16.7.2015

Moraalisaarna I



Niin monelta puuttuu sivistys. Vielä useammalta puuttuu myös yleissivistys.

Vaan omasta kehosta on tullut temppeli, jonka harjana on pakaristo.
Huipulla hääräävät business controllerit ja konsultit.
Kieli on vaihdettu englanniksi, mieli optimoiduksi.
Kaupat on vaihdettu Shoplandioiksi, metsät betoniksi.
Parhaus mitataan merkillä, ostovoima luotolla.
Kahvi kiireesssä ja aina pahvimukissa, kävelyä kadulla.
Lujaa menee. Minä ja mun pakarat.

Koivu on vaihdettu kuuseksi, kuusi koivuksi.
Jalava on pihlaja ja pihlaja on jalava.
Tolstoi oli höyryvoiman keksijä, Newton kuussakävijä, Suomi itsenäistyi vuonna 52 ja onks Kreikka hei Eurooppaa...
Mantereita on 26, hei mikä on manner.
Substantiivi, never höörd.
Kuka toi Gogän oli, olikse joku.. emmää tiedä.
Ruoansulatuselimet? Tuma, ohut soli, paksusuli, nenä, suu ja keuhkokurkku. 
Veden saastuttajia ? Likaiset jalat ja koko ruumis. Minä ja mun pakarat, me ei tykkää.

Ei monimutkaisia asiakokonaisuuksia, ei kulttuuria,  who cares. 

iPad, MacBook, Vuitton, Guess, Les Moules,  New York, minä ja mun pakarat. 

(Maalaus Paul Gauguin)

169 kommenttia:

  1. Sinä ja sun pakaras... Moraalisaarnoja on siis tulossa useampiakin. Mutta samaa mieltä todennäköisesti olen kaikesta, ainakin melkein.

    Toissapäivänä lehteä lukiessani tuhahdin halveksivasti Skoda- mainokselle, jossa oli englanninkielinen otsikko, muuten se oli suomea. Se on samaa sarjaa kuin esim. siteerata Sokratesta suomenkielisessä kirjoituksessa englanniksi. Sellaistakin näkee, aika useinkin. Liian usein.

    Yhden muutoksen tekisin loruiluusi: Jalava on pihlaja ja pihjala on jalava. Miksikö? Siksi, että muutos on mahdollisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jalava on pihlaja ja pihlava on jalava - entäs tuo? 

      Tässä nyt kuvataan sitä, miten kielellä ei ole väliä. Kunhan jonkun puun nimen heittää, niin kuulija tajuaa suurpiirteisesti, onko kyse aidasta vai aidanseipäästä. Muutama vuosi sitten tehtiin tutkimus, jossa todettiin, että lapset eivät tunne tuttujakaan puita niin kuin ennen itsestäänselvästi tunsivat.

      Poista
    2. Juu, puu. Nykyään kun netistä löytää minkä tahansa tiedon, oikean tai väärän tai sinne päin, niin luulisi nimenomaan yleistiedon ja yleissivistyksen merkityksen kasvavan.

      Mitä tiedolla tekee, ellei osaa liittää sitä asiayhteyteen ja ellei ymmärrä sen merkitystä yhteydestään tai maailmankaikkeudessa.

      Pluto on nyt kuvattu. Ajaa, entä Hessu Hopo?

      Poista
    3. Amerikkalaisten nuorten maaantiedon tietoa taannoin tutkittaessa pyydettiin laatimaan maailmakartta. Suurin osa piirsi Amerikan pyöreäksi mantereeksi jota ynpäröi saarina : Eurooppa, Kuuba, Japani, Neuvostoliitto y.m
      Mutta oliko sivistyksen taso joskus aiemmin korkeampi?
      Mediatutkija Neil Postmanin mukaan painettuun sanaan ja lukemiseen perustuva tiedonvälitys ja kulttuuri suosi älyllistä argumentointia. Kun taas Massatiedotusvälineet varsinkin televisio pinnallistavat ja viihteellistävät tiedonvälitystä.

      Poista
    4. Tapsa, en usko, että syvemmän ja luotettavan tiedon tarve kasvaa netin myötä, koska Google on oikotie helppoon ratkaisuun. Hakija tottuu näppärään pikatietoon, ja ennen kaikkea siihen, että sillä pärjää. Kukaan ei ymmärrä kysyä tiedon todenperäisyyttä. Olen kyllä huolissani.

      Esimerkiksi jo vuonna 2005, jolloin jouduin tk-eläkkeelle, oppilaani pitivät Google-tietoa tieteen veroisena ja lainasivat sitä opinnäytetöihinsä tietämättä mitään lähteestä tai sen luotettavuudesta. Tuolloin nettilähde ei kyllä kelvannutkaan. Tiedon alkuperään piti itse kulkea kirjaa tai julkaisua lukien.

      Poista
    5. MEG, amerikkalainen kouluopetus on muutenkin varsin suppeaa. Kouluissa opetettava historia on Amerikan historiaa, ei maailmanhistoriaa.

      Amerikkalaisnuorilla ei todellakaan taida olla käsitystä maapallon rakenteesta, ja tuo luulo siitä, että Amerikan mantere on maailman napa ja keskus, muistuttaa varhaiskulttuurien maailmankäsitystä.

      Tuo on hyvä kysymys - oliko sivistyksen taso ennen korkeampi. Uskallan vastata, että oli ennen korkeampi. Esimerkiksi varhaiskulttuureissahan koko yhteisö oli mukana kulttuurisessa kehityksessä, kaikki noudattivat perinteisiä tapoja ja uskoivat silloiseen tietoon, tieto ja osaaminen siirrettiin kaikille nuorille, ja kaikkien oli opittava se jo yksin henkiinjäämisen vuoksi. Tämä, jos mikä on korkeaa sivistystä ja korkeaa kulttuuria - koko yhteisö on mukana.

      Neil Postman lienee tuossa esittämässään oikeassa.

      Poista
    6. Niinpä, en minäkään siihen usko, siksi sanoinkin, että "luulisi" eli epäilys tuplana. Mutta toisaalta uskon kyllä, että aina löytyy sellaisiakin, jotka todella haluavat tietää. Ei niitä ennenkään tungokseen asti ole ollut.

      Poista
    7. Tapsa, ilmaisuni oli liian jyrkkä. Ilman muuta on, toivottavasti aina vaan enemmän, niitä, jotka peräävät syvätietoa ja jotka etsivät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Huoleni kohdistuukin enemmän lapsiin ja nuoriin, jotka kasvavat kevyttiedon keskellä ja varttuvat vajain tiedoin. Kouluissa tingitään tiedon ja osaamisen tasoista, hyviä numeroita saa entistä helpommalla.

      Poista
    8. "Nykykirjallisuudesta, filosofiasta ja politiikasta hän ei näyttänyt tietävän mitään. Siteeratessani Thomas Carlylea hän tiedusteli mitä naiivimmin, kuka tämä mahtoi olla ja mitä hän oli tehnyt. Hämmästykseni saavutti kuitenkin huippunsa, kun minulle selvisi sattumalta, että hän oli tietämätön kopernikaanisesta teoriasta ja aurinkokunnan rakenteesta. Ettei joku sivistynyt olento tällä yhdeksännellätoista vuosisadalla ollut tietoinen siitä, että maa kiertää aurinkoa, vaikutti minusta niin tavattomalta seikalta, että saatoin tuskin käsittää sitä."

      Kenestä on kyse? Pahoittelen kökköä suomennosta, en nyt malta hioa sitä (netistä ja käsillä olevasta kirjahyllystä löytyi teksti vain englanniksi, enkä kehtaa sitä tähän laittaa..)

      Poista
    9. Hups, naiivista pitäisi tietysti olla superlatiivi, naiiveimmin.

      Poista
    10. Suomennoshan on hyvä. Varmaankin joku brittien kruunupää, kuningatarta veikkaisin, Victoriaa?

      Poista
    11. Britti kyllä, muttei kruunupää. Fiktiivinen kirjallisuuden hahmo, joka huonosta yleissivistyksestään huolimatta on kuitenkin omalla alallaan varsin arvostettu ja pätevä.

      Poista
    12. Kertojana tuossa lainatussa katkelmassakin on lääkäri.

      Poista
    13. Vai lääkäri... jotain kioskikirjalisuutta tietysti, joku harlekiini-sarjan hömppäsankari

      Poista
    14. Onpa jännittävä arvausleikki (haukotus)

      Mitä itse asiaan tulee, mitä pahuksen väliä sillä on? - Kierrämme siis aurinkoa. Jos kiertäisimme kuuta, se ei vaikuttaisi pennin vertaa minuun tai työhöni.

      Poista
    15. No mutta Sherlock hyvä, jos kiertäisimme kuuta, olisimme varjon lapsia, jos ylipäänsä täällä elämää olisi. Työt ja toimet olisivat erilaisia. Tästä saisi muuten hauskan aineen aiheen oppilaille: Jos kiertäisimme kuuta.

      Poista
    16. Schnur, minulla ei ainakaan ole tietoa tuosta arvuuttamastasi. Pikaisesti mietin 1800-luvun brittikirjailijoita ja heidän teoksiaan, mm. Brontea ja Dickensiä, mm. David Copperfieldia, mutta ei muistu mieleen.

      Kertonet vastauksen jossain vaiheessa, ellei Tapsa sitten tiedä tätäkin.

      Poista
    17. Haluaako kukaan kahvia?

      Poista
    18. Ei kiitos, rouva Hudson... Läikytin juuri kahvini läppärin näppäimistölle. Toimii vielä, mutta rupesin varmuuskopioimaan tärkeimpiä tiedostoja silti (pitäisi se tehdä muutenkin, on jäänyt tekemättä).

      Iines, se on Sherlock Holmes itse. Watson sanoi: "Hänen tietämättömyytensä oli yhtä huomattava kuin hänen tietämyksensä". Holmesin tietomäärä on valtava, mutta kapea-alainen: kemia, myrkyt, rikosuutiset. Erottaa yhdellä silmäyksellä maalajit toisistaan, muttei tiedä mitään käytännön puutarhanhoidosta (eikä monesta muustakaan asiasta).

      Poista
    19. Pyh, dekkareita. Yäk. Luen mielummin vaikka puhelinluetteloita.

