2.7.2019

Sietämätöntä julmuutta ja leppoisaa oleilua


1.7. Ihan lyhyesti maailmanparannusosuus - missä olivat kaikki suomalaisten Isis-lasten kotiintuojat silloin, kun suomalaisäidit veivät lapsensa Isisin terroristijärjestöön? Miksi oikeusoppineet ja akatemiaprofessori, vihreiden kansanedustajaehdokas  Johanna Niemi eivät puuttuneet lasten kohtaloon silloin? Missään ei ollut yhtään torilla seisojaa eikä asiasta kirjoittavaa, vaikka avoimestihan Isisin riveihin lennettiin, passilla. Miksi lapsia ei pelastettu terroristijärjestöstä? Miksi kukaan ei kysynyt perään, eivät edes sukulaiset nostaneet metakkaa? Mikä se semmoinen äiti on, joka vie pienen lapsen ihmisoikeuksia sortavaan keskiaikaiseen terroristijärjestöön?  Mikä se semmoinen suomalainen on, joka ylipäänsä menee kurkunleikkaajien leiriin? Tarvitseeko Suomi takaisin tällaisia onnettomia tunareita? Ei suomalainen koululaitos tällaiseen ajattelun puutteeseen lapsiaan ole kasvattanut.

Minusta lapset tulisi kiireellisesti pelastaa julmilta vanhemmiltaan ja naiset asettaa syytteeseen lasten pahoinpitelystä ja terroristijärjestön tukemisesta kansainvälisessä tuomioistuimessa.  Samoin näytti ajattelevan leirillä työskennellyt kurdilääkäri Nemam Ghafouri, jonka ajatuksia koskevan jutun useat lienevät jo lukeneet.  Jos naiset haetaan Suomeen, se merkitsee sitä, että naiset vapautetaan - ei Suomesta käsin voi saada minkäänlaista näyttöä yhtään mistään.


 2.7. Lämmitän pirttiä ja taistelen savutuksen kanssa. Hellassa on pieni halkeama, josta savu tuppaa ulos, ellei siihen pane kattilaa päälle. Hienoinen savun ja tervan haju - jostain klapista - leijuu mökissä. Muutoin olen yksin, mutta naapurimökissä on ystäväni Martta netistä löytämine miehineen. Ja kauempana on lisää sukulaisia, jotka voivat milloin tahansa poiketa kylään, niin kuin ennen vanhaan. Tömäytetään vaan sisään ja istutaan samantien tuolille.  Voidaan tulla jopa silloin vielä, kun olen yöpaidassa - tapanani on nauttia pitkistä aamuseremonioista ja tyhjentää koko pannu kahvia samalla kun luen lehdet ja Iineksen kommentit. Ja sitten kerron lopuksi teille, miten asiat oikeasti ovat.

Kerran yksi iäkkäämpi serkkupoika astahti tupaan, tervehti ja istuutui mukavaan tv-tuoliini. Istuin itse klaffipöydän ääressä naputtelemassa kommentteja Iines-blogiin. Serkku jäi tuijottamaan auki olevaa televisiota, josta näytti tulevan Sydämen asialla -brittihömppäsarjan jakso, jota en itse katsonut.  Serkku istui tyytyväisenä ja katseli koko tunnin jakson puhumatta mitään, ynähdellen jotain kun koetin hieman avata jutustelua. Sitten hän pian lähtikin kättään heilauttaen.

Kohta lähden hautausmaalle istuttamaan haudalle uudet kukat. Valkoiset neilikat olivat huono valinta, ruskistuivat heti. Käyn samalla kyläkaupassa tukemassa sitä, vaikka siellä kieltämättä on esillä myös kohta vanhentuvia tuotteita, mm. jauhelihaa.

Ei passaisi liikaa seurata luontoakaan. Tuon ensimmäisen valokuvan nappasin, kun silmieni eteen pörähti ilkeä kärpänen, pihdeissään pienempi hyönteinen. Kuvaussession lopuksi - minä julma sen kun kuvasin - koetin pelastaa uhria sormillani, mutta iso kärpänenpä otti ja lennähti uhri jaloissaan muualle.

133 kommenttia:

  1. Vihreät sairastavat vakavaa jeesuskompleksia,itsensä asettamista maailmanpelastajan rooliin, eikä siltä hyvyyden ylitsevuotavalta armolta mikään säästy. Ehkä tuollainen kompleksi syntyy siitä, kun oikein lujasti vihaa kanssaihmisiään ja itselle täytyy oma hyvyytensä todistaa.

    Jos minulta kysytään, ne lapset ovat riski, jota ei kannata ottaa, pysykööt äitiensä kanssa.

    Nyt kaikki suomalaiset ahkerina töissä, että saamme paluusomaleiden asiat hoidettua. Uudet asunnot, älypuhelimet, tietokoneet, ikuisen elannon ilman mitään aktiivimalleja ja törsinkirahaa ainakin tarvitsevat. Ja suojaa natseilta ja rasisteilta, jotka eivät ymmärrä kyseessä olevan apua tarvitsevien ja hyvien ihmisten. Suomalaiset psykologit hoitavat aivopestyjen lapsien päät kuntoon tsuit tsait silirimpsis vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käykö pakolaisen osa tyhmälle kateeksi?

      Poista
    2. Riku, moi!
      Kuulostaa tutulta tuo kommenttisi. Täsmälleen samoja asioita täällä meillä kuulee puhuttavan harmin karsastavien silmien välkkyessä. Mitä itse tunnen yleensä kun puhutaan vihreistä on kevyt vaaleanpunainen väri joka viittaa lapsuuden nukkekoteihin. Vaikea olla rehellinen kun tuttavapiirissä niin monet ovat kauttaaltaan tummanvihreitä ja ylpeitä valinnastaan.

      Poista
    3. Mankemang,
      virkistävät välihuomautuksesi ovat mannaa nälkiintyneelle mielelleni. Ne muistuttavat siitä ettei elämässä mikään asia esiinny ilman varjoa. En tiedä kenelle huomautuksiasi jaat, mutta olen valmis ottamaan niistä osan itselleni. lman varjoa kaikki näyttäisi liian hyvältä, mutta litteältä.

      Poista
    4. Minulta on jäänyt huomaamatta Mankemangin ilkeä kommentti Rikulle. Olisin poitsanut se samantien, sillä ilkeys on poistokriteerinä ykkönen tässä blogissa. Jätän se nyt tuohon, koska tässä on hyviä kommentteja perässä.

      Sinulle Mankemang soitan viimeistä varoituskelloa. Yksikin tuollainen, niin olet kokovartalobannissa tässä blogissa. Päämääräsi on selkeästi nälviä täällä paitsi minua myös kommentoijia.

      Poista
    5. Älä nyt, Iines, revi puuvillaisia pöksyjäsi primitiivireaktioista.

      Minua ainakin jotenkin kiehtoo ihminen, joka paasaa toisille suvaitsevuutta ja vastustaa vihapuhetta henkeen ja vereen, kuitenkin itse sortuu vähän väliä muiden alamittaiseen nimittelyyn.

      Ilman sitähän me vielä kuvittelisimme, että nämä besser volkit olisivat oikeasti fiksuja ihmisiä. Ja oikeassa.

      Poista
    6. Juuri tämä epärehellinen piirre syö uskottavuutta enemmän kuin mikään muu: haukutaan ilkeästi ja nimitellen muita, ja ollaan itse muka suvaitsevuuden airuita. Olen päätynyt toistaiseksi siihen lopputulemaan, että tällainen ajattelun ketju kertoo nimenomaan ajattelutaidon heikkoudesta ja siis ei kovin älykkäästä ihmisestä.

      Poista
    7. Tyhmyydelle on mittarinsa eikä ole ilkeää sanoa tyhmää tyhmäksi. Mutta mikäs siinä, kun toiset seisoo, niin te istutte.

      Poista
    8. Kylläpä sinä Mankemang olet tyhmä. Toiset seisoo asennossa ja sinä makaat uuninpankolla.

      Poista
  2. Olin itsekin jossakin vaiheessa vihreä, äänestinkin heitä, kauan ennen nykyisiä linjauksia. Luulin nimittäin vihreitä luontopuolueeksi.

    Minun näkökulmastani vihreät ovat kaupunki-ihmisiä, jotka haluavat luoda city-ympäristöjä ja citykulttuuria pöhinöineen, asvaltoiduin pyörätein ja bussikaistoin, joiden tilat lohkaistaan puistoista ja muista viheralueista. "Vihreydestä" on tullut itsensä irvikuva ja trendikultti. Moni erehtyy, kun kuvittelee vihreät edelleen luontopuolueeksi.

    En kaipaa citypöhinää, vaan kosketusta luontoon, suoria linjoja metsään, niityille, oikeaan vihreään maisemaan ja luonnoneläinten kunnioittamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työnnä sitten pikkurillisi sinne sekaan. Sitä luonto varmaan kaipaa.

      Poista
    2. Kyllä minä työnnän koko käden ja itseni, kun menen luontoon nauttimaan sen rauhasta.

      Vähän naurattaa yhdenkin Johannan närkästynyt kirjoitus lehdessä. Hän oli pyöräillyt suojelualueena olevaan luontopaikkaan ja suivaantunut, kun parkkipaikalla oli ollut levällään roskia ja jätteitä. Hän oli niin vieraantunut luonnosta, että vaati viranomaistoimia asian saamiseksi hallintaan.

      Noh, riittäisi, jos parkkipaikalle tuotaisiin iso kannellisen roskis, josta harakat ja varikset eivät pääsisi teinixien Hese-roskia levittelemään ja häiritsemään Johkun käyntejä parkkipaikalla kääntymässä uudella kilpapyörällään. Syvemmällä luonnossa olisi Johkullekin puhdasta luontoa, jos hän malttaisi jalkautua metsään pyöränsä selästä.

      Poista
  3. Kas kun "arabikevät" oli kaikkien mielestä hyvä juttu ja Syyrian maallinen hallitus vitun paha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerro lisää! Minulla on huonot tiedot Syyrian maallisesta ja taivaallisesta - insallah - hallituksesta ja arabikeväästäkin tiedän vain, että se oli Trumpin syy ja oikeutettu alku arabien vihaan vääräuskoisia kohtaan.

      Poista
    2. Mankemangille: Ei minusta.

      Poista
    3. Niin Tapsa, kaikkien muiden mielestä sosialismiin taipuvaiset maalliset arabinationalistit Egyptissä, Libyassa, Irakissa ja Syyriassa ovat pahan alku ja juuri. Baath-puolue Irakissa ja Syyriassa nyt viimeksi.

      Nyt on hyvä!

      (Trump ei muuten tainnut olla vielä presidenttikään kun "arabikevät" 2011 alkoi.)

      Poista
    4. Siis, kommenttini oli silkkaa parodiaa Trumpeineen, koska väittämäsi oli niin höpsö. Kukaan ei tiedä "kaikkien" tai "kaikkien muiden" mielipidettä.

      Poista
    5. Vaan pitääkö näissä jutuissa mennä aina sinne arabikevääseen saakka? Eiköhän se ole selvä, että se on toiminut pontimena, mutta ei sillä voi (enää) kaikkea Isis-terrtorismia selittää.

      On pään pistämistä pensaaseen, että yhä vedotaan arabikevääseen, ikään kuin kaikki arabiterrori ja maahanmuutto Eurooppaan asti olisi sitten hyväksytympää ja meidän pitäisi ottaa kaikki tulijat vastaan?

