudesta kommentistakin. Ei ole omiaan innostamaan bloggaamaan, kun saa odotella tuotoksen julkituloa 9 tuntia ja senkään jälkeen ei ole varma, päivittyykö.
Vielä tuotakin enemmän olisin huolissani siitä, että me kaikki vanhat bloggaajat olemme muka hyväksyneet kehittäjien käyttöehdot, jotka lievästi sanoen ovat erittäin kyseenalaiset. Oletko muuten lukaissut, mitä olet hyväksynyt ;)
Mea, olet oikeassa siinä, että päivitysongelmat ovat suurin yksittäistä bloggaajaa haittaava tekijä tällä hetkellä.
VastaaPoistaOnhan aamulla kirjoitettu päre tavallaan vanha jo illalla, jos se vasta silloin ilmestyy listoille. Blogeissakin näkyy selvästi juttujen hyvinkin terävä reaaliaikaisuus, mikä on hieno asia.
Itse tarkastelin blogilistan ongelmia rakenteelliselta kannalta. Jos koko listaus on vääristyneellä tilastopohjalla, ja rapparit keskittyvät vain pintalaastin sivelyyn, niin mikä koko lista oikein on, millä se lepää? Kun päivitysfiksaukset saadaan kuntoon, kansa hiljenee, ja lukuvääristymät saattavat jäädä ikuiseksi vinoumaksi listan kivijalkaan.
Minä en usko hevillä Sampo-pankinkaan vakuutteluihin, että vikaa kyllä korjataan. Onhan tässä korjailtu jo vissiin viikko valmiiksi arveltua systeemiä. Kesälomathan jo tuppaavat päälle, ja kuinkas sitten käykään?
Epäilyjä herättää minussa sekin, että omiin kysymyksiini Kehitysblogissa ei ole koskaan vastattu, vaikka Kardellekin vastattiin heti.
En ole varma edes siitä, onko blogilistan väki huomannut nuo mainitsemani lukuvinoumat ollenkaan. Enkä tarkoita nyt muutaman äänen heittoja per lärvi vaan satoja uusia tilaajia per yksi yö.
Hyvä vinkki, Mea, tuo käyttäjäehtojen lukaisu. Minäpä etsin ne käsiini ja luen. Googlaamalla uskon löytäväni.
Samaa mieltä siitä, että rapparit eivät todennäköisesti ole selvillä listojen niin täydellisestä pielessäolosta kuin ne tosiaan ovat. Mutta uskon, että asia heille selviää ennemmin ati myöhemmin. Minun mielestäni koko tynkälistat voisi lakaista roskakoriin joko siksi aikaa, että ovat kunnossa tai lopullisesti.
VastaaPoistaKehitysblogissa kehittäjät eivät ole vastanneet kuin muutamaan kysymykseen, minkä laitan osin kiireen piikkiin. Osin sieltä huokuu kyllä myös välinpitämättömyys. Haakanalle vastatiin vain siksi, että hän on sen verran arvostettu ja iso vaikuttaja ja saman konsernin mies. Hänelle ei ollut varaa jättää vastaamatta ja reagoimatta ja hoitamatta asiaa kuntoon.
Käyttöehdot on piilotettu loistavasti rekisteröitymissivulle, joille ei vanha, jo aiemmin rekisteröitynyt koskaan eksy eikä edes näe ehtoja, ellei kirjaudu pois ja mene ihan uutena ukkona sinne.
Mielenkiintoinen on esimerkiksi kohta 4.8.
Kovin on miehinen tämä elämämme: miehet ne, jotka uskovat, että vain miehet ovat jonkin arvoisia rupeavat sorsimaan naisia ja silti miehet ne tarvitsevat meitä naisia: mutta kun vääristävät maailmaa ja sitten itse istuvat ja surkuttelevat sitä vääristynyttä maailmaa ja syyttävät sormillaan - meitä naisia - niin siinä sitten ollaan. Eivät siis alkujaan ihailisi sitä miestä enemmän kuin naistakaan. Siinä on pahan juuri voisi sanoa vaikka Jumala olisi ollut mitä mieltä vaan naisista ja miehistä. On todella typerää istua pyövelinä jossain kaukana ja suljettava pois naiset - ja nykyään sulkutehtailu alkaa ihan informaationvaihdoksesta sillä kun jotain ovat päähänsä saaneet niin sitä sitten ruokkivat. Meidän naisten tulee avata ihan oma bloggipaikka missä ihan omia turvamiehiä ja niissä voimme sitten keskustella ilman pelkoa, että asiat vääristetään pitkin matkaa. Saisivat siis kuulla myös muutakin kuin munienroviollapolttamisen keskusteluja: olisi siis myös sellaisia keskusteluja kuten meillä täällä iineksen luona.
VastaaPoistaWhere do I begin: sensuuri on siis ensimmäinen raskas asia, seuraava on antaa keskivertoporukalle ne signaalit, etteivät koko ajan käy meitä vastaan ja vaikeuta selvitystä joka koskettaa myös heidän tulevaisuutta ja sitten kolmanneksi olisi kiva saada tukea.
Onkohan tämä asetelma joskus 2000 vuotta sitten ajettu enemmän vähemmän sisään tarkoituksella? Jotkut siis kiusaavat tyttöjä suoraan (ja saavat miehet vihaiseksi; islam) ja jotkut kiusaavat tyttöjä epäsuoraan (länsi)
VastaaPoistajotta nämä olisivat toistensa kimpussa. Kullan hinta nousee joka kerta kun näin tehdään: aiheutetaan kränää koska se on niin helppoa niin kauan kun naiset voivat huonosti. Mitä miestä laittaisi käyntiin enemmän kuin naisten elämä mutta sitä psykologista sotaa hoitavat sitten toisten ns. poliittisten leirien avulla missä sitten totuudessa onkin kyse vain materialistisista asioista?
