7.1.2021

Olento saapui


Opetusministeri Li Andersson on synnyttänyt olennon, tiedotusvälineiden informaation mukaan. Maailman ihmeellisin olento on saapunut. Onnea hänelle! 

Li on yksi lempipoliitikoistani, vaikka en kannatakaan hänen puoluettaan, vasemmistoliikettä. Hän on kuitenkin aina pyrkinyt perustelemaan sanottavansa rehellisesti, myös ajatusnyrjähdyksensä ja eroaa täten merkittävästi muista ikäisistään ministereistä, jotka puhuvat papukaijan tavoin merkityksetöntä sana- ja lausejargonia. Lin repliikkejä ei arvaa ennalta. 

Puheena oleva pieni olento on mitä ilmeisimmin terve vauveli, somin pyöröposkin, niin  kuin asiaan kuuluu. Elämän tähtihetki, paras aika on käsillä. Olento saa viettää äitinsä kanssa ainakin yhdeksän kuukautta luoden pohjaa vahvan persoonallisuuden kasvulle. 

 Jos hallituksen kaavailema Helsinki-lisän eli kotihoidontuen poisto todella otetaan käyttöön, se merkitsee sitä, että äidit, myös helsinkiläinen Li halutaan työvoimaksi pois kotoa jo vauveleiden ollessa alle yksivuotiaita. Hallitus arvelee, että laitos sopii vauvoille paremmin,  ja pakkotyöllistämällä vielä maitoa valuvat äidit usein halpatöihin saadaan työttömyyslukuja siistittyä. Moni äiti imettää nykyään yli vuoden. Vaan mitäs tästä, ura on tärkeämpi kuin lapsi - näinhän se meillä nykyään menee.

Kaikessa pitää koettaa kuitenkin nähdä hyvää. Kenties tämä siis onkin hallituksen naisväen taitava juoni saada lukuisat stadilaiset somaliäidit liesien ääriltä töihin! No, jos vain mies antaa luvan. Myös kaksinnaidut yksinelävät maahanmuuttajanaiset - heitä siis oikeasti on pääkaupungissa - ovat miehen alaisia, vaikka mies asuisi kenen tahansa vaimon luona.

Olen kuitenkin itse siinä pyhässä uskossa,  että työllisyyttä voidaan oikeasti parantaa vain työpaikkoja luomalla, ei eläkeputkia ja kotihoidontukia poistamalla. Kun synnyttäneet äidit palaavat töihin kehtojen ääreltä, putkautetaan näin äitiyslomasijainen takaisin kortistoon. Kannattiko?  

Itse pidän peukkuja nyt ministeri Saarikolle, joka on jyrkästi kotihoidontuen poistamista vastaan. Kunpa hän pysyisi lujana eikä tekisi lehmänkauppoja muun hallituksen kanssa. Uskon, että keskustapuolueen kannatus nousisi tästä suoraselkäisyydestä jonkin verran, kenties enemmänkin. 

Professori Liisa Keltikangas-Järvinen on kummastellut sitä, että meillä pidetään itsestäänselvänä, että pikkulapsen sosiaaliset taidot kehittyvät hyvään ja toivottuun suuntaan päiväkodin lapsiryhmässä. Ei myöskään uskota sitä, että väärään kehitysvaiheeseen tullut liian suuri ryhmä saattaa estää lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä ja lisätä aggressiivisuutta.

Nykyään valtaosa vanhemmista haluaa hoitaa alle kolmivuotiaansa kotona. Tätä kehitystä tulee tukea, eikä sitä pidä koettaa särkeä hoitotukia poistamalla. Kotihoitohan merkitsee valtavaa säästöä yhteiskunnan varoista. Miksi nuori naishallitus olisi sitä vastaan?