      Samalla arabikevääseen vetoaminen estää todellisen keskustelun vaikeasta asiasta ja kääntyy lopulta arabeja vastaan, etenkin maahanmuuttajia vastaan. Hyvin suvaitsevat moraaliposeerajat tekevät karhunpalveluksen arabeille ehkä hyvää tarkoittaessaan.

      Poista
    6. Ei saa sitten vedota mihinkään suomalaisuuteenkaan. Karhunpalvelusta siinä suomalaisille tehdään! Poltetaan historiankirjat.

      Poista
    7. Hienoa keskustelua. Hyviä havaintoja Iinekseltä. Mutta miksi työnnän pääni keskusteluun, olenko liian innostunut päästyäni vihdoin blogielämää lähelle vaikka vain kunnioittamaan toisten mielipiteitä. Omat mielipiteeni ovat täysin romahtaneet.

      Poista
    8. Työnnä vain sulkakynäsi tänne, Liisu, olet tervetullut. Arvostan sanomisiasi poliittisista tai yhteiskunnallisista asioista, sinulla on ollut hyvä ajatuksia asioista.

      Millä tavalla suomalaisuus liittyy arabikevääseen, Mankemang? En näe näitä käsitteitä rinnastettavina millään tasolla.

      Poista
    9. Millä tavalla arabialaisuus liittyy arabikevääseen? Olen huomannut ajattelusi puutteet.

      Poista
    10. Donnerwetter, kun minun sukujuureni menevät Hansaliiton kamasaksoihin asti, niin totean olevani juuri oikea henkilö lausumaan painavia kommentteja maahanmuutosta, kansainvälisestä kaupasta, uskonsodista ja juutalaisista.

      Venäläistä verta ei minusta löydy, ruotsalaisverestä kieltäydyn, mutta sen sijaan suonissani virtaa ripaus mustalaisverta. Siksi olenkin niin kuumaverinen suomalainen.

      Poista
    11. Lausuisit nyt edes keveitä.

      Poista
    12. Mankemang, sanon tämän nyt niin kuin ajattelen. Sinulla itselläsi ei ole lausumia ollenkaan. Kaikki mitä sanot, on lainattua, usein yksirivistä, onelineriä. Ammennat muualta, kun omia ajatuksia ei ole.

      Poista
    13. En oikein ymmärrä, mitä täältä haet, kun tunnut ilkeilevän kaikille.

      Poista
  4. On kuin olisi kotiin tullut kun löytyi tämä Iineksen blogi pienen etsiskelyn jälkeen. Tuli hyvä mieli kun luki pitkästä aikaa Iineksen ajatuksia. Ei siinä esille tuotujen asioiden takia, vaan kun pääsi kurkistamaan Iineksen ajatusmaailmaan joka on on uskottavan selkeää ja rehellisen tuntoista.

    Maailma, jossa elämme on täynnä käsittämätöntä hulluutta, eikä ihme. Meidät ihmiset on tuupattu tänne miljardien kanssaihmisten joukkoon jostakin salamyhkäisestä olotilasta olemaan ja elämään kunnes jonakin päivänä putoamme pois täysin tuntemattomaan uuteen olotilaan ja ulkoinen ja sisäinen olemuksemme eroavat toisistaan. Mitä meiltä, tietämättömiltä, voi vaatia? Syntyy sekaannuksia, toisten tyrkkimistä, pyrkimystä olla jotain, erottua toisista. Hullu, hullu maailma! Kuitenkin, kaikki mitä näemme on näkemisen arvoista, kokemisen iloa tai surua.
    Ristiriitoja.

    VastaaPoista
  5. PS. Korjaus
    Lauseesta: "Ei siinä esille tuotujen asioiden takia" puuttuu sana YKSINOMAA. Tarkoitan että asiat ovat tärkeitä ja huomion arvoisia myös. Mutta tuo hyvä mieli on voimakkaasti henkilökohtainen tunne. Ja hauska myös huomata, että on itse samaa mieltä melkein kaikissa esiin tuoduissa asioissa. Osa niistä osoittaa suoraan sitä myllerrystä, jonka seassa joudumme elämään. Ja LUONTO. Miten mielenkiintoinen ja parantava vaikutus sillä on. Luontoa ei voita mikään asia maan päällä!

    VastaaPoista
  6. Liisu Liisu! Olen kaivannut sinua, niin kuin virtuaalista persoonaa vain voi. Ja kyllä voi! Mietin juuri eilenkin, mitä sinulle kuuluu. Muistan, että olet usein kesäisin mökillä tai jossakin kesäpaikassa ja nautit luonnosta ja samalla ehkä vähän pelkäät luonnon voimaa, niin kuin minäkin. Täällä länsilounaassa meren rannalla tuulee kovasti, kukkapurkkeja lentelee nurin. Vaan aurinko paistaa kirkkaasti ja tuulensuojassa paikassa voi istua auringossa ja vaikka kirjoittaa läppärillä tekstiä. Minusta on hauska kirjoittaa, ja tarkoitan nyt kirjoittamisen mekaniikkaa, sitä kun sormet napsuvat kirjaimiston päällä. Joskus jopa lakkaan kynteni, jotta näyttäisi kauniimmalta kun kirjoitan.

    Vaan onko tänne blogiin nyt edelleen vaikea löytää? Minähän vaihdoin osoitetta kevättalvella, kun joku ihminen jakeli tietojani taloyhtiön postilaatikkoon. Samalla hän aiheutti sen, että varon tarkoin sanojani ja paljastuksiani. Menetätte nyt intiimit tapahtumat, valitettavasti. Anonyymina ei tarvinnut.

    VastaaPoista
  7. Luonnon vaikutuksesta ihmiseen yksi on se, että jo lyhyt oleskelu vaikkapa metsässä tai niityllä laskee verenpainetta ja tasoittaa kiihtyneen ja kiiretilaisen ihmisen elimistöä rauhoittavasti. Samalla tavalla koiran silittäminen ja katseiden vaihto eläimen kanssa tyynnyttää ihmisen mielen ja saa jopa hymyn aikaiseksi, siis aivan huomaamatta. Kunpa uskaltaisin ottaa koiran! Pelkään, mitä sille tapahtuu, jos minulle sattuu jotakin. Jalka katkeaa tai jotakin.

    VastaaPoista
  8. Iines, olen itse aiheuttanut olotilani, kun en ole laiskuuttani viitsinyt hoitaa kuntoani, asia jota ei kenenkään pitäisi laiminlyödä. Niinpä saan kantaa seuraukset. Olen ollut helppo saalis kaikenmaailman sairauksille, saanut itseni rapakuntoon yhtään ponnistelematta. Sen sijaan, että olisin sulkenut jonkun kirjan tai tietsikan, mennyt ajoissa nukkumaan (väheksynyt nukkumisen merkitystä), olen keskittynyt puuhiini, joita olen pitänyt tärkeinä, tärkeämpinä ( = hauskempina) kuin mitään liikuntaa tai terveyttä ylläpitäpitävää askarrusta tai vaivannäköä. Kaduttaa. Yhtäkkiä jouduin huomaamaan miten oikeassa kaikki hyvän terveyden kannattajat jatkuvia ja kyllästyttäviiä terveen elämän muotoja paasatessaan ovat. Muutaman sairaalassa olon jälkeen olen valmis itsekin paasaamaan: hyvät ihmiset, hoitakaa kuntoanne! Lenkkeilkää, liikkukaa. syökää terveellisesti! Älkää kuvitelko että yksi lenkki viikossa tai joku muu ele itsensä kunnossa pitämiseen riittäisi.

    Sinun kuvausintosi, Iines, on saanut sinut kadehdittavasti liikkumaan luonnossa ja hankkimaan terveyttä ja hyvää oloa. Tai en minä kadehdi. Olen saanut nauttia tuloksista, se riittää.

    Hämmästyin, kun vähän virkistyneenä yritin päästä blogiisi entisellä osoitteellasi (ei ollut kovin vaikeaa) ja tapasin vain sen rauniot. Kun sain tiedon, mitä oli tapahtunut hämmästyin lisää. Mikä motiivi jollakin ihmisellä on voinut olla, mitä hän on ajatellut. Vai olisiko hän ollut ylpeä siitä, että joku tunnetusti hyvän blogin pitäjä asui hänen naapurustossaan? Ehkä sinun, Iines, ei olisi tarvinnut olla moksiskaan vaan jatkaa itsesi ja aikasi jakamista toisten iloksi. Se, mitä minä olen ihmetellyt jo kauan on miten sinä jaksat toimia niin kuin olet blogisi hyväksi toiminut. Retkeillessäni blogilandiassa en ole tavannut yhtään muuta blogia, jossa olisi päässyt niin lähelle toista ihmistä kuin sinun blogissasi. Tämän ovat huomanneet monet muut jonka todistaa kommentoijien suuri määrä. Ja miten ihmeellistä: kaikki nämä kommentoijat ovat luoneet oman persoonallisuutensa ja muuttuneet eläviksi ihmisiksi, joita on tullut suorastaan ikävä, jos ovat olleet pitempään vaiti tai kadonneet kokonaan. Suorastaan ihmeellinen ilmiö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvausreissut ovat siitä hyödyllisiä, että niissä yhdistyy huvi ja hyöty. Kun parikin tuntia kiertelee luonnonpaikoissa, loikkii ojien yli ja kumartelee oksien alta ja taiteilee muhkuraisilla poluilla, saavat kaikki lihakset taatusti työtä. Olern kyllä tämän lisäksi käynyt talvisin kuntosalilla vtreyttämässä hartioita ja muitakin lihaksia. Ja menen taas jahka täältä pääsen.

      Kommentoijien määrä taisi pudota tuossa blogin osoitteen vaihdossa. Moni sanoo, ettei tänne meinannut millään päästä. No. se ei ollut tarkoitus, vaan harmillinen seikka.

      Poista
  9. Iines, muistaakseni sinulla on (oli) kissa. Oikein rotusellainen. Hieno kuin mikä, oikea taideteos loistavine silmineen. Kissat ovat kivoja, mutta vähän vetäytyviä omaan itseensä. Koirat ovat toisenlaisia. Niistä tulee helposti ihmisen kavereita, oikeita ystäviä! Ne muuttuvat melkein ihmisiksi. Kun koira kuolee se on suorastaan murhenäytelmä. Meillä oli beagle. Se oli parempi kuin me itse, ainakin vaistoissaan. Se sairastui ja kuoii. Hautasimme sen omenapuun alle kaukaisen kirkonkellon kumahdellessa. Vieläkin sitä on ikävä. Hanki koira, Iines! (Mutta tiedä, että se rajoittaa jossain määrin vapauttasi. Koiraa ei voi jättää yksin kovin pitkäksi aikaa. Se pitää ottaa mukaan tai hankkia sille hoitopaikka. Lisäksi on hyvä tietää että koirat sairastelevat siinä kuin ihmisetkin. Eläinlääkärit, koiranruoka ym. tulee kalliiksi. Yks mun tuttu käytti juuri koiraansa hammaslääkärissä. Lisäksi hän käyttää sitä säännöllisesti kauneushoitolassa, jossa siltä leikataan turkki ja kammataan hienoksi. Mutta kyllä se (koira) on hänelle rakas. Ja rakkaalle on moni valmis uhraamaan mitä tahansa. Vaikka oman ruokansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissa on tyttären Lumo-kissa, itselläni ei ole nyt mitään eläintä edellisen koirani, kultaisennoutajan jälkeen. Sitä ennen oli musta sekarotuinen, puoliksi newfounlandinkoira. Eli olen viettänyt 26 vuotta peräkkäin elämästäni koiran kanssa, kun kumpikin eli 13-vuotiaaksi. Ja viimeksi tyttärellä oli iso koira, joka lepää nyt mökin perennapenkissä ison kivilohkareen vieressä. Sen vieressä lepää von Kusti, maatiaiskissa. Nämäkin elivät 12 - 13 vuotta, tyttären eläimiä, mutta minulle läheisiä.

