Esko tekee koululäksyjään. Hän nojaa päätään käsivarteensa ja on syventynyt edessä olevaan kirjaan.Samaan aikaan Eskon setä Vilho Lampi on saanut rauhassa luonnostella ja maalata muotokuvan pojasta. Esko on kuvattu sivulta, profiilista. Tyyliltään maalaus on realistinen. Se kuvaa asiat sellaisena kuin ne ovat liioittelematta ja vääristelemättä. Tunnelma on pysähtynyt.
Hyvää vappua vaan kaikille, myös kympin tytöille, jotka nyt tuntuvat olevat kaikkien tiellä! He ovat uhka ja tulppa luonnostaan lahjakkaitten mutta velmujen seiskan poikien urakehityksenkin edessä, mikäli uusimpia lehtitietoja on uskominen.
Tie amikseenkin on tukossa, ja kukas siellä mörkönä seisookaan: ettei vaan kympin tyttö, joka on katsonut vähän liikaa television sisustusohjelmia ja Strömsötä. Pojilla on luonnostaan kädentaitoja mutta ei hinkua teorioihin, ja nyt lahjattomat mutta ahkeruudella pärjänneet kympin tytöt työntävät luonnostaan lahjakkaat mutta velmut pojat ulos koko opintojonosta.
Miten tässä nyt näin pääsi käymään? Yliopistotkin kiltit kympin työt ovat valloittaneeet jo aikoja sitten, niin että enemmistö valmistuneista on nuoria tunnollisia naisia. Menestyksen syy lieneekin elämälle vieras kiltteys, johon luonnostaan lahjakkaat mutta velmut pojat älykkyydessään eivät alistu. Amikseen tyttöjä ei kuitenkaan haluta, ja koulujen henkilökunta onkin väännellyt näkyvästi käsiään ja todennut, että valitettavasti kympin tytöt ovat vallanneet suosikkilinjat. Syy poikien ahdinkoon on siis kympin tytöissä ja heidän naisellisessa oikkuilussaan juosta trendien perässä.
Nyt vaaditaan, että jotain pitäisi tehdä, etteivät luonnostaan lahjakkaat mutta velmut pojat syrjäytyisi jo atm-koulutuksestakin. Tulee siis ainakin kiireesti muokata koulujen sisäänpääsykriteerit uusiksi, sellaisiksi, jotka ottavat huomioon poikien luontaisen lahjakkuuden. Opettajan koulutukseenkin tulee varata kiintiöpaikkoja pojille, jotta saadaan miesopettajia näyttämään miehen mallia kasvaville vajaaperheitten pojille - viime kädessä syy poikien levottomuuteen onkin yksinhuoltajaäideissä.
Eikä ole kuulemma otettu huomioon sitäkään, että pojat kypsyvät hitaammin kuin tytöt, ja ovat siksi koulussa levottomia, kun eivät saa kehitysasteelleen suunniteltua opetusta. Tytöt ovat onnen omiaan posmottamaan ulkoaopittuja säkeitä ja kaavoja ja tottelemaan opettajan ohjeita. Poikien huono koulumenestys onkin yksinhuoltajakotitaustan lisäksi huonon opetuksen ja tyttöjä suosivien opetusmenetelmien syy. Ei ymmärretä, etteivät kehittyvät pojat jaksa istua varttia kauempaa tuolilla ilman tietokonetta, potkupalloa tai välipalaa - kasvava poika tarvitsee runsaasti liikuntaa ja enemmän kalapuikkojakin kuin tytöt, jotta jaksaa kuunnella kun nainen puhuu kateederilta.
Miten siis suunnitella maailma uusiksi, jotta luonnostaan lahjakkaat mutta velmut pojat pääsisivät näyttämään kykynsä? Ei tarvitsisi toimittaja Minna Lindgreninkään enää sanoa HS:ien raadissa (23.4.), että hän ei halua "yhtään enempää elämälle vieraita seitsemän laudaturin vekkihametyttöjä lääkäreiksi, tuomareiksi ja opettajiksi". Ilmeisesti Lindgren antaisi paikat velmuille seiskan pojille.
Oli miten oli, hyvää räntäistä vappua kaikelle kansalle! Tästä alkaa kesä.
(Maalaus Vilho Lampi)
No niin. Että sellainen keskustelu taas tiedossa. Pitihän se toisaalta arvata, kun näki aamun Hesarissa prinsessojen valitusvirret, kun joku amisope oli tod.näk. ihan oikein sanonut, että sisustamisesta innostuneet kympin trenditytöt vievät, osittain vääriin käsityksiin alasta johtuen, seiskan poikien paikat teollisen maalaamisen koulutuksessa.
VastaaPoistaSillä varmaahan on, että siinä vaiheessa kun Hilla tahi Merituuli seisoo pakkasella hallin seinällä tällingeillä, keskellä ankeaa teollisuusaluetta, yhtäkkiä tuleekin urarotaatio mieleen. Siinä ei paljon ranskan kielen kymppikään auta.
Eihän tällaista sovi sanoa, nytpä sitten manataankin jo segregaation, valkoisen orjuuden ja varmaan kohta keskitysleirienkin haamua joka tuutista esiin. Iineskään ei tahdo malttaa pysyä kiltin tytön vekkihameessaan, niin valtava on koettu vääryys.
Mutta. Nyt alkavasta Iineksen kommenttilooran täyttämisestä tulee _äärimmäisen_ puuduttava, pitkäveteinen, jankkaava ja raskas kokemus, johon itse en ajatellut tämän enempää osallistua. Varsinkaan vappuna.
Teen vaan huomion. Jos kerran poikien koulumenestys on niin paljon huonompi, että jatko-opinnotkin osoittautuvat mahdottomiksi, niin miksei tämä olisi tasa-arvo-ongelma? Oli syynä sitten poikien velmuus, hitaampi kehitys tai vaikka sitten tyhmyyskin (tiedän, mihin vaihtoehtoon Iines kallistuu).
Miksei asialle saisi tehdä jotain?
Näkisin mielelläni kokonaisuuden sellaisena, jossa kaikki pojat ja tytöt sijoittuisivat joihinkin koulutuksiin ja myöhemmin töihin.
VastaaPoistaTyöelämässä olen ollut huomaavinani viimeaikoina ilmiön, että niissä kenkää saavissa on ehkä eniten toimihenkilöitä.
Julma totuus lienee, että opetustehtaat nykyisellään tuottavat toimistohommiin ylitarjontaa, mutta ammattitaitoisten duunareiden kysyntä on jopa tarjontaa suurempi.
Olemme kai kaikki jo nähneet, että miehisissä ammateissa toimivat naiset pärjäävät hyvin. - Ei ehkä kuitenkaan sovi kaikille, kynnenviilaajia paskaisissa pajoissa tuskin kaivataan.
Kiva olisi Pepin etelämeren koulun opetussuunnitelma, jossa opettajan tehtävänä oli kuoria karamellit oppilaille.
Hyvää vappua tasapuolisesti kaikille sukupuoleen, kansallisuuteen ja seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta! :)
VastaaPoistaTunne elämän arvosta tulee tasan muualta kuin suorituksista. (Komppaan Minna Lindgrenin lausahdusta elämälle vieraista kympin tytöistä.)
Minä noin seiskan poikaoppilaana olen aina vierastanut sitä, että koreillaan ja mahtaillaan lukeneisuudella, ikään kuin se olisi autuaaksi tekevä asia. Tyttöjen loputtoman lukeneisuuden tavoitteena on kait päästä elämästä tekemättä mitään rasittavaa. Miten kirjojalukemalla pätevöitytään lokakaivon tyhjennyksessä? Siis siinä, jossa työn lomassa "elämä" haisee rehevästi ja pitää olla ei niin trendikäät haalarit päällä, rukkaset kädessä ja kumpparit jalassa.
VastaaPoistaJos palaan vielä koulumaailmaan, niin itse opin "käsityötaidot" jo varhain. Se oli kivaa ja käytännönläheistä, kokemusperäistä prosessia. Tulokset näki heti ja yleensä lopussa kiitos seisoi. Kyllä minä tuolloin hiukan "Kirjallisuuteenkin" tutustuin, nimittäin Anttilan postimyyntikataloogi ja erityisesti sen naisten alusvaateosasto oli tarkassa tutkinnassa.
os nyt vielä palaan tyyöjen hinkuu maalareiski, nii e siinä mitään. heille vain täytyy laittaa velvoite, että sitä mmattia on sitten konkreetisesti harjoitettava esim. 5 vuotta (vähän niin kuin lääkäreillä on terveyskeskustyövelvoite, ennen kuin saa eurolääkärin pätevyyden) sitä maalarin toimea. Voi romantiikka alasta hiukan karista, kun pitää olla -20°C pakkasella ulkona tellingeillä, kun voisi olla korkokengissä sisällä toimistossa ja vaihtaa kuulumisia pirkon kanssa.
Ihan tähän loppuun toteasisin, että kouluopeista ja muodollisista tutkinnoista ei tälle eloisalle, mutta toisaalta ujon hiljaiselle tarkkilijalle ole ollut käytännössä mitään hyötyä. Työ on opettanut ja kirjaviisaudesta ei ole ollut kuin haittaa. Se on jo lukiessa ollut ns. vanhaa tietoa.
Ylioppilaskirjoituksissa äikänope (nainen) kertoi, että minua pitäisi tukistaa, kun kirjoitin niin huonosti. Parhaani yritin kuitenkin. (Samainen äikänope muuten kuuntelutti äidinkielen tunnella krammaristaan Eino Leinon Elegiaa Vesa-Matti Loirin tulkitsemana. Aika kamalaa...). Ihan kokemuksesta sanoisin, ettnaisopettajat jo tuoloin olivat aika pihalla poikien ppimisprosessista, paitsi köksänope pikku-Liisa oli mukava ja kesti hyvin sitä, kun teimme hiukan omia keitoksiamme ja kokeilevaa kokkausta. Paljon maukkaamapaa kun kirjan ohjeilla.
Hauskaa Vappua kaikille! Ei tarvitse allekirjoittaneen edes laittaa naamaria päälle erikseen, kun se on synnyinlahjana, kiinteänä asennuksena.
Tuli jostain syystä aika pajon "painovirhepaholaista" edelliseen kirjoitukseeni. Sen voisi bloginomistaja poistaa, tässä tulee hiukan korjattu versio.
VastaaPoista---
Minä noin seiskan poikaoppilaana olen aina vierastanut sitä, että koreillaan ja mahtaillaan lukeneisuudella, ikään kuin se olisi autuaaksi tekevä asia. Tyttöjen loputtoman lukeneisuuden tavoitteena on kait päästä elämästä tekemättä mitään rasittavaa. Miten kirjoja lukemalla pätevöidytään lokakaivon tyhjennyksessä? Siis siinä, jossa työn lomassa "elämä" haisee rehevästi ja pitää olla ei niin trendikäät haalarit päällä, rukkaset kädessä ja kumpparit jalassa?
Jos palaan vielä koulumaailmaan, niin itse opin "käsityötaidot" jo varhain. Se oli kivaa ja käytännönläheistä, kokemusperäistä prosessia. Tulokset näki heti ja yleensä lopussa kiitos seisoi. Kyllä minä tuolloin hiukan "Kirjallisuuteenkin" tutustuin, nimittäin Anttilan postimyyntikataloogi ja erityisesti sen naisten alusvaateosasto oli tarkassa tutkinnassa.
Jos nyt vielä palaan tyttöjen hinkuun maalareiksi, niin ei siinä mitään. Heille vain täytyy laittaa velvoite, että sitä ammattia on sitten konkreettisesti harjoitettava esim. 5 vuotta (vähän niin kuin lääkäreillä on terveyskeskustyövelvoite, ennen kuin saa eurolääkärin pätevyyden) käytännössä, muuten sanktio. Voi romantiikka alasta hiukan karista, kun pitää olla -20°C pakkasella ulkona tellingeillä, kun voisi olla korkokengissä sisällä toimistossa ja vaihtaa kuulumisia Pirkon kanssa.
Ihan tähän loppuun toteasisin, että kouluopeista ja muodollisista tutkinnoista ei tälle eloisalle, mutta toisaalta ujon hiljaiselle tarkkilijalle ole ollut käytännössä mitään hyötyä. Työ on opettanut ja kirjaviisaudesta ei ole ollut kuin haittaa. Se on jo lukiessa ollut ns. vanhaa tietoa.
Ylioppilaskirjoituksissa äikänope (nainen) kertoi, että minua pitäisi tukistaa, kun kirjoitin niin huonosti. Parhaani yritin kuitenkin. (Samainen äikänope muuten kuuntelutti äidinkielen tunnella krammaristaan Eino Leinon Elegiaa Vesa-Matti Loirin tulkitsemana. Aika kamalaa...). Ihan kokemuksesta sanoisin, että naisopettajat jo tuolloin olivat aika pihalla poikien oppimisprosessista, paitsi köksänope pikku-Liisa oli mukava ja kesti hyvin sitä, kun teimme hiukan omia keitoksiamme ja kokeilevaa kokkausta. Paljon maukkaamapaa kun kirjan ohjeilla.
Hauskaa Vappua kaikille! Ei tarvitse allekirjoittaneen edes laittaa naamaria päälle erikseen, kun se on synnyinlahjana, kiinteänä asennuksena.
Sanoisin, Jaaha,
VastaaPoistaettä syy poikien huonompaan koulumenestykseen ei ole velmuus, hitaampi kehitys, tyhmyys eikä yksinhuoltajaäiti, vaan kasvatus. Pitäähän se tietää, että minun etusormeni osoittaa aina kotiin ja sen arvo- ja asenneilmapiiriin, joka, herra paratkoon, toki on perittyä ja sukupolvien väärinkasvatuksen hedelmää.
Minusta lapset tulee kasvattaa roolittamatta heitä sukupuoliin. En kuitenkaan tarkoita tällä ns. virallista sukupuoletonta kasvatusta isminä tai liikkeenä, koska katson sen puuttuvan liiaksi lapsen oikeuksiin kasvaa vallitsevaan yhteiskuntaan eikä vanhempiensa ideologioiden esitaistelijaksi ja mahdolliseksi uhriksi.
Roolittamatta kasvattaminen tapahtuu niin, ettei lasta kasvateta sukupuoleen liittyvillä symboleilla, lähtien konkreettisesta vaatetuksesta, leluista aina puheen tasolle ja siihen, mitä ihmisen alulta edellytetään tai mitä hänelle sallitaan. Ettei näistä mikään johtuisi siitä, että ihmisen alku on poika/tyttö.
Serkkuni pikkuinen poika tykkäsi pienenä pukeutua mekkoon ja tahtoi klipsejä ja solkia päähänsä, kun lähdettiin yhdessä vaikkapa kirjastoon. Oma tyttöni taas ei ole koskaan halunnut nukkea. Hän sahasi mieluummin ulkona sahapukin päällä paksuja risuja ja oksia.
Pojat eivät välttämättä ole edes tyttöjä vankempia ja vahvempia fysiikaltaan. Itse kun mietin luokkieni koostumusta, niin pojat olivat usein pieniä ja laihoja, ja puhun nyt siis murrosiän sivuuttaneista 16 - 19-vuotiaista. Uskoisin siis, että naiselta sujuu hyvin maalaus hankalissakin oloissa. Jos sieppaisin vielä kliseen, voisin sanoa, että tulee kauniimpaa jälkeä, mutta en siis sano.
Tuo onkin se ongelma, Riku ja muut, että missä määrin oppilaitosten tulee taipua markkinavoimien ja työvoimateollisuuden alle, kun kuitenkin oppiminen ja opiskelu on kansalaisen oikeus kaikissa oloissa. Jokaisella on myös oikeus hankkia yleissivistyksen ohella ammatti, vaikkei tämä lakisääteinen oikeus olekaan.
VastaaPoistaMitäs, jos pojatkin alkaisivat lukea enemmän kirjoja ja läksyjä, ja alkaisivat siis opiskella tunnollisemmin? Mitäs jos he vain ottaisivat kympin tytöt kiinni?
Ammattikouluthan eivät ole nuorten miesten kasvatus- tai säilytyslaitoksia vaan ammatillisten osaajien kouluttajia sukupuolesta riippumatta, kuten muuan Hesarissa tänään toteaa.
On toki niin, että peruskoulun päättöarviointi on lukuainepainotteinen, mikä ei suosi ammatillisiin oppilaitoksiin pyrkiviä lukuaineissa huonoja mutta käsistään käteviä nuoria. Täytyy kuitenkin huomata, että tämä sama koskee myös tyttöjä, ei vain poikia. Vain murto-osa luokasta on kympin tyttöjä, suuri osa tytöistäkin on lukuaineissa heikompia.
Kuunkuiskeellekin mukavaa vappua, ja kun ehdit ja tokenet, sinua odottaa utelias kysymys: miksi kympin tytöt ovat elämälle vieraita, ts. miten se ilmenee?
VastaaPoista---> Onko niin, että elämää on vain sekoilu, hengailu, sekstailu, ryyppääminen tms. toiminta, josta voi puhua ja joka näkyy? Onko se elämätöntä elämää, vierautta, jos ei mene kaavan mukaan?
"Mitäs, jos pojatkin alkaisivat lukea enemmän kirjoja ja läksyjä,"
VastaaPoistaHuoh - kerran vielä: kun se poikien oppimisprosessi (siis se millä pojat okeasti oppi) ei suosi lukemista vaan tekemistä!
