1.3.2018

Jotain mätää Tanskanmaalla?

Najma,  Aisha,  Ahmed, Vilho,  Elnathan, Tareq,  Roni,  Aadel Abbas,  Asli,  Jusuf,  Mohammad,  Emilia,  Ruqaya,  Kaspar,  Nuuti,  Mohamed-Saqad,  Markus,
Somalaya,  Enna, Timofey,  Barham,  Saqif,  Saaga,  Lavi,  Ervin,  Zhvar, Pauliine,  Fadumo,   Amira,  Hava,  Asnat,  Ruth,  Aadil,  Eric,  Dzhamalbek,  Fahad,  Hassan,  Nella,  Andro,  Jasmin,  Nikita.

Tässä kaksi ensimmäistä luokkaa Etelä-Suomen kiihkeältä kasvualueelta. Etunimet ovat aitoja, niitä ei ole muutettu piiruakaan. Kyseessä on tavallinen suomalainen ja suomenkielinen peruskoulu, ala-aste. Tulos ei ole valikoima, vaan luonnollinen tulos alueen koulutulokkaista.

Suomessahan ei ole virallisen määritelmän  mukaan "maahanmuuttajaghettoja", kuten esimerkiksi Ruotsin Malmössä. Ehkä näin oikeasti onkin, mutta mielestäni tämä ensimmäisten luokkien  nimiotos on valaiseva, ja se  kertoo tulevaisuuden vääjäämättömän suunnan ainakin tällä alueella. Kyseessä ei ole siis piikki tilastoissa, vaan maahanmuutajaryhmillä on paljon lapsia, ja isillä on monia vaimoja, somaleilla varsin yleisesti.

Eli Antti Rinne voi huokaista helpotuksesta: synnytystalkoisiin ei tarvitse ruuhkavuosia elävien suomalaisäitien  ryhtyä, väestön lisäys hoituu muilla keinoin mutkattomasti. Hyvä asia siis. Suomi ei katoa maailmankartalta aikojenkaan kuluessa, vaikka suomen kieli katoaisi. Kieliähän tulee ja menee.

Vaan asialla on toinenkin puolensa. Paljon puhutaan nimittäin siitä, että vanhemmat eivät halua lapsiaan kouluun, jossa on paljon maahanmuuttajalapsia. Vanhempien rasistinen asenne kuitenkin tuomitaan terveesti  ja sitä verrataan osuvasti Nimby-ilmiöön. Tuomitsijoiden omat lapset kuitenkin pannaan toisiin kouluihin, jotta ne varmaan pääsevät sitten aikanaan eliittilukioihin.

Nyt Tanskanmaalta kuuluu kummia, kovia uutisia, joita vielä vuosi sitten olisi pidetty rasistisina. Nimittäin Tanskan hallitus haluaa päästä eroon "maahanmuuttajaghetoista" vuoteen 2030 mennessä. Hallitus esittää kovia keinoja alueiden ongelmian ratkaisemiseksi, jotta ghettoalueilla ei voisi elää "rinnakkaisyhteiskunnassa" vaan maahan sulautuen.

Yksivuotiaat lapset halutaan pakottaa päiväkotiin, ja jos perhe kieltäytyy, se voisi menettää lapsilisänsä. Asuntoyhtiöille halutaan oikeudet häätää heti alueella rikoksista tavattuja ja tuomittuja perheineen. Opettajille tulisi rangaistus, jos nämä eivät puuttuisi havaitsemiinsa alueen lasten oireiluihin  kaltoinkohteluiden vuoksi. Lukioille tulisi oikeus valita opiskelijansa, jos maahanmuuttajien osuus ylittäisi luokasta 20 prosentin rajan. Lisäksi hallitus esittää kunnille bonusta maahanmuuttajan työllistymisestä tai opiskelusta ja kaksinkertaista rangaistusta ghettoalueilla tapahtuvista rikoksista.

Tanskan malli tuntuu linjakkaalta, mutta ankaralta ainakin, jos sitä vertaa Suomen yleiseen lepsuun rangaistuslinjaan. Mielenkiintoista onkin se, minkä tuloa  meillä ei  haluta nähdä:  ghettoalueita on Euroopassa ja asia tunnustetaan monin paikoin.  Meilläkään ei toivottavasti panna enää mariapettersoneita kirjoittamaan alueilta typeriä puppujuttuja.

Vaan miten siis Helsinki, pääkaupunkimme? Uhkaako esimerkiksi Itä-Helsingissä joitain alueita eriytyminen "maahanmuuttajaghetoksi"?  Olisiko mahdollista tehdä jotain ennakkoon?

(Kuva Johann Heinrich Füssli)

211 kommenttia:

  1. Paki, paki, out, out, out, on kyllä rumasti ja raa ´asti sanottu. Paki, paki, in, in, in, on pornoa. Äsken tuli vastaani ostoskeskuksella vammaiselta ja irakilaiselta näyttänyt mies, joka rahaa kerjäsi kahvikuppiin, Tyhjä se oli vielä toisellakin kerralla, kun hänet näin. Minä sanoin: "jee, jee", kun hänet kohtasin. Minä annan kenelle haluan, tykkäsin antaa alkoholistille kaverilleni Raumalla. Häneltä sain rahat takaisinkin, mutta sillä ei olisi juuri ollut väliä. Spugeille usein annan, he käyttävät rahat tarvitsemiinsa. Romanialaisille mustalaisille annan enää nyrkkiä, jos tarvis. Huijarit skoijaavat kuin Jari Sillanpää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä kolmatta lasta kannata kenenkään tehdä, koska maailman mittakaavassa se on kiinalainen.

      Irakista haen turvapaikkaa, jos tämä pakkanen jatkuu yhtään pidempään. Makaan biitsillä aurinkotuolissa, ryystän Bacardeja ja virailen Bagdadin sosiaaalitoimistossa aina kun on tarvis. Haastan ne oikeuteen jos eivät anna tai minut karkoittavat ihanan auringon ja Bacardicolien maasta. Paikalliset imaamit minua tietysti kunnioittavat ja tekevät lentokentällä immelssonit, kirkuvat kysteerisinä ja mieltä vailla, kuten suomalainen naispappi teki taannoin. (Olisiko naisia pitänyt hyväksyä papeiksi, kas siinä vasta pulma)

      Poista
    2. Minä erosin evankelisluterilaisesta kirkosta, kun katselin näitä pappi Marjaana Toiviaisen tähdittämiä sekopäävideoita, aivan mielisairaita. Hullut ovat joukossamme ja heistä pitää huolehtia, mutta ei sentään vastuullisssa ihmisten hoitajien viroissa.

      Eroaminen teki minulle pahaa, kun olen tällainen puoliuskovainen.

      Poista
    3. Kimmon minä nuoruudestani muistan. Oli joskus pistänyt äitinsä kerrostaloasunnosta, jossa äitinsä luona asui, kaikki ikkunat säpäleiksi. Kerran hän pakeni ulos, kun oli meillä kylässä. Keskellä pihaa piteli päästään kiinni, koska uskoi sen hajoavan. Se oli minulle järkyttävää, järkyttävämpää oli, kun broidini sekosi, diagnoosiksi sai skitsofrenian, ja naureskeli itsekseen. Ihan vintti pimeänä jokelteli käsittämättömyyksiä ja katseli itseään peilistä. Silloin minä itkin, tuon papin kohdalla en, heittäkää se äkkiä huitulan vittuun.

      Poista
    4. Kirkko ei suostunut Marjana Toiviaisen tekoja tuomitsemaan, se oli minulle viimeinen niitti.

      Evankelisluterilainen kirkko on mielisairas. Hulluksi sanottaisiin, jos Jeesus ei sellaista olisi kieltänyt.

      Poista
    5. Itse annan, jos tilaisuus tulee, en kieltäydy koskaan. Voin sanoa, että sydämeni sulaa jokaiselle pyytäjälle, ja on vaikea olla antamatta, niin kuin viimeksi Helsingin Narinkkatorilla romanialaisnaiselle, joka kulki perässäni pitkät matkat kunnes seuralaiseni veti minut käsivarresta etäämmälle. Kukaan ei antanut sille naiselle.

      Voin luetella viimeiset antini. Viimeisin oli maahanmuuttajapojille, joita täällä Pikkukaupungissa on muutamia alaikäisinä yksin tulleita. Heillä oli kaksi isoa jätesäkillistä pulloja automaatilla. Lykkäsin heille oman kassini ja he kiittivät iloisesti. Toiseksi viimeinen oli syksyllä Alkon maksujonossa, kun näkövammaiselta mieheltä opaskoiransa kanssa puuttui muutama euro kossupullosta. Vaan kauneimman hymyn ja kiitoksen sain yksinäiseltä mieheltä marketissa. Hänellä oli yksi pieni ruokaostos minun ja täyden korini takana. Viittasin hänet eteeni ja hän kysyi että tosiko. Tosi tosi. Ihan kuin olisi jotakin enemmänkin saanut, ja minua jopa nolotti vähän oma eleeni. Ei siitä nyt numeroa olisi tarvinnut tehdä.

      Poista
    6. Vaan mitä ihmiselle tapahtuu, jos hän eroaa kirkosta. Mihin hänet siunataan ja hylkääkö kirkko kokonaan poistuneen lampaan?

      Minulla on tarve kävellä välillä viileillä ja lehtevillä hautausmailla vanhojen paasia tavaillen ja vaikkapa jopa istua kirkonpenkissä. Kaipaan tulisieluisia papin saarnoja, koko sitä perinteistä kirkkomeininkiä ja voimallisia urkusooloja, jotka kohoavat kirkon holvistoihin. Ja kauniita lasimaalausikkunoita, koko arkkitehtuuria. Ei minusta taida olla kirkosta eroajaksi, tarvitsen palan pyhyyttä.

      Poista
    7. Broidiani lyötiin halolla päähän, kun oli nuoruuden humalassa. Meinasi siihen kuolla, äiti komensi meidät lapset kaikki rukoilemaan, kun häntä leikattiin. Minä en kehdannut ja minua hävetti, pelotti ja itketti. Lyönnistä olen tulkinnut johtuvan sairastumisensa.

      Poista
    8. Lapsuudessani meillä oli kaneja ja kanit tekevät pirusti uusia kaneja. Faija pisti pienen isobroidini niitä vasaralla tappamaan.

      Poista
    9. Varokaa saarnaajia ja ääneen humanisteja. Vievät sielun, ajatukset ja rahat, naureskelevat vielä tyhmille pettämilleen. Sitä olen ihmetellyt, kun uskonnot ovat nykyään useimpien hylkäämiä, niin se samanlainen moralismi, ihmisten syyttely, elää voimakkaammin kuin koskaan. Jeesus sentään, en minä sille ilmastonmuutokslle mitään mahda ja muovin määrä merissä on kehitysmaiden tuotosta.

      Poista
    10. Minut voi kuoltuani ihan hyvin kipata vaikka kaatopaikalle ja sanoa jäähyvisiksi vaikka: "Moro!"
      - Tässä vastaan kuitenkin tulee jäljellejääneiden tahto, heidän vuokseen hautajaisia ja niiden rituaaleja noudatetaan.

      Poista
    11. Elina Lepomäki on kerrankin mieleeni. Kepun vallankaappausyritys on pysäytettävä, demokratia kun olemme. - EI sotelle, ei kepun yksinvallalle!

      Poista
    12. Elina Lepomäki on mainio mimmi. Olen ennenkin tykännyt hänen ronskeista otteistaan. Jos ukot kävelevät yli, täytyy niille näyttää kaapin paikka. Ellu on ministeriainesta.

      Poista
  2. Tuntuu että Tanskan maalla tartutaan asioihin. Tuli ihan hyvä mieli kun luin Iineksen laittaman linkin. Siinä pyrittiin pelastamaan lapsia. Mistä? Kotikasvatuksesta? "Väärästä" opista? Tavoista jotka eivät päde länsimaissa? En tiedä. Jotenkin tuli tunne, että ihmistaimia pitäisi istuttaa puhtaaseen multaan.

    Mikä on puhdasta multaa? En tiedä. Ainakin kaikki puhdasoppiset uskonnot ovat karmeita. Täynnä koukkuja ja kieltoja.

    Entä tavat sitten? Kummassa on paremmat tavat, maissa joissa uskotaan Allahiin, vai maissa jossa uskotaan Jumalaan ja hänen poikaansa, ja koko taivaalliseen armeijaan, enkelijoukkoine ja apostoleineen? En tiedä.

    Vakuttaa etten tiedä mistään mitään. Kuitenkin olen valmis sanomaan mikä on oikein, mikä väärin. Tuntuu, että omatunto, jokin ääni minussa, tietää sen. Onko omatunto kasvatuksen tulos vai myötäsyntyinen kauko-ohjaus ihmisen sisällä? Sitäkään en tiedä. Mutta ainakin se ilmoittaa joskus tylyllä tavalla, tuliko tehtyä oikein vai väärin. Nyt se on hiljaa. Vaikuttaa hämääntyneeltä. Jospa sekään ei tiedä. Kuka tietäisi?

    VastaaPoista
  3. PS. Viimeisen kappaleen alku; Vakuuttaa, p.o. Vaikuttaa

    VastaaPoista
  4. Liisu, näin minäkin tämän Tanskan mallin näen: siinä halutaan ihmisiä oikeasti auttaa uuteen alkuun, pois pahasta, johon kurjuus ja taikausko ihmistä vie.

    Tämmöinen on samalla ihmiseen luottamista. Uskotaan, että hänessä on paukkuja eikä invalidisoida häntä alentuvalla suvaitsemisella. Eihän ihmistä pidä suvaita vaan kunnioittaa arvokkaana ihmisenä.

    VastaaPoista
  5. Ei tässä tarvitse muuta tehdä kuin pistää rajat kiinni ihmisiltä jotka eivät kunnioita Suomen Lakia ja terrorisoivat naisia. Muslimeja ei täällä ei kaivata. Mikään muu maa maailman mittapuussa ei ole suomalaisten kuin tämä. Jos tämä Sipilän Soinin rikollinen hallitus ei asiaa hoida on saatava toinen hallitus, toivottavasti joka hoitaa asiat Suomen etujen mukaan.
    Hyvä että tätä asia tuodaan esiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, rajojen kiinni laittaminen on tämän keskustelun ulkopuolella, en halua viedä kommentteja noihin sfääreihin. En usko rajojen kiinni laittamiseen, kuten en muihinkaan negatiivisiin rajoitteisiin. Ne ovat hirvittävää totalitarismia, joka ei sovellu ihmiskuntaan pienessäkään määrin.

      Uskon vapauteen ja kehittäviin toimenpiteisiin, tietoon ja koulutukseen. Nämä kehittävät toimenpiteet ja maahanmuuton epäkohtiin puuttumiset puuttuvat koko Euroopasta.

      Poista
    2. Kehittävät toimenpiteet puuttuvat, koska kaikenlainen maahanmuuttoon liittyvä kritiikki on leimattu rasismiksi. Ihmisillä ei ole ollut lopulta rohkeutta esittää edes kysymyksiä asiasta. Poliittinen korrektius on estänyt maahanmuuton ongelmiin tarttumisen. Tämä on koitunut maahanmuuttajille tappioksi. Heiltä puuttuu kokonaan mm. laadukas kotouttava koulutus, joka olisi tehty samanlaisella huipputaidolla kuin suomalaisten oma koulutus.

      Poista
    3. Ei koulutuksessa aina ole kysymys sen laadukkuudesta, kysymys on myös koulutettavien laadusta. Kuinka monta luku- ja kirjoitustaidotonta siellä on joukossa, kuinka monta hyvin vaatimattoman koulutuksen saanutta. Ei niitä kolmekymmentävuotiaita lapsukaisia enää meikäläiset suuruudenhullut ja itseään ja osaamistaan täynnä olevat sivistäjät pysty auttamaan.

      Poista
    4. Vaan kun se koulutuksen laadukkuus on juuri sitä, että opetus lähtee koulutettavien lähtötasosta. Tämä on suomalaisen kouluopetuksenkin kulmakivi.

      Riku, ihan kuin ymmärtäisit sivistyksen vähän elitistisenä ylimystön harrasteena. Sivistyshän on vain tiedon tuomista pimeään, valon sytyttämistä, uusiin taitoihin ohjaamista.

      Poista
    5. Sivistys on tottakai elitististä, minä en edes pese itseäni koskaan. Kirjan kun näen, ajattelen että taas tuollaista yläluokkaista hapatusta.

      Poista
    6. Siis viittasin tähän lausahdukseesi:"itseään ja osaamistaan täynnä olevat sivistäjät".

      En tiedä keihin viittaat "sivistäjillä", mutta sana on tässä ikävä ja epätosi sivumerkityksiensä vuoksi.