      Tälle Lumo-kissalle hankittiin vakuutus, joka kattaa suurimmat eläinlääkärikulut. Ihmisellä toisaan on vastuu eläimensäkin terveydestä. Juuri luin jonkun lehden lööpin, jossa sanottiin vuokralaisen hylänneen kissansa tyhjään asuntoon muuttaessaan. Tämmöinen on uskomatonta.

      Poista
    2. Tämä vielä:
      eihän sinulta, Iines, tunnu kokemus eläinkavereista puuttuvan. Hyvä. Ja minä sinua opastamaan. Hyi.

      Itselleni toivoisin ennen kaikkea ihmiskavereita. Jo lapsesta koin yksinäisyyttä. Vielä nyt vanhempana huomaan veisaavani alitajunnassa virttä: kukaan ei vääliitä miinustaa... Olen järjellä ajateltuna mahdottoman itsekeskeinen ihminen. Sellaiset ovat säälittäviä, tiedän. Ja häpeän.

      Kun viime viikolla vapauduin sairaalasta ("ne pelastivat sinun henkesi!", minulle sanottiin) olin täpinöissä ja rakastin koko maailmaa. Istuin keinussa sininen taivas yläpuolella ja auringon valaisemat puut ja pensaat sekä vihreä nurmikko silmien edessä ja huokailin pelkkää onnea. Miten ihana on elää!
      Jos tuo tunne eläisi mielessä, ei olisi mitään hätää. Mutta.

      Sairaalassa olon koin opintomatkaksi. Opettajina toimivat vaihtuvat huonetoverit. Yksi otti tehtäväkseen kääntää minut Jeesuksen ystäväksi. Että hän jaksoi saarnata. Väsyin. Mitä opin. Opin tietämään miten väsyttävää on kuunnella liian pitkään jatkuvaa puhetta. Miten oppia sovelsin? Tulin tänne blogiisi, Iines ja aloin kirjoittamalla puhua, puhua, puhua. Anteeksi.

      Poista
    3. No juu, kokemusta on ja ehkä juuri siksi mietinkin koiran ottamista niin tarkkaan. Vastuu eläimestä on suuri ja kun ei ole varahoitopaikkaa lähellä, niin ongelmia voisi tulla. Muistan hyvin sen huolen, joka koirasta oli, kun minulla oli pitkä päivä töissä ilman ruokataukoa. Muutoin kävin usein ruokatauollani pissittämässä koiran lyhyellä lenkillä, ja siitä oli vaivaa tietenkin.

      Euforian hetket ovat ihania, mutta ne ovat valitettavasti haihtuvaista sorttia. Kunhan on tasaista hyvää arkea, se riittää. Elämän juhlapuolesta ei niin väliä, harvoin sattuu kohdalle, oikeasti.

      Olisi ehkä hyvä oppia olemaan kiltteyden ohella aikas tuhmakin. Voi ottaa oman tilansa ja sanoa suoraan, mitä tarvitsee tai ajattelee. Voimia, Liisu ja valoa! Kyllä sinä pärjäät. Rohkeasti vaan sopivalla röyhkeydellä - tämä pitää ymmärtää oikein - eteenpäin!

      Poista
    4. PS Tuolloin kun olin töissä, ei ollut vielä missään koirahoitoloita. Olisin vienyt sinne pitkinä päivinäni. Nyt on kyllä Pikkukaupungissakin.

      Poista
    5. Iines, olet iskenyt naulan silmään. Ymmärrän sanasi. Oikein puhut. Kiltteys merkitsee minullekin heikkoutta.

      Ihailen ihmisiä, joilla on luonnetta ja mielen vahvuutta. Kunnioitan ja pidän paljon ihmisistä yleensä. Näen kaikissa sankareita ja ihmettelen miten hekin, joilla näkyy olevan paljon vaikeuksia, jaksavat kantaa elämäänsä pää pystyssä.

      Kaksi kertaa on tapahtunut että joku pultsari, minulle vieras, on lähestynyt kaupungilla ja olen ajatellut, että se tulee pyytämään rahaa. Mutta toinen tapaus tarjosi vain povitaskustaan ryyppyä. Toinen taas pyysi saada suudella kättäni. Ryyppyä en ottanut, vaikka tiesin miten kallisarvoista ainetta se hänelle itselleen oli. Mutta se suutelupyyntö hämmensi niin että ojensin vaistomaisesti käteni ja siihen moiskahti märkä suudelma. Kotona kyllä pesin käteni.

      Eikä siitä ole kauan kun nousin bussiin ja huomasin että sen takaosasta ponnahti joku äijä seisomaan ja viittoili minulle. En tuntenut häntä. Jäin istumaan auton etuosaan. Mies tuli istumaan toiselle puolen käytävää ja sanoi, että minulla on lämpimät silmät, ja alkoi kertoa elämäänsä. Nolostuin ja olin ihan onneton ja vaivaantunut. Kun jäin pysäkillä pois, tämä mieskin jäi pois. Hän seurasi minua. Pelästyin ihan kovasti. Mikä ihmeen mielipuoli, ajattelin, ja mikä ihme minussa on vikana kun näytän olevan mannaa juopoille ja mielipuolille.

      Ja nämä tarinat on totta ja minussa on vika, mutta minkä sille mahdan. Nolottaa, mutta vähän naurunkuje kasvoilla kerron nämä (vai tapahtuuko sitä yleensäkin?). itsekin ihmettelen ja kyllä on, Iines, sun neuvos tarpeen.

      Poista
    6. Kyllä kiltteys minusta on hyve. Pidän kilteistä ihmisistä, koska heitä ei tarvitse pelätä.

      Kiltti vaan joutuu helposti hyväksikäytetyksi ja ylikävellyksi. Häntä koetetaan ohjailla, ja usein kiltti käveleekin sinne, minne osoitetaan.

      Kai se on niin, että rohkeutta on opeteltava erikseen, vaikka opettelemalla ei-sanan käyttämistä. Joiltakuilta röyhkeys onnistuu luonnostaan, mutta he ovatkin usein itsekkäitä tai jopa narsistisia persoonia.

      Itseni pelastaa luullakseni jokseenkin luja oikeudentunto kaikessa: pitää tehdä oikein ja jos joku tekee selvästi väärin, en tottele vaan sanon vastaan ja haluan oikaista vääryyden. Kiltti voi olla, mutta ei lammas.

      Kiltiksi kasvamisen psykologia on mielenkiintoinen. Aika paljon siitä on kirjoitettukin. Nykyään mietin, että monen kiltin pelastaa nykyään se, että virtuaalisessa maailmassa voi olla niin tuhma kuin haluaa. Oikeasti kiltti ei ole käsittääkseni kuitenkaan virtuaalissakaan ilkeä toisille, vaan ymmärtäväinen. Jos joku on virtuaalissa ilkeä, hän ei ole oikeasti kiltti (sis. runs. keittiöpsyk.).

      Poista
    7. Kilttinä on kivempi olla. Jos ihminen on luonnostaan kiltti ja avulias, niin miksi hänen pitäisi oppia olemaan röyhkeämpi?

      On eri asia, jos kiltteys onkin itsetunnon puutetta eli sitä, ettei uskalla olla tottelematta. Silloin siitä tietysti kärsii.

      Mutta oikeasta kiltteydestä ei ihminen takuulla kärsi.

      Poista
    8. Kiltteys on hyvä perustila. Siinä ei minustakaan ole vikaa.

      Siinä sitten taas on, kun joku käyttää kilttiä hyväkseen, vaikkapa ihan arkisissa tilanteissa. Soittaa tunnin puheluja, kun kiltti ei kehtaa lopettaa lörpön puhelua. Tms. pahempaakin.

      Poista
    9. Kun kiltti ihminen huomaa, että toinen lörpöttelee turhuuksia, hän keksii kiltin tekosyyn lopettaa: "ai perhana, akku loppuu...piip piip piip". Tai nykyäänhän näkee kuka soittaa, joten kiltti ei edes vastaa ellei hänellä ole tuntia aikaa olla lörpön lepotuolina.

      Kiltteyshän ei tarkoita sitä, että on hölmö tai helposti johdateltavissa tai jopa huijattavissa. Kiltti voi ihan hyvin nähdä toisen tarkoitusperät ihan selvästi, mutta ei töksäytä sitä suoraan, vaan väistää ystävällisesti hymyillen.

      Kiltteys ei siis ole sama asia kuin olla helposti toisen vietävissä. Kiltti on toisen vietävissä vain omasta tahdostaan.


      Poista
    10. Kiltti ei tosiaankaan ole sama kuin hölmö, sillä hän tietää käyttäytyvänsä hölmösti tai lepsusti.

      Hänellä voi olla monia syitä siihen. Hän ei halua olla huomion keskipisteenä vaatimaalla yhtään mitään. Tämä on luullakseni aika tavallista, jopa yleistä, etenkin työpaikoilla. Kiltti haluaa myös vältää konflikteja ja aggressiivisuutta, hän saattaa pelätä riitaa (lapsuuden traumat --> sis. keittiöpsyk.) ja haluaa siksi siloitella ja myöntyä

      Yritän sanoa, että kiltti voi käyttäytyä hölmösti olematta hölmö. Hän uhraa oman viisautensa ja itsensä yleisen sovun nimissä.

      Poista
    11. Ja Liisu, tämä on yleistä jutustelua aiheesta "kiltteys", ei missään mielessä sinusta eikä myöskään minusta. Sinä olet ihana ihminen, mikiksen sielunsisko minunkin mielestäni, niin kuin Tapsa sanoi.

      Kiltteys on kiehtova aihe monessa mielessä. Mitä se on, mistä tulee, miksi kaikki eivät ole kilttejä, voiko se olla verho pahuudelle jne..

      Poista
  10. Terveisiä Kiteeltä. Kulttuurihistoriallinen päivä!
    Tuo hellan savuuttaminen on niin tutun kotoinen ilmiö ja kuvan seinän punamulta ja kukkiva pensas! Nostalgiaa ja kauneutta!
    Hei Liisu! Minä myös olen kaivannut kommenttejasi. Ajatuksistasi voi aistia herkän ja kauniin taiteilijan mielen, joista syvälliset ajatuksesi nousevat. Sydämellisesti tervetuloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä aamuna savutus oli vähäistä, vaikka koko yön oli satanut ja matalapaine makaa seudun yllä raskaana. Tykkään polttaa kipinöiviä ja paukkuvia klapeja, kotoisa tunnelma. Kuusenpihka paukuttaa kivasti. Joistain klapeista tulee selvä tervantuoksu.

