Olen ikävystynyt mökillä ilman läppäriä, ilman televisiota.Olen alkanut laatia erilaisia listoja keltaisille tarralapuille, joille yleensä väsään vain puutelistoja kaupassakäyntiä varten. Kurkku on lisäksi kipeä, lihaksia särkee ja ulkona on koleaa ja koko eilisen päivän satoi solkenaan, yli puntun reunojen.
Huomaan, että ellen saa ilmaista itseäni kirjallisesti, olen hukassa. Ellen saa valokuvata ja käsitellä kuviani, olen onneton. Kaksi rakkainta harrastustani täyttävät päiväni ehkä liikaakiin, ja nyt kun koneeni on viety minulta pois, lähetetty jonnekin Espoon perukoille korjattavaksi pahimpaan atk-väen loma-aikaan, hipelöin sormiani tuskissani ja naputtelen klaffipöydän pintaa. Olen jopa lakannut kynteni, ja harmitellut lakan sinertävää sävyä.
Niistä listoista, jotka otin reppuuni kirjastoon lähtiessäni, ensimmäinen on klassinen kauppalista, ja siinä lukee: Vesi, rypsiöljy, mehu, WC-paperi, Gefilukset + jogurtit, tulitikut, mansikat, herneet.
Toinen on Rantaan-lista, ja siinä lukee: Voide, kynsilakka, laastari, kaislasakset, hanskat, rautaharava, tuolin pehmuste. Kyseessä on siis tavaralasti, joka minun on muistettava viedä seuraavalla kerralla rantaan, jonne on matkaa talolta lähes kilometri tai ainakin viisisataa metriä.
Kolmas on blogin kuvalista mahdollista inspiraatiota varten. Olen laatinut tätä miettiessäni seuraavan päreen aihetta. Lähden siis usein kuvasta, ja vasta sitten tulee juttu, jos tulee. Listassa on seuraavat merkinnät: Edward Burne-Jones: Luostarin priorittaren tarina, Jean-Etienne Liotard: Ranskan Marie Adelaide turkklaisessa asussa ja William Blake: Europe. Tämä viimemainittu kuvahan tuli eiliseen juttuuni, tosin niinpäin, että ensin tuli jutun idea, sitten välähti kuva mieleen.
Neljäs on Hydrex-lista. Kyseessä on karmea nesteenpoistolääke, jonka sain, kun toinen nilkkani turposi yllättäen verenpainelääkkeen vaikutuksesta sinä ainoana hellepäivänä, joka tänä kesänä oli. Kun ottaa yhden pillerin, saa juosta vessassa tunnein välein, jopa yöllä. Lisäksi huulia alkaa polttaa, iho kihelmöidä, päätä alkaa huimata eikä saa ottaa edes saunakaljaa tai ruokaviiniä puhumattakaan laiturisiideristä. Aurinkoakaan ei saisi ottaa. Enhän minä nyt halua elä elämääni niin, että syön sopimattomia verenpainelääkkeitä ja nappaan niiden haittavaikutusten eliminoimiseksi lisälääkkeen lääkkeen päälle. Eihän minulla sitä paitsi ole koskaan ollut edes taipumusta turvotuksiin ennen verenpainelääkitystä. Ihan kuin lääkärit haluaisivat vain lääkitä ihmistä, kirjoittaa työkseen reseptejä. Onkohan niilllä jokin sopimus lääketehtaiden kanssa?
No, tässä neljännessä listassa on ohje siitä, miten menettelen tämän kammottavan Hydrexin kanssa niin kauan kunnes pääsen omalle lääkärille vaihtamaan lääkkeen sopivaksi. Listassa lukee: Hydrex tarvittaessa kork. 2 pv, no beer, no wine. 5 pv ei Hydrexiä, mutta aurinkoa, siideriä ja viiniä tarv. 22. pv lääkäri.