      Poista
    7. Sivistäjien sivumerkityksiä en ymmärrä. Sivistyksen sipulit ovat minulle arvoitus. Sivistäkööt sitten joku minua, kun se on ilmeisestikin toivoton tehtävä. Sivistys on ihan pornoa.

      Poista
    8. Taijan lähteä Statiin, Muutaman tunnin päästä olen Vltavassa näytteillä.

      Poista
    9. Minua lomautuksista syyllistänyttä ei viime aikoina ole näkynyt eikä kuulunut. Töitä olen tehnyt vallan perkeleesti, nyt on sen vuoksi viikko vapaata. Aamuyölläkin saatan kommentoida ja meno on letkeää.

      Little Richard: Tutti Frutti!

      Poista
    10. Olen päätynyt samaan Lemmy Kilmisterin kanssa: Little Richard on rokin suurin.

      Poista
    11. Tarkoitan sivistyksen sivumerkityksillä, Riku, niitä negatiivisia määritteitä, jotka viittaavat jonkinlaiseen ulkokohtaiseen oppimiseen ja esimerkiksi hienoilla vierassanoilla brassailuun. Olin aistivinani, että sinulla on hieman tuommoiseen viittava käsitys sanasta. 

      Panen tuohon Liisun kommentin alle tästä käsitteestä lisää, jos haluat lukea.

      Poista
    12. Eikäkö sivistystä minä arvostan, en sivistyneitä.

      Poista
    13. Minäpoika se kävin taas Ateneumissa. Siellä on seinillä hienoja töherryksiä! Schjerfbeckin Hellua minä rakastan!

      Poista
    14. Vaan minäpäs kävin tänään kuntosalilla ja luontopolulla kuvaamassa harvinaisia lintuja. Taviokuurnaa ja pikkukäpylintua toivoin, mutta talitinttejä sain. Kiva päivä.

      Poista
    15. Taviokuurna... hmmm...tuskin sellaista lintua voi edes olla olemassa. Kas kun ei esimerkiksi kuviotaarna!

      Poista
  6. Millainen on sivistynyt ihminen? Sekin on on minulle hämärä käsite. Jotenkin olen huomannut, ettei se ole tiedoista kiinni. Vaikka olisi kuinka pitkä ja vaikuttava titteliluettelo kuten esim. ystävällämme (?) kelpo Kemppisellä, joka pitää blogia ja kirjoittaa kirjoja, voi olla vaikea tietää onko hän todella sivistynyt ihminen, vai tuleeko siitä tittelimäärästä sellainen tunne, että hänen täytyy olla sivistynyt. (Esim. juuri se tittelimäärä, olkoonkin ansaittu, ihmetyttää. Korostaako sivistynyt ihminen siinä määrin itseään ja asemaansa, että turvautuu titteleihin.

    Minusta sivistyneeseen ihmiseen kuuluu määrätynlainen vaatimattomuus, ei kerskailu, joksi joku (minä) tittelien tarkan luettelon itse laadittuna, tulkitsen. (Voin olla väärässä. Varmaan olenkin. Ainakaan hänen omasta elämästään kirjoittama romaani, jonka olen lukenut, ei anna viitettä pröystäilyyn. Pikemmin hän esiintyy siinä vaatimattomana tavallisena ihmisenä tunteineen),

    Itsensä opiskelemalla sivistänyttä voisi nimetä kirjanoppineeksi. Mutta mielestäni todella sivistynyt ihminen ei pane painoa omiin saavutuksiinsa. Oikea sivistynyt ihminen huomioi toiset ihmiset. Kohtelee heitä nimenomaan ihmisenä. Kunnioittaa heidän ihmisyyttään. PItää heitä samanarvoisina, olivatko he pieniä vai suuria, vanhoja tai nuoria. Hyviä tai huonoja.

    Esimerkkinä voisin esittää latinanopettajani, joka luokkaan tullessaan tervehti ja esiintyi kohteliaasti kuin olisi kunnioittanut meitä mollinkaisia.
    Tuo kunnioitus ilmeni hänen ilmeistään ja äänestään. Käyttäytymisestään yleensä.

    Mulla olisi toinenkin hyvä esimerkki, nuorukainen, joka huomioi ihmiset yhtä arvokkaina, olivat he nuoria tai vanhoja, terveitä tai vammaisia, joka osaa käyttäytyä luontevasti omana itsenään missä seurassa tahansa.

    Yleensä ottaen pidän sivistyneisyyttä syntymälahjana, en niinkään itse saavutettuna ominaisuutena, jollaisena se falskaa silloin kun sitä vähiten odottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sivistys, kulttuuri, viljely...

      Sivistys voisi olla henkistä viljelyä niin, että satoa tulee eikä halla vie ainakaan kaikkea.

      Siis oikeastihan sivistys kai määritellään oppimisen pohjalta, sillä tieto tulee sen avulla. Ei voida kuitenkaan sanoa, että se jolla on korkein oppimäärä tai eniten tutkintoja, olisi sivistynein. Mutta siis ihminen ei synny sivistyneenä, vauva ei ole sivistynyt, vaan hänestä voi tulla sivistynyt kehittymisen ja oppimisen myötä. Puhutaan myös sydämen sivistyksestä, ja tähänkin mielestäni opitaan tiedon eli uuden oppimisen, kokemusten ja kohtelun kautta. Sivistystä on sitten se, että ihminen on avarakatseinen eikä näe vain omia ajatuksiaan vaan tuntee empatiaa kaikkia ihmisiä kohtaan, ei suvaitse erikseen mitään ryhmiä, vaan kunnioittaa kaikkia ihmisiä.

      Kukaan ei ole luonnostaan hyvä eikä pahakaan, vaan kaiken me opimme, hyvät ja huonot ominaisuudetkin. Perimän ja oppimisen kautta on erilaisia alttiuksia oppia siksi, mitä vanhempana olemme. Elämä opettaa, ihminen kypsyy toisten ohjauksessa tiettyyn suuntaan. 

      Kyllä sivistys kai kiistatta on tulos kaikesta, ei syntymälahja. 

      Poista
    2. Iines, oikeassa olet. On vaikea kuvitella sivistyneitä vauvoja. Tai sivistyneitä pikkulapsia. Iän mukana sivistystä karttuu jos on karttuakseen. Opiskelemalla, lukemalla, olemalla kiinnostunut asioista silmät ja aivot avoinna hyville vaikutteille voisi kuvitella silloin voisi tarttua jotakin mukaan. Kyllä se omasta itsestä riippuu ja harrastuksista, mutta ehkä luonteellakin on jotain merkitystä.

      Ainakin minulle nuo asiat on vaikeita. En ole ikinä kokenut itseäni sivistyneeksi, tyhmäksi enemmänkin. Vaikka pienestä olen päiväkirjojeni mukaan halunnut tulla hyväksi ihmiseksi (liikuttaa lukea se alkeellisella käsialalla kirjoitettuna) ja jonkinlainen sisäinen kaipaus on ollut olemassa minussa koko ajan, Kaipaus on ollut kaipaus ja rehellisesti sanottuna kaipaukseksi se on jäänytkin. Mutta jos ajattelen elämääni taaksepäin, se on ollut kiemuraista hyppelehtimistä, mutta aika rikasta, joka mutkassa ja sen jälkeen uusia näkymiä. Hyvää ja pahaa. Jännä olla ihmiseksi syntynyt, oikeastaan tykkään elää. Ja olen kiitollinen elämästä. Yhtä hyvin olisin voinut jäädä syntymättä.

      Ollaan kaikki iloisia, että olemme saaneet syntyä ja elää elämäämme! Ei väliä ollaanko sivistyneitä tai ei olla. Joku sanoo, että Suomi on suuri sikala, mutta minusta Suomi on hyvä maa! Sanotaanko, että elämme sivistysmaassa? Aika lailla hyvin pitänee paikkansa. (nyt mä painan kiireesti sanaa Julkaise. Enkä uskalla lukea, mitä tuli sanottua. Poistovaara väijyy nykyisin jokaista kirjoittamaani kommenttia.)

      Poista
    3. Tässä keskustelussa on nyt ajauduttu sivuraiteille, minä myös ja vallan komeasti.

      Tarkoitan sitä, että käsite "sivistynyt ihminen" saa liikaa painoarvoa ja sivumerkitystä, jota sillä tietenkään ei inhimillisessä kanssakäymisessä ja elämän melskeissä ole.

      Sivistys itsessään on tärkeää, niin kuin Rikukin tuolla ylempänä sanoo. Ihmistä ei tarvitse kuitenkaan erikseen määritellä sivistyneeksi, sillä siinä voidaan mennä metsään ja turhaan oppiarvojen korostamiseen. Sivistys on oppimisen ja kokemuksien myötä lisääntynyttä avarakatseisuutta ja ehkä kykyä nähdä kokonaisuuksia osien sijaan, kykyä empatiaan ja kykyä tarkkailla maailmaa mahdollisimman objektiivisesti, vailla kiihkeää omaa agendaa.

      Poista
    4. Taas olet oikeassa, Iines, ei ainakaan itsestään saa puhua eikä juuttua yhteen asiaan, ne eivät kuulu tämän postauksesi piiriin ollenkaan.
      Mutta mistä tässä pitikään puhua? Ai niin. Ehkä, ellen sitäkin nyt väärin ymmärrä, tässä tarkoitetaan jonkinlaista kauhua, joka alkaa, Iines, ihmeellisestä nimiluettelosta juttusi alussa. Kyllä siinä kalpeni, kun tajusi totuuden.

      Vieraat valloi
      ttavat maamme. Jos tällä hetkellä kahdella ekaluokalla on ulkomaisia lapsukaisia enemmän kuin suomalaisia, se tuntuu, oudolta. Tulee mieleen, millainen on Suomi kymmenen vuoden kuluttua? Entä kahdenkymmenen?

      Mutta onko nimillä väliä? Ei nimi miestä pahenna, ei naistakaan.
      Ja ajatellaan Yhdysvaltoja ja lasketaan kuinka monta prosenttia siellä on maita, joista asukasmäärä on jossain vaiheessa muodostunut ja onnistuneesti sulautunut yhdeksi suureksi valtioksi. Ei paha. Jospa Suomesta ja yleensä Euroopan maista, jonne nykyään uusimman kansainvaelluksen takia väestömäärä lisääntyy hurjalla vauhdilla, muodostuisikin Euroopan Yhdysvallat. Eikö se olisi hieno asia!

      Poista
    5. Eihän nimillä väliä periaatteessa, eikä silläkään, että saadaan uutta verta kalpeisiin suoniimme. Ainahan näin on ollut, kansat ovat ikuisesti vaeltaneet. Tänäisessä HS:ssa on visuaalisestikin hienosti toteutettu artikkeli Keitä me olemme. Siinä selvitetään suomalaisten alkuperää, ja Volgan-mutkateoria saa rinnalleen painavaa uutta tieteellistä vaihtoehtoa. Tässä linkki, kannattaa ehdottomasti tutustua:

      http://dynamic.hs.fi/2018/dna/?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=78de3087a42bc02a96b16d0402ae9c3f

      Tässä Suomen nykytilanteessa olisi nyt hyvä, jos puhuttaisiin avoimesti Ruotsin ja muiden Euroopan maiden pieleen menneestä kotouttamispolitiikasta. Ei ole kenenkään etu, että vähemmistöt eriytetään omiksi itsenäisiksi rinnakkaiskulttuureikseen, se on pois kaikilta.

      Poista
  7. Tanskalaisilla on selkärankaa.

    Samuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En haluaisi ajatella niin, että suomalaiset ovat ikuisia myötäilijöitä. Mennään kaiken perässä, ja vielä jälkijunassa, vaikka nähdään, että metsään mennään.

      Poista
  8. Tutkimusten mukaan Tanska on onnellisin maa maailmassa eikä liene epäselvää että miksi. Siellä on laillisia ilotaloja ja ihmiset pidetään iloisina ja onnellisina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mankemang, puhut vähän mutta asiaa!

      Poista
    2. Että ilon kautta onnikin löytyy.

      No jaa, löytyy kelle löytyy. Etupäässä maksukykyisille miehille.

      Selasin artikkeleita Tanskan onnenmaasta - Tanska muuten on nyt pudonnut toiseksi Norjan jälkeen - ja eräässä jutussa sanottiin, että alle 1 000 kruunulla palvelu ei edes lähde liikkeelle. Kaduilta saa halvimmalla. Ja tietäähän sen, että katujen tytöillä on suojelijat ja karu todellisuus.

      Poista
    3. Ilotalot ilomme ainainen, feministi vain vainoharhainen. Huoraa kun lykkää, siitä vaihdantalous tykkää! Pitää vain muistaa aktin jälkeen sanoa lämpimät kiitokset, kuten Kari Heiskanen.

      Poista
    4. Kissan viikset. Ihmisarvosta tässä on kyse, kuten meikäläisellä aina. Puolustan kyllä naisten oikeuksia, jos ne ovat heikommat kuin miesten, mutta en ole leimallinen feministi ollenkaan. Järjestäytyneessä feminismissä on liikaa yksipuolista agendaa ja ahdasta asenneilmastoa.

      Siellä, missä naisella on niin suuri hätä, ettei hän itsekään sitä tajua - siellä ei feministiä näy.

      Poista
    5. Juu, mutta suomalainen Adama saa kunnon isoa eikä mitään vanhusta.

      Kuusysiä.

      Poista
  9. Iineksen antama HS-linkki on hyvin mielenkiintoinen (juttu löytyy myös uudesta kk-liitteestä).

    Asiaa harrastaneille siinä on tietysti paljon tuttuakin. Suomen kielen synnystäkin vastaavia aikamääriä on antanut aiemmin esim. Jaakko Häkkinen. Ja onhan täälläkin joskus keskusteltu näistä asioista ja mm. saamen kielestä hieman samaan sävyyn.

    Huvittavaa (= mielenkiintoista viroksi) on se, että uusi teoria uskoo suomen kielen tulleen Suomeniemelle vain 1500 vuotta sitten Virosta! Huvittavaa se on siksikin, että muistaakseni täsmälleen samanlaisen tulkinnan esittää nykykansan naurama (mutta ei lukema) teos Kumpujen yöstä.

    Saamen kielen toki mainitaan olleen täällä jo 3000 vuotta. Minun mielestäni tämä kieliteoria on täysin uskottava.

    Aivan uutta ovat ns. jamnat, jotka ovat siis niitä kuuluisan nuorkeraamisen eli vasarakirves-kulttuurin edustajia n. 5000 v sitten, jotka mullistivat koko maanosan eteläistä Suomea myöten. Uutta siinä mielessä, että heidät nimetään ja kerrotaan lähtöalue (sitä mistä nimi tulee, ei kerrottu).

    Artikkelissa kerrotaan, että melkein kaikki saksalaiset ovat jamnojen jälkeläisiä... (Kuinka monen päässä soi nyt kello?) Sillä kun muutamme nimen "jamna" muotoon "arjalainen", niin... jeesus sentään, oliko natsien ideologi Rosenberg sittenkin oikeassa!!??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka tahansa voi olla oikeassa missä hyvänsä asiassa, samalla tavalla kuin sammakon selästä ennustava "säämies" osuu joskus oikeaan ennusteessaan.
      Eiköhän natsien rotuteoriat vedetty hatusta?

      Samuli

      Poista
    2. Totuushan on se, ettei voida osoittaa vuotta eikä edes vuosisataa, joka olisi katsottava suomen kielen varsinaiseksi syntyajaksi. 

      Yleisen kielitieteellisen käsityksen mukaan suomalaiset ovat alkaneet siirtyä Suomenlahden pohjoispuolelle luultavasti noin 100 jKr., ja tämä muuttoliike on kestänyt vuosisatoja. Tämä lasketaan kantasuomalaisajan loppuvaiheeksi. Kantasuomea (karjalan kieli, vepsä, vatja, viro, liivi) on puhuttu Suomenlahden eteläpuolella jo muutamia vuosisatoja eKr., ja se näyttää hajaantuneen ajanlaskumme ensimmäisten vuosisatojen kuluessa.

      Myöhäiskantasuomen asutuksen keskus on tosiaan sijainnut Virossa, Pohjois-Virossa tarkemmin, ja täältä väestö on hajaantunut vähitellen eri tahoille, suomalaiset kartalla ylöspäin. Kantasuomalainen heimo ei ole ollut yhtenäinen, vaan hyvin monenlaisista heimoista ja murreryhmistä koostunut.

      Maassamme eli silloin kiertelevää elämää viettäneita lappalaisia eli saamelaisia, jotka joutuivat siirtymään maahamme muuttaneiden uudisasukkaisen tieltä kauemmas pohjoiseen. Uudisasukkaat tulivat metsäisen maamme turkisrikkauksien houkuttelemina ja ryhtyivät täällä viljelemään maata ja hoitamaan karjaa. 

