21.6.2012

Kesäpäiväkirja 2. sivu: Vaeltajan pieni juhannuslaulu

Sittisontiainen tiellä kulkee
minkä taakse jättää
poies  sulkee
se on siellä mieron tiellä
joutaa jäädä turha määrä
elon tuskaa unhon yöhön
sittisontiainen ryhtyy työhön.



Kulkee kulkee ylämäen 
alamäen yhtä lailla
huolta vailla 
huuma vihreyden 
tuoksu naaraiden
ajaa eteenpäin.

 Puu kun tulee vastaan
seinä nousee pystyyn
 kuinkas sitten runo  jatkuu
joko taittuu matkanteko?
Ehei, ei ollenkaan, 
nous' sittisontiainen puuhun laulamaan:

Juhannusta kaikille
valon juhlaa
yötöntä yötä
koko luomakunta armas!

Vaan kulki siitä ihminen
polulla metsän raskain askelin
kuuli kummaa ininää
ja läiski korvallisiaan.
Ei ymmärtänyt kieltä sittisontiaisten
tuo polo huolet harteillaan
pullo taskussaan
köysi kädessään.


(Valokuvat Iines, Lehtikärsäkäs; jos haluaa upota sittisontiaisen lailla vihreään lumomaailmaan, kuvat kannattaa klikata suuriksi!)

89 kommenttia:

  1. Kiirehtiipä heti vastaamaan
    runolla, jota ei ehdi merkityksillä lastaamaan,
    blogin juhannusrunoon mönkiäinen yksi,
    joka tuli yllätetyksi
    Iines-neidon runolla somalla
    - liekö ikiomalla -
    uutteresta lehtikärsäkkäästä
    jota ei ole moksiskaan juhannussäästä,
    kunhan ei tulisi rakeita,
    josta ei toki ole takeita.

    VastaaPoista
  2. Ikioma runo on
    - eikös se nyt näy?
    Muotopuoli, rujo mitta
    kiva vääntää trokeet rikki
    rikkoo rytmi
    outo matemaattinen virta
    mieluummin kutoo oma sanojen pirta
    jossa helskyy ilon ääni, into suuri, hengen palo
    jotta raikuu Suomen salo!

    VastaaPoista
  3. Iineksen runon joessa
    Hellaakoski kuohuu,
    Leinon riimit noessa
    kuten piipun nuohuu,
    taitaa löytyä Viitaa myös
    lähestyessä juhannusyös,
    Koskenniemen säe sakea
    turha saa sitä hakea,
    mutta Juteinia aitoa
    pulppuaa kuin maitoa.

    VastaaPoista
  4. Minulla runosuoni lopetti pulputuksen, olkaa huoletta.

    Aikaisemminkin olen tainnut kertoa, että yksi mieleeni jäänyt juhannus oli hiljaisen Helsingin terasseilla. Jossain Hakaniemen torin laitamilla istuttiin, minä olin kuskina, muttei se haitannut.

    Kaksi asiaa olen oppinut. Sorsastuksen alkamispäivänä ja juhannuksena ei millekään mökeille veden ääreen kannata hankkiutua.

    Ison hauen pää usein laitetaan puun oksaan, siinä voitonmerkkinä kuivahtaa. Runoilija käytti valtaansa ja laittoi latvukseen. Harvemmin niiden olen kuullut sieltä mitään pulputtavan, aika hijaisia veikkoja.

    Tai jos sittenkin yhden runon.

    Juhannus
    Juhannuksena sataa vettä tai räntää.
    Holotna, eikä olossa päätä tai häntää.
    Naapurin vene kauniisti palaa,
    ei enää taida saada kalaa.
    Kohta on joulu!

    VastaaPoista
  5. Juhannusjuhlaan
    pitää runoa punoa
    ja ääneen sanoa:
    Laita seitsemän kukkaa
    yöks tyynysi alle
    niin aamulla aivastat taatusti.

    No, saihan jotakin saaduksi!
    .............
    Ilomieltä keskikesän juhlaan!
    Kettukalliolta... hih..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juhannustaioissa parasta on se, kun nuoret immet kirmaavat keskiyöllä talon ympäri ilkosillaan. Tällaiset perinteet pitäisi elvyttää. Sopii se vanhemmillekin neidoille.

      Poista
  6. Hakiksen torin laitamilla
    Riku yleni priha nuori,
    Kallion kujilla kännikäköset kukkuu,
    kaljatuopposet loiskuaa.

    Ah, yötön yö ja mittumaari, siitä ota muori vaari. Hyvää juhannusta kaikille - kun ukot pitää kiinni sepaluksensa ja akat suunsa, niin näkee unta luomakunta.

    VastaaPoista
  7. Tapsa istuu laiturilla,
    vakavilla miettehillä.
    Ottaa viskimoukun pienen;
    tuumaa sitten "onpas vain tuokin,
    et keksin ottaa ison tuopin!"
    -"Kas onnekas nyt mä lienen,
    keksiessäin kikan moisen,
    - taidan ottaa vielä toisen!"

    VastaaPoista
  8. Lystejä pikku runoja
    ei ollenkaan uunoja!

    Nyt ei kaivet nenäst verta
    eikä mennä hukkumaan
    sepalus auki veneest yli laidan.
    Mä riisun nyt tään paidan
    ja menen ulos kellimään.

    PS Koht otan kirveen, vesurin
    ja ehkä liiteristä pikku sahan
    kun aion tehdä pienen pahan -
    taitan kaksi koivua,
    ei, ei mitään roihua,
    vaan molemmin puolin ovia
    saa vihreet kumartaa mun hovia
    kun väki ovis kulkee,
    mä, mun tytär sekä koira,
    ynnä Martta naapurin sekä miehens
    laiha liukku
    kenties vielä satunnainen serkku.

    VastaaPoista
  9. Ei pulppua nyt, mutta kauniit on kuvat ja onneksi muilla sykkii!

    Käsitteletkö muuten kuviasi jotenkin? Se on kai nykyään tyypillistä vaan tökkii tällaiselle kaihomieliselle inhorealistille.

    VastaaPoista
  10. Kuunkuiske, nämä kuvat, kuten muutkaan kuvani, eivät ole käsiteltyjä niin kuin minä käsittelyn ymmärrän. En siis tahdo muuntaa kuviani.

    Se mitä teen, on kaikilla kuvaajilla tavallista rajaamista - tyhjät reunat pois tai vaikka terävöittämistä eli yksi klikkaus Terävöitä-toiminnasta. Kyseessä on siis korostus, ei muunto.

    Nämä kuvat ovat tuommoisia utuisia ihan kameran jäljiltä. Kiva jos näyttävät kauniilta ja sadunomaisilta!