      Poista
    20. Ei tämä niin yksinkertaista ole: jos katsoo Maan ja Kuun todellisia ratoja Auringon ympäri, niin huomaa, ettei niistä asia heti selviä – Maa ainoastaan hoippuu radallaan hieman enemmän kuin Kuu.


      Poista
    21. Äh... tarkoitin tietysti, kuten kaikki heti huomasivatkin, että Kuu hoippuu hieman enemmän kuin Maa.

      Poista
    22. Anonyymi, minustakin puhelinluettelot ovat parempia kuin dekkarit. Ovat yleensä niin hyvin tehtyjä, ettei niitä voi laskea käsistään ennen kuin viimeinenkin sivu on luettu loppuun. Olen lukenut ulkomaisia ja varmaan kaikki kotimaiset (joku Vakka-Suomi on ehkä joskus jäänyt välistä): uusinta Helsingin seudun luetteloa jonotin sen ilmestymispäivänä pääpostitalon edessä jo ennen seitsemää (aukesi kahdeksalta, tuntia aiemmin kuin oma lähiposti), ja olin lukenut sen yli puoleenväliin jo kotimatkalla. Jos jotain pitäisi kritisoida, niin joskus ne kyllä vähän toistavat itseään; eivät mitenkään häiritsevästi kuitenkaan.

      Poista
    23. Anonyymi vielä, jos pidät historiallisista puhelinluetteloista, niin tuossa on iltalukemista.

      Poista
    24. Tapsa, katselin jonkun yliopiston sivuilta tuollaista
      havainnollista mallia, mutten kyllä huomaa sitä (maan) hoippumista...?

      Poista
    25. Olkoon, minä ja mun pakarat menee nyt nukkumaan.

      Poista
    26. Vakka-Suomen luettelossa murhaaja on muuten Virtanen, Ensio maanviljelijä puh. 123456789, eikä Vartio, Marja-Liisa sisäkkö puh. 987654321. Vaikka ensin kyllä näyttää ihan toiselta.

      Ps. Jos saan osallistua mielenkiintoiseen keskusteluunne.

      Poista
    27. Kerran muuten yöllä katsoin katulamppua joka valaisi minua kuin kuu mutta huojui paljon vähemmän kuin minä. Kiersin sen ympärikin mutta ihan sama juttu. Ps. Tulin silloin Puhelinyhdistyksen lounaalta joka oli vähän venähtänyt.

      Poista
  2. Yhtä asiaa jäin äsken edellistä ketjua lukiessa miettimään. Nimittäin sitä, että on outoa, että jos ihminen, kuten nyt vaikkapa Riku, on kiinnostunut musiikista ja tietää siitä paljon (huom. tämä ei ole pilkkaa, vaan ihan oikeasti tykkään monista Rikun musalinkeistä, etenkin neekerjatsista),

    niin tällaisella Riku-asiantuntijalla on ainakin minua hämmästyttävät voimakkaat antipatiat myös kehnoa musaa kohtaan. (Viittaan nyt esim. lumivalkoiseen rakkauteen.)

    Kun nimittäin minulla, joka olen kaikilla mittareilla mitaten amatööreistä amatöörein musiikin suhteen, torveloista torveloisin, tuubista tuubein, korneteista kornetein, on erittäin haalea suhtautuminen siihen. Jos en tykkää, niin ok. Yhdentekevää, sanoisin, korkeintaan vaihdan vihellellen kanavaa.

    Joku neito muuten taisi ihmetellä, miten meillä on esim. lumelle lukuisia sanoja (niin kuin onkin), mutta rakkaudelle vain yksi? Onkohan niin? Lempi. Armastus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lempiä ja armastaa minunkin mieleeni ensin tulivat, kun Liisu otti asian esille edellisesä keskystelussa. Oikeassa hän on, synonyymeja on aika vähän, mutta kyllä niitä siis on.

      Rakkaudesta vaan ei puhuta turuilla ja toreilla, joten sanat eivät ole syntyneet ja levinneet. Kiertoilmauksia on, ja ne ovat arkisemmiksi väännettyjä: tykätä, olla pihkassa, olla lätkässä. Suomalainen ei puhu suurista tunteista, vaikka rakastaakin.

      Minullakin on usein niin, että jonkin tokaisun jälkeen vaihdan kanavaa ja se oli siinä, ellen sitten kirjoita siitä yleisönosastoon.

      Poista
    2. Minä saavuin juuri eestists, kävin risteilemässä,mutten maissa. Minä nimenomaan en ole musiikissa asiantuntija, vaan diggari. Se tarkoittaa, etten kaikkea hyvää musiikkia tunne,enkä edes kaikesta hyvästä musiikista välitä. Huonoa musiikkia,kuten Pelle-pörje Lindholmin yhtyettä tykkään roimia,koska se tekee päästä ja sielusta pahaa.

      Poista
    3. Nämähän ovat sellaisia makukysymyksiä,mihinkään asiantuntijuuteen on turha vedota. Mutta jos minulta kysyttäisiin, otatko turpaas, vai kuunteletko levyllisen iskelmä-ollin tuotantoa, niin pyytäisin tappamaan heti, ilman mitään kamalaa kidutusta.- Jumalauta, että huonouden vielä ymmärrän, mutta tommosta yöpaskaa en yhtään!

      Poista
    4. Ja mitä tulee Suvi Teräsniskan kehyskertomukseen, jonka mukaan pääsi lavalle esiintymään, koska ällööolli huomasi lahjakkuutensa, niin heh heh ja goodbye.

      Poista
    5. Olen muuten kuunnellut livenä (kutsuttuna, en minä muuten menisi) sekä Olli Ällää että Suvi Teräksistä. Jälkimmäinen osaa kyllä laulaa minunkin mittapuullani. Mutta aivan ällistyin, kun eniten tykkäsinkin Pave Maijasesta!? Laulajasta, jota en noteeraa muuten miksikään. Persoona, se sen teki.

      Poista
    6. Minä se noiden lunta ja rakkautta kuvaavien sanojen määrällistä epäsuhtaa mietin, mutten tarkoittanut synonyymejä: lemmellä ja rakkaudella ei ole merkityseroa, korkeintaan sävyero, toisin kuin vaikka loskalla ja kuuralla. Tai hangella ja nietoksella. Oikeastaan hain sitä, että kun kreikassakin on erokset ja agapetukset ynnä muut, joita käytetään rakkaudesta eri merkityksessä eri yhteyksissä, kun taas esimerkiksi Raamatun suomenkielisessä käännöksessä puhutaan vain "rakkaudesta". Onhan se aika vivahteetonta, ja vähän harhaanjohtavaakin.

      P.S. "Rakkaus on lumivalkoinen" on ihan kamalaa paskaa minustakin.

      Poista
    7. Billie Holidaysta sen sijaan tykkään kamalasti. Aiheeseen liittyen: hänellä on monia melankolisia lauluja rakkaudesta, sen kaipuusta ja menettämisestä.
      Tämäkin. Pistää kyllä miettimään, onko tuossa kyse rakkaudesta vai jostain muusta.

      Poista
    8. Sekä Lindholmin että Teräsniskan laulujen sanat ovat korneja, ja ihmetellä täytyy, kuinka joku kehtaa niitä lausua, ja vielä laulaen. Armon saa minulta kyllä Rakkaus on lumivalkoinen, koska se on sitä vain hetken, laulun mukaan. Teräsniskan ääni on kaunis ja hänestä olisi enempään.

      Minua ei oikeastaan hämmästytä tuo Tapsan Pave Maijanen. Miehellä on ollut revittelyjä joissain esiintymisissään.

      Poista
    9. Maijanen ei ole pelkkä laulaja, vaan multi-istrumentalisti, orkesterinjohtaja ja tuottaja, joka on ollut mukana vaikka missä. Wigwam, Dingo, Hurriganes, Hector, Albert Järvisen bändit jne., meriittilista on uskomaton.

      Poista
    10. Mikkelissä on baari joka on nimeltään Keskusbaari. Se sijaitsee hotelli Vaakunaa vastapäätä Porrassalmenkadulla. Sinne kerääntyy aina kaupungin musiikkimafia + vierailevat artistit siellä myös aina piipahtavat. Minun kantapaikkojani se ei ollut koska en ole alan ihmisiä. Mutta tiedän että siellä siedetään mitä musiikkia tahansa... paitsi yksi poikkeus on; jos vaikka vahingossa hyräili Yö-yhtyeen mitä tahansa kappaletta, sai välittömästi turpiinsa ja ikuisen porttikiellon. - Tämä on totta! Siellä on baarin seinässä iso lappu jossa kielletään Yö-yhtyeen ns. musiikin esittäminen. Jos ette usko niin menkää kokeilemaan. (Mutta olkaa varovaisia...)

      Poista
  3. Pakarat, veljet, millaiset
    https://youtu.be/FD3HFPVhPqc

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hohhoijaa. Tuota en nyt jaksa katsoa. Juuri törmäsin iltapäivälehtiä klikkaillessani kahteen "belfieen", pakaroitaan esitteli joku missi ja muu julkkis. Muuta asiaa uutisessa ei ollut kuin minä ja mun pakarat.

      Poista
  4. Sen minä haluaisin tietää,miksi opetuksessa on tähän tultu. Miksi luullaan, että päässä ei tarvitse olla lainkaan tiedollista sisältöä, kun googlesta sen kaiken saa. Ovatko opettajat nykyään latvakakkosia, vai ovatko sitä heidän esimiehensä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riksu Riemu. Niinkä on ettei me tarvita kouluja ollenkaan. Netistä löytyy ihan kaikki?

      Ei kuule löydy. Siksi tarvitaan. Opettajia ja kouluja.

      Poista
    2. Opettajathan taistelevat tätä Google-ilmiötä vastaan, Riku! Ainakin äidinkielenopettajat, joiden toimenkuvaan kuuluu kirjoittamisen ja mediakritiikin opetus.

      Voi olla, että joku atk- tai matematiikanopettaja sallii kritiikittömän googletuksen, enkä osaa nyt varmasti sanoa, ovatko muutkin opettajat hieman hurahtaneet helpon kevyttiedon etsintään itsekin. Joka tapauksessa itse kiristin opiskelijoita merkitsemään jokaisen tiedon lähteen näkyviin ja katsomaan itsekin, ettei lainaa epämääräisiä kenen tahansa sanoja.