      Milloin sitten suomen kieli varsinaisesti alkoi olla suomen kieltä? Suomen kielen professorin Lauri Hakulisen (1899 - 1985) mukaan suomen kieli on ruvennut hahmottumaan ja muotoutumaan aikaisintaan tuhatluvun ensimmäisinä vuosisatoina varsinaissuomalaisen heimon puhumien, monessa suhteessa viron kielelle läheisten murteiden joutuessa yhä kiinteämpään kosketukseen ja vuorovaikutukseen hämäläisheimon murteiden kanssa. Eli kieli olisi varsin myöhäsyntyistä ja kehittynyt äärimmäisen hitaasti siksi, mitä se nyt on.

      Poista
    3. Tämä "jamna" on minulle uusi termi. Ei siitä ole puhuttu minun opiskeluissani eikä työaikanani. Mielenkiintoinen käsite.

      Poista
    4. "Huvittavaa (= mielenkiintoista viroksi) on se, että uusi teoria uskoo suomen kielen tulleen Suomeniemelle vain 1500 vuotta sitten Virosta!"

      Siis tämähän on vanha kielitieteen käsitys, ei uusi teoria. Tuossa yllähä Lauri Hakulinen käsittääkseni esittää sen, ja vielä vähän tiukemmin: suomen kieli on alkanut muotoutua tuhatluvulla! 

      Poista
    5. Isälinja tullut volgan mutkasta, aasiasta, kiinasta. Äitilinja sen sijaan lännestä, ruotsista, keski-euroopasta. Nykysuomalainen on sekoitus erisuunnista tulleista, vaeltaneista ihmisistä. Lisäksi itäinen "heimo" eroaa merkittävästi genetiikaltaan läntisestä (vaasasta lappeenrantaan) "heimosta". Ja myös kulttuurisesti...

      (muukalaisvihanne on käsittämätöntä, itä-hgistä ette ymmärrä hölkäsen pölähtämää, hölöttätte vain älyttömyyksiänne. olen elänyt ja asunut sekä tehnyt töitä siellä useissa eri paikoissa.paras osa koko hgistä! sinne ei ole pakko tulla, eikä muuttaa, parempi olisikin että muukalaisfoobikot pysyisivätkin muualla, omissa umpiomaailmoissaan)

      Poista
    6. Minultakin löytyy juuria Aasiasta. Tein dna-testin viime talvena, eli lähetin näytteeni amerikkalaiseen testilaboratorioon. Tämä on siinä mielessä mielenkiintoista, että tyttären testissä ei ollut piiruakaan aasialaista, eikä siskonikaan. Muutoin ollaan siperialaista ja läntistä juurta.

      Puhut sontaa muukalaisvihamielisyydestä, josta tuskin pystyt poimimaan yhtään esimerkkiä. Täällä on lisäksi ihmisiä, joilla on erilaisia maailmankatsomuksia, koska sallin moniarvoisen keskustelun. Se, että itähelsinkiläisen peruskoulun ykkösluokkalaisista yli puolet on muualta kuin Suomesta, on fakta, jonka voi sanoa ääneen. Vihamielisyys ja rasismi taas kumpuaa sinun sisältäsi, sinun ennakkoluuloistasi.

      Poista
    7. Koskaan en lakkaa ihmettelemästä sitä seikkaa, että suvaitsevina ja hyvinä itseään pitävät ihmiset ovatkin käytännössä kaikkein ahdasmielisimpiä, toisia tuomitsevimpia ja anteeksi nyt vain - typerimpiä.

      Poista
    8. Itä-Helsinki jaetaan kahteen osaan, lähi-itä ja kaukoitä. Hahaa, taidat olla Kalliosta tai korkeintaan Sörnäisistä kotoisin, Anonyymi. Jaa, noi voi olla, että Viikkiläiseltä puheenpartesi vivahtaa.

      Poista
    9. Harvoin meikäläinen kilahtaa, mutta tuo Anonyymin kommentti eilen klo 20.46 edustaa sen luokan rajoittuneisuutta, putkinäköä, että alta pois.

      Ei sellaisia itsestäänselvyyksiä kuin "suomalainen on sekoitus eri suunnista tulleita ihmisiä" tarvitse tulla tänne "opettamaan", kun se lukee tässäkin aiemmassa keskustelussa ja on muutenkin täällä keskustelijoille ja minulle tuttu asia, perustaa. On aina hieman huvittavaa, kun ihminen, joka ei hallitse yhdyssanojen kirjoittamista, opettaa ne hallitseville asioita oma nenä pystyssä.

      Poista
    10. No juu, minäkin arvioin Anonyymia väärin.Itäkeskuksen Puhoksessa on myyjänä ja asuu Mellunmäessä.

      Poista
    11. No, muihin yksityiskohtiin en ota kantaa, Anonyymi olkoon mikä tahansa.

      Vaan se, ettei ihminen edes lue saati ymmärrä lukemaansa ja silti tulee haukkumaan muita olemattomalla lahjakk - -kapasiteetilla ja huonolla kielellä, saa minut kyllä kuopimaan maata, mikä on meikäläiselle härkäihmiselle harvinaista. Alan tosissani tympiintyä tämänkaltaisiin irtokommentteihin, joita silloin tällöin, harvakseltaan onneksi, tänne tipahtelee. Arvostan kyllä kaikenlaisia kommenttiälähdyksiäkin, jos niissä on edes jonkinlaista tolkkua tai vaihtoehtoisesti sulkakynän lentoa.

      Poista
    12. Siis, tunnustan nöyrästi, olen pudonnut kärryiltä. En tiedä, mistä täällä nyt keskustellaan. Ehkä se johtuu siitä pään kolahtamisesta jäiseen katuun. Ainakin neljäsosa aivoista panee vastaan, yritän puhua mitä tahansa. Neljäsosa naamasta on myös vielä mustana, osa punaisen kirjavana. Siitä en välitä. Tai ainakin yritän olla välittämättä.

      Hermot on romahduspisteessä. Varpaitani ihailen, ne näyttävät täysin viattomilta.

      Poista
    13. Hyvä kysymys, Liisu. Keskustelu rönsyilee, koska alustus on vähän hankala, ja sivuaa koulua, mikä ei liene kovin intohimoja herättävää. Itseäni kiinnosti se, että tämän perusteella näkee sen, että täällä toistetaan Ruotsin virheet: maahanmuuttajat asutetaan tiettyihin maahanmuuttajaklustereihin. Minusta olisi parempi hajauttaa heitä kaikkialle. Vaan en tunne Helsingin rakennuspolitiikkaa.

      Kauheaa, Liisu, jos naamasi on vielä mustelmilla. Tälli oli nähtävästi mahtava, hyvä kun selvisit kuitenkin hyvin. Tragikoomista lienee se, että jos nainen kulkee nassu mustana, kumppanin luullaan ehkä pahoinpidelleen hänet.

      Poista
  10. Vaan yksi asia, mihin tahdon kiinnittää huomiota, on tuo asioihin liittyvä mahdottoman hyvä ja monitulkintainen kuva, joka on tämän postauksen otsakkeen alapuolella. Sitä kun katsoo, tulee valaistunut olo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kun katson poispäin näen pelkkää pimeää.

      Poista
    2. Kuva on Shakespearen Hamletista, jossa lausutaan tuo "Jotakin Tanskan valtioss' on mätää" -repliikki. Tekstissähän puhutaan Tanskan mallista, ja itse kuvittelen, että tuosta ilmenee hyvin se, miten rautaisella kädellä maahanmuuttajat ohjataan ghettoalueille asumaan.

      Poista
  11. Mihin lähteeseen perustat, Iines, tuon sinänsä asiantuntevan väitteesi, että "suomalaiset" ovat alkaneet tulla nykyisen Suomen alueelle Virosta vuonna 100 jkr? Onko tuorekin?

    Minun ymmärtääkseni asiasta on edelleen olemassa kaksi koulukuntaa, joista sen toisen (yhtä asiantuntevan) mielestä täällä on puhuttu suomea jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkuakin.

    Tätä väitettä tukee saamelaistenkin "arvoitus", johon olen ennenkin (turhaan?) viitannut. Esität, että he siirtyivät uudisasukkaiden tieltä pohjoiseen (siellähän saamea yhä puhutaankin).

    Kuulun siihen koulukuntaan, joka väittää, etteivät "saamelaiset" mihinkään siirtyneet "suomalaisten" tieltä: korkeintaan ns. Pähkinäsaaren rajan taakse, kuten geenitiedoistakin näkee (ja kuten HS-artikkelikin kertoo).

    Tiivistäen: uusien tulijoiden kieli (esim. 3-4000 eKr sitten) muutti kantasuomen suomeksi ja saameksi, joista jälkimmäistä puhutaan enää vain pohjoisessa, loput "saamelaiset" vaihtoivat kielensä suomeen ja asuvat Suomenniemellä yhä.

    Saame kielenä on säilynyt siksi, että pohjoisen alkuperäiskansa eli etniset saamelaiset vaihtoivat oman (tuntemattoman) kielensä saameen, todennäköisesti jo tuhansia vuosia sitten.

    Tämä on ihan yhtä uskottava teoria kuin tuo "vironsuomalaisten" muuttokin ajanlaskun alussa. Toinen asia on tietysti se, että viro ja suomi ovat läheistä sukua, ja niiden erkanemisen ajasta on eri käsityksiä.

    Virossa keskusteltiin jo 1800-luvulla siitä, onko viro suomen tytär vai onko kyseessä sittenkin sisarukset, kuten mm. Lönnrot oletti. Nyt on siis tuuli kääntynyt siihen suuntaan, että suomi onkin viron tytär. Võibolla, en kiistä sitäkään mahdollisuutta.

    PS. Mutta sen sanon, että viron opiskelu on jatkuvaa tutkimusmatkaa myös suomeen! Joka päivä siinä joutuu ihmettelemään jotakin, jolle muuten olisi sokea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisään vielä, että tuo "saamenkielisten suomalaisten" kielenvaihto suomeen, ja saamen säilyminen kielensä jo aiemmin vaihtaneiden "etnisten saamelaisten" puhumana, säilyttää uskottavuutensa, vaikka ensimmäinen kielenvaihto olisikin tapahtunut esim. vuonna 100 jKr.

      Poista
    2. Tapsa, ensinnäkin - enhän minä tuossa kommentissani "väitä" noita asioita. Puhun yleisestä kielitieteellisestä näkökulmasta, suomalais-ugrilaisten kielten tutkijoiden perinteisistä näkökannoista, koetan siis esitellä sitä. Lauri Hakulinen, Osmo Ikola ovat lähinimiä, jotka tuossa taustalla ovat.

      Uusia käsityksiä on viljalti, jopa niin uusia että mm. tuo ihmisen Afrikan alkukotiteoriakin on jo ehditty kumota.

      Palaan näihin, nyt täytyy valmistua hammaslääkärireissuun klo 8:ksi. Sen kuitenkin sanon, että suomea nykyisen kaltaisessa muodossa täällä tuskin puhuttiin tuhansia vuosia sitten eaa. Suomihan pohjautuu muiden itämerensuomalaisten kielten kanssa yhteisestä kantasuomesta, jota käsittääkseni nykysuomalainen ei niin vain ymmärtäisikään. Emmehän ymmärrä viroakaan yks yhteen. Olen opiskellut tätä kantasuomea ensimmäisen vuoteni yliopistossa ja hämmästyin sen eroavaisuuksia suomen nykyiseen kieleen.

      Poista
    3. Palaan tuohon suomen kielen syntyyn ja suomalaisten juuriin vielä, koska asia on varsin kutkuttava, etenkin tuon yllä linkatun HS:ien artikkelinkin tietojen myötä.

      Siis kaikki mitä yllä kirjoitin kommentissani, on kielitieteilijöiden tutkimuksista ja oletuksista lähtöisin. Enhän minä näistä uusimmista teorioista tiedä yhtä hyvin, enkä tunne edes kaikkien kielitieteilijöiden näkökulmia - niitä on satoja. Uusin suomalaisten ja suomen kielen syntyä käsittelevä opus hyllyssäni on vuodelta 2004, SKS:n Tietolipas 180 Miten menneisyyttämme tutkitaan, toimittanut Riho Grünthal. Tämän uudempia en ole hankkinut, mutta artikkeleja olen lehdistä lukenut.

      Yleinen yhteenveto perinteisestä tutkimuksesta on siis se, että suomen kielellä on juuret idässä, lehvästö lännessä. Ja Volgan mutkassa tarkemmin, niin kuin tiedämme. Kun lukee näitä kielitieteen artikkeleita, todisteet ovat varsin vakuuttavia, niin syvälle niissä mennään uralilaiseen kielipuuhun ja kielemme rakenteisiin. Tässä kommentissa on mahdoton mennä tähän asiaan niin, että asia havainnollistuisi. Kiinnostuneille vinkkaan siis tuon kirjan, löytynee ehkä kirjastoista. Tai muita perinteisiä kirjoja.

      Muuan yllä mainitun opuksen tutkija ei usko ollenkaan alkukotiteorioihin, vaan arvelee, että täällä on ollut asukkaita jo 100 000 vuotta sitten. Kansainvaelluksiin ei myöskään kirjassa joku usko eikä joku geneettiseen länsi-itäeroon.

      Käsittääkseni uusin tutkimus korostaa nimenomaan länsi-itäeroa, jopa niin, että raja Suomessa kulkisi Vaasasta Lappeenrantaan. Tämä on kiinnostava kohta HS:n artikkelissa. Samoin ne äiti- ja isälinjat, jotka selventävät asiaa hyvin.

      Mielenkiintoisia aikoja elämme tässä tutkimuksessa. Yksi on kuitenkin selvää: Koskaan ei päästä vuorenvarmaan teoriaan ihmisen alkuperästä tai suomalaisten alkuperästä. Olemmeko siirtyneet Virosta vai vaan Viron kautta, on edelleen auki. Merkittävä seikka on kuitenkin itämeren suomalaisen haaran kielten mitä ilmeisin jakautuminen samasta kielestä. Sama kieli tarkoittaa itsestäänselvästi samaa asuinpaikkaa. Ei ole muuta mahdollisuutta.

      Poista
    4. Ilmaukseni "väitteesi" oli tietysti synonyymi sanalle "esityksesi" tai "kirjoituksesi" - esitit sen vain niin asiantuntevasti, että arvelin sinulla olevan luettavana jokin uusi tutkimus. Olisin itsekin hankkinut sen välittömästi!

      Selvähän se on, että kieli on muuttunut ja kehittynyt. Esim. italia, espanja, ranska, portugali ja romania ovat kehittyneet latinasta 1,5 tuhannessa vuodessa täysin erilaisiksi - joten nykyisen kaltaista suomea on Suomessa puhuttu tietysti vasta muutama sata vuotta.

      Laru Kotilainen kertoo kirjassaan "Kielen elämä" aika kiinnostavia asioita - ja esittää toki myös väitteitä, joista voi olla eri mieltäkin. Hän esim. väittää, että suomi oli 1500-luvulla hajoamassa kahdeksi kieleksi: länsi- ja itäsuomeksi ja nimenomaan tuon "Vaasa Lappeenranta"-linjan (Pähkinäsaaren rauhan rajan) mukaisesti. Myös geneettinen raja kulkee siinä.

      Olikohan niin, että Kustaa Vaasa, uskonpuhdistus, Acricola ja kirjakieli keskeyttivät tuon kehityksen.

      Faktahan on esimerkiksi, että suomi ja viro ovat periaatteessa lähempänä toisiaan kuin olivat pohjoisviro ja eteläviro ennen Viron yhdistymistä.

      Saameen ja saamelaisiin kannattaa palata erikseen, se kun vähän sotkee tätä asiaa. Sen verran vaan väitä, että yleinen käsitys molemmista on vanhentunut ja virheellinen.

      Poista
    5. Lari Kotilainen kirjoittaa myös blogia Suomensuojelija, jonka nimi saattaa jonkun mielestä viitata epämääräiselle taholle.

      Kyseessä on kuitenkin suomensuojelija eli suomen kielen suojelija. Hieno lähtökohta blogille. Se vaan, että blogi ei näytä päivittyvän juurikaan, ja jutut on pian luettu. Lisää juttuja, Lari! Kun tyyli on uusia näkökulmia tarjoava ja samalla viihdyttävä, lukijoita riittäisi. Hyvä merkki on myös se, että kielinerona itseään pitävä J. Korpela älähti kommenteissa. Minä taas olen muutamaan otteeseen älähtänyt J. Korpelalle, mielessäni.

      Saame jääköön toiseen keskusteluun, aihe on monitahoinen. Itse luin juuri mainitsemastani kirjasta Pekka Sammallahden artikkelin Saamelaisten juuret, mutta en tullut hullua hurskaammaksi.