Ihmisten yllyttäminen vastakkain on maailman vanhin keino siinä sitten itse nousta ikäänkuin pelastajana?
Ihmisten sokeuttaminen liian kapeiden perspektiivien avulla on myös vanha keino päästä indoktrinoinaan. Kun puhutaan vain siitä, mikä on hetkessä ja vain siinä niin sellaiset nenänkaivuut heittävät sitten vaakalaudalta ihan suuretkin asiat. Kun joku valtionmies on kaivannut nenää hänen älyään ja osaamistaan ei niinkuin enää KEHTAA käyttää sillä mitä MUUT NYT AJATTELEVAT on siis se indoktrointikeino. Mitä muut ajattelevat, huh huh. Ja siinä lensi taas aidosti osaava ihminen, joka olisi voinut olla paljon parempi kuin sellainen hajuton ja väritön joka ei kaiva nenää eikä rakasta eikä edes oikeasti ajattle mutta näyttää kahvipöydässä komealta. Voi voi, niitähän ne naiset juuri ihailevat ja näin naistenlehdet saavat taas juttuja. Onpa ihana mies.
Mea, kiitos linkistä käyttäjäehtoihin. En jaksanut lukea kuin tuon mainitsemasi kohdan: todellakin kyseenalaista.
VastaaPoistaEikös muuttuneista käyttäjäehdoista pitäisi ilmoittaa jossakin? Jos ei tuonne kerran oikein voi eksyä muuta kuin uudet käyttäjät rekisteröityessään?! Siis vähän sama kuin allekirjoittaisin paperin, jonka sisältöä sitten myöhemmin minulta kysymättä ja vaivihkaa muuteltaisiin.
Siis tuo asia huolettaa minua siksi, että minä EN HALUA tulla linkitetyksi minnekään Sanoman omiin virityksiin. Siitä nyt tuskin on pelkoakaan, mutta kuitenkin.
VastaaPoistaBlogilistan käyttäjäehtojen löytäminen olikin vaivan takana. Blogilistalta niitä ei kirjautuneena löydä, Google ei anna mitään, vasta oma järki auttoi tuohon linkkaamaasi osoitteeseen - kiitos siitä - Mea. Arvelinkin lopulta, että käyttäjäehdot ovat ehkä siellä, missä uudet tulokkaat ne kruksaavat hyväksytyksi. - Voi tietenkin kysyä, miksi niitä ei ole vaikkapa sivupalkissa.
VastaaPoistaItseäni hämmensi alkajaisiksi jo ehtojen huono ortografia ja alkeellinen kielioppi: yleisnimet oli kirjoitettu isolla alkukirjaimella (Palvelu, Palveluntarjoaja, Käyttäjä), ikään kuin joku äidinkielen ja viestinnän kurssit ohittanut datanomi olisi ne yksinään laatinut. Tuommoisia papereita meikäläinen työssään korjasi pilvin pimein.
Mitä tulee nyt puheena olevaan sääntöehtokohtaan 4.8, en näe siinä kyllä omalla kohdallani ongelmaa:
4.8 - - Käyttäjän toimittaman materiaalin tekijänoikeus säilyy Käyttäjällä edellyttäen, että Käyttäjälle voi voimassaolevan lainsäädännön perusteella syntyä tekijänoikeus kyseiseen materiaaliin. Palveluntarjoajalla on kuitenkin oikeus käyttää (ml. linkittää) ja julkaista uudelleen korvauksetta, muunneltuna tai alkuperäisessä muodossaan, Käyttäjän Palvelussa tai sen kautta julkistamaa aineistoa Palvelussa ja sen markkinoinnissa sekä Palveluntarjoajan ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvien yritysten tiedonvälitys-, pr- tai muussa liiketoiminnassa. Palveluntarjoajalla on oikeus käyttää Palvelun sisältämää aineistoa edellä mainitussa laajuudessa myös esim. blogisisältöjä koskevien analyysien ja tilastojen laatimiseen.
Kun kirjoitan julkista blogia, saa sitä tietenkin siteerata, kuten mitä tahansa kirjallista tai kuvallista aineistoa, kun lainaaja vaan noudattaa korrektia lähdeviittauskäytäntöä.
En kannata siis tässäkään minkäänlaista sensuuria, vaan katson, että vastuu kirjoitetusta on bloggaajalla. Kun hän antaa bloginsa julkisuuteen - blogilistalle tai lehteen tai mihin tahansa foorumille, saa sen kirjoituksiin tietenkin viitata - tätä ei voi estää edes henkilökohtaisesti kieltämällä.
Elleivät omat kirjoitukset kestä päivänvaloa, on paras tyytyä lukolliseen päiväkirjaan.
Mitä tulee taas tuohon blogin käyttämiseen vaikkapa palveluntarjoajan markkinoinnin edistämiseen, niin eikös se ole blogille vain ansioksi, jos blogi mainitaan? Miksi tässä pitäisi vallita sensuuri, että johonkin blogiin ei saisi edes viitata? Bloggaaminenhan nimenomaan on julkista keskustelua, julkisuuteen tuloa. Jos kerran käytän Sanoma Oy:n ilmaista palvelua, saa se käyttää minua ilmaiseksi - kunhan siis vain pysyy sanani totuudessa ja lähdeviittaa minuun. Minullahan on aina valta oikaista palveluntarjoajaa, jos se muuntaa totuutta. Lopullinen voittaja olen tietenkin minä, bloggaaja, sillä alkuperälähteen yli ei voi kävellä - sillä on viimeinen sana.
Pst On tietenkin mahdollista, ettten ole osannut ottaa kaikkia uhkakuvia huomioon, mutta luotan niin paljon omaan sanaan, etten pelkäisi tätä 4.8-kohtaa.