    VastaaPoista
  11. Jee - hieno juttu! Olin lisätä kommenttiini, että rajaaminen ei mielestäni ole käsittelyä. Eikä muuten terävöittäminenkään - sehän on vain palvelus, jotta ei tarvitse laittaa silmälaseja päähän nähdäkseen kuvan tarkkana!

    VastaaPoista
  12. Kesän heleys, valo ja ilo kuvissasi, Iines.

    Ihmeellinen vihreys.

    Juhannusiloa!

    VastaaPoista
  13. Kauniita kuvia ja säkeistöjä.

    VastaaPoista
  14. Tuuli on tyyntynyt, hyttyset kaikonneet, sade mennyt menojaan. Kunpa tähän vihreyteen voisi jäädä, kunpa aika seisahtaisi tähän hetkeen ja jatkuisi tällaisena. Olisi aina valoisa yö ja ihmiset poimisivat kukkia tienreunoilta, niin kuin äsken kaksi naista. Pysähtyivät autollaan ja ryntäsivät poimimaan kukkia. Saahan niitä poimia, ei se ole kukalta pois!

    Iloa ja valoa kaikille! Maisemaan kuuluu kuitenkin mielestäni tuokin mies, joka ei kuullut sittisontiaisen laulua. Ilman vastakohtia ei kai olisi mitään, värit olisivat himmeät.

    VastaaPoista
  15. Iineksen kuvissa on tunnelmaa. Kiitos toivotuksista ja hyvää Johannesta kaikille!

    Kun maas' on ruoho ja järvet vapaat
    ja silmä auringon pilkistää,
    kun pääsky pienen on matkan päässä
    ja metsä viimeinkin hangeton,
    käy kalsa puhallus kesäsäässä,
    kun jussi on, kun jussi on

    Ei huolta murhetta kenkään muista,
    ei tunnu pakkaset tuikeat,
    vain laulu kaikuvi lasten suista,
    ja silmät riemusta hehkuvat,
    ja liekit loistavat kokkopuista,
    kun jussi on, kun jussi on

    On isi laittanut hookoot kyllä,
    hän sinapin antaa ja ketsupin saa,
    vain talvitakki ja sortsit yllä
    ne silmiin kauniina kangastaa;
    siks silmät hellät on kiristityllä,
    kun jussi on, kun jussi on

    VastaaPoista
  16. On soma aaton sää.

    On kaadettu koivu,
    ja samalla kuusi
    jos toinenkin
    monta potentiaalia joulupuuta meni jorpakkoon,
    rotkoon heitin.

    Kuka niitä metsästä enää hakee
    kun Lions Clubilta saa kympillä
    kuusen, joka pudottaa neulasetkin ihan itse.

    Tässä se kesä sitten oli,
    sanoi äiti joskus eläissään,
    juhannuspäivänä.

    VastaaPoista
  17. Hih, hyvää juhannusta myös Iinekselle.

    VastaaPoista
  18. Kiitos, Hanna-Riikka, samoin sinulle!

    Täällä on mennyt pilveen, sadellut ja on oltu sisällä ja viihdytetty itseä televisiolla, Trivial Pursuitilla, Internetin ihmemaailmalla ja tietenkin kirjoilla.

    En tiedä, mikä minua lopulta ärsytti siinä uutisessa, jossa neljä nuorta oli hypännyt baarista tultuaan autoon ja lähtenyt kännikuskin kyytiin huviajelulle. Yksi nuori tyttö kuoli, ja nyt osalliset saavat kriisiapua...

    Siis kriisiapua, kun minusta niitä pitäisi vetää lekalla päähän, kun ihan omin jaloin nousivat rattijuopon kyytiin.

    VastaaPoista
  19. Jos tilaukseen eivät kuuluneet kuolemantapaukset. Olen minäkin rattijuopon kyydissä ollut. Vaikea niitä on arvoida, nuorena ainakaan.

    Yhden Karin hautajaisissa olin seiskeetluvulla, kun kuoli kolmen muun kanssa, kaikki päissään kuin ellun kanat. Tunsin jotenkin ne kaikki. Ketsolta oli jalat leikattu irti, että saivat irti romusta, oli vaikeroinnut, että "kertokaa kotona"!

    Silloinkaan en ollut kyydissä, kun yksi kaverini ajoi kytäjän pelloille, hänelle ei tietenkään käynyt mitään. Poliisi tuli paikalle ja tivasi: "Kuka ajoi?" - Kaverini sanoi, ettei tuntenut, lopulta hermostui tutun poliisin tivaamisiin ja kertoi Armi Aavikon ajaneen! - Poliisi sanoi: "ei se sun autoas ajais!" - Kaveri oli vastannut, että "ajais se, sun vaimoskin ajaisi!" Silloin nyrkki heilahti.

    VastaaPoista
  20. Surullisia kohtaloitahan nämä ovat, ja henkinen apu on toki periaatteessa hyvä asia.

    Jotenkin vain näinä aikoina, kun kaikki tieto ja taitokin on saatavilla, minua raivostuttivat nämä känniset urpot, jotka eivät ymmärtäneet olevansa potentiaaleja kuolemanenkeleitä noustessaan humalaisen autoon - humalatila ei anna tätä minusta anteeksi, humala ei selitä mitään. Ihminen, joka ajaa humalassa, hyväksyy rattijuoppouden selvinkin päin eikä piittaa uhreista. Samoin ihminen, joka nousee rattijuopon kyytiin, on yhtä syyllinen kuin kuski.

    Ja sitten tilanne hoidetaan pään silityksellä ja kriisiavulla, kun yksi nuori kuolee. Missä ovat oikeutetut kysymykset nuorten itsensä vastuusta?

    VastaaPoista
  21. Eräs tuttu mies oli ajanut nuorena kännipäissään sata kilometriä tyttöystävänsä luo. Aamulla hän oli ihmetellyt, että millä hän on tullut - omalla autolla, koska auto oli pihassa ja avaimet taskussa.

    Ymmärrän Iines närkästyksesi. Toisaalta, että jos apua olisi tarjolla vain sellaisille, ketkä eivät ole itse millään lailla syypäitä ongelmiinsa, avunsaajia ei paljon olisi.

    Ihmisillä on tapana ajautua vaikeuksiin omien valintojensa kautta, puhutaan mistä tahansa elämänalueesta.

    VastaaPoista
  22. Kyllä minä tämän ymmärrän, Kuunkuiske, ja hyväksyn henkisen tuen. Ei se ole keltään pois.