      Mielenkiintoinen on Kalevi Wiikin näkemys: Ei ajatella kansojen vaeltaneen jostakin muualta, vaan ajatellaan niiden "aina" olleen omilla asuinalueillaan. Pohjois-Euroopan historia ei olisi siis niinkään "liikkumista" kuin "paikallaan pysymistä". Näin ollen kielten muuttumisetkin ovat olleet kielenvaihtoja - kieli on se, joka liikkuu. Saamelaisilla kielenvaihto on edelleen käynnissä. Tässä kontaktiteoria nähdään alkukotiteoriaa tärkeämpänä. Olen valmis uskomaan tähän - ihminenkin oppii puhumaan kontaktissa ja saa vaikutteita puheeseensa kaikista vieraistakin kontakteista, kuten mummo tietokonekielestä opetellessaan pankkiasiointia.

      Mielenkiintoista. Teorioita on niin että itse en osaa ainakaan sanoa juuta enkä jaata näistä teorioista. Kivahan niitä on lueskella.

      Poista
    6. Vaan hieman hupaisaa on kyllä se syvä paneutuminen, jolla Helsingin Sanomatkin koettaa opettaa meille lukijoille, että nykyajan kansainvaellukset ovat ihan normaalia liikehdintää, näin on aina liikuttu ja vaihdettu kieliä ja kulttuureita. Että ollaan nyt vaan ihmisiksi ja sulaudutaan suosiolla tulijoihin..

      Poista
    7. Vielä yksi. Kuten artikkeli osoittaa, mieslinjat tulevat puhurin lailla idästä. Vaviskaa, naiset.

      Poista
    8. Samelaisista en tiedä muuta kuin että ovat poromiljonäärejä ja liiallinen porojen määrä tuhoaa Lapin luontoa.

      Suomen tulevaisuus, niin. Minä aion seuraavissa presidentinvaaleissa äänestää Jan Vapaavuorta, koska on kaatamassa kepun härskin vallankaappauksen, soten. Äänestän ainakin, jos ei satu olemaan jotain tärkeämpää tekemistä, televisiosta tulee vaikka joku ohjlema, jota ei voi jättää näkemästä.

      Poista
    9. Poroerotusta katsoin jossakin elokuvassa kauhulla. Silkkkaa eläinten kidutusta:"Erotuksessa aitaan ajettujen eloporojen kylkeen karvapeitteeseen viilletään puukolla lukumerkit jotta sama poro ei tule kirjattua lukulistoihin useampaan kertaan." "Syksyisin taas erotettiin joukosta teuraat, ajoporot ja muut tarpeelliset eläimet ennen talvilaiduntamista pariutumis- eli rykimäajan jälkeen. Ajoporot eli härät kuohittiin." Lisäksi ne korvamerkit tai viillot vasojen korviin.

      Siis nykyaikana ihminen on näin barbaari. En ikinä suostuisi syömään poronkäristystä. Ihminen ei muutenkaan ole vielä täysin sivistynyt. Villejä eläimiä merkitään kahlepannoilla ja lintujakin epämääräisillä jalkarenkailla. Kun kaiken villin ja vapaankin pitää olla ihmisellä kontrollissa. Minusta tämä on paitsi fyysistä kidutusta myös "etnistä" profilointia, merkintää ja erottelua.

      Poista
    10. Tuon Grünthalin toimittaman kirjan olen lukenut. Siinä muistaakseni Aikion veljekset kirjoittivat saamesta.

      Vaikka Kalevi Wiikin teorioita aikoinaan haukuttiinkin kovasti, osaksi varmaan aiheestakin, niin jotkut hänen ajatuksistaan ovat kyllä lyöneet läpikin.

      Esimerkiksi tuossa HS-artikkelissa oletetaan, että nämä pohjoiset ja luoteiset venäläiset ovat "sugreja" eli kielensä venäjäksi vaihtaneita suomalais-ugrilaisia.

      Tämän ajatuksen esitti myös Wiik. Lisäksi hän esitti, että myös ainakin pohjoissaksalaiset ovat kielensä vaihtaneita sugreja - vedoten saksan "karkeuteen", joka on jäänne su-kielestä, sugrit kun eivät tunnetusti osaa lausua pehmeitä ja hienoja äänteitä. Tässä voi olla perääkin tai sitten ei.

      Mutta tuo Wiikin kielenvaihtoteoria upposi minuun. Se on niin järkevä ja selittää monia asioita. Sitä paitsi se tapahtuu parissa sukupolvessa, kun ruotsinsuomalaisista huomaamme.

      Poista
  12. Oireellista minusta on tässä, että ehtoisa emäntämme oli nuorena niin paljon parempi nuori kuin pallinaama blondit tänä päivänä. Ehkei Sokrates häntä turmellutkaan?

    VastaaPoista
  13. Parempi nuori? Tyhmempi minä olin kuin nykyajan nuoret. Ja mitä enemmän aikaa kuluu, sen kauemmas tieto karkaa ja sitä vähemmän tiedän. Tietoa tulee joka päivä niin paljon lisää, että sitä ikinä saa kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuoret ovat aina idealisteja, jyrkkiä ja/tai sinisilmäisiä. Sitten kun samantapaiset koohotukset tulevat eteen kolmannen tai viidennen kerran, alkaa vähän fiksumpi epäillä, että onnistuukohan maailmanparannus se taaskaan?

      Hyvä esimerkki on arabikevät. Kuulun niihin paatuneisiin, joka ei uskonut sen onnistumiseen hetkeäkään. Toinen on vaikkapa Syyria - nauroin ääneen joka kerta, kun mediassa hehkutettiin miten al-Assadin kaatuminen on vain ajan kysymys. Siitä on nyt seitsemän vuotta.

      Poista
    2. Ja nuoret ovat ennen kaikkea trendipellejä. Samaistumishalu valittuun joukkoon on himokasta, ollaan laumasieluja, vaikka halutaan olla ainutlaatuisia yksilöjä. 

      Elämä kuitenkin opettaa, ihminen kokee ja näkee. Jos vanhana on sama kuin nuorena, jään ihmettelemään sitä, onko ihminen ollenkaan elänyt ja sisäistänyt mitään kokemaansa. Mistä ajatusten jähmeys?

      Eikö ihmistä pistä ajattelemaan vaikkapa se, että Ruotsissa armahdettiin vaimoaan pahoinpidellyt mies, koska hän on alkujaan paremmasta perheestä kuin vaimo? Eikö mikään avaa silmiä avarammalle ajattelulle? Eli halojata halloo feministit kautta Pohjolan. Li Andersson, mitä lausut? Entä hanakasti laillisuutta puolusteleva Uuninpankkopoika?

      Poista
  14. Nyt en pääse tällä tabletilla vastaamaan suoraan kommenttisi, Tapsa klo 21.40 alle. (Ärsyttävä puute sekä iPadissa että Samsungissa: ei avaa useinkaan Bloggerin Vastaa-linkkejä ollenkaan. Eli vastata voi vain alimmaksi.)

    Mutta siis tässä Riho Grünthalin kirjassa Ennen muinoin - Miten menneisyyttämme tutkitaan ei ole Aikion veljesten kirjoituksia, vaan esimerkiksi Kalevi Wiikin, Matti Huurteen, Kaisa Häkkisen, Christian Carpelanin ja monien muiden eri alojen tieteilijöiden. SKS, TL 180.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saamelaisten juurista kirjassa on siis Pekka Sammallahden kirjoitus. Pekka Sammallahti on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamen professori ja käsittääkseni ennen kaikkea saamen kielen ja historian erikoistuntija.

      Poista
    2. No, se oli joku toinen vastaava kirja, vaikka olen siis tuonkin lukenut. Sammallahti-nimi hämäsi (mies on kyllä tuttu), sillä Aikion Aslak ja Ante "väittelivät" siinä professori Salmisen kanssa.

      Minulla on muuten vanhalla ipadillani sama ongelma, eli en aina pääse sillä kommentoimaan. Ehkä se on hyväkin...

      Poista
    3. Vika lienee osittain Bloggerissakin, sillä Vastaa-linkki keskellä keskustelua ei avaudu aina heti pöytäkoneellakaan, mutta avautuu kun vähän odottelee.

      Minusta vika on aika karmea, eli laitteissa on paljon kehiteltävää. Ilmeisesti laitteita suunnitellaan ennen kaikkea lyhyt- ja pikaviestintää varten, ei laajamittaista kommentointia. Pah.

      Poista
    4. Tähän luikaisen väliin, että Google näyttäisi hylänneen tämän tuottamattoman Bloggerin. Koska sitä on viimeksi päivitetty paremmaksi, sen muistavat lienevät jo kuolleet. Blogger alkaa olla vanha romu.

      Poista
    5. Totta, kaipaan toimivampaa blogialustaa. Tämä olisi siis kyllä paras alustoista, jos se toimisi niin kuin pitäisi, jos nuo linkit aukeaisivat.

      Ennen oli kotimainen hyvä alusta Vuodatuksella, ja kotimaiselle laadukkaalle palvelulle olisi varmaan tilausta. Olen kyllästynyt Googlen ylivaltaankin, G-tileihin ja sähköposteihin, joita en osaa edes hallinnoida yhdellä tilillä. Siihenkin olen kyllästynyt, että yhä useampi nettisivusto tuntuu tietävän, kuka heidän sivuillaan käy. Kun yritin joskus avata jotakin Dagens Nyheterin sivua, se heitti kehiin jonkin lomakkeen, jossa oli minun puhelinnumeroni valmiina ja pyysi kirjautumaan. Miten ihmeessä jokin täysin vieras sivu voi heti tietää, kuka siellä sivulla kurkistelee?

      Poista
    6. Blogialustat eivät tuota ylläpitäjille oikein murusiakaan.
      Sivustot keräävät käyttäjistään tietoja, kännykkä kertoo missä olet liikkunut, kauppojen rekisterit kaiken elämästäsi, kaiken mitä kulutat. Vapaaehtoisesti olemme tähän alkaneet.

      Muistaa täytyy vanha sääntö, jonka mukaan kaikkea mitä voidaan käyttää väärin, jossain myös käytetään väärin.

      Heittäkää nyt ne Ipatinne ja Ipotinne mereen, tabletti on koko lailla kaikkeen kelpaamaton väline. Ja vanhanaikainen.

      Poista
    7. Äläs nyt, kun juuri ostin toisenkin tabletin, kun Samsungini alkoi näyttää ylikuumenemisen merkkejä.. Kun sain uuden iPadin, Samsung lopetti ylikuumenemisen ja toimii kuulisti.

      Tabletti on ok lukemisessa ja muutenkin pienenä kätevä. Tosin juuri nuo puutteet, jotka mainitsin. Kaikki ei avaudukaan mobiilisti, vaan linkki lyö tyhjää.

      Ymmärrän jotenkin sen, että sijainti näkyy sivustoille, joilla käyn, mutta että sieltä tupsahtaa valmiiksi täytetty puhelinnumero sivustolta, jolla en muista edes käyneeni. Mistä se sinne näkyi? Kyseessä siis arvostettu ja kunniallinen sanomalejti Dagens Nyheter. Eräässä toisessakin paikassa putkahti puhelinnumero, kun meinasin kommentoida eräässä kotimaisessa blogissa ja kommenttilomake avautui puhelinnumeroni kera! En viitsinyt sitten kommentoida, vaikka asiaa oli, ja ihan asiallista.

      Poista
  15. Ruotsissa hovioikeus kyllä kumosi käräjäoikeuden päätöksen, mutta oli alkuperäinen vapauttava tuomio silti täysin käsittämätön.
    Ja toiseksi, minä en ymmärrä ruotsalaisia tai suomalaisia puolueita, jotka ottavat listoilleen ilmiselviä islamisteja.

    Samuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hovioikeus onneksi kumosi, mutta että käräjäoikeus teki tämän käsittämättömän tuomion. Ja kohuhan siitä sitten nousi.

      Olisi kauhean mielenkiintoista kuulla, miten Uuninpankkopoika ruotisi tätä oikeuspäätöstä. Hänhän suivaantuu aina vääristä laintulkinnoista. Ja huomaa kaikki väärät tulkinnat. Odotellaan!

      Poista
    2. Näytti pitävän hovioikeuden päätöstä ja lautamiesten erottamista hyvinä juttuina.

      Samuli

      Poista
    3. Eipä hän muuta olisi voinutkaan, jos ottaa lakimiehenä kantaa tapahtumaan. Kyse olikin siitä, sivuttaako hän asian, kuten tällaisissa jutuissa on tapahtunut.

      Jään itsekseni miettimään sitä seikkaa, että jos Suomessa olisi ollut vastaava sharia-lain käyttöönottoyritys samanlaisissa olosuhteissa, olisiko meillä mahdettu erottaa lautamiehiä. Jokin panee minut arvelemaan, ettei.

      Poista
  16. Minua on hävettänyt sen verran hirveästi ("hirmuisesti", sanoisi Paasikivi) että en ole sitten sen viimekerran jälkeen täällä kehdannut naamariani näyttää. Puhuin silloin niin pehmeitä, tahmeita ja suttuisia juttuja, että...
    ...anteeksi pyydän silloista pölinääni. Joka sisälsi pelkkää silkkoa.
    - Hitsi kun etsin kauan tuota sanaa "silkko". Piti puristella aivoja ennen kun muistin. Silkoinen kun on päin vastaista.

    (alkaa lukea kommenttejanne)

    Nyt en, älkää peljätkö, aio samallalailla pimahtaa. Ja tuhota teidän mielenkiintoista keskusteluanne. Aion lukea kaikki yllekirjoitetut kommentit, ja jos minulla on niistä jotain omeperäistä sanottavaa, sanon. (Raotan vain Keskusteluhuoneen ovea varovaisesti, sen saranapuolelta, ja sanon.)

    VastaaPoista
  17. Ja minä kun ehdin jo kaivata kommenttejasi, mikis, tämän paasauksen lomaan. Käy meinaan raskaaksi tämä totuudentorvenaolo. Vaikka hauskaakin se on. Piti kaivaa oikein hyllyjen uumenista pölyttyneitä tiedeopuksia kehiin, kun Tapsa haastoi niin tietäviä. Tästä tietenkin Tapsalle suurkiitos, tykkään tämmöisestäkin, kovasti.

    Ja sitä ei pitäisi mikis päästä unohtumaan, mitä olen tuhannesti sanonut: sivupolut ovat keskusteluissa kiehtovia!

    VastaaPoista
  18. "Tanskaanmaassa on jotain mätää"... tämänhän on kirjoittanut, tiedäntiedän... ota nyt hetkinen kun mietin... Wolter Kilpi! (Väärin.) Ei varmaan oo. (Kyllä se nyt vaan on.) No voihan %&#"& sitten!

    Pakolaisia meillä on ollut, ja tulee olemaan aina. Jos lähimmät ilmasto- plus muut ennustetut katastrofit toteutuvat, sotia käydään syystä että säilyisi elossa. Paradoksiko? Sotia käydään vedestä, viljelysalasta, elämisen ehdoista. Kun ne loppuvat, pakolaisaallot pyyhkivät Eurooppaa moninkertaisesti nykyiseen verrattuna. Suomenkin rajoilla saattaa silloin roikkua näiden 35 000 (joista osa on turisteja) pakolaisen sijasta 100 000 - 1 000 000 viisumitonta ihmistä. Joista osa, sanotaan nyt vaikka että 250 000, ei ole moksiskaan siitä jos rajamiehet (yht. 8 kpl.) sanoo heille että "ei tänne saa tulla"...

    Vitsit vitsinä. Mutta uskon ihan tosissani että jos nyt elämme "huonoja aikoja" (kuten Aku Ankan puhuva koira Akulle sanoo, ), niin ylihuomenna me elämme "vielä huonompia aikoja".

    Riku sanoo "varokaa humanisteja". Heitä kyllä syytäkin on varoa. Himmeästä, siis vähän vain tuikkivasta menneisyydestäni (josta on näemmä jumalattomasti aikaa) muistan laulunsäkeet... sivistys on sitä että kaivaa hautaa, sivistys on hienotunteisuutta"... tämä totuus laulettiin niin mahtipontisesti, että pumppukin jyskytti sen tahtiin kuin Georg Ots... joo. (Mutta älkää kysykö minulta, oi olkaa niin kilttejä, mitä tuo säepari tarkoittaa!)

    Liisu taas kysyy "Millainen on sivistynyt ihminen?" ... voi voi voi kun kysymykset vaan vaikeutuvat! En osaa tuohon vastata, eikä se ihme ole, mutta en ole nähnyt koskaan edes oikein viisastakaan ihmistä...

    https://www.youtube.com/watch?v=v8Qsn_PAtdY

    Samulilla on aina asiallisia = järkeviä mielipiteitä. Soisi tietysti kuulevan niitä auch enemmän. Mankemangista myös. Hänellä on virkistäviä mielipiteitä, ei mistään Prismasta kotoisin, e-hei.

