Arvoisa toimitus, mielipide Lukijan ääni -palstalle
Muuan Eeva-Maria Ljungvall kirjoitti lehdessänne, että päiväkodit koulutettuine hoitajineen takaavat parhaan mahdollisen hoidon alle kolmivuotiaille. Ja että Suomessa vallitsee edelleen normi, jonka mukaan äidit jäävät kotiin oleilemaan kotihoidontuen varaan peräti kolmeksi vuodeksi.
Me allekirjoittaneet olemme Eeva-Maria Ljungvallin kanssa samaa mieltä. Kolmivuotinen kotihoidon tukijärjestelmä ei sovi nykyaikaan, koska se vaikeuttaa naisten työmarkkinoille pääsyä ja pienentää tulevia eläkkeitä sekä haittaa pahasti tasa-arvoa. Lisäksi useassa perheessä tarvittaisiin kahden palkka lainojen maksuun ja elämiseen. On siis parempi, että turvataan mieluummin naisten mahdollisuus ansiotyöhön heti kun napanuora on katkaistu ja laadukkaat päiväkotipaikat lapsille.
Muutenkin olemme sitä mieltä, että koko kotihoidon tukijärjestelmä on romuttamista vaille valmis. Edes supistaminen kahteen vuoteen ei ole meidän vanhempien etu, vaan niin kuin sanoimme, vieraannuttaa meidät naiset työelämästä ja edistää vanhakantaista kotikulttuuria. Siteerataksemme leikillisesti uusia tuulia ja suomalaista naiskirjallisuutta näin Minna Canthin päivän tienoilla: Pimppimme ovat omamme ja meillä on oikeus tuulettaa niitä raikkaassa työelämässä!
Jaana Röksä, Human Resources Manager
Virva Impivaara, Payroll Clerk
Estelle Peräpoussu, urakonsultti
(Maalaus Lucas Cranach the Elder)
Vittu, kyllä toimii . . .
VastaaPoistatoteavat Karja Ketun ja Krista Petäjäniemen kirjassa "Pimppini on valloillaan":
Riikka Ala-Harja, Tuuve Aro, Anja Erämaja, Laura Gustafsson, Pirjo Hassinen, Maria Hyökyvaara, Katja Kettu, Rosa Liksom, Laura Lindstedt, Mira Nurkka, Mia Tervo, Taina Latvala, Rakel Liekki, Leena Parkkinen, Krista Petäjäjärvi, Riikka Pulkkinen, Anu Silfverberg, Helena Sinervo, Johanna Sinisalo, Anja Snellman, Annastiina Storm, Miina Supinen, Essi Tammimaa, Lotta Tuohino, Sinikka Vuola, Katariina Vuorinen.
En ole vielä lukenut kyseistä Katja Ketun ja Krista Petäjäniemen kokoamaa antologiaa, mutta uteliaana odotan ja mietin, pitäisikö tilata itselle ja esitellä Einesbaarissa. Toisaalta kun viimeksi esittelin juuri Huorasadun, alan itsekin miettiä kirjavalintojani. Noissa kirjoittajissa on kuitenkin sen verran päteviä kynänkäyttäjiä, että kyllä kiinnostaa.
VastaaPoistaKorjaan: Esittelinkin viimeksi Dostojevskin teoksen, joten ehkä otan tämän.
Kun nyt keskustelun asiasta avasit, sopivasti sellaisena päivänä, kun eduskunta käsittelee sukupuolineutraalia avioliittolakia, niin kysynpähän vaan: mihinkäs sitä leopardi täplistään pääsisi?
PoistaEn suostu sukupuolineutraaliksi. Eläköön se pieni tai isompi ero!!
AnnaY,
Poistaeikös sukupuolineutraali avioliittolaki tarkoittaisi sitä, että sukupuolella ei ole merkitystä avioliittoa solmittaessa?
Millä tavalla se vähentäisi iloa siitä, että nainen on nainen ja mies on mies?
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaPuhuttiin "vitun väestä", naisista joilla on valta ja voima, kertoo Katja Kettu.
VastaaPoistaEnnen vanhaan maatalon emännät nousivat navetan oven päälle seisomaan jalat harallaan, kun karjaa ajettiin kevätlaitumelle. Lehmät kulkivat emännän vitun alitse, ja uskomuksen mukaan karja oli turvassa pedoilta koko kesän. Vitullisella naisella oli myös valta pilata miehisiä esineitä, kuten metsästysvälineitä tai teräaseita: jos vitullinen nainen astui kirveen yli, se tylsyi oitis. Hameenhelmaa nostamalla ja vittunsa näyttämällä emäntä pystyi solvaamaan pahemmin kuin millään muulla tavalla: teko näytti miehille sen, mikä heiltä puuttuu, ja naisille (vitullisille ja pillullisille) se osoitti, että minun vittuni on voimakkaampi kuin sinun.
"Väekkyydestään" huolimatta nainen ei kuitenkaan ollut mitenkään ylivertainen tai edes tasavertainen mieheen verrattuna. Miksei voima siis tuonutkaan valtaa? Syynä siihen voidaan pitää esimerkiksi sitä, että nainen nähtiin osana luontoa - jollakin tavoin eläimellisenä olentona. Naista ohjaavat vietit täytyi siis alistaa rationalisuutta edustavan miehen alaisuuteen. Nainen oli sekä kulttuuria että luontoa - voimakas ja heikko, hyvä ja paha.
Tiesitkös, Leila, sitä, kuka tuon mainitsemasi naisen sukupuolielimen on tehnyt? No minäpä kerron!
PoistaSen on tehnyt Virnus-Kurnukseksi kutsuttu olio sekä hyvistä että pahoista "aineksista":
Ei oo vi--u hyvistä tehty,
ei aivan pahoistakaa:
tehty tetren mättäästä,
pyyn lihoista pyöritelty,
sysistä, päreen päistä
pärerauvan raiskijoista.
Kyseinen elin oli tosiaan täynnä väkeä eli voimaa, niin kuin moni muukin asia suomalaisessa kansanuskomustiedossa. Oli tulen väkeä, kalman väkeä, maan väkeä, veden väkeä, ei siis yksin vitun väkeä.