"On toki niin, että peruskoulun päättöarviointi on lukuainepainotteinen, mikä ei suosi ammatillisiin oppilaitoksiin pyrkiviä lukuaineissa huonoja mutta käsistään käteviä nuoria. Täytyy kuitenkin huomata, että tämä sama koskee myös tyttöjä, ei vain poikia."
Tämä suosii juurikin tyttöjä, koska he ovat "lukutoukkia". Tytöt ovat keskimäärin enemmän lukutoukkia kuin käsistään käteviä. Pojat taas ovat keskimäärin enemmän toiminnallisia oppijoita ja käsitään käteviä, kuin lukutoukkia. Siksi lukuaineita suosiva painotus suosii keskimäärin selvästi enemmän tyttöjä.
Hyvää vappua!
VastaaPoistaperuskoulun opettajiksi opiskeleville pitäisi kyllä asettaa mieskiintiöt (niin ylä- kuin alakouluun). Mitään vahinkoa ei tapahdu vaikka sisään pääsee vähän huommillakin papereilla, sillä enemmän kuin teoreettista tietoa siellä tarvitaan reipasta otetta ja huumorintajua!Ideointia ja ihmistuntemusta.
"enemmän kuin teoreettista tietoa siellä tarvitaan reipasta otetta ja huumorintajua!Ideointia ja ihmistuntemusta."
VastaaPoistaTismalleen samaa mieltä.
En vaan ole ollenkaan vakuuttunut, että juuri kiintiömiehillä olisi näitä ominaisuuksia. Yhtä hyvin näitä voi olla huonommilla naisilla, jotka jäävät rannalle pääsykokeissa. Enemmän uskonkin toisenlaisiin pääsykokeisiin, joissa sitten mitattaisiin toisenlaisia asioita.
En ole siitäkään vakuuttunut, että koulutus muuttuisi erilaiseksi, jos sisään pääsisi kiintiöiden avulla, ohi normaalihaun.
Ellei koulutusta muutettaisi, tuo menettely pitää sisällään aika kauhean ajatuksen: miesopettaja saa olla "huono", naisopettaja ei.
Hyvää vappua, hymyilevä!
Anonyymi,
VastaaPoistaen taida ymmärtää olllenkaan tuota, että tytöt ovat lukutoukkia luonnostaan, eivät käsistään käteviä, jota taas pojat ovat.
Minä en ole tuntenut yhtään käsistään kätevää miestä, siis tarkoitan intiimisti. Yksi osasi hehkulampun vaihtaa, koska oli ollut lamppukaupassa töissä, mutta sen jälkeen, kun katsoin vierestä, miten se tapahtuu, olen vaihtanut omani ja joidenkuiden naapurienkin lamput.
Tytöt ja naiset ovat perinteisesti käsintaitajia! Leipojia, siivoajia, käsitöiden tekijöitä, askartelijoita jne. Moniko poika ompelee vaatteensa?
Vappunenällä tai ilman – vapaata seksiä.
VastaaPoista"Sosiaalisen vaihdon analyysi painottaa, että naiset ovat vastanneet huonompaan asemaansa yhteiskunnassa järkevällä tavalla, nimittäin käyttämällä sitä, mitä he kontrolloivat – seksiä – saavuttaakseen paremman elämän itselleen. Naiset voivat hellittää rajoittavan vaikutuksensa toistensa seksuaalisuuteen kun he voivat käyttää muita teitä hyvään elämään. Seksuaalinen vallankumous tapahtui osittain sen takia, että naiset olivat saavuttaneet riittävän taloudellisen, koulutuksellisen, ammatillisen ja poliittisen mahdollisuuksien tason, eikä heidän enää tarvinnut puristaa seksistä korkeinta mahdollista hintaa.
Näin ollen, ollessaan vallassa yhteiskunnassa, miehillä on ollut tärkeä epäsuora vaikutus luomalla olosuhteet naisten seksuaalisuuden tukahduttamiseen. Tämä ei todennäköisesti ole ollut miesten tarkoitus. Miehet ovat tavoitelleet lisää valtaa ja statusta, koska nämä ovat usein luvanneet lisääntyviä mahdollisuuksia seksuaaliseen tyydytykseen (joka on ollut totta yksittäisten miesten kannalta; katso Betzig, 1986).
Mahdollisesti miehet ovat jopa yrittäneet ptiää naiset haavoittuvassa asemassa siinä toivossa, että tämä olisi johtanut naiset tarjoamaan seksiä helpommin (saavuttaakseen muita resursseja). Nämä väittämät ovat puhtaasti spekulatiivisia, mutta jos ne ovat oikeita, niin miesten valtakulttuuri on pahasti laskenut väärin pitäessään naiset alistettuna, sillä se olisi ottanut laskuissa sitä huomioon, että naiset välttämättä liittoutuisivat yhteen rajoittaakseen pakostakin seksin saantia. Ironisesti, ainoastaan takaamalla naisille suuremman autonomian ja mahdollisuudet, miehet ovat voineet taata naisten seksuaalisen sallivuuden lisääntymisen."
@ Tuntema Ton
Lapset roolittavat itsensä, jos siihen eivät kasvattajat rupisilla kourillaan puutu.
VastaaPoistaItse olen tyytyväinen, että sain olla poika ja kasvaa mieheksi. Ei siitä maailma palkitse, mutta sain sentään olla sitä mitä tahdon. Katumusta tunnen toki, kun kovasti miehisiä leikkejä leikin; ei siitä mitään hyvää seurannut!
Näin vappuna voi olla ronski ja kysyä, lukeeko sen yläpuolella todella: Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää! - Osaan lukea, mutta aina olen ollut niin kiihkoissani portista astuessani, että tarkkamishäiriöt ovat iskeneet.
Ikinä en unohda kokemusta oman lukioaikani loppupuolella. Silloin oli ykkösenä sellainen "rappiolla"-niminen Hassisen koneen kappale.
Setä-miehet, kuten Anneli Tempakka tuomitsivat sen voimakkaasti nuorison moraalisen selkärangan rappeuttajana ja pohjasakan synnyttäjänä.
Näin jälkeenpäin tunnen syvää lohdutusta, asioille on siis syynsä ja selityksensä!
Tytöt eivät ole ainoastaan "tekijänaisia" vaan ovat valtaamassa myös armeijaa – paremmalla sopeutumisellaan.
VastaaPoistahttp://www.iltalehti.fi/uutiset/2010042711551929_uu.shtml
Näin vapun aattona on hyvä varoittaa uusavuttomia poikia:
Poika saattoi tyttöä kotiin ja kysyi:
– Tavataanko me vielä?
– Ei! osataanhan me jo lukea, tyttö vastasi.
® Tuntema Ton
Totta, Riku, niin roolittavat lapset itsensä, koska emme voi sulkea yhteiskuntaa ympäriltämme, vaikka siellä olisi vinoumia ja turhakkeita. Ajattelen kyllä niin, että on ihan hyvä, jos tätä poika contra tyttö -prosessia ei ainakaan tuputeta lapselle, sillä ihmisiä me olemme, emme lopultakaan sukupuolia. Ja jos lapset saisivat aina valita ilman ohjausta ja opittuja normeja, voisimme kenties yllättyä valinnoista.
VastaaPoistaAinahan joku nuorison rappeuttaja pitää keksiä. Nyt se on tietenkin internet, kun pelkkää rockia ei voi kaikesta syyttää.
Tuntema Ton, sieltäpä tuli taas helmiä syvyyksistä. Mukavaa vappua vaan sinullekin, vappunenällä tai ilman. Ja kyllä naiset armeijassakin pärjäävät hienosti, kuka sinne vain tahtoo mennä. Monikaan työ tai teko ei vaadi niinkään fyysistä voimaa, vaan taktiikkaa ja taitoa. Ei kai tuo sukupuolta katso.
VastaaPoistaMinusta muuten kaikkein ihanin vappuhärpäke on vappuhuiska. Sellaisen sain, kun olin lapsi, ja se oli suurta. Oikein vappuhuiska!
*
Anonyymille sanoisin, että kyllä huomasin nyt, että Jape sinä olet. Hauskaa vappua sinullekin!
Iines ihanainen, unohdin yhden, ehkä kahden asian.
VastaaPoistaItse usein arvioin erilaisia keskusteluja kommentoijien mahdollisen humalatilan mukaan.
Minä myönnän: vappu++
Iinekselle, ja kaikille tämän lukijoille parasta mahdollista vappua: Iinekselle eritysiesti!
(usein tulee näitä kirjotusvirheitä, tuo viimeinen lienne tahaline.)
Japelle myös: lopeta kiusaaminen ja hölmöily, olit fiksu ennen isompia harmituksiasi. Ei meistä kukaan oikeasti toisistamme pidä, kunhan yritetään olla sivistyneitä, joka on vähimmäisvaatimus.
Riku Riemuli, oikein jumalaista vappua sinulle toivotan! Pysy hengissä.
VastaaPoistaJa oikein sanoit Japesta: hän kirjoitti mukavasti ja fiksusti tässä anonyymina jonkin aikaa, ja ihan Japena kuvablogissani. Pidätin hengitystä ja ajattelin, että nyt sujuu. Vaan ei kuitenkaan, voi kurjimus. Aina pitää mennä sinne hlökoht osoittelun puolelle kiusimaan. Vappunakin, ja eritoten vappuna.
Minä panen muuten nyt vasta simaveteni kiehumaan, ja käymään, kun saan ensi viikonlopulla vieraita.
Jumalauti, et ota sinne ketään äijiä!
VastaaPoistaTai muuten kirjoitan tähän kommenttilootaan: saakuri!
Sama ruotsiksi: bästa tittare, smör i på otsalohko, jag tycker on dig på vappen utan vidare, satans bara!
Jaa äijiä. Hih.
VastaaPoistaPitänee sitten heittää tyttären poikaystävä pellolle. Ja on sen koirakin aika äijä. Kissa on heleä-ääninen kastraatti.
Helan gÅr, bara, Riemuli!
Kyllä se varmuuden vuoksi on kuitenkin ulos heitettävä!
VastaaPoistaIines,van Vaari, Tapani, Rauno, Delilah, Kuunkuiske, Antero, Anonyymi, Jape ym.: Juokaa viinaa - tullaan viisaammiksi niin!
PS. mun ei enää tarttis, mutta uhraudun!
"Anonyymille sanoisin, että kyllä huomasin nyt, että Jape sinä olet. Hauskaa vappua sinullekin!"
VastaaPoistaEI uskoisi, olet sentään tarkka äikänope! Hyvää Vappua sinullkin, kaikesta huolimatta ja sen takia :)
(Sain juuri hauskan wappu vitsin tekstarina, mutta ei sitä voine laittaa kun se on hieman "värikäs". Joutuisi heti väkivallan kohteeksi viestintuoja ja viestikin.)
"olit fiksu ennen isompia harmituksiasi."
VastaaPoistaMinä ainakin olen edelleen fiksu. Se että jonkun päätön toiminta aiheuttaa minussa harmistusta, on sen toisen häpeä, loppupelissä, ei minun. Itselleen tuossa vain hallaa tekee.
"Iines,van Vaari, Tapani, Rauno, Delilah, Kuunkuiske, Antero, Anonyymi, Jape ym.: Juokaa viinaa - tullaan viisaammiksi niin!"
Viina onkin viisasten juoma, sopii siis minulle. Toisaalta ei tässä kalsarikännejä viitsi (ei ole tarve) vetää ja miedommallakin juomalla pärjää tarvittaessa. Mutta kiitos, ota sinä Riku muutama napanderi ja napsu...
-Anonyymi
Miksi puhut pääni ylitse?
VastaaPoistaRiku Riemulle Wapun drinkkivinkki:
VastaaPoistaKaada lasiin 1 dl kossua. Päälle reilusti jäähilettä. Jäähileen päälle yksi musta oliivi.
Drinkin nimi: Somali kevätjäissä.
Hauskaa Wappua!
Morjens nääs nörtit, nyt tilaan taksin; ikuiseksi arvoitukseksi teille tulee miten meni; luulette vielä, että olen nääs tamperelainen!
VastaaPoistaEn kerro, huomenna olen muutenkin hiljainen. Jotain kertonee, että musta makkara, Ilves ja Tappara ovat mielestäni synonyymeja uuspehmoudelle!
Jaa mää vai: no morjens vaan tältä illalta!
Tämän kirjoitn vain siksi, että tiedän Iineksen olevan salaa ehdoton Jokereiden fani;: rakastui näetten jo nuorena säälistä Hjalliksen leukaan, joka ei tavoittanut kypärähihnaa...
Kiitos ystävällisestä vinkistä, mutta olen tottunut juomaan keittoa käsiraudoissa. Nykyään toki jopa vapaasti myrkkyä mieloselle,mutta käytännön kuulumisista en silti mitään tiedä.
VastaaPoistaSinä vahvempi sukupuoli, päästä meidät pahat pahasta!
Kiitos terveisistä, Riku Riemu! Olkoon vappusi riemuisa, samoin Iineksen ja koko hänen taajan ystäväjoukkonsa.
VastaaPoistaEtupäässä tyhmiä viestejä kirjoittaminani, mutta huomioitavaa on, että huonot ovat huonompia, kuin ne toiset!
VastaaPoistaHeleneä ei enää ole, mitäs nyt? Alepubin szxjärffbeckin näyttelyyn varmaan....
Rikun taksimies taitaa siellä alhaalla hermostua. Hymiö.
VastaaPoistaJa Vaarillekin oikein rattoisaa vappuyötä. Samoin Japonyymille, vielä kerran. Ja kaikille muillekin. Täällä ainakin on lämmin ja kiva ilta - taidankin siirtyä terassille hetkeksi haistelemaan naapurin grillin tuoksuja.
(Voi pojat, on sitä juhlittu lakki vinossa ja katuojassa täälläkin, siis lakki meinaan. Vaan nyt tyydyn paneskelemaan pikasimaa tässä joutessani.)
Van Vaarin viestit ovat mielestäni lähes aina nostaneet keskustelun tasoa!
VastaaPoistaIinestä en ikina voi arvostella, hän on upea emäntämme, jonka rohkeuteen ja voimaan ainakaan omat räpellykseni eivät riittäisi!
Älkää tehkö tuhmia vappuna, olkaa kilttejä! (minä en, mutta ei se tähän kuulu)
Iines,
VastaaPoistataksimiehet ovat ymmrtäväisiä, etenkin kun kyseessä on broidini.
Sitäpaitsi hitaasti kirjoittamlla voin tehdä humalassa vaikka puheen kuutta kieltä hallitsemattomalle Alexander Tubbille!
Osaa kieliä, mutta sisällöt puuttuvat (Kalle Isokallio 30.4.20010, aamutelevisio Yle1.)
Tulin juuri Tallinnasta ja johtuisikohan siitä, että tämän kerran olen ihanan blogiemäntämme, jota en enää uskalla edes pienessä maistissa Iinukaksi kutsua, kanssa täysin sama mieltä.
VastaaPoistaJoko olen tullut vanhaksi tai järkiini. (Tai olen sittenkin liian vappusimoissa.)
Johtuisikohan tuossa suluissa olevasta, että olen myös anonyymi-Japen kanssa monessa asiassa samaa mieltä - vaikken sanokaan sitä toivoakseni aivan yhtä kärjistetetysti. Tai luultavasti sanon, koska muuten filosofi-idolini Rauno ei ristiinnaulitsisi minua päreissään.
Klara wappen vaan kaikille, Mummollekin.
Minäkin olen teidän kaikkien kanssa samaa mieltä, välillä, ja välillä taas eri mieltä. Juuri se onkin mukavaa, että ei hymistellä, mutta välillä tietenkin passaa vähän sitäkin tehdä. Rikun pirssi on lähtenyt, ja Tapanin laiva saapunut rantaan. Minun viinini on avaamatta jääkaapissa. Pitäähän vappuna olla jotakin. Noh, siellä se siis on ja vissiin pysyy, ja pikasima käy keittiön nurkassa. Kiva kun kävitte Iineksen baarissa aattona näin vilkkaasti!
VastaaPoistaAsiallista Vappua burkan takaa.
VastaaPoistaJospa tehtäisiin vihdoinkin kunnollinen koulu-uudistus eli todellinen peruskoulu Suomeenkin: kaikki nuoret samaan kouluun ylioppilaiksi tuloon asti.
VastaaPoistaSellainen systeemi toimii erinomaisesti muiden muassa Pohjois-Amerikassa. Olen seurannut varsinkin Kanadan koululaitosta, sillä omat lapseni kävivät siellä koulua ja yliopistoa yhdeksän vuoden ajan. Vaihto-oppilaana tutustuin Yhdysvaltojen koululaitokseen mm pääsemällä "ylioppilaaksi" sikäläisestä koulusta.
Jos joku epäilee sitä, tuottaako sikäläinen koululaitos tuloksia myös teoreettisilla aloilla, hän voi katsella vaikkapa Nobel-palkintojen saajien luetteloita.
Monesti poikien murrosikä jatkuu pitkään. He tarvitsevat aikaa. Pahimman murrosiän aika ei ole sopiva ajankohta tehdä ammatillisia valintoja elämässä.