    Haluaisin puhua mieluummin kuitenkin henkisistä arvoista kuin kriisiavusta. Jostain sellaisesta, joka tapahtuu ennen valintoja. Nuorten känniurpojen kriisiapuun en juurikaan usko. Luulen, että se auttaa eniten kriisihyväntekijöitä itseään. Nuoret voivat toki vakuuttua siitä, että tutkimattomia ovat jumalten tiet. Kohtalon sormi nyt vain osoitti kaveria.

    VastaaPoista
  23. Juhannuksena liikkeellä on niin paljon ihmisiä, että on matemaattinen tosiasia, että erilaisia kuolemantapauksia mukaan mahtuu. Iltapäivälehdet voisivat aivan hyvällä omallatunnolla lisätä "päänahka"-lukuihinsa myös vanhainkodeissa ja sairaaloissa vanhuuttaan kuolleet, saisivat lukujaan hilattua mukavasti ylöspäin.

    Valistuksen merkitys on nähty hukkumisvalistus-kamapanjoissa. Haaskattua rahaa, yhtä tyhjän kanssa. Kaunisteltuja tilastoja.

    Ehdotukseni on, että juhannuksena hallitus julistaisi ulkonalikkumiskiellon, kaikki johonkin potentiaaliset otettaisiin säilöön, pahimmat sidottaisiin sänkyyn kiinni.

    VastaaPoista
  24. Juhannuskuolemiksi lasketaan kai virallisesti joko veteen jollakin tapaa tuupertuneet, vaikka he olisvat juhannuksesta tietämättömiä turisteja tai sitten juhannusliikenteessä jollakin tapaa menehtyneet matkustavaiset, vaikka he olisivat matkalla juhannusta pakoon. Tai sitten kaikki normaalit perhetapot ja öiset kaveritapot nakkikioskilla. Tai sitten ehdottomasti kaikki palokuolemat, koska juhannuksenahan nyt kaikilla palaa jokin tuli jossakin.

    Siis kyllä, ulkonaliikkumiskielto olisi poikaa ja viina ja tulitikut säännöstelyyn, niin johan tilastot kaunistuvat.

    VastaaPoista
  25. "Eikä muuten terävöittäminenkään - sehän on vain palvelus, jotta ei tarvitse laittaa silmälaseja päähän nähdäkseen kuvan tarkkana!"

    Voi Jeesuksen p*rkele sentään. Jumala rankaisee NOIN tyhmiä ihmisiä - takuulla. Olen hiljaa sivusta seurannut aikaisempiakin valokuvauksen kommentointejasi - jotka menee ihan päin honkia - mutta nyt en malta olla sanomatta, että: Ole hiljaa, kun et mitään ymmärrä!

    Kuvan tarkkuudella (tarkoittaa: tarkennus on kohdallaan, kuva on terävä) ja terävöityksellä ei ole mitään tekoa toistensa kanssa. Väärin tarkennettua epäterävää kuvaa ei terävöittämisellä saada tarkaksi.

    VastaaPoista
  26. Lisäys: Kuvan rajaaminen jälkikäsittelyssä on selkeästi kuvan muokkausta. Tästä ei ole kahta sanaa. Kuvan muokkaaminen rajaamalla, ilman valokuvaajan lupaa, on kiellettyä, ellei valokuvaaja ole luovuttanut (myynyt) kaikkia kuvan oikeuksia kuvaan sille joka rajausta haluaa tehdä.

    Hyvä kuvaaja tietysti rajaa kuvan kohdilleen jo kuvaustilanteessa, ennen kuin näppää kuvan.

    VastaaPoista
  27. Taidat puhua jollekulle muulle kuin minulle, mutta en malta olla vaiti.

    Mitähän Hieronymus Bosch sanoisi siitä, että valokuvaajat ovat rajanneet mielivaltaisesti esimerkiksi hänen Maallisten ilojen puutarhaansa? Tässäkin blogissa on kyseisestä triptyykistä pieniä rajattuja alueita itsenäisenä teoksena. Tätä nimitän kyllä minäkin kuvan muokkaukseksi, mutta en muuntamiseksi. Muokkaus on korostamista, kuten juuri rajaus ja terävöitys. Napauttamalla kerran terävöitä-kohdasta jotkin kohdat erottuvat paremmin taustasta.

    VastaaPoista
  28. Pastori Mustapäällä on väkevä kieli. Se on helvetin hyvä asia tuossa tehtävässä. Antakaa palaa vaan!

    VastaaPoista
  29. Saarnaaja Mustapää eli kaikkien tunnistama Jape valepuvussa: puhe ei ollut toisen kuvien rajaamisesta.

    Mitä tulee terävöittämiseen, niin ei se ole muokkaamista. Kuvan kohde on ollut selkeä, mutta kuva on tärähtänyt johtuen sitten kamerasta tai sen käyttäjästä.

    Terävöittäminen ei muokkaa todellisuutta vaan näyttää sen alkuperäisenä.

    VastaaPoista
  30. Mieleeni tulee vain, että saarnaaja Mustapää taisi vokotella rouva Skrofilta runsaasti rahaa.

    Voisit ne palauttaa, vaikka jollekin yleishyödylliselle järjestölle.

    VastaaPoista
  31. No niinpä tietenkin, Saarnaaja Mustapää on peräisin Kaasua, komisario Palmu -elokuvasta, jonka olen nähnyt muutamankin kerran.

    Todellisuuden muuntamista minäkin vieroksun valokuvissa, ellen sitten tarkoituksella luo kuvasta vaikka satua.

    Kuvan käsittely on ammattikuvaajillekin jokapäiväistä työtä, se on täysin luonnollista kuvan stilisointia, näkökulmien esilletuontia ja tunnelmanluontia, taiteen tekoa. Valokuva ei todellakaan ole jäljennös, postikortti eikä yksi yhteen -otos. Kuvaajan sanoman välittäminen voi tulla paremmin esiin kuvan käsittelyssä.

    Jos mennään voimakkaaseen muokkaukseen, kyse on asiasta, josta en itse kuvissani välitä. Tällaisiakin kuvia näkee. Näkee myös voimakkaasti kirkastettuja värejä. Luonnossa värit esiintyvät paljonkin himmeämpinä kuin monissa valokuvissa.

    VastaaPoista
  32. "Taidat puhua jollekulle muulle kuin minulle, mutta en malta olla vaiti."

    Juu, en sinulle osoittanut puheenvuoroani, vaan tuolle hemmetin rutjakkeelle.

    Olen seurannut läheltä erään huippukuvaajan työskentelyä ja olen ollut myös hänen mallinaan mm. muotokuvissa, joten tiedän tasan tarkkaan mistä puhun. Uskon, että sinäkin tiedät mitä eroa on tarkalla, teävällä kuvalla ja toisaalta terävöityksellä.