Usko naisen haarovälin väkeen oli luja, ja tätä lehmien päästämistä kevätlaitumelle naisen haarovälin alta kutsuttiin "harakoimiseksi". Riittiä tehostettiin naitsen loitsulla samalla kun lehmä hipaisi naisen sukuelintä: "Ei ton suurempaa karhua pilä sin' päälles tuleman". Näin oli karja suojattu erikoisesti karhuilta.
Kaikkein tehokkain tuo kahareisin loitsiminen oli, jos nainen piti oven päällä seisoessaan käsissään samalla kuolleen miehen housuja ja leipälapiota. Leipälapiossa oli tulen väkeä, housuissa kalman väkeä. Että oli siinä näkyä kerrakseen ja väkeä.
Minä erittäin mielelläni yhdyn alustajaan. Ja lupaan, jos näen Palavan Pimpin (näkihän Dalikin Palavia Kirahveja), sammuttaa sen. Omin kykyineni. (Vaikka... täytyy myöntää, viime aikoina minulle on sanottu että "sammuihan se. mutta oli väärin sammutettu".) No jaa, vai niin. Minun mielestä kytevät tulipesäkkeet ovat pahimpia. Sama käsittääkseni koskee myös Pimppejä?
VastaaPoistaIhan hirvittääkin ajatus, että että nykynainen joutuisi pompsahtamaan tuohon Ketun Katjan lanseeraamaan "vitun väen" rooliin. Hurjinkin telaketjufeministi joutuisi välittömästi kahdeksi vuodeksi eheyttämistoimiin isännän ja seitsemän rengin emännättömään taloon navetta- ja kyökkipiiaksi.
VastaaPoistaKotihoidon tuki on oikeinkin hyvä järjestelmä mutta saajana on väärä kohderyhmä. Lapset ei tuota saamaansa rahaa pysty käyttämään ja äitienkin kanssa on vähän niin ja näin. Työllisyyden kannalta olisi viisaanpaa maksaa tuo kannustusraha peräkamarinpojille jotka voisivat näin tuetusti antaa tuota "hoitoa" yli 55-vuotiaille kotonaan asuville sinkkunaisille.
VastaaPoistaKannustavuutta voisi lisätä vielä kohdennetulla kuntalisällä jos "hoidettava" olisi kovin läheisriippuvainen tai muutoin työläs. Pitkien matkojen maaseudulla tulisi toki kysymykseen myön kilometrikorvaus ja tarvittavat intiimituotteet. Ehdottomasti olisi turvattava myös "kamarityöläisten" työsuojelu ja TyKy-toiminta.
Kotihoidon tuki menee taatusti lapsen ja perheen elämiseen, johon se on tarkoitettukin. Lapsilisä samaten, ja näin on hyvä. Eivät nuo ole ylimääräisiä rahoja, joilla voi ostaa jotain erityistä lapselle.
PoistaKotihoidon tuen tavoite on mahdollistaa vanhemman työstä pois jäänti, ja se on siis tavallaan palkkaa hoitajalle. Hoitaja luonnollisesti ei osta sillä hajuvettä tai stringejä, vaan todennäköisesti vaippoja, velliä ja muuta ruokaa.
Vittulan Väki on muuten erittäin kummallista porukkaa. En usko että kukaan teistä (paitsi Leila Reva) on heihin tutustunut. Erittäin kummallista porukkaa? He saavat - olen sen edellisessä tohtoriväitöskirjassani todistanut - elantonsa kuljettamalla n.s. "välittäjäaineita" ihmisiltä toisille. Talvisin reellä, kesäisin polkupyörällä. Nämä ihmiset eivät ole sen vaarallisempi kuin "tui-tui" kärpäset - niitähän ei missään edes näe. Mutta Vittulan Väkeen pitää silti suhtautua vakavasti. Kerrankin, kun olin säästänyt palkastani rahaa ja minulla oli varaa vuokrata mökki Punkaharjulta - tosin vain yhdeksi yöksi - niin kun kellautin pääni (raskaan päivätyöni päätteeksi) kelohonkaiselle penkille... niin, tota noin, äkkiä Vittulan Väen porukka kellauttivat koko penkin (ja samalla tietysti minut) kumoon. Näin vain - kun ne juoksivat kovaa vauhtia pakoon ylämäkeen - ja että heillä oli punavihreät verryttelyasut päällä. Selässä luki Ypäjän Yllätys. (Piru vieköön!)
VastaaPoistaYlempänä kommentissani Leila Revalle puhuin harakoimisesta, jonka Leila Reva näki lähinnä osoituksena naisen sukuelimen väestä ja voimasta.
VastaaPoistaSitäkin siis, mutta harakoimisella osoitettiin myös karjan arvoa ja arvostusta - naisen sukuelin oli symbolinen, arvokkaan asian merkitsijä.
Naiset saattoivat myös lypsäessään paljastaa alaruumiinsa. Se suojeli kateellisten katseilta: ohi kulkevan katse harhautui lehmästä ja maidosta naisen jalkoväliin, jolloin sekä lehmä että maito-onni säästyivät pahalta silmältä. Nainen saattoi vielä tehostaa tätä alapään paljastusoperaatiota sanomalla:" Kaho tuonne Tuonelaan, pimmeeseen Pohjolaan."
Kotihoitotukikeskusteluissa on jäänyt huomioimatta suurelta osin sen yhteiskunnallinen tasa-arvo kysymys ja että se on sekä seuraus että edellytys. Tulevaisuudessa lapsenhoito kulminoituu kysymykseen: Kuka hoitoa antaa? Yhteiskunnan palvelujen karsiminen ja niiden korvaaminen yksityisillä palveluilla on edessä kaikissa vaihtoehdoissa. Murrosaikana palvelua ei voida tarjota jos ei ole kysyntää ja kysyntää ei tule jos jonkinasteisia pakkotoimia ja väkinäistä ohjailua tapahdu.
VastaaPoistaSama tasapainotaiteilu on käynnissä osittain opetuksen ja sairaanhoidon osalla. maksukykyisemmälle kansanosalle luodaan houkuttelevia mahdollisuuksia, osittain rajaamalla ja supistamalla palveluja. Kuntauudistus palvelee omalta osaltaan tätä haluttua kehitystä.
Kotihoitukikeskustelussa ja yleensä päivähoitokeskustelussa on tähän asti, ennen Liisa Keltikangas-Järvistä, unohdettu tasan yksi asia, ja se on: lapsi.