    Kielitieteellisiin kysymyksiin en ota kantaa, Tapsa niistä tietää eniten. Kun on salaa tutkinut niitä. Kyllä minäkin jos olisin... äsch, jos olisin salaa niitä vintillä tutkinut. Mutta mua kiinnosti enemmän Jallu- ja Kallu -lehdet. Saksan epäsäännölliset verbit oli mulle piikkilanka-aita johon kielitieteelliset intressini pysähtyi/vät. ("Sprechen Sie deutsch? Joo, einz Bier, bitte") sorgen sorgen nur nicht heute sage immer feule leute... olen minä saameakin puhunut, sekä norjan että inarinsaamea, naiselle joka hyvin ymmärsi minua ja mitä snoin... Valitettavasti vaan en itse ymmärtänyt mitä puhuin.

    Kävin Karigasniemen hautausmaalla. Aina jos yövyn jossain pienellä paikkakunnalla, pyrin käymään heidän hautausmaalla. Siellä nämä vainajat, kiveen hakatut, olivat järjestäin saamelaisnimisiä. Ei ollut Virtasia eikä Lahtisia.

    Siinä vaiheessa kun sharia-lakia toteutetaan Euroopassa, jota epäilen että ei tapahdu ikinä, niin ilmoittaudun "Putiinin pojaksi". Koska... jos on kaksi helvetin pahaa systeemiä, eli vaihtoehtoa, väkisin niistä toinen on (edes) vähän vähemmän paha...

    Ps. Joka tapauksessa, rakkaat ystävät, "nahkurin orsilla tavataan"... Se on ihmiselon riemu, kurjuus ja ihanuus.

    VastaaPoista
  19. Nuorempana - jollainen minäkin muistaakseni joskus olin - otin kiihkeästi kantaa mihin tahansa keskustelunaiheeseen. Sen kiihkeämmin mitä vähemmin ko. asiat mulle kuului, tai mitä vähemmin niistä tiesin, sen varmemmin niistä minulla oli oma mielipide. Joka oli ainoa oikea mielipde. Jos joku toinen oli eri mieltä - sellaisiakin oli - he tietysti olivat väärässä. Vastaansanomattoman väärässä.

    Nykyisin epäilen eniten omia kannanottojani. Tämä on totta eikä vitsi. Sanon esimerkin. (sanoo): "Koketeeran teille mielelläni hyttystietellisillä käsitteillä, tms. Olen tietäväni niistä kaiken. Aikoinaan tiesinkin niistä paljon. (suosionosoituksia) Tiesin heistä erittäin paljon. (lisää suosionosoituksia). Jos minulta kysyttiin yksityiskohtaa, josta en ollut varma, vastasin kysyjälle "latinankielisträ puutaheinää" niin että ei enää kysynyt mitään, vaan uskoi. (yhä yltyvämpiä suosionosoituksia) Puhuin mitä puhuin mutta miellyttävästi ja samentinpehmeällä äänellä (järjestysmiehillä on vaikeuksia pitää kuulijoita paikoillaan, istumassa) olin kuin teidän kaikkien toiveittenne Pallosalama (yleisö nousee väkisin seisomaan ja alkaa RAIVOKKAASTI polkea jalkaa niin että lattia tärisee ja huutavat HYVÄMIKIS HYVÄ MIKIS MIKIS MIKIS RATKAISEE MEIDÄN ONGELMAMME MIKIS...)


    Itse asiassa minun tietoni esim. biologiasta on aika homeista tietoa. Kyllähän nämä hyönteiset samoina on pysyneet, ja heidän latinankieliset nimensä, mutta kaikki muu on muuttunut! Käsitys elämästä, ja sen synnystä, on toista nyt kuin mitä se oli esim. vuonna 1986. On uusia laitteita joilla nykytiedemiehet pääsevät kurkkaamaan makrokosmokseen ja sen sisältämään informaation, paremmin. Meikäläinen - harrastelijabiologi - on viimevuosisadalta, ja on kaikissa asioissa enemmän väärässä kuin ihminen, joka ei tiedä näistä (onneksi!) mitään.

    This is Pravda.

    Ps. Ai niin, em minä tästä katkera ole. Miksi olisin? Höh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älytön virhe!... "nykytiedemiehet pääsevät kurkkaamaan makrokosmokseen" ... Siis nimenomaan MIKROKOSMOKSEEN!

      äsch!

      Mutta kuka teistä, rakkaat Muumikansalaiset, tietävät että teidänkin kynnen alla saattaa majailla 300 miljoonaa bakteeria! (ai niin monta? no juu, niin monta? no jopas jotakin) Bakteerit ovat erittäin pieniä (= tuijottaa epäluuloisen näköisenä peukalonkynttään), mutta virukset - ne vasta pieniä on! Bakteerit ovat suorastaan JÄTTILÄISIÄ virusten rinnalla.
      (maisteri, tuntiopettaja mikis mallikas kumartaa oppilailleen. samalla häneltä vahingossa pääsee pieru. mutta hän on ihan muina miehinä ja kerää luentopaperinsa ja kalvonsa samaan kansioon mikä hänellä luokkahuoneeseen tullessaankin oli. ja poistuu.)

      Ps. Tapsa tietää MAKROkosmoksesta. Poimin hänen kirjoituksistaan paljon pohdittavaa, se on totta.

      Poista
  20. Eniten mua hävettää kun kirjoitin Kemppiselle - jonka isä ite on ollut Rotary - että "rotarit on pikkupoikia jotka salamyhkäisissä kokoontumissaan siunatuissa kellareissa vertailevat kenelle on pisin kikkeli..." Eihän tuo tuommoinen ole korrektia! Häpeän itseäni, sivistymättömyyttäni. Koska... rotarithan salaisissa kokouksissa nimenomaan EIVÄT vertaile kikkeleidensä pituutta. (Mitä he tekevät, sitä en tiedä. Enkä ole kiinnostunut. Siitä.)


    Rakastan teitä kaikkia koska rakastan kaikkia ihmisiä. (psykopaatit ovat kieltämättä vaikea juttu) En halua loukata tai pilkata ketään, haluan vain "ironisoida" kaikkea, koska... (miksi sitä pitäisi perustella miksi?)

    Minulla on ambivalentti olo nyt... täytyy miettiä. (On kun katsoisi jotain Oscarilla palkittua amerikkalaista elokuvaa; nehän on aina naiiveja ja hömelöitä. Mutta sitten joskus taas ihan upeita! (johan on markkinat)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietenkään eivät vertaile! - Pohtivat vain kuumeisesti.

      Poista
    2. Ikivanha kysymys.
      Kuka ei kuulu joukkoon?

      a) Johann van Beethoven
      b) Johann Sebastian Bach
      c) Johann on markkinat
      d) Johann Bäckman

      Oikein vastanneille arvotaan palkinto.

      Poista
    3. Johann nyt on kumma! - Mitä mä saan?

      Poista
    4. Kiitos Riku vastauksestasi. Harvoin mulle kukaan viitsii vastata (alkaa nyyhkyttää), paitsi Iines tietysti. Mutta hän tekee sen pelkästään koska on tämän Blogin Emäntä (kyyneleet alkaa valua pupilleista runsaammin) Tai sen takia kun on niin hienotunteinen... (alkaa vollata) ettei kehtaa sanoa EI...


      Toinen asia se minua on pyydetty sanomaan kirjoja Eestistä, sellaisaia joita kantsii lukea. Niitähän on vaikka kuinka monta. Nyt luen kirjaa jota voin suositella muidenkin luttavaksi: Timo Laine, "Torakoita ja panssarivaunuja". (käsittelee läheisesti = henkilökohtaisesti itäblokin simahtamista. tyyppi sattumlta oli paikan päällä uskomattoman monessa paikassa. se siitä)

      Ps. Jännin juttu mulle oli, siis paljon aikaisemmin eli 1968, kun mun asuntooni Sorsapuistoon tuli... "Päivi". Elimme alkavaa talvea, tai tulevaa kevättalvea, oli edessä nämä Tampereen Lyhyt Elokuva Festivaalit. Päivi, joka ei ole hänen oikea nimensä, oli Atskin Kamerataiteen opiskelija. Tai valmistunut, em mä tiedä kumpaa. Vahingossa hän majottautui mun kämppääni. (Mitään seksuaalisuutta meillä ei meidän välillä ollut. Joka oli Harmi, tai sitten ei.) LyhytElokuvia kävimme tietysti katsomassa. Kun istuttiin mun luona (n. 2 metrin päässä toisistamme) hän kertoi mitä hänelle tapahtui Prahassa 21.1968... Kuutelin. Hän oli nmittäin, yhtä nuori kun oli kuin minäkin, viettänyt rakkaan viikon Kreikassa. Ja ennen kotiinpaluutaan hän oli ajatellut levähtää pari päivää Prahassa. Hyvin nukkuikin yönsä. Mutta kun aamulla avasi hotellihuoneensa ikkunaverhon, panssarivaunun tykki sojotti suoraan häntä kohti... Päivi (nimi väärennetty) pirtsakka tyttö, ei sitä jäänyt ihmettelemään. Hänellä - Ateneumin Kamerataiteen linjan opiskelijalla - oli keltaisen värinen sadetakki päällä ja kamera kun hän riensi Prahan kaduilla napsimaan kuvia "MITÄ TAPAHTUU". Kaikkialla oli kaaos, hän kertoi, eikä kukaan tietenkään tiennyt mistä on kyse. Huhuja oli hirveästi. Ammuttiin, joku syttyi tuleen, panssarivaunu tai joku muu, Päivi otti koko ajan kuvia NAPS Naps NAPS. Sitten yhdestä panssarivaunusta nous sotilas joka löi häntä kivärinperällä naamaaN, saatanan lujaa, ja se kamera putos Päiviltä... Päivin keltainen sadeasu muuttui punekeltaiseksi verestä. Hän lähti, tiesi missä Suomen Suurlähetystö on, niin sinne. Ja pääsi sinne. Sisälle. Siellä oli paljon muitakin kaduilta tulleita suomlaisia, siellä vallitsi hysteria. (enpä viitsi googlta kuka silloin suurlähettiläs Tshekkoslovakkiassa oli) Päivin mielestä siellä oli kaaos. Ilma oli lämmin, elokuinen, ihmisiä oli valtavasti sinne ahtautunut; heidät istutettiin lähetystön puutarhaan (toisilla oli puutarhatuoleja, toisilla ei) ja lähetystön palveluskunta toi niille koko aja viinaa... Hänestä, Päivistä, se oli surreALISMIA. Kaikki vain joi vodkaa, ilta oli mitä kaunein ja lämmin, läheltä kuului konekiväärien sarjoja. Suurlähettiläs - koska oli Suurlähettiläs - yritti koko ajan olla yhteydessä Suomeen. Se oli vaikeaa, linjat katkaistiin. Tämä Lieko Zachovalová puhui suomalaisille järkeä, mutta vain Suomen radiolle, sitä tämä pieni Prahan suurlähetyston pihanurmikollejumiin jääneet ihmiset eivät kuullet. (Tulivat vain ihan känniin kun pelokas suurlähettiläs juotti heille kaikki lähetystöön varastoidut viinat.)

      Sellaista sankaruutta se. Päivi meni myöhmmin naimiiin Oslon sinfoniorkesterin viulustin kanssa. Kivaa! - Koska tykkäsin Päivistä kauheesti. Hän oli hirveen suden näköinen.

      Poista
  21. Minusta rotary-kommentti on korniudessaan totta, symbolitasolla. Kyllä sen jokainen tietää. Jos siitä joku sievään nokkaansa ottaa, niin se kertoo jotakin vain hänestä itsestään. Ja kaikkein hassuin ryhmä on Lions Ladyt, rikkaitten miesten vaimot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti minua ei koskaan hyväksytä täys jäseneksi Lions Ladyt toveritartyttölöihin. (Vaikka kuinka yrittäisin heihin pyrkiä... reittäkin pitkin, maibi?)

      Uh.

      Kemppistäkin (tahtomattani) loukkasin kai näillä siis Vapaamuurareilla... ei Rotareilla. Mutta en käsitä miksi? Muurarit saavat olla minusta joko vapaita tai vainottuja, vittuako se mulle kuuluu, itse olin Repsikka. (= muurareiden apulainen. sekoitin heille "jakkihärän paskaa", eli laastia. ja tiiliä heittelin heille tellingeille. sain siitä hyvä palkan, aika hyvän palkan, paremman palkan kuin nuori suomenkielen opettajatareksi valmistunut... rakas)

      Poista
    2. Minä taas sain hakea palkkaamiamme muurareita, kaksi kappaletta, kylän ainoasta baarista, kun ruokatauko oli venähtänyt tuntien mittaiseksi kaljanjuonniksi ja urakalla tekivät saunamökin muuria. Lähtiessään viskasivat lapion ojaan, ja muuri on tälläkin hetkellä aavistuksen vino. Että huonot on muistot muurareista.

      Poista
    3. Tärkeä lisäys. Luulen, että molemmat olivatkin Repsikoita.

      Poista
    4. Kerran erään Mestarin luo tuli töitä kysymään kaksi e-rit-täin krapulaisen näköistä muuraria. Oikein tutisivat. Kysyivät siis duunia. Mestari katseli heitä, epäillen kuten kaikki maailman rakennusmestarit töitä kyseleviä ihmisiä katselevat, kysyi sitten "Käytättekö mahdoliisesti runsaasti alkoholia?" Kumpikin vastasivat yht'aikaa "Ei, emme." Mestari siihen: "No, ette te sitten mitään muurareita ole." Eikä heitä palkannut.

      Itse, aikoinani kun olin Kaukjärvellä raksalla töissä (Kaukjärvi = Tampereella) siellä oli kans outo muurari. Se oli lestadiolainen. Mutta siis muutenkin kummallinen. Sillä oli Pobeda jolla se tuli töihin, Lempäälästä asti. Kerran sen Pobedan pakoputki oli mennyt sillain rikki, että kaikki häkä tuli ohjaamoon, sisälle. Eihän sitä ite haista, hiilidioksiidia. Se oli ihan "kaasussa" kun se tuli töihin, ihan kuin humalassa... vaikka eihän lestikset viinaa juo. Mestarikin oli ihmeissään. Kun se muuras yhtä lyhyttä seinänpätkää, sellaista vessanseinää, se muuraus meni meni ihan vitturallaa, eli vinoon. Mestari tuli kysyynpuoleltapäiviltä meiltä, että "saaks sää sen tänään valmiiks?" Muurari sanoi "joo", jolloin mesu sanoi "hyvä, voidan huomenna sitten purkaa se".

      Tämä, ikävä kyllä tämäkin, on totta.

      Poista
  22. Anarkistit, feministit ja leijonarouvat. Olemme tuhon tiellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolme päivää, kaksitoista minuttia maailmanloppuun, Jeesus tulee silloin takaisin.

      Poista
    2. Olemme, olemme! Me vaan emme tiedä sitä.

      Leijonarouvat... siis ne ei oo kotikissoja, eikä kehrää villalankoja, rouva Leijonat ovat oikeasti feministejä. Herra leijonat ovat sovinisteja. - Anarkismista en osaa sanoa. Anarkosyndikalismin puolesta sydämeni aikoinaan sykki. Olin merillä, Niilo Wälläri oli kaikkea muuta kuin työväenliikkeen pomo, hän oli syndikalisti. Siksi muut ay-pamput häntä niin inhosivat. Kusipäät.

      Ps. Wälläri julisti - pelkästään jäänsärkijöiden - miehistön lakkoon. Siis talvella. Jolloin - ohoh, sattumalta - kaikki muukin laivaliikenne Suomeen loppuisi. Kekkonen määräsi että Jäänsärkijöiden miehistö + päällystö korvataan Puolustusvoimien miehistöllä, etc. Jolloin Wälläri sanoi, selvä, samalla silloin jokainen Suomen lipun alla purjehtiva kauppalaiva pysähtyy lähimpään satamaan... Kekkonen sanoi... (klunks). Eikä Wälläri sen enempää sanonut, klunks kai vaan hänkin, mutta Merimiesunioni sai minkä pyysi, ja Kekkonen arvovaltappion. (Joka siihen aikaan oli harvinaista hänelle. Hyvin harvinaista. ... mutta mitäs rupes vittuillee Wällärille?)

      Poista
    3. Niilo tiesi transkraniaalisen kirkasvalon vaikutuksen.