(Ylempi maalaus Dieric Bouts, alempi Pablo Picasso)

210 kommenttia:

  1. Tällä tavalla tutkijaryhmä parantaa lapsiperheiden elämää.
    On se käsittämätöntä, että ilkeävät edes ehdottaa näitä heikennyksiä lapsiaan kotona hoitaville. Tästä huomaa, miten virkamiehet yrittävät tehdä itseään tykö, vaikutamalla juuri lapsiperheiden taloudelliseen asemaa.
    Epäilyttävän huonoa laskutaitoa osoittaa, jos lapsiaan vain hetken kotona hoitavat naiset palatessaan työelämään luovat itse yht. muka 10 000 työpaikkaa?
    Suomessa on edelleen parisataa tuhatta työtöntä. Miksi lapsiaan, tärkeitä yhteiskunnan jäseniään hoitavat ovat aina tietyn virkamies- ja päättäjäporukan hampaissa. Häpeällistä!
    Kuka kokoaa ja millä perusteilla ko.virkamies poppoita ehdottelemaan kyseisiä heikennyksiä. Onko mukana yhtään naista?

    Nyt on hallituksella tulossa näytön paikka kuinka paljon se kunnioittaa lapsia ja heidän äitiensä valintoja ja itsemääräämisoikeuksia !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasten kotihoidontuen saajien määrä on alkanut laskea samaan tahtiin kuin syntyvyys, 2010-luvulla. Tuen saajia on vuonna 2019 noin 90 000, kun heitä ennen syntyvyyden laskua oli 120 000.

      Ilmeisesti subjektiivinen päivähoito lisää naisten töissäkäyntiä. Jokaisella naisella on tietysti oikeus tehdä niin kuin tahtoo tai parhaaksi näkee, mutta jos lapsia ajatellaan, tulos on huono.

      On yleisesti tiedossa, ettei alle kaksivuotias ole edes kypsä solmimaan sosiaalisia kontakteja ryhmässä. Hän kokee kaiken uuden ympärillään jäsentymättömänä kakofoniana.

      Poista
    2. Ilmeisesti oletetaan, että jos äiti on ammattiliitossa, hänen
      "työttömyytensä" tulee yhteiskunnalle halvemmaksi, kuin
      kotihoidontuen maksaminen. Liekö vauvan päivähoitomaksu valtjion kassaan plussaa kotihoidontukeen verraten?
      Eivät kaiki äidit ole ammattiliittojen jäseniä, eivatkä kaikki saa töitä, vaikka tekisivät mitä, joten työttömän päivraha plus vauvan päivähoitomaksu plus tarhan hoitajan palkat ym. menot. Eikös työtön äiti saa viedä vauvan päiväkotiin, liekö halvempi hoitomaksu tai peräti ilmainen?

      Poista
    3. Että millä lihaksilla ne uudet työpaikat luotaneen? Yhteiskunnan palvelujako lisäämällä: perheneuvojia, psykologeja, psykiatreja, terapeutteja, mielisairaanhoitajia, päihdehoitajia, erityisopettajia, velkaneuvojia...?

      Poista
    4. Sehän tässä onkin, että työpaikkojen määrä ei lisäänny sillä, että äitiyslomasijainen pullautetaan takaisin kortistoon ja äiti töihin. Ei ole ollut puhetta työpaikkojen luonnista.

      Minusta tämä on kummallinen juttu, jos se nyt sitten toteutuu. Kummallinen, koska en näe siinä taloudellista voittoa.

      Onko siis kyseessä ideologinen feministinen kannanotto? Naiset kotoa lasikattoja särkemään, naiset vapautetaan kotoa työelämään.

      Lapsi vain menee pesuveden mukana. Vaan viis siitä. Naisella on oikeus.

      Poista
    5. Kyse onkin tieteestä, eikä mistä tahansa vaan taloustieteestä. Sen mukaan työvoiman tarjonnan kasvu lisää työpaikkojen syntymistä.

      Luulenpa, että tämäkin manööveri on vain peitetoimintaa sille, että pitäisi saada mamuäiditkin työhön – ikään kuin muiden muijien mukana.

      Mielenkiintoinen kysymys onkin sitten se, että miten niitä työpaikkoja syntyy? Mielellään vielä sellaisia, joita ei kustanneta verorahalla.