Halusin kiinnittää huomion kohtaan: "Palveluntarjoajalla on kuitenkin oikeus käyttää (ml. linkittää) ja julkaista uudelleen korvauksetta, muunneltuna tai alkuperäisessä muodossaan ...".
VastaaPoistaEikö sana muunneltuna kilkata kenenkään muun korvissa kelloja?
Voihan tälläkin tietty olla joku ihan pätevä selitys ja koska sen nyt käyttöehdoissa olen hyväksynytkin, niin mitäpä sitä ihmettelemään. Ehkä ihmettelen vasta sitten, jos jossain omaa tekstiäni muunneltuna näen. Erityisesti, jos sen sanotaan olevan minun muttei sanota sen olevan muunneltu.
Kunhan hiuksia tässä halon ;)
Mietin kyllä tuota muunneltua tovin, jos kaksikin.
VastaaPoistaPerusluottamus toimittajan ammattietiikkaa kohtaan panee kuitenkin luottamaan siihen, että muunneltu tarkoittaisi vain epäsuoraa lainausta, ei siis sanatarkkaa.
Uskon, että tässä ei ole suurempaa vaaraa kuin esimerkiksi tieteellisissä lopputöissäkään käytettäessä epäsuoria lainauksia. Tarkkana pitää tietenkin olla, mutta jos virheitä sattuu, moka kallistuu automaattisesti lainaajan kontolle.
Ehkä eniten kuitenkin arveluttaa tuo markkinointikohta. Jospa minä en kannatakaan Sanoma Oy:n periaatteita tai yritystä ollenkaan ja silti sen alainen foorumi lainaa minua edistääkseen toimintaansa. Toisaalta tässä tulee taas se, että käyttämällä blogilistaa minulle tulee joitain velvollisuuksiakin, sillä ilmaista ateriaa ei taida olla.
Onneksi minun ei tarvitse moista murehtia. Elämänsä saa hankalaksi miellyttävämminkin. Makkarako on tuossa sarin tikunnenässä. Taitaa olla A-luokan vilhelminsyöjä.
VastaaPoistaKäyttöehdoista on noussut kohu Blogoslaviassa ja kato alkanut käydä ehtojen kohtuuttomuuden ja arveluttavuuden vuoksi. Asiaa on selventänyt hyvin Janne Jalkanen.
VastaaPoistaNo, muut saavat kohista, mutta minä luotan edelleen bloggaajan sanan voimaan ja toimittajien ammattietiikkaan enkä olisi huolissani tuosta 4.8-kohdasta. Tässä poiminta antamastasi linkistäsi, Mea:
VastaaPoista- - Sanoma Digital saa tehdä blogisi sisällöllä mitä huvittaa parantaakseen omaa bisnestään. Vaikka blogisi olisi lisännyt listalle joku toinen.
En siis jaksa mennä mukaan tällaiseen liioittelevaan kohkaamiseen, että joku oikein vaanii tilaisuutta tehdä pirujaan minun blogillani. Mitä pirua sillä voi tehdä, jos itse valitsen kirjoittamani ja vastaan sanoistani, olen valmistautunut siihen, että sanani voi nousta korkeuksiin ja levitä laajalle.
Enhän minä pää puskassa kirjoita, vaan tietoisena siitä, että jokainen sanan piirtyy julkisuuden eetteriin ikuisiksi ajoiksi, koskaan poislähtemättä. Kyllä tämmöinen riittää uhkakuvaksi miettimään etukäteen, mitä kirjoitan ja paljastelen blogissani.
Ainoa mutru on tuo ilmeinen epäkohta, että joku muu saa lisätä blogin listalle kuin bloggaaja itse. Sellaista ei tulisi sallia, ja sitä vastaan tulee nyt taistella, sillä se jos mikä sortaa tekijänoikeuksia ja itsemääräämistä. Olin tätä vastaan jo, kun joku tuntematon lisäsi viime kesänä matalan profiilin kesäpäiväkirjani blogilistalle, vaikka nimenomaan ilmaisin haluavani kirjoittaa sitä listan ulkopuolella, mutta linkattuna vain omaan blogiini omia tuttuja lukijoitani varten.
Muuten - puhun yllä siis vain 4.8-kohdasta - blogilistan käyttäjäehdot ovat karua ja alkeellista luettavaa. Ison alkukirjaimen käyttö yleisnimissä - Palvelu jne. - tuo mieleeni Kafkan irrationaalin maailman, jossa jokin Kasvoton Taho ottaa vallan ja käskyttää pientä ihmistä.
Ja - on edelleen mahdolista, etten ole ottanut kaikkia uhkia huomioon. Mutta tuo vaahtoava pirujen malaaminen seinille ei edistä asiaa millään tavoin. Ei lähtöoletus voi olla se, että palveluntarjoaja käyttää meitä hyväkseen.
Tässä uudelleen muokattu kiistelty käyttäjäehto 4.8:
VastaaPoista"4.8 Palvelun sisältämän materiaalin tekijän-, teollis- ja muut suojatut oikeudet ovat Palveluntarjoajalla tai sen sopimuskumppaneilla. Käyttäjän toimittaman materiaalin tekijänoikeus säilyy Käyttäjällä edellyttäen, että Käyttäjälle voi voimassaolevan lainsäädännön perusteella syntyä tekijänoikeus kyseiseen materiaaliin.
Palveluntarjoajalla on kuitenkin oikeus käyttää ja linkittää blogilistan kautta kertyvää dataa, tilastoja, analyysejä ja trendejä Palvelussa ja sen markkinoinnissa sekä Palveluntarjoajan ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvien yritysten liiketoiminnassa. Palveluntarjoajan käyttö- tai julkaisuoikeus ei koske blogisisältöjä, muuten kuin linkitystarkoituksessa."
(Kehitysblogi 13.5.)
Makkaranpurijaa tàssà kohinassa kyllà mietityttàà esim. sarajakuvia tai novelleja julkaisevien bloggaajien oikeudet.