    "Mitähän Hieronymus Bosch sanoisi siitä, että valokuvaajat ovat rajanneet mielivaltaisesti esimerkiksi hänen Maallisten ilojen puutarhaansa?"

    Mikäli toinen osapuoli luvatta rajaa esim. mainitsemasi henkilön teosta, on kyse selvästi muuntamisesta. Rajaamallahan muutetaan alkuperäistä, teoksen luojan työtä oleellisella tavalla ja luodaan uusi teos -> kyse on muuntamisesta, ei muokkauksesta. Kyse on myös toisen työn varastamisesta karkeimmillaan, jos homma on tehty luvatta, niin kuin uskon että on.

    Omia töitään ja kuviaan saa toki rajata ja terävöittää -> teos on valmis noiden toimenpiteiden jälkeen, jos luoja niin päättää. Se on valmis myös ennn noita toimenpiteitä, jos luoja on niin ratkaissut tykönään. Luoja tietää!

    "Napauttamalla kerran terävöitä-kohdasta jotkin kohdat erottuvat paremmin taustasta."

    Hyväksyn tapasi muokata omia kuviasi, vaikka käyttämäsi "automaatit" eivät tuota parasta tulosta, mutta tyydyttävää jälkeä voi kuitenkin tulla. Vakavasti- ja varteenotettavat kuvaajat terävöivät selektiivisemmin, käsin, ilman automaatteja. Se on aikaa vievempää, mutta usein tuottaa parempaa jälkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulisin oppineeni ihan kantapään kautta, mitä terävöityksellä tarkoitetaan. Nimittäin ei tuhrusta saa terävää millään automaatilla, sillä mekaaninen terävöitys terävöittää myös virheet, ja näin vain korostaa virhettä.

      Photoshop Elements lienee kuvankäsittelyohjelmista parhaimpia ja sallii manuaalisemmat muokkaamiset kuin vaikka jokin Picasa. Minulla on kyllä jokin vanha englanninkielinen versio Photoshopista, mutta en paha vieköön ole opetellut sitä. Ehkä hankin vielä uusimman suomenkielisen version.

      Poista
  33. "Pastori Mustapäällä on väkevä kieli"

    Kiitos. Haluan vain oikeista selkeät vääryydet heti, kun ne havaitsen.

    Ja se on sitten muuten saarnaaja Mustapää, EI pastori. Tästä olen hyvin tarkka!

    VastaaPoista
  34. "Mitä tulee terävöittämiseen, niin ei se ole muokkaamista. Kuvan kohde on ollut selkeä, mutta kuva on tärähtänyt johtuen sitten kamerasta tai sen käyttäjästä."

    Kuten jo kertaalleen sanottu: Ole hiljaa, kun et mitään ymmärrä! Blondi vaietkoon seurakunnassa.

    Rautalangasta: Nykykameroilla otettua tärähtänyttä kuvaa EI KORJATA terävöityksellä. Sitä ei korjata millään. Sama ruotsiksi ja englanniksi.

    Lohdutuksen sana blondille: On kehitteillä kamera ja kuvaustekniikka, jossa voidaan määrittää tarkennus JÄLKIKÄTEEN. Siis se mihin kohtaan kuvaa tarkennetaan. En kerro enempää tässä vaiheessa, että et pakahdu tietoon.

    VastaaPoista
  35. "Kuvan käsittely on ammattikuvaajillekin jokapäiväistä työtä, se on täysin luonnollista kuvan stilisointia, näkökulmien esilletuontia ja tunnelmanluontia, taiteen tekoa."

    Kyllä kyllä, täsmälleen näin!
    (Tarkoitan sitten OMIEN kuvien käsittelyä)

    VastaaPoista
  36. Omienpa tietenkin. Minun helmasyntini on vissiin rajaaminen, jota harrastan antaumuksella ja ehkä liikaa. Rajaan säännöllisesti tyhjät reunat pois kuvasta, sillä kohde on usein kaukana ja jää turhan pieneksi, ellei sitä rajaa. Esimerkiksi kuvablogini tuore luhtapirkko on esimerkki tästä.

    VastaaPoista
  37. Minä en tiedä mitä kukakin haluaa, mutta voimakas ristiriita ehdottoman sananvapauden ja valokuvien ehdottoman omistamisen oikeutuksella on.

    Sitten siitä, että tekniikka on vain yksi asia, työ alkaa vasta sen jälkeen.

    VastaaPoista
  38. Ristiriita on olemassa, ja jos minulta kysytään, arvostan ehdotonta sananvapautta enemmän kuin ehdotonta kuvan omistamisen oikeutta - riippuu tosin kyllä kuvan kohteesta.

    Siis sanoahan täytyy saada, vaikka mitä - lain puitteissa tietenkin. Kuvaa ei sen sijaan välttämättä tarvitse omistaa, ellei kuvan kohde ole vaikka oma itse. Se, minkä toinenkin voi nähdä, ei voi olla kenenkään kuvaajan omaa kuvassakaan aina ja ehdottomasti.

    VastaaPoista
  39. Ehdoton sananvapaus on typerää.Voiko koululuokassa oleva yhdeksänsuuntaisesta kusipäähäriöstä kärsivä Putte huutaa koko tunnin ajan: "Vääryys, vääryys, mää oon Putte!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Putte voi huutaa ja huutaakin, ja hänen iskänsäkin voi tulla sanomaan, että kyllä Putte saa huutaa, mutta tällä Putte tekee itsestään sen kusipäisen idiootin, joka rikkoo yhteisön hyväksi laaditut säännöt ja samlla yhteisön toimimismahdollisuudet.

      Ehdoton sananvapaus ei tarkoita tietenkään häiriköimistä isoilla eikä pienillä ihmisillä. Sananvapaus tarkoittaa kai vain ihan vapautta saada sanoa, ei tehdä muuta jäynää.

      Poista
  40. "Rajaan säännöllisesti tyhjät reunat pois kuvasta, sillä kohde on usein kaukana ja jää turhan pieneksi, ellei sitä rajaa."

    Olen kuullut, että varsinkin lintukuvauksessa rajaaminen on yleistä, koska kohteet on usein kaukana. Rajaamalla saadaan kohde "tulemaan" lähemmäksi, tiämmä.
    Ole siis huoleti rajauksen kanssa, se on varsin tavallista puuhaa. Rajauksesakin, kuulemma, on omat sääntönsä, mutta ei niistä tässä sen enempää.

    Iltaterveiset Paratiisiseurakunnasta. Jumalaton meininki...