Kaikkien ovien pitäisi olla auki kaikille lapsille, nuorille ja aikuisille - sen mukaan mihin heillä on lahjoja ja kiinnostusta.
Saataisiin vihdoinkin kunnon demokratia, jossa kaikkia ihmisiä arvostetaan riippumatta siitä, minkä ammatin he valitsevat. Monet saattavat harjoittaa useita ammatteja elämänsä aikana.
Iloista vappua!
Aivan mahtava "Lost generation" juutuubissa! :) Kumman suunnan valitset?
VastaaPoistaIines, koulukymppeily ei ole "syntiä". Tuomariksi ja lääkäriksi ja moneen muuhun ammattiin vaaditaan hyviä papereita jo lukiossa. Mikäs sen hienompaa, jos koululaisella on motivaatiota lukea ja tarpeeksi älliä päästä haluamaansa opinahjoon.
MUTTA. Jos tiettyyn alaan kiinni pääseminen vaatii kohtuuttomasti työtä (tunteja läksykirjojen kanssa joka päivä), aiheuttaa julman stressin ja suunnilleen kaikesta muusta elämästä (kavereiden kanssa vietetty aika, harrastukset, ilonpito) luopumisen, hinta on kova.
En halua uskoa, että edes nykypäivän koulumaailman tarvitsee viedä nuorista mehut. Elämästä pitäisi voida myös nauttia!
Minusta on tervettä tavoitella sellaista mikä on kohtuullisella vaivannäöllä mahdollisuus myös saavuttaa.
Ilman jatkuvaa päänsärkyä, matalaa mielialaa, oireilevaa vatsaa, sosiaalisten suhteiden kuivumista (ajanpuutteessa) ja elämänilon menettämistä.
Niin sanottua nuorisokouluajatusta on joskus hieman kehiteltykin, Anna.
VastaaPoistaKannatan ajatusta, koska ammatinvalinta tulee liian aikaisin, oli sitten tyttö tai poika. Esimerkiksi minä tiedän vasta nyt mikä minusta olisi pitänyt tulla, ja mitä virhevalintoja tein opiskelupaikkaa valitessani ja toiseksi, työpaikkaa vastaanottaessani. Olin täysin epäkypsä juuri yhdeksäntoista vuotta täyttäneenä ylioppilastyttönäkin.
Olenkin sitä mieltä, että poikien lapsekkuus murrosiässä on osittaismyytti, joka ei pidä yhtä psykologisten ja biologisten seikkojen kanssa. Tytöt ovat yhtä lapsekkaita, vaikka heillä olisi jo pienet rinnat. Vartalon fyysinen kehittyminen ei tee tyttöjen henkisestä olemuksesta aikuista. Monet kehittyneet tytöt leikkivät vielä barbeilla ja bratzeilla.
Monissa ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa ns. kaksoitutkintoa, eli suorittaa lukiota samalla kuin ammattitutkintoa. Tällöin ylioppilastutkinto avaa valmistuvalle merkonomille tai sähköasentajalle ovet myös korkeakouluihin, jos lukio-opiskelut tuntuivat mielekkäiltä. Tie on kyllä raskas kulkea ja vaatii sitkeyttä.
Kyllä minäkin sitä mieltä olen, että kaikille pitää löytyä koulutuspaikka, ja mieluiten niin, että on valinnanvaraa. Tällöin näissä oloissa kai ainoa keino on rukata ammattioppilaitosten pääsykriteerejä sellaisiksi, jotka eivät painota lukuaineita, ellei kerran poikien käteen nyt mitenkään se kirja istu (miksi ihmeessä ei istu?).
On vaan niin, että moni ns. suorittavan työn opiskelukin vaatii runsaastikin teoreettista osaamista, mm. matematiikkaa, fysiikaa, kemiaa, kieliä ja hyviä viestintätaitoja. Pää tulee vetävän käteen tässäkin.
Minä en nyt ymmärrä, miksi pojat eivät voisi opiskella ahkerammin. Miksi pojille ei voida jo kotona opettaa ja korostaa lukemisen tärkeyttä niin kuin tytöille? Onko testosteronin erittyminen jokin este lukemiselle ja läksyihin syventymiselle? On tytöilläkin kuukautiset ja kauheat pms:t, mielialan ailahtelut, mutta ei se näy tahtia haittaavan.
Kuunkuiske,
VastaaPoistasiltikään en osaa ajatella niin, että jos valitsee kaidan tien, ei tietäisi, mitä lavealla tiellä on. Mielestäni osa elämästä voi tapahtua myös tietäen, tajuten, tuntien, vaikkei olisikaan itse lähteensilmässä.
Rajansa toki kaikella, ja sosiaaliset suhteet ovat nuorelle tärkeitä. Niiden puute voi kostautua mielenterveyden häiriöinä. Se kuitenkin vielä, että todelliset kympin tytöt lienevät lahjakkaita, lahjakkaita myös organisoimaan voimavaransa oikein.
Niin, siis Raunolle mukavaa vappua!
VastaaPoistaEn malta näissä yhteisissä burka-asioissamme olla totematta, että korkokengät eivät ole alistamista, toisin kuin burka, koska kengät ovat ihan oma valinta, mies ei pakota naista siihen, niin kuin Afganistanissa. Voisin siis jopa toivoa tiellesi korkokenkähutsuja näin vappuiloittelun merkeissä.
Jatkona iltaisiin: ystävät soittivat ja pyysivät kaupungille. Sanoin ei tänään, mulla on varmaan flunssa tai jotain!
VastaaPoistaVoiko sitä lukemista oikeasti opettaa? En muista, että kukaan olisi minua houkutellut lukemaan, tuli kai ihan luonnostaan. Muistan, että samalla lailla myös faijani tykkäsi lukemisesta - paremman puutteessa vaikka puhelinluetteloa.
Opiskelu on asia erikseen.
Puhuttaessa koulusta kotsaan asti, en myönnä sieltä paljon saaneeni; lukemaankin opin itse. - Joitain innoitteita, aika vähän niitäkin.
Iines,
VastaaPoistalue esim. Giorgio Agamben'ia, niin ymmärrät vähän paremmin, millaisiin lähtökohtiin kritiikkini länsimaista 'vapautta' kohtaan perustuu.
http://www.joensuu.fi/yhtpol/ajankohtaista/Kaupunki_ja_metropoli.pdf
Juu, myöhästyneet Hyvän Wapun toivotukset Iinekselle myös.
VastaaPoistaJoko te muut lopettelitte vapunvieton? Itse ajattelin aloitella vasta tänään. On ne pahimmat räyhääjät ja örvelöt sekä hepsankekka naiset kenties pois liikenteesta jo? No, saa nähdä, voi olla että menen ihan metsään vain. Siellä on tilaa (ollut ainakin ennen).
-Anonyymi
...ja ihanaa, että joku on kanssani samaa mieltä. Yleensä on niin kova vastarinta, että meinaa järkimieskin jäädä jalkoihin tosiasioidensa kanssa. Periksi en tietenkään anna ja periaatteista en luovu. Sehän olisi petos!
VastaaPoistaPari neuvoa-antavaa voin ottaa, ehkä, tänään.
-Anonyymi
Mene metsään vain, Anonyymi, suomalainen menee aina metsään hienoissa romaaneissakin. Voin suositella, kun itsekin menen mielelläni, eilen viimeksi. Tänäänkin oli lähellä etten mennyt metsään, sillä kiersin vuoren ympäri mutkittelevan metsälenkin, muutaman kilometrin sauvalenkin pururadalla, ja aikamoista kyytiä, sauvat tulivat kaukana takanani, niin kuin kuulemma kuuluukin.
VastaaPoistaJa hyviä vappuisia jatkotoivotuksia vaan kaikille, pirssistä kotiutuneelle Rikullekin, jolle sanon, että useimmat selviävät koulusta hengissä ja suuremmitta vaurioitta. Niin minäkin.
Rauno taisi pistää minut kyllä nyt koulunpenkille.
Wapuntynkää kaikille.
VastaaPoistaTäällä päin "measurepoliksia" ja "snowpoliksia" on jostain syystä syntynyt useamman kummun kupeeseen ja "teknologiapuistoon".
Mitä, Rane, arvelisit näiden kylttien alla ja elementtihallien sisällä oikein tapahtuvan? Viittaan kohteliaimmin Iinekselle antamaasi linkkiin Giorgio Agamben "Kaupunki ja metropoli"-puheeseen.
Ei kai näissä uusien, tilavien koulujen rakentamisen sijalle pykätyissä hehtaarihalleissa vain eilisen prässihousupojat ja vekkihametytöt olisi opissa uusia teknologioita hyödyntävissä tutkimushankkeissa ja/tai suunnittelemassa mukavia pelejä tulevaisuudenkin koululaisten pelata kun tärkeämpää tekemistä lajillamme, joka on pikkuhiljaa muuttumassa homogamesiksi, tule enää olemaan?
Sanonpa nyt täälläkin ääneen sen, mitä ei saisi sanoa: Ne kympin tytöt ovat yksinkertaisesti älykkäitä. Heidän raaka älynsä ja logiikkansa, palava järkensä se heidän menestystään siivittää.
VastaaPoistaKuten kaikki oikeasti hyvin tietävät.
Iines: "Tytöt ja naiset ovat perinteisesti käsintaitajia! Leipojia, siivoajia, käsitöiden tekijöitä, askartelijoita jne. Moniko poika ompelee vaatteensa?"
VastaaPoistaTodella oiva oivallus! :-D
Ilmeisesti vain naisten kädentaidot sitten jotenkin eivät ole semmoisia oikeanlaisia, vaan ties mitä näpertelyä.
"Raaka äly palaa."
VastaaPoistaItse uskon että ne korkean keskiarvon tytöt ovat ahkeria, lahjakkaita ja osaavia.
Minäkin heitän lisää löylyä kiukaalle: ahkeruudella ei kiilata kenenkään ohi, vaan kyllä se on nimenomaan äly, logiikka ja tätä myöten taito organisoida omat voimavarat ja resurssit tehokkaasti.
VastaaPoistaKympin tyttö ei ole se kiltti, hiljainen hissukka, joka jossain nurkassa istuu nenä kirjassa pylly puuduksissa. Kympin tytötkin bailaavat ja heillä on poikaystävät ja he ovat suudelleet ja heillä voi olla jo seksiäkin.
Wappua vaan Valtollekin. Minulla on tuo Raunon antama läksy vielä lukematta. Tai siis, aloitinhan minä jo. Tällä ÄO:llä minun vain tulee lukea tuota tekstiä pala kerrallaan, minä kun en ole kympin tyttö. Utelias kyllä olen.
No mutta Riku, mihin se äly unohtui?
VastaaPoistaTässähän ihan tuohtuu ja tussahtaa. Nuo muut tulevat perässä.
Myyttis, naisten kädentaidot ovat tietenkin näpertelyä, kun miehillä ne ovat osoitus luontaisesta lahjakkuudesta.
Ajattelin sen sisältyvän lahjakkuuteen.
VastaaPoistaNyt on ihan pakko lisätä se, että toki kaikki kympin oppilaat ovat ahkeria, myös numeraalisesti parhaat pojat lukevat ja opiskelevat ahkerasti. Ilman loogista älyä ei kuitenkaan kymppejä vedellä eri aineista.
VastaaPoistaJa en minä mitään tussahda enkä tuohdu.
No niin tietysti sisältyykin, kyllä se totta on.
VastaaPoistaVissiin on kuitenkin niin, että lahjakkuus voisi olla myös paljolti fyysistä taitoakin. Mutta ymmärrän nyt, että kannatit Myyttistä.
Outoa, että aina verrataan keskenään kympin tyttöjä ja seiskan poikia.
VastaaPoistaOnko niin, että seiskan tyttöyttä ja kympin poikuutta pidetään jotenkin luonnollisena asiantilana, jota ei osata ihmetellä?
Sen sijaan ihmetellään tapauksia, jotka eivät sovi tähän kuvioon?
Luin Raunolan Aikuisviihdeopiston opintopiirin alkeisläksyn metropoleista, enkä tullut hullua hurskaammaksi sen suhteen, miten se liittyy burkhaan?
Hesarissa oli burkhasta ja korkokengistä Annikki P:n mielipide, joka vastasi omaa näkemystäni aika hyvin.
Terveisiä Hakaniemen torilta. Kreikan tie on meidänkin tiemme.
Minä tunnustan: Olen ollut koko ikäni erittäin lahjaton, mitään osaamaton ja saatanan kovapäinen. Opettajat jo sen huomasivat eivätkä koskaan vaivautuneet vuokseni. Olen hitaan oppimisen tiellä vieläkin, mutta kun toinen laita alkaa jo fuskata, niin ihan sama mitä tähän kaivoon kantaa.
VastaaPoistaMyytinmurtaja, miksi et saisi ääneen sanoa: "Ne kympin tytöt ovat yksinkertaisesti älykkäitä. Heidän raaka älynsä ja logiikkansa, palava järkensä se heidän menestystään siivittää."?
Eihän tuo ole mielipidettä kummempi ja uskon helposti sen pitävän paikkansa. Olen itsekin huomannut tämänsuuntaista tapaamissani ihmisissä, en vain tytöissä, mutta ehkä se heissä korostuu jotenkin?
Eräs serkkutytöistäni oli jo pienenä raa´an älykäs, käytti terävää päätään eteenpäin puskiessaan. Nyt, puoli maailmaa kiertäneenä, useassa eri Etelä-Euroopan maassa asuttuaan on asettunut pääkaupunkiin ja osaa varmasti kaikki työnsä joissa älyä ja kielipäätä tarvitaan. Mutta jostakin syystä hänestäkin on tullut kuin vanha äitinsä, tätini isän puolelta; kotioloissaan tyhjän hössöttäjä, vaihtoehtolääketieteisiin ja muuhun huuhaahan haksahtanut, ja turhautunut, lihava matami. Missä se palava äly henkilökohtaisen itsensä järkevään hyvinvoinnin edistämiseen nytten on? Missä on uteliaisuus elämän ilmiöihin, harrastuksiin ja liikkumiseen, kirjallisuuteen ja ajatteluun?
Mulla on myös nuorempi velipoika jolla on ollut taipumusta älykkyyteen ja matemaattiseen lahjakkuuteen. Hän on menestynyt opiskeluissaan ja elämässään ja osasi valita vaimonsakin matemaattisesti lahjakkaiden joukosta.
Mutta missä on näiden älykkäiden humaanius, missä sydämen sivistys, sellaisen tunne, että kun heitä tapaa, he ymmärtäisivät elämää laajemmastakin perspektiivistä kuin vain siitä, minkä älynsä avulla hankittu taloudellinen selkänoja heille suo?
Tuleeko siis kympin tytöistä ja/tai pojista mitä/millaisa kun he kasvavat isoksi ja varsinainen elämäntyö on loppusuoralla? Kovia vai pehmeitä? Raakoja, äkäisiä vanhuksia vai lempeitä elämänymmärtäjiä? Hankalia hoidokkeja vanhainkoteihin vai hiljaksiin kiikkustuoleihinsa ja kukkapenkkeihinsä haurastuvia, "hymyileviä eläkeläisiä"?
Valto meni aika lailla ytimeen puhuessaan sydämen sivistyksestä. Sitä (laaja-alaista näkemystä) voi olla tai olla olematta yhtä lailla kympin tytöllä kuin seiskan pojalla.
VastaaPoistaTerävä äly on huippua varsinkin silloin kun se yhdistyy lämpimään sydämeen!
Henkkoht "parhaat" (syvälliset, laaja-alaiset, herkät, määrätietoiset, hauskat, sydämelliset jne.) tuntemani ihmiset eivät ole välittäneet rimpuilla arvosanojen perään eivätkä ole erityisen kiinnostuneita maineesta ja / tai mammonasta, mutta sitä tuntuu heille vain siunaantuvan.
Karismastakin puhutaan. Tai särmästä.
Arvosanojen jahtaaminen itseisarvona kertoo joskus hiukan (sori) tylsästä tyypistä...
Lyhyesti kaksi kympin oppilaan tarinaa, siitä mitä heistä tuli, Valto.
VastaaPoistaPoika ampui itsensä ollessaan armeijasta ensimmäisellä kotilomalla, entinen oppilaani.
Tyttö akateemisten älykkölapsi, koulun priimus, valmistui lääkäriksi, nai lääkärin, sai mainetta kansallisella tasolla, sairastui vakavaan paniikkihäiriöön, joka haittaa huomattavasti elämää. Luokkatoverini.
Lahjakkuus sinänsä voi olla tragedia. Joskus tuntuu, että vähemmän lahjakkaat ovat onnellisempia ja tyytyväisempiä elämään.
- Tapani, minäkin muistan yhtyneeni aamuiseen mielipidepalstan näkemykseen (HS), mutta en muista enää, mikä se oli. (Vai oliko se se, jota siteerasin ylempänä Raunolle, koski korkokenkien vapaaehtoisuutta ja burkan pakollisuutta, sitä että tällaisia asioita ei voi verrata toisiinsa?)
Lahjakkuus voi johtaa tragediaan, surullista. Silloin, kun siihen yhdistyy valtavat suorituspaineet ja huimat odotukset itseltä tai muilta ihmisiltä. Ikään kuin ihminen arvottaisi itsensä suoritustensa kautta ja jos joskus kaikki ei mene napakymppiin, hauras psyyke ei kestä.