Olen joutunut syömään muutamaan otteeseen vieroituksessa verenpainelääkkeitä, jotka tasaavat kylmä-kuuma-olotiloja ja tekevät olon mukamas siedettävämmäksi. Lähinnä Britlofexia ja Catapresania ja molemmat aiheuttivat niin kovaa huimausta ja voimattomuutta, että mieluummin kärsin oikeista refloista kuin söin niitä.
VastaaPoistaTuntuu, kuin aina lääkärillä käydessä ihan mistä syystä tahansa kirjoitettaisiin enemmän ja enemmän reseptejä. Vuosi sitten sain selkääni sellaiset lääkkeet, että makasin tajuttomana ja kuolaten aurinkoiset kesäpäivät sängynpohjalla, eikä mikään lääke oikeasti auttanut, lievitti vain kipua hetkeksi ja laski kipukynnystä.
Verenpainelääkitys on eri asia kuin kipulääkitys, mutta kipuun suhtaudutaan hyvin ristiriitaisesti Suomessa. Ihmiset ylpeilevät sillä, että eivät ota puudutusta hammasta porattaessa tai sillä, että heillä on korkea/matala kipukynnys(???). Lääkärit usein vähättelevät potilaiden kipuja tai kieltävät ne kokonaan. Pahimmillaan johonkin kipuun, vaikka selkään, määrätään kipulääkettä, joka aiheuttaa hirvittäviä vatsakipuja ja kun siitä valittaa lääkärille, saa kuulla olevansa "hankala".
En sano, että kipuja ja vaivoja tarvitsisi sietää jos lääkitystä on saatavilla, mutta välillä tuntuu, että syömme hirveästi lääkkeitä "varmuuden vuoksi", ennenkuin kipu edes tulee tai ettei se tulisi. Hmm, vaikea aihe, eikä muuten liity postaukseesi ollenkaan, sori:)
-minh-
Ai niin, monillakin lääkäreillä on diilejä lääkevalmistajien- ja markkinoijien kanssa. Vastaanotoilla saa näytepakkauksia ja sitten niihin kirjoitetaan reseptejä automaattisesti. Onneksi nykyään voi pyytää halvempia rinnakkaisläkkeitä.
VastaaPoista-minh-
Iines kulta!
VastaaPoistaKylläpä ovat epäonnen haaskalinnut nyt kimpussasi. Taitaa olla totta väite, jonka mukaan onnettomuudet vain harvoin tulevat yksin.
Toivottavasti läppärisi kunnostus onnistuu. Sen lähettäminen jonnekin Espoon perukoille on aika uhkarohkeaa. Remonttimiesten tuntiveloitukset kun eivät ole aivan vähäisiä.
Itse selvisin koneeni äskeisestä toimintahäiriöstä soittamalla Soneran remonttireiskoille, jotka tulivat tutkimaan konettani kotiin lankaa pitkin. Oli hauska seurata näytöltä, kun ammattimies hääräsi hiirineen koneen sisuksissa ja poisti sieltä pahan taudin. Puhelinyhteys oli koko ajan auki joten tiesin koko ajan, mitä on tekeillä ja saatoin auttaa korjaustyötä näppäilemällä annettuja komentoja. Suosittelen!
Kun sain koneen kuntoon jouduin itse neljäksi päiväksi sairaalaan sydäntutkimuksiin. Satoi koko ajan ja minulla oli oikein viihtyisää siellä korisevien kuolevien keskellä.
Sairaalassa vierailu on monessakin milessä terveellistä. Siellä näkee, ettei oma vaiva ehkä olekaan se maailman kauhein ja että hirveidenkin sairauksien kanssa pärjää. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että Suomen kirjastopalvelu on maailman huippuluokkaa. Mutta kyllä ovat sairaalatkin laadukkaita!
Toivotan sinulle lujaa terveyttä, ehjää läppäriä, hyviä ilmoja ja iloista mieltä sekä paljon kommentteja päreisiisi ynnä ystäviä, jotka tuovat mukanaan laadukasta valkoviiniä ja pitävät älykkäästä keskustelusta.