      Onko näkemyksiä? Mankemangi voisi aloittaa, kun tietää kaiken.

      Poista
    6. Tarjonnan kasvu lisää työpaikkoja ainakin teoriassa, mutta tässä tapauksessa kyseessä ovat kai usein vakiotyöpaikat, joita hoidetaan äitiyslomasijaisuuksina, pätkätöinä siis. Toisin sanoen uusia paikkoja ei aina avaudu, vaan toinen menee siihen samaan työpaikkaan, josta toinen lähtee kortistoon, nykyoloissa usein.

      Poista
    7. Äkkiseltään kuultuna, että kun työntekijöitä on paljon tarjolla, siitä seuraisi automaattisesti työpaikkojen lisääntyminen, ei oikein heti vakuuta.
      Tietysti jos joku haluaisi perustaa firman tai laajentaa entistä, mutta pelkää, ettei siihen ole tarpeeksi työntekijöitä palkata, taloustieteilijä lienee oikeassa.

      Poista
    8. Näin minäkin tämän täysin maallikkona näen. Jos uusia työpaikkoja syntyy, niin pitkällä aikavälillä. Vai oletetaanko, että nämä maitoa valuvat äidit alkavat innoissaan perustaa omia yrityksiä, eli luovat uusia työpaikkoja? Eivät kai ihan kaikki voi elää nettikauppoja perustamalla, vai voivatko nykyään?

      Poista
    9. Tämä työn tarjonnan ja kysynnän suhde on kuitenkin taloustieteellinen fakta.

      Kannattaa tietysti muistaa, että tieteen ja taloustieteen suhde eräiden mielestä on sama kuin nakin ja talousnakin – jaa, lieneekö niitä enää olemassakaan?

      Tietysti nykyaikana ei riitä, että on tarjolla työvoimaa, pitää olla osaavaa työvoimaa tai niitä kuuluisia "moniosaajia", joita maahanmuuton myötä meillekin kuulemma rantautui hyökyaaltoina.

      Ei ole kyllä oikein näkynyt... eikä sitä edistyksellistökään enää edes hehkuta... miksiköhän?

      Niin - yrittäjyys ja työvoiman tarjonta ovat tietysti eri asioita, vaikka on niillä toki Leonooran kuvaama suhde. Paremmin se kuvaa kyllä yrityksen laajentamista.

      PS. Niin kuin arkkiveljeni Mikis on usein maininnutkin, minulla on vuosien kokemus sekä työntekijyydestä että yrittäjyydestä eli osakeyhtiön perustamisesta.

      Se on silmiä avaava kokemus.

      Poista
  2. Liille ja tyttövauvalle siunausta ja terveyttä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin minulta! Liin tyttövauva on ihana, muttei sentään maailman ihanin, sillä sehän on tietysti minun pojantyttäreni, kohta 1,5 v.

      Poista
    2. Ihanaa, Tapsa, mikään ei voi olla niin ihana kuin kaunis pieni tytönpullukka, pojantytär! Onnea!

      Poista
    3. Mukavaa on olla ukki pikkuprinseessalle! Onnnea!

      Poista
  3. Turhia haaveita, maalaisliitto on nyt loppusuorallaan. Saarikko joutuu johonkin töihin tai sitten kortistoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahalta näyttää. Saarikko on nyt juoksutyttö apupuolueesta. Poissa ovat keskustan mahtiajat. Keskustan pitäisi nyt tehdä jotain itsenäistä hallituksessa.

      Poista
  4. Auttaisiko, jos kepu eroaisi hallituksesta eläkeputkea ja kotihoidontukea puolustaen?
    No, ei liene pelkoa.🤔

    Mitäköhän töitä monet kouluttautumattomat maahanmuuttaja-äidit saisivat työvoimatoimistosta? Millaisia työpaikkoja heidän lukuisa ilmaantuminen toisi tullessaan työmarkkinoille?
    Ainahan voi löytyä joku kurssi, mutta onko niihin kiinnostusta.
    Yrittäjiksi varmaan innostetaan mieluusti, mutta saako siitä leivän pöytään, on eri juttu. Ja kuka maksaa velat, jos huonosti käy?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipa kouluttamattomat naiset kelpaavat joihinkin halpatöihin, siivoamaan ja puunamaan ja toimimaan apuhoitajina sairaaloissa ja päiväkodeissa, joissa heitä näkee.