VastaaPoistaValto, sanonhan minä toki. ;-)
VastaaPoistaMutta olen huomannut, että tuo koulussa menestyvien tyttöjen "ahkeruus" on vähän sellainen "virallinen totuus", että siitä ei oikein sovi poiketa. Vähän niin kuin kaikkien "pitää" olla iloissaan siitä, että kesä tulee. Kesästä ei sovi olla tykkäämättä. Kyllä sellaista kummastellaan, joka sanoo inhoavansa kesää ja suosivansa talvea.
(No itse kyllä pidän kesästä, mutta tämä noin niin kuin esimerkkinä.)
Myytinmurtaja. Ymmärrän, mitä tarkoitat.
VastaaPoistaOlen kasvattanut eilisessäni osittain yksin kaksi tytärtä tähän kolakkaan maailmaan. Vielä on opeteltava näiden 3:n pojanjyskäleen kasvatus ja yritettävä muistaa vuorovaikutus myös yhteiskunnan suuntaan. Niin ja onhan minulla tämä 10-vuotias "viikonlopputyttärenikin" olemassa, häntä ei sovi unohtaa, sillä hän on kaikesta huolimatta minulle kovin tärkeäksi lapseksi muodostunut.
Minä olen pänkkä ja ajattelen edelleen niin, että ahkera kiltti kympin tyttö on myytti, klisee, samalla tavoin kuin on seiskan velmu poikakin, niin kuin joku ylempänä esittikin. Kumpaakaan ei siis ole olemassa muuta kuin mielikuvissa. On yhtä lailla kilttejä ja ahkeria kympin poikia kuin velmuja tyttöjäkin.
VastaaPoistaJa pojat eivät ole luontaisesti fysiikaltaan tyttöjä vahvempia, vaan tämäkin on asia, johon poikia aletaan treenata kehdosta lähtien samalla kun tyttöjä ohjataan hienovaraisesti olemaan aloillaan ja ottamaan jotain kivaa käteensä, kuten vaikka jonkin kivan talouskalulelun. Pojille annetaan liikkumaan innostava pörräävä ralliauto tai potkupallo, joten siinähän se haba alkaa kasvaa ja fysiikka vahvistua.
Kaikki juontuu siis kasvatuksen piilotendensseistä, joissa yhä 2000-luvulla ollaan kuin sammakko liejussa. Pojista kasvatetaan poikia, tytöistä tyttöjä, ja ne kliseiset mielikuvat, jotka liittyvät kumpaankin, ovat edelleen vahvasti elossa.
En siis lähtisi muuttamaan pääsykokeita enkä estämään kympin älykkäitä tyttöjä, vaan kyselen jälleen sen olemattoman yhteiskunnallisen arvokeskustelun ja filosofioinnin perään.
Kotoa kaikki lähtee, siellä olevista asenteista ja sivistystasosta - ja nyt en tarkoita mitään akateemista enkä taloudellista vaurautta, vaan tietoa ja oivallusta ja halua nähdä jokaisessa idussa tasa-arvoinen ihminen, ei sukupuoli tai ihonväri.
Vielä yksi havainto: Kun nyt kympin maalarityttöjä ollaan syyllistämässä romantisoidusta ammatinvalinnasta, jossa totuus karisee maalatessa hallin kattoa kolmenkymmenen asteen pakkasessa, niin sama kuvio on nähtävissä poikienkin valinnoissa.
VastaaPoistaNimittäin datanomikoulutukseen tunkee pilvin pimein pelikahva kädessä syntyneitä mykkiä ja puhumattomia nörttipoikia, jotka jo koulutuksessa säikähtävät, kun opettaja astuu luokkaan ja sanoo jotain. Toinen tyyppiryhmä ovat persvako paljaana kulkevat lökäpöksypojat, jotka tulevat tunneille ilman kirjoja, ilman kynää, ilman reppua, energiajuomapullo kädessä, kuulokkeet korvilla. He tulevat pelaamaan ja oppimaan pelien rakentamista, mutta kun selviääkin, että datanomin työ on paljolti ja enimmäkseen asiakaspalvelua, jossa tulee kohdata vieraita ihmisiä ja jossa ei voikaan pelata koko päivää, he lässähtävät täysin.
Mainittakoon, että datanomilinjoen sisäänpääsyn keskiarvo ei ollut seiskan vaan kuutosen luokkaa, ja vitospoikiakin joukossa oli. Mieleen jäi se, että tälläkin linjalla tytöt pärjäsivät paremmin, vaikka heitä oli vain kolmasosa luokasta.
Rakennusalan ammattilaisena huomautan, ettei kukaan lämpötilan ollessa miinusasteella hallien- tai muidenkaan tilojen kattoja mene maalailemaan. Saatika että -30!
VastaaPoistaValto, se oli sarkasmia. Mutta - minuahan luetaan kuin jumalansanaa, vaikka useimmiten minulla on kieli poskessa. Olette te hauskoja.
VastaaPoistaJummarsin "ollin sarkasmin", mutta kun jossakin aiemmista kommenteista oltiin tosissaan menossa pakkaseen maalaamaan, niin siksi tässä välissä halusin huomauttaa asiasta, ettei tosiaan joku maalausalalle haluava jää siihen käsitykseen, että onpas maailman kehitys huimaa kun maalikaan ei pönttöön, ei pensseliin pakkasella jäädy. Puhumattakaan, etteikö maalarin vekkihameen alle tulipalopakkasessa muutakin olisi työntymässä kuin mestarin karvainen koura...
VastaaPoistaKympin maalaritytöillä saattavat olla arvot enemmän kohdallaan kuin esim. eduskuntaan ängenneillä nuorilla äideillä, jotka tuskin ovat ehtineet avioitua ja synnyttää lapsensa, kun on kiire hoitamaan valtakunnan asioita ja miltei hylätä lapsensa.
VastaaPoistaNostan korkealle hattua niille nuorille naisille, jotka eivät juokse kunnianhimon ajamina uraputkessa, vaan arvostavat perhettään ja antavat edes muutaman vuoden läsnäoloaan ja aikaansa lapsilleen, jos se suinkin on mahdollista. Edes ne kolme ensimmäistä vuotta, jotka lakikin turvaa normaalin työsuhteen siitä katkeamatta.
Kuten Iines aamukommentissaan mainitsi, kotoa kaikki lähtee. Ellei vanhemmilla ole aikaa lapsilleen, kun nämä vanhempiaan eniten tarvitsevat, voivat seuraukset olla varsin surulliset.
Palasin katsomaan aihetta wapun jälkeen. Kuten julkisuudessakin on jo todettu, huoli maalarikoulutuksen oppilasvalintojen tarpeenmukaisuudesta oli aiheellinen - lukekaa vaikka päivän Hesari.
VastaaPoistaMutta silti Iines jaksaa vängätä. Pojat ovat laiskoja ja tyhmiä. Jankuti jankuti, aina ja iankaikkisesti, aamen.
Joskus tulee mieleen, että pitääkö täällä blogimaailmassa ihan kaikki mielipiteet kuitenkaan sallia. Oksettaa.
Jaaha, veliseni,
VastaaPoistajankutia en nyt havaitse tässä ketjussa, enkä minä ole sanonut poikia laiskoiksi ja tyhmiksi, sillä en ajattele niin. Datanomiesimerkkini kertoi vain tilanteen omasta oppilaitoksestani joskus v. 2000 - 2005. Pojat olivat tuollaisia - tuo kuvaus nörteistä pelimiehistä on muuten alkujaan miespuoliselta atk-opettajalta, joka oli heidän luokanvalvojansa ja enemmän heidän kanssaan tekemisissä kuin minä, viestinnän opettaja.
En pidä poikien "tilaa" ollenkaan poikien tai poikuuden syynä. Pojat ovat juuri sellaisia, jollaisiksi heitä kasvatetaan. Niin tytötkin
Älä nyt jaksa, Iines.
VastaaPoistaJa vielä: minkähän ihmeen takia Myytinmurtajakin tunkee itsensä joka blogiin valittamaan lastenhoidosta, ompelemisesta, ruoanlaitosta jne., kun on niin tuskallisen selvää ettei kukaan muu ihminen tule koskaan näitä asioita häneltä kaipaamaan?
Lisäisin vielä sen, että tarkoitan kasvatuksella kaikkea sitä kasvatusta, jota lapsi peruskoulun opintielle tullessaan on saanut. Tämä pitää sisällään paitsi kotikasvatuksen, myös päiväkotikasvatuksen ja kaiken sen miljöö- ja kulttuurikasvatuksen, jota lapsi imee yhteiskunnasta.
VastaaPoistaDelilahille sanoisin, että minustakin pikkulapsen, siis alle kolmivuotiaan paras kasvupaikka on oma koti ja omat vanhemmat, syistä joita olen selvitellyt Mikkos-hikka kirjoituksessani.
Iines, oikeasti, mitä järkeä on kirjoittaa blogiteksti ja sitten käyttää loputtomasti aikaa ja energiaa sen todisteluun, miten oikeasti tarkoittikin ihan päinvastaista?
VastaaPoistaEikö olisi helpompi kirjoittaa alun perinkin se, mitä halusi sanoa?
Jaaha, nyt tipahdin kärryiltäsi.
VastaaPoistaJos haluat edetä keskustelussa, toivoisin saavani tietää, mitä tarkoitat. Kun tässä ketjussa ei ole minkään lajin jankkausta, vaan hyvinkin rauhallista jutustelua aiheesta ja aiheen vierestä, niin kuin vappuna sopiikin.
Olen aina kirjoittanut lasten olevan kasvatuksen ja kulttuurin hedelmiä. Se näkyy jokaisesta jutustani, jos lukee vain sanat ja lauseet.
Eikö olisi helpompi kirjoittaa alun perinkin se, mitä halusi sanoa?
VastaaPoistaEn koskaan tyhjennä pajatsoani kirjoituksessani. Paukut tulevat aina keskustelussa, jonka miellän tärkeämmäksi kuin oman kirjoitukseni.
Muutenkin haluan huomauttaa sinulle, Jaaha, että en pidä veri päässä -keskusteluja kovinkaan hedelmällisinä, joten ei tänne kannata jankkaamaan tulla. Mieluummin huumoria hiukan hattuun, jos tukka ei ole nyt kovin kipeä. Minulla ei ole.
Mikkos-Hikka -päre löytyi kommenteineen. Taisin liittyä, Iines, blogisi lukijoihin vasta heinäkuulla, joten monta pärettä on vielä tutkimatta.
VastaaPoistaMuistan muuten erään keskustelun, kun nuorimmaisemme kävi lukiota, ja lehti julkaisi kevään ylioppilaat. Totta kai kuuden ällän ylioppilaita esiteltiin ja heitä tuli juniorin kuullenkin ihasteltua. Poika, jonka omassa koulumenestyksessäkään ei ollut valittamista, yllätti meidät toteamalla, että eipä noilla superkirjoittajilla muuta elämää sitten juuri olekaan. Jos kaikista kirjoittamistaan aineista saa suurimman mahdollisen arvosanan,saattaa väitteessä olla perää, vaikka kirjoittaja olisikin "kympin tyttö tai poika".
"Kympin tytötkin bailaavat ja heillä on poikaystävät ja he ovat suudelleet ja heillä voi olla jo seksiäkin. "
VastaaPoistaUrbaani legenda ja yleinen itsepetos. Ei sen kummepaa.
"En siis lähtisi muuttamaan pääsykokeita enkä estämään kympin älykkäitä tyttöjä, vaan kyselen jälleen sen olemattoman yhteiskunnallisen arvokeskustelun ja filosofioinnin perään."
VastaaPoistaMuualla ollaan asiassa jo viisaampia kuin sinun vanhakantainen ajatus.
Hesarissa Helsingin Maalarien puheenjohtaja Johanna Elonen sanoo aivan oikein, että tytöillä on sisustusohejlmien ja muiden sellaisten takia romanttinen käsitys maalarin ammatista. Kun karu maalarinamamtin arki avautuu naisile, he suutaavat muualle ja tulee maalaripula suorastaan.
Johanna Elonen: "Television sisustusohjelmien lisääntymisen myötä tyttöjen hakeutuminen maalarin ammattiin on kasvanut. Valitettavasti nämä kyseiset ohjelmat antavat aivan eri kuvan maalarin ammatista kuin mitä se todellisuudessa on. Monet tytöt tulevat opiskelemaan väärien mielikuvien perusteella.
Maalareita työllistää eniten perinteinen rakennusala, jossa maalataan katto- ja seinäpintoja ihan tavallisella maalarinvalkoisella maalilla.
Tässä kohtaa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Usein tytöt haluaisivat esimerkiksi koristemaalareiksi, jossa maalareista on jo ylitarjontaa. Rakennusmaalareista vastaavasti on taas pulaa.
Kun osa tytöistä huomaa, ettei maalausala olekaan niin ihmeellistä, he hakeutuvat muulle alalle. Siksi maalausalan ammattioppilaitoksiin tarvittaisiin myös poikia opiskelemaan, jotta vaje rakennusmaalareissa saataisiin täytettyä."
Toinen HS:n mielipide kirjoitus kirjoittaa samasta asiasta ja toteaa, että on reilua järjestää maalariksi haluaville soveltuuvuuskoe (niin on minunkin mielestä).
Tuomo Kokko: "Infotilaisuutta vetävältä naiselta sain mielenkiintoisen vastauksen. Viime aikoina etenkin tytöt ovat innokkaasti hakeutuneet maalarinkoulutukseen ja siitä tietysti ovat myös suoriutuneet. Kun ammattilaisena tulee aika siirtyä työelämään – maalarina siis raksalle hommiin – ei kiinnostus enää olekaan entisellään.
Hiukan kärjistäen: ne naiset, jotka tahtovat oppia maalaamaan, eivät halua työskennellä maalareina, mikä tietysti onkin eri asia.
Tässä esimerkissä koulutusjärjestelmä siis ei ole kyennyt tarjoamaan riittävästi ammattilaisia työmarkkinoille.
Etelä-Karjalan ammattiopisto on reilu ja tasapuolinen järjestäessään soveltuvuuskokeita.
Reilua oli myös tunnustaa, että kokeet tarvitaan käytännössä juuri tyttöjen motivaation selvittämiseksi."
Minkä vuoksi tytöillä tulisi olla erikoinen motivaatio maalarin ammattin hallimaalaamisiin hankalissa oloissa?
VastaaPoistaEiköhän tuo työ hoidu ilman motivaatiokin, sillä tietty osa mistä tahansa työstä on ikävää, jopa lääkärin tai juristin ammatissa. Yritän siis sanoa, että osa työtehtävistä sujuu kyllä pelkillä lihaksilla, kenellä tahansa meistä.
Ylempänä selvitin lisäksi, että pojillakaan ei ole todellisuuskuva kohdallaan halutusta datanomin työstä, eikä heillä yleensä ole juurikaan motiivia hyvään saati edes huonompaan asiakaspalveluun, jota työ paljolti on. Sivuutit, Anonyymi, tämän tärkeän kommentin kokonaan. Poikien ruusuisella kuvalla datanomin työstä ei ole siis paljoakaan tekemistä todellisuuden kanssa.
Kukaan ei ole kuitenkaan puhunut datanomiopintojen pääsykriteerien muuttamisesta, koska sinne tulee todellisuudelle vierasta ihmisarkaa nörttiä, joka ei pärjää työn vaatimissa koulutus-, asiakaspalvelu- ja asiantutijatehtävien esiintymisissä.
Näin niinkuin yksityisellä työnantajalla raskaassa teollisuudessa palvelleena on pakko todeta, että reaalielämässä niillä kympeillä ja arvosanoilla ei tee yhtään mitään. Ainoa, mitkä merkitsevät, ovat a) mitä osaat ja b) kuinka hyvä tyyppi olet. Koulutuksen ainoa merkitys on se, että sillä saa etumatkaa ensimmäisen työpaikan hakenmiseen urakehitystä ajatellen.
VastaaPoistaMeritokraattisilla aloilla osaamista mitataan CV:llä ja ei-meritokraattisilla taas sillä, miten hyvin tulet toisten kanssa toimeen ja millainen tiimipelaaja olet.
Tämä on niille kilteille kympin tytöille ja miksei pojillekin niin kovin vaikeaa ymmärtää. Ja tämä on se sama syy, miksi ne velmut pojat vetävätkin loppupeleissä oikealta ohi. Niin kilteistä ja tunnollisista tytöistä kuin etenkin kilteistä ja tunnollisista pojista.
Kaikkein tärkein työpaikka on se ensimmäinen työpaikka, sillä se predestinoi koko urakehityksen. Jos ensimmäinen työpaikka menee pepulleen tai se ei vastaa koulutusta, se on koko loppuelämän osalta sitten vsjo rovno.
Tämä on syy, miksi ruukinmatruuna meni peruskoulun jälkeen tehtaaseen ja suoritti lukion iltakouluna. Että hän olisi näin päässyt toisaalta oman uran alkuun ja oman elämän alkuun ja saanut oikeaa palkkaa - ja toisaalta siksi, että hän ei tykännyt peruskoulusta. Ruukinmatruuna on ahne paskiainen, joka arvostaa rahaa enemmän kuin jaloja opintoja. Mutta jälkeenpäin ajatellen päätös ei ollut huono. Mitä ihmettä niillä kympeillä ja laudatureilla tekee sen jälkeen, kun on päässyt jo johonkin opiskelemaan? Sen jälkeen kukaan ei kysy arvosanoja yhtään mistään - vain sitä, mitä osaat ja mihin pystyt.