      Tahdon kuitenkin uskoa, että Google-ongelma on opettajien tiedossa aivan yleisesti,

      Poista
    3. Kyse saattaa olla triviaalitiedosta, mutta joskus olen piruuksissani tentannut jopa yliopistossa opiskelevilta ja monelta muulta fiksulta, nyt alle kolmikymppiseltä ihmiseltä maamme entisiä presidettejä, heidän kuviaan. Eivät tunnista lainkaan, - Kallio, Ståhlberg ja Paasikivi, ihan vieraita naamoja.

      Poista
    4. Kyllä minä tämän allekirjoitan. Google-ongelmaan on havahduttu tosissaan vasta hiljakkoin. Sitä ennen kasvoi se sukupolvi, jolle järjestettiin koulussa kaikkea kivaa, ja eri oppiaineiden syvärakenteet - esimerkiksi suomen kielioppi - saivat väistyä. Puuhastelu ja opettajien kaveraaminen oppilaiden kanssa tuotti tulokseksi tietämättömyyttä asioiden perusteista tai asioiden täsmätiedoista. Presidenttien tietäminen kuuluu kyllä yleissivistykseen, samoin eri kulttuurin lohkojen merkittävien saavutusten sekä historian, yhteiskuntatietouden ja maantiedon pääpiirteiden tuntemus.

      Poista
    5. Yhdellä merkonomilla ei joskus parikymmentä vuotta sitten ollut aavistustakaan siitä, kuka on Pekka Herlin. Kysyin sitten, että mitä helvettiä te siellä koulussa oikein opiskelitte. Hän loukkaantui: "Ei ainakaan mitään julkkiksia!"

      Poista
    6. On niitä semmoisia ylioppilaita ja yliopiston opiskelijoitakin, jotka eivät tienneet tuolloin, kuka Pekka Herlin oli. Juuri mietin, olisinkohan minäkään tiennyt, sillä tuo on ajassa liikkuvaa tietyn alan erikoistietoa. Aktuellia talouselämän tietoa.

      Poista
    7. Niin se tietysti on, mutta olimme kuitenkin kyseisen herran mökissä.

      Minulla on ainakin ollut aika paljon triviaa päässäni, olin aika peto trivial pursuitissa. Sitten minä itseäni nuoremmille erehdyin kehumaan, kuinka en vielä koskaan ole siinä pelissä hävinnyt. Nuorisolla sattui olemaan sellainen uudempi versio pelistä, siinä katseltiin näytöltä myös kuvia. Kaikkia viimeisten aikojen näyttelijöitä ja laulajia, helkkari, minä en tuntenut niistä ainuttakaan: 0 poäääng. Ylpeys kävi lankeemuksen edellä, niin sanoakseni.

      Poista
    8. Meillä on täällä mökillä kolmet eri Trivial Pursuit -pelit. Yksi on se vanha versio, toinen on lasten tai nuorten versio ja kolmas on uusin - ostohetkellä muutama vuosi sitten uusin. Meillä tytär yleensä voittaa, vaikka minä olen ollut aina hyvämuistinen. En kuitenkaan tiedä näitä uusia idoleita, Netflix-sarjoja ja muuta menestysosastoa.

      Pelaamme myös muita pelejä, on kaikkia hassuja kysymys- ja vastauspelejä, totta vai tarua -pelejä, sana- ja logiikkapelejä. Pihalla on klassinen tikkapeli ja mölkky, ja sulkapalloakin pelataan. Pelit ovat kivoja. Kerran järjestettiin tikkakisat naapurien kanssa.

      Poista
    9. Niksu Niemulle lähetän terveisiä, paljon omaani muistuttava nimimerkki ja yhtä pöljät jutut, ei mitään järkeä!- Kiitos, Niksu!

      Poista
    10. Niksun kommentti nimittäin pelasti nimittäin päväni, nauroin sitä melkein yhtä paljon kuin korroosio-perkele-pätkää. Onko sinulla, Niksu, lavaesiintymisiä, olisin kyllä valmis maksamaan lipusta!

      Poista
    11. Pelastetaan päivää lisää. Otin kuvan tässä päivän pannusta. Olen pohtinut sen kuvan julkaisua blogissa, mutta ehkä maltan odottaa hetken, että sen kuvan sivussa pääsen mainostamaan Rikun mainiota blogia.

      Niin, kuva on otettu ilman yön ajamista.

      Poista
    12. Semmoinen päivän pannu lounasbaarissa - yön yrjönnyt?

      Poista
    13. Ei sentään. Ihan kotikeittiön tuotoksia, joka tosin voi vähän yön yrjöltä näyttää. Mutta maistui hyvältä.

      Poista
    14. Näytti lätyltä. Mansikkahilloa vaan päälle ja naminami!

      Poista
  5. Minä haluan puhua rakkaudesta, kun en ehtinyt edelliseen kierrokseen. Rakkaus-sana on todellakin aivan liian yleinen, ja sitä käytetään joka lähtöön.

    Eroottisellakon puolella täytyisi ainakin erottaa rakkaus ja rakastuminen. Jälkimmäinenhän on usein pelkkää ihastumista, ohimenevää, väärin perustein syttynyttä, puolivillaista pihkaantumista, lällärimäistä lätkääntymistä.

    Se kuuluu ihmisluontoon. Joku tutkija voisi tehdä väitökseen Iinekselänkin ihastumisista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eroottisella puolella kai pääosaa näyttelee himo, halu, jota voi tuntea ilman kiintymystä. Olisiko peräti niin, että kiintymys vähentää himoa?

      Poista
  6. Liittäisin tähän suomalaisten sivistymättömyyden tunnusmerkiksi vielä tuoreen Kimi Räikkös -tapauksen. Luin juuri lehdestä, että "kiroilu maksoi Räikköselle työpaikan". Näyttäkää minulle saksalainen tai sveitsiläinen, joka kiroilee esimiehilleen itse tekemänsä virheen vuoksi. Tämmöisiä räikköräähkiä niistä sitten kasvaa, kun ei ole muuta ammennuspaikkaa kuin katkuinen moottorirata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perkele!- kuvia Suomesta. (Jörn Donner)

      Poista
    2. Ja perkelettäkö minä tähän muuta osaan sanoa, kun Kimi on niin saatanan hyvä!

      Poista
    3. Tätä minä nauroin silmät vesissä.

      Poista
    4. Kyllä Räikkösen housuissa tulisi osata kuitenkin työtehtävää hoitaessa käyttäytyä. Kuinka moni meistä voi mennä haistattelemaan esimiehelleen? Ei formulatähteys anna erivapauksia. Formulatähti on kuitenkin vain kuski, työnantajansa renki, joka on vaihdettavissa.

      Poista
    5. No Ferrari nyt voi haistaa perkeleellisen paskan, niiden saatanan romujensa kanssa!

      Poista
    6. Että vika on auton, jos Kim ei osaa ajaa. Hmmm, niinpä tietysti.

      Kaikkineen olen kyllä koettanut joskus päästä formulakiihkoon yhdessä kyläpaikassa, jossa minulla pakkokatsotettiin formuloita. Se kääntyi enemmän kärsimyksen puolelle, koska en pidä moottorin ulvauksista. On vain vaikea ymmärtää, mitä jännitettävää siinä on, mikä auto/hevonen/muu peli, myös ihminen, tulee ensin maaliin. Kun en siitäkään osaa innostua, kuka hyppää korkeimmalle tai loikkaa pisimmälle. Vika on minussa, myönnän.

      Poista
    7. No, Ferrarihan nykyisellään muistuttaa jonkin verran kilpa-autoa, mutta ei pärjää sellaisille lainkaan. Vaikka Kimi ottaisi pesäpallomailalla radan reunuksista ja radanvarren männyistä lisävauhtia, niin ei sillä kotterolla pärjäisi.

      Poista
    8. Minä poika se näin joskus sata tai kaksi sataa vuotta sitten Räkän vanhemmat jollain risteilyaluksella. Puhuivat pojastaan, jota silloin ei kukaan tuntenut. Ajoi joitain pienempiä formuloita. Kaverini antoi muistaakseni viiskymppisen poikaa tukeakseen. Minä en arvannut satsata.

      Poista
  7. Vanhojen ihmisten huonoja tapoja minä usein ihmettelen. Spuglis meinasi käydä, kun näin kaupassa sellaisen tyylikkäästi harmaantuneen tyylikkään ikärouvan, joka puristeli joka saatanan tomaatin, ennenkuin löysi mieleisiään. Ai ostinko tomaatteja - no, en!

    VastaaPoista
  8. Ja nyt moralisti minussa nostaa päätään. Ai saatavana, että äklöttää, kun nuoret naiset nykyään haukottelevat julkisesti suu apposen avoimena, ilman että nielurisojaan, ja mitälienee, kädellään peittävät. YÄK, YÄK, YÄK!

    VastaaPoista
  9. No, minua formulat eivät inhota, en vain osaa jännittää kisaa, kuten ylempänä kerroin. Aika moni osaa. Silloin nimittäin, kun minulla oli vielä koira, kävin usein lenkillä formuloiden aikaan. Kadut ammottivat tyhjyyttään, ja tajusin autiuden vasta kotona - televisiosta tulee formulaa. Ainakin Pikkukaupunki hiljeni täysin. Räikkönen oli silloin jo ratissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieheksi, joka tuntee Matti Kyllösen, olen yllättävän täydellisesti vailla kiinnostusta moottoriurheiluun. Ammatin takia sitä oli pakko seurata, ja nykyään hieman yleissivistyksenkin.

      Kerran eräässä työpaikassa piti firman lehteen nimetä mielenkiintonsa kohteita. Minä nimesin runouden, tähtitieteen, Samantha Foxin ja hiukkasfysiikan. Kaikki nauroivat, koska luulivat minun pelloilleen. Olin kuitenkin tosissani.

      Nykyään tuosta listasta vain kolme on enää relevanttia.

      Poista
    2. Sanoisin, että ehkä hiukkasfysiikka ei ole enää relevantti. Käsitän tässä Samantha Foxin nimittäin symboliksi, jonka nimi vain vaihtuu.

      Yhtään varma en ole, vaan arvelen lähinnä, että Samantha olisi liian helppo vastaus.