VastaaPoistaKyllà minua kyrsisi jos sanoma julkaisisi sarjakuva-kirjan maksamatta oikueuksia tekijàlle...
Muuten melkein sààlittàà koko listan surkeus.
Mutta oikeassa olet, olis kiva, jos lista toimisi, ja voisi tutustua uusiin blogeihin vaivatta.
Se olisi minulle tàrkeintà.
Ja se, ettà joku lòytàisi joskus blogini, mitù sità kieltàmààn.
Sari, luitko tämän blogilistan uuden käyttöehtopykälän 4.8.:
VastaaPoista"Palveluntarjoajan käyttö- tai julkaisuoikeus ei koske blogisisältöjä, muuten kuin linkitystarkoituksessa.
Tiesin sisimmässäni koko ajan, että näin se on, sanamuoto vain oli asiantuntemattoman epätarkasti laadittu.
En suoraan sanottuna ymmärrä, miten joku voi edes kuvitella, että palveluntarjoaja varastaisi bloggaajalta tämän tuotantoa. Sehän olisi toimittajan ammatillinen itsemurha.
Minun on pakko kysyä, mitä tällaiset ennakkoluulot kertovat niiden esittäjistä itsestään?
Blogilistassa ja sen käyttöehdoissa on paljonkin korjattavaa, mutta tämä bloggaajien ylikuohahtanut raivo kummastuttaa. Jotenkin murehduttaa myös se, että raivo ja viha tuntuu olevan tehokkain ase, kun halutaan muutosta.
Minua alkaa aina pelottaa, kun näen joukkovihaa.
keiden ylikuohatanut raivo? suurin osa bloggareista elelee ihan kuten ennenkin. harmistuneita on enempi, mutta moni asia on tässä maailmassa: hui hai so it goes!
VastaaPoistaVaikka olenkin hivenen myöhässä, sillä blogilistan käyttöehtoja tuon 4.8:n osalta on muutettu, mutta perskeles, minusta olisi ollut kiva nähdä kumpi oikeusmääritelmä olisi voittanut, blogini CC BY-NC lisenssi, jonka alle olen blogini "leimannut", vaiko blogilistan käyttpehtosopimus jota en tietääkseni ole suostunut noudattamaan (Minkä lisäksi sain tietää blogilistasta kun joku oli lisännyt blogini sinne, en siis ole edes itse blogiani listalle laittanut).
VastaaPoista"En suoraan sanottuna ymmärrä, miten joku voi edes kuvitella, että palveluntarjoaja varastaisi bloggaajalta tämän tuotantoa. Sehän olisi toimittajan ammatillinen itsemurha."
VastaaPoistaTässä esimerkki elävästä elämästä ja Sanaoman eli palveluntarjoajan menettelytavoista, niin ei tarvitse kuvitella.
Kiitän linkistä, jossa esitetty tapaus ei vakuuta minua täysin, vaikkakin äkkilukemalta lehtitalon käytös tuntuu omavaltaiselta ylikävelyltä.
VastaaPoistaJuttu sisältää kuitenkin joitain ristiriitaisuuksia, ja lisäksi se on aika subjektiivinen keskustelupalstavuodatus. Toisen osapuolen selitys puuttuu, eikä tätä seikkaa voi sivuuttaa. Se mitä toinen osapuoli teki, jää nyt vääryyttä kokeneen kertoman varaan, ja näinhän ei oikeudessakaan koskaan voi olla.
Minua jäi ihmetyttämään ensinnäkin se seikka, että kuviaan Hesarille kaupitellut ei tuntunut tietävän Helsingin Sanomien lukijan kuvien julkaisemisperusteita, joissa ilmaistaan se seikka, että ostettujen kuvien oikeudet siirtyvät lehtitalolle tekijänoikeuksia lukuunottamatta.
Toiseksi tämä kohta hämmentää minua suuresti:
1. Tarjosin sähköpostiste kuvia Hesarille, joka osti oikeudet toisen kuvan julkaisuun.
2. Molemmat kuvat olivat palvelimellani. En lähettänyt niitä mihinkään.
Miten voi tarjota kuviaan sähköpostitse lähettämättä niitä kopiona tai liitetiedostona?
Helsingin Sanomathan osti toisen kuvan, joten sille on lähetetty molemmat kuvat. Vai ostiko lehti kuvan näkemättä sitä, lennosta siepaten: "Minulla olisi pari ukkoskuvaa, kiinnostaisiko lehteänne?"
Olennaista tässä jutussa on se, että lehtitalon ja kuvien lähettäjän välillä oli solmittu sopimus kuvan julkaisemisesta ja palkkion maksamisesta. Lähettäjä oli myös aktiivisesti tarjonnut kuvia lehdelle, eli niitä ei ryöstetty yön pimeinä hetkinä henkilön kotikoneelta.
Se, missä on voinut tapahtua erehdys tai vääryys, olisi siinä tapauksessa, että molemmat kuvat olisi julkaistu ja maksu olisi tullut vain toisesta.
Tässä olisikin tärkeä tietää se seikka, julkaistiinko henkilöltä kaksi kuvaa ja hän sai maksun vain yhdestä. Vai kävikö niin, että vain tämä kuva julkaistiin, ja hän sai siitä luvatun palkkion?
Käsittääkseni Hesari ja Ilta-Sanomat toimivat saman katon alla, joten lukemalla Lukijan kuvan julkaisuehdot harmeilta olisi voinut välttyä.
Haluan korostaa sitä, että en silti pidä lehden toimintaa asiassa korrektina enkä asiakasystävällisenä, päinvastoin, se oli tylyä.
Toinen asia on, oliko lehden toiminta sittenkään lainvastaista, kun tutkii noita julkaisuehtoja sekä Hesarin että Ilta-Sanomien Lukijan kuvan osalta.