Tuo "miten hyvä tyyppi olet" on niiiin totta.
VastaaPoistaMitä virkaa on vaikka kuinka pätevällä oman alansa erityisasiantuntijalla, jos hän ei a)osaa kommunikoida osaamistaan b)osaa olla luontevasti ihmisten kanssa c)ole mukana luomassa mukavaa työilmapiiriä?
Ellei hän sitten pölyty yksikseen tutkijankammiossaan.
"Kukaan ei ole kuitenkaan puhunut datanomiopintojen pääsykriteerien muuttamisesta, koska sinne tulee todellisuudelle vierasta ihmisarkaa nörttiä, joka ei pärjää työn vaatimissa koulutus-, asiakaspalvelu- ja asiantutijatehtävien esiintymisissä."
VastaaPoistaEn usko, että tuollaista ongelmaa on olemassa.
Anonyymi ei usko, vaikka Iines puhuu omasta ja kollegansa kokemuksesta.
VastaaPoistaTunnen läheisesti erään "huippunörtin" - sellaiseksi voinee sanoa ihmistä, jolle maksetaan viisi tuhatta - joka on kaikkien mahdollisten nörttikliseiden vastakohta.
Sosiaalisempaa, hauskempaa, luovempaa tyyppiä saa etsiä!
Tuollaisilla tyypeillä on nykypäivänä kysyntää, ei niillä "peliohjain kädessä syntyneillä" joilla ei ole sosiaalisia taitoja eikä elämää muualla kuin koneen äärellä.
Anonyymi,
VastaaPoistakyllä tiedän tämän asian, sillä työskentelin oppilaitoksessa, jossa koulutettiin datanomeja. Opettajat olivat itsekin yhteydessä atk-alan yrityksiin mm. oppilaiden työssäoppimisjaksojen aikana, joten tietoa opiskelijoista tuli suoraan kentältä reaaliajassa ja usein.
Suurin osa negatiivisesta kritiikistä tuli mainitsemistani seikoista, arkuudesta ja ujoudesta ja huonosta asiakaspalvelukyvystä. Toiseksi eniten kritiikkiä tuli opiskelijoiden epäsäännöllisistä tavoista ja pinnaamisesta: pojat myöhästelivät töistä ja olivat ilmoittamatta pois.
Opiskelijoilla oli lisäksi taloon tultuaan kartoituksia opiskelumotiivista ja muista valintaan liittyneistä seikoista, joten esittämäni kuva datanomeista on melko tarkka, ja koski myös yhteistyöoppilaitoksiamme. Nyt mietin, olisiko nuo kyselyt pitänyt tehdä jo valintatilanteessa.
Ironmistress,
VastaaPoistaarvelen, että kympin tytöt tietävät, mihin ne kympit tulevat: sisäänpääsyyn haluttuun opiskelupaikkaan.
Allekirjoitan nuo työhönoton kriteerisi ja korostan omien havaintojeni pohjalta b-kohtaa, eli henkilökohtaista erikoisosaamisen tai erikoistaidon aluetta. Sillä voi potkia normityypit sivuun. Nykyisenä valetutkintojen aikana on nähty, että todistuksia ei kovin tarkkaan syynätä.
Jotenkin, olen alkanut kannattaa sitä systeemiä, että korkeakouluihin olisi jokin muu kuin todistusvalinta pääsykriteerinä. Mitenkähän mahtaisi pelata sensuuntainen systeemi, että ei olisi mihinkään opintoihin pääsykoetta, vaan saisi mennä mille tahansa alalle opiskelemaan ja killua mukana niin kauan kuin rahkeet kestävät?
Iines, kuvaamasi kaltaista opiskelua "harjoitetaan" ainakin joissakin maissa.
VastaaPoistaPorukkaa tippuu kesken matkan kelkasta jos kapasiteetti ei riitä.
Kenties julmaa, mutta jyvät ja akanat erottuvat toisistaan.
Sääli sekin, jos ihminen pääsee jollakin ilveellä rimaa hipoen läpi opinnoistaan, mutta käytännössä kyvyt eivät riitä työllistymiseen.
Kun on varaa valita niiden pätevämpien joukosta.
En edelleenkään usko, että nörtit datanomipojat olisivat minkäänlainen yhteiskunnallinen ongelma.
VastaaPoistaMaalareiksi kouluttautuvat ja sittemmin luovuttavat tytöt taas saattavat olla.
Ajatusleikkihän tuo on, Kuiske, että ei mitään pääsykriteeriä - ja muistan lukeneeni jonkun maan systeemistä, jossa sai aloittaa vapaasti, mutta joutui lopettamaan, jos ei läpäissyt enää vaikkapa kakkos- tai kolmoskurssia.
VastaaPoistaEnnen vanhaan oli kaikkien tietämä totuus, että maalarit ovat juoppoja - ei ole sattumaa, että Jukka Sipilä teki unohtumattoman juopon maalarin roolin Miehessä joka ei osannut sanoa ei.
VastaaPoistaSe sama totuus kertoi, että syynä juoppouteen olivat ne litkut ja liudoitteet, joita maalatessa käytetään. Känni oli ikään kuin ammattietu.
No, sama totuus tiesi kaikkien parturienkin olevan... hmmm... karvantupsuttajia.
Oliko, Iines, sekin jotain sarkasmisatiirihuumoria, kun väitit poiken ja tyttöjen olevan fyysisiltä voimiltaan samanlaisia?
Ainakaan se ei ole kaikkien tietämä totuus.
(Huomatkaa, että viljelen itse tässä nyt jotain tuntematonta huumorinlajia - vaikka onhan noissa totuuksissa perää, vai mitä sanot Valto, rakennustyömaiden raju rasputin?)
Ironmistress: "Näin niinkuin yksityisellä työnantajalla raskaassa teollisuudessa palvelleena on pakko todeta, että reaalielämässä niillä kympeillä ja arvosanoilla ei tee yhtään mitään. Ainoa, mitkä merkitsevät, ovat a) mitä osaat ja b) kuinka hyvä tyyppi olet. Koulutuksen ainoa merkitys on se, että sillä saa etumatkaa ensimmäisen työpaikan hakenmiseen urakehitystä ajatellen."
VastaaPoistaMinusta kouluarvosanat ovat kuin budo-lajien vyöarvot: eihän se vihreä tai oranssi-kukallinen vyö tietenkään automaattisesti tarkoita, että sen kantaja esimerkiksi osaisi oikeasti puolustautua. Mutta vyöarvo on kuitenkin jonkinlainen indikaattori kantajansa motivaatiosta ja taidoistakin.
Samoin ällärivi tai kymppi on toki älykkyyden osoitus, mutta eihän älläriviä itseään voi syödä. Se on vain Graalin malja tai Afrikan tähti, kuljetun polun merkki. Ei sillä itsellään ole tarkoituskaan tehdä mitään.
Siksi minusta ällän tytön (tai pojan) olisi tajuttava, että se, mitä hän koulutuksestaan varsinaisesti sai, on toimiva aivokone. Sitä aivokonetta hänen sitten on syytä käyttää johonkin muuhun työhön ja luomiseen.
(Aivokoneko? No se on sitä, kun älykäs ihminen oppii käyttämään älyään.)
Tapani, muurareista on iän kaiken väitetty samaa kuin maalareista, että alakomahooli maestuu. Mutta niin se maestuu kirvesmiehille ja mestareillekin, käykääpä vain suurten rakennustyömaiden harjakaisten jälkilöylyissä, tai jälkilöylyjen harjakaisissa tai harjakaisten jälkilöylyjenharjakaiskorjauksissa...
VastaaPoistaYksi siskoistani oli ammattimaalarina vuosikausia rakennuksilla, mutta hänele koituivat lateksimaalien koostumukset allergioiviksi tekijäksi ja hän joutui kouluttautumaan uuteen ammattiin: Iines, huom., opettajaksi jossa ammatissa edelleen toimii.
Tapanille edelleen, että eivät ole urbaanilegendoja sen enempää maalarien kuin muurarienkaan juoppoudet ja kun lisätään yksi rakennuksialla toimiva ryhmä, joka joutuu alati huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena työskentelemään, ovat mattomiehet. Huh saatana niitä käryjä joita äijät vetävät nieluihinsa vuosikausia-kymmeniä!
Ja paskat sille, kun väitetään työsuojelun tulleen niin lähelle työntekijää, että se suojelisi näitä aineiden kanssa päivittäin tekemisiin joutuvia...
Jaakko Tepolla oli sattuva laulu kurssikeskusten oppilaiden opiskelunkaaresta 1980-luvun alussa. Eikä se taida kauaksi heittää nykyisistäkään pakkopullaopiskelemisista. Käynee täten myös Iineksen herättelemään keskusteluun kuin kaljapullon sihahdus keväänkorvalla katajikossa:
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=kQmE_sFTzz4&feature=related
Tapani, tiedän ajatukseni [pojat ja tytöt ovat fyysisiltä voimiltaan kenties samanlaisia] rajuuden.
VastaaPoistaAjattelen tässä sitä hetkeä, kun molemmat ovat vielä vauvoja, ja leikit ja toiminnot edessäpäin. Lähtökohta on siis mielestäni sama, ennen kuin alkaa se rooliin ja roolileikkeihin mallintaminen.
Tehdäänpä ihmiskoe, jossa otetaan kaksi vauvaa, poika ja tyttö, ja vaihdetaan kasvatukselliset roolit, ts. poika kasvatetaan tytöksi ja tyttö pojaksi.
Tyttöä ohjataan liikunnallisiin leikkeihin, autojen, pelien ja urheilun maailmaan, ja lisäksi tätä tukee sanallinen pönkitys: ei mies noin tee/ pikkumieshän se siinä/ ei mies itke/ siitä vaan, anna palaa/ juokse, juokse, juokse/ noin meidän poika/ ootpas sä vahva ja nopea jne.
Poika taas kasvatetaan tässä ihmniskokeessa tytöksi lukemalla hänelle paljon, ohjaamalla nukke- ja hoiva- ja roolileikkeihin, kotileikkeihin, ja sanallinen osuus tukee tätä: ai kun oot nätti ja kaunis tai hieno/ pikkuäiti se siinä/ nukke itkee voi voi/ löikö villi poika sua jne..
Eiköhän tuossa sukupuolitetun kasvatuksen ohella poikien fysiikkakin vahvistu, ja tyttöjen naisellisen heikko sievistelyn ja söpöilynhalu sen kun kasva. Eikös se niin mene, että haba kasvaa kun sitä harjoittaa, samoin nopeus ja kaikenlainen fyysinen venyminen ja vanuminen?
Kaikki, Tapani, aivan kaikki on kasvatuksen tulosta. Kasvatus voittaa geenitkin.
Tänäisessä Hesarissa oli kirjoitus siitä, miten lääketieteen väittelijöistä jo kaksi kolmasosaa on naisia.
VastaaPoistaPitäisikö naisten pääsyä lääkikseen rajoittaa?
"Anonyymi ei usko, vaikka Iines puhuu omasta ja kollegansa kokemuksesta."
VastaaPoistaIineksen "kokemukset" tuntuvat oleva "ei tästä maailmasta". Sävy on vain poikia vähättelevä ja tyttöjä krostava, jalustalle nostava.
Nörttipojat ovat tämän maan suola. Minulla on henk.koht. tuttuna (koulukavereitani) 4 nörttipoikaa (juu, pelaitiin kovasti tietokoeella PELEJÄ nuoruudessa) joille ei koulu ja kirjat maistuneet. Kaikki kylläkin pääsit korkeakouluun, mutta yksikään ei ikinä valmistunut. Kaikki menivät töihin jo aikaisess vaiheessa ja siellä sitä on toimitusjohtajaa, toimitusjohtajasta seuraavaa ja päällikköä nuo kaverit nyt, ilman mitään muodollista koulutusta (paitsi se ylioppilastutkinto).
Pointtion se että ei se kirjaviisaus ratkaise, niin kuin Iines jankuttaa, vaan henkilön oma halu ja draivi jolla vie asioita eteenpäin haluamaansa suuntaan. Muodollisesta pätvyydestä on tullut kirosana jolla monta helmeä jätetään sivuun tehtävistä, jotta "pahvipää" saa viran "muodollisesti pätevänä", mutta mitään osaamattomana.
"Pitäisikö naisten pääsyä lääkikseen rajoittaa?"
VastaaPoistaPitäisi.
Hamamslääkäreistä taitaa 80% olla naisia. Oman terveyskeskuksen hammaslääkäreistä on 100% naisia. On todella rasittavaa joutua kuuntelemaan sitä pölötystä, mitä hammalääkäri ja hammashoitaja pitävät, kesken operaation. He eivät keskity työhön vaan hoito keskeytyy kun kädet viuhtoo välillä muualla kun kuvaillaan erilaisia vapaa-ajan juttuja toisilleen. Tehotonta touhua (ja kallista).
Kyllä datanomikertomukseni oli ihan tästä maailmasta, Anonyymi, eikä kovin vanhakaan, tältä vuosituhannelta ja -sadalta.
VastaaPoistaMinulla oli näköalapaikka, olin itse lähteensilmässä, näin opiskelijat, valintaprosessin, työnantajat, ja olin mukana vaikuttamassa koulutuspakettien kokoonapnoon ja tekemiseen.
Viestinnälliset taidot ovatkin nykyään avainasemassa atk-alan opiskelijoiden koulutuksessa, sillä työ ei ole koneen takana mähmöttämistä, vaan vuorovaikutuskykyjä vaativaa asiantuntijuutta, jossa hiljaiset nörtit ovat helisemässä, jos eivät saa suutaan auki ja puhettaan sovitettua kohderyhmän mukaiseksi!
Kyllä datanomikertomukseni oli ihan tästä maailmasta, Anonyymi, eikä kovin vanhakaan, tältä vuosituhannelta ja -sadalta.
VastaaPoistaMinulla oli näköalapaikka, olin itse lähteensilmässä, näin opiskelijat, valintaprosessin, työnantajat, ja olin mukana vaikuttamassa koulutuspakettien kokoonpanoon ja tekemiseen.
Viestinnälliset taidot ovatkin nykyään avainasemassa atk-alan opiskelijoiden koulutuksessa, sillä työ ei ole koneen takana mähmöttämistä, vaan vuorovaikutuskykyjä vaativaa asiantuntijuutta, jossa hiljaiset nörtit ovat helisemässä, jos eivät saa suutaan auki ja puhettaan sovitettua kohderyhmän mukaiseksi!
PS Toivon, että pysytään asiallisissa faktoissa, eikä heitetä kehiin mitään naishammaslääkäreitten huitovia käsiä. Kerronko minä, miten miesgynekologin silmät kiiluivat vai?
"pojillakaan ei ole todellisuuskuva kohdallaan halutusta datanomin työstä, eikä heillä yleensä ole juurikaan motiivia hyvään saati edes huonompaan asiakaspalveluun, jota työ paljolti on. Sivuutit, Anonyymi, tämän tärkeän kommentin kokonaan. Poikien ruusuisella kuvalla datanomin työstä ei ole siis paljoakaan tekemistä todellisuuden kanssa."
VastaaPoistaEn sivuuttanut. Jätin sen huomiotta, kun huomasin, että sinulla ei ole tietoa datanomin todellisesta työnkuvasta. Kovin harva heistä on millään lailla ns. asiakaspalvelutyössä, siis todella harva.
Sekoitat selvästi tradenomin ja datanomin.
"Toivon, että pysytään asiallisissa faktoissa, eikä heitetä kehiin mitään naishammaslääkäreitten huitovia käsiä. Kerronko minä, miten miesgynekologin silmät kiiluivat vai?"
VastaaPoistaSiis kyse on faktoista, kiistatta. Kiistätkö oman kokemukseni?
Toivon, että faktojen esiin tuonti ei ole täällä ongelma, kun muuten tuntuu jutut menevän aika kevyellä pohjalla.
Voit kertoa kiiluvasilmäisitä miesgynekologeista, jos sinulla on heistä oma kohtaista kokemusta. Kuulen mielelläni, siis jos kyse on faktoista. Aika harvinaisia nuokin alkavat olla, siis miesgynekologit. Mielestäni niihinkin pitäisi saada kiintiöt.
Anonyymi,
VastaaPoistalopetan osaltani keskustelun kanssasi, koska se ei vie eteenpäin. Tyydyn vain toteamaan, että sinulla on datanomin työstä ilmeisen sama harhakuva kuin pelikahva kädessä syntyneillä nörttipojilla.
Datanomi on tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija, joka ei voi olla asiantuntija, ellei hänellä itsellään ole hyvät viestintävalmiudet, ts. kyky puhua ja opastaa ja sovittaa sanomansa kohderyhmän mukaiseksi - ei oman osaamisensa mukaiseksi.
Suosittelen sinulle, hyvä Anonyymi, tätä testiä, jonka kysymykset jo kertovat omaa viestiään.
"Datanomi on tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija, joka ei voi olla asiantuntija,"
VastaaPoistaAivan, joka ei yleensä voi olla asiantuntija. Kyllä huomaa että olet vieraantunut tosielämästä.