      Poista
    3. Mutta hiukkasfysiikkaanhan kaikki perustuu, sinä ,minä ,Samantha Fox ja kaikki muu. Luin kertaalleen Kari Enqvistin "Monimutkaisuus"kirjan. Jos olisi enemmän älyä ja tarmoa niin juuri tähän teokseen pitäisi paneutua syvemmin.

      Poista
    4. Formuloita lakkasin katsomasta, kun ne siirtyivät maksullisille kanaville, myöhemmin veivät minulta myös pesäpallon.

      Muistan, kun kakarana ollessani Leo Kinnunen oli aivan ilmiömäinen kilpa-ajaja, joka pääsi kai Formula ykköstäkin kokeilemaan. Jarno Saarinen oli moottoripyöräilyn kuningas, palon parempi kuin Giacomo Agostini. Ja rallikuski Timo Mäkisen näin omilla silmilläni. - Tai en oikeastaan, hänen autonsa kiisi ohitseni pruum viuh vaan.

      Poista
    5. Iines on jäljillä, tuntee tietenkin seurakuntansa. Hiukkasfysiikan on korvannut kvanttiteoria, terminä, ja tähtitieteenkin oikeastaan kosmologia.

      MEG, jos olet aloittelija, niin mikä tahansa Enqvistin kirja käy, esim. Suhteellisuusteoriaa runoilijoille, tai ihan sellainenkin, en muista tekijää, kuin Einsteinia aloittelijoille (muistinkohan edes nimen oikein).

      Tästä aihepiiristä on paljon kirjoja, kaikki hyviä.

      Poista
    6. Kyllä minä lukenut olen. Muistaakseni kaikki Enquistin ja Valtaojan kirjat, sekä Steven Weinbergin , David Deutschin ja Hawkingsin suomennetut kirjat. Siinä mielessä en ole aloittelija.Mutta vaikeus on ymmärtäminen ja kokonaiskuvien muodostaninen.

      Poista
    7. Ymmärtäminen on vaikeaa siksi, että kun katsoo maailmaa tarkasti, niin se on käsittämätön.

      Me elämme maailmassa, jonka olemusta emme pysty hahmottamaan. Siksi kokonaiskuvakin jää hämäräksi.

      Ja miten ymmärtäisimme maailmankaikkeuden luonteen, kun emme ymmärrä tietoisuudenkaan luonnetta!?

      Poista
    8. Kyllä sitä voisi yrittää lähteä ymmärryksen kehittämisessä ihan tavallisista ja maallisista asioista. Maailmankaikkeus hurisee siellä jossain, ja ihan omin päin.

      Tässä arkisen elämämme tasolla on jokaiselle riittävästi asioita ja elämänilmiöitä joita ei ymmärrä tai joissa, mikäli haluaa, voi kasvattaa ymmärrystään.

      Maailmasuhde rakentuu tiedosta ja kokemuksesta. Ellei ole koskaan käynyt Ugandassa voi vain yrittää käyttää sitä tietoa mitä on tarjolla ja kuvitella Uganda. Kuviteltu Uganda on eri kuin koettu Uganda. Kun oppii tuntemaan riittävän monta ugandalaista, huomaa että he eivät ole kaikki samanlaisia ihmisiä. Heillä jokaisella on oma Ugandansa. Se vaikuttaa myös omaan ugandakokemukseen.

      Olen vain seuraillut Kreikka keskusteluja ja enimmäkseen väitteitä, ajatuksia ja havaintoja hallitsee fantasiat ja legendat, jopa suoranainen satuilu. En ole koskaan käynyt Kreikassa, mutta kaksi tai oikeastaan kolme hyvää ystäväni on ollut jo vuosikausia varsinaisia Kreikka faneja. Heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan on kiintoisaa kuunnella, koska ne välittävät minulle kreikkalaisista elävämmän, todemmantuntuisen kuvan. Ja sekin on vain kuviteltua todellisuutta.

      Poista
    9. Anonyymi, kun elää ja on ajassa mukana, oppii ja kasvaa. Ei tarvitse mennä Ugandaan huomatakseen, että ugandalaiset ovat erilaisia yksilöitä ja kullakin on oma Ugandansa. Tämähän pätee suomalaisiinkin, ja kaikkiin kansoihin.

      Ihminen on ihminen, perusolemukseltaan sama, oli nahka tai kuori vaalea tai tumma, keltainen tai musta, habitus sitä tai tätä, taloudellinen tila köyhä tai rikas. Sama ihminen siellä luikkii. Miksi ihminen muka olisi erilainen, jos hän on tumma? - Kulttuuripiirteet ja tavat ovat tietenkin eri asia, niissä on suuria eroja. Aika paljon näistäkin on kyllä tietoa, ja voi ajatella niin, että kirjatietokin on kokemusperäistä tietoa. Ihmisen ei ole pakko kokea kaikkea itse paikan päällä tietääkseen ja tajutakseen.

      Poista
    10. Ahaa, anonyymi on sitä mieltä, ettei meidän tavallisten pulliaisten pidä pohtia syntyjä syviä, kun arkisessa ihmiselossakin on riittävästi ymmärrettävää.

      Voihan sitä noinkin ajatella, sallin sen ilomielin, mutta minä ajattelen toisin.

      Poista
    11. Tuosta yllä mainitusta Esa Saarisesta muistuu mieleen hänen TV-keskustelunsa joskus 1980-luvulla, karismaattisen ortodoksipiispa Johanneksen kanssa. Saarisen mielestä voimme saada tietoa historiallisesta Jeesuksesta tutkimalla evankeliumeita ja vanhoja tekstejä mutta myös suoralla loogisella päättelyllä. Voimme esim. päätellä ,että hänellä esiintyi aika ajoin erektio. Tämän Johannes kiisti jyrkästi.
      Tahdikas Saarinen pidättäytyi esittämästä naimattomalle Johannekselle mitään henkilökohtaista kysymystä.
      Ainakaan Roomalaiskatolisessa kirkossa ei millään sakramentilla ole pystytty estään pyhien miesten erektioita ongelmineen.

      Poista
    12. Saarisella oli sellaista populistiprovokaattorin vainua, tiesi tuollaisesta saavansa pisteet kotiin. Hänhän lauloi myös "homoeroottisen laulun" levylle. Sillä ei kenellekään ollut merkitystä, että musiikki ja sanatkin, olivat siinä aivan kauheaa scheibaa.

      Erektioita esiintyy miehillä, populäärifilosofi kirjoitti myös sellaisen kirjan kuin "Erektio Albertinkadulla". Olisi se ollut aika kaameaa, jos filosofi olisi jalkakäytävällä tullut silloin kyrpä pystyssä vastaan.

      Poista
    13. Huomattavasti parempaa provokaatiota esitti myöhemmin Jussi Parviainen, niissä ihan kipeissä (!) bloggauksissaan. Hän ihmetteli sitä, ettei joku ortodoksipappi vissiin sittenkään ole homo, kun ne yleensä kaikki ovat.

      Poista
    14. No ei, en ajatellut niin että maailmankaikkeuden pohtiminen olisi kiellettyä, saahan sitä itse kukin aikansa kuluksi tehdä ihan mitä huvittaa. Astraalihöpinät eivät ole vuosikausiin vaan enää kiinnostaneet. Maailmankaikkeus on osaltani vaihtunut ihmisenmittaiseksi kaikkeudeksi. Se riittää, ihan hyvin.

      Poista
    15. Minun täytyy myöntää, että siinä mielessä olen Anonyymin kanssa samaa mieltä, että maailmakaikkeus ei kiinnosta minua lainkaan, ja ihmettelen, mihin tärkeisiin kysymyksiin sieltä voisi vastauksia löytyä.

      Sinä synnyt,
      hetken heilut,
      teet asioita, tai jätät tekemättä.
      Kuolema raapii perskarvoja ja lopulta tavoittaa.
      Sitten se on ohi ja förbi, rairuohoa kasvaa päällä.
      - Au revoir, Mondieu!

      Poista
    16. Katsokaa, kuinka nuori ja hoikka, ja elämää täynnä, Matti Inkinen on tässä hienossa kappaleessa. Aivan aluksi kuvissa vilahtaa Mika Waltarin kirja "Suuri Illusioni".

      Poista
    17. Huumeiden käyttöä, käyttäjiäkin varmaan, olen aina inhonnut, mutta "Kuinka yö meni pois", on yksi ehdottomista suosikkikappaleistani, sen surumielisyys ja nuoruuden seiskeetluku. Yli yksteestä minuuttia parhauden parasta hyvää.

      Poista
    18. Minusta kun tuon sanoitus on parhainta kuulemaani.

      Poista
    19. Maailmankaikkeuden synnyn, rakenteen ja olemuksen pohtimisen vertaaminen astraalihöpinöihin on sen luokan huti, ettei se – Wolfgang Paulia lainatakseni - ole edes väärin.

      Poista
    20. Siteeraamani runo oli meillä melko vähän tunnetun Pierre Duchamp-Kevorkianin kokoelmasta, Eiffelin tornista putoaa.

      Poista
  10. Tulee paraikaa niin hienoa voimistelua tV2selta ettei voi kuin iihmetellä.

    VastaaPoista
  11. ja parasta oli että voimistelijoita ol niin paljon pääkaupungiissa

    VastaaPoista
  12. Minä aivan sattumalta katsoin äsken vilauksen urheiluruutua, en sitä ole vissiin vuosiin katsellut. Joku naishminen selosti vammaisten kisoja sellaisen seinän kokoisen ison näyttötalun edessä, - sitä lääpyttämällä otti esiin uusia mukainformatiivisia gaafisia laatikoita. Oikein isolla kuin apukoulu-Reiskan puukolla koulun seinään kirjoittamana, luki yhdessä laatikkossa kisojen perustajan olleen kuulu Eurice K. Shriver. Vaikka minä teen täällä järkyttävän paljon kirjoitus- ja kielioppivirheitä, niin kyllä sellaiset täytyy Yleisradion ehkä yhdestä katsotuimmasta ohjelmasta osata eliminoida. Eli siis, -Shriverin akka ei ollut Eurice, hänen nimensä oli Eunice. Presidentti John Fitzgeraldin sisarussarjasta Arskan entisen muijan äiti, jolle ei oltu tehty sitä lobotomialeikkausta, joka puolestaan pilasi Rosemaryn elämän.