      Poista
    2. Leonoora,
      Ihanaa, että näet minut ajatuksissasi niin kauniiksi mieleltäni, mutta jos tietäisit totuuden, pyörtäisit sanasi. Se on jännää miten kaikkea voimme kuvitella toisistamme ja oikeastaan se on hauskaa. Minä kuvittelisin sinut hyvin pukeutuneeksi, kulttuuria arvostavaksi naiseksi, jonka aivot ovat puhtaat ja kirkkaat. Sattuiko lähelle?

      Poista
    3. KAUHISTUS! miten kurjan kuvan olen antanut itsestäni! Kävin lukemassa keskustelua täällä ja oksettaa. Voiko ihminen, joka puhuu koko ajan itsestään olla muka kiltti! Ei ole kilttiä pyöriä koko ajan napansa ympärillä. Se on inhottavaa ja harhauttavaa, vastenmielistä ja sietämätöntä. Pyydän anteeksi. Viimeiset murut itsetuntoa ovat nyt pelkkää pölyä. Lentäneet pois. Se on oikein ja hyvä.

      Olen tuntenut ihmisen, joka oli oikeasti kiltti. Hän oli paras ystäväni. Hän ei koskaan puhunut itsestään. Hänestä huokui ystävyys, joka oli aitoa ja jota ei voinut koskaan epäillä. Hänestä tuli elämäni trauma, sillä hän teki itsemurhan. Otan syyn päälleni. Tämä tapahtui vähän ennen naimisiin menoani
      (kaiken minä kerronkin, olen lärppäsuu, mutta nyt saa riittää.) Miten te muut osaattekin keskittyä ulkopuolella oleviin asioihin ja puhua niistä! Minulla on paljon opittavaa.

      Poista
    4. Ei ollenkaan kurja kuva, Liisu. Nyt suomit itseäsi turhaan. Monihan täällä itsestään puhuu ja kertoilee omia juttujaan - se on elämää. Päinvastoin, olet antanut ainakin minulle palan itseäsi, ja arvostan sitä. Yksilöllinen on mitä suurimmassa määrin yleistä.

      Minäkin kertoisin enemmän itsestäni ja ihmisistä ja tapahtumista ympärilläni, mutta tulin varovaiseksi, kun Joku Ilkeä ja Sairas ihminen paljasti minut, veti edestäni verhon auki kuuluttaen nimeäni ja tätä blogia. Varon sanojani, kuten tekee se, joka kirjoittaa avoimesti koko niemellään.

      Poista
    5. Liisu - olet antanut itsestäsi täällä sellaisen kuvan, jota voi vain ihailla. Olen usein ajatellut, että noin avoimen, vilpittömän ja hyväsydämisen ihmisen elämä voi olla joskus hankalaakin. Mutta jos pohjimmiltaan on sellainen, kuten uskon sinun olevan, niin sen kestää kyllä.

      Kaikkihan me täällä itsestämme puhumme, silloinkin kun puhumme muista.

      Minusta olet jollakin tapaa veljeni Mikiksen sielunsisar. Ja tämän toteamukseni tarkoitan kehuksi molemmille.

      Poista
    6. Tapsa, suora puhuttelu. Tähän olisi kohteliasta vastata. Mutta mun on sanottava, etten osaa enkä tiedä miten vastata (kiltteydestä). Asiat menevät mun mielessä ristiin, vaikka tietysti arvostan jokaisen vilpitöntä mielipidettä jolta kommenttisi näyttää. Ja kyllä se ilahduttaakin, sillä pelkään vihaisia ja ilkeitä ihmisiä, vaikka tiedän. että heilläkin on oikeus omiin mielipiteisiinsä.

      Poista
  11. Sateisena iltana on kodikasta, kun puut raksavat ja riksavat hellassa. Pitää kosteudenkin loitolla hellan levyltä hihkaava lämpö.
    Pieni hetki huoahtaa. Hesasta tulee vieraita ja olen valmistellut tarjottavaa ja siivonnut.
    Täällä ei kylläkään ole satanut vettä moneen päivään. Poutapilviä ja aurinkoa kaikille toivon ma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamulla lämmitin kaksi tuntia, ennen kuin sain talon lämpimäksi! Ulos naapurin poikamiehen puolelle levisi sakea savu. Että kyllä niistä mökeistä ja saunoista vaan kovat päästöt tulee, vaikka puhdasta puuta polttaa. Nykyään uusissa omakotitaloissakin on takat, joten päästöt omakotialueilla ovat käsittääkseni mahtavat. Sen verran minussakin kytee ilmastoahdistus, että vähän omaatuntoa kolkuttaa.

      Poista
    2. Samoja ajatuksia aiheestasi. Saa nähdä kieltävätkö jossakin vaiheessa ko. lämmitysmuotojen ilot vai tulevatko pakollisiksi jonkinlaiset suodattimet tai aletaanko peräti savuja hyödyntämään jopa kierrättämään.

      Poista
  12. Mielenkiintoinen aihe kiltteys ja keskustelunne siitä.
    Osuvia analyyseja Iineksellä, Tap
    Liisu, kirjoituksiaisi, siis ajatuksistasi lukiessa sinusta saa aiemmin mainitsemani vaikutelman, ja varmasti henkevyys, herkkyys ja luovuus liittyvät persoonallisuuteesi. Toki meistä kaikista voi eri tilanteissa ja olosuhteissa löytyy monia muitakin puolia.
    Kiitos Liisu! Luonnehdintasi minusta kuvaa ihanneminääni. Toki kulttuurin eri ilmenemismuodot kiinnostavat. Joskus voin jopa onnistua "pukeutumaan" tietyissä tilanterissa, mutta muutoin olen auttamaton homsantuu. En ole röyhelöhameinen tai koruja kiloittain kantava ja kokokengissä kaikkialla kopsutteleva, kiharapilvinen naisellisuuden prtotyyppi.
    Sisareni, joka on nuorempi opastaa minua välillä hyvin kriittisesti. Minun pitäisi seurata enemmän trendejä ja pukeutua nuorekkaammin. Minkäs voin kun viihdyn mieluummin klassisessa lookissa
    kuin seuraan kaikkia muodin hullutuksia. Ikä jo rajoittaa.

    VastaaPoista
  13. Ylempänä tarkoitus oli jatkaa vielä lausetta: Tap...Tapsa ja Liisu. :)

    VastaaPoista
  14. - peijakas kun ei sanojen taivutuksetkaan edes korjauksessa tule oikein. Siis: Osuvia analyyseja Iineksellä, Tap...Tapsalla ja Liisulla.

    VastaaPoista
  15. Mainitsemistasi hautausmaan neilikoista muistin jonkun sanoneen, että neilikat ovat hänen mielestaan surun, kuolemaan liittyviä kukkia. Niitä ei voi antaa esim. ystävälle. Eräs taas ei koskaan kerää kanervia maljakkoon, koska tuovat mukamas epäonnea.
    Neilikoilla en minäkään koskaan ole koristanut kahvipöytääni, paitsi hautajaisissa. Olen niin kauan kuin muistan, yhdistänyt neilikat hautajaisiin ja suruseppeleisiin kuuluviksi. Entisessä Neuvostoliitossa taidettiin neilikoista pitää erityisesti. Oliko kukilla jokin symboolinen merkitys vai eikö muita kukkia ollut saatavilla?
    Neilikka-vallankumous, missäs se taas olikaan?
    Kanervia kuivatin ja keräsin joskus maljakkoon, mutta nyt jätän ne kankaille kukkimaan, vaika en uskokkaan kauhutarinoihin.
    Iines, tuo kuvasi saalistamishetki päivänkakkaralla on nappi otos. Jostakin muistan kuulleeni, että eläimet eivät kiduta saaliitaan, vaan osaavat nopean "teurastuksen". Miten lienee? Kissa ainakin leikkii hiirellä, ennen niskojen naksautusta? Iloinen saattohetkikö leikin myötä, vai parempaa lihaa takaa-ajosta ja käpälällä riepottelusta seurannee vai onko se "tiedostettua" julmuutta? Tekevätkö muut eläimet ja millaisia saaliinsa kidutuksia ennen h-hetkeä? Monet eläinlajit hotkaisevat saaliinsa elävältä.

    VastaaPoista
  16. Harjaneilikat ovat yleistyneet perennapenkeissä. Juuri eilen siirsin ison harjaneilikkamättään yläpenkkiin, koska se oli itsestään kylväytynyt alas metsikön reunaan.

    Kuvan päivänkakkara on vahaliinan kuvio, liina on ulkopöydällä ruman ja kuluneen pöydän päällä. Eivät kai eläimet ole julmia. Sehän edellyttäisi tietynlaista ajattelukykyä, jota eläimellä ei taida olla. Eläin tappaa jostain syystä, yleensä ravinnokseen tai reviiritaisteluissa. Vain ihminen voi tappaa julmuuksissaan. Jas ihmisenkin tulee olla häiriöinen tai jossakin erikoistilanteessa.

    VastaaPoista
  17. Ei se pidä paikkaansa, petoeläimillä on tappamisen vaisto. Kotikissa ei syö läheskään aina kaikkia ping pong pelaamisellaan tappamiaan saaliita, etenkään, jos on kotona hyvin syötetty.

    Kiirusta on pitänyt, olen ehtinyt vain pikaisesti lukea kommentit. Vissiin Tapsa puhui vierasperäisten kasvilajien kitkemismääräyksestä. Heh, minua nauratti makoisasti koko tapaus. Meitä sivistyneemmissä maissa osaavat antaa asialle sille kuuluvan arvon. Meillä pähkäillään päät punaisina, kuinka määräys toteutetaan ja epäilemättä niittotalkoot käyvät kuumina.

    Niin tyhmää ei voi ollakaan, että luulisi yhdenkään vieraslajin katoavan tai pitkällä aikavälillä juuri edes vähenevän. Hullujen houreita. Lupiini kukkii niinkuin ennenkin, eivät ole EU:n määräyksistä kiinnostuneita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kielitoimisto ei tiedä, että niinkuin kirjoitetaan ilman muuta ja muuta ilman yhteen. Nyt tietävät.

      Poista
    2. Tuossa ylempänä on puhetta kiltteydestä. Suomi on EU-maana käsittääkseni hyvinkin kiltti. Noudatamme ohjeita tunnollisesti, ja kaikkein kilteimmät ovat jo kitkeneet lupiininsa pois. Voin kuvitella, että jokin Italia, Kreikka tai Espanja haistattaisi huilut kukkakielloille ja lisäisi niitä kahta enemmän. Minunkin täytyy tunnustaa syntini: lannoitin lupiinini, jotta ne kasvaisivat ensi vuonna entistä komeammiksi.

      Poista
    3. Eläin ei siis tapa julmuuttaan, vaan vaistonsa ohjaamana nälkäänsä tai muuhun tarpeeseen. Kissallahan on selvästi myös pelaamisen tarve.

      Poista
    4. Me suomalaiset noudatamme sääntöjä myös kohottaaksemme itsetuntoamme. Luterilainen moraali, esivallan kunnioitus ja sisu voivat vaikuttaa "kiltteydeltä".
      Haluamme tietysti myös kilpailla muiden kanssa ja näyttää, että "maasta se pienikin ponnistaa".

      Poista
    5. Taisin tehdä virheen lannoittaessani lupiineja. Ne vaativat vähäravinteisen kasvualustan ja kasvavat sen vuoksi hiekkaperäisessä maastossa. kuten teitten varsilla.

      Se on tietysti harmi, jos lupiini syö kasvutilaa kissankelloilta ja päivänkakkaroilta, kuten luin.