Mitä ovat tietotekniikkainsinöörit ja diplomi-insinöörit? Häh?
Asiantuntijatehtävät ovat insinöörien ja diplomi-insinöörien heiniä, ei datanomien. Täten asiakaspalvelutehtävätkin on inssien ja dippainssien heiniä. Datanomi voi toki olla tietokoneliikkeessä myyjänä esim., mutta mikään varsinainen asiakaspalvelija tai asiantuntija datanomi ei ole toimenkuvansa puolesta. On toki niin, että yksilötasolla datanomeissa on huippuosaajia. Kuten sanottu, ei kouluts tee osaajaa, kuten esimerkkini 4 kaveristani kertoo.
Terveisin, tietotekniikkainsinööri, koneautomaatioinsinööri ja ylioppilas
Kun ammatillisiin koulutuksiin valitaan ihmisiä, olisi hyvä, että pyrkivien luonteenlaatua ja sosiaalisia taitoja voitaisiin tarkastella valintatilanteessa koulutodistuksien ohella.
VastaaPoistaEikö olisi myös hyvä, jos jo peruskoulusta alkaen teoria-aineiden ohella voitaisiin opettaa lapselle vuorovaikutustaitoja ja toisen huomioonottamista ja ymmärtämistä? Pohja näiden asioiden omaksumiselle asetetaan tietenkin jo kotona ja päiväkodeissa.
Missä määrin kouluopetuksessa esim. uskonto ja elämäntaito tukevat em. kehitystä? Työskentely ryhmissä ja yhteiset harrastuskerhot kehittävät lasta sosiaalisuuteen, mutta pystyykö opettaja auttamaan hiljaisia ja arkoja lapsia / nuoria pääsemään esille ja vastaavasti vilkkaita ja rohkeita antamaan tilaa aroille?
Kuulin, että nykyisin ei sairaanhoitajakoulutukseen pyrkivällekään ole psykologisia testejä, mitkä muutama vuosikymmen sitten olivat osa valintakokeita. Miten tällainen on mahdollista?
Vakavaan kouluväkivaltaan pääsääntöisesti syyllistyvien poikien kasvatuksessa, rooliodotuksissa tai vaikutusmahdollisuuksissa on jotain pahasti pielessä. Sukupuolinäkökulma on mitä ilmeisin.
VastaaPoistaTerveyden ohella tärkein seikka vanhemmille lapsen syntymässä on sukupuoli – lapsen itsensä kannalta se on vaikuttavin.
Päiväkotien ja peruskoulun rooli pitäisi nähdä merkityksellisempänä nykyisestä vähättelystä huolimatta. Lapsen oman aktiiviivisuuden tukeminen sukupuolensa merkityksen tuottamisessa on avain uusille "tytöille" ja "pojille" sukupolvien jatkumossa. Oikea sukupuolineutraalisuus ilmenee roolimallien omana tulkintana ja siitä saaatuna kokemuksena – myönteisenä tai kielteisenä.
® Tuntema Ton
"Suosittelen sinulle, hyvä Anonyymi, tätä testiä, jonka kysymykset jo kertovat omaa viestiään."
VastaaPoistaEn oikein pidä siitä, että hyökätään linkillä kimppuun. Asiallinen keskustelija referoi omin sanoin, mitä linkin takana on, jotta lukija voi sitten suoraan keskustella aiheesta katsomatta itse linkkiä. Se palvelee keskustelua.
No, Iines on kyllä aiemmissa keskusteluissa muistanut aina mainita, miten linkkien kautta keskusteleminen on moukkamaista. Kuten kaikilla feministeillä, tämä ei tietysti koske häntä itseään.
VastaaPoistaIines myös kysyy, onko lääkärin ammatin naisistuminen ongelma.
Niin. Jos näkee ongelmana, että arvostetut ja hyvin palkatut ammatit valuvat vain toisen sukupuolen käsiin, joku voisi tässä jotain ongelmaa ehkä nähdä. Muistelen, että oli olemassa joku ihan liikekin tällaista vastaan, sellainen porukka joku huusi ja meuhkasi ihan tavattomasti tasa-arvosta ja kiintiöistä. Keitähän he olivatkaan?
Mielenkiintoinen ajatuskoe - siis vaihtaa tyttöjen ja poikien kasvatus keskenään - mutta epäilen silti miehen ja naisen fysiikan olevan enemmän geenien ja kromosomien ansiota kuin kasvatuksen.
VastaaPoistaCaster Semenya, tämä poikamainen nuori nainen joka voitti 800 m MM-kisoissa, olkoon esimerkkitapaus. Kyse ei siis ole tytöstä, joka on kasvatettu kuin poika, vaan "puolipojasta" joka on kasvatettu kuin tyttö - eli joka mieskromosomiensa ansiosta kukisti kilpasiskonsa mennen tullen.
Toki Iineksen ajatuskoe voisi toteutuakin, mutta se vaatisi ainakin 50 000 vuoden ankaran kasvatustyön.
Roolimallit muuttuisivat ehkä nopeamminkin, mutta fysiikka ei, olkoon kasvatuslaitos kuinka mainio tahansa.
Onneksi. Eläköön edelleen se pieni ero.
Delilah: "Kuulin, että nykyisin ei sairaanhoitajakoulutukseen pyrkivällekään ole psykologisia testejä, mitkä muutama vuosikymmen sitten olivat osa valintakokeita. Miten tällainen on mahdollista?"
VastaaPoistaNyt olet kuullut huhun. Kyllä lähi-ja sairaaanhoitajiksi opiskelemaan aikoville tekaistaan myös psykoligin suorittama testi. Olin viime keväänä muutaman kerran kuskaamassa nuoria, jotka hakivat eri paikkoihin opiskelemaan ja pääsykokeiden loppuun kuului psykologin haastattelu kyselykaavakkeineen. Se oli muistaakseni soveltuvuuskokeen nimellä, mutta ihan oikea psykologi sen valvoi ja tarkisti tulokset.
Tiedä sitten, miten paljon hyötyä tästä "tekaisusta" on, sillä kysymykset ovat aika kaavamaisia.
Muuten on ollut mielenkiintoista seurata kahden sisaruksen taivalta alalle opiskeluun, he kun eivä ole tältä kolkalta maailmaa edes lähtöisin.
Heillä on aika rankkaa kokeiden kanssa sillä vieraassa kulttuurissa tulee eteen asioita, joita on oman maan ilmapiirissä enempikin lakaistu maton alle kuin kaikkien puhuttavaksi.
Viimeksi työtöillä oli järkytyksen paikka se, että joku hoitohenkilöstöön kuuluva voi käyttää seksuaalisesti hyväkseen avuttomassa tilassa olevaa potilastaan. Tuntui, että heidän eteensä avatui tämän kokeen osion myötä aivan uusi alue jolle täytyy astella kuin miinakentälle.
Kävin heidän kanssaan lävitse opettajan antaman esimerkkikertomuksen miespuolisen hoitajan hyväksikäyttötapauksesta joka oli tosikertomus tuomioineen kaikkineen. Tytöt luulivat ensin sitä fiktiiviseksi ja opetusmielessä kehitetyksi kertomukseksi. Mutta kun tarina vähitellen avautui kokonaan, ja asia meni perille tajuntaan, että tämmöinen on mahdollista vaikkapa jollain heidän tulevista työpaikoistaan, niin järkytys oli heillä melkoinen.
Lisäksi he ovat seuranneet tätä kirkoissa tapahtunutta lasten hyväksikäyttöpaljastusrumbaa ja asiaan liittyviä kysymyksiä saa kyllä harva se päivä käydä heidän kanssaan mesessä lävitse. Varsinkin nyt, kun heillä itsellään oli kokeissa tämä hoitoalalla tapahtunut tarina.
Tapani: "Roolimallit muuttuisivat ehkä nopeamminkin, mutta fysiikka ei, olkoon kasvatuslaitos kuinka mainio tahansa."
VastaaPoistaMitä, siis pojat on "geeniensä tähden" tuomittu huonoon koulumenestykseen?
Mitä muuten tulee tuohon tyttöjen oletettuun trendihakuisuuteen ("Ne haluaa maalareiksi vain koska on katselleet telkkaria!"), niin siinä kyllä haukutaan väärää puuta.
VastaaPoistaOsalla kaikista nuorista (ja vähän vanhemmistakin) on toki epärealistinen kuva siitä, mitä heidän valitsemansa elämänura pitää sisällään. Mutta sillä saralla bimboilevat ihan yhtä lailla pojatkin.
Keskimäärin ne henkilöt, jotka 19-vuotiaina ilmoittavat tulevaksi ammatikseen "Johtajan" tai "Pokeriammattilaisen", ovat kyllä sinisilmäisiä poikasia...
Valto Ensio, olen helpottunut. Henkilö, joka asiasta kertoi, on itse alalla ollut, mutta jo toistakymmentä vuotta eläkkeellä ollut. Puheeksi testit tulivat näiden insuliinimurhien myötä.
VastaaPoistaOn hyvä, että huhut oikaistaan. Muutenkin välillä näyttää siltä, että kun ihmiset tulevat vanhaksi ja sairaaksi, he ovat toisten armoilla. Ja jos heillä ei ole edes omaisia turvanaan, heidän oikeuksiaan ja tarpeitaan ei haluta huomioida.
No voi helkkari, jos Helsingin maalarien liiton puheenjohtaja, itsekin nainen, ilmoittaa että syy tyttöjen hakeutumiseen koulutukseen on trendikkäät sisutusohjelmat sekä väärä käsitys työn sisällöstä, niin lämpimikseenkö hän puhuu ja vielä ihan höpöjä? Onko jotkut anonyymit nettifemut se paremmin tietävä lähde?
VastaaPoistaMitä, Jaaha, tulikos täyskäsi? ;-)
VastaaPoistaEli ilmeisesti anonyymit nettifemakot tosiaan tietävät tämän(kin) asian paremmin.
VastaaPoistaValtolle kiitos linkistä. Nautin sen iltapäiväkahvin kera. Minua nauratti myös lausahduksesi "kaljapullon korkin sihahdus katajikossa", en tiedä miksi, mutta nauratti. Siinä on jotain hyvin suomalaista.
VastaaPoistaAnonyymi, kyllä datanomien toimenkuvaan kuuluu muutakin kuin yksinkertaisia koneiden kokoamisia ja virittelyjä, tavoite on kasvattaa opiskelijasta tieto- ja viestintätekniikan käytännön osaaja, joka pystyy viestimään taitoa eteenpäin mm. opastamalla ja kouluttamalla (Meillä on mm. kansalaisopistossa datanomeja vetämässä niitä eläkeläisten ja muiden ryhmien kursseja.).
Tietotekniikkainsinöörit ovat tietenkin asia erikseen, ja samalla lailla heillä tulee olla hyvät sosiaaliset taidot työssään, koska työ on vuorovaikutteista, mikäli henkilö toimii asiantuntijana muille.
Tapani,
VastaaPoistaei ne kromosomit, vaan se tekniikka ja taito.
Harva työ on sellaista, ettei siinä nainen pärjäisi fysiikkansa puolesta. Toistan: kyse on monesti tekniikoista, ja esimerkiksi ahtaajalakon aikana opittiin, että ne raskaimmat työt tekikin kone eikä Tarzan! Kyllä nainenkin nappia painaa hennolla pikku sormellaan.
Palaan vielä tähän Delilahin lausumaan:
VastaaPoistaEikö olisi myös hyvä, jos jo peruskoulusta alkaen teoria-aineiden ohella voitaisiin opettaa lapselle vuorovaikutustaitoja ja toisen huomioonottamista ja ymmärtämistä? --
Missä määrin kouluopetuksessa esim. uskonto ja elämäntaito tukevat em. kehitystä?
Olen samaa mieltä vuorovaikutustaitojen sisällyttämisestä läpäisyperiaatteella kaikkiin mahdollisiin oppiaineisiin. Nythän ne ovat lähinnä äidinkielessä. Roolipelaamalla ja draaman avulla voidaan oppilaita keskusteluttaa vaikka mistä, ja saada esimerkiksi päivänvaloon se, millaisia arvoja yhteiskunnassa arvostetaan ja mitä pitäisi kenties arvostaa enemmän. Lapset ovat mestareita hoksaamaan asioita näyttelemällä erilaisia hahmoja, erilaisia luonteita ja käsikirjoittamalla tarinat itse.
En kyllä toisi tähän kuvioon mukaan uskontoa ollenkaan, sillä se on mielestäni ulkoa ohjaamista. Lasten tulisi itse tajuta, mikä satuttaa toista ja mitä siitä seuraa ilman uskonnollista eetosta.
Jaaha,
VastaaPoistaHelsingin Maalarien liiton puheenjohtaja voi olla väärässä tai oikeassa, ja se on ihan sama.
Olennaista on kysyä: Miksi tytöillä tulisi olla motivaatio maalata hallirakennuksen kattoa hankalissa oloissa? Sujuu se työ ilman motivaatiotakin, sillä suuri osa ihmisen työstä on kurjaa näpertämistä tai raatamista.
Kun kuuntelee työmiesten juttuja toisella korvalla, eivät nekään nyt niin innoittuneelta vaikuta. Suurin osa on selvästi peitepuhetta, jolla huvitetaan itseä v**mäisessä työssä.
Myytinmurtaja,
VastaaPoistajuuri noin: osalla nuorista on epärealistinen kuva, ei siis vain maalaritytöillä.
Juuri tämän vuoksi otin tuntemani datanomikoulutuksen tähän pramille, koska siellä on pojilla hyvin ruusuinen kuva atk-ihmisen työstä.
(PS Tulipa minulta monta kommenttia peräkkäin - anteeksi. En malttanut, kun oli niin hyviä ajatuksia, ja on selkeämpää panna ne erikseen kuin yhteen.)
"Sujuu se työ ilman motivaatiotakin, sillä suuri osa ihmisen työstä on kurjaa näpertämistä tai raatamista."
VastaaPoistaEikös se juttu juuri ollut, että kun ei suju. Tytöt jättää maalarihommat kun huomaavat, kuinka raskasta työ on. Miehet senkun porskuttaa.
Paljon puhutaan, etteikö naisten fysiikka estä mitään duuneja. Kyllä estää. Miehillä nyt kuitenkin on keskimäärin paljon enemmän esim. nostovoimaa kuin naisilla - ei siitä pääse yli eikä ämpäri. Ei hoidu se maalaaminenkaan nappia painamalla.
Tässä taitaa olla takana suurempi asia kuin pelkkä maalarityttöjen tilanne.
VastaaPoistaNimittäin monilla muillakin kuin ammattikoulun maalarin linjoilla opiskelijoita on tulossa enemmän kuin on paikkoja. Ammattikoulu onkin koko maassa ohittanut suosiossa lukion. Esimerkiksi Oulun seudulla yhtä ammattikoulupaikkaa varten oli tänä keväänä 2,12 hakijaa, kun yhtä lukiopaikkaa kohti oli 1,11 hakijaa. (HS 28.4.)
Taitaa olla niin, että velmujen ja luonnostaan lahjakkaitten poikienkin on vaan alettava opiskella ahkerasti.
...tai sitten Iinesten ja muiden naisopettajien on lakattava suosimasta numeroissa tyttöjä. Eikös se ole tutkittu juttu, että samalla koeosaamisella saavat tytöt yli numeron paremman arvosanan kuin pojat.
VastaaPoistaMinun suosikkejani opettajana olivat velmut pojat. Heistä tykkäsin eniten.
VastaaPoistaOn mielestäni muutenkin yleisesti tunnettu asia, että naisopettajat pitävät eniten juuri näistä velmuista pojista, jopa ns. häirikköpojista.
Tosin numero tuli muilla kriteereillä kuin tykkäämisellä.
M-murtaja - en ottanut kantaa koulumenestykseen.
VastaaPoistaVäitin vain kokemukseeni perustuen havainneeni, että miehet ovat naisia fyysisesti vahvempia ja kookkaampia. Noin yleisesti ottaen. Keskimäärin.
Jos naisesta aikoo saada vahvemman ja nopeamman - viittaan vaikkapa muinaisiin idän irinoihin ja tamaroihin ja tsekkien Jarmoon - niin hänelle on syötettävä mieshormoneja.
Huom. siis MIES-hormoneja.
Ettekö ole nähneet Caster Semenyaa?
Kyse ei ole "tekniikasta ja taidosta", ei nuorena opetetusta pojanmallista, ei rooleista, ei älystä - vaan siitä, että hänessä on puolet poikaa.
Kromosomit siinä jyllää.
(Älkää siis sotkeko minua kinasteluun miesten ja naisten ammateista tms. Olen tasa-arvon vankkumaton kannattaja. Nainen on yhtä hyvä kuin mieskin. Siis yhtä hyvä. Ei parempi. Paitsi joissakin asioissa. Ja päinvastoin.)
Esimerkkinä miehisestä tekniikan osaamisesta lähetin viestini kolmesti. Ihan tuosta vaan. Vahingossa.
VastaaPoistaJa poistaa en niitä ylimääräisiä osaa, vaikka insinöörin koulutus onkin. Eikä edes hävetä.
Tapanin hikka poistettu.
VastaaPoistaEn minäkään ryhdy kinaamaan noista kromosomeista, kun en niitä tarkemmin tunne.