Kieltämättä lyhyestä pätkästä ei saa kokonaiskuvaa mutta minä hahmotin sen niin, että kuvaaja laittoi kuvat omalle nettisivulleen kuvahakemistoon, jonka linkkiä tarjosi sähköpostitse Hesarille. Kuvia ei siis ollut lähetetty:
VastaaPoista"Painotin etten ole lähettänyt kuvia ja kuvatoimituksen kanssa asiaa selviteltyämme, huomasivat he löytäneensä linkin sivuilleni uutisvinkki-lomakkeen kautta. Toisinsanoen anonyymi vinkki netistä heidän sivustonsa kautta johti siihen, että julkaisivat luvatta kuvan, loukaten edelleen muita oikeuksiani."
"Tarjolla oli kaksi kuvaa, jotka olivat sivuillani samassa hakemistossa."
Kuvaaja ei siis lähettänyt kuvaa "lukijan kuvaan", joten hän ei tietenkään sitoutunut sen sääntöihin:
"Lisäksi Ilta-sanomien kuvassa ei ollut kuvaajan nimeä, mielestäni saturaatiota oli muuteltu ja kuvalla mainostettiin samalla "lukijan kuva" -palvelua, ikäänkuin kyseessä olisi lukijan tuonne palveluun lähettämä valokuva. Tuonne palveluun en todellakaan lähetä mitään, koska siellä joutuu luopumaan kaikista kuvan oikeuksista käytännössä kokonaan.."
"Eniten kyllä harmittaa, että kuvalla mainostetaan jutun yhteydessä tuota heidän lisäarvopalveluaan "Lukijan Kuvaa", jonka kanssa minulla ei ole mitään tekemistä. "
Hesari osti vain toisen kuvan kertaluontoisen julkaisuoikeuden ja julkaisi muunneltuna ja ilman nimeä sen toisen, jota se ei ollut ostanut:
"Kuten jo aikaisemmin mainitsin, Hesarin osti julkaisuoikeuden toiseen valokuvaan. Sopimus käsitti julkaisuoikeuden kerran hs:n verkkojulkaisussa. Muusta ei sovittu.
Tarjolla oli kaksi kuvaa, jotka olivat sivuillani samassa hakemistossa.
Tämän toisen sitten julkaisi IS omana "Lukijan Kuva" -mainoksenaan."
Ei kukaan lähde oikeuteen, ellei ole tarkistanut asioita eikä syyttäjä nosta syytettä, ellei ole syytä epäillä. Syytteenhän päätti nostaa Helsingin kihlakunnan syyttäjä nimikkeenä Tekijänoikeusrikos ja asteena Tahallisuus/törkeä tuottamus.
Juttu käsitellään 28.8., joten sittenhän kuulemme Sanoman kannan. Olen varma, että asiasta tullaan keskustelemaan julkisesti.
Yritin kommentoida Patomäen bloggiin, joka kirjoittaa mm laadusta, oppimisesta, vapaudesta, kriittisestä ajattelusta ja kaikesta sellaisesta, joka on minullekin tärkeää. Hän ei silti ole halunnut minun kommenttini sillä minähän en ole niin taitava kirjoittaja. Joten, jälleen meni mappi-ö:n tilaan tuo minun hyvä teksti
VastaaPoista14.5.2008 klo 17.38
Ongelmat eivät ole palveluongelmia: etteikö oppilas saisi palvelua. Opettaja oppii kun opettaa; työ on tärkeä kaikin puolin mutta opettajan ei pitäisi opettaa turhaan pelkkää tajunnanvirtaa vaan kategorisoida tieto uudelleen. Hyvin tärkeää mielestäni sillä liian moni opettaja kuuntelee vain omaa ääntään siinä kun opettaa muita. Väärä foorumi siis oppia itse.
Tosin tämän päivän oppilaat ovat tottuneet siihen, että kaikki tulee ylhäältä ja palvellen, ja jos se sitä ei tee opettajat ovat kuulemma huonoja tai laitos on kuulemma huono. Mitään ei anneta anteeksi vaikka samalla on uudistuksia ja uutta tekniikkaa. Tämä huolestuttaa trendinä.
Kärsimättömyys siis maksaa. Toki palvelua voi parantaa mm rauhoittamalla kurssisisältöjä eli parantamalla opettajan omaa Higher Order -kykyä mikäli se ylipäänsä on mahdollista.
Jos opettajat osaisivat nähdä paremmin yli "tuhannen ikäänkuin yhtä tärkeän asian" ja niputtaa tietoa paremmin ja selkeämmin jäisi moni turha palvelutilanne pois. Rauhoittuisi tilanne automaattisesti.
Jos opettajat/professorit itse sen sijaan ovat auttamatta jääneet viime vuosikymmenelle heidän oma hätä näkyy siinä, että kuvittelevat, ettei heillä ole aikaa. Arroganssi maksaa siksi myös eikä ainoastaan oppilaiden. Yhteiskunta maksaa lopulta kaikkien tekemättömät työt tai liian suuret kuvat itseyden mahtavuudesta.
Totuus voi siis olla opettajien riittämättömyyden tunne taustalla, ja se on myös tunne - ei fakta. Fakta siitä, onko liian vähän opettajia on aina suhteessa siihen miten kirkkaasti osataan nähdä tiedon määrä ja sen kytkökset lähteisiin joiden avulla autetaan oppilasta oppimaan. Ei sen ihmeellisempää mutta opettajien pitää osata ohjata oikeaan oppimaan oppimisen tielle.