      Poista
  18. Taitan ensimmäiset kukoistavat lähialueen lupiinit maljakkoon. Vuosia ne ovat ilmestyneet samoille kasvusijoille. Näyttävät jopa vähentyneen hiekkaisessa ja osin sammaloituneessa maassa viime vuosina.
    Maalaistalojen tienvarsilla on lupiini-
    alueita, mutta myös niittykukat rehottavat omilla alueillaan. Tuskin lupiinikaan viihtyy kaikilla kasvualustoilla, olettaisin. Minä en ole täällä päin nähnyt värikkäitä lupiinipeltoja, mutta en myöskään kurtturuusupeltoja. Balsamia olen joissakin paikoissa ihaillut herkkien kukkien vuoksi. Ajattelinpa ennen vieraskasvikohua, että haluaisin niitä pihalleni, mutta kasvupaikkoja nähdessäni se tuskin viihtyisi enimmäkseen kuivassa mäntykangasmaastossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leonoora, minulla oli noita kiellettyjä jättipalsameitakin pihallani. Sain taimia eräältä ystävältä, monta vuotta sitten.

      Jättipalsami on korkea kukka, ja se on siitä hauska, että kun sen kukkaa koskee, se sinkauttaa siemenensä kauas, pompsahtamalla. Näin se leviää helposti. Toisaalta on myös niin, että se kyllä Suomen oloissa häviääkin helposti. Minulta hävisi, itsestään.

      Yksi kaunis iso kukka on myös sormustinkukka, digitalis jotakin. Kauan sitten hankin pari sormustinkukan tainta, ja se kylväytyy itsestään joka vuosi eri paikkaan itsestään, kummallisiinkin paikkoihin. Tänä vuonna digitalis on komea, ja sitä löytyy tontin joka kulmalta ja myös upea ryhmä keskeltä nurmikenttää. Kas kun sitäkin ei kielletä.

      Poista
  19. Mielenkiintoista sekin, miksi lupiinit telläytyvät teiden varsille ja ojiin.
    Tarvitsevatko ne pakokaasuja ravinnokseen ja asfaltilta irtoavaa "lannoitusvettä".
    Tuskin lupiinit yms. kasvien maahanmuuttajat vaatinmattomuuttaan teiden varsille ovat kotiutuneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis luin, että ne tarvitsevat kasvualustakseen vähäravinteisen maan, ja hiekkamaa teiden reunoilla on juuri tällainen. Minullakin lupiinia on mm. tiukalla hiekkaisella polulla.

      Poista
  20. Maria Ohisalon avustaja paljasti sikäläisen leirin kaikkinaisen ihmisvihan, josta liike saa voimansa. Ahdistavat ihmiset syyllisyyden tunnoissaan nurkkaan kuin muinaiset inkvisiittorit.Avustaja kertoi, ettei 60-70 vuotiaita kannata kuunnella.

    Ihmisvihasta se kertoo, ettei sympatiseerattava tai tuettava ikinä löydy ns. lähimmäisestä, vaan jostain teoreettisesti ottaen kärsivästä. Pahoja ihmisiä- vihreät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä Petra Laitin viestistä onkin oltu oudon hiljaa. Vain Uusi Suomi on nostanut viestin esiin, muut lehdet vaikenevat. Jos viesti olisi jonkun muun puolueen, siitä nousisi valtava älämölö koko puoluetta kohtaan. Eritoten jos se olisi perussuomalaisen kirjoittama.

      Näin Laitin Twitter-viersti kuuluu:"”Ukkolan esiinnostamat ’sananvapauden rajoittamisesta’ huolissaan olevat henkilöt Röyhkä, Krohn, Syrjä, Saisio, ovat 60–70-vuotiaita. Kaikella kunnioituksella (Pantse Syrjää lukuunottamatta), se ei ole ikäluokka, jota minä kuuntelisin yhteiskunnallisen kehityksen tiimoilta.”

      Ei ihme, että Laiti vaikuttaa tyhmältä, jos hän ei kuuntele edes Krohnia tai Saisiota.

      Poista
    2. Tässä alla pari linkkiä, jotka käsittelevät juuri noita asioita, joista avustaja Laiti ei välitä, koska liian vanhat ovat ne sanoneet:

      https://inez54321.blogspot.com/2018/09/loysin-sielunsiskon-joka-on-persu-vai.html

      https://inez54321.blogspot.com/2018/07/kpk-sivu-7-jos-auringossa-kuiskaa-juu.html

      Poista
    3. Se mitä Ohisalon avustaja tarkoitti, on että "toisinajattelijoita meidän piireissämme ei hyväksytä". - "Kaikki mukaan huutamaan öööö, muuten olet ihan böööö!"

      Poista
    4. Helkkari, jos saavat vielä vähän enemmän valtaa, tulevatkohan ne minut ja kaltaiseni hakemaan ja laittamaan uudelleen koulutusleirille? - Siinä mielipiteet loppuvat kuin p-koreassa tai neuvostoliitossa. Vihreillä ja neuvostoliitolla yhteistä on esimerkiksi politiikkansa nimittäminen "tieteelliseksi". Jälkitaistolaiset hurmaavat kakaraporukkaa, kuten esikuvansakin.

      Poista
    5. Nämä nuoret ehdottomat vihreät ovat kovin fanaattisia ja siinä mielessä pelottavia, että vihreys on nyt valttikortti. Lehdistökin kohtelee heitä silkkihansikkain, ja tosiaan, Laiti saa olla täysin rauhassa tviitteineen, Hesari ei reagoi siihen karvan vertaa, eikä Yle.

      Laiti on näitä tyyppejä, jotka blokkaavat armotta erimieliset henkilöt pois Twittereistään ja muilta kanaviltaan. Näin ollen heidän kanavansa kertovat vain samanmielisten hymistelyjä.

      Poista
    6. Kyllä he tulevat, Riku Raikas, odottamatta ja pyytämättä, ja huumaavat sut (etikkaeetterillä) ja sullovat sut sit Wartburgin takaluukkuun. Ja taas lähdetään ajelee, rin tin tin, rin tin tin tällä kaksitahtisella plastickohjuksella pitkin Zamośćin metsiä. (Jossa muuten asuu harvinaisia europplalaisia biisoneja.) Vain yksinäinen ja hieman kuhmuinen Popeda seuraa teitä, ja sinua, kunnes lopulta löytyy paikka hiljentää liian äänekäs suomalainen merimiesaliupseeri... PANKS.

      Se upp salige!

      Poista
    7. Hyss, Mikis, älä sano noin suoraan, Geheime Staatspolizein erikoisnettiryhmä tarkkailee jo tilannetta.

      Poista
  21. Leonoolalle "Moikka, Moi". Kun kehotin sinua käymään psykiatrilla, joka tietysti oli vitsi, niin oli siinä sen verran totta että: psykiatrilla käyntisi jälkeen se allapäin oleva ja masentunut psykiatri olisi tapaamistenne jälkeen saattanut piristäytyä! Koska... oot sinä ihme Karjalan kukkuva satakieli! Laulu Rastas. (laulurastas muuten laulaa kauniimmin kuin satakieli. sinä olet Karjan Kunnaiden laulava Musta Rastas! - ihana)

    - no eipäs nyt mennä asiattomuuksiin, mikis. Eikä jaella kehuja poskettomasti. Ei, ajattelee hän, koska hän on mikis vain ja tavallaan siis käsikirjoitushahmo, ei oikea ihminen. "minähän sanon vain mitä minut pannaan sanomaan", hän sanoo. ja jää odottamaan mitä tuo käsikirjoittaja seuraavaksi pistää hänet puhumaan. (odotusta) (lisää odotusta) (pitkää ja venyvää odotusta) "vittu, se ei keksi mulle enää mitään sanottavaa. tuolla se vaan rymistelee jääkaapin luona, aina välillä kuuluu SIIH SIIHHT kun se aukoo oluttölkkejä... 'Hip Hurraa se huutaa' ja puhuu välillä jostain Bergmanista, pölisee itsekseen kuin pastori. idiootti. minäpä taidan luikerrella tästä tietokonejohtoa myöten johonkin toiseen tietokoneeseen. heippa"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta Mikis, kenties psykiatri huomaisi monia puutteita ammattitaidoissaan, tai vähintäänkin mielenkiintoinen keskusteluhetki tapaamisestamme saattaisi muodostua.
      Tuo minun kehumisesi ei kyllä tee tyhjäksi mielenterveyteni epäilyä, mutta tiedän ja myönnän toisaalta, että me runojen rustaajat emme ole täyspäisiä kaikilta osin. :)

      Poista
    2. No ollaan mitä ollaan mutta ihmisenä sinä vaikutat (kirjoituksiesi perusteella) ihanalta mirkulta. - Mutta tämä tosiaan on vain minun mielipiteeni.

      Poista
    3. Enkä minä ammattiliittoon kuuluvien psykatrien ammattitaitoa epäile. Tai vähättele. Ainahan ovat yhtä oikeassa - tai siis vähintäin yhtä oikeassa - kuin asiakkaansa. Ja myhäilevät vain partaansa. (Paitsi jos asiakas unohtaa maksaa laskunsa, á 200;- € per varvi, silloin he muuttuvat äkäisen näköiseksi. Pikku paskiaiset!)

      Poista
    4. Joo, täytyy myöntää, että olen ihana nainen, ihanampi kuin moni, mutta onneksi aivan kaikki miehet eivät sitä ole huomanneet. Muutenhan minä olisin äidillisenä ja suurisydämisenä "helisemässä" eli liemessä, kun syliini ei montaa maailman murjomaa kerrallla sopisi.

      Poista
    5. Minua maailma on murjonut vain sen verran että emme aikaisemmin ole tavanneet. Tai siis... noh, emme vieläkään. (alkaa itsekseen mököttää. mutta ei se nyt Mikko kuule auta. äidillisen lämmin leonoora leijuu nyt ihan toisissa sfääreissä ja huiskuttaa sieltä sulle pölyhuiskulla "bai bai beibi, baibi bei". hänellä on tähdellisempääkin tekemistä kuin sä.)

      Poista
  22. Hieman minua hävetti - oikeastaan aika paljon - kun väitin supersupersupertietokoneiden pystyvän "käymään läpi KAIKKI shakkilaudalla olevat ja tulevat tilanteet. Sehän on tietysti - senhän tietää kuka tahansa alle 2-vuotiaskin matemaatikko, että... Onneksi Tapsa korjasi minun (humaltuneen?) väitteeni. - Tai... en viitsi tarkistaa mitä kirjoitin - mutta ajattelin kai, niin varmaan, että "loppupelitilanteessa - joka muuten (jos haluaa voittaa pelin) on kaikkein tärkein tilanne, niin... silloin nappuloita on niin vähän jäljellä (kuningas ietysti kummallakin + 1 tai 2 heikkoa upseeria ja pari-kolme sotamiestä, tms variantti), niin silloin tietokone ei enää erehdy: se pystyy siinä tilanteessa hallitsee kaikki asemalliset laskutoimitukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tavattoman hieno pikapeli. Siirtoja kun analysoi, ällistyy kun käsittää miten osuvia ne ovat. Ja kaikki tapahtuu sekunneissa. (Tai melkein kaikki, ei kaikki.)

      https://www.youtube.com/watch?v=-TroFk0ZVJQ

      Poista
    2. Älä turhaan revi viittaasi, veli Mikis, saat vielä siveyspoliisin kimppuusi. Totta puhuen minäkin tarkistin vasta kirjoitelmani jälkeen, miten ne shakkiohjelmat oikeasti tehdään. Ja tässä pikamittelömme tulos: tasapeli.