Haluan vain korostaa sitä, että osa voimasta voidaan korvata tekniikalla, siis tarkoitan taidolla ja oikeilla otteilla ja liikkeillä. Ja toiseksi minua kiinnostaa se, merkitseekö suurempi koko aina lisävoimaa. Tällöinhän iso nainen olisi vahvempi kuin pieni mies.
Kummastakin sukupuolesta on tasan mihin vaan! Jos motivaatiota ja kapasiteettia piisaa mikä ei riipu sukupuolesta.
VastaaPoistaSanon n:nen kerran, että ihmiset ovat ensisijaisesti ihmisiä, vasta sitten jompaa kumpaa sukupuolta.
Sen verran olen biologiaa ollut ymmärtävinäni, että miehen ja naisen ruumiinrakenne on luonnostaan jossakin määrin erilainen.
Sen näkee jo pienen tytön ja pojan vartaloista. Pikkupojalla on enemmän habaa, vaikka puhuttaisiin kaksivuotiaista.
Jos verrataan normaalipainoista naista ja miestä, ensin mainitun kehon rasvaprosentti on suurempi. Se nyt vaan on niin!
Kaaret ja kummut kuuluvat kuvaan! :)
Ensin mainitulla.
"Keskimäärin ne henkilöt, jotka 19-vuotiaina ilmoittavat tulevaksi ammatikseen "Johtajan" tai "Pokeriammattilaisen", ovat kyllä sinisilmäisiä poikasia..."
VastaaPoistaMuutama "sinisilmäinen poikanen" (suomalainen), siinä 19 - 20 vuoden kieppeillä, on juuri hiljan voittanut muutaman pokeri turnauksen ja sijoittunut myös 3 parhaan joukkoon. Palkintopotit on olleet luokkaa 500.000 - 1.000.000 euroa. Melkoisia sinisilmäisiä poikasia. Miten on, kiukuttaako Myyttis jo? Millaita tyttöjen sortoa tuossa on? Missä partiarkatti luuraa?
Tietotekniikkainsinöörinä totean kuuluvani parhaseen A-ryhmmän, mutta sosiaalisista taidoista en tiedä, kun työni on lähinnä yksin puurtamista. Siinä ei paljoa sosiaalisia taitoja tarvita.
VastaaPoistaOlisin halunnut vielä käyttää puheenvuoron hammaslläkäreistä ja hiljan puheena olleesta aiheesta burkasta. Nimittäin minulle sattui kerran niin että mennessäni paikalliseen (suomalaiseen) terkkariin hammaslääkäripäivystykseen, siellä oli järkytyksekseni naispuolinen hammaselekuri, jolla oli burka päällä. Meinasin halvauksen saada ja hammassärky ikään kuin hetkeksi katosi.
Kävi ilmi, että nainen oli suomalainen ja naimisissa jonkin Abdullahin kanssa. Halusin sanoa vain, että se täällä esitetty väite, että nainen ei vapaaehtosesti laita burkaa päälle on vale. Vaikka tuo hammaslekuri oli väiteysti suomalainen, niin väkisin tuli tietynlainen jäänite kun se sen kaapunsa kanssa siinä meuhtoi...
En ottanut puudutusta...
-Anonyymi
"Tällöinhän iso nainen olisi vahvempi kuin pieni mies."
VastaaPoistaPekka ja Pätkä ei pärjäneet yhdessäkään Justiinalle!
-Anonyymi
"Toistan: kyse on monesti tekniikoista, ja esimerkiksi ahtaajalakon aikana opittiin, että ne raskaimmat työt tekikin kone eikä Tarzan! Kyllä nainenkin nappia painaa hennolla pikku sormellaan."
VastaaPoistaNo missä ne naispuoliset ahtaajat sitten on? Onko näkynyt?
-Anonyymi
Anonyymi ei nyt tajua.
VastaaPoistaSe, että burka ei jonkun mielestä ole naisen vapaa valinta, ei johdu tiedonpuutteesta. Kyllä minäkin olen kuullut naisen sanovan, että viihtyy burkassaan. Kyseessä on pitkä traditio, historiallinen alistuminen, jossa ollaan niin lähteensilmässä, ettei alistumista nähdä alistumisena, vaan vain traditiona.
Olen tuhannesti sanonut, että sitä voi olla onnellinen vaikka tikun nokassa istuessaan. Lopulta ei enää edes huomaa istuvansa tikun nokassa. Ymmärrätkö?
Ajatus Anonyymin ja burka-asuisen hammaslääkärin kohtaamisesta hymyilyttää minua kovasti näin aamutuimaan.
Näkeehän sen urheilustakin, että eroa on.
VastaaPoistaHuipputrimmatut (ja dobatut) naissprintterit jäävät miehistä satasella sekunnin, kahdella kaksi ja jopa se mainitsemani poikatyttö jää 800 metrillä 15 sekuntia poikapojista.
Näin siis nopeuslajeissa. Voimalajeissa ero on vieläkin selvempi.
Samoin joukkuelajeissa. 15-vuotiaat pojat luultavasti hakkaisivat Suomen naisten maajoukkuen futiksessa ja lätkässä - ja molemmissa Suomen naiset ovat aika huipulla, kai.
Nimenomaan se ei, Iines, ole kiinni vain koosta, vaan myös voimasta, kuten olen sanonutkin. Miehet ovat vahvempia luonnostaan. Keskimäärin.
Sitä paitsi - ja nyt tulee paha, pitäkää kukkahatuistanne kiinni - erilaisten älykkyysmittausten mukaan, näin olen lukenut, miehet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin naiset.
Tosin tämä on niin huima väite, etten ihan niele sitä itsekään. Jos tulos on tuo, niin ehkä menetelmissä on vikaa.
Esitin tuon kuulopuheen siksi, kun täällä moni antaa ikään kuin ymmärtää, että kaikki tytöt ovat kyvyiltään kymppejä ja kaikki pojat seiskoja.
(Olen kuullut tuosta älyjutusta yhden surkean rasistisen huulenkin, mutte niin hullu en ole että sen kertoisin.)
Tapani kiltti,
VastaaPoistakukkahattutäti on moraalinvartija, ja tässä blogissa näkyy kyllä selkeästi tuolla moraaliperusteella arvioituna lähinnä kukkahattusetiä. Tädit täällä ovat varsin vapaamielisiä kumpareineen ja avoimine moraaleineen.
En kiistä miehen fyysisesti suurempaa voimaa olevissa oloissa, tämän kulttuurisen ja kaiken historiallisen kehityksen ja sitä myötäilevän evoluution tuloksena. Sen sijaan jään edelleen uteliaana kuvittelemaan tuota mainitsemaani testiä pojan ja tytön sukupuoliroolien vaihtokokeesta. Ja mielellään muutamassa sukupolvessa, ketjuna.
Kiista miehen ja naisen älykkyydestä lienee ikuisuuskysymys, ja viittaan siinäkin miehisen vallan pitkään traditioon ja historiaa myötäilevään evoluutioon - evoluutiohan kulkee sivilisaation historian jalanjäljissä.
Yhä enemmän minua kiinnostaa pitkän linjan ihmiskoe, jossa poika ja tyttö, mies ja nainen vaihtavat roolia niin kuin vanhassa kansansadussa Ukko akan töissä. Tosin ihmiskokeessa roolien vaihto alkaisi kehdosta.
Kuten tuolla aiemmin esitin (3.5. 12:14) on sukupuolineutraalisuuden tavoittelu juuri se ongelma joka suomalaista varhaiskasvatusinstituutioita haurastuttaa. Kasvatustavoitteet ja periaatteet on alistettu politiikassa ja taloudessa luoduille olosuhteille ja resursseille.
VastaaPoistaLapsen oman aktiiviivisuuden tukeminen sukupuolensa merkityksen tuottamisessa on ainut tie tasa-arvoiseen ja sukupuolierot voimavarana näkevään minäkuvaan.
® Tuntema Ton
En usko, Tuntema Ton, että varhais- tai muunkaan ns. pedagogisen kasvatuksen tavoitteena on sukupuolineutraalisuus, vaan tasainen ihmisarvo sukupuoleen katsomatta. Tämä on eri asia kuin tendenssimäinen sukupuolineutraalinen kasvatus, joka tähtää voimakkaaseen lapsen eristämiseen vallitsevista oloista.
VastaaPoistaOlen kirjoittanut tästä sukupuolineutraalista kasvatusideologiasta otsikolla Tynnyrissä kasvanut.
Kukkahattu oli vain kukkaiskieleni vaatima kielikuva. Olisin laittanut sen tilalle puupäähatun, jos se olisi pälkähtänyt päähäni.
VastaaPoistaNykyäänhän yltiösuvaitsevaisuuden nimissä kyseenalaistetaan jopa koko älykkyys. Huvittavinta siinä on se, että kyseenalaistajat lukevat mielellään itsensä älykköjen kastiin - sen sijaan eivät älykkyyden korostajia.
"Etkö sinä vähä-älyinen tajua, että koko älykkyyden käsite on harhaa!"
Entäpä tunneäly... tai miksei se olisi älytunne? Kukapa ei haluaisi olla ylitsevuotavaisen älytunteikas ihminen?
Tapani,
VastaaPoistaostin tänään itselleni
uuden hatun, mutta ei se puupäähattu ollut, eikä kukkis, vaan se oli maastonvärinen kiinalaistyylinen (mao tse tung) lippalakki, pienellä lipalla, joka suojaa silmiä häikäisyltä valokuvatessa vastavaloon.
Olen alkanut tykätä yhä enemmän puhtaasta tunteikkuudesta ja saada kylmiä väreitä ihmistyypistä, joka on vain älykäs. Tunteiden kontrollointi on johtanut jollakin kierolla tapaa aggressiivisten tunteitten yliarvostukseen, mikä aiheuttaa minussa kylmiä väreitä.
En osaa sanoa, onko älykkyyden käsite harhaa, voi olla, sillä lehdessä luki tänään, että Marilyn Monroe olikin älykäs. Nyt vasta se hoksataan. Minusta on tärkeämpää olla lämmin ihminen.
Myöhäiset kiitokset Rikun vapputoivotuksista. Ja myöhäiset toivotukset kaikille tasapuolisesti, tai aikaiset, ensi vuotta ajatellen. Tulin taas pitkästä aikaa tarkistamaan mikä on meno, ja eikö vain anonyymit vieteriukot ponnahtele bokseistaan entiseen malliin. Mikäs siinä, jos emäntä ja kylänväki heitä jaksavat, niin kuin kiitettävästi näyttävät jaksavan.
VastaaPoistaItse olen vähän ihmetellyt tätä nykyistä huolta siitä, että poikien koulumenestys on heikompaa kuin tyttöjen. Ja halua vähätellä tyttöjen koulumenestystä sanomalla, että sen merkittävin ellei ainoa syy on "ahkeruus". Muistan omilta lukioajoiltani luokkamme parhaat, he olivat tyttöjä, ja heistä näki ja kuuli kilometrien päähän, että he olivat oikeasti älykkäitä ja oppivat helposti. Ei heidän tarvinnut ahertaa ja nyhertää. Tavallisista epäakateemisista maalaisperheistä, joten kodin ylenpalttista kulttuuripääomaakaan ei ollut pönkänä. Molemmat olivat myös matemaattisesti hyvin lahjakkaita ja kirjoittivat siitäkin ällän. Kaikki pojat (minä myös) yhtä lukuun ottamatta ottivat pitkän matikan, vaikka suurin osa olisi kuulunut lyhyen puolelle. Matikkaa sitten pänttäämällä päntättiin, että selvittiin jotenkuten. Mutta eihän me pojat ahkeruudella, ei, se oli se luontainen lahjakkuus joka piti tosin ympäristön paineella ja hohtimilla kaivaa esiin.
Meinaan vaan, että koulu oli esim. sotien jälkeen ja ennen peruskoulua huomattavasti "koulumaisempi" kuin nyt, jäykempi, hierarkkisempi, lukuainepainotteinen. Tunnit istuttiin perse penkissä ja turpa kiinni. Pojat lie kehittyivät silloinkin hitaammin kuin tytöt. Silti he selviytyivät koulusta, ja päätyivät tyttöjä useammin yliopistoihin ja pitivät liki sataprosenttisesti hallussaan vaikkapa lääketieteellisiä tai valtiotieteellisiä tiedekuntia.
Märehditäänpä tätä tykönämme kaikki yhdessä. Koulu on muuttunut huikeasti vapaammaksi ja joustavammaksi, siis "poikaystävällisemmäksi" verrattuna entisaikoihin, mutta vasta nyt tytöt pääsevät kukoistamaan opinnoissaan ja pojat tulevat perästä. Ehkä selitys piilee siis jossain muualla.
Muuten olen sitä mieltä, että syystä tai toisesta huonommat pänttääjät hyötyisivät suuresti entisaikojen kisälli-mestari-tyylisestä ammattiinharjaantumisesta. Oppisopimusharjoitteluahan onkin monilla aloilla, mutta saisi olla huomattavasti useammilla. Epäsopivat karsittaisiin sitten matkan varrella pois.
Annan Anterolle tuosta kirjoitelmastaan seiska miikan. Se on jotenkin lipevä ja silleen...
VastaaPoistaSeiskan jätkä minä koulussakin olin, eli linja pitää. Täytyy sanoa vaimolle tuosta lipevyydestä, se kun joskus valittaa että olen liian tyly jopa mieheksi.
VastaaPoistaJospa se lipevyytesi näkyy vain täällä nettimaailmassa, kun koitat naisia(?) miellyttää?
VastaaPoistaKotona olet sitten se tylyttäjä, joka alistaa naisia?
Anonyymilla on mittarit vinossa. Ei enempi tai vähempi samanmielisyys minun kanssani merkitse lipevyyttä. Ettet vaan pitäisi omaa suhtautumistasi normina ja keskiönä, josta käsin maailmaa mittaat?
VastaaPoistaAnteron kirjoitus oli harvinaisen raikas ja toi uutta näin keskustelun lopuksi.
Siitä ihailuni Anteron näkemystä kohtaan, että hän varttuneempana miehenäkin näkee sen, että koulu on muuttunut poikaystävälliseksi, ts. opetus etenee paljolti nimenomaan poikien ehdoilla ja tahtiin. Ja vielä aiemmin sanomani: ne velmut pojat ovat naisopettajien suosikkeja, mutta eihän suosikkiasema numeroissa näy. Numeroarvioinnille on tarkkaan, jopa valtakunnallisesti määritellyt tavoitetasot, jotka oppilaan on saavutettava, jos tahtoo tietyn numeron. Itsekin suosin velmuja poikia tykkäämällä heistä, mutta ei se numeroissa näkynyt. Eniten tykkäämäni saattoi saada äidinkielessä hylätyn tai ykkösen (asteikko 1 - 5) ja älykäs mutta minulle huomaamattomampi tyttö vitosen, koska täytti moitteetta kaikki arviointikriteerit.
Muuten, tuota työssäoppimista eli ns. kisälliperiaatetta on kovasti lisätty toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Tämä on kaikin puolin hyvä asia.
"Anteron kirjoitus oli harvinaisen raikas ja toi uutta näin keskustelun lopuksi. "
VastaaPoistaLipevyys puri juuri niin kuin oli tarkoitettukin.
"Siitä ihailuni Anteron näkemystä kohtaan, että hän varttuneempana miehenäkin näkee sen, että koulu on muuttunut poikaystävälliseksi, ts. opetus etenee paljolti nimenomaan poikien ehdoilla ja tahtiin."
Jepulis, kyllä lipevyys on poikaa. Toisaalta ei se tee selvästä valheesta totta, vaikka kuinka lipoo. Kuten eri koulutus suunnista, kuten mm. yliopisto, nähdään on se kuin nuijalla lyötynä tyttöjä täynnä. Nyt sitten maalarit jne. on myös tyttöjä (tosin kovinkaan moni tyttö ei ikipäivänä tee sitä raadollista maalarin työtä, jossa vedetään perusvalkoisella kattoa ja seiniä).
Valkoinen keppi sille, joka ei näe tuossa selvää kuviota tyttöjen suosimisessa läpi koko koulutusketjun.
"Eniten tykkäämäni saattoi saada äidinkielessä hylätyn tai ykkösen"
Sinun tykkäämisesi näyttäytyy pojille kovin kurjana ilmiönä. Ehkä ei pitäisi sitten tykätä niin kovasti, jos se korreloi negatiivisesti poikien numeroihin?
"Valkoinen keppi sille, joka ei näe tuossa selvää kuviota tyttöjen suosimisessa läpi koko koulutusketjun."
VastaaPoistaAnonyymi, ethän suinkaan ole tosissasi?
Sille ei mahda mitään, että joistakuista pitää enemmän kuin toisista. Opettajatkin ovat ihmisiä, mutta (yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta) arvosanan he antavat kunkin oppilaan ansion mukaan.
Paitsi se kenkkumainen ... paras olla kertomatta. Menneet ovat menneitä. Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa.
Jokainen suosintatapaus on tietysti aina "yksittäistapaus". Kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, että näitä "yksittäistapauksia" sattuu kymmenttäin, ellei sadoittain.
VastaaPoistaMielestäni voidaan esittää perustellusti kysymys, voimmeko sallia "yksittäistapauksinakaan" jonkin ansiotonta suosimista tai jatko-opiskeluihin vaikuttavaa ansiotonta arvosanojen korottelua? Onko se oikein? "Yksittäistapauksinakaan"? Miksi olisi?