    Timo T.A. Mikkonen ei olisi tuollaista virhettä tehnyt, eivät ne entiset urheilutoimittajatkaan. Turha puhua muodon ja sisällön symbioosista, sisällöllä on tänä päivänä hyvin vähän väliä muodon rinnalla. - Ai, että tuo yksi kirjaimen virhe, siinä seinän kokoisella näytöllä, on naurettavan pieni? - Niinhän se olisi, ellei se grafiikka olisi tehnyt asiasta niin isoa.

    En näe noissa jättimäisissä "älynäytöissä" mitään parannusta niihin kymmeninen vuosien takaisiin naurettaviin sääkartoihin, joiden parissa Erkki Nysten ja vissiin Heimo Taurianenkin joskus puuhastelivat, auringon kuvia liimaillen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei perse! - Minä tarkastin Yle Areenasta, tässä kuudentoista minuutin kohdalla, niin "kovan tasa-arvotaistelijan" nimi oli Yleisradion mukaan Eurice K. Shiver. Lopuksi jutussa oli toimituksellisista syistä lisättyä musiikkia: "buuum, byyyym. byyyym...!"

      Olihan niillä vanhoilla urheilutoimittajillakin tietysti omat ongelmansa. Oljympialaiset menivät heillä usein Kaljampialaisiksi.

      Poista
    2. Nuoremmille varoiksi kerron, että Yleisradion selostaja Pekka Tiilikainen oli jo jopa ennen minun aikaani. Puhumattakaan Pekka Tiilikaisen edeltäjästä, Martti Jukolasta, joka oli se kuuluisa: "Murakoso jää, Murakoso jää..." Tiilikaisen iso punainen nenä johtui wikipedia-tietojen mukaan ruusufinnistä, siinä kun koomikko W.C.Fieldsillä sellainen oli rehellisesti aivan kauhean viinan pämppäämisen ansiota. Olen kuunnellut Tiilikaisen erilaisia ohjelmia aika paljon elävästä arkistosta. Urheiluselostuksia, haastatteluja, erilaisia reportaaseja, myös rintamalta, ja matkailuohjelmia Ameriikan Yhdysvaltoja myöten. New Yorkin Harlemissa asui paljon suomalaissiirtolaisia ennen mustien asutuksen lisääntymistä. Ei minun tarvitse Amerikkaan mennä sen tietääkseni, ja vaikka menisin, en silti saisi sitä tietää, Pekka siitä minulle kertoi.

      Tiilikaisen ohjelmia on elävässä arkistossa paljon, niistä välittyy menneiden aikojen henki upealla tavalla, ne ovat, tai ainakin monet niistä ovat, upealla tavalla maamme kulttuuri- ja muuta historiaa.Kopioin tähän pätkän löytämääni omaa noin vuoden takaista kommenttiani tänne Ikkunaiinekseen, siinä kun on hauska kertomus Tiilikaisesta:

      Noponen kertoi vanhassa radio-ohjelmassa Tiilikaisen tekemästä Kelpo Gröndahlin , painin olympiavoittajan, haastattelusta. Kun haastattelu oli tehty, Gröndahl kaivoi jostain esiin lasisen laulukirjan ja kysyi kelpaako. Eikä Tiilikainen kieltäytynyt, mies jonka kiikarissa on epäilty olleen sitä itseään, viinaa.

      Gröndahlia kaiveli asia, jonka otti esiin. "Sinä, Pekka, olet kirjoittanut kokoomuksen lehteen, taidat olla puolueen jäseniä. Minä nimittäin olen kommunisti!" - "Kyllähän minä sen tiedän,että olet", vastasi Pekka ja jatkoi: "mutta minä en ole koskaan ollut kokoomuksen jäsen, se on minulle aivan liian vasemmistolainen!". Ottivat vielä lisää, puhelivat ajatuksiaan ja lopuksi Tiilikainen totesi heidän kantojensa olevan niin samanlaisia, että samaa puoluetta ovat. Suomalaisia.

      Poista
    3. Edelliseen täsmennän, että "minun aikani" on ollut se aika, kun radioa olen kuunnellut, ns. omituiseksi höpöttäjäksi (P.-P. Petelius, Aake Kalliala), minusta ei olisi.

      MOT. Kaksi kirjoitusvirhettä yhdessä julki-ihmisen nimessä on liikaa, jos nimi on kirjoitettu liian isolla, liian pramealle näytölle ja se esitetään yhdessä maamme katsotuimmista ohjelmista.

      Poista
    4. Voimistelusta sen verran, että minäkin osuin näkemään useamman lapsi- ja vähän aikuisemmankin voimistelijaryhmän kaupungilla tyylikkäissä edustusasuissaan. Ainakin jaappanialaisia ja suomalaisia näin, joitain muitakin.

      Poista
    5. Päätän lähetykseni tältä erää tähän, kuten Anssi Kukkonen ei vahingossakaan sanonut keski-Euroopan mäkiviikolla vuonna 1980.

      Poista
    6. Paska minäkään mitään lähetyksiä sillä lailla sanomalla lopeta. Anssin katoamistemppu kun oli minun lukioaikani gonzo-journalismin ykkönen, Hunter S. Thompson jäi kirkkaasti hopealle tai pronssille!- Ai saakutarallaa,kun se oli hauskaa, nauroimme kuin erkit! - Ja Kukkosen myöhemmän hurskastelevan haastattelun asiasta kun nyt gooooooooglettamalla luin, siksi siitä halusin mainita.

      Poista
    7. Paikallisen urheilukatsomon kusipäät joskus polttivat. Sen katolla näin Anssin Kalevan kisojen tauolla ottavan aurinkoa ja sen kellarissa oli punttitreenisali, jossa minulle tapahtui niin paljon. Isobroidi minut sinne ensiksi johdatti. Sen yhden Kirstinkin minä sinne myöhemmin yöaikaan vein, kun kaikilla salin jäsenillä, myös minulla, oli avaimet. Kirsti tykkäsi urheilutreenistä kovasti.

      Poista
    8. Tuntuu minulla vielä olevan päässäni urheilutriviaa, vaikka urheiluun olen jo aikaa sitten menettänyt suurimman mielenkiintoni. Myöhemmin amfetamiinin käytöstä kiinni jääneelle suurhiihtäjä Eero Mäntyrannalle luovutettiin Hyvinkäällä hänen ensimmäiset lasikuitusuksensa. Puupölökyillä sitä ennen sujuttelivat, sellaiset minullakin oli, paikallisen valmistajan Parosen, ja mitä niitä oli muualla, kun lapsena niitä kymmenen kilometrin lenkkejä sujuttelin. Amfetamiinia ei ole tullut edes mieleeni kokeilla.

      Poista
    9. Ja niin vielä, että suurvisiiri Esa Saarinen, väitti hänkin silloin joskus kahekskeetluvun alussa olevansa gonzo-journalisti. Sille nyt nauroivat kaikki, lukuunottamatta kuuromykkäsokeita.

      Poista
    10. Hyvinkään uuden yhteiskoulun perusti tehtailija Isaac Nemes, kun kakaransa eivät muuten päässeet oppikouluun. Sieltä se Saarisen nerous pikkuhiljaa urkeni.

      Poista
    11. Viimeisin kommenttini on täysin irrelevantti, etten sanos asiaton, ja heti sen poistaisin, ellei etusormiini olisi jo tästä kirjoittamisesta tullut kuolio. Suosittelemme lobotomiaa (kirj. huom.)

      Poista
    12. Eunice K. Shriver muistelen mimäkin tuon Kennedy-klaaniin kuuluvan naisen nimen olevan. Nykytoimittajien taso on minusta romahtanut, jos tarkastellaan heidän kieliosaamistaan. Luulen, että sille annetaan koulutuksessa liian vähän aikaa. Jos kirjoittaa työkseen, on kieliopin istuttava takaraivossa. Ellei istu, se on opiskeltava. Mikään ei vie luottamusta koko tekstiin niin kuin lukijan huomaama kielivirhe.

      Oma kysymyksensä on se, vaaditaanko toimittajilta enää tutkintoa. Televisiossakin tuntuu riittävän, että on hyvä persoona ja kiva tyyppi. Lehtien kolumnisteissa on myös lähinnä hyviä tyyppejä.

      Poista
    13. PS Tätä ei pidä lukea niin, että vaadin teksteihin kirjakieltä. Korostan sitä, että kieltä voi rikkoa vain se, joka hallitsee kielen.

      Poista
    14. Kysehän on vain siitä, herra jumala, että Suomi kansainvälistyy!

      Eihän maailman laatumedioissa, ei edes Ruotsissa, osata (eikä viitsitä edes opetella) kirjoittamaan suomalaisten nimiä oikein, joten nyt maksetaan samalla mitalla takaisin, silmä silmästä, nimi nimeltä.

      Amerikan resitentti Opama matkustaa muuten taas Geniaan tapaamaan "isoäitiään", joka paljastuikin pelkäksi kolmannen luokan uusmummoksi! Perkele, minua on petetty.

      Poista
    15. Sen lisäisin, ettei Pekka Tiilikainen mikään Höyry-Häyrisen kaltainen puhevirtuoosi ollut. Ennen Helsingin olympialaisia sairastunut Martti Jukola, Tiilikaisen edeltäjä, oli nykymittapuun mukaan huomattavan kömpelö. Mutta Tiilikainen osasi varmaan paljolti jo omalla olemuksellaan saada haastateltavistaan paljon irti. Ja hän teki matkareportaasin jopa Babyloniasta.

      Poista
    16. Niin, taemaen vielae muistatte: Marja-Liisa Haemaelaeinen. Veikko Maeaettaenen. Ettae osataan sitae muuallakin tyriae.

      Poista
    17. Naemae virheet vielä hyväksyn, jos koneesta puuttuvat ääkköset. Mutta jos Ruotsissa vierailee Presidentti Hallonen, niin sitä en. Eikä tapaus ole ainoa lajiaan, vaan osa pitkää jatkumoa.

      Poista
  13. Vaan tämä kun on mm. moraalisia asioita koskeva pähkäily, niin kysäsenpä teiltä ajatuksia eräästä moraalisesta dilemmasta, joka tuli kaikkine diskursseineen mieleen, kun joku tuolla ylempänä oli nähnyt japanilaisia voimistelijoita kaupungilla.