      Poista
    4. Merimiesunioniin oli siihen aikaan pakko kuulua jos halusi merelle. Siis ammattiyhdistykseen ei ollut pakko kuulua, jos ei halunnut. Se oli turvattu lailla tämä oikeus, olla kuulumatta. - No, laivaan astuu merimies - jungman, puolimatruusi tms - ja ilmoittaa että hän tulee tänne töihin. Ei, en kuulu Merimiesunioniin. Mitäs siihen muut merimiehet, Liittoon kuuluvat, mitäs he. He sanovat että jos tuo ukko tlee tänne töihin, joka on ihan okey ja lainmukaista, me lähetään - lainmukaisesti - lätkiin täältä pois. Työnantaja voi siinä sitten miettiä voiko he lähtee pujwehtii tolla paatrilla päällystö + 1 ihminen, vai ei. Ei, ei ne lähde. Siihen aikaan kun itse olin merillä, järjestäytymisaste oli 100 %.


      Muuten Työnantaja on aina vahvemalla kuin yksittäinen työntekijä, siksi tarvitaan joukkovoimaa yhä. Ei se mitään pelkkää romantiikkaa ole.

      Poista
    5. Lyhyen kertauksen luin Wälläristä Wikipediasta. Teki vaikutuksen. Eivät sodan aikana pidättäneet, koska ryssän propaganda häntä jatkuvasti solvasi.

      Poista
    6. " ... Niilo tiesi transkraniaalisen kirkasvalon vaikutuksen. ..."

      En tiedä yhtää mitä tuolla tarkoitat. Mutta helkkarin hienosti sanottu! transknst..aali

      Poista
    7. Katsoin transkaniaalista kirkasvaloa netistä.Wällärillä ei sellaisesta ollut kyse, hän oli harvinaisen pätevä hommassaan.

      Kirkasvaloa suosittelevat korvaan, minä laitoin sellaisen perseeseen ja nyt koko maha hohtaa pyhää, edistyksellistä ja eteenpäin vievää valoa. - Minä olen mahavalaistunut!

      Poista
    8. Saanko sanoa teille syvimmän totuuden minkä mistään kirjasta olen ikinä oppinut, saanko?

      Saat.

      Tämä on sitaatti G.H.von Wright'ltä. Hän puhui Tolstoista, harkitusti ja merkittävästi. Hän lopettaa kirjoitruksensa (itse en ole lukenut Tolstoita) sanoihin jotka järkyttävät minua:

      "Tolstoin tapaus näyttää minusta erinomaisesti kuvaavan valistuneen ihmisen yksinäisyyttä itsensä seurassa. Hän seuraa valoa, mutta tämä valo ei lähde kiinteästä pisteestä, vaan hän kantaakin sitä itse edellään; ja mitä pitemmälle hän kulkee, sitä syvemmäksi ja yksinäismmäksi muuttuu se pimeys, jossa hän harhailee.

      Tämä minusta on merkityksellisintä mitä olen lukenut.

      Wright jatkaa"Jos sellaiselle ihmiselle on olemassa armo, täytyy sen johtua siitä, että hän on etsinyt totuutta, ei siitä, että hän olisi sen löytänyt".

      Poista
    9. Tää sädekehän itsesyttyminen on se juttu. Tai itsesytyttäminen.

      Poista
  23. Kekkosen kraniaalia se Wälläri kirkasvalaisi. Luulin sua Mikko nokkelammaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet vissiin yhtä tyhmempi kuin Tapio ja blondi yhteensä. Ristoa ei edes lasketa mukaan.

      Poista
    2. Sorry KissaKatti. Em minä ole Nokkela. En oo mielestäni sellaista ees väittänyt. (EnzoGutseitin pojat ne nokkelia on. Ai miks? No en tiijä sitäkään.)

      Poista
    3. Heh, minä en olisi otaksunut Mankemangin palvovan kekkosen pyhää valoa! - No jaa, anarkismilla on juurensa, eivätkä ne ole mullassa. Anarkisti kumartaa aina syvään, jos tarjolla on iso johtaja.

      Poista
    4. Mulle riittää se, ei enempi tai vähempi, että esim. matkoilla jos on 12 tyhmää ihmistä, niin on 1s fiksu, joka sanoo manguen että älkää menkö sinne turistit... pAHa teidät perii, MIAU, jos sinne meette... heh, heh

      Poista
    5. Kekkonen Kakkonen Kukkonen Kakkonen tai Kupponen Kolmonen Kops...
      Mikis Makkelis Muksis Mangelimaks Mum Man Mom MIAUUU...

      Omena Pomena Pom Pmmack... Puh

      Poista
    6. Makkimanki, blondina on kivaa, varsinkin Tapion kanssa, kokeilisit sinäkin!

      Poista
  24. Mangemaukuja saanko kertoa yhden tarinan joka minulle, kun olin pieni poika, jäi mieleen? Kissasta ja toisesta kissasta... jotka aikoinaan Linikkalan kansakoulun eteisessä tapasin? Kun oli kylmä ja pirun pureva maaliskuinen iltayö?

    Et.

    (No, ei sitten.)

    VastaaPoista
  25. "totuudentorvenaolo"... eh heh
    Tulee mieleen sieni, sellainen musta, maukas mutta musta. Totuus ja Torvi on kummallinen käsite. Mitä niillä on toistensa kanssa tekemistä, ei mitään. Kari Suomalainen soitti oboeta, hän piirsi tosia kivoja kuvia mutta oli torvi. Hmnhy.
    Panssarivaunuja vastaan on kehitetty panssaritorjuntatykkejä, ne on järeää kalustoa ne. Se sanoo Panssarivaunulle Stop ja Eniwey Laakista. Mutta mitä pirua se tähän kuuluu...? Ei mitenkään. Tuskin. Tuli vain mieleeni.

    VastaaPoista
  26. Selitys edelliselle:

    Kävin Hämeenlinnassa, panssarimuseossa. Se on mielenkiintoinen, vaikka ei panssarivaunuista olisi kiinnostun. Tai Laguksesta, joka oli Mannerhein ritari nro 1. (Hänen asepukunsa on roikkumassa siellä.) Tuomari Nurmion isä oli sodassa panssaritorjuntatykistössä... siellähän niitä ai vertailla, panssarivaunuja ja tykkejä jotka oli kehitetty uhoamaan panssarivaunuja... ihminen on luova ja kekselijäs eläin. - Julma se koko maisema oli, mutta hyvin opettavainen. Eli... hop hop, beibikäiset, ensi kesänä Hämeenlinnan panssarimuseoon... me meemme. Eikö vain, Äiskä?

    Itse ainakin, jos olisin nuori enkä tietäisi minne mennä, menisin sinne. Enkä Hyvinkää Tahkon peliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua on käytetty Hämeenlinnassa, muinoin. Siis visiitillä, vietiin anoppiehdokasta tapaamaan. Voi voi, leivät oli tehnyt valmiiksi ja taidettiin ruokaakin tarjota. Vaan Panssarimuseossa minua ei käytetty, eikä edes Aulangolle viety. Eihän semmoisesta mitään tullut. Kun se kaveri oli ikuinen vanhapoika, kammosi sormuksia, joita minä taas rakastin. Parkaisi, kun vein sen kultasepänliikkeen ikkunan eteen. Kasvoimme siitä aika nopeasti sitten eri suuntiin.

      Poista
    2. Panssarimuseossa olen käynyt kerran, siitä on jo vuosikymmeniä. Hämeenlinnassa jouduin syksyllä käymään, kävin tottakai myös kaupungin perustajan, Goodmanin, muistomerkillä. Sieltä ostin talvitakkini.

      Poista
    3. Kävitkö kaupungin toisen rokkikunkkurunkun Markku Veijalaisen haudalla myös? Etkö. No, ei sev väliä. Markku kun elää vielä, veijalainen kun on. - Ensimmäisen kerran tapasin Markun Forssassa, se esitteli meille kidseille "Thö Renegades" nimisen yhtyeen. Hitsi, kun se soi makeesti, heidän armeijapukuinen yhteissoittonsa. Olin aivan ihastuksissani. ...o mai beibi...ääääää.. äää... Cadi...Lakk!

      oolrait beibi, beibi pliis

      Poista
    4. No en, mutta hyllyssä minulla on Markku Veijalaisen kirjoittama kirja Nuijamies, jossa on sekä Veijalaisen että Irwinin omakätisesti alekirjoittama omistus joillekin tytöille.

      Poista
  27. Iineksen muistelemiset on aina yhtä ihania kuin aina. Kaipaan tällaista. Vaikka eivät sua ees Aulangolle vieneet. Käsitit siitä, siis oikein, ettei susta morsmaikkua näämmä siihen sukuun tuu.

    Keskustelin kirjeitse paljon veljeni Pertin (lekuri joka teki itsarin) viimeisen tyttöystävän kanssa. Nätti tyttö hän oli, kamalan ohut, ja hänellä oli häkellyttävän sysimustat silmät; sanoinkin häntä "koksisilmäksi". Hän kertoi että kun he kerran Pertin kanssa ajelivat (Tampereelta) Forssaan, Pertti ei halunut viedä häntä vanhempiensa (elivät vielä silloin, isä ja äiti) kylään. Silloin ajattelin "no niin, ei Pertti minusta oikeasti välitä"...

    Minusta on kiva välillä tajuta miten naiset ajattelee... Kun miehet, mä tiedän tän, ajattelevat usein varsin yksioikoisesti, etenkin kun kyse on ihmissuhteissa. Miehet, joihin itsekin lukeudun, me olemme paljon kömpelömpiä myös henkisellä tasolla - fyysisestä tasosta nyt puhumattakaan!

    äsch, puhuinkohan taas shittiä? Ehkä, ehken en. Huomauttaisin vaan, että koululaisenakin mulle tytöt kertoo salaisuuksiaan. Ykskin tyttö, Solinin Tyti, joka myöhemmin avioitui veljeni Markun kanssa, sanoi minulle että "olet mun paras tyttöystävä"... Minä, kauhukakara ja nyrkkeilymestari, joka tinttasin ketä tahansa jätkää turpiin että PANKS vaan, jos rupeivat aukoo mulle päätään, olin tuosta otettu. ... tyttöystävä... hmnh.

    VastaaPoista
  28. Veksi Salmihan - jos yhä edelleen puhutaan Forssan esikaupungista Hämeenlinnasta - niin fiksuin tyyppi oli. Itse asiassa välillä on liiankin fiksu, vittu, se osaa peitellä vittuilunsa niin hienosti ettei hidas hämäläinen sitä huomaa kuin seuraavana päivänä vasta... jos ees silloinkaan. - Hänen laulujen sanoituksistaankaan en pahaa sano. Mutta kyllä Repe (Helismaa) minusta paras on. Ja Junnu (Vainio) sympaattisin. Juicesta nyt puhumattakaan... (hyvä, ei puhuta Leskisestä) Göstakin oli kiva. Tää Innanen oli anarkisti. Ja onhan näitä muitakin, vaikka kuinka paljon, suomalaiset on kovia sanottaa lauluja.

    VastaaPoista
  29. Hämeenlinna... kerran kävelin sinne Forssasta, 56 km, koko päivä siihen meni. Hattelmalan harjulta - tie kiersi silloin sitä kautta vielä - katselin kaupunkia. Jalkani olivat kamalan väsyneitä. Olin 14 -v. Takaisin Forssaan liftasin, yks pakettiautolla ajava ukko otti mut kyytiinsä. Se nauroi ja puheli hauskoja, oli Naantalista kotoisin. Rengon rajan kohdalla se alkoi silitellä, istuttiin siinä vierekkäin etupenkillä, alkoi silitellä kädellään mun housujeni etumusta. Hermostuin, ja se lopetti. - Eli sellainen #metoo mulle silloin meinas käydä. (Ei käynyt. Jos olisi käynyt, kertoisin siitä kyllä teille. Miksen muka?)

    VastaaPoista
  30. Tavastehus, punaportin blues.

    Tykkään tämän sanoituksesta ja Irwinin bluesahtavasta laulusta.

    VastaaPoista
  31. Irwin ei ollut mikään turha jätkä, hän sävelsi kaikki laulunsa lukuunottamatta aivan viimeisimpiä. Säveltämiselle voi joku tässä hymähtää, mutta sävellykset olivat usein aika näppäriä ja ehdottomasti hittiainesta omavia. Irwinistä harvoin mainittu asia on, että komppikitaristina hän oli erittäin hyvä, kuunnelkaapa vain vaikkapa Terveisiä Vantaalta.

    VastaaPoista
  32. Irwin ei ollut mikään Mikko Alatalo, selviä plagiaattikömmähdyksiä hänelle sattui vain yksi. Se oli jonkin sortin viuhahdus.

    VastaaPoista
  33. Ai Alataloko? - Mies kuin Led Zeppelin, plagioinnut lähes kaiken. En minä tässä viitsi enempää, googlailkaa.

    VastaaPoista
  34. Minun tullessani 1960-luvulla ensi kertaa Hämeenlinnaan, etelästä tuleva tie kulki hattelmalan harjun yli. Kaupunki näkyi alhaalla, kuten jo Vänrikki Stålen tarinoissa kerrottiin.
    Kerrottakoon episodi 1800-luvulta. Elias Lönroohtille oli myönnetty virka hämeenlinnasta. Joten kontti selkään ja helsingin hämeentielle menoksi. Käveltyään janakkalan seudulle pysähtyi kestikievariin siistiytymään ja vaihtamaan vaatteita. Sitten syntyi tappelu, kun vaati kievarinpitäjältä hevosvaunukuljetusta kaupunkiin arvovaltasyistä. Jalan joutui uusi virkamies kaupunkiin saapumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kertomus. En ole ennen kuullut. Tuolla Hattelmalan harjulla on laatta, jossa on Runebergin tekstiä...
      Hämeenlinna, ensikerran kun sun kuutamassa näin
      Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!
      Oli myöhä, ilta kylmä, matkast' olin väsynyt,
      mut en lepoa, en suojaa minä muistanutkaan nyt.


      Muistan kun sen luin. Ja lepuutin koipiani.

      Poista
    2. Hämeenlinna oli siihenaikaan nätti pieni kaupunki, paljon puutaloja, hallintokeskus ja varuskunnan tiilitalot. Ihastuttava oli. Ja on juna-asema. Nykyisin Hämeenlinna on... no, sellainen kun on. (Suomessa on sietämättömän paljon rumia kaupunkeja. Ei Hämeenlinna ole ruma. Muuten vaan... pilattu.)

      Poista
  35. Irwin ei ollut yhtään huono laulaja, mutta säveltäjänä parempi. Hän osasi lukea nuotteja - no totta kai kun sävelsi - ja ihmisenä oli sympaattinen. (Plus arka + ujo. Siks se veti aina roolia kun tuli ihmisten ilmoille.) Alkoholistikin hän oli. Juice joi vermuth biancoa, illasta aamuun, Saarikoski tykkäs kosenkorvasta. Tappavia aineita kumpikin, tai kaikki. Kirjan "Moskova-Petushkin" legendaarinen kirjoittaja (jääköön tällä kertaa tekijän nimi mainitsematta) joi "Raikas shampoo käsillenne" plus oksalakkaa johon oli 1/4 plantattu "menkää pois hyönteiset" -torjunta-ainetta. Siitä kun tuli kunnon pöhnä... Juniorina hän joi "Pois se minusta" -drinkkejä. Se sisälsi kenkärasvaa, hyppysellisen hammastahnaa, kastepisaroita, vähän jotain muutakin, mm. valkovuotokastiketta, nipun neilikoita ja kourallisen kanelia ja 100 grammaa 96%sta kivihiilivodkaa. (Tosin Venedikt Erofejevin mielestä tuo koktaili oli - vaikkakin iloisesti kupli ja silmälle oli kaunis, niin turhan mieto. Hääjuomaksi hän sitä kaavaili.)

    Onhan näitä taiteilijoita jotka kuppia ovat tehneet.

    VastaaPoista
  36. Minun suosikkikirjailjoita ovat (järjestys ei arvojärjetys vaan sitä mukaan kun mieleen tulee)...