Mitä ihmettä Anonyymi nyt höpöttää suosintatapauksista? Eikö sinuun uppoa minkäänlainen tieto?
VastaaPoistaOpettajat eivät korottele eivätkä laske arvosanoja ansiottomasti, sillä juuri siksi arvostelu on Suomen kouluissa julkista ja selvitetty oppilaalle etukäteen: oppilas tietää, mitä hänen pitää osata kullakin arvosanan tasolla. Arvosteluperusteiden selvittäminen on oppilaan oikeusturvakysymys.
Oppilaitoksessamme on joka kurssin aluksi esitettävä oppilaalle mustaa valkoisella, mitä ja miten hänen tulee osata saadakseen kiitettävän, hyvän tai tyydyttävän. Portaat ja osaamiset esitetään konkreettisin asioin, ei abstrahoiden. Näin menetellen opettajan mahdollisuus peukaloida opiskelijan numeroa on minimaalinen, ellei peräti mahdoton, eikä ammattitaitoinen ja pätevä opettaja sorru näin helppoon ammattivirheeseen.
Käsittämätöntä ja jopa harhaista horinaa Anonyymilta.
"juuri siksi arvostelu on Suomen kouluissa julkista ja selvitetty oppilaalle etukäteen: oppilas tietää, mitä hänen pitää osata kullakin arvosanan tasolla. Arvosteluperusteiden selvittäminen on oppilaan oikeusturvakysymys."
VastaaPoistaArvostelun suorittaa ihminen, johon vaikuttaa arvosteltavan persoona ja pärstäkerroin. Se arvioija ei ole tunteeton "kone", jolle ei satu huonoa päivää, PMS:ää, kiirettä parturikampaajalle jne. hätäilyä joka vaikuttaa arvioon. Näinhän ei saisi käydä, mutta käy.
Jotta arviointi olisi aidosti tasa-arvoista, pitäisi opettajan arvioida kokeet jne. nimettöminä ja vielä niin, että opettaja ei saisi vihiä käsialasta tai muusta, kenestä on kysysmys. Väitteet että kaikki pärstäkerroin jne. seikat ei muka vaikuta opettajaan on horinaa. Tämän tietää jokainen joka on ollut arvioitavana. Onpa tehty jopa testejä niin, että hymypoika X on palauttanut rasavilli Y:n kokeen.Hyvä numero tuli. Rasavilli Y:n palauttama hymypoika X:n paperi sai vitosen (asteikko 4-10).
Huomaa, että sinulla ei ole hajuakaan esimerkiksi tenttien ja kokeiden rakenteesta.
VastaaPoistaKoevastaukset ovat tarkoin pisteytettyjä. Esimerkiksi jostakin vastauksesta voi saada 3 pistettä, jos mainitsee oikein A:n, B:n ja C:n. Jos mainitsee kaksi oikeaa vaihtoehtoa kolmesta, saa 2 pistettä ja jos mainitsee yhden oikean, saa yhden pisteen. Nämä pisteiden määräytymiset selvitetään oppilaalle tentin palautuksen yhteydessä, koska hänen oikeusturvaansa kuuluu saada tarkistaa pisteittensä perusteet.
Näin selkeästi arvostelu menee. Tenttien lisäksi oppilas tietää, että tuntiaktiivisuus voi nostaa tai laskea hänen kurssiarvosanaansa kokeittensa keskiarvosta korkeintaan yhdellä portaalla. Tuntiaktiivisuuteen kuuluu opiskeluun osallistuminen kaikkien oppimista edistävällä tavalla, ja siihen lasketaan myös läsnäolo tunneilla. Perusteettomat poissaolot ja myöhästymiset ja muiden häirinnät laskevat tuntiaktiivisuusarvosanaa. Oppilas tietää kaiken tämän, sillä se selvitetään uudelleen ja uudelleen jokaisen kurssin alussa.
Näin aukotonta arviointi kouluissa nykyään useimmiten on. Siinä ei ole sijaa opettajien mielivallalle, koska oppilaan oikeusturvaan kuuluu saada tietää ja tarkistaa kaikki saamansa pisteet ja arvioinnit.
Aina on kuitenkin työhönsä sopimattomia opettajia, aivan kuin on työhönsä sopimattomia insinöörejä, kansanedustajia, asiakaspalvelijoita jne. He ovat kuitenkin vähemmistönä, ja yhä tiukemman tarkkailun alla asiakkaiden eli oppilaiden oikeusturvan ansiosta.
Pakko olla edellisen anonyymin kanssa nyt samaa mieltä sen verran, että meillä ainakin peruskoulussa, ja varsinkin yläasteella, oli opettajilla suosikkeja ja inhokkeja. En tiedä miten nykyisin on, mutta silloin ei ainakaan todistuksen numero ollut suoraan verrannollinen tentin numeroon. Silloin elettiin siis 90-lukua.
VastaaPoistaOpettajan asenne tiettyihin oppilaisiin vei heiltä myös motivaation lukea tiettyä ainetta, josta seurasi luonnollisesti huonompia tenttinumeroita ja alhaista tuntiaktiivisuutta jne. Ja sitten taas joku toinen saattoi olla saman opettajan suosiossa, josta seurasi arvosanojen pyöristämistä yläkanttiin.
En toki väitä, että kaikki opettajat toimisivat niin ja suurin osa varmasti arvostelikin reilusti, mutta ei oikein voi väittää olevan harhaista sanoa, että pärstäkerroin (tai persoona) vaikuttaisi arvosanaan.
Peruskoulun jälkeen esim. amk:ssa tai yliopistossa systeemi muuttuikin niin, että arvosanat perustuivat pelkästään opiskelijan omiin suorituksiin. Jotenkin uskallan epäillä, että peruskoulussa se ei aivan ole vieläkään niin.
Ysiluokan kuviksen opettaja muuten vei minulta täysin minkäänlaisen halun piirtää tai taiteilla omituisilla arvosteluperusteillaan, jotka perustuivat lähinnä siihen miten oppilas osasi "myydä" opettajalle omat työnsä. Olin hyvä piirtämään, mutta kauhean ujo enkä osannut pitää myyntipuheita, joten opettaja laski numeroani.
Mutta taideaineiden arvostelu onkin sitten jo ihan asia erikseen.
Kiitos Tiina tuesta!
VastaaPoistaOlet selvästi asiantunteva henkilö tässä asiassa.
"Huomaa, että sinulla ei ole hajuakaan esimerkiksi tenttien ja kokeiden rakenteesta."
VastaaPoistaRohkenen olla eri mieltä. Rohkenen myös sanoa, että annat nyt jostain syystä väärää todistusta oppilaan arvioinnista, sillä se ei mene pelkästään kokeen mukaan. Kenties sinulla on syysi kertoa näin kuin väität, mutta kokemuspohjaista faktatietoa et voi sivuuttaa.
"Koevastaukset ovat tarkoin pisteytettyjä."
Vai niin. Tämä ei estänyt allekirjoittaneeseen leipääntynyttä matematiikan opettajaa lähettämästä matematiikan YO-koettani hylättynä (iinä). Se tuli muutamaa pistettä vaille Ceenä takaisin ylioppilaslautakunnalta. Että onpa tarkoin pisteytettyjä. Ihan silkkaa v*ttuilua ja mielivaltaa tuo oli matikanopettajalta. Mutta saipa pilattua YO-kevään varsin pitkälle. Muka ammattilainen. Sillä oli nuukana miehenä ne samat 30 vuotta vanhat vihreät "kortsuverkkarit" aina urheilupäivänä päällä. Sekaisin se oli.
Tiedän, että vastaukseni oli selkeä. Siinä luki näin:
VastaaPoistaTenttien lisäksi oppilas tietää, että tuntiaktiivisuus voi nostaa tai laskea hänen kurssiarvosanaansa kokeittensa keskiarvosta korkeintaan yhdellä portaalla.
Tämä tarkoittaa, että koearvosana ei tietenkään yksistään vaikuta koko kurssin kurssiarvosanaan, vaan koko kurssin arvosanaksi muotoutuu kokeiden keskiarvo + muun näytön osuus eli tuntiaktiivisuuden osuus , joka nostaa tai laskee kokonaisarvosanaa yhdellä portaalla - yleisimmän käytännön mukaan.
Jos kurssin kokeiden keskiarvo on siis 3, mutta oppilaalla on selvittämättömiä poissaoloja tai heikkoa osallistumista yhteiseen keskusteluun, saa hän kurssiarvosanaksi mitä todennäköisimmin 2:n.
Jos sen sijaan oppilaan osallistuminen tuntikeskusteluihin on ollut hyvää ja ja oppilas on ollut tunneilla läsnä, saa hän kurssiarvosanaksi todennäköisesti kolmosen. Hän voi saada myös nelosen, mikäli tuntiaktiivisuus on ollut kiitettävän innokasta ja uutta tuovaa.
Tässä esimerkissä näit, miten arvosana yleisimmin määräytyy. Korostan sinulle ja myös Tiinalle, että en puhu ala-asteiden enkä yleensä peruskoulun arvioinnista, vaan lähinnä toisen asteen (lukio ja ammattiopinnot ja amk). Arvelin, että puhuminen kursseista kertoisi tämän.
"+ muun näytön osuus"
VastaaPoista+muu näyttö voi olla esim. pärstäkerrointa.
"Arvelin, että puhuminen kursseista kertoisi tämän."
Lukio on nykyisin kurssimuotoinen. Minun aikana ei ollut tosin vielä, mutta joka tapauksessa minä puhuin lukiosta esimerkissäni.
"tuntiaktiivisuuden osuus , joka nostaa tai laskee kokonaisarvosanaa yhdellä portaalla - yleisimmän käytännön mukaan."
AMK:ssä meillä oli opetusta mm. lauantaisin. Ryhmämme oli vääntäytynyt koululle klo 8 lauantai aamuna (osa oli matkustanut aika kaukaakin), mutta vaan missä ope? Ei missään, kotona nukkui. Kun eräs oppilaista soitti tuolle "opelle", että missä hän on? Että tunnit olisi pitänyt jo alkaa, niin tuo opettajanplanttu totesi, että ei tänään mitään tunteja ole ja jatkoi uniaan. Totta mooses oli tunteja, mutta laiskuri ei halunnut lähteä töihin.
Minun silmissäni (ja varmaan muidenkin) tuon open tuntiaktiivisuus laski rajusti ja arvosana monella pykälällä. Häneltä olisi pitänyt minusta pidättää palkka ja antaa vielä joku mojova rangaistus. Mokomakin.
Onneksi saimme hälytettyä toisen opettjan paikkamaan, hänellä oli kylläkin lastenhoitoa kotona, mutta hän sai sen järjestettyä joustavasti, vaikka ei olisi tarvinnut. Hänen tuntinsa meille olisivat oikeasti olleet vasta iltapäivällä. Loistosuoritus. Tuon opettajan pisteet nousivat reippaasti ja hänelle voisin suositella palkankorotusta joustavasta tavasta toimia.
Kaikissa ammattiryhmissä on tuollaisia huolimattomia ihmisiä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opettajissa on sekalaista sakkia yhä edelleen, ja mainittakoon , että mm. tavallinen ompelija tai puutarhuri voi olla opettajana, tai jopa viransaaneena lehtorina.
VastaaPoistaSiinä talossa, jossa olin amk-opettajana muutaman vuoden, on nykyään opettajina paljon entisiä oppilaita, siis opistotason koulutuksen suorittaneita henkilöitä, joilta puuttuu ns. pitkän linjan akateemiset opinnot.
Käytännölliset opettajat eivät välttämättä osaa pedagogiikan nyansseja, joskin voivat olla sinänsä osaavia opettamaan fyysisluonteisia taitoja.
se on se arvostelujarjestelma kun o pieleen menossa. jokaiselle sita mita haluaa opiskella ja niin paljon.
VastaaPoistaei kiltteys ole hyva arvostelujarjestelma kapitalismissa. tarvitaan omia
.
aivoja
Ninni, olet oikeassa. Kiltteys ei ole hyvä arvosteluperuste.
VastaaPoistaSiksipä oppilaita kannustetaankin kouluissa puhumaan rohkeasti asioista ja ilmaisemaan itseään vapaasti ja avoimesti. Tätä tavoitetta tuetaan myös numeroarvostelussa. Aktiivisuus tunneilla nostaa numeroita, hiljaisuus ja kiltteys sitten taas voi laskea, jos oppilas jää äänekkäiden varjoon.
Kympin tytöt eivät ole hiljaisia hissukoita, vaan suunsa auki saavia älykkäitä ihmisiä.
"Ja pojat eivät ole luontaisesti fysiikaltaan tyttöjä vahvempia, vaan tämäkin on asia, johon poikia aletaan treenata kehdosta lähtien samalla kun tyttöjä ohjataan hienovaraisesti olemaan aloillaan ja ottamaan jotain kivaa käteensä, kuten vaikka jonkin kivan talouskalulelun. Pojille annetaan liikkumaan innostava pörräävä ralliauto tai potkupallo, joten siinähän se haba alkaa kasvaa ja fysiikka vahvistua."
VastaaPoistaTämä pitää nähdäkseni paikkansa jos puhutaan lapsista. Alle murrosikäisten lasten kohdalla voima- ja nopeuseroissa on kyse eniten liikunnallisen aktiivisuuden määrästä. Esimerkiksi poika- ja miesvaltaisissa urheilulajeissa pienet tytöt pelaavat välillä poikien joukkueissa tai kilpailevat poikien sarjassa, jos tyttöjen vastaavaa ei ole tarjolla. Eivätkä he mitenkään automaattisesti ole fyysisesti alakynnessä vaan voivat ihan tasaveroisesti kilpailla jos kokemus- ja taitotaso on sama.
Muutos kuvioon tulee siinä vaiheessa, kun pojat tulevat murrosikään. Hormonitoiminta alkaa tarjota heille suotuisammat lähtökohdat lihasten kehittämiseen. Tästä eteenpäin tilanne on se, että liikkumaton mies on vahvempi ja nopeampi kuin liikkumaton nainen, ja toisaalta urheilevan naisen pitää tehdä urheilevaa miestä enemmän työtä saadakseen saman kehityksen aikaan.
Olen tosin taipuvainen uskomaan, että biologiset erot voimassa ja nopeudessa ovat pienemmät kuin miesten ja naisten väliset keskimääräiset erot tällä hetkellä. Tähän vaikuttaa taasen se, miten työt ja vapaa-ajan harrastukset ovat sukupuolittain jakautuneet. Mutta en siis näe etteikö (aikuisilla) miehillä olisi naisiin verrattuna biologista etua voiman ja nopeuden suhteen.
-Hanna
Hanna,
VastaaPoistaajattelin nimenomaan lapsia puhuessani, en niinkään murrrosikäisiä. Silti, täytyy myöntää, elättelen mielessäni ajatusta siitä, että eri sukupuolten fyysisen voimat ovat paljolti harjaannuksen ja sitä myötä jopa evoluution tulosta. Tätä koetin sanoa. Testosteronin erityyminenkin voi nimittäin johtu miehen roolin vetämisestä.
Esimerkkisi harjoittamattomasta miehestä ja harjoitelleesta naisesta on hyvä, ja minua kiinnostaakin se, mikä osuus miehen voimassa on kehityksen, siis evoluution, tulosta. Ja kaikkein kiintoisin ajatus on se, että jos naisen ja miehen osat (sukupuolta vaihtamatta) vaihdettaisiin vuosisadoiksi, tapahtuisiko sama voiman lisäys naisessa.
Entäpä koko?
VastaaPoistaJos keskimääräinen mies ja nainen löhöilevät sohvalla sipsipussi kädessä koko ikänsä, mies on edelleen keskimäärin 180-senttinen ja nainen 165-senttinen.
Kuinka äkkin roolinvaihto vaikuttaisi pituuskasvuun?
Nykytietämyksen mukaan siihen vaikuttavat geenit ja ravinto. Kasvatuslaitoksiakin on kokeiltu, mutta ei tehonnut...
Vieläkin kysyn sitä, että olisivatko testosteronit ja poikien kasvupyräykset kuitenkin pitkällisen osittain ulkoisen evoluution tulosta, eivät puhtaasti fyysis-biologista tapahtumista.
VastaaPoistaMutta siis, tottakai nykykehityksen valossa iso mies voittaa pienemmän naisen mutapainissa, vaikka nainen olisi treenaillut ja mies ei niinkään.
Evoluutiohan tarkoittaa, että kulloisiinkin olosuhteisiin sopeutuvimmat muodot säilyvät.
VastaaPoistaVoimme siis päätellä ihmispopulaation (monen muun lajin tavoin) eläneen sellaisissa olosuhteissa sellaisella tavalla, joka on suosinut ukon kasvaa akkaa kookkammaksi ja vahvemmaksi.
Evoluution tuloksena akka on sen muotoinen kuin on. (Aika mukavan.)
Lainaan mikistä: Jåå,
VastaaPoistasiis minulla ei ole mitään sitä mielikuvaa vastaan, että miehellä on iso ja leveä karvainen rinta, jolle nainen saa päänsä huoaten laskea.
Kunhan se mies vain on kiltti ja pitää naista Ihmisenä.