      Muistan, miten äitiäni tupsahti hoitamaan hänen viimeisinä päivinään täysin ummikko ruskea nainen, jota piti opastaa koko ajan. Äiti oli vanhan kansan ihminen, tuskin eläissään mustaa miestä nähnyt maaseutuasujana. Mietin, miten paljon hän mahtoi pelästyä yksin siellä sairaalassa tämän puhumattoman ihmisen käsissä, puolihoureissaan.

      Ei kannata nyt hyvien ihmisten pillastua. Tämä pitää nimittäin ymmärtää oikein - olen arvostelemassa tässä hoidon tasoa, en ihmisen ihonväriä. Kunhan kuvasin tämän värikkäästi, ja kuitenkin ihan oikein.

      Poista
    2. Mutta kun, kuten ylempänä äsken sanoin, maahanmuuttoaallon mukana meille piti tulla leegioittaain moniosaajia ja koulutettua ahkeraa väkeä, myös naisia!

      Vai onkohan niin, että jokaisesta koulutetusta ja töihin menneestä värillistetystä naisoletetusta on jo tehty kansikuvajuttu akkainlehtiin?



      Poista
    3. Kyllä on tehty, Tapsa, jutut on tehty ja tummat naiset on rahdattu mainoksiin. Hyväksikäyttöä tämäkin, positiivisella tavalla tietenkin.

      Huvitin itseäni joulun alla laskemalla mustien ihmisten osuuden mainoksista, sillä heitä pomppi huomattavan paljon nimenomaan joulun mainoksissa, ja minua on tällainen näkyvä hyvesignalointi ärsyttänyt aina, koska en koe sitä rehelliseksi viestinnäksi.

      Tilastollinen taustatieto on se, että mustien osuus meillä on alle yhden prosentin koko väestöstä. Joulun televisiomainonnassa mustien ihmisten osuus yhdessäkin mainoksessa oli 60 prosenttia, toisessa 50, useissa 30 prosentin luokkaa.

      On tyhmää käsittää tämä nyt väärin. Kommentti ei ole mustia tai ruskeita vastaan, vaan valkoihoisia hyvesignaloijia. Heitä, jotka pöyristelevät kaikesta lähes työkseen.

      Poista
  5. Eikös meillä vielä jokin aika sitten kaivattu naisia synnyttämään yhteiskunnalle lisää kansalaisia.
    Toimikunta ei ainakaan anna ehdotuksellaan positiivista signaalia lapsiaan rakastaville ja lisää lapsia hankkia aikoville perheille.
    Työttömiin, (ikääntyviin ) ja lapsiin kohdistuvat taloudelliset heikennykset ovat päättäjien mielipuuhia. Mistään muustahan ei saa niin nopeasti valtion kassaan täytettä, kun ottaa niiltä, joilta helpoimmin ylimääräistä liikenee.
    Tärkeintähän on jakaa velkarahojamme eurooppalaisille yrityksille avustuksina, että raukat pysyisivät jotenkin selviämään vaikeuksiensa yli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt et ollenkaan ymmärrä viherpunaista feminististä intersportista nerokkuutta!

      Lasten koulutus kapaloista päätteen ääreen on kallista ja aikaa vievää - paljon edullisempaa ja ketterämpää on rahdata maahan pataljoonittain nuoria korskeita miehiä eteläisistä maista!

      Siitä höytyy koko yhteiskunta ja kaiken kukkuraksi viherpunaneitsyet saavat vertaisensa tasa-arvon aatteen äidinmaidossaan imeneen ja naista kunnioittavan pehmosulhon rinnalleen.

      Ei tarvitse tyytyä sovinistiseen peräkammarinpoikaan!