Vaari
Minh,
VastaaPoistaKyllä kommenttisi liittyy postaukseeni ihan hyvin, ja viis vaikkei liittyisikään.
Minulla on ollut nyt yli vuoden sopiva verenpainelääkitys hakusessa kohtuullisen lievän mutta selkeän kohoamisen vuoksi. Sukurasite, sillä esimerkiksi kaikilla serkuillani on lääkitys, vaikka he ovat jokseenkin tervettä ja normaalipainoista sakkia kaikki tyynni.
Olen aina syönyt aika terveellisesti, enkä syö juurikaan eläinrasvoja tai muutenkaan rasvaisia ruokia. Käytän rypsiöljyä, kevytlevitteitä, kevytjuustoja, en syö punaista lihaa kuin ehkä kerran viikossa parissa. Kolesterolit ovat aina olleet ihanteelliset, samoin kaikki muut arvot paitsi tämä mystinen verenpaine!
Verenpainelääkkeet ovat kamalia, totta puhut minh! Ne huimaavat, aiheuttavat pahaa oloa ja minulla ainakin tuntuvat sekoittavan elimistön luonnollisen tasapainon, koska en ole eläissäni syönyt mitään lääkkeitä, edes päänsärkypillereitä juurikaan, muutamaa antibioottikuuria lukuunottamatta.
Kaikki oli hyvin siihen saakka, kun lääkäri määräsi minulle pillerit. Totuus on myös, että tämä Suomen yleisin kansantauti on hoitamatta ja toteamatta sadoillatuhansilla ihmisillä ja ehkä onkin hyvä niin. Ei elämän pituus, vaan sen laatu!
Olen huomannut sen seikan, että päivystävälle lääkärille pitää mennä vasta sitten, kun on niin selvä oire, että siihen löytyy täsmälääke. Lääkärin konkreettinen toimi koneen räpläämisen jälkeen tuntuu olevan reseptin kirjoittaminen, ja joskus vielä lisälääkkeen reseptin mahdollisten haittaoireiden vuoksi.
PS Olen nyt jättänyt tämän kammottavan Hydrexin pois ja voin heti normaalisti eikä nilkkaturvotus ole uusinut. Lääkkeet ovat selvästi myös huumeita!
Vaari,
VastaaPoistavein koneeni raumalaiseen atk-huoltoliikkeeseen, jossa oli mukava nuorimies. Hän ei ryhtynyt itse ronkkimaan konetta, vaan sanoi kokeiltuaan sen avaamista, että näytönohjain on sökönä.
Hän sanoi myös, että se on ollut tyyppivika näissä HP Pavilion Entertainmenteissa. Sanoin että takuu on loppu, ja nuori mies sanoi, että ei haittaa, hän voi soittaa ja kysyä, meneekö tämä vielä takuun piikkiin. No meni! En olisi itse arvannut kysyä enää takuuta. Eli korjaus ei maksa mitään, laite tulee kuulemma kuntoon ja maksan vain nuoren miehen palvelut. Palvelu sopi minulle erinomaisesti, koska minun on vaikea puhua puhelimessa - kuuluu tämän äänisairauden diagnosoituihin oireisiin. -
Odottelen siis läppäriäni heti ensi viikolla. (Tilasin jo uudenkin, mutta käännän sen postissa takaisin, jos korjaus kuitenkin epäonnistuu, laitehan oli rikki viime kesänäkin.)
Surullista kuulla, että sinun sydämesi reistailee, vaari. Sinulla tuntuu kuitenkin olevan juuri sellainen valoisa tapa suhtautua elämään, että se suojaa sydäntäsi särkymästä. Toisaalta se voi muodostua myös taakaksi, että on liian vahva ja positiivinen, liian tyyni. Mikä ihmiselle on parhaaksi - ei sitä ehdi yhden elämän aikana selvittää. Kenties vasta seuraavasssa? :)
Iines pieni, kyllä se päivä paistaa vielä risukasaankin!