Tästä minä voisin mainita esimerkin: koska lehtori ei tiennyt eroa fenomenografian ja fenomenologian välissä ja kuitenkin molempia termejä käytettiin jouduin käyttämään aikaa filosofisen tiedekunnan kirjastossa missä selvitin näiden erot ja kategorisoinnin perustat. Tähän meni varmasti pari viikkoa, ehkä enemmän. Asia ei ollut missään kirjassa suoraan vaan minun piti lukea monta kirjaa, jotta asia rupesi valaistumaan. En siis kritisoi ilman kokemuksia, aitoja sellaisia enkä oleta, että olisin itse opettajia parempi mutta olin määrätietoisempi kuin nuoret oppilaat yleensä ovat. Näin siksi enemmän.
Tämä olisi siis parantanut koko kurssin laatua ja nopeuttanut monta turhaa epäselvää kohtaa jos lehtori olisi tehnyt sen saman työn. Koin, että näitä tilanteita oli montakin ja yleensä teorioiden sisäistämisen osalta samanlainen kaaos. Kun opettaja osaa, todella osaa eikä vain ole pelkästään kiinnostunut niin opetuksesta tulee kristallinen, selkeä ja rauhallinen. Se luo tunteen hallinnasta joka luo tunteen lisäajasta.
Opettajien oma osaaminen olisi minun mielestäni ensimmäinen tärkeä asia ennenkuin tietoa kerätään devalvoimatta ja yritetään jakaa turhan alhaisella tiedon tasolla (taso ei tarkoita statusta vaan tiedon hierarkian suhteellisuutta, ks. Ulrich Beck 1996).
Ongelma on siis siinä, ettei ongelma ymmärretä koska ei edes tiedetä mitä ei tiedetä. Kysymys ei siis ole epätarkkuudesta tai mistään tiedon luonteeseen liittyvästä asiasta vaan täysin tiedon ja sitoumusten välisistä yhteyksistä, joiden havahtumiseen ei yleensä heti osaa orientoitua.
On vaikeaa nähdä miten maailma on muuttunut ja miten mm metakapitalismi pyrkii ajamaan omaa kilpailuaan ymmärretyn kapitalismin "peiton alla".
Jos taas on autuaan tietämätön ja kuvittelee elämän menevän kuten se meni 90-luvulla vaarana voi olla ikävä havahtuminen, jolloin muutokseen reagointi yleensä on jo liian myöhään. Se on silti sitä mitä yliopisto hyvin äkkiä aiheuttaa, ellei itse ole parmmin riskitietoinen oppilaittensa puolesta. Oppilaat ovat nuoria ja lukevat vain mitä on kirjoitettu ja mitä heille opetetaan ja tasan sillä asenteella. Pelotellakaan ei kannata sillä ovat siksi yliopistossa, että saisivat tietoa eikä lisää pelkoja. Poikkitieteellisyyskään ei enää yksinään riitä koska oppilaan aika ei riitä niin monen asian käsittelemiseen omin nokin.
Se mitä jätetään yksinään oppilaille on silti aina hasardipeliä ja siihen Suomella ei ole varaa!
...
Mutta toisaalta meillä on varaa olla tekemättä mitään (se on joskus halvempaa kuin se, että tehdään sellaisia toimenpiteitä, joissa palvellaan jotain kolmannetta osapuolta, jolla ihan toiset tavoitteet kuin maamme omat). Joskus kannattaa siis kiiruhtaa hitaasti eikä hosua: tässä bloggaaja on ihan oikeassa ja minä turhan kunniahimoinen.
Mea,
VastaaPoistano nyt kokonaiskuva alkaa hahmottua, ja esittämäsi puuttuvat palaset selventävät tapausta. Lukemani katkelman perusteella ei voinut tietää mm. sitä, että juttu on jo vedetty raastupaan. On selvää, että oikeuteen ei mennä ilman näyttöä ja todisteita.
Jos kuvat on otettu ja julkaistu omin luvin ilman yhteistä sopimusta henkilön kotisivuilta tai jostakin kuvakokoelmasta, on teko tietenkin selkeästi laiton, etenkin jos kuvia on muunneltu ja käytetty mainostarkoituksessa. Tästä ei kukaan voine olla eri mieltä.
Yksi kohta kyllä vielä pohdituttaa tässä nyt koostetussa palapelissä, ja se on tämä:
""- - kuvatoimituksen kanssa asiaa selviteltyämme, huomasivat he löytäneensä linkin sivuilleni uutisvinkki-lomakkeen kautta. Toisinsanoen anonyymi vinkki netistä heidän sivustonsa kautta johti siihen, että julkaisivat luvatta kuvan - -"
Ilta-Sanomissa ei voi nimittäin tehdä anonyymeja vinkkejä netistä, vaan tuossa vinkkilomakkeessa kysytään oikeaa nimeä ja puhelinnumeroa sekä sähköpostiosoitetta. Nämähän pystytään tarvittaessa jäljittämään. - Jään siis ihmettelemään tuota vinkkauskohtaa. Ja tuo lomake löytyy vaivatta IS:n nettisivuilta sivupalkista.
Huolimatta tästä nyt esitetystä kauhukuvasta en osaa olla bloggaajana huolissani tuotantoni anastamisesta, sillä yhtä lailla kuin nyt uskon tuon kuvavarkauden kohteeksi joutuneen henkilön voittavan oikeudessa, uskon myös itse voittavani, jos joku minun sulkakynäni tai kamerani tuotoksia käy varastamaan. Ei alkuperälähteen yli voi kävellä, niin kuin ylempänä sanoin. On tietenkin totta, että oikeuksistaan tulee olla tarkkana ja pitää niistä huolta.
Jocka kirjoittaa tuosta Ilta-Sanomien kuvavarkaudesta lisää. Kirjoittajalla on nettilehden pitäjänä omakohtaisia kokemuksia iltapäivälehtien tekemistä juttuvarkauksista. Iltapäivälehdet on niissä tapauksissa aina todettu korvausvelvolliseksi Julkisen sanan neuvostossa saakka.