    VastaaPoista
  41. "voimakas ristiriita ehdottoman sananvapauden ja valokuvien ehdottoman omistamisen oikeutuksella on."

    Nyt sekoitat asioita ja käsiteitä, valitettavasti. Ei sananvapauteen kuulu se, että saisin syödä luvatta saunalenkkisi, johon sinulla on ehdoton omistusoikeus, ellet erikseen sovituin ehdoin tuota oikeutta joko rajoitetusti, tai rajatta, luovuta minulle.

    VastaaPoista
  42. "riippuu tosin kyllä kuvan kohteesta."

    Ei se kuvn KOHTEESTA riipu, höpsö. Kuvan OTTAJALLA, siis teoksen tekijällä, on ehdoton tekijänoikeus kuvaan ja hän voi - niin halutessaaan - luovuttaa oikeuksia kuvaan joko rajatusti tai kokonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos minä pyllistän metsässä, ja joku ottaa siitä tunnistettavan valokuvan ja julkaisee lehdessä, kyseessä ei ole kuvan esittämisen vapaus vaan intimiteettisuojan rikkominen.

      Tässä sotketaan nyt siis puurot ja vellit. Kuvan ottaja on vapaa vain, jos hän ei samalla riko jotain muuta lakipykälää tai eettistä kiinteää normia.

      Poista
  43. "Se, minkä toinenkin voi nähdä, ei voi olla kenenkään kuvaajan omaa kuvassakaan aina ja ehdottomasti."

    Se kuva on kuvaajan OMA - teos, joka nauttii tekijänoikeudellista suojaa - riippumatta siitä kuka kuvassa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyillä, se on kuvaajan oma, ja hän voi ihailla sitä kotinsa seinällä, mutta kuvan julkaisu ei ole yksiselitteistä. Viittaan laissa määriteltyyn intimiteettisuojaan ja sen lisäksi yleiseen eettisyyteen.

      Poista
    2. Kyllä, se on kuvaajan oma, ja hän voi ihailla sitä kotinsa seinällä, mutta kuvan julkaisu ei ole yksiselitteistä. Viittaan laissa määriteltyyn intimiteettisuojaan ja sen lisäksi yleiseen eettisyyteen.

      Poista
  44. Paskat se mitään nauti, kopioinnut kuitenkin on jostain aikaisemmasta kuvasta. Tästähän on esimerkkejä.

    Ja mitä uutta voi auringon alla olla?

    Oikeudet sitä paitsi luultavimmin omistaa walt disney, joka oli höpöhessu joskus menneisyydessä.

    VastaaPoista
  45. Mielessäni on tässä lähinnä paparatsitoiminta. Jos kuvaaja ottaa salakuvia, joissa henkilön yksityiselämä paljastuu vastoin hänen tahtoaan, kyseeseen tulee pikemminkin intimiteettisuojan loukkaus kuin paparatsin oikeus ottamaansa kuvaan.

    Siis, asia on pohdituttava, enkä tiedä oikeaa vastausta.

    Ja vielä, on ehkä eri asia ottaa valokuvia tositeeveejulkkiksista ja poliitikoista kuin yksityishenkilöistä.

    En esittänyt siis mielipiteitä.

    VastaaPoista
  46. Ainahan meille näyttämättä jätetään se, joka kuitenkin kaikkien mielestä olisi mielenkiintoisinta. Kekkosen änkipäkit ja ähpuhähpuhit venäjällä ja julkun munat kylmässä vedessä uinnin jälkeen.

    Vaikka viime aikoina lehdistön moralitet on kuitenkin parantunut, Tauskia ja Antti Kurhista melkein joka päivä. Tiedonjulkaisemispalkonnon olisi viime kesänä ansainnut se toimittaja, joka katsoi asiakseen kertoa, että Helsingin tuomiokirkon portailla oli joku sekopää masturboinnut keskellä päivää.

    Vielä kun olisi kertonut minkä lehden palveluksessa kyseinen herrasmies toimii.

    VastaaPoista
  47. Julkisella paikalla saa kuvata (käytännössä) ketä vaan. Jos kohde käyttäytyy epäsivellisesti (pikkuhousut unohtu kotiin), on kussut tai paskonut pöksyihinsä, tai on räkä poskella ja kuvaaja näppäisee kuvan ja postaa lehteen, niin se on tämän kohteen oma vika, ei kuvaajan vika. Paparazzin leipätyö on ottaa skandaalikuvia. Muitakin tapoja elättää itsensä on, mutta paparazzi on valinnut omansa. Se on hänen oikeutensa.

    "Ja vielä, on ehkä eri asia ottaa valokuvia tositeeveejulkkiksista ja poliitikoista kuin yksityishenkilöistä."

    Tämä on eri asia, mutta mitä sitten? Kaikista voi ottaa kuvia julkisella paikalla - esteettä. Tämä ei ole mielipide, vaan tosiasia.

    On olemassa eettiset säännöt siitä, että esim. selvästi humalaisista tai muuten itsensä "huonoon happeen" saattaneista henkilöistä ei saa julkistaa tunnistettavia kuvia lehdessä, muta tämä on aika kuollut kirjain. Harva alkaa haastamaan lehteä oikeuteen kunnianloukkauksesta, vaikka olisi oikeassakin asiansa kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intimiteettisuojalaki???

      Tavallisesta ihmisestä, joka ei ole julkisuuden henkilö, ei voi julkaista kuvaa kysymättä häneltä lupaa julkaisuun. Tämän vuoksi nähtävästi juorulehdissä sotketaan kasvot joskus tunnistamattomiksi.

      Julkkikset ovat eri asia, he elävät julkisuudesta.

      Poista
  48. Olen saarnajan kanssa samaa mieltä erityisesti siinä, että kuvia saa huoletta käyttää tarpeidensa mukaan. Pieteettiä osoittaa, jos kertoo lähteen, välttämätöntä se ei ole.

    Sorsa omistaa sorsan kuvan, ei muut. Taiteellisuus tai muu sellainen kuvassa on meidän ihmisten mielikuvitusta.

    VastaaPoista
  49. En ole kanssasi samaa mieltä, Riku.

    Väärinkäytät ja lavennat sananvapauttasi valheen ja vääristelyn suuntaan. Sitä ei voi, eikä tule, hyväksyä.

    VastaaPoista
  50. Saattoi siinä semmoista olla, ehdoton sananvapaus on yhtä pöljää.

    VastaaPoista
  51. Onpa mielenkiintoinen kommenttiketju.
    Ensin runo helkkyy, sointuu, sortuu, kaatuu, nousee pystyyn, jatkaa matkaa, tuottaa iloa ja tuntuu nautinnolliselta, naurattaakin parhain päin, hyväntahtoisesti vain.