PoistaTähänastinen päivähoito on tehty aikuisten tarpeisiin, ei lapsen. Lapsi on toisarvoinen ja välttämätön paha, jonka tarpeet on vasta nyt alettu hieman nähdä kaiken materialismin keskellä.
No hupsista keikkaa. Kommenttini asiasta sijoittuu aivan liian ylös, mutta eisevväliä. Asia kuitenkin merkittävä!
PoistaNoo, täs kohtaa kommenttini kopsahti sanaan sukupuolineutraali. Kyllä minä ajattelen niin, että sana itsessään on merkityksetön hirviö, joka ei tarkoita mitään. Jokaisella on sukupuoli!
PoistaTämä sinne poistamani kommin paikalle!
Tärkeämpää on mielestäni ajatus siitä, että yhteiskunnan pitäisi hoitaa lapset vanhempien urakehityksen takia? Kyllä vain mun mielestäni vanhempien tulisi hoitaa lapsensa, sillä lapsi itsessään on arvo ja lapsuus myös. Vaikka kasvatammekin tulevia verojen ja eläkkeiden maksajia, ei lapsi voi olla tuote.
Samalla tavoinhan voitaisiin ajatella että vanhus on tuote. Jos ihminen tuotteistetaan, saattaa käydä niin, että se vanha "Aatu" nousee taas kunniaan "jalostusideoineen"!
Viis kopsahduksista, AnnaY,
Poistasillä sana onkin kauhea. Höpömäisellä tavalla muodostettu,yhdistämällä vierassana "neutraali" suomalaissanaan "sukupuoli" --> ei hyvä liitto!
Minusta Liisa Keltikangas-Järvisen kirjat sopisivat pakollisiksi tenttikirjoiksi jokaiselle synnyttäjälle. Niisä puhutaan lapsen kehitysvaiheista hyvin selkeällä tavalla ja helppotajuisella kielellä - en tarkoita selkokieltä, vaan helppoymmärteiseksi laadittua tieteen kieltä. Kirjoissa puhutaan siitä, mitä lapsi tarvitsee kullakin kehityskaudellaan.
Kirjojen mukaan alle kolmivuotiasta lasta ei pitäisi panna päiväkotiin. Samoin näytti lukevan tänäisessä iltapäivälehdessä, huomasin iltapäivällä. Keltikangas-Järviseltä on ilmestynyt uusi kirjakin, Pienen lapsen sosiaalisuus. Uskon, että kirjassa syventyy alan asiantuntijoitten tutkimustulos: alle kolmivuotias ei pysty muodostamaan sosiaalisia suhteita kuin yhteen tai kahteen lähipiirinsä henkilöön. Aivan alussa vain yhteen. Kaikki muu aiheuttaa hänessä levottomuutta ja pelkoa. Kolmivuotiaana määrä on jo muutama ihminen, mutta ei tällöinkään iso ryhmä.
Lapsen paras (hyvä hoito) on resurssi kysymys.
VastaaPoistamutta . . .Mitä kotihoidon tuelle sitten pitäisi tehdä?
Suomessa lapsia halutaan ilmiselvästi hoitaa kotona, ja nykyisillä siirtymätyömarkkinoilla tarvitaan tällaisia tuetun poissaolon mahdollistavia järjestelmiä, mutta tuen käytön haittoja pitäisi pystyä eliminoimaan. Erityisen ongelmallinen tilanne on sen kolmanneksen kohdalla, joiden tuen käyttö jatkuu vuosien mittaisena, varsinkin jos he hankkivat useampia lapsia peräjälkeen. Tuen käytön tulisi olla vain tilapäinen hoitoratkaisu, ei passivoiva järjestelmä, joka katkaisee käyttäjän yhteyden työmarkkinoille kokonaan.
Lapset (ylimääräiset) pitäisi kääriä pakettiin ja lähettää Englantiin. Siellä ne voisi, hyvin jauhettuina, lisätä jauhelihapihveihin. - Idea ei ole minun, älkää minua kivittäkö! Idea on Jonathan Swiftin, irlantilaisen pastorin (joka kirjoitti mm. "Gulliverin retket"). Hän oli oikeasti huolissaan siitä mitä nälkävuosien aikana irlantilaisille lapsille tapahtuu - no, totta kai niitä kuoli kymmenin tuhansin. Sitten hän keksi, ironisena hätähuutona, että PERHEET VOISIVAT MYYDÄ 1-2 LASTAAN (jos niitä on esimerkiksi 7) RIKKAILLE ENGLANTILAISILLE. JOTKA VOISIVAT PAISTAA NE JA SYÖDÄ... Ei, en minä tätä ole keksinyt. (En ole sitä paitsi edes pastori.)
PoistaSatujen maailma on täynnä väkivaltaa! Minun piti lapsen pienenä ollessa mm. lähteä lasten teatteriesityksestä kesken pois, kun lapsi pelkäsi ärjyvää otusta. Hän pelkäsi vauvana myös erään sukulaismiehen koukkua nenää. Huusi kuin syötävä. Hassua, että hän muisti tämän aikuisena, vaikka oli tuolloin korkeintaan kaksivuotias.
PoistaKerran menimme lapsen kanssa lastenelokuviin. Kun mainosten jälkeen leffa pyörähti käyntiin, valkokankaalle ilmestyikin teksti KURKUNLEIKKAAJIEN SAARi tms. Saimme rahat takaisin, olin erehtynyt ajasta.
Totta, mitä sanot, valitettavasti.
VastaaPoistaLapsen asia ei saisi olla resurssikysymys, sillä mikään ei ole tärkeämpää kuin lapsen kasvu ja kehitys - se on maailman tärkein asia, sillä yhteiskunnan onnellisuus ja tasapaino juontaa tuosta alkupisteeestä.
Tuon kohdan pettäminen on kuin perhosefekti. Se aiheuttaa valtaisia tuhon aaltoja ympäri maailman. Se aiheuttaa kaikkea pahaa aina sotiin saakka, kun varhaislapsuudessa säikähtäneet tarttuvat vallan kahvaan.
En tarkoita tällä dramaattisella paasauksellani sitä, että kotihoidon puute aiheutta sotia, vaan kaikenlainen lapsen kaltoinkohtelu varhaisvuosina, myös kotiäitien harjoittama heijastuu pitkälle ympäristöönsä ja myös tulevaisuuteen.