VastaaPoistaNetistä on kovin helppo varastaa juttuja ja kuvia. Iltapäivälehtien varkaudet jutun tai kuvan omistaja saattaa todennäköisesti itse paperi- tai nettilehteä selatessaan nähdä. Useimpien muiden pienempien lehtien tapauksissa todennäköisempää on, että varkaus jää alkuperäisen kuvan ottajalta tai jutun kirjoittajalta huomaamatta. Muistaakseni härskeimmillään joku sukelluslehti oli muutama vuosi sitten kopioinut netistä kuvat juttuunsa ja poistanut kuvankäsittelyohjelmalla niihin laitetut copyright-merkinnät.
Ammattietiikan varaan ei kannata paljoa laskea.
HG,
VastaaPoistakirjoituksesi ei taida liittyä päreen aiheeseen millään tavoin, mutta ei se maailmaa kaada.
Yksi asia siitä jäi kaihertamaan, ja se on tuo metafora tiedonjakamisesta, siitä, että opettaja jakaa tai siirtää tietoa.
Siis näinhän asia ei ole, vaan oppilas hakee tiedon nykyään itse. Ainakin tämä on tavoite: opiskelijan ohjautuminen etsimään itse ja oivaltamaan asia omakohtaisesti. Voi olla että puhut yliopisto-opetuksesta, jossa luento-opetus yhä elää. Toisaalta yliopistoissa onkin Suomen pedagogisesti huonoimmat opettajat.
Mutta ehkä palaamme tähän aiheeseen seuraavassa opetuskeskustelussa. :)
Kuvavarkauksista tuli mieleen ehkä "hauskin" tapaus, venäläisen uutistoimiston sukellusvenevideo vai jokin hylkyvideo osoittautui Titanic-elokuvasta napatuksi. :)
VastaaPoista(Tämähän on kai eri kuin b:n kommentin sukelluslehtijuttu?)
Sukellusvenevideo Titanicista oli itse asiassa muiden moka kuin venäläisten toimittajien - kun kuvaa Lomonosovin harjanteen sukellukselta ei tietenkään reaaliaikaisena ollut, venäläinen uutistoimisto/tv-kanava tms. käytti arkistokuvaa samoista sukellusveneistä toisaalla, eli Titanic-leffassa. Aika normaalia, luullakseni. En tiedä oliko sitten kyseessä suomalaisten ym. juttua lainanneiden toimittajien kielitaidossa vai missä, mutta kuvamatsku levisi ikään kuin se olisi kuvattu uutisen yhteydessä.
VastaaPoistaToivottavasti muistan tuon oikein.
Blogilista ei kyllä juuri kiinnosta - oman blogini vähistä lukijoista korkeintaan 10 % tulee sitä kautta, mutta annan toki sen olla siellä heidän takiansa.
Opettajat jakavat kylläkin vaikka ei katederiopetuksena: näissä on väärinkäsityksiä yli laidan ja olen ollut mukana näissä ns. konstruktivismin opeissa jotka ovat puppua sillä ensinnäkään eivät (!) edusta konstruktivismia vaikka opettaja juoksee ympäri luokkaa ja vaikka oppilaat istuvat ringeissä ja vaikka tekevät ns. dialogeja sillä niissä on kaikissa oppikirjan verran vääriä ajattelun malleja, ja osittain koko indoktrinaatio mikä tähän soveltavaan oppiin liittyy taitaa tulla Japanista, missä ollaan etsitty sitoutumista ennen kaikkea ja tehokkuutta seuraavaksi.
VastaaPoistaTämä ei silti ole modernia opetusta mielestäni - tai ainakaan se ei sovi minkään muun teorian alle kuin sosiaalisen oppimisen (Bandura) ja se ei ole ainakaan minun suosikkini.
Toiseksi se on pitkälle silti behaviorismia joka johtuu todistuksista ja niitten vaikutuksesta.
Tämä vain päällimmäiseksi.
Mutta jos puhutaan ihmisen oppimisesta; todellisesta oppimisesta omien arvojen pohjalta niin tämä mikä pyörii paraikaa Suomessa on enemmän väärin kuin oikein vaikka se on terapeuttisesti kivaa.
Ihmiset pitävät siitä tavasta pilkkoa ns. katederiopetus fasilitoinniksi mutta käytännössä se on laiskan opettajan unelma..
Kivana se on ainoa puolustettava asia mutta varsinaisessa tiedossa tämä ei johda kuin samanlaiseen tiedon kiertoon, mikä on verrattavissa radioon kun puhuu ja se on samalla auki (rundgång på svenska).
Tieto on sellainen asia, että sen todellinen luonne ei ole informaation pölöttäminen milloin se on kollaboraatiota korkeintaan ja se on joskus tietysti ihan paikallaan mutta jos puhutaan koulutuksesta missä uutta tietoa tulisi opettaa niin se ei lähde summamutikkana oppilaasta vaan opetussuunitelmasta joka on nykyään hyvin tiukka ja lähes dogmaattinen eikä salli sitä mistä puhut: itsensä kautta tietoon perehetymistä (paitsi rajattuna, hyvin rajattuna).
Tämä on minun erikoisosaamiseni ja sen takia luin filsofiaa enkä sosiologiaa tai sosiaalipsykologiaa kun valitsin aineeni yliopistolla. Mikä tulee yliopiston opetuksesta ei siellä tarvitse olla mitenkään moderni mutta riittää, että kansa jotka siellä hääräävät edes tietävät missä mennään ns. kokonaistaloudellisesti, -poliittisesti ja moraalisesti. Se on minun huoleni kun huomaan, että olen aika yksin tajuamaan oppimisen filsofiselta taholta ja silloin en puhu filosofian historian kannalta vaan tiedon ja totuuden kannalta.