VastaaPoistaItselläni on varmasti hieman verenpaine koholla, ties vaikka hurjastikin, mutta olkoon!
Verenpaine lääkkeet auttavat todella harvoja siirtämään hengen lähtöä.
Itse olen tykönäni päättänyt, että parempi kaatua kerralla, kuin maata sairaalan sängyssä kärsien lääkkeillä turrutettuna.
Paskamaista on tietysti jos aivoinfarkti, tai sydäninfarkti jättää eloon, halvaantuneena tai muuten vaurioittaneena. Mutta riskejä on kosolti muitakin.
Saarnaan äidille melkein päivittäin hänen lääkityksestään, ja onneksi niitä on siitäkin syystä hänellä vähän, hänen ikäisekseen, 81 v. Toimintakyky on entisensä ja muistikin pelaa usein paremmin kuin minulla :D!
Kiitän luojaa tai geeniperimää, etten vielä tarvitse käyttää mitään jatkuvaa lääkitystä, mutta samalla koputan kirjoituspöytäni puuta.
Lääkärit ovat samalaisia epätäydellisiä ihmisiä kuten mekin.
He eivät todellakaan tiedä kaikkea kaikesta, se on hyvä pitää mielessä kun heitä milloin joutuu tapaamaan.
Tämän päivän Dagens Nyheterissä on juttu, http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=147&a=803871 , rintasyövän huomattavasta vähenemisestä Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
VastaaPoistaSyynä syövän vähenemiseen on se, että hormonikorvaushoidot ovat vähentyneet lähes puolella. Tähän taas on syynä v. 2002 julkaistu amerikkalainen tutkimus, joka väitti näiden hoitojen lisäävän rintasyöpää.
Nyt tutkimuksen tueksi on löytynyt merkittävä tilastollinen näyttö.
Muistan, kun tuosta tutkimuksesta aikanaan uutisoitiin Suomessa, niin monet lääkärit kiiruhtivat kiistämään sen uskottavuuden.
Lääketeollisuudelle tuottoisimpia ovat lääkkeet, joita ihmiset käyttävät vuosikausia ja teollisuus yrittääkin medikalisoida ihmisen normaaliin elämänkaareen kuuluvat muutokset.
Business as usual, mutta mikä on lääkärien rooli tässä?
Samuli, koskapa Iines ei ilmeisesti ole langalla kommentoin tässä joutessani.
VastaaPoistaLääkärien pointti on kaiketi tietämättömyys, ja usein vankkumaton usko oman alansa tutkimustietoon. Mihinkäs he muuten voisivat nojautua? Tietysti lääketehtaat panevat parastaan vakuuttaakseen lääkärit määräämään tiettyjä lääkkeitä mahdollisimman suurien voittojen kasaamiseksi.
Kuinka moni lääke kuitenkin todella parantaa, tuskin moni, tietääkseni. Ne helpottavat oireita, oma keho parantaa vaivat siinä sivussa, jos on parantaakseen.
Ihmisen elimistössähän on tietääkseni valmius korjata epätasapainotilanteet.
Tietysti vanhoilla, kauan kansalaisten parissa lääkäreinä toimineina alkaa olla jo jonkinlainen käsitys ihmisestä kokonaisuutena, mutta nuori koulusta tullut lääkäri, mihin hän voi uskoa, ellei alansa tutkimuksiin ja siihen mitä koulussa opetetaan.
No ehkä on olemassa myös "kutsumuslääkäreitä", heitä joilla on ihmistuntemuksen luontainen lahja, jonkinlaista intuitiota jo valmiina.
No länsimaissa kehitystä on toki tapahtunut, keski-ikä on huimasti noussut, ja kai osa kiitoksesta täytyy siitä antaa myös lääketieteelle ja lääkäreille.
Ja kai ihmisten tietoisuus omista elintavoistaan, niiden positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista terveyteensä selittää myös osan keski-iän noususta väestössä.
Mielenkiintoista onkin, miten vanhoiksi uudet sukupolvet tulevat elämään.