Ei kotiympäristö siis sinänsä takaa onnellisuutta, mutta koti ja sen piirissä olevat henkilöt lapsi kuitenkin kokee turvakseen. Näiden suhteiden katkeaminen liian varhain voi traumatisoida lapsen terveen itsetunnon kehityksen.
Nykyvanhemmat antavat lastensa valita monista vaihtoehdosita mieleisen, mutta päivähoidon muotoa harva kysyy pieneltä lapseltaan. - Menisitkö hoitoon muiden lasten kanssa, kun isä ja äiti menevät pois? Alle kolmivuotias ei ymmärrä aikuisen töihin menon tarkoitusta, hänelle meno = poismeno, hylkääminen.
Unohdin sanoa vielä, että alle kolmivuotiaan aikakäsitys on kehittymätön, ja siksi erossaolo tutusta ensihoitajasta merkitsee hänelle pysyvää eroa, sitä, että ensihoitajaa ei ole, hän on lakannut olemasta (K-J:n mukaan).
VastaaPoistaJos nyt vakavasti halutaan tuosta kotihoidontuesta depatoida niin tuon otsikon (Pimppini on valloillaan) ei oikein avaudu lapsellisuudestaan huolimatta. Itse tekstin kanssahan sillä ei näyttäisi olevan mitään yhteistä.
VastaaPoistaOunastelenkin sen palvelevan kokonaan muita tarkoitusperiä. Vai mtä pojat?
Täällä debatoidaan kommentoijien ehdoilla, Ta Mi Ri.
PoistaKatsotaan, mihin keskustelijat tarttuvat - se on joskus yllätys. Minulla ei ollut tuossa jutussa mitään agendaa, ei mitään vakavaa yritystä.
Ainoa mitä yritän ja mistä nautin, on tekstin suoltaminen niin, että kuvalla ja sanalla on yhteys, jonka oivallus tuottaisi lukijalle iloa. Lisäksi mukaan tulee nähtävästi aina jokin ajankohtainen maininta. Uskoisin, että blogitekstini syntyvät lähes aina tuon kaavan mukaan.
Kävin juuri lukemassa ansiokkaan Marginalia-blogin jutun ja kommentit. Siellä joku ihmetteli, mitä varten blogeissa on kommenttiosio. Hän ei koskaan lue kommentteja. (Outoa, miten hän tiesi kommentoida?) Siis minusta kommentit ovat osa blogitekstiä. En pyri tyhjentämään akkuani, vaan toivon, että kommentoijat tekevät sen.
Tuossa harakoimisessa oli usein toinenkin puoli - navetan oven eteen laskettiin veitsi tai jokin muu teräase, ja nainen seisoi kahdella jakkaralla jalat levällään oviaukon yläpuolella. Lehmät vietiin ulos laitumelle 'kahden vaaran välistä'.
VastaaPoistaVeitsessä oli varmaan lisäksi raudan väkeä.
PoistaNaisen "väkeä" käytettiin myös, jos haluttiin tehdä naapurin pyydykset tehottomiksi. Pyydettiin vain naista harakoimaan pyydykset, eli astumaan niitten yli.
Mies saattoi myös kontata vaimonsa haarojen lävitse saadakseen itselleen metsästysonnea. Pyydykset ja aseet voitiin myös käyttää naisen haarojen välistä, jotta ne suojattaisiin kateellisten naapurien pilaukselta.
Että kyllä Katja Kettu on hyvin ottanut selvää siitä, miten voimallinen naisen värkki on ollut kautta historian.
Onhan ihan elävää kansanperinnettä sekin, ainakin meillä päin, että karhu ei ahdistele naista, ei ainakaan jos nostaa hametta ja pyllistää, jolloin kontio pötkii pakoon.
PoistaNo niinhän nyt tekee jokainen jolla on edes vähän älliä päästä. Toista se on meikäläiset...
PoistaMinä en tee, anonyymi.
PoistaOlen vakuuttunut, että karhu ahdistelisi minua tai karjaani kahta innokkaammin, jos paljastaisin sille Pohjolan pimeät.
Jonathan Swift (puhun aivan toisesta asiasta, kyllä minä sen tiedän) oli terävimpiä satiirikkoja mitä maailmassa koskaan on ollut. Monet, häntä kuuluisammat kirjailijat ovat paljon hänelle velkaa. (Oikeastaan kaikki.) Se, että te ette häntä tunne, ei ole minun, vaan teidän vikanne.
VastaaPoistaPs. Ai, niin... Naiset ovat kamalia. Mutta miehet ovat vielä kamalampia. (Onneksi transvesteja eli tuttavallisemmin transuja ei ole kuin 71% naisista ja 17% miehistä. Että sekin siitä.)
Veikkaisinpa, Mikiksiksekseneni, että 71 % meistä tuntee Swiftin aika hyvin ja 17 % meistä on jopa lukenut ainakin kolme hänen kirjaansa.
PoistaLisäksi 1,7 % meistä tietää, että hän tiesi ihmeellisiä asioita tähtitieteestä aikana, jolloin niitä ei tiedetty. Se tieto on edelleen mysteeri.
Prosenttiluvuista en tiedä, enkä voi retostella Swift-lukeneisuudellani (Gulliverin matkat). Hepun tiedän kuitenkin ja tyylinsä ja joitain irtotekstejä on eteeni joskus tullut. On varmaan paikattava tämä aukko.
PoistaLuepa "Matka Hoyhnhnmien maahan". (Esimerkiksi Jonathan Swift, "Gulliverin retket", Tammi, Kurki-Kirja, painettu 1969.) Saat etsiä kauan - takaan sen - hyvin kauan, että löydät kauniimman tarinan. Ja samalla julmimman kannanoton siitä, mitä ihminen on. (Gogolilla on jotain samaa. Mutta hän käyttää materiaalia eri lailla. Anton Tsehov on sitten näitä kumpaakin täsmällisempi. Kauneutta, kamalaa kauneutta! - Se tulee syliin.)
PoistaMatka Hoyhnhnmien maahan! Tämä pitää lukea jo tuon nimen vuoksi. Gulliverin retkiä olen kyllä lukenut, mutta varmaan jotain typistettyä versiota eli Lilliputtien maa -osaa. Onkohan tuo niissä jälkiosissa?