Samalla en ole idealisti; minä olen inhorealisti ja aika konservatiivinen omissa pääarvoissani: edustan perinteitä kotia, kirkkoa ja koulua mutta näen niiden vesittyneen koska muut suuremmat markkinat indoktrinoivat meitä eri suunnista ja tämä tuntuu olevan kummallisen vaikeaa. En myöskään ymmärrä miksi joidenkin ihmisten suora kirjasta lainaaminen on aina "hienoa" ja niitten teksit ns. "kelpaa" ja sellaisen, joka tajuaa mistä puhuu ei kelpaa. Pitää siis olla olevinaan myös kehityksessä; mutta kuka silloin oikeastaan ohjaa laivaa?
Kun muotivillitys on päällä, kaikki ovat tulleet uskoon. Sama koskee myös pedagogisia metodeja vaikka ei eroteta mitä ollaan tekemässä; onko kyseessä mihin tavoitteseen. Tämä Suomi on sellainen maa, että jos joku sanoo, että nyt seistään kaikki ikkunalaudoilla yhdellä jalalla yhdessä (!) niin se tulee tapahtumaan. Senhän voi perustella esim. sillä että näkee ulos...hehe
VastaaPoistamutta minä ihmettelen tätä ryhmä-hypnoosia mikä on ilmeisen helppoa juuri Suomessa kunhan joku jolla auktoriteettia potkaisee käyntiin. Kukaan ei ajattele sen jälkeen enää mitään tai vain puolitiehen.
Siinä minä sain siis elämäni valtavat tajunnat kun tätä kentällä näin ja samalla luin teorioita; ei ollut enää sitä mitä väittivät ja nyt ovat vain joka paikassa vihaisia. Samalla aletaan asioita ymmärtämään surullisen ja nolon syvältä. Siihen liittyy myös nuo eduskunnan vaalirahojen osuus; ei asiana vaan se, että asiantuntijat ja auktoriteetit voivat tehdä ikäänkuin mitä vaan samalla kun nostavat varoittavaa sormea muille.
Se on siis se suuri asia joka on näille yhteinen: koulutus on yhtä pihalla ja samoista syistä: ei uskalleta sanoa.
Kun joku voi tykätä pahaa.
Liekkiö, minulle on yllätys, että blogimaailmassa liikutaan muita reittejä kuin blogilistaa käyttäen. Näen kyllä omasta Sitemeteristäni, että suuri osa tulee muualta. Itselleni blogilista on kuin kotisivu, josta lähden liikkeelle.
VastaaPoistaTosin on niin, että ellei lukuja pian normalisoida, otan blogini pois listalta, sillä en luota siihen. Suurella osalla blogilistan kärkiväkeä on edelleen yhden yön aikana tulleet sadat uudet tilaajat eikä mitään korjausta taida tapahtuakaan. Usko oikeuteen menee!
*
HG,
aloitin uuden koulutusta koskevan keskustelun, ja ehkä ajatuksesi sopii siihen paremmin kuin tähän.
Tästä haluan kyllä sanoa jotakin:
opetussuunitelmasta joka on nykyään hyvin tiukka ja lähes dogmaattinen eikä salli sitä mistä puhut: itsensä kautta tietoon perehetymistä (paitsi rajattuna, hyvin rajattuna).
Riippuuko tämä nyt koulumuodosta? Olen nimittäin eri mieltä siitä, sillä opetussuunnitelma ei koskaan voi määrittää opetusmetodeja, keinoja, vaan ainoastaan opetuksen tavoitteen, johon pyritään. Keinot ovat opettajan vapaasti valittavissa. Joku valitsee katedeeriopetuksen, joku panee oppilaat etsimään ratkaisuja itse jne...
Jos haluat vastata tähän, tee se mieluiten uudessa keskustelussa, niin jatketaan siellä.
Minun tämänhetkinen blogini ei ole päivittynyt 6.5 jälkeen huolimatta miltei jokapäiväisistä postauksista ja lähettämistäni huomautuksista. Sen sijaan ikivanhat jo aikaa suljetut ja hiljaa haudatut blogini kummittelevat listalla tuontuostakin. Lukijamäärästä viiv. Itselleni lähinnä kirjoitan, mutta voisi sentään päivittyä.
VastaaPoistaOhhoh, harmillista lukutikku, itse painoin juuri Tarkista heti -nappia, kun kirjoitin uuden päreen. Blogi päivittyi samantien.
VastaaPoistaPitääkin takistaa, onko minun ikivanhoja blogejani listalla. En ole tullut ajatelleeksikaan.
Tarkista heti on yhtä kuollut kuin kaikki muu.
VastaaPoistaLukutikku, oletko ottanut yhteyttä blogi-infoon sähköpostitse? Voi olla, että viikonlopun aikana ei kyllä tapahdu mitään, mutta pakkohan kirjeeseen on reagoida.
VastaaPoistaOman kuvablogini päivityskin näytti kestäneen tänään kolmisen tuntia, vaikka painoin Tarkista heti -nappia. Kyllä se on nyt nihkeää puhumattakaan siitä, että listojen luvut ovat edelleen päin prinkkalaa noilla kärkilistoilla ainakin, ja varmaan muuallakin sitten.
"Liekkiö, minulle on yllätys, että blogimaailmassa liikutaan muita reittejä kuin blogilistaa käyttäen. Näen kyllä omasta Sitemeteristäni, että suuri osa tulee muualta. Itselleni blogilista on kuin kotisivu, josta lähden liikkeelle."
VastaaPoista- Itse tulee nykyään liikuttua vähemmän. Lähinnä silloin kun palailen kommenttiketjuihin. Useimmiten blogiteksti on se joka liikkuu, tulee syötteenlukijaan itsestään. Toki sitäkin kautta klikkailen linkkien kautta muihin blogeihin.
Oletan, että syötteet eivät näy tilastoissa. Oma tilastovermeeni on niin hankala, etten ole ottanut selvää.