    Günther Grass, Saul Bellow, Philip Roth, Weiss, Sandemose, Salama, Brink, Bulkowski, Doctorow, Camus, Sartre, Brodsky, Bulgagov, Cervantes, Böll... vittu en minä pääse aakkosista eteenpäin, näitä kirjoja on niin hirveesti, mistä tykkään. (Ah, mistä tykkään.) Turha mitään luetella. Enkä ole sen sivistyneempi ihminen mitä olen, enkä halua esiintyä sivistyneempänä, mitä en ole. Rakastan kirjoja. Joka kerta kun muutan kaupunkia, tai asuntoa, vien ison määrän kirjoja kirpputorille/kierrätykseen. Silti niitä on aina liikaa. Vuosikausiin en ole enää ostanut kirjoja. Kirjat ovat mielestäni kamalia, täynnä huhupuheita, etenkin n.s. romaanit. Kuka tylsimys semmoisia lukee, en osaa kuvitella. Kun sanotaan, kirjassa siis, yhdellä sivulla että 'henkilö on sellainen ja sellainen'... Mut sitten kirjan toisella sivulla, sataviiskytä sivua myöhemmin, se onkin 'ihan erilainen henkilö taas'... Tämmöte on humbuukia. Kirjat muutenkin on p-leestä kun painavat niin paljon, litteinä, kun niitä pinoo päällekkäin. "Kirjaton Koti" - se on kaunis unelma. Oi jospa meillä kaikilla olisi siihen joskus varaa! Kirjat ovat tosi, tosi inhottavia. Ei ne tee muuta kuin keräävät pölyä, ja hiirenkorvia, ja lukutoukkia eli lesenratteja. Kirjat ovat äärettömän epähygieenisiä ja sitä paitsi rumia ja naureskelevat ihmiselle, joka siinä asunnossa sattuu kävelemämään kirjahyllyn ohi... vaikka hänellä olisi syylingit jalassa. Mitään hyvää en kirjoissa näe, paitsi keittokirjoissa, ne on paksuja ja niitä voi polttaa uunissa. Ruoka, jota ihmisen olisi hyvä syödä päivittäin, kypsyy näin nopeammin.

    Ps. Kirjoja voi pistää myös pöydänjalan alle. Jos pöytä on vino tai muuten vaan meinaa mennä kumoon. Voi kirjoja myös työntää pakastimeen, jotta ne huurtuisivat... mutta en kyllä ymmärrä, miks niiden pitäisi huurtua? Kirjoilla voi täyttää myös kylpyammeen, jos sellainen ihmisellä on, niin sit se ihminen ei enää ite mahdu kylpemään. Saunassa kirjoja voi käyttää vastoina, etenkin nidottuja painoksia, LIPS LÄPS LAPS vaan. Kirjoilla voi kans, etenkin sidotuilla, heitellä ihmisiä parvekkeelta. P-le, jos osuu, kyllä ihmettelevät! että kaunokirjallisuutta nykyisin suorastaan sataa taivaasta... Hitsi. (leikkaa Fiskarsin saksilla lainastokorttinsa tuhannenpillunpäreiksi) No, niin.

    VastaaPoista
  37. Kirjailijat ovat epäilemättä hienoja, paitsi Sartre, joka taisi aina olla huumepöllyssä ja jorisi joutavia. Hämeenlinnasta täytyy ehdottomasti mainita takavuosien kahvila, DC2, Hanssin-Jukka. Se oli lasna ollessain upea näky, enää en muista, kävinkö koskaan sisällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanssin Jukassa kävin, isä kun meidät mukulat vei, kahvilla. Tärisin jännityksestä, olin 10 -v, koska olin lentokoneessa.

      Kyllä kuule Riku noista jo kirjailijoista mitä ehdin luetella... jäi pahasti kesken... niin kaikki olivat, tavalla tai toisella, "pöllyssä". Muutkin kuin mister Sartre. Ankara ammatti, tuo kirjaltajan oleminen, on.

      Poista
    2. Repe Helsimaa käytti itsestään tuota titteliä: "kirjaltaja". Kirjaltaja ei ole esimerkiksi vähempi arvoinen kirjailija, vaan kirjanpainaja, jollainen Helismaakin oli ollut.

      Poista
    3. Tiedän. Tiesin.

      Poista
  38. ... "Minua on käytetty Hämeenlinnassa"... Ihana lause, tosi-ihana. Osaan lukea sen. Se sisältää niin, niin monta eri merkitystä, satiiria ja feminismiä, iloa ja paatos. Tuo minua on käytetty ... on täynnä merkitystä. (mitä ihmeen perfektin passiivia se sitten onkaan? noin kieliopillisesti? I werstehen inte)

    Ps. Jos itse olisin suomenkielen maisteri, koulutettu käyttämään suomenkieltä, minua jännittäisi kirjoittaa mitään. Olisin kuin Kondomikotka: kyttäisin koko ajan mitä virheitä teen, tms.

    Sinä olet aika aikaansaava ja ihana ihmiseksi, Iines.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että joku huomasi tuon lauseen, sillä huomasin sen itsekin, erityisesti. Minä en pelkää kieltä, eikä yksi stnan kielioppi sido kielenkantojani eikä sulkakynääni, mikis kaunismieli! Minusta on kiva rikkoa kieltä, pirstoa vasaralla kuin jääpalasia. Kaikkihan kielessä on keksittyä, sanat, muodot, lauseet. Voi niitä itsekin keksiä ja pistää vähän ranttaliksi.

      Poista
    2. Ja ottaen huomioon, että kieli on kehittynyt alunperin puhumalla, ilman mitään tietoista kielioppia, niin kyllä sitä joskus ihmettelee.

      Ei nuijasodan veteraani tiennyt plus- tai miinuskvanperfekteista mitään, ja silti osasi viljellä niitä ihan tuosta vaan, yhtään epäröimättä ja takeltelematta.

      Poista
    3. Nimenomaan näin, kieli on kehittynyt ja kehittyy kaiken aikaa puheesta, se ei tule mistään kielitoimistosta valmiina. Ne sanat, muodot ja puheenparret, jotka mukautuvat jo olemassaolevaan, jäävät elämään, vaikka ne ovat uusia.

      Poista
    4. Niin. Tietysti näin on totta. Mutta sitten tulee yht'äkkiä tällainen lause "minua on käytetty Hämeenlinnassa"... Jokuhan se kirjoittaa, tai siis sanoo, samantekevää.

      Mää oikeasti lätkähdin nyt tuohon. Mulle tulee mieleen tuosta lauseesta kirjallisuutta, ehkä teille ei, minulle tämä on aleksiskiven tai veijomeren tasoinen lause.

      (onpas!)

      Poista
    5. aktiivipassiivia tai passiiviaktiivia

      Ja kaikki tämä vielä perfektissä!

      Jep.

      Poista
  39. Irwinistä vielä, että oli lapsuuteni ylivoimainen sankari. Ihan nöösinä diggasin niin saakutisti, vaikka se tänä päivänä saattaa tuntua oudolta. En ollut kymmentä vuotta, kun hoilailin St. Pauli ja Reeeperpaan, sinne veri vetää uudelleen! - Ei totisesti ollut aavistusta siitä, mikä se katu tai paikka oli.

    Kova juttu oli, kun kerrottiin Irwinin käyneen Hanskin Esson kahvilassa, se oli legendaarista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun oli duunissa OTK:n liha- ja makkaratehtaalla, vein kerran Irwinille (painoi n. 4,5 kg) paketin. Lielahdessa hän silloin asui, omakotitalossa. Kolme lehmänkokoista (olivat Irlannin susikoiria) juoksi koko ajan pihan ympäri. Minä, joka inhoan koiria - etenkin haukkuvia koiria - katselin niitä vähän aikaa portin takaa. No, ei ne haukkuneet. Eikä minulla, koska minulla oli sinä (samoin kuin muinakin päivinä) paljon muitakin paikkoja johon minun piti viedä lihapaketteja, ollut aikaa jäädä heitä ihailemaan. Ja avasin portin, ja kun avasin sen portin, pelkäsin kyllä - tämä on totta - ne koirat, saatanan isokoiset, ryntäs heti mua kohti. Ja irvistelivät mulle. Mutta eivät edelleenkään yhtään haukkuneet. Minä sanoin niille, lähinnä rauhoitellaakseni itseäni, että "so so puudelit". Pelkäsin ihan oikeasti mutta ei hauvat mua purreet. Perkele. Soitin ovikelloa, Irwin avasi oven - sillä oli villapipo päässä, oli heinäkuu ja +25 astetta, se katto mua vähän ihmeissään ja kysyi "Miten sää uskalsit tänne tulla?" Sanoin jotain, en muista mitä, en ainakaan mitään nokkelaa, sit annoin sille sen paketin kun se ensin kuittas sen. Koirat tuijottivat minua edelleen, yhä edelleen, erittäin närkästyneen näköisinä. (nuo ison vasikan kokoiset hurtat), kun poistuin pihalta. - Kyllä mä ihan oikeesti pelkäsin, kun niitä oli kolme,ja ne oli niin saamarin isoja, em mä yleensä pelkää.

      Poista
    2. Irwin oli hyvä tyyppi, omanlaisensa, harvoin yhtä hyviä tyyppejä Suomeen syntyy. En häntä tuntenut, tuo edelläkerrottu on ainoa kerta kun hänet tapasin, mutta Tampereella kun asuin (samoin kun hän) kuulin kyllä kaikenlaisia juttuja hänestä. Niille en arvoa antanut - en tykkää juoruista.

      Poista
    3. Koirat olivat juuri edellisen lähetin syöneet, eivätkä jaksaneet enempää.

      Hämeenlinnassa asusteli myös laulaja Fredi ja joku Jean Sibelius kävi siellä syntymässä.

      Poista
    4. Vexi, Punavuoren läski, on jälkeenpäin kertonut Irwinistä paljon sellaista, josta olisi saanut olla vaiti ihan noin mahdolliseen ystävyyteen perustuen. Mm. sen että Iwinillä meni juomisessa pää ja että Ryysyranta ei mennyt veroveloista, vaan Hammarbergia lainanlyhennykset eivät huvittaneet, eikä mökkiä maksanut.

      Poista
    5. Vexin saksalaisen "rappiotaiteen" kokoelmaa tykkäisin Hämeenlinnassa käydä katsomassa. Joku kerta vielä, mutta minun on niin vaikea raahautua Pohjois-Suomeen.

      Poista
    6. Iines ei varmaan tykkää, mutta vielä yhden hienon Vexin sanoituksen tähän laitan, se kertoo Paavo Lipposesta.

      Poista
    7. Kävin tänään kansanolohuoneessa lukemassa lehdet. Kuuntelin viereisestä pöydästä, kuinka yksi vanha juusto selitti nykypäivän poliitikkojen huonouden johtuvan siitä, että ovat rokkisukupolvea. Kauhea rokin rämpytys on kuulemma heidän päänsä pilanut, sitä perusteli pitkään ja hartasti.

      Edesmennyt Lemmy Kilmister arvosti rokin ykköstä, Little Richardia, yli kaiken, Good Golly Miss Molly.

      Poista
    8. No juu, hirveästi en tykkää tästä musiikista, mutta tämä on kyllä kaunis.

      Poista
    9. "Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
      Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
      Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus..."

      Poista
    10. You Tube on Jumalan vastaus meille lapsilleen, se on suurinta mitä tietotekniikka on muassaan tuonut. Ei minulla koskaan ole kamalan isoja levykokoelmia ollut, Beatlesit toki kaikki, vissiin CCR:tkin ja jotain muuta sieltä täältä. Olen tässä elämäni ehtoopuolella, niin tunnen, ollut todella otettu siitä, että saan kuunnella musiikkia laajalti. Innostun monesti ja mieleni tekee aina linkata johonkin, vaikka tajuan, etteivät muut välitä.

      Täs on teil Kari Tapio ja Topi Sorsakoski. Sorsaposken kappaleet jatkuvatkin, jos joku haluaa.

      Poista
    11. Jos minulta kysyttäisiin, mitkä ovat mahdollisesti eniten sinuun vaikuttaneet levyt, niin vastaisin niiden mahdollisesti olevan Isokynä Lindholmin ekat akustiset levyt. Ainakaan koskaan en niihin kyllästy.

      Poista
  40. Jossain lehdessä oli juttu Esko Salmisesta, hän kertoi kuinka oikein nuorena tykkäsi, kun iso lauma ihastuneita tyttöjä häntä lähestyi. Tunsi olevansa stara, kunnes huomasi tyttöjen hänet ohittavan ja ihastuneina pyytävän nimmareita Lasse Liemolalta. Liemola on hieno mies, kahdeksankymppinen ja hyväksyi minut hiljattain stadin slangi facebook-sivun, jossa on päädirika, jäseneksi.

    Esko Salminen oli joskus kahekskyytluvun alussa meidän edellämme Suomi-Neuvostoliitto jääkiekkomatsin jonossa. Edes Salminen ei päässyt, loppuunmyyty se oli, mutta Salminen naureskeli meidän nuorten miesten verbaliikkaa. Ei ollut yhtään diiva, hieno mies.

    VastaaPoista
  41. Mutta sanopas nyt Iines, onko sunkin farkunhousut polven kohdalta revitty rikki? Kun katsoo telkkaria, jota mielelläni en tee, niin siellä joka toisella naisella on farkut polvesta puhki. Kauhee reikä vaan, ja polvilumpio. Kummallista jos se on muotia. Itse reklamoisin jos mulle kaupassa myytäisiin rikkinäisiä tekstiilejä, esim. alkkareita. Tai WC-paperia jossa on reikiä. Semmosella kun pyyhkii... niin en minä tiedä. (Tietysti kädet pitää muutenkin pestä, kun toeletissa käy, vaikka vetämässä vain pilveä, se on totta.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei kyllä ole polvessa reikää. Eikä tule. En löydä funktiota reiän trendikkyydelle. Paitsi semmoisen funktion, että jos reikä tulisi, housut lentäisivät jorpakkoon, koska en ole juurikaan paikkaustaitoinen enkä omista parsinneulaa, saati ompelukonetta.

      Poista
  42. Joskus mun mieleen tulee että leveilen "julkkisten" tuttavuuksilla... no varman en. Kun aikoinaan pyöri Tampereen teatteripiireissä, niin väkisin tutustui ihmisiin, myös teatterin ulkopuolelta. Tampere on pieni kaupunki, pieni on myös se kulttuurujengi, joka siellä pyörii. Mutta esim. heslaisista julkkiksista mä en tunne henk.koht. ketään. (alkaa oikein miettiä) Niin tai tietysti semmosia tunnen jotka sinne muualta on tulleita, kuten Vesku (Vierikko). Ja jonkun muun, mutta en muita. - Minä en periaatteessa halua tutustua kamalasti eri ihmisiin, koska siitä syntyy velvollisuus. Pitää olla sitä ja tehdä tätä eikä saa tehdä tota tai olla tollalailla. Minusta on kiva elää ilman velvollisuuksia. Tykkään olla yksikseni. Kaikessa rauhassa. - Samaa tietysti toivon muille ihmisille, että saisivat elää rauhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja joskus mun mieeen tulee - ohoh - ettei tuu mitään mieleen. Joskus kun ei saa unta, ajattelen että jos olisin Marsalkka, elettäisiin 1600 -lukua, ja mulla olisi Suomi-Konepistooli. Kyllä muut ihmettelisivät!?! Toisinaan taas, ennenkun nukahdan, ajattelen että hyppään mäkihyppyä.... VIIIIIHHHUUH... vaan niin kauas ettei kukaan käsitä, ei edes norjalaiset.Taas vaan kaikki ihmettelisivät!?!

      Poista
    2. Nyt nyt nyt Mikis... vaikka Taivaaseen pääsee ensimmäisenä lapset, ja lapsenmieliset, niin älä ny nolaa itseäsi. Ja lepertele. Odota ja jonota ja venttaa. Kyllä sinne vielä... ehdit. (haukottelee kuin hepo)

      Älä elämää pelkää,
      älä sen kauneutta kiellä.
      Suo sen tupaasi tulla
      tai jos liettä ei sulla,
      sitä vastaan käy tiellä,
      älä käännä sille selkää.
      Älä haudoille elämää lymyyn kulje:
      Ei kuolema sinulta oveaan sulje.

      Poista
    3. Minä en voi kehuskella muulla kuin että yhden Mikiksen tunnen. Jos rupeavat tivaamaan, tunnustan etten sitä koskaan ole nähnyt mutta toisinaan olen nimimerkeillä saanut yhteyden. Tiaatteriesityksistä muistan vain sen, kun Pojat elokuvassa pojat kaatoivat paskaa Hitlerin päähän.

      Poista
    4. En ole sivistynyt, olen paska jätkä ja googlasin, Mikiksen runo on Kaarlo Sarkiaa. En olisi tunnistanut ilman goggelia.

      Poista
    5. Minulle aika vaikuttava kokemus oli, kun hiljattain kohtasin J.Karjalaisen yhdessä kaupassa. Spontaanisti puhuimme muutamat sanat enenkuin edes huomasin hänen henkilöllisyyttään. Rento ja itsestään tärkeilemätön se oli, juuri niinkuin arvelinkin.

      Poista
    6. Mahtaako elää vielä Mikis Theodorakis. Loistava säveltäjä. Politiikassa alkoi sekoilla, vaihtoi puoluetta yhtenään. Mutta ehkä epätietoisuus on nykyn aitoutta.