      Poista
  23. Iloisin asia, kaikkein iloisinta,
    on että
    Liisu on tullut takaisin!


    Sinua on ikävä kun olet poissa. Ei enää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ei enää!" tarkoittaa että 'Nyt on Hyvin!'

      Olin todella huolestunut kun olit niin kauan poissa. Hyvä nyt!

      Poista
  24. Tätä blogia muuten, Iines iha-nainen, ei ehkä ole kovin helppo löytää nykyään. Tai en muiden kokemuksista tiedä mutta omista kokemuksistani tiedän. (ainakin enemmän kuin te) Esim. jos kirjoitat uuden Alustuksen (sanon niitä Esseiksi koska jotkut muut aikoinaan sanoivat niitä Päreiksi, ja inhoan että blogikirjoituksia sanotaan Päreiksi), niin minun pitää etsiä se Googlen kautta että pääsen tälle ns. 'päivitellylle' sivulle. Tarkoitan - varmaan puhuin liian monimutkaisesti, että
    kerrankin ihmettelin että piiiii-iitkään aikaan et ole blogiasi päivittänyt, aina sama alustus vain...
    paitsi sitten huomasin, ohoh,
    että muut jutteleekin jo ihan muita asioita jo Iineksen ihan uuden alustuksen/Esseen tiimoilta. Ovat jutelleet jo vaikka kuinka kauan. (pahuksen peijoonit)


    Ennen tuota röyhkeää postilaatikkojutskua niin bologisi päivittyi minulle aina reliajassa. Ei nyt. - Siksi tulee mieleen ettei joku löydä tätä mistään kun ei osaa etsiä? Puhumattakaan uusista lukijoista. - Se on valitettavaa. Hyvästinkin ikävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä olen harmitellut, sillä olen havainnut sen todeksi. Itsekään en löydä enää esimerkiksi Googlesta vanhoja artikkeleitani, mutta onneksi ne löytyvät blogin Blogger-hakuruudusta.

      En tiedä, missä vika on, sillä tämä on auki Googlelle. Mahtavatko kaikki huomata, että blogin osoite on eri nyt tämän ikävän paljastustapauksen, etten sano rikoksen, jälkeen.

      Lukijan varmaan pitäisi vaihtaa listoihinsa tämä uusi osoite (https://inez54321.blogspot.com), niin sitten päivittyisi.

      Poista
  25. Hieman minua huvitti - rakkaat ystävälliset ihmiset - se kun te tosissanne (sic!) pohditte eläinten moraalia vs. heidän ruokailutottomukset.


    Vastauksia kysymyksiinne on niin monta, että voi sanoa vain esimerkkejä. Koska muuten juuttuisi ns. Mustaan Aukkoon.

    1) Nisäkkäät ovat yksi eläinmuoto, ei mitenkään tärkeä, mutta lihansyöjä eläimet syövät lihaa (= siis toisia eläimiä),ja yleensä elävinä kun heillä ei ole grillejä.
    2) Kasvisyöjänisäkkäät syövät kasveja. Heihin kuuluu esimerkiksi lehmä, hevonen, Tapiiri ja norsu.
    3) Kasvit ovat elollisia hekin mutta eivät eläimiä.
    4) Petokalat syövät toisia kaloja, ja aina elävinä. Paitsi Valaskala, se syö sen suuhun ajautuu, mutta se ei olekaan kala.
    5) Pienet kalat syövät kaikenlaisia äyriäisiä ja möyriäisiä ja matoja ja toukkia. Mitä nyt kiinni saavat. Esim. ongenkoukkuja.
    6) Linnut syövät sekä jyviä että toisia lintuja, yms.
    7) Käärmeillä ei ole hampaita, he vain nielaiset ruokansa, esim. Boakäärme voi hotkaista ihmisen.
    8) Viettiensä mukaisesti eläimet elävät. Myös homo sapiens.
    9) Ylivoimaisesti TOISEKSIYLEISIN eläinlahko on hyönteiset. Jotkut niistä syövät melkein mitä vaan, myös strykniinia, toiset ovat niin nirsoja että syövät vain mädäntynyttä jäniksenmunuaista a la carte, ja jotkut eivät syö mitään... parittelevat vaan ilmassa.
    8) Kaikkein RUNSASLUKUISIN eläinryhmä on mikrobit. Ja älkää väittäkö että olen väärässä: bakteerit ovat myös eläimiä. Ja sinunkin sisälläsi niitä on - ei nyt ihan kissankokoisina eläiminä mutta eläiminä kumminkin, miljardeittain!

    Että mietippä sitä, ystäväiseni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäys: virukset eivät ole eläimiä kun niillä ei ole omaa aineenvaihduntaa. Bakteereillapas on. Että miettikää tosiaan sitä mistä he ravintonsa saavat kun ne sun sisälläs maleksivat...? Ja niitä kun on vielä niin ju-malat-toman kamalan paljon!

      Poista
  26. Tämä on vanhan kertausta mutta toistettakoon.

    Darwin on maailmankaikkeuden (= sen verran kun ihmisjärki sitä pystyy ymmärtää) suurmies siinä kuin Isaac Newton. Mutta älkää peljätkö: en minä heidän oppejaan teille ala tyrkyttää. Tiedän niistä itse niin vähän. Mutta tämä miksi Darwin hylkäsi kristinuskon, pappissukua vaikka oli, koskettaa myös minua.

    Wikipediasta plagioitua, mutta huonoa:

    "Darwin alkoi kuitenkin ihmetellä, miksi Jumala oli luonut syvänmeren eliöistä niin kauniita, vaikkei kukaan ole näkemässä niitä syvyyksissä, tai miksi luonnossa oli niin paljon pahaa, esimerkiksi loispistiäisiä, jotka munivat perhosen toukkiin ja joiden toukat kuoriuduttuaan syövät perhostoukan elävältä. Tämä oli Darwinin mielestä kaukana Paleyn näkemyksestä Jumalan hyväntahtoisesta luomisesta."

    Miksi eläimet syövät toisiaan, ja syövätkö he niitä eläviltä... joopa, joo.

    Loispistiäiset (Parasitica) on runsas eläinryhmä. Heillä luonnon suuressa agendassa on oma merkittävä tehtävänsä. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. sitä että tietyn perhoslajiin erikoistunut loispistiäinen munii (pitkällä pistimellään) ko. perhoslajin toukkaan oman jälkeläisensä, siis oman "toukkansa". Molemmat kasvavat ja voimistuvat; perhosen toukka syö sitä kasvia mikä sille on tarkoitettu, ja saman aikaan tämä loispistiäisen toukka (joka asuu siis sen perhosen toukan sisällä) syö sitä perhosentoukkaa. Ja se on niin ovela, luonnon lainalaisuudet ovat tehneet siitä niin ovelan, että se syö sitä perhosentoukkaa vain "vähemmän kriittisistä osista", ei popsi elintärkeitä osia siitä, paitsi vasta ihan loppuvaiheessa... kun tää loispistiäisen toukka on jo valmis koteloitumaan. Ja niinpä siitä perhosentoukasta - joka vasta silloin kuolee hyvin tuskallisesti - pöllähtää uusi loispistiäinen. Joka jatkaa sukuaan.


    Darwinin mielestä "Jos Jumala on keksinyt tällaisen lisääntymistavan, Hän ei ole hyvä Jumala". - Olisin ihan samaa mieltä jos uskoisin Jumalaan. Mutta kun kyse on eläinlajien kamppailusta olemassaolostaan... okey, tää on yks hyvä tapa pitää laji elossa. Esim. Käki linnuista on keksinyt pistää munansa toisten lintujen pesiin. (jossa se käenpoikanen kuoriuduttaan ensimmäiseksi tyrkkää ne toiset linnunpoikaset pesästä maahan - RAKS. Eli tappaa ne.)

    Tämä on hyväksyttävää. Mikä sinä olet neuvomaan Luontoa miten sen pitää käyttäytyä? Ihminen, ja ihmisen moraliteetit… haistakaa paska! Ei ykskään eliö pyri kuolemaan sukupuuttoon. Paitsi ehkä ihminen niin haluaa tehdä (joka olisi saatanan helvetin hyvä juttu! Parasta mitä ikinä!)

    VastaaPoista
  27. Hoh-hojaa. En minä ole niin synkkä ihminen miltä näytän. Varmaan monen muun mielestä olen synkempi. Sain silti kutsun tulla Räpinan paperitehtaalle... kyllä, kyllä... ensin ajattelin itsekin että tämä on joku vitsi? Ei se ole. Elokuun 23s päivä olen Räpinan paperitehtaalla, vieraana.

    Se on Setomaata. Muualla Virosa olen jo käynyt mutta en Setomaalla. Viro on pieni maa.

    Suomenkielessä ei voi olla ä ja a vokaalia samassa sanassa. Harmillista. Kerran lähetin joulukortin ex-tyttöystävälleni Kirstille ja allekirjoitin sen "Frans Kärpanen". - Hän ihmetteli.


    No oli se kaunis kortti. Siinä tonttu talutti hevosta joka oli ystävällisen näköinen ja lunta oli paljon. (Mielestäni joulukortilta ei sen enempää voi vaatia.)

    VastaaPoista
  28. Jonkin verranhan minulla entisiä tyttöystäviä on ollut, kelläpäs ei, mutta en usko että kumpikaan heistä minulle kaunaa enää kantaa. Kerran rakastuin yhteen lesboon, Riihimäellä kun olin hirveen nuori, mutta mihkään tragediaan sekään ei johtanut. Enkä minä tätä sillä kerro että itseäni kehuisin, ev varmaan, tulin Forssasta ja asuin Riihimäellä matkustakodissa joka oli rautatieaseman vieressä ja koko yön junat höyrysivät ja kolisivat. Yhtään ei saanut unta. Mutta ihanaa aikaa se oli silti - oli nuori eikä välittänyt ei-mistään. Päivi, siis tämä tyttöystäväni, oli lasitehtaalla töissä ja näytteli Riihimäen teatterissa, äiti oli suomenkielen opettaja, kolmistaan me käytiin Riihimäen Seurahuoneella ottamassa drikkejä, ja tanssittiin HOPA-LOO-HOBA-HOO, ja sit mentiin heidän omakotitaloonsa. Jossa äiti - hieman huppelissa - teki minulle pedin olohuoneeseen. Ja aina välillä kävi kurkkimassa ovenraosta mitä minä siellä yksikseni teen... no en mitään, koska Päivi sinne tuli. Keskustelimme mm. kirjallisuudesta. Ja jos haluatte tietää... ihmettelen vain että miksi te sen halauatte tietää... no, hyvä on, kyllä me myös nussimme. Yhden kerran ja aika hätäisesti. - Ja aamulla Päivi tosiaan sanoi että hän lesbo. Tai ei siis niillä sanoilla sanonut mutta tarkoitti sitä. Ja minä sanoin hänelle - koska olen luonteeltani hyvin ymmärtäväinen ihminen, että "vai niin".

    Ps. Olen luonteeltani hyvin suvaitsevainen ihminen. Tämän ovat sanoneet minulle muutkin kuin minä itse. (Vaikka hirveen paljon puhun myös itsekseni. Se on totta.)