Koskaan aikaisemmin ei kai ole käytetty näin paljon "lääkkeitä".
Ja koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin paljon pallollamme terveyttä uhkaavia massiivisia riskitekijöitä.
Hahaa, antaa mennä - loppuun asti!
VastaaPoistaSuvussani on verenpainetautia, sydäreitä, kuolemaa...
Itse olen ylipainoinen, tupakoiva, alkoholia liikaa nauttiva, kuntoilua karttava, kaikesta turhasta iloa saava sohvaperuna....
So
Enpä jää vaippojen ja syötön varaan johonkin vanhainkotiin, jossa ihmiset ovat "vain asiakkaita".
Loppuun asti täysillä, never mind the (maybe crucial...) end.
Leonoora sanoi: "Paskamaista on tietysti jos aivoinfarkti, tai sydäninfarkti jättää eloon, halvaantuneena tai muuten vaurioittaneena."
VastaaPoistaMinut jätti sydäninfarkti eloon hiukan vaurioituneena, mutta täysin toimintakuntoisena. Ei se niin p-maista ole, kuin ehkä ajattelet. Ja jäihän minulle se lohtu, että seurava kerta on todennäköisesti viimeinen.
Anonyymi sanoi: "Enpä jää vaippojen ja syötön varaan johonkin vanhainkotiin, jossa ihmiset ovat "vain asiakkaita".
Tunnen pari veikkoa, jotka ensin vuosikymmenet riemuittuaan ja elämän lyhyyttä ylistettyään makaavat nyt hiljaisina poikina vaipoissaan. Haisevat kuin raadot, eivätkä tahtoisi millään kuolla!
Jos siis aiot lähteä tästä maailmasta ennen passitusta hoitokotiin, hanki ajoissa pistooli tai riittävä annos tepsivää myrkkyä.
Iines sanoi: "Verenpainelääkkeet ovat kamalia, totta puhut minh!"
Sama vika. Minulle ne eivät sopineet, joten jätin ne kylmän rauhallisesti pois. Samalla jätin pois kaiken maailman Benecolit ja kevytrasvat ja ryhdyin sipaisemaan mustan leivän päälle oikeaa voita. Uudet perunat syön niin, että joka suupalan mukana on hiukka voita. Nam! Tulos: Verenpaine on normaali. Minulla on mittari, jolla voin asian todeta milloin haluan. Jos tunnen verenpaineen olevan nousussa tai pulssi kohoaa itsekseen, otan Diapamin. Niitä menee kolme-neljä nappia kuussa.
Mitä muuten kuuluu koneellesi? Digitaaliset ystäväsi odottavat uteliaina raporttia remontin edistymisestä.
Vaari
Leonoora,
VastaaPoistalääkärit eivät varmaan tiedä kaikkea, mutta minulla soivat kyllä varoituskellot, jos kokenut lääkäri määrää vaihdettavissa olevan lääkkeen sivuvaikutuksia torjumaan toisen lääkken, ns. lisälääkkeen. Tässä minun Hydrex-reseptissäni luki erikseen "Lisälääke".
Vaari,
sinun tapasi elää ja lääkitä itseäsi tuntuu hyvältä. Elämästä pitää osata nauttia. Minullakin on kesäjääkaapissa Oivariinia, tosin sitä vähäsuolaista, ja sipaisen sitä uuden perunan tai ahvenfileen päälle. Parempaa herkkua ei ole!
Kysyit konetilanteestani, ja kyllä minä edelleen olen kirjaston koneen varassa. Tosin odotan saavani vanhan pelin korjauksesta tällä viikolla, ehkä jo huomenna - tai se on sitten uuden koneen lunastus postista, johon olen sen varoiksi tilannut. Käännytän takaisin, jos vanha tulee ajoissa korjattuna.
Pärjään pari päivää omalla sähköttömällä mökilläni ilman tietokonetta, televisiota ja sanomalehtiä, mutta kyllä sitten on saatava edes iltapäivälehti luettavaksi. Toivottavasti saat läppärisi pian takaisin ja elämän siltä osin tasapainoon!