PoistaEi? Se on aivan eri tarina.
PoistaMinä olen lätkähtänyt (Tsehovin tuotannon lisäksi) kahteen eri novelliin. Toinen on Mark Twainin "Barkerin sininärhitarina". Ja toinen tuo edellä mainittu Swift. (Tai onhan näitä pirun paljon muitakin.) Tuo Swift on kyllä vakavasti otettava ja kertakaikkisen "suloinen"! - Lisättäköön tämä.
Niin siis minä tarkoitin Gulliverin retkien jälkiosaa. Ensin on matka kääpiöiden maahan, Lilliputiin. Sitten on matka jättiläisten maahan ja oliko jonnekin muuallekin. Sitten tulisi jälkiosassa matka Houyhnhnmien maahan? Näin olen kyllä ymmärtänyt asian, mikis.
PoistaNo, nyt minäkin sen ymmärrän. Kultaseni. Samassa kirjassa se varmaan on. Rakkaani.
PoistaPs. Ja tätä, että käytän lyhyitä lauseita, ja kummallisia sanoja, et saa ymmärtää vinoiluksi! Beibini. Koska vihon viimeksi minä (Armaani.) Sinulle vinoilisin. Päin vastoin. Kullannuppuni.
Pss. Noissa rosenttiluvuissa multa taisi unohtua pilkku jostain välistä. Mutta väliä silläkään loppujen lopuksi on... 1,7 tai 7,1. Perseestä.
VastaaPoistaSukupuolineutraali avioliitto on termi, joka sopisi vaikkapa pakinoitsija Ollin keksimäksi, niin typerän tärkeilevä se on.
VastaaPoistaJoku psykologi voisi varmaan muuten analysoida, mikä saa ihmiset tuollaisia sekasikiöitä kehittämään ja käyttämään, mutta nyt ei voi, kun ne kaikki psykologit äänestävät punavihreitä, jotka noita eniten rakastavat.
Tekeekö se asiasta jotenkin Tärkeän Arvokkaamman, kun se sanotaan virallisluontoisen mutkalliskalskahtavasti?
Nostan kunnialoukkaussyytteen että käytätte punavihreää noin halveksit tuttavassa merkityksessä. Terveisin.
VastaaPoistaJohan on Bäckman.
Vetoan punaviherheikkouteen, elinkeinovapauteen ja paaviin. Jos ei auta, niin teen matkan Pietariin - selvin päin!
PoistaVittu, taidatte olla värisokea. Koko ukko. Eli, armahdan Teidät. (Mutta tämä koskee vain tätä kertaa. Senkin runkku.)
PoistaJ.o.B.
Tiedättekö muuten - kun näämmä tunnette tietävän kaiken, ja vähän enemmän - että Kuka ei kuulu joukkoon?
Poistaa) Johan Ludvig Runeberg
b) Johann Wolfgang von Goethe
c) Johan on Markkinat
d) Johan Erkki Bäckman
Oikeasta, tai miksei myös väärästä, vastauksesta saa 5-15 tai 25 vuotta Leiriä. (Tai mitä nyt milloinkin.)
Muut ovat kivoja, mutta viimeinen vaihtoehto on viheliäisin. Mies ei ole rehellinen edes itselleen. Hän ei kysy mitään muuta, jos tietty ehto täyttyy. Sitä hän runnoo sokeasti läpi punaiset partakarvat väpäjäten.
PoistaMieleen on jäänyt hänen hoitamansa juttu, Rimma Salosen yritykset savustaa pieni poikansa Venäjälle uskonlahkonsa piiriin, kun poika itse rakastaa isäänsä ja haluaa olla tämän kanssa Suomessa. Aiemmin äiti ei välittänyt tippaakaan pojastaan.
Kysymys on politiikasta, pelkästään politiikasta. Siinä ei pikkupojat paljoa paina. (Kun lipoo Putinin kiveksiä.) Toinen tunnettu nuoleskelija on tämä Juha Molari. (Ei, hän ei pelaa maalivahtina missään liigajoukkueessa. Hän on se jota Putin joskus raapii kun häntä kutittaa pers... jostain takaa.)
PoistaKyseessä on oudolla tavalla kiertoilmaus, vaikka ilmeisen selvästi halutaan kaataa tabuja ja tasata ihmisen arvoa. Siksi se on niin tökerö.
VastaaPoistaVaan mitä sukupuolineutraalin tilalle? Miksi oikeastaan koko sanaa tarvitaan? Avioliittoonhaan sillä pyritään - meillä on jo sana. Homojen/homoseksuaalien liitto, jos halutaan täsmällistä ilmaisua lainlaadintavaiheessa.
Sukupuolineutraali on käytössä myös kasvatuksen yhteydessä, kun halutaan kasvattaa lapsesta sukupuolitunnusmerkitön. Ihan hullua, sillä onhan ihmisellä sukupuoli, vaikka on myös poikkeamia.
Mutta eikö se ole niin (en ole varma, kun asia ei niin kauheasti ole kiinnostanut), että meillä halutaan nimenomaan, että kirkko vihkii homo- ja lesboparit kirkolliseen avioliittoon?
VastaaPoistaEikö rekisteröity parisuhde takaa samat oikeudet kuin siviilivihkiminenkin? Eli kyse on kirkon ja sateenkaariväen välisestä kiistasta, eikä siten kosketa minua? Häh?
Kirkon siunaustahan tuossahan liitolle haetaan.
PoistaEhkä väki on nykyään hartaampaa kuin ennen, en tiedä.
Ehkä virta vie taas kirkkoihin päin, sanan ääreen.
Tänään oli lehdessä suomenkielisesti ja aatteellisesti kelpoisa nimi tuolle "sukupuolineutraalille" avioliittolaille. Eli "tasa-arvoinen avioliittolaki" on nyt oikea termi.
PoistaJames Hirvisaari (ps) on sitä mieltä, että "homoliitto" loukkaa syvästi kansalaisten tuntoja. Hassua. En minä runne itseäni loukatuksi, jos kaksi naista vihkaistaan avioliittoon, omapa on asiansa, ei ole minulta pois jos maailmassa onni lisääntyy.