    VastaaPoista
  29. Vihreän liiton mielestä 60-70 vuotiaat voisivat mielellään jo kuolla ja ihmeenä pitävät, että sellaisia vanhanaikaisia, luutuneine ajatuksineen, edes on elossa nykypäivänä. Vanhainkotiin joutaisivat kaikki kovalle attendo-kuurille ja lääkitystä tarpeeksi, että turvat pysyvät ummessa. - Se on edistystä nyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä hupaisinta, eilen nousi uutisiin se, miten Etla ehdottaa vanhusväelle omaisuuden myyntiä hoivaa vastaan. Talo ja tavara attendoille ja attendon hoiva vanhoille.

      Samaahan tarkoittaa pankkien ryöstöyritys "käänteinen asuntolaina": talo ja tavarat meille, vähän kulutusrahaa teille mummot ja paapat.

      Poista
    2. Tulee mieleen myös, miten ennen vanhaan pankit vei pienistäkin veloista, - maakiinnityksistä-köyhiltä talonpojilta maat ja tietysti voitolla.
      Tapahtuu sitä tietysti tänäkin päivänä.
      Olin näkevinäni uutisissa välähdyksen ehdotuksesta, että kouluissa alettaisiin opettaa taloudenhoitoon liittyviä asioita. Nyt vasta!?

      Poista
  30. Ja tulokoon se nyt ylöspainetuksi, että vihreiden Osmo Soininvaara (diu dau, kling klong) lienee mennyt vielä sekaisemmaksi kuin ennen. Haikaili kaupunginosia, joissa ei olisi lainkaan autoja. Sosialistinen unelma, jossa jokaisella leninin kuva seinällä ja yhteen kerrostaloon mahtuu tuhansia asukkaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaapas jaa, kukahan sinne muuttaisi. Ei kovin hyvä sijoitus ainakaan. Niitäkin on, joilla on oma asunto.

      Ai niin, ne olisivat kaupungin omistamia kasarmeja.

      Poista
    2. Voihan olla, että ennenpitkää kaupungit muuttuvat autottomiksi joka tapauksessa. Onko kaikilla varaa ostaa sähköautoja ja tuleeko uusista sukupolvista niin ilmastonsuojelu-uskovaisia
      että kukaan ei edes halua omistaa yksityistä autoa?
      Jospa hevoset kokevat renesanssin kulkuneuvoina. Soutuveneetkin saattavat nousta arvoon arvaamattomaan, kun vedenpinnat nousevat ja korkeuserojen myötä muodostuu "saaria" kaupunkeihin.
      Miljoonakaupungit ovat ihmisille kuin keskitysleirejä. Toisaalta laumaeläin syntää lauman perässä, joten kaiken keskittäminen samoille alueille tulee niin sijoittaajille kuin yhteiskunnallisia päätöksiä tekeville halvemmaksi ja taloudellisesti voitokkaaksi.

      Poista
  31. Vihreät eivät arvosta kulttuuria lainkaan. Syksyllä aloittanevat puskutraktorihommat Malmin lentokentällä. Taas tuhoutuu osa maamme keskeisestä historiasta. Vihreiden pää-äänenkannataja Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta pitkän ja ylistävän jutun. VR myi Helsingin rautatieaseman konttorisiiven ja siihen rakennetaan hotelli, sellaisia kuin ei koskaan, eikä milloinkaan, ole riittävästi. - Hyi helvetti, tätä nykyajan vihreää limaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viherlevä valtaa maat ja mannut ja sekä suolaiset että makeat vedet. Kelluu kuin mikäkin pirskatin pintavaahto. Loiskuohuntaa.Ja lehmät, nuo lempeän näköiset surusilmäiset Mansikit ja Mielikit, ovat sisimmiltään helkkarinmoisia natseja kun piereskelyllään tuhoavat planeettamme ilmakehän. Heidät pitäisi taluttaa - ei, ei omettoihinsa - vaan teurastamoihin, ruskeat kumisaappaat jaloiss hölskyen, ja sanoa "Näkemiin".

      "Näkemiin, ystäväiseni, sielunsyrjimmäinen olet ollut minulle. Eikä elämässä ole uutta kuolla, eikä elää, tietenkään..." - Jeseniiniä.

      Poista
    2. Hesarissa on mitä ilmeisimmin nykyään hyvin vahva vihreiden toimittajien ja toimittajaharjoittelijoiden osasto. Demareitakin arvostellaan enemmän kuin vihreiden munauksia ja älynväläyksiä, joita ei arvostella ollenkaan ja heitä koskeva keskustelu suitsitaan siloiseksi. Taidan taas lopettaa paperilehden tilaukseni, jonka lopettamisen peruin. Nyt en peru, maksaa liikaa sisältöönsä nähden.

      Poista
    3. Älä ny peru. Tai peru uudestaan peruumisesi. On se kumminkin ainoa suomenkielinen paperilehti joka äsittelee valtakunnallisia asioita, ei ainoastaan mitä Kiteellä eilen... vai oliko se toissapäivänä... tapahtui. Siellä nimittäin - näin kertoo "Kiteen Sanomat" (jota Jyväskylän Kirjastossa aina silloin tällöin en lue), että "häikäilemättömät roistot päästivät ilmat pihalle kirkkoherran polkupyörästä kun hän oli puhumassa (paskaa? latojan huom.) Seurakuntatalolla. Jossa oli 7 kuuntelijaa ja toimittajamme Jaakko Jahnukainen." Ja sitten tämä lehti jatkaa: "poliisi edelleen jatkaa näiden kriminaalien henkilöllisyyden selvittämistä. tähän mennessä paikkakuntamme poliisi on pääsyt siihen käsitykseen, asiaa huolellisesti profiloituaan, että tekijöillä on ollut pitkä tukka ja hippivaatteet ja viheraatteet ja että he ovat paikalta pois juostessaan mäiskyttäneet purukumia. ja polttaneet marihuonaa (paikalta on löytynyt käytettyä tulitikkuja).ja sen lisäksi heillä on - tai siis täytyy olla - mustuneet hampaat."

      Kuka muistaa miten sikaoikeistolaisia lehdet - nuo mainostuloista riippuvaiset kaupalliset lehdet - aikoinaan olivat? Kaikki vähänkin koruptiolle haiskahtavat talousrikokset kätkettiin... niin kuin Mauno Koivistokin ne halusi kätkeä... Historian Persereikään.

      Niin se oli, Riku, arvostamasi Mauno Koivisto teki välillä outoja ratkaisuja. Tosioutoja.

      Poista
    4. Ehkä perun perumisajatukseni. En tiedä vielä, painanko Lopeta tilaus -namiskaa. Katsotaan, mitä minä teen, odotan sitä itsekin.

      Vaan onhan sitten se digiversio näköislehti, jota olen joutunut tänäänkin lukemaan, kun lehteä ei ollut lootassa. Tiedän jo, että keskiviikot jäävät jakajalta aina väliin, ja sitten vaihtelevasti jokin muu päiväkin. Maalla ei olla nokon nuukia jakelunkaan kanssa. Jaetaan jos muistetaan.

      Poista
  32. Minä olen näin aamutuimaan katsellut lapsuuteni mielisrjani, Persuaders, eli suomennettuna Veijareita ja Pyhimyksiä, ensimmäistä jaksoa. Sarja on valloittava yhä edelleen, siinä on rikosten ympärillä minua viehättävää lapsellisuutta ja huumoria.

    Kuldurellisemmillekin Juutuubista löytyy halutessaan paljon. Federico Fellinin elokuvat esimerkkinä. Asetuksista niihin saa englanninkieliset tekstitykset, jos saapasmaan kieli ei suju.

    Poistoja Juubbarissa tehdään jatkuvasti, mutta monen monta pitämääni elokuvaa olen sieltä nähnyt ja hyvät ihmiset lataavat niitä uudelleen ja uudelleen näkyville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ingri...eiku Ingmar Bergmanitkin löytyvät, ainakin monet niistä, tarvittaessa englanninkielisin tekstityksin.

      Poista
    2. Tiedän että. Kovasti ilahduin kun löysin sieltä De Sica "Polkupyörävarkaan". Aito raina, rahiseva ja täplikäs, ei mikään digi-restaoroitu. Eikä sekään minua haitannut että ko. filmin henkilöt puhuivat italiaa, päinvastoin, se teki elokuvasta tavallaan "pikantimman". Sitä paitsi tunnen juonen oikein hyvin, ja sen mitä hyö toisilleen haastelevat, että ei se minun filminautintoani mitenkään vesittänyt. - Upea klassikko!

      Poista
    3. Mutta vieläkö sinulta Riku on lukematta tuo Enid Blytonin viisikkosarjan "Viisikko löytää kupillisen spermaa" teos? Ai on? Käyppä kuule Kirjastossa kysymässä sitä. En usko että petyt.

      Poista
    4. Sitä en valitettavsti ole lukenut, mutta "Viisikko ja namusetä" oli erittäin hyvä. Setällä oli marmelaatileipiä, viikunoita, viiriäisen munia paistettuina ja vaikka mitä hyvvee!

      Poista
    5. Viisikon löydökset oli varhaiskasvatusta parhaimmillaan!

      Poista
    6. Minä en osaa Polkupyörävarkaan yhteiskunnallisesta sanomasta tai sen taiteellisuudesta nauttia, kun elokuvan tapahtumat ahdistavat liikaa, tekevät pahan olon.

      Poista
    7. Joskus lapsena minulla ei ollut lainkaan polkupyörää. Yhdeltä kaverilta sain hyvin halvalla ostettua. Se oli sellainen romu, jota kaverit nauroivat ja pilkkasivat. En ymmärtänyt miksi, minullahan oli viimeinkin polkupyörä, jolla pääsin liikkeelle, ja se oli hienoa.

      Poista
    8. Werstehen Ich. Mutta juuri siksi tuo elokuva on niin hyvä, että me - joilla vastaavia kokemuksia ei ole - ahdistuisimme. Minulla kaiken puolin oli hyvä lapsuus. Mutta kun yhdessä vaiheessa tajusin miten väärällä tavalla maailma toimii, siis ihmisten rakentamat yhteiskunnat toimivat, minusta tuli kommunisti. Ajattelin että se on ainoa tapa tasa-arvoon ja inhimillisyyteen... edes.


      Voi, miten väärässä olin! Hirvittävän väärässä!

      Poista
    9. Mutta miksi kommunismimenneisyyttäni katuisin? Ja mitä hyötyä siitä olisi, katumisesta, mitä se ketään hyvittäisi? Sitä paitsi ihmisellä - etenkin nuorella ihmisellä - pitää olla illuusioita. Jos ei ole, kaikki on samantekevää, ja voi odottaa vain että kuolisi nopsasti pois. Ei ihmisillä tässä maailmankaikkeudessa muita ystäviä ole kuin toiset ihmiset, ei sitä saa unohtaa. Biologian harrastelijana tajuan tämä erittäin hyvin.

      Poista
    10. Olen niin lapsellisen naiivi että uskon ettei tässä maailmassa - loppujen lopuksi - tärkeämpää ole kuin rakkaus. - Mutta on se vaikeaa.

      Poista
    11. Ei saa unohtaa kinkkuvoileipiä Viisikon eväskorista, eikä hedelmäkakkupalasia. Kananmunat tai viiriäisenmunat olivat aina kovaksi keitettyjä.