    Sitten sävy synkistyy. Puhutaan kunnon asiaa, onnettomuuksia ja kuolemaa. Saapuu saarnaaja. Helvettiin nyt kaikki kaataa, uskonvoimaa suurempaa saa kaukaa hakea. Ett' on olo makea lukijoilla täällä. Näin hauskaa keskustelua ei voita mikään sade, eikä myrskytuuli. Paras kohta katsokaa, on kun jutun tekijä, ilman estoja lausuu sanat suloiset:
    "Mä riisun nyt tään paidan
    ja menen ulos kellimään."

    Ei voi olla kenelläkään itku kurkussa. Tää on tosi hauskaa jutustelua.
    Hyvää - ohitettua - juhannusta! toivoo kaikille
    muuan turhanpuhuja.

    VastaaPoista
  52. Kiitos, Liisu, minä en tiedä muista, mutta minusta on aina hauskaa se, mihin kaikkiin asioihin ja aitovieriin juttu kulkeutuu. Ihan omanlaistaan keskustelua. Höpöttelyksi voisi joku sanoa, mutta minä "tekstintutkijana" en sano, sillä joukossa on syvääkin tietämystä, samoin tekstitaituruutta. Ihan omat johdonmukaisuutensa tässä tekstivirrassa on. Sanan rikkautta se on, totta ja tarua sekaisin.

    Juhannus on nyt ohi, ja useiden lomat alkaneet sateessa. Koleaa on ollut kesäkuu!

    VastaaPoista
  53. "Tavallisesta ihmisestä, joka ei ole julkisuuden henkilö, ei voi julkaista kuvaa kysymättä häneltä lupaa julkaisuun."

    Hyvä luoja sentään nainen! Olen kuullut sinun omin sanoin kertoneen, että sinulle tulee esim. sanomalehtiä. Luetko niitä? Katsotko kuvat?

    Jokapäiväinen sanomalehti on TÄYNNÄ kuvia ihmisistä, joilta ei ole pyydetty (eikä muuten tarvitse edes pyytää) lupaa julkaisuun, jos kuva on otettu ns. julkisella paikalla.

    Toivon, että et taannu tuon yhden rutjakkeen tasolle. Menisit ihan piloille ja se olisi erittäin valitettavaa.

    PS. Tässä on ollut jo tovin käynnissä jalkapallon EM-kisat. Sanomalehtien urheilusivuilla on kuvia otteluista ja lehtereillä istuu kuvattuna 40000-70000 katsojaa joka ottelussa. Onkohan heiltä kaikilta kysytty lupa kuvien julkaisulle? Hehän ovat "tavallisia ihmisiä", eivät julkisuuden henkilöitä.

    PS2. Ei julkisuuden henkilöistä saa julkistaa ihan mitä vaan kuvia, jos kuva on omiaan loukkamaan/halventamaan kuvan kohdetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhun nimenomaan henkilökuvista, en mistään ryhmäkuvista.

      Siinä olet oikeassa, että julkisella paikalla saa periaatteessa kuvata ihmisiä ja julkaista heidän kuviaan. Ja juuri nimenomaan ryhmiä kuten vaikka tapahtumayleisöä.

      Ihmistä ei kuitenkaan saa kuvata hänen omalla intiimillä alueellaan, kuten Google Maps -tapauksessakin havaittiin. Ihmistä ei myöskään saa kuvata tai julkistaa loukkaavasti tai halventavasti, sillä tässä tulee laki usein kuvatun puolelle, ja hän on joskus oikeutettu suuriinkiin korvauksiin.

      Sitten on vielä se eettinen puoli, että fiksu ja hyvä kuvaaja kysyy aina kuvaus- ja julkaisuluvan kuvatessaan ihmisiä julkisilla paikoilla - en nyt tarkoita massojen kuvauksia.

      Poista
  54. "Jos minä pyllistän metsässä, ja joku ottaa siitä tunnistettavan valokuvan ja julkaisee lehdessä, kyseessä ei ole kuvan esittämisen vapaus vaan intimiteettisuojan rikkominen."

    Jos sinulla on housut jalassa, ei tuossa ole mitään ongelmaa julkaisun kannalta. Jos taas sinulla ei ole housuja jalassa, niin syyllistyt epäsiveelliseen käytökseen ja mahdollisesti seksuaaliseen häirintään. Silloin kuva voi toimia todisteena. Epäsiveellistä kuvaa ei voi lehdessä kuitenkaan julkaista, tästä olen samaa mieltä (olen ollut kokoajan, tästä ei ole erimielisyyttä). Jos taas perseilet housut jalassa, ei siinä ole mitään probleemia. Siitähän voi tulla paikallinen kesänähtävyys.

    VastaaPoista
  55. Kyllä tässä tarkoitettiin kesäaikana normaalia kyykkypissimistä, jolloin takapuoli yleensä loistaa paljaana kauaskin.

    Metsässä pissiminen ei ole epäsiveellistä, vaan luonnollista, eläimet eivät siitä häiriinny. Intiimin luonnollisen hetken häirintä kuvalla on loukkaavaa.

    VastaaPoista
  56. "Julkkikset ovat eri asia, he elävät julkisuudesta."

    Minä EN halua nähdä enään yhtäkään kuvaa Johanna Tukiaisesta tai Henna Kalinaisesta. Anni Uusivirtaa voin kyllä katsella edelleen mielelläni. Nelosen uutta säätyttöä katselen myös mielelläni ja Kotakorven Kerttua tietenkin.

    "Puhun nimenomaan henkilökuvista, en mistään ryhmäkuvista."

    Et puhunut, vaan lisäsit tämän täsmennyksen nyt myöhemmin. Kuitenkin, oli kyse ryhmästä, pienryhmästä tai yksittäisen henkilön kuvasta, joka tulee yleiskuvituksesksi esim. sanomalehteen, ei mitään lupia tarvita, käytännössä. On asia erikseen, jos kyse on nimenomaisesti muusta kuin yleiskuvituksesta sanomalehdessä. Jos on kyse esim. mallista, jonka kuvaa käytetään muotilehdessä, niin häneltä pitää olla ns. Model Release -paperi, eli käytännössä lupa kuvien julkaisuun. Toisaalta, hän yleensä on saanut myös korvauksen kuvista (mallina olosta), joten tässä ei ole mitään ongelmaa. Kuvaaja kuvien omaistajana päättää tällöin minne kuvansa luovuttaa/myy. Kuvaaja omistaa kuvat, vaikka "Model eleasea ei olisikaan. Hän ei vain voi luovuttaa kuvia myyntiin tai julkaisuun ilman mallin lupaa. Valokuvanäyttelyn hän voi kuitenkin pitää ilman mallin lupaa.