Kirkkohan ei homoja jatkossakaan vihkaisisi, vaan rekisteritoimisto. Avioliiton myötä he saisivat samat oikeudet kuin aviopari, mm. oikeuden perheen ulkoiseen adoptioon.
Minun mielestäni tällä asialla ei ole kirkon siunauksen kanssa mitään tekemistä, muuta kuin että kovasti yrittävät estää lain muuttamista. Kuten Iines jälkimmäisessä kommentissaan (joka on mielestäni hiukan ristiriidassa tuon ylemmän kommentin kanssa) sanoikin, niin tässä haetaan tasa-arvoisia oikeuksia homo- ja heteroparien liitoille.
PoistaSiis rekisteröity parisuhde ei takaa samoja oikeuksia kuin siviilivihkiminen, esim. sukunimipolitiikka näissä on eri.
Tuskin kovin moni homo haluaa tulla vihityksi paikassa, joka ei heitä hyväksy (eli kirkossa).
Ei olekaan, Tiina, tekemistä kirkon kanssa. Asia palautui mieleeni, kun luin aamun uutisia. Kirkko ei vihkisi homopareja, vaikka jokuset varmaan haluaisivatkin. Eli vielä jää petrattavaa matkalla tasaiseen ihmisarvoon. Siitähän on lähdettävä, että homoseksuaaliksi ei hajota, vaan synnytään.
VastaaPoistaTuossakin on vielä matkaa tasa-arvoon, että "homo" tarkoittaa vain miestä. Homohan tulee "homoseksuaalista", joka sitten taas tarkoittaa molempia sukupuolia. Naishomot tarvitsevat nähtävästi oman sanan, joka on tullut antiikin tarustoista, kauniisti kylläkin.
Aivan. Yllä viittasin homolla juuri homoseksuaaliin enkä mieshomoon. En oikein pidä sanasta lesbo, en tiedä miksi.
PoistaPS Jos muistatte ja jos mahdollista, kommentit kannattaa kirjoittaa tähän alle, ei ylemmäs, koska niitä ei sieltä hevillä huomaa Tyynenmeren aikaa käyvän kellon vuoksi.
VastaaPoistaSinne on kyllä nytkin tullut hyviä kommentteja.
Saako ihminen mennä naimisiin itsensä kanssa? Jos siltä tuntuu? Ja jos saa, mitäs sitten? (Tuleeko tästä esimerkiksi erilaisia seuraamuksia?)
VastaaPoistaNimim. "itsetyydyttynyt"
Eikös joku nainen vihityttänyt itsensä Berliinin muurin kanssa?
VastaaPoistaJa toinen oli rakastunut isoon siltaan, jonka kanssa halusi vihkiytyä. Nainen istui hajareisin kylmällä rautasillan kaiteella ja hiveli orgastisissa tunnelmissa sillan pylväitä. Tuli televisiodokumenttina pari vuotta sitten.
No niin, jospa minä mainosnikkarina ratkaisin tämän tasa-arvoisen avioliittolain nimistyspolitiikan.
VastaaPoistaKun kerran sana "avio" ei käy, kun sen kuulemma Jumala varasi vain miehelle ja naiselle, niin käännetään kelkka kerralla eli luetaan sen takaperin: oiva.
Taviksille avioliitto. Kehittyneemmille oivaliitto.
Mutta kukaan ei siis tiedä, mitä merkillistä Jonathan Swift teki tähtitieteen alalla?
VastaaPoistaKysymykseni on kirjallinen ja vihjeeksi kerron, että se liittyy yhdeltä kulmaltaan erääseen toiseen ajankohtaiseen populaarikirjailijaan. Nimeä en sano, kun sitten te VKG.
PoistaOlen pelkkänä Korvana. (Ei kun Silmänä.) Olen pelkkänä KaukoPutkena...? Haluan kuulla/nähdä.
PoistaTähtitieteestä en paljoa tiedä. Kyllä minä nämä tusinan yleisintä kuviot taivaalta tunnen, mutta en muuta. Ps. Eikä tästä kauaa aikaa ole kun näin kamalasti uusia tähtiä. Liukastuin ja lensin selälleni niin että kallo kopsahti. (Onneksi herkemmät ruumiinosani eivät vaurioituneet. Sillä kertaa.)
Swiftistä en tiennyt, mutta etsimällä löysin ainakin sen että teki almanakan tulevista tähtitapahtumista. Astrologiaksi sitä tosin lähteessä sanottiin, mutta silloin se ero astronomiaan ei tainnut olla iso.
VastaaPoistaOivaliitto on hieno, viisaimmille aivoliitto.
Pitkään olen jo toivonut, että vihdoin herättäisiin myöntämään mieshomoille oikeus synnyttämiseen ja imettämiseen. Ryhmäavioliittojen puolesta olen puhunut jo pitkään, mutta nyttemin olen päätynyt siihen, ettei yli sadan osallisen liittoja tulisi hyväksyä, koska kaikkien nimien muistaminen käy silloin jo hankalaksi.
Sanastoa pitäisi myös uusia, parisuhde alati toistettuna on suorastaan loukkaava ja väheksyvä; sen rinnalla pitäisi virallisissa yhteyksissä käyttää termejä kuten avioyhteisö, satakunta ja sadankomitea.
Tuo Granaatti on hyvin osanut maalaukseensa kuvailla erilaisia luonteita. Minä ensin tuosta taulun nimeämisestä katsoin, että "Luukas Granaatti: vanhat" ja ajattelin, että onhan ne tietysti jo vähän rupsahtaneita.
VastaaPoistaLucas Cranachin (Myller) vanhempi, tauluun "The Tree Graces, v. 1531" liittyy mielenkiintoisia yksityiskohtia. Louvren taidemuseo järjesti nettikeräyksen ostaakseen 5,3 milj. dollaria (4 milj. euroa) maksavan työn anonyymiltä keräilijältä. Taulu olisi myyty julkisella huutokaupalla, koska museolta puuttui lähes miljoona dollaria. Louvressa työ on ollut nähtävillä 22.3.2011 alkaen.