      Tuohon aikaan lapsilla taisi kuola valua Viisikkoja lukiessa. Minäkin pyysin äidiltä kerran evääksi retkelle kinkkuvoileipiä, joiden kanssa menisin meren rantaan retkelle. Sain hapanleipää, jossa oli päällä suolalihaa, kinkun halvempi versio. Menin veneeseen ja annoin sen ajelehtia välkkyvässä merivedessä, matalikossa, jossa katselin pikkukaloja ja mutustelin eväitä kuin Viisikko.

      Poista
    12. Nälkä meillä aina vieraanamme oli kun Viisikkoja luki. Hamsunin "Nälkä" minuun pikkupoikana teki silti valtavamman vaikutuksen. Silloin - paljon ennen henrymillereitä ja muita - päätin alkaa "boheemiksi". No,
      niinpä sitten aloin. Ja paljain jaloin kävelin kauppalamme kesäkaduilla. Kunnes päädyin Pariisiin Seinen sillan alle nukkumaan (1 yö 0;- frangia). Ei boheemielämä niin kivaa ole mitä kirjat antavat ymmärtää, kamalampaa on, Brysselissä mulla oli niin vähän rahaa että ei sillä syönyt, kahvia vaan kupin tilasin (pardoon misjöö) yhdessä kuppilassa. Ja mitä sain: pienen pikarillisen mustaa myrkkyä! Maha alkoi murista entistä enemmän, oli pakko jatkaa kävelemistä Pohjoista kohti. Jonne lopulta onneksi pääsin. Mutta haisin kauttaaltani homeelta...

      Kyllähän näitä hauska myöhemmin on muistella, mikä ettei, mutta ei silloin. Hauskuus oli aina silloin jossain muualla, nurkan takana.

      Poista
    13. Hemi-täti jos lattee nimistä kaffetta hälle olis tyrkytetty niin olis kyllä sanonut "sus siunakkos teidän ja teitin kahveittenne kanssa". Hemmi oli kova hörppimään tuota nautintoainetta. Myöhemmin kun oli dementoinut ja istuttiin vielä kahvipöydässä, ja äiti keräsi kuppeja ja tasseja pois, Hemmi-täti pyöritteli peukaloitaan esiliinan päällä sylissään, ja tiuskaisi "on tää kumma paikka kun täällä ei edes kaffetta saa". (Luuli kai että Helvi Tellervo, mun äitini, ilkeyttään kahvikupin sen Helmi Elinan nenän edestä pois nappas..?)

      Poista
    14. Mutta kun oltiin juuri juotu jo ne kaffeet!

      Poista
    15. Jostakin olen saanut päähäni, että paljon kahvia juovat eivät dementoituisi niin herkästi kuin kofeiinia käyttämättömät.
      Yks ukko joi hopeateetä, ja eräs ei käyttänyt uskontonsa vuoksi teetä, kahvia saati kaakaota. Molemmat saurastuivat muistisairauteen. Tosin iäkkäitäkin jo olivat.

      Poista
    16. Meikäläinen tyhjentää aamulla pannullisen kahvia Hesarin kera. Iltapäivällä sitten semmoinen mukillinen kapselikeittimestä.

      Poista
    17. Minä juon pelkästään teetä, eikä se mitään hopeateetä ole, virtsan väristä on. English Breakfast Twinings'iä. Niin, ja juon minä välillä myös konjakkia. Mutta vain terveydekseni (eli 6 mukillista per päivä) eli hyvin kohtuullisesti (välillä pullollisen per päivä), mutta... ja äläppäs nyt Jope Ruonansuu siinä sivupersoonisoi minua. Puhu vaan itsestäsi.

      No, Jopepa puhuu:


      https://www.youtube.com/watch?v=5d_S8sI6tRY

      Poista
    18. Opiskeluaikoina, kun rahaa ei juuri ollut, tilattiin kerran erään ystäväni kanssa baarissa hopeateeta, koska se oli lähes ilmaista. Emme yhtään tienneet, millaista hopeatee on. Meille tuotiin sitten kupilliset kuumaa vettä.

      Poista
    19. Aikoinaan Tampereella kun asuin ja freelanceri olin niin olin minä välillä niin köyhä että oli siinä tekemistä. Mihkään ei voinut mennä mikä olisi maksanut ja niinpä minä sitten hengasin vain esim. kirjastossa. Tai kirkoissa, jos ne oli auki, kävin istumassa eli lepuuttamassa jalkojani. Talvella, kun oli esim. -25 astetta, oli vittumaista kävellä Hämeentiellä. Pakko oli välillä mennä johonkin baariin, Hämeensiltaan esimerkiksi, mutta kun mulla ei ollut rahaa kahviin - joka maksoi 1 markka 20 penniä - niin ostin sitten kupillisen teetä, koska se maksoi vain 75 penniä. Kahvilassahan ei siis saanut olla jos ei mitään ostanut. No, sillä seitkyt viispennisellä sitten istuin siellä noin kaksi tuntia. Ja luin Aamulehden. Ja muutenkin totanoin lämmittelin, etenkin jäseniäni, joita pakkanen pakkas nipistelee.

      Niin, asuin silloin yksikseni Tampereella. Sorsapuistossa, Lähteenlinnassa. Mulla oli yksiö jossa ei juuri huonekaluja ollut, paitsi amme ja weeseepönttö jos niitä huonekaluiksi voi sanoa, nukuin olohuoneeessa patterin vieressaä, koska siinä oli vähiten kylmä. Minulla oli makuupussi, sellainen vanhanaikainen, joka oli vihreä. Se oli vanha talo, 30-luvun tiililinna, hyvin bygatty, hiljaistakin siellä oli. Mutta aina välillä Sorsapuiston - siellä oli vielä eläintarha silloin - riikinkukot huusivat niin että siihen heräsi. Herranjumala kun niillä on karmee ääni! Ihan varmaan sitä säikähtäisi leijonakin, jos siellä olisi ollut leijonia. Mutta minä en leijona ollut, horoskoopiltani Vaaka, ja nukuin niin hyvin kuin aina välillä sain nukutuksi. - Oli se aikaa, se.

      Poista
  33. Riku, ei minullakaan ollut omaa polkupyörää. Sain aikuisena vasta lahjaksi sukulaisen bingossa voittaman polkupyörän. Sillä ajelen kaupungissa edelleen. Toinen pyörä maalla on äidiltä peritty,
    Polkupyörävaras- on koskettava leffa. Tosin pitäisi katsoa uudelleen. Aika muuttaa näkökulmia.
    Mikis, miksi pitää tai pitäisi kääntää takki kokonaan? Leikkaa pois hihoista tai helmsta. Repii tai paikkaa palttoota tietyistä kohdin aikaan sopivaksi, ajan mukaiseksi. "Aika palaa takaisin", vaikka ei täysin samanlaisena kuin menneisyydessä.



    joten

    VastaaPoista
  34. Hei! Olen eilen ja tänään pääasiallisesti kuunnellut nykymusiikkia, jota ilmestyy e-mailiini tämän tästä. Se on ollut virkistävää kuunneltavaa, ei vielä virallisesti esitettyä mutta täällä puiden ja pensaiden, sinisen taivaan ja hiljaisuuden keskellä herkullista ravintoa heiluvalle mielelle varsinkin nyt, kun tulin lukemaan keskustelua täällä.

    Paljon on uusia kommentteja tullut sitten viime näkymän. Olen lukenut ne nyt kaikki musiikin säestämänä. Ja voi mikä ihana yhdistelmä! Kommenttinne ovat olleet kuin matkustajia junassa, joka etenee määrätietoisesti runsaan kasvillisuuden ja rikkaan maaperän muodostamassa maastossa. Mielipiteet hypähtelevät vaivattoman tuntuisesti asioista toisiin ja tuovat esiin uutta tietoutta ja omaperäisiä ajatuksia junan tärinään sopeutuen, välillä riehaantuen, välillä hiljentyen tai yllätyksiä jysähtäen ne seuraavat junan nopeuden kiihtymistä tai hidastumista.

    Ja kun juna pysähtyy ja vaunuun astuu uusi, kaikkien tuntema mieshenkilö, jolla on runsas matkatavaravarustus, jota hän iloisesti esittelee, on yksi toinen matkustaja, joka on ilmeisen onnellisena istuutunut hiljaa, puhumatta paikalleen niin onnellinen että olisi valmis nielaisemaan koko kokonaisuuden junineen ja ihmisineen, tärkeine tapahtumineen, maisemineen (ehkä koko maapallo olisi vaarassa tulla hotkaistua tuon saman matkustajan kitaan) mutta maltillisesti tämä sulkee suunsa. Voi minua onnekasta, hän ajattelee. Noin vain ilman ponnistelua saan ihailla rehevää maisemaa ihmisineen ja sovittaa heidän käyttövoimana olevia ajatuksiaan sävelmaisemaan, joka on jotain uutta ja ennen kuulumatonta ja jotka yhdistettyinä toisiinsa muodostavat näyn, eräänlaisen ihmeellisen taideteoksen.

    VastaaPoista
  35. Hei Liisu! Huikea on kuvauksesi musiikin laajentamista maisemista junamatkallasi. Kiitos!

    VastaaPoista
  36. Hei Liisukka! Hauska huomata, että sinäkin olet jossakin maalla, luonnon helmassa. Tänään on ollut nautinnollinen päivä, ainakin täällä lounaassa. Perhosia oli paljon! Kuitenkin niiden määrä on vähentynyt tänäkin vuonna. Huolestuttaa.
    Mukavaa oloa luonnon helmassa, Liisu, musiikkia kuunnellessa saa lisää ulottuvuuksia. Itse tykkään lukea riippukeinussa.

    VastaaPoista
  37. Hei, Leonoora ja Iines!
    Kiva kun olette lukeneet edellisen kommenttini. Mutkikas kirjoitus! Varmaan vaikea ymmärtää mitä se pohjimmiltaan haluaa kertoa.

    Koetanpa keventää: Jos kuuntelee musaa ja seuraa samanaikaisesti jotain tapahtumaa, esim lukee kommentteja Iineksen blogista, huomaa yhtäkkiä miten sävelet ja kommenteissa olevat asiat alkavat resonoida keskenään. Ne kulkevat yhdessä eteenpäin pitkänä jonona (kuin juna) ja elävöittävät toisiaan.

    Usein kuulee sanottavan tuoreesta aikamme musiikista, joka ei muodosta välttämättä toistuvia äänikuvioita, kuten vanhempi klassinen musiikki : "En ymmärrä tuota, eikä se minua kiinnosta."

    On kuitenkin muistettava ettei kaikkea tarvitsekaan "ymmärtää", mutta silti se mitä kuulee voi vaikuttaa ja herättää tunteita ja synnyttää mielikuvia, jotka erilaisuudellaan ravistelevat sisintä ja saavat syntymään uusia kokemuksia.

    Yksi tapa kuunnella uutta musiikkia on ikään kuin hypähtää teoksen selkään, sen sisään, ja "matkustaa" sen mukana ja ottaa vastaan ilman ennakkoluuloa kaikki se rikkaus ja yllätyksellisyys, jota se pystyy tarjoamaan.

    (kuinkahan moni huomasi kuka oli "uusi junaan noussut matkustaja"?
    - No Ystävämme Mikishän se siinä saapui paikalle ja valtasi paikan kapsäkkeineen jotka olivat pullollaan mukavia muistoja ja muita asioita hyvin esiteltyinä, ja joita oli kiva kuunnella!)

    VastaaPoista