    Tämä pikkupartiolaisten jamboree Japaniin. Kun niiden kortongit juuttuivat tulliin eikä kulliin. Että mitä mieltä tästä. Oliko Japanin tulli liian moralisoiva? Tämä askarruttaa nyt kovasti. Muutenkin, onko Japani kaksinaismoralismin maa, kun siellä se yksi nuori vaginataiteilijakaan ei saa vaginoitaan julkiseen leivitykseen. Miten on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauas on tultu liikkeen perustaja Baden Powellin ajoista. Hänhän kärsi tukahdetusta homoudesta ja pakkomielteisestä masturboinnista. Äijä joutui kypsällä iällä menemään naisen kanssa naimisiin ja sai aivan kamalan päänsärkykohtauksen jo siitä, kun jakoi vuoteen naisen kanssa. Ykköspartiolainen päätti nukkua yönsä parvekkeella, siellä jäähdytteli myös talvisin.

      Jaa, niin, mitäs minun pitikään sanoa? - Kuksivat kakarat, siinä olisi hyvä nimi jollekin nuotioiden sytyttäjäryhmälle.

      Poista
    2. Täältä rappeutuneesta ja hiipuvasta Euroopasta, synnin saatanallisesta pesästä, katsottuna koko muu maailma Ugandaa myöten on kaksinaismoralismin patriarkaalisia takapajuloita.

      Ihmettelin kyllä uutista. Kyllä meidän piti aikoinaan ottaa joka jätkän omat kortsut reissuun messiin, ei niitä talon puolesta jaettu. Tuleekohan lippukunnan johtaja(tar) vielä pujottamaan sen omin kätösin päälle, että varmasti menee oikein, eikä synny sutta eikä sudenpentuja?

      Minä tosin en ollutkaan partiossa, vaan Nuorissa Kotkissa!

      Poista
    3. Minä olin partiossa, mutta en tiedä, kävinkö lopultakaan täydestä aidosta partiolaisesta, kun nimittäin kuulin, että olin tehnyt kirkossa pyhästi vannottavan partiovalan Jumalalle väärin. Nimittäin minulla oli vain kaksi sormea ohimolla valan merkiksi, kun niitä piti olla kolme sormea ojossa, pikkurilli pinteessä peukalon takana. Mutta ei meillä mitään kortonkeja ollut, tuskin tiesimmekään, mikä semmoinen on.

      Tuo on minustakin kummallista, ettei niitä kondomeja voi ostaa itse, tai vanhemmat hankkia vaikka samalla kun ostavat lapsen sidukat ja keppanat.

      Poista
    4. Moraalisista asioista kun tässä pähkäillään niin muistan yhden asian joka ihmetyttää (ja hävettää) minua... kun kerran annoin ymmärtää että olin lukenut "Hänen olivat linnut" kirjan. Vaikka en ollut. En ymmärrä miksi valehtelin? Mitään tarvettahan siihen ei ollut. Onneksi kärähdin valheesta... Tämä on jäänyt minua, ihan totta, vähän vaivaamaan. Siksi sen muistankin.

      Ps. Nyt luen, olen ihan loppusivuilla, Helena Ruuskan tekemää elämänkertaa Marja-Liisa Vartiosta. Mitä enemmän tiedän hänestä (Vartio), sen enemmän arvostan häntä, siis kirjailijana. Omassa hyllyssäni Vartiotla on vain "Nuoruuteni kolmas näytös".

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    6. Vartion päiväkirjat olivat toissakesän (?) piristävin lukukokemukseni.

      Poista
    7. Siis olen unissni poistanut kommentin tuosta. Virheellinen piti poistaa, mutta meni korjattukin samantien. Kehuin siinä mökin kirjahyllyä. Täällä on nimittäin tuo ruskeakantinen Ruuskan Vartio-elämäkerta, sen vieressä on Picasson, tuon pirun ja paholaisen elämäkerta, ja toisella puolen Arto Mellerin elämäkerta. Että tämmöistä riittää. Tänään vien kirjastoon pois Olavi Paavolaisen elämäkerran ja otan tillle Jouko Turkan Aiheita. Muistanette, että tästä on tulossa Einesbaarin kirjoitus, jahka Riku sen synnytettyä saa. Toivottavasti poltot kohta alkavat ja seuraa ponnistusvaihe.

      Poista
    8. Ja kehun lisää. Kaupungissa on noita Vartion muita päiväkirjoja ja teoksia. Yksi päiväkirja taitaa puuttua ja sitä olen kyttäillyt kirpputoreilta. Vartiosta tulee mieleen sitten tietysti Aila Meriluoto, josta olemme jutelleet useinkin. Hehän olivat samsn koulun kasvatteja, ystäviä keskenään.

      Poista
    9. Oikeastaan he olivat vain luokan tai pari samassa koulussa js samalla luokalla. Vartio tuli sinne perheensä hajottua ja lähti taas, Nurmijärvelle muistaakseni. (Tämä siis ulkomuistista.)

      Poista
  14. Itse en teistä tiedä mutta itse käytän teistä huolimatta kortsuja myös onanisoidessani. Varma on aina varmaa. (Eikös Varma ole sitä paitsi naisen nimi? No... niin!)

    Tästä saankin aasinsillan siihen miten ihmisten nimiä käännetään toisiin kieliin. Tai ei minulla siitä mitään sanottavaa ole. Mutta kääntämisestä (enkä nyt tarkoita pöllimistä) minulla on paljonkin sanottavaa. Englantia en osaa yhtä ihanasti kääntää (enkä nyt tarkoita vohkimista) kuin Schnur, jolla on saksalainen nimi, koska itse, vaikka en englanniksi olekaan String, luin koulussa saksaa. Tai, ”luin ja luin”… no, kävin minä joskus oppitunnilla. Päättötodistukseen jäi silti täysi 4nen.

    Tämä oli se aasinsilta. Nyt tultiin toiselle rannalle.

    Viimeksi suomensin Brechtiä. Annan teille esimerkin.

    Ensin raakateksti:

    Der Mensch lebt durch den Kopf / der Kopf reicht ihm nicht aus / versuch es nur; von deinem Kopf / lebt höchstens eine Laus. / Denn für dieses Leben / ist der Mensch nicht schlau genug / niemals merkt er eben / allen Lug und Trug. // Ja; mach nur einen Plan / sei nur ein großes Licht! / Und mach dann noch´nen zweiten Plan

    Sitten suomennukseni:

    Ihminen elää johtajan / pää ei ole tarpeeksi sitä / vain kokeilla sitä; päätäsi / asuu enemmän kuin täi. / Koska tämä elämä / ihminen ei ole niin fiksu / Hän ei koskaan huomaa niiden / kaikki valheita ja petosta. // Kyllä; tehdä vain suunnitelma / oli vain hyvä valo! /Ja sitten tehdä noch'nen toinen suunnitelma

    Ps. Tiettyjä epätäsmällisyyksiä tuossa tietysti on, täytyy myöntää, ja sanajärjestys voisi olla toinen… mahdollisest/möglicherweise joissakin kohtaa. (Mutta ei kaikissa!) Mutta kokonaisuutena, vaikka itse sen sanonkin (koska kukaan muu ei sitä sano), suomennos on ”aika pikantti". Etenkin tuo … päätäsi/asuu enemmän kuin täi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo edellinen oli tietysti kritiikkiä ns. Konekäännöksiä kohtaan. Ne koneet on ihan ulalla kun niille syöttää vähänkin "lyyrisempää" materiaalia. Tulee tuommoista siansaksaa.

      Poista
  15. Formuloista enkä heidän ajajistaan en teidän kanssa keskustele kun teillä niistä on niin infantiileja käsityksiä. Ihan lapsellisia! (alkaa hohottaa mutta kompastuu ja alkaa pyöriä vintin rappusia alas) ... hohh hoh... auts aich... hahh ah ... uh... hahh hoh... aihh oih... (Vittu, kun sattu.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä et kuitenkaan pysty olemaan kuuntelematta. Pyydän saada kiinnittä huomiota siihen, kuinka hienosti Timo T.A. kuuluttaa esiintyjät ja kappaleen sisään. "Kiik Rousbörg", - tuohon eivät monet pysty.

      Poista
    2. Noh, hyvä on, yleisön pyynnöistä huolimatta linkkaan tähän vielä kappaleen "Pippeli on puu".

      Poista
    3. Joo, oli kyllä ovelasti lausuttu. Ei hetkeen tiennyt kenestä on kyse. - Mutta muistan kun Anssi Kukkonen kerran - häntä oli syytetty siitä että lausuu (etenkin ulkomaalaisten!) urheilijoiden nimet väärin. Niin kerran hän lausui erään sadanmetrin venäläisen pinkojan nimeksi (jotenkin näin)
      Valjiääeevö Batsho'ob´... Vittu, ne ehti tulla jo maaliin, jopa hidastetustikin, ennen kun mä tajusin että se tarkoitti Valeri Borzovia. - Ps. Kukkonen oli nääs närkästynyt. Se sanoi myöhemmin jossain haastattelussa, että "jos nimet lausuttaisiin niin niinkuin ne oikeasti lausutaan, kuka niitä enää Suomessa ymmärrettäisi". Ja siinä oli oikeassa, kerrankin! (Ja väitti että oli joltain ukrainalaiselta kuullut että nimi näin lausuttaisiin...) Jumantsukka!

      Poista
    4. Se Juha Jokisen "kaksikymmentäkolmas" ja "seitsemänkymmentäviides" oli oikein senaikaisten suositusten ja sallimusten mukaan. Suomen kielen lautakunta taisi tuolloin jopa koettaa yksinkertaistaa lukusanojen taivutusta.

      Poista
    5. Tämä Anssin selostus on suosikkini. Kakran`ollessani, Väätäinen oli kaikkien luokkatovereideni huulilla. Minä olin jo silloin vastarannankiiski, ja kerroin, että Paavo Nurmi on kaikkien aikojen paras juoksija. Olivat ihan ymmyrkäisinä: "kuka se sitten muka on?"

      Klikatkaa suosiolla pätkän loppuun, kun Anssi vetää ihanalla tunteella, mutta sekoaa ajatuksissaan täydellisesti:
      "Julma-Juha on tehnyt sen, mitä me rohkenimme odottaa, mutta jota me pelkäsimme!"