VastaaPoistaTaulun koko on vain 24x37 cm. Sen on esitetty kuvaavan allegorisesti kreikkalaisia, Zeuksen kolmannen vaimon, Eurynomen, sulottaria (khariitteja): nuorinta Aglaiaa (kirkkaus), Euphrosynea (ilo) ja vanhinta Thaliaa (kukoistus). Joskin, muodikas hattu ja raskaat kaulakorut eivät ole tyypillistä koodistoa sen enempää kuin yhdellä jalalla tasapainoileva "kolmas" nainen. Ehkä sittenkin, se on sarkastinen provokaatio, lihallisuuden iloihin, jotka on kuorrutettu pieniin pystyrintoihin, korkeaan vyötäröön ja pyöreään vatsaan eikä musta tausta suinkaan vähennä lihallista alastomuutta.
Kyllä tuon Anonyymin myyjänkin voisi mainita. Minähän se olin. - mikis
VastaaPoistaMitähän sinä olet myynyt? Selasin ylöspäin ja tipahdin nyt kärryiltä. - Vaan ei tarvitse selittää enää. Harmittaa vähän vain tämä, ettei löydä aiempia tai uusia kommentteja tuon kakkakellon vuoksi.
PoistaMinä myin tuon "The Tree Gracesin, vuodelta 1531". Sain siitä, kun välittäjä ja verottaja ja lakimieheni ja ex-vaimoni olivat ottaneet omansa, noin 1,2 milj. euroa. Nyt mietin - kun tuo autokin pitää vaihtaa, kun se on niin huono - että myisinkö myös Rembrandtini. Tai siis yhden noista 14sta..? Rupee nimittäin nämä seinätilat käymään ahtaaksi. Äsken ostin 10 P. Picassoa ja 15 Wassily Vasiljevitš Kandinskya. Wessaan ajattelin panna niistä yhden.
PoistaRiku on oikealla asialla, kuten aina. Parisuhdehan on aivan kammottavan taantumuksellinen nimitys ihmisten yksityisasioille.
VastaaPoistaOlisihan se ihan toista, jos tv-tätöset kyselisivät pää kallellaan julkisuushakuisilta, että "kuinka teidän monisuhteenne voi?" Sitä paitsi se kuvaisi paremmin todellisuutta.
Milloin, oi milloin maamme parhaimmisto herää taistelemaan tasa-arvoisen avioliiton ohella myös moniarvoisen avioliiton puolesta?
Jos vaikkapa Arvo Ylppö ja Arvo Aalto - tai kutka tahansa arvohenkilöt - olisivat löytäneet toisensa, olisiko kyseessä ollut demokraattinen tasa-arvoinen vai humaani moniarvoinen liitto? Ja olisiko häämarssina Arvon mekin ansaitsemme? Se lienee arvovaltakysymys.
Täällä ilmoittautuu myös yksi parisuhteen vastustaja. Nimitys on kammottava. Tulee mieleen laskelmointi, suhde se on joka kannattaa. Kaikki on suhteellista.
PoistaEikös Facebookissa ole statuspäivitys: parisuhteessa? Että se on statusta kun on parisuhteessa. Ah, ollapa parisuhde, niin voisi suureen ääneen valittaa parisuhteen ongelmia, sanoi kätevä emäntä tupakoidessaan yksin parvekkeella.
Toinen hirvitys on "varattu". Miksi ei voi sanoa, että minulla on rakastaja tai olen naimisissa? Rakkaudestahan siinä on kysymys.
Tunnen kutsumusta lisätä tähän kolmannenkin sanan samoilta kammotuksen lähteiltä, ja se on "puoliso", väärinkäytettynä.
PoistaNykyään ihmisillä ei ole enää poikaystävää saati peräänkuuluttamaani rakastajaa, vaan puoliso, hyvin nopeasti seurustelun alettua. Minusta puoliso on vain aviopuoliso tai pitkäaikainen avopuoliso.
Puolisohan kuulostaa pedofiilin ihanteelta - puol iso.
PoistaKun niin palavasti haluatte tietää, niin minä paljastan nyt mitä merkillisen merkittävää Jonathan Swift teki tähtitieteen saralla.
VastaaPoistaSe liittyy Marsiin ja siten Tarzan-kirjailija Edgar Rice Burroughsiin ja hänen mahtaviin Mars-kirjoihinsa, joista nyt on tehty elokuvakin. (Pakko mennä katsomaan, vaikka haukkuvatkin huonoksi.)
Kirjassaan Gulliverin retket Swift kertoo Marsilla olevan kaksi kuuta, pientä ja hieman omalaatuista, jotka kiertävät emoplaneettaansa hyvin lähellä ja nopsaan.
Mitäs ihmettä tuossa on, sillä kaikkihan me tiedämme, että Marsilla todellakin on kaksi tuollaista outoa kuuta - Phobos ja Deimos eli Pelko ja Kauhu.
Gulliverin retket ilmestyi 1726. Marsin kuut löydettiin 1877.
Tässä meinasi ihan housut palaa, kun odotti Tapsan vastausta Swift-arvoitukseen.
PoistaOn kyllä ihmeellisen kiehtova juttu, että Swift mainitsi Marsin kuut, jotka tiede löysi myöhemmin. Voisiko olla sattumaa? En tunne silloisen tekniikan tilaa, että millaisilla putkilla avaruutta tiirattiin. Mutta kyllä jotain jo oli.
Muitakin ennaltanäkemisiä on kirjallisuudessa ollut. Eikös jo Raamatussakin ole ennustettu monet nykytapahtumat?
Muistan Valto-sedänkin sanoneen lapsuudessani, että silloin on maailmanloppu lähellä, kun päättömät hevoset kyntävät merenpohjaa, että näin on ollut Raamatussa. Ajoimme juuri silloin Valton uudella autolla pikatietä, joka oli rakennettu muinoisen merenpohjan päälle.
Ensimmäisen (ja oikeastaan viimeisen eli ainoan) kerran olen nähnyt Phoboksen ja Deimoksen 1986 Moskovassa. Olin siellä erään Luontokerhon mukana, delegoituna. Observatoriossa - se oli uuvuttavan matkan päässä keskustasta - professori (joka oli harvinaisen ystävällinen ja myhäilevä ihminen) sanoi että "katsokaapas Marssia"... (Sen hän tietysti sanoi venäjäksi. Mutta tulkki käänsi.) Minäkin katsoin.
PoistaPs. Phobos ja Deimos, löysin nämä kuut 14-vanhana. Luin silloin Paavolaisen "Synkkä yksinpuhelu". Sen kirjan mottona - tai ainakin siinä kirjassa minkä minun luin - oli: (muistivaraisesti) "Mars tähteä kiertää kaksi kuuta, Phobos ja Deimos, Pelko ja Kauhu". Arvaa, alkoiko kirja kiinnostamaan! Alkoi.