    "Siinä olet oikeassa, että julkisella paikalla saa periaatteessa kuvata ihmisiä ja julkaista heidän kuviaan."

    Aivan, tätä olen tässä tolkottanut jo pitkään.

    "Ja juuri nimenomaan ryhmiä kuten vaikka tapahtumayleisöä."

    Ei tarvitse olla nimenomaan vain ryhmiä, mutta ei tästä nyt enempää.

    "Ihmistä ei kuitenkaan saa kuvata hänen omalla intiimillä alueellaan, kuten Google Maps -tapauksessakin havaittiin."

    No ei tietenkään saakkaan, enhän tällaista ole väittänytkään. Yksityisalueella ja yksityisyyden suojaa nauttivalla alueella tai alueelle päin, ei saa kuvata. Ei siis saa kuvata julkiselta tieltäkään kohden yksityistä pihaa ilman lupaa.

    "Ihmistä ei myöskään saa kuvata tai julkistaa loukkaavasti tai halventavasti, sillä tässä tulee laki usein kuvatun puolelle, ja hän on joskus oikeutettu suuriinkiin korvauksiin."

    No voi totta mooses sentään. Toistat tässä sitä mitä ITSE olen hiukan aikaisemmin aiheesta todennut. Sanotaan nyt korostetusti vieleä että: Näin on!

    "Sitten on vielä se eettinen puoli, että fiksu ja hyvä kuvaaja kysyy aina kuvaus- ja julkaisuluvan kuvatessaan ihmisiä julkisilla paikoilla - en nyt tarkoita massojen kuvauksia."

    Kyllä kyllä, näin on. Myöntänet kuitenkin sen, että erim. Pikku Kaupungin keskipäivän "ruuhkaisessa" katuviinässä, jossa kadulla kuvaavan kuvaajan etsimen kenttään tulee kerralla jopa 2 hengen ruuhka, niin ei heiltä kaiklta kysytä lupaa. Korkeintan vain siltä pääkohtelta jota kuvattiin tarkoituksella ensisijaisesti, ei siltä joka tuli sattumalta kuva-alaan kuvan ottohetkellä, pyytämättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen lopettanut kuvaamisen Munamarkkinoilla, koska sain osakseni niin kiukkuisia katseita. Varsinkin vanhat lihavat miehet meinasivat melkein päälle käydä, kun ajatukseni oli kuvata suomalaisen miehen kesämuotia. Nuoret vihaiset miehet mulkoilivat juroina. Naiset sen sijaan jopa nauroivat kuvissa. Parhaiten onnistuivat salakuvat. Nyt minulla on uusi painava kamera, jota en jaksa pidellä salaa.

      Poista
  57. "Metsässä pissiminen ei ole epäsiveellistä, vaan luonnollista, eläimet eivät siitä häiriinny. Intiimin luonnollisen hetken häirintä kuvalla on loukkaavaa."

    Ei nyt ole puhetta eläimistä, vaan ihmisistä. WC:t ja hyyskät on tarpeiden tekoa varten, niissä on ovet ja intimiteettisuoja taattu.
    Jos joku menee asioilleen julkiseen tilaan, kuten metsään, niin siellä metsässä voi olla myös valokuvaaja ikuistamassa näkymiä. Jos joku laskee, toisen läsnä ollessa housnsa alas, syyllistyy epäsiveelliseen käytökseen ja mahdollisesti seksuaaliseen häirintään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö sinua muka hätä yllätä koskaan siellä missä ei ole hyyskää? Minut yllättää. Aineenvaihduntani on kai aika vilkasta ja toimivaa, kaikki virtaa. Sanon suoraan, että jos juon jotakin, tarve on melkein siinä samassa. - Nimimerkki Suora putki

      Poista
    2. Jos minulla on vaihtoehtona a) kusta housuihini tai b) kusta julkiselle paikalle, esim. pensasaidan taakse, valitsen niistä toisen. (Ja jatkan matkaani kuivin housuin.)

      Julkisesta "pissimisestä" (voi mikä eufemismi!) saa 20;- €:n rikesakon. Siitä ei edes neuvotella. (Kirjoitti KSML. Joka haastatteli erästä poliisi. Joka sanoi näin.) Itse kerran Forssassa (joka on outo ja kummallinen paikka) hiivin syyskuun yössä Ankkalinnan ympärillä olevaan pöheikköön. Tarkoituksenani oli "helpottaa painettani". Juuri kun olin saamassa sepalustani auki, rävähti valonheitin: olin valokiilassa kuin joku sankari jossakin b-luokan elokuvassa. Kusemisestani... anteeksi, pissimisestäni ei tullut mitään! (Päin vastoin: peitin sukukalleuteni kämmenelläni.) Mustan Maijan mikrofoni rohisi: "Te nuori vaaleatukkainen herrasmies...." (pieni tauko) "... korjaan, N:n Mikko, jos et heti häivy Forssan rajojen ulkopuolelle, pidätämme sinut". Valoheitin häikäisi niin etten nähnyt ketkä autossa istuivat. Mutta arvasin: tiedän ketkä koulutovereistani poliisiksi ryhtyivät. Ja mikäs siinä. (Paskiaiset!) He pelleilivät kanssani...varmaan itsekin vastaavassa tilanteessa olisin niin tehnyt.

      Niinpä lähdin tallustelemaan Jokioisia kohti. (Tammelaan olisi ollut pitempi matka.)

      Poista
    3. Pienenä pelkäsi aina, että linja-autossa tulee pissahätä. Ei ollut mitään autovessoja. Pelkäsin myös, että housut menevät viivaan. Ja niinhän ne menivät. Elämä oli paljolti epämukavaa kärsimystä alapään kanssa.

      Minun täytyy nytkin aina liikkuessani tietää, missä on lähin vessa. Siksipä juuri luonnossa onkin niin kivaa, kun ei ole sidottu tiettyihin pissimispaikkoihin. Ei ole mitään vapaampaa, kuin tuulenhenkäys pyllyssä.

      Poista
    4. Minun pöksyni eivät ole koskaan menneet "viivaan". Mutta kyllä sai pelätä - siinä noin kahdentoista vanhana - että verryttelyhousut yhtä äkkiä olisivat menneet "teltalle". (Semmoista kun joskus tapahtui. Arvaapa, hävettikö?)