      Em-kisat 1971.

      Poista
    6. Juha Jokinen oli aina vaan niin kamalan ruskettunut. Se oli välillä kuin kaakaopapu. Hampaat vaan hohti kuin marmori kun se aukoi suutaan.

      Matti Pellonpäätä on yhä ikävä. Suomen teatteritaide menetti hänessä enemmän kuin yhden hyvän näyttelijän. Muistan kun heillä jo teatterikoululaisina oli tämä yhtye "Johan Lewis & Korjaa Bois". Pellonpää siinä on solistina.

      Ps. Koska teille, rakkaat kanssalukijani, on varmasti syntynyt sellainen käsitys että mikis on tuntenut kaikki sekä entiset että nykyiset (ja miksei myös tulevat) julkkikset... olenhan itsestäni contra heistä niin paljon puhunut, niin sanon vain, että tämä syntynyt käsityksenne ei välttämättä ole väärä. Mutta on poikkeuksiakin. Mm. M. Pellonpään tapasin livena vain kerran; olin silloin menossa Rautatieassan kapakan vessaan. Ai, miksikö? No, kuselle. Tietysti. Kun tulin sieltä takaisin niin ajattelin pelata muutaman RAY:n Pokerin tässä ennen kun poistun (yksinäiseen, kylmään) pöytääni juomaan (katkeraa, vaaleaa) oluttani. No, annapas olla! Ainoan Pokerin ääressä hääräsi (aika) pienikokoinen ukko jolla oli (pieni) ponihäntä. Katseemme kohtasivat. Hän sanoi, siis Matti, että "ei tää kauaa kestä"... näki, että minä odotin. Empaattinen ihminen, kiireestä kantapäähän ja päästä jalkoihin. Eikä siinä kauaa mennytkään kun minä pääsin sitten vuorostani häviämään kaikki kolikkoni.

      Poista
    7. Pellonpään luontainen empaattisuus/sympaattisuus teki minuunkin suuren vaikutuksen, vaikken miestä koskaan nähnyt, enkä Kaurismäen elokuvia ole montaa katsonut. Siinä oli minusta täysin rehellinen ihminen, ei esittänyt itseään parempaa, mutta ei tarvinnutkaan.

      Poista
    8. Mikä Häkkisen formula-1 uran aikana (jolloin hän vuodessa tienasi enemmän kuin esimerkiksi 20 suomenkielenlehtoria koko elinaikanaan) niin... hetkinen... mitä minun pitikään sanomani? Se... että Häkkisen aikana ajoi myös herrat Panis (france) ja Tagagi (nippon). Siksipä Eija (Häkkinen) toisinaan toivoikin ettei Mika aina voittaisi. Olisipa joskus toinen, hän huokasi, ja Panis voittaisi ja Tagagi olisi kolmas! Eli Podiumilla olisivat Panis... etc

      Tämä on melkein yhtä huono:

      https://www.youtube.com/watch?v=A1rlADelT5U

      Poista
    9. Jotenkin niin me aikanaan runoilimme, että: Jos Berger antais Schumacherille bergeriin, niin Häkkinen Panis, Josh Verstappen antais.

      Panettaa covaa!

      Poista
    10. Öhöm... minäpä olen istunut Pellonpään kanssa Kosmoksessa samassa pöydässä koko illan. Sympaattinen, konstailematon mies. Osasi nauraa sutkauksille oikeassa kohtaa.

      Poista
  16. Tapsa, Hesarin suulla kerrotaan että ne aikoo avata Otanmäen rautakaivoksen. Lähdetäänkö duuniin? Susta tulis hyvä Konsultti, eli Neuvonantaja. Minä voisin kantaa sun salkkuasi (jossa olisi pari jaloviinapulloa - toisessa vielä vähän - ja vessapaperirullia), olisin Sun Harmaa Eminenssisi! Tä... ai, et ehdi, ja sulla on muita sitoumuksia... pöh. Menee hyvä keikka sivu suun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta se on, olen tiennyt asiasta jo pari vuotta. Minua vain harmitti saatanasti, kun tornin kuvina olivat ne käppäset syrjäiset aputornit - eikä siis Se Valtavan Komea Kainuun Kyr... äh... Fallos! Sen juuressa olen tällaiseksi kasvanut.

      Ilman muuta perustetaan Kainuun Kaivoskomppania Ky ja lähdetään polkaisemaan kaivos käyntiin. Rahaa puuttuu vain sata miljoonaa ja päästään alkuun... (laskee rahojaan)... löytyykö sinulta sattumalta piirongin laatikosta 99 999 995 euroa?

      Poista
  17. Esa Saarinen ja Jussi Parviainen ovat hyviä esimerkkejä siitä miten mies alkaa - olkoon kuinka älykäs tahansa - alkaa murentua. Ja tää murentuminen tapahtuu heissä itsessään. Miksi? - Veikkaisin että naisten takia...?

    Ps. En ole lukenut keittiössä psykologiaa. Luin sitä vessassa. (Ja välillä pyyhin.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka sitä nyt keittiössä paskalla kävisi.

      Poista
    2. Minä taas tiedän, mistä miesten mureneminen johtuu. Se ei johdu tietenkään naisista, sillä eivät miehet oikeasti naisista kauheasti välitä. Se johtuu siitä, että kaikki onkin niin pientä, ettei kannata ponnistella minkään vuoksi. Ei ole mitään suurta tai jaloa, nautinnotkin ovat pieniä ja aina pienemmiksi käyvät. Ainoa, mikä on suurta, ovat nuoruuden pilvilinnat.

      Poista
    3. Tämä oli, Iines, pysähdyttävästi sanottu. Ensin ajattelin linkata tähän Viktor Sundvallin jonkun monologin, mutta eivät ne tähän sopineet. Väärässä sinä kuitenkin olet tuossa murenemisessa, mies nimittäin murenee, kun akka jättää. Naiset ovat parempia nauttimaan elämän pienistä iloista, mies tarvitsee merkityksiä.

      Poista
    4. Jaa juu, tämä ei taida, tämäkään, osua kaikille. Jotkut murenevat, koska murenevat, tai olivat murukokokoelmia alusta asti.

      Poista
    5. Jaa että väärässä. Noh, mieshän tämänkin tietää, mitä en tässä käy kiistämään, ainakaan täysin.

      Mies voi murentua, kun akka jättää. Totta, onhan näitä nähty. Vaan mureneeko nainen. Ei murene, koska hänellä on lapsi, lapset, vastuu ja elämän on mentävä eteenpäin. - Vaikka siis, eihän tämä miehen vika ole, näin vain useimmiten käytännössä on.

      Poista
  18. Onko siis niin, että provokaatio on nuoruuden hurjuus, tai vanhuuden väsymys.

    Einesbaarista lainaan lempikirjailjastani, Arto Salmisesta kirjoittamaani: Hän vähätteli kulttuurin seuraamistaan ja lukeneisuuttaan, pientä provokaatiota siinä haistaa. – ”Teatteri on usein unohtumatonta, niin unohtumatonta, että kaksikymmentä vuotta sitten lähdin Parviaisen mölinää pakoon kesken näytännön, enkä takaisin ole uskaltanut mennä".

    Tuohon en kirjoittanut, että Salminen jatkoi ajatustaan jotenkin niin, että kirjallisuus on siinä mielessä hyvä laji, että sen pystyy hyvin unohtamaan.

    VastaaPoista
  19. En koskaan ole pitänyt itseäni fiksuna, tiedän liian hyvin olevani monissa asioissa tyhmää tyhmempi. Ja sitten, minulla on provosoinnin tarve, joka usein loukkaa juuri niitä ihmisiä, joille en sitä missään nimessä tarkoittanut. Kirjoittaminen syö minua, ei se ainakaan voimaa anna. Jumalauta, jos osaisi rakentaa laivojen pienoismalleja, sellaisesta kaksimetrisestä vanhojen aikojen rahtilaivasta tykkäisin vitriinissä olohuoneessani. Paljon enemmän, kuin omista kusipäisistä jutuistani.

    VastaaPoista
  20. Hergen Tinteissä rahtilaivat olivat sellaisia, kuin lapsena itse yritin piirtää. En tietenkään onnistunut, mutta siinä oli fiilistä.

    VastaaPoista
  21. Juu jaa joo. Sydävertaan ei kannata luovuttaa, sydän sitä tarvitsee.

    VastaaPoista
  22. Nauru ja suru ovat melkein samoja asioita. Media-uutisten sureminen on yleensä aivan saatanallisen syvältä. Tunteita ilman tunteita, ja paskanjauhantaa ilman vähintäkään älyä, saati mitään jaloja tunteita.

    VastaaPoista
  23. "Onpas Riku Riemu taas naama norsunvitulla ja riittinen", sanoi muinainen työnantajani ja myös hyvä ystäväni aikoinaan, kun työpaikallen singahdin. Sen jälkeen en enää voinut.

    VastaaPoista
  24. Englantilainen kriitkko kirjuutteli, että " ei ole kovinkaan vaikea kuvitella Eurooppaa ilman Suomea. Eurooppa ilman Kreikkaa ei tuntuisi Euroopalta ollenkaan" Siihen lisäsi kehuja Kreikan kulttuuriperimästä. - Tyhmyys on tietysti jopa suotavaa erilaisia asioita käsiteltäessä, sellaisella maailmaa rakennetaan. Mutta Waltari kieltäytyi Egyptiin Gamal Abdel Nasserin kutsusta menemästä, koska ei ollut kiinnostunut valloittajien menstyksestä kyseisessä maassa.

    Sille englantilaiselle jonesille sanoisin, että mee jätkä johki töihin, ja piere hunajaa, kun palkallasi saat vuokran maksettua.

    VastaaPoista
  25. Hengenheimolaisen minä sinussa tunnen, Riku. Myös minä tunnen loukkaavani ihmisiä vaikka en heitä provosoisikaan; huumorini on vain sellaista epä-huumoria. Vakavissani taas en halua olla koska silloin paljastaisin itseni. (Enkä halua että minua tullaan lähelle.)

    Ihmiset ovat omituisia.

    Kävin äsken Heart of Finland-shakkiturnauksessa. Se on vuosittain Suomen tasokkain turnaus. Siellä tuli kummallinen olo: oli kuin olisi ollut akvaariossa. Viidelläkymmenellä eri pöydällä 100 ihmistä tuijotti lautaa ja sillä olevia nappuloita. Oli hiljaista. Time passes. Listen. Time passes.