Sitä paitsi tiedän - ei tartte tulla viisastelemaan - että Mars ei ole mikään tähti. Tiedän senkin, että ei Aurinko ole mikään aurinko, vaan tähti.
PoistaMarsin kuut ovat niin pieniä, että ne nähtiin kaukoputkella todellakin vasta 1877, vaikka niitä etsittiin ja arvuuteltiin niiden määrää siitä saakka, kun Galileo näki (ja kardinaalit eivät nähneet) Jupiterin isot kuut. (Nehän näkee melkein paljain silminkin.)
PoistaMäärän suhteen astrologinen (ei astronominen) päättely kulki siten, että koska Maalla on yksi kuu ja Jupiterilla neljä (nykyisin jo 66), niin niiden välissä olevalla Marsilla on oltava matemaattisen logiikan mukaan 2 kuuta.
Arvaus osui oikeaan. Ehkä Swift fiksuna vain päätteli loput eli että ne ovat pieniä (kun ei kerran galileo-tyypin kaukoputkella näy ja outoja, koska Mars on punainen.
Aivan näihin päiviin asti on elänyt arvelu, että Marsin kuut olisivat sen kaappaamia asteroideja. Samoin tietyissä piireissä on "tiedetty", että toinen kuu eli Deimos olisi humanoidien tukikohta eli tekokuu. Nyt kuvissa se näyttää kyllä aika normaalilta kolholta kivenmurikalta.
Yksi oppilas piti kerran hyvän esitelmän Saturnuksen renkaista. En ollut kunnolla tiennyt niistä juuri mitään, esityksen jälkeen tiesin kaikki. Renkaat ovat kauniita!
PoistaAntiikin Roomassa avioliitto oli yksityinen sopimusasia ja vasta kristinuskon synnyttyä ja Rooman valtakunnan romahdettua kirkko rupesi vaatimaan parisuhteilta kirkon hyväksyntää. Euroopassa avioliitot oli vuoteen 1545 saakka lähes yksinomaan maallisia vailla kirkon tai papin siunausta.
VastaaPoistaRaamattu ei tunne sanaa avioliitto juuri ollenkaan koska se mainitaan vaon kaksi kertaa. Sana avioliitto ei perustu kristinuskoon millään tavoin vaan germaaniseen luonteeseen sen julkisuudesta ja laillisuudesta. Nykysuomen sanakirjanmukaankin se on: "Avioliitto on määrämuodoin vahvistettu kahden ihmisen välisen yhteiselämän muoto", ja siksi siitä käytetään nimitystä "sukupuolineutraali".
Historiahan tuntee myös ryhmäavioliitot ja ystävyysliitot kahden miehen välillä 1000-luvulta alkaen. Ryhmäavioliitoissa saattoi olla sekä miehiä että naisia, sekaisin, ei siis vain yhdellä miehellä monta vaimoa. Avioliitto on tosiaan ollut sopimusluonteinen asia, kunnes kirkko tuli siihen hääräämään syntikäsitteineen.
PoistaNythän minä muuten, ovela Mikko repolainen kun olen, siirsin tämän kommenttini tänne. Itsehän pyysit!
VastaaPoistaMinä myin tuon "The Tree Gracesin, vuodelta 1531". Sain siitä, kun välittäjä ja verottaja ja lakimieheni ja ex-vaimoni olivat ottaneet omansa, noin 1,2 milj. euroa. Nyt mietin - kun tuo autokin pitää vaihtaa, kun se on niin huono - että myisinkö myös Rembrandtini. Tai siis yhden noista 14sta..? Rupee nimittäin nämä seinätilat käymään ahtaaksi. Äsken ostin 10 P. Picassoa ja 15 Wassily Vasiljevitš Kandinskya. Wessaan ajattelin panna niistä yhden.
Pane ne kaikki Kandinskyt vessaan tai puuliiteriin, niistä tulee päänsärky, mikis. Minunkin pitäisi vihdoinkin vaihtaa auto tai ostaa uudet kesärenkaat. En ole vielä päättänyt, kumman teen. Autoa tarvitsen välttämättä.
PoistaEllette usko, että Marsissa on elämää, niin vilkaiskaapa tätä kuvaa, Marsin sotajumalan John Carterin potrettia punaisen planeetan pinnalla:
VastaaPoistahttp://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/38/Martian_face_viking.jpg
Olihan siellä samanlainen kasvokuva kuin jonkun katolisen paahtoleivässä.
PoistaTuohan on yksi niistä Emil Wikströmin Helsingin rautatieaseman seinillä olevista äijistä, jotka ovat viime vuosina intoutuneet matkustelemaan. Juna ei ole hänelle enää riittänyt.
VastaaPoistaSaattaa se olla Peräsmieskin.
VastaaPoistaTämähän, kuten kaikki totta kai tuntevat, on entinen pultsari. Joka ryypiskeli Ydinvoimalaitoksen vieressä. Siitä meni ohi rekka, joka oli täyteen lastattu hernesoppapurkkeja. Samalla Ydinvoimalaitos räjähti. Taivaalta alkoi tippua lämpimiä hernekeittopurkkeja. "Ohoh", se pultsari sanoi, ja rupesi popsimaan niitä, "joku on nämä valmiiksi keittänytkin". Sadannen purkin jälkeen syntyi... AIKAMME SUPERSANKARI: PERÄSMIES. Valtavalla pieruvoimalla hän lentelee paikasta toiseen ja ratkoo ongelmia. PERÄSMIES!
Nyt hän on saattanut harhautua ja hautautua Marsiin? Ei mikään ihme olisi.
Nyt kun hallituksen kehysriihessä on viljat puitu, täytyy tyydytyksellä todeta, että Human Resources Manager Jaana Röksä, Payroll Clerk Virva Impivaara ja urakonsultti Estelle Peräpoussu tulevat pettymään ankarasti. Kotihoidon tukea ei leikattukaan kaksivuotiseksi, saati poistettu, vaan se säilyy ennallaan. Hyvä, tälle arvovalinnalle ja satsaukselle lapseen täytyy taputtaa!
VastaaPoista