VastaaPoistaHeipparallaa everybadi.
VastaaPoistaLääkitsen itseni huumorilla, kukilla ja huumorinkukilla. Mutta en mene oikoteitä onneen; en naura muille vaan ensin itselleni; en vaadi muita kukkimaan ennenkuin itse olen nuppuni reflektoinut enkä letkauttele hassuja ilman, ettenkö tietäisi, mitä sekin tarkoittaa. Mutta kun ihmiset eivät suostu ajattelemaan he eivät kuki ja sitten he vispaavat oman sappensa muiden syliin ja kaatavat lopulta naiset porttoloihin ja käyvät siellä lohduteltavana: onko se lääkitystä?
Toivottavasti koneesi palautuu pian.
VastaaPoistaKuvablogini puolella on blogillesi myönnetty tunnustus. :)
Lääkkeistä en jaksa kirjoittaa. Reseptien repimistäkin olen kokeillut, mutta ei sekään auttanut.
Nimim. riippuvainen
Verenpaineeseen on selvä syy: kylmä ilmasto: pakkasessa pitää olla tehoja. Tuhansien vuosien aikana nälkään ja kylmään sopeutunut elimistö ei sitten kestä tätä hyvinvointia.
VastaaPoista"Tässä näkyy tuhansien vuosien nälkä", sanoi edesmennyt isäni taputellessaan varsin laajaa vatsaansa. Suvussa ei moista ole ennen isän sukupolvea esiintynyt.
Paino vaikuttaa noin yhden yksikön per kilo. 20 kilon laihdutus tuo arvoja parikymmentä pongoa alas.
Suolattomalla ruokavaliolla saman voi saada aikaan viikossa.
Mutta ei laihdutus aina auta. Esimerkiksi minulle lääkäri sanoi, että ei tämmöinen laihduttamalla katoa. Genetiikka kun oli nakannut ongelman huomatessani yläpaineen yli kahdensadan ja alapaineen lukemiin 140. Veivät teholle ja kuolevien keskellä elektroniikka toimi niin, että vain minun koneeni piippasi. Sanoin että pankaa tuo laite pois päältä, naapurit häiriintyvät.
Olen ollut onnekas. Kroppa reagoi lääkkeisiin loistavasti: äsken mitatessa luvut olivat ihanteelliset (122/78), eikä tarvittava annos ole suuri. Yhden kerran lääke piti vaihtaa, mutta tällä aamupalalla on tultu jo puolen vuosikymmentä.
Ilman lääkkeitä olisin todennäköisesti kuollut.
Näillä perusteilla en ymmärrä niitä, jotka tämmöisiä lääkkeitä vastustavat. Lääkkeettömyyshöpinät on syytä lopettaa kokonaan. On parempi ampua kuula omaan kalloonsa kuin yllyttää muita hullutuksiin.
Toki elämäntapakysymyksiä on järkevää käsitellä - järkevästi.
Äidin puolen suvusta 40-vuotiaita (lääkkeettömiä) miehiä lakoaa koko ajan leipäpala suussa keittiön lattille, eivätkä he sieltä enää nouse. Henkiin jääneet kaatuvat tappavien reumatautien yhdistelmään. Monikirjaimisia diagnooseja, joista yhtäkään kirjainta ei kohdalleen halua. Eivät ne vihanneksilla parane.
Poikkeuskin on. Yksi äidin isänpuoleisesta linjasta on kuollut yli 65-vuotiaana: hän kuoli nälkään sisällissodan vankileirillä, valkoisten isänmaanystävien tappamana. Vangitsemisen syytä ei ole kukaan keksinyt.
Onnekas kaveri siis pitkäikäisyydessään.