    Shakki-ihmisiä on erilaisia mutta kaikki he ovat vähän autitisteja. Yhtä aikaa sekä matemaatikkoja että taiteilijoita; sen pystyy ulkopuolinen näkemää - kun katsoo - miten heidän aivonsa rapisevat kun he tuijottavat sitä lautaa 5/12/15 minuuttia muuta tekemättä. Ja sitten tehdään siirto, napsaus kellosta, ja merkinnät pelikirjaan. Etc.

    Ps. Oli jännä nähdä miten pikkutyttö (no, ainakin hän oli hyvin pienen kokoinen) 2136 WFM Chernyak Viktoria RUS pisti ystäväni 2244 FM Nevanlinna Risto FIN luovuttamaan. Kaikki kävi nopeasti. Risto se oli joka mietti. (Tuo numerosarja tarkoittaa elo-lukua. Ihminen voi sanoa itseään tosihyväksi jos luku on yli 2000. Suurmestareilla se on yli 2500. Shakin maailmanmestarilla norjalaisella Magnus Carlsenilla se on 2882.)

    2574 GM Kulaots Kaido EST voitti nyt kolmannen kerran peräkkäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen Heart of Finlandissa kahtena kesänä pelannut.
      Henkisiä luhistumisia ja itsemurhia tiedän pelaajien keskuudessa tapahtuneen. Mutta tuskin valtaväestöä enemmän suhteellisesti.
      Ensimmäisenä virallisena maailmanmestarina pidetty W. Steiniz sekoili loppuaikoinaan ja m.m haastoi jumalan otteluun, luvaten sotilaan tasoitusta. Myös Fischer sekoili. Mutta kysymys kuuluu, Aiheuttiko liika keskittyminen Shakkiin häiriintymisen vai oliko häiriö jo valmiina, puhjetakseen jossain muissa puitteissa.

      Poista
    2. Ehkä hölmöä oli, että tuo Steinizin jumalan haastaminen sentään yhden sotilaan tasoituksella, minua nauratti.

      Minä en koskaan ole shakkia kunnolla osanut pelata, olen siinä ihan Ährätuhru, etten sanos Turhapuro. Mutta minun lapsuuteni sankari oli Bobby Fischer, jonkinlainen yliäly ja kapinallisten kuningas. Aika järkyttävää minulle nyt on katsoa filmatisointia Fischerin viimeisiltä vuosilta.

      Mies, joka vihaa shakkia.

      Poista
    3. Tuo halvensi mielestäni Bobbyn muistoa. Pakko minun on laittaa yksi pätkä hänen kunnian päviltään, siinä hän kohtaa koomikko Bob Hopen.

      Bobby ja Bob.

      "Minulla oli treffit viime yönä, voitin hänet neljällä siirrolla!.

      Poista
    4. Bob Hope on tuossa ilmetty Boris Spasski!

      Poista
    5. Niille, jotka eivät muista - Bobby Fischeriä ärsyttivät aivan kauheasti kaikki ylimääräiset äänet, myös Boris Spasskin aiheuttamat. Niitä Bob Hope tuossa imitoinee.

      Poista
    6. Tuo oli tietysti läpeensä käsikirjoitettu, mutta niin ne ovat Jari Tervonkin jutut Uutisvuodossa. Miksi ne muuten sitä ohjelmaa enää esittävät, kun Tommy Tabermannia ei ole?

      Poista
    7. Teemu Keskisarja sanoi muistaakseni jossain haastattelussa, katuvansa vuosia, jotka shakille uhrasi.

      Poista
    8. Tämä on simppeli juttu. Tai taisi Gatesia vähän jännittää...?

      http://www.chess.com/blog/ChessNetwork/how-magnus-carlsen-checkmated-bill-gates-in-9-movesnbsp

      Poista
    9. Ottaako tämän version?

      https://www.youtube.com/watch?v=84NwnSltHFo

      Poista
    10. Minuun teki aikoinaan vaikutuksen, kun näin valokuvan, jossa tuleva vaimoni on syventynyt siskonsa kanssa shakkilaudan ääreen.

      Vuosikymmen myöhemmin kysäisin äkkiä vaimoltani, että miksei me koskaan pelata shakkia, sinähän harrastit sitä nuorena... "Eihän me oikeasti pelattu, poseerattiin vain valokuvaa varten", hän huudahti iloisesti nauraen.

      Minkäs teit. Shakki ja matti.

      Poista
    11. Teemu Keskisarjan nimi näkyi taas peliluotteloissa. Katkolta retkahdetaan helposti .

      Poista
    12. Tavallisesti aina luen kaikkien kommentit, että pääsisin tietämään mitä ja mistä täällä puhutaan (ja niitä on muutenkin hauska lukea) mutta nyt on tehtävä ylivoimainen, yli sata kommenttia! Siinähän menisi koko tämä loppuilta, ja voisin kesken nukahtaa. Luin tuon Iineksen moraalisaarnan ja yläpuolella olevan Tapsan kommentin (17:24). Ja olen täysin ulalla. Tietämättömyyden ongelma, on se joka vaivaa. Olenko oikeassa?

      Tapsa osaa ilmeisesti pelata shakkia, kunnioitukseni. Tai ainakin hänen vaimonsa osaa, tai ei taidakaan osata. Minäkään en osaa. Mutta tammipeli on ainoa peli jota äitini kanssa olen pelannut (ja aina hävinnyt). Ehkä se on syy, miksi en pelaa kuin pakosta mitään peliä. Ei ole kiva aina hävitä. Koulussa piti pakosta pelata pesäpalloa. (Siirryin aina sivuun kun olin ulkokentällä ja pallo lähestyi minua. Se oli itsesuojelua. Pallo oli kova kuin kivi.)

      Tuo sivuunmeno oli tietenkin moraalitonta, joten ymmärrän miksei minua kumpikaan kapteeni olisi halunnut joukkueeseensa. Mutta kun oli pakko pelata, ope komensi minut kentälle, ja niin olin kaikkien harmiksi mukana.

      Vierastan pelejä (tuli jo sanotuksi), mutta mitä muuta moraalitonta olisin tehnyt? Voi, vaikka mitä! Eniten harmittaa, etten ole uskaltanut puolustaa sellaista jota kiusataan. Se on pelkuruutta. Mun siskoa esimerkiksi kiusattiin hänen työpaikallaan (olen saanut sen tietää vasta jälkeenpäin) mutta taatusti en olisi uskaltanut häntä auttaa, jos hän olisi siitä kertonut, Se minua kaduttaa, Ja moni muu asia, joka on jäänyt tekemättä tai sanomatta, silloin kun olisi pitänyt, kaduttaa kauheasti.

      Nykyään on paljon asioita, joista ei tiedä mitään. Nykyään pitää erikoistua johonkin asiaan, mistä yleensä haluaa tietää jotain. Ja jos olen oikein rehellinen on pakko sanoa, että jollain mittarilla mitattuna kaikki asiat, joista LUULEN jotain tietäväni, osoittautuvat puutteellisiksi. Mutta toisaalta, onko niitä edes mahdollista tietää, en tiedä.

      Kävi juuri niin kuin pelkäsin: puhuin tyhjiä sanoja. Mutta sen voin vakuuttaa, että haluaisin tietää paljon. Haluaisin noudattaa moraalisääntöjä, mutta vaikeus on siinä, etten ole niistäkään oikein selvillä.

      Poista
    13. Ja nyt harmittaa tietysti, kun tuli taas AIVAN liian pitkä kommentti! Tietämättömyys on paha asia, Mutta pitääkö siihen uhrata noin paljon sanoja, ihmettelen.

      Poista
    14. Turha harmitella, sillä sinähän teet tietämättömyydestäsi taidetta!

      Esimerkiksi tuo siskosi kiusaamistapaus on esimerkki kafkamaisesta päättelystä, johon täällä sinun lisäksesi pystynee vain Mikis (minä, Iines ja Riku olemme siihen aivan liian järkeviä):

      Sinua siis kadut sitä, että jos olisit tiennyt siskoasi kiusattavan, et kuitenkaan olisi uskaltanut siihen puuttuan!?

      Ei ihmislapsen pitäisi lastata itselleen sentään tällaisia syntejä. Vähempikin riittää.

      Mutta ole iloinen siitä, Liisu pien, että kuulut siihen harvinaiseen ihmislajiin, joka ei osaa/halua huijata itseään! Se on lahja.

      Poista
  26. "Minä taas tiedän, mistä miesten mureneminen johtuu. Se ei johdu tietenkään naisista, sillä eivät miehet oikeasti naisista kauheasti välitä. Se johtuu siitä, että kaikki onkin niin pientä, ettei kannata ponnistella minkään vuoksi. Ei ole mitään suurta tai jaloa, nautinnotkin ovat pieniä ja aina pienemmiksi käyvät. Ainoa, mikä on suurta, ovat nuoruuden pilvilinnat."

    Huoneentauluainesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "...kaikki irrationaalinen kestää ja rationaalinen sortuu. Se sortuu, koska kaikki järjen rakentama on murskattavissa tomuksi järjen avulla; mikään itsekriittisin kyvyin rakennettu ei kestä samojen kykyjen hyökkäystä. Ainostaan läpitunkematon mysteeri voi koskaan hallita ihmistä"

      -Joseph de Maistre

      Poista
    2. Ei ole mitään suurta ja jaloa, jos ei uskota niin. Ja nautinnoista ei ole siihen. Tarkentaisin siis, että ainoastaan lapsuuden pilvilinnat kestävät, koska lapsi ei hetkeäkään epäile maailman merkityksellisyyttä.

      Poista
    3. Näin se menee. Elämä on itsessään aika pientä, ja se suuri on vain ihmismielessä, joskus, jossain vaiheessa. Kunpa voisikin säilyttää lapsen uskon läpi elämän.

      Poista
  27. Jätän tänne tämän:

    http://d1oi7t5trwfj5d.cloudfront.net/4c/4b4710b73f11e19f68123138165f92/file/5-things-you-might-not-know-about-tim-burton-batman-returns-20th-anniversary.jpg

    Mistä tällaisen saisi tilattua?

    VastaaPoista