      Poista
    7. Sitä paitti Mikis the Mikis on minulle paljon tärkeämpi kuin Theodorakis, jolta Arja ruinasi.

      Poista
    8. Hyvä on sitten, Nukkumatti saapukoon. Tapio Rautavaara on minun sankarini, unelmieni sinimaasta.

      Poista
    9. No minähän olen, kelpo MEG, nimenomaan mikis Theodorakis. - Ja sama Rikulle myös.

      Äkkiäkös minä tästä uuden kreikkalaissuomalaisen polkan pyöräytän:

      "hilitali hittaa naapurit toisille huusi
      polkan pyärteissä kun ne pyäri
      hilitali hittaa ne uuestaan huusi
      jalat kun niitä vei sinne sun tänne
      ja kädetkin pyöri kun pyöriäinen
      halituli hittaa soi soi gutzeenin pilli
      ja huus
      että tulkaas ny työläiset takasin kotianne

      kirj. Jalmari Keino, sov. Kurmari Jali

      Poista
    10. Nyt (ehkä) olen sopiva tähän keskusteluryöppyyn, jonka johdossa on ystävämme Mikis Iineksen suosituksella, sillä sen olette kyllä varmaan huomanneet, että kuljen erikoisen ohuella jäällä, jos pitäisi olla ASIALLINEN. Mä en osaa olla asiallinen. En edes johdonmukainen. Mutta ihmisistä tykkään ja mitä enemmän he puhuvat asian vierestä tai tekevät syöksylentoja joka suuntaan ja USKALTAVAT puhua ihan mitä haluavat, tunnen olevani kotona. Vapaudun ja olen olemassa.

      Mutta olen minä kolme vuotta osallistunut eräänlaiseen jengiin, joka sana kauhistuttaisi muita siihen kuuluneita. Pitää puhua varovasti. Kysymyksessä oli englannin keskustelukerho, josta eräs tuttavani sanoi: Miten sinä siihen osallistut, etkö tiedä että ne kaikki naiset ovat tämän seudun KERMAA! Kermaa tai ei, kiroilin mielessäni: saatana miks mä siellä taas olin. (Siellä oltiin tarkkoja seuraelämän säännöistä.) Enää en sinne mene!)
      Mut kävi ilmi, että mut käytiin autolla hakemassa, jos soitin, etten voi tulla. Ja sanottiin, että mä olen TÄRKEÄ osallistuja, etten saa olla pois.
      Silloin tajusin, että joka seurassa pitää olla joku, joka laittaa ajatukset liikkeelle puhumalla ja rikkomalla rajoja, joihin nämä muut rouvat olivat tottuneet, koska olivat edustusrouvia. Minä kuulema VÄRITIN keskusteluja ja tein ilmapiirin rennommaksi. Siis olin yksi MIKIS heidän joukossaan! Terveiset vaan Mikikselle. Ojennan kunnian (kyseenalaisen mutta ilmeisesti tärkeän) Mikikselle, jonka olemassaolosta ei silloin ollut minulla mitään tietoa. Siis: Mikis, olet tärkeä! Vapautit minutkin puhumaan nyt, vaikka olen juuri vieraillut Helvetissä. Ai että siellä oli paha olla (ja poispääsyä jouduin miettimään kokonaisen yön. AAmulla olin äreä sen pahuuden takia.)

      Mutta Tampereella oli hyvä olla viime perjantaina. Oltiin upeassa konsertissa Tampere-talossa. Väliajalla sain pudistaa sen jo vanhaksi tulleen yksityisajattelijan, biologi PENTTI LINKOLAN kättä. (Kuinkahan montaa kättä Mikis on pudistanut?). Juteltiin tovi, eli hän puhui, minä kuuntelin. Että maltoinkin kuunnella, eräänlainen saavutus sekin!

      Kunnioitukseni!

      Poista
  43. "Zorba the Greek" on tosihieno sävellys. Tiedä häntä saako poljentonsa jostain kansanmusiikista, ihka samantekevää, hieno sävellys! Ainutlaatuinen.

    VastaaPoista
  44. Kirja Zorbaksesta minulla on sekä suomeksi että englanniksi. Englanninkielisen taisin ostaa Kreetalta. Hieno teos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Zorbasta olen tanssinut joskus. Meillä on se levy.

      Mutta viimeksi julkisesti kuulemani musiikin säveltäjät kävivät elämää läpi: Zinovjev (suomalainen säveltäjä) avasi portin Neuvosto-Venäjän suuriin säveltäjiin, jotka joutuivat puijaamaan Stalinia tehdessään musiikkia henkensä uhalla. Toiseksi soitettiin Stravinskyä ja lopuksi kuultiin Dimitri Sshostakovitsch'n viides sinfonia, johon mahtui koko hänen elämänsä. Siihen hän upotti ilonsa säveltäjän vapaudesta tavalla, että Stalin luuli ja uskoi hänen kuvaavan sillä hänen itsensä Stalinin, ja Neuvostoliiton suuruutta ja kunniaa.

      Se on upea kappale. YouTubesta se löytyy yhtä hienona Bernsteinin johtamana NewYorkissa. Molemmissa SUURI orkesteri (oon kuunnellut sitä jo monta kertaa, suosittelen).

      Poista
    2. Oliko se Zorbasin tanssi sirtakia? Jos oli, olen tanssinut sitä yhdessä ryhmässä. Kädet viereisten olkapäälle ja rivissä mentiin siksakkia.

      Poista
  45. Oi Marjaana Toiviainen ja sun Perustuslakisi!

    Syksyisin kun sataa, metsään pompahtaa paljon uusia sieniä, siis maan päälle; ne on itiökasveja.

    Kaikkina vuodenaikoina, vaikkei sataisi, pompahtaa maanpinnalle idiootteja. Ja muita Marjaana Toiviaisia. Sen suhteen Luonto on hyvin hedelmällinen, meille. Myös meille kaikille jotka olemme täynnä viattomuutta. Me ihmisparat. "Herra, anna meille tänä päivänä kestää kaikki, minkä kestettäväksemme annat. Amen.

    Rikulle tänks very mätsh tuosta videosta 1.3 klo 13:45. Katsoin sen nyt vasta. (Ikävä kyllä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi, että vertasin Marjaanaa sieniin. Olen tästä hyvin pahoillani. Ennen kaikkea sienien puolesta. (Antakaa anteeksi, sienet.)

      Poista
    2. Mm. tuon videon vuoksi erosin evankelisluterilisesta kirkosta. Eivät suostuneet kirkossa tuomitsemaan Marjaanan henkisiä ongelmia. YÄK.

      Poista
    3. ... rouskuvahverot ja te muut ...

      "sienet, sienet, kaikki heidän ruskeutuksensa"

      Poista
    4. Niin, sairashan hän ilmiselvästi on. Vaikka olisi juovuksissa. Eikä sairaita saa sormella osoittaa, ainakaan keskisormella. Toisaalta... sairashan Hitlerkin oli. Ei siis saa sanoa että Adolf paha ihminen oli, ei, ei ollenkaas kuulkaas, kiltti ihminen noin periaatteellisesti oli. Psyykkisesti off koos vähän ailahteleva... mutta kukapa meistä ei olisi?

      Tiedän, ei maailmankulkua voi rajata kehenkään yksilöön. Ei se niin mene. Jos Hitleriä (joka oikeasti oli paha ihminen) ei olisi ollut, olisi hänen tilallaan ollut vaikka Hörer. Joka myös olisi ollut paha ihminen. Jos Stalinia ei olisi ollut, olisi ollut Stulini. tms. (Ja jos tädillä olisi munat, hän olisi setä.) Vaihtoehtotodellisuudet on ihan kivoja, esim. kaunokirjallisuudessa ("Lumeton talvi", Paavo Haavikko), mutta... historian kulkua ei taaksepäin voi tuupata, ja tyranni saa aina palkkansa...

      Meniköhän se noin?

      voi vittu, mulla on aika hyvä muisti

      Itse en koskaan laula, koska mulla ei ole lauluääntä. (Muut pelästyvät, jos alan edes hyräillä.) Rytmikorvaa mulla on ja sävelkorvaa. Mutta ne on eri asia.

      Olikohan van Goghilla, kun puhtaille taulunpinnoille värejä mätki, taidemaalarikorvaa..? (van Gogh on suurin, tai siis minulle merkityksellisin taiteilija, jonka tauluja livena olen nähnyt. Oi, Amsterdam.)

      Poista
    5. Minullakaaan ei juuri ole lauluääntä, mutta yksinäni tykkään lauleskella. Kappalelinkkauksesi on hieno, mutta en siitä ota opikseni!

      Marjaanan kusipäisyyttä en voi sulattaa, roskikseen minä tuollaisen akan laittaisin ja kannen päällä istuisin.

      Poista
    6. Ja nyt kun tuon laulun, kerran jälleen eli jälleen kerran, kuuntelin, niin... sehän on osuva kertomus nimenomaan neuvostoliittolaisesta todellisuudesta. Siellähän he, vuosikymmeniä, murhasivat, hirttivät ja vainosivat, vahtivat ja sitä kesti vuosikausia...

      Näin meilä täälä naapurissa. Tämä on Eesti Näköradio, hjuvaa iltaa soomelaiset. Ja muut. Tänaan me kerrotaan miten leikkuupuimurit etenevät DDÄRRÄSSÄ yhtenä rintamana kohti Berliiniä. Ja piipahdamme sohvoosissa lypsäjä ja käteenvetäjä Mailis Kalvakin luona. Hanet on palkittu monenlaisilla prenikoilla, mm. "pidä pioneerihuivisi suorassa, Tatjaana!" pinssillä. Lopugsi ratgomme shakki tehtävän. Ja Talllllinnnnan tyddökööri "Napakat Naalit" ja poikkagööri "Hei, terskalasta kotoisin ollaan"laulavad meille kauheen schlaagerin "Huis Hais Haisee mun kenkäinpohjalliset".

      No ei s-tana. Älkää ainakaan enää kuulkaa laulako. Puhkee kohta umpisuoli multa. Futuurissa. (sulkee lyhytaaltolähettimen. jolla kuunteli ULA-asemia. ja on vähän aikaa harmistunut.)

      Poista
    7. Katselin muutama päivä sitten, useita tunteja pötköön esitettyä dokumenttia Stalinista.Valtavan hyvä, muttei vieläkään tuominnut Leniniä riittävästi. Lenin aloitti lahtaamisen, jonka Josif jalosti huippuunsa. Lenin oli läpeensä paha mies, hänessä ei ollut mitään hyvää.

      Poista
    8. Reaalisosialismiksi sanottu yritys kommunismiksì oli pahuutta alusta lähtien, mitään hyvää siinä ei koskaan ollut.

      Poista
    9. Kun lapseni oli oikein pieni, koetin laulaa hänelle monenlaisia lauluja ja lauloinkin, mm. Tiu tau tilhi, äidin ryytimaassa. Kunnes lapsi loihe lausumaan pitkään minua tuijotettuaan: Äiti, älä laula.

      Poista
  46. Jos Mikis T. on suomettunut tänne keskuuteemme. Niin säveltisi nyt Saara Aallolle kunnon musiikkia. Ettei tarvitsisi hänen laulaa tuollaisia hörönlörö "sävelmiä",jotka menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olemattomiin sävelmiin ei taitavinkaan laulaja voi puhaltaa henkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä en puutu n.s. kevyeeseen musiikkiin. Kun viheltelin Paulille tän "ysterdeyn" ensi tahdit, tai oikeastaan koko kipaleen, se ite sävelsi sen omiin nimiinsä. Ja sitten beatleseinina soittivat sen. Shostakovithille huomautin, kun pukersi... pukersi tai väkersi... sitä seittämättä sinfoniaansa... siinä Allegro kohdassa... niin sanoin hänelle että "mun mielestä tähän sopisi paremmin pari tahtia Patarumpuja, PAM PAM PAM, etc, ja sitten vasta pistät tulee ton piccolon tähän päälle... ja miksei vähän myös tuubaa, sillain pikkasen... nääs. Dmitri Dmitrijevitš katsoi minua suoraan silmiin ja sanoi: "вы правы, Микис". (Tuo Микис tarkoittaa suomeksi, siitä huolimatta että siinä kirjain on väärinpäin, niin Mikkoa. - Jonka tietysti kyllähän tiedät, MEG. (Anteeksi että olen välillä näin... miten sen nyt sanoisi... turhan huolehtivainen. Kuin Hemmi-täti.)

      Ps. Oikeasti pidän mielipiteistäsi, MEG. Haiskahdat solidaariselta ihmiseltä. Se on hyvä haju.

      Poista
  47. Tuskin kukaan mun kommentteja huomaa tuolla loppuviidakossa, sen takia julistan täten kunnioitukseni MIKIKSELLE (uudestaan), sillä Mikis on hämmästyttävällä tavalla saanut suuni auki ja uskallan puhua ilman minkäänlaista painoarvoa ja tunnustaa olevani muutosten kourissa. Tämän muutoksen on aiheuttanut MELLON: HAVAHTUMINEN, eli älä etsi syyllistä aina itsestäsi, mikä minulle on tavaksi tullut. Jos joku esim. murahtaa sinulle pahalla äänellä, älä etsi syytä pelkästään itsestäsi, vaan mieti, mikä tuota murisevaa vaivaa. Hänellä täytyy olla joku syy, joka saa hänet vihaiseksi. Sen syyn selvittäminen on kullan arvoinen asia. Siitä hyötyy moni muu, jos hyvin sattuu! (Tähän loppuun sopisi emoiji: sydän.

    VastaaPoista
  48. Ja tähän loppuun sopii myös "sydän" sanan jälkeen lukitseva )- merkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Liisu! Ei sinussa muuta vikaa ole kuin tuo alemmuudentunto. Siis se on ihan ei-mistään kotoisin semmoinen. Älä erehdy samaan kuin minä aikoinani erehdyin, ehkä juuri sen ikäisenä kuin sinä nyt olet (eli Kamalan nuorena)...

      ... kuvittelin että KAIKKI ihmiset vain tuijottaa minua ja ne KAIKKI odottaa (vesi kielellä) mitä tyhmyyksiä minä sanon ja sit ne KAIKKI salaa nauraa tai hymyilee itsekseen mulle...

      Voi Vittulan Väki!

      Sitten tajusin, vähän taisin loukkaantuakin (siis henkisesti) siitä, kun tajusin ettei ne MUUT tai juuri KUKAAN heistä olleet minusta YHTÄÄN tai ainakaan SEN ENEMPÄÄ mun sanomisistani kiinnostuneita. Saatika että olisivat mua KOKO ajan HERKEÄMÄTTÖMÄSTI vahtaamassa. Samalla, tämän tajuttuani, huomasin sen että ITE ovat nuo MUUT ihmiset aika reppanoita, voi voi voi, ja heillä on isompia ongelmia itsellään kuin mulla. (Mikä sekään ei tietysti kauheen kiva asia ole. Mutta sen kanssa oppii kuule tulee toimeen. Epätäydellisten ihmisten kanssa.)

      Selkä suoraksi, Liisu, pylly pystyyn ja nokka tuulta kohti ja... eikun menoks! Olet suloinen kuin siilinpoikanen.

      tuus
      ...

      Poista
    2. Liisu, Liisu, kyllä huomaa! Ja uuden kertomuksesi, novellisi, joka on taas niin hyvä, etten tohdi siitä vielä mitään sanoa. Olet kyllä mestari tarinanluonnissa. Mitään ei ole liikaa eikä liian vähän, mikään sanonta ei töki, vaan kaikki juoksee niin ettei edes huomaa, että joku on sen kirjoittanut, pannut paperille. Sinä voisit olla noilla lahjoilla aivan kevyesti monen kirjailijan veroinen novellisti tai romaaninkirjoittaja. Valmista tekstiä, tarinoita, joissa ainakin minun mielessäni on teema, naisen osa, nainen ja rakkaus. Olen lukenut tarinasi jo kaksi kertaa hartaudella, eikä se tähän jää.

      Poista
    3. Ihmiset yleensäkin ovat paljon kiinnostuneempia itsestään kuin kestään toisesta. Ja mielellään puhuvat, vaikka koko yön, itse. Ihmiset rakastavat omaa ääntään, sen kaikua. Ja sinun ei välttämättä tarvitse muuta kuin herrasmiehenä... äsch, herrasnaisena sanoa aina vain väliin että "ai, jaa" tai "ihanko totta" tai "ohoh". Näin he pitävät sinua älykkäänä kun kuvittelevat itse puhuvansa älykkäitä. (Paitsi eräs teatteriohjaajan vaimo sanoi minusta että "en ole ikinä tavannut noin tyhmää ihmistä", kun en suostunut puhumaan hänen kanssaan mitään. - Happamia kettuja sanoi Pihlajamarjapuu.)

      Poista