      Poista
    5. Minulla oli pepitahousut, siis sellaiset pepitaruudulliset (vino musta-valkoruudutus, jos tiedät) housut, joilla oli taipumus mennä viivaan, molemmin puolin. Sisareni kiusasi minua aina ja huusi, että housut on viivassa!!! Pelkäsin sitten muutenkin, kun joku kulki takana, että housut ovat viivassa.

      Poikien teltoista en tiennyt mitään. Verryttelyhousuja kyllä oli yhdellä jos toisellakin, ja niiden persus roikkui jokusilla aika alhaalla.

      Poista
    6. Ai jaa, ymmärsin (periferisen freudilaisittain) tämän "viivaan" menemisen ihan toisin?!? Käsitin, että alkkarit eli pikkupöksyt niin tekevät. Olen, tai en oikeastaan ole, pahoillani. (Paljon, paljon enemmän olen nyt huvittunut.)
      No voihan nenä!

      Poista
    7. "Telttahan" tarkoittaa että alkoi "seistä". Se oli noloa. Ja sitä pelkäsi, kun tiesi, että se tapahtuu just silloin kun vähiten toivot... Joskus toivoi että urheiltaisiin sukelluspuku päällä. (Se käsittääkseni ei jousta?)

      Poista
    8. Minä veikkaan, että tytöillä ei vastaavassa iässä ollut aavistustakaan tuosta poikien "telttaongelmasta". Ainakaan siitä ei puhuttu, enkä minä missään pyhäkoulupiireissä ollut. Nyt on toisin, tietoa on ja seksiasiat ovat hyvinkin tuttuja kymmenkesäisillekin.

      Poista
  58. Jahuu, Iines jälleen Hieno Upea kuvasarja ja Runo! Otan toivotuksen nyt, tosin jussin jälkeen, mielihyvin vastaan:)

    VastaaPoista
  59. Kiitos, Mustis. Ja hyvää Elvin-päivää kaikille! Muutama vuosi sitten vielä täällä oli aina yhden Elvi-tädin hurjat nimipäiväbileet. Nyt pitää odottaa naistenviikon nimmareita, joita on kahdet tiedossa.

    VastaaPoista
  60. "Canon EOS 60D."

    Ahaa, hyppasit heti kerralla pykälää parempaan luokkaan. Ihan pätevä kamera tietääkseni, Canoniksi.

    Seuraavaksi suosittelen sinulle panostusta laatuoptiikkaan.

    VastaaPoista
  61. Minulla on laatuoptiikkaa, Canonin objektiiveja, esimerkiksi 60 mm:n makro ja 55 - 250 mm:n objektiivi. On myös 300 mm:n Sigma ja tietenkin se perusputki. Kunnon lintuputkesta haaveilen, ja se onkin seuraava hankinta.

    VastaaPoista
  62. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  63. Häh - onko sinulla 300 mm:n Sigma? Siis kiinteäpolttovälinen primelinssi? Sehän on kunnon lintuputki, varsinkin jos ostaa kaveriksi 2x telejatkeen.

    Jos tuo ei ole kunnon lintuputki, niin mikä mielestäsi on?

    Minulla ei vielä ole ollut varaa ostaa tuota Sigmaa, on tolkuttoman kallis (3000-3500 euroa). Hyvä linssi se kuitenkin on, käsitääkseni.

    Tuo 60mm:n makro on vissiin hyvä, itselläni ei varsinaista makroputkeakaan vielä ole. 105 mm:n Sigmaa olen katsellut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis ei toki, en ostaisi noin kallista ilman pitkää säästämistä, jos sittenkään. Minulla on Sigman 70 - 300 mm 1:4 - 5.6 DG, hinta Rajalassa n. 340 euroa. Jostain syystä käytän mieluummin Canonin 250 mm:n objektiivia, on kevyempi ja sulavampi käyttää. Nytkin juuri kuvasin sillä linnunpoikasta, joka istui saunamökin puun oksalla eikä edes väistänyt minua. Kuvat valottuivat silti harmillisesti, mutta ehkä jonkin saan näytille kuvablogiin myöhemmin.

      Poista
    2. Minulla(kin) taitaa ola ensin hankinnassa uusi kamerarunko, ennen kalliimpia objektiiveja. Kieltämättä tuo 300 mm Sigma houkuttaa, mutta sitä varten pitää säästää pitkään. Ei voi ostaa tuosta vaan, enkä sitä Suomesta ostaisikaan. Ulkomailta ostaessa (netistä tilaamalla) säästää äkkiä 500 euroa tai enemmänkin, varsinkin Rajalan ryöstöhintoihin verrattuna.

      "Kuvat valottuivat silti harmillisesti, mutta ehkä jonkin saan näytille kuvablogiin myöhemmin."

      Valottuivat miten? Mikä on harmillista? Aiheeseen voi olla "lääkkeitä" ihan kamera-asetuksia muuttamalla. Ei ole välttämättä objektiiviasia.

      Poista
    3. Panin nyt kuvablogiini näytille kolme lintukuvaa, jotka jollakin tapaa kehtaa julkaista. Niistäkin kuitenkin näkyy, että nimenomaan valotus ei ole kohdallaan. Tilanne tuli yhtäkkiä ja tarkistin vain, ettei kamera varoittanut ylivalotuksesta. Kuitenkaan en ole tyytyväinen valoon. Lintu on liian himmeä, käsittelyllä sain asiaa korjattua jonkin verran, mutta olen onnistunut ottamaan myös valmiiksi teräviä ja hyvässä kontrastissa olevia lintukuvia.

      Poista
    4. PS Tästä nimeni linkistä pääsee suoraan kuvablogiini.

      Poista
  64. 60 mm:n makro on tosi hyvä käytössä. Tulee vain ahneeksi, pitäisi saada vielä isompia suurennoksia yksityiskohdista..

    VastaaPoista
  65. Makrokuvaus on varmaan kiinnostavaa, mutta vaatii kohtuulliset vehkeet. Itse olen ajatellut tosiaan 105 mm, tai jopa 150 mm:n makroa, niin ei tarvitse mennä niin lähelle mahdollisesti arkaa kohdetta.

    VastaaPoista
  66. Minulla on haaveissa myös tuo isompilukuinen makro, jotta voi kuvata vähän kauempaakin. Mutta ensin olisi hyvä saada hyvä lintuputki, koska linnut kiinnostavat ja niitä on talvellakin, toisin kuin perhosia ja hyönteisiä. Hullis-kuvabloggaajalla on mielestäni sellainen kohtuuhintainen hyvä lintuputki, ainakin hän on maininnut sellaisen vanhassa kuvablogissaan. Se oli joku Canonin 400 jne.

    VastaaPoista