Sedis puhuu asiaa. Kenenkään ei pidä yllyttää muita jättämään lääkkeitä pois, jos niitä on kerran määrätty. Olin ajattelematon kertoessani verenpainelääkitykseni lopettamisesta. Pyydän sitä anteeksi. Toivottavasti kukaan ei ota siitä mallia.
VastaaPoistaNyt vain sattui niin, että minä en niitä läkkeitä tarvinnut, pärjään ilmankin. Sen sijaan otan joka ilta Lipitorin pitääkseni kolesteroliarvot kohdallaan. Välillä kokeiltiin Lipitoria korvaavia halpislääkkeitä, mutta ne eivät sopineet ollenkaan. Sain mahtavia jalkakramppeja. Otan Lipin lisäksi kaksi muuta nappia joka päivä, joten en siis usko lääkkeettömään hoitoon. Toisaalta kyllä seuraan nappien vaikutuksia hyvin tarkasti ja jos vain mahdollista, vähennän lääkitystä. Pahimmillaan minun piti ottaa kahdeksan tabua päivässä ja se oli jo aika paljon. Nyt siis riittää kolme, joista yksi on Primaspan eli käytännössä laimea aspiriini.
Benecolit ja muut tekorasvat jätin pois, koska niiden kanssa tuli syötyä liikaa leipää. Nyt syön leipää vähän, mutta aina oikean voin kanssa. Elämässä pitää olla nautintoja ja nehän tunnetusti lisäävät ikää.
Sukuni on pitkäikäistä luuultavasti osaksi siksi, ettei kukaan urheile. Kaikki kyllä ovat innokkaita kävelijöitä. Mutta ei koskaan hikeen saakka.
Tuo verenpaineasia on kaiken kaikkiaan aika outo juttu. Sedis ehdotti ilmastoa, mutta muitakin syitä on esitetty. Kuinka paljon tunnetilat vakuttavat siihen? Sitähän sanotaan, että verenpaine nousee, kun tapahtuu sitä tai tätä.
Vaari
Itse olen ajatellut asian niin, että noudatan lääkärin ohjeita verenpainelääkityksen osalta, mutta lisälääkkeitä en enää suostu syömään, vaan pyydän sopimattoman lääkkeen vaihdon toiseen - vaihtoehtojahan on pilvin pimein. Hyvän hoitotasapainon löytyminen verenpaineongelmissa saattaa kuulemma kestää jopa vuosia, joten tuuri on käynyt, jos sopiva lääkitys löytyy heti parista napista (Sedis). Onnittelen, ja vielä noin hienot lukemat.
VastaaPoistaJos verenpaine todetaan ja sitä on suvussa, pitää lääkkeet tietenkin ottaa, koska muutoin vakavien sairauskohtausten vaara nousee suureksi, ja se leipäpala voi lentää lattialle keltä tahansa. :)
Syyt geneettisesti korkeaan verenpaineesen ovat kyllä mielenkiintoiset. Taipumus stressiin? Taipumus kolesteroliin tai muuhun? Kenpä tietäis sen.
PS Halkean kohta sisäisesti, ellen saa konettani huollosta ja pääse laatimaan pärettä briljantista bloggaamisesta.
VastaaPoistaSain lähetyslapun tänään uudesta läppäristä, mutta makuutan sitä nyt postissa jonkin aikaa, jos vaikka saisin vanhan koneeni toimivana takaisin.
Verenpainelääkkeitä olen ns. nauttinut jo kolmattakymmentä vuotta. Aluksi betasalpaajaa ja nesteenpoistoa. Salpaaja salpasi vain pulssia hitaammaksi ja kerrytti painoa, varsinaiseen paineeseen sillä ei ollut juurikaan merkitystä. Sitä käyttivät ja ehkä vieläkin käyttävät orkesterien soolopuhaltajat jännityksen vähentämisessä. Urheilussa se on nykyään kielletty aine - aikoinaan ampujien suosima.
VastaaPoistaOsallistuin kerran erääseen jälkikäteen mietittynä järjettömään televisiotietokilpailuun, jossa aikaa oli vastata tietyn pulssimäärän ajan. Sinne piti antaa selvitys lääkkeistä, betasalpaaja oli kielletty. En silloin enää käyttänyt sitä, vaan tilalle oli vaihdettu toinen lääke - Linatil, joka kyllä rupesi tehoamaan. Linatilille ei ole halvempaa vastinetta, mutta tehdas pudotti sen hintaa kuitenkin erittäin paljon, kun vaihto halvempiin lääkkeisiin tuli mahdolliseksi.
Yli puoli vuotta kului, kun erinäisestä syystä sairaalassa pumppasivat suoneen kaksitoista kertaa solusalpaajia ja kortisonia. Viimeiset hoitokerrat vaihdettiin äksällä alkaviin tabletteihin, jotka maksoivat vähän alle 500 euroa rasia. No KELAhan ne sitten viimein maksoi, ja lääketehtaan ei kannata olla huolissaan hintapaineista.
Kortisonin tiputus sai myös sokeritaudin puhkeamaan, lääkintäprofessori tosin totesi heidän ei olevan niin taitavia, jotta terveelle miehelle pystyisivät diabeteksen kehittelemään; jossain taustalla se oli lymyillyt. No, maksaa se KELA ruiskutkin. Liekö itse Anssi.
Ai niin, syöttäähän omalääkäri vielä lisäksi Primaspania ja Ratiopharmin Simvastatinia, joka lienee se Vaarin jalkaa kramppaava halpislääke. Kramppaamisesta en osaa sanoa, sytostaattien ja sokeritaudin yhdistelmästä johtuen sormet ja varpaat ovat jatkuvasti osittain kipeät, osittain tunnottomat.
Medikalisaation loppuköykästykseksi vanha vitsi:
- Herra ylilääkäri, on kuulo mennyt niin huonoksi, etten omaa pieruanikaan kuule.
- Jahah, kirjoitanpa teille tästä reseptin.
- Paraneeko tällä lääkkeellä kuulo?
- Ei, pierut kovenee.
Entäs sitten kun hajuaistikin on jäänyt muistoksi vain?
VastaaPoistaPieruissa on jotain muodikasta. Ovat trendikkäitä suorastaan.
VastaaPoistaKai sinä Iines olet tämän lukenut:
VastaaPoistahttp://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/7/29587.shtml
Eihän suvussasi ole saamelaisia :-))
HG, tervetuloa Pimennosta Valoon!
VastaaPoistaMinun täytyy tunnustaa, että tuo Kariavin pieruhuumori puri minuun. Osaan itsekin yhden pieruvitsin, joka kuuluu näin:
Nainen meni lääkäriin vatsakipujen takia. Lääkäri totesi, että kyseessä ovat kivuliaat ilmavaivat. Nainen synnytti kuitenkin aikanaan kaksoset ja kävelyllä tuli tämä lääkäri vastaan ja kysyi, että mitäs siellä vaunuissa oikein on. Nainen vastasi, että pari pientä pierua pitsimyssyt päässä.
Sedis, linkkiisi ei pääse, mutta suvussani ei ole tiettävästi saamelaisia, jos siitä on kyse.
Taas Dagens Nyheterin juttuja.
VastaaPoistaTutkivat Ruotsissa D-vitamiinin puutoksen ja autismin yhteyttä.
Somaliassa autismi on lähes tuntematon sairaus, mutta Ruotsin somalialaisilla lapsilla sitä esiintyy niin paljon, että somalialaiset kutsuvat autismia Ruotsin taudiksi.
Mitä tummempi iho, niin sitä enemmän ihminen tarvitsee aurinkoa, jotta elimistö muodostaisi riittävästi D-vitamiinia.
Somalinaisten peittävä pukeutuminen ja Ruotsin lyhyt kesä ehkäisevät tehokkaasti D-vitamiinin muodostumisen.
Pohjoisessa autismin ja D-vitamiin yhteys johtuisi ulkoilun vähentymisestä.
Tämä on kai vasta teorian asteella.