      Poista
    2. Tätä sopiikin kummastella. On päivänselvää, että jos lisä poistuu, se osaltaan tyssää lapsentekohaluja. Käsitykseni mukaan äiti kuin äiti hoitaa mieluummin vauvansa kotona kuin panee laitokseen pari ensi vuotta, jos se taloudellisesti olisi mahdollista. Itse haluaisin poliitikkona tukea nimenomaan tätä kotihoidon linjaa, koska siinä ajatellaan lapsen parasta ja inhimillisiä arvoja, ei rahaa.

      Poista
    3. Äiti kuin äiti huolii fyrkkaa tärkeästä kotonaolosta.

      Poista
    4. Sinut on ennenkin yllätetty housut kintuissa, Mankemangi, sovinistisista vanhanaikaisista asenteistasi.

      Etkö arvosta äitien (tai isien) harjoittamaa varhaiskasvatusta, eikö lasten hoitaminen kotona muka ole työtä?

      Ja eikö Suomenkin tulisi ottaa huomioon YK:n lasten oikeuksien julistus, jonka mukaan lakien säätämisessä lapsen etujen tulee olla tärkeimpänä lähtökohtana, eikä pientä lasta tule erottaa hoivaajastaan. Alle kaksi- tai jopa yksivuotiaat kai ovat näitä tarkoitettuja "pieniä lapsia"?

      Nyt tämä hiljakkoin julkaistu erään ministeriön asettama työllisyystutkimus äitien palauttamisesta työelämän rattaisiin vielä maitoa valuvina ja vauvojen sijoittamisesta valtion laitoksiin pohjaa elinkeinoelämän etuihin ja työttömyyslukujen pintakosmetiikkaan.

      Lapsi on unohdettu, mikä on häpeällistä pedagogiikan ja kaiken koulutuksen ja kasvatuksen kärkimaassa, Suomessa. Käytössä on liian kapea näkökulma, jos kysytään vain taloustieteilijöiltä eikä kasvatustieteilijöiltä.

      Kyseessä ei suinkaan ole äitien palkitseminen "kotonaolosta", vaan kyseessä on lapsen paras. Ei yhdenkään vauvan paikka ole meluisa päiväkoti ja iso lapsiryhmä epäpätevien vieraiden hoitajien armoilla.

      Kaikki kehityspsykologiset suunnat tukevat pikkulapsen oloa kotona pari kolme ensimmäistä vuotta lapsen tulevan mielenterveyden ja fyysisesti terveen kehityksen kannalta.

      Jotenkin surullista on suomalaisen lapsen kehitys - yhdenkään poliitikon siihen puuttumatta. Jo yli kymmenen vuotta sitten muistan kirjoittaneeni Unescon tutkimuksesta, jossa Suomi todettiin maailman yksinään syövimpien lasten maaksi. Meillä oli paljon ns. avainlapsia, avain kaulassa yksin operoivia taaperoita. Missä olisi se poliitikko, joka ottaisi kohderyhmäkseen aivan pienten lapsen edun ja oikeudet?

      Nyt kun meillä on reipas nuori naishallitus, voisi kai olettaa, että lapsen asemaan kiinnitettäisiin erityistä huomiota? Vai meneekö se kuitenkin niin, että lapsi jää yhä enemmän jalkoihin kuin naiset työnnetään tasa-arvon nimissä työelämään kohta suoraan synnytysvuoteelta?

      Poista
    5. Iines olen täysin samaa mieltä! Tämän loistavan kirjoituksesi voisit lähettää Hesarin, Kansanuutisten, Maaseuduntulevaisuuden et. al.vauvojen kotonahoidon puolustuspuheeksi!

      Poista
    6. Kiitos Leonoora, jäi siihen yksi virhe, ainakin, tuohon tekstin loppuun, mutta väliäkö hällä tässä.

      Nyt kun Li Anderssonilla on pian valinta edessään, uskon että hän reippaana vasemmistolaisena valitsee kuitenkin hyvin pikaisen työhönpaluun. Onhan ministerin pesti tietysti tärkeä. Mutta niin on lapsikin..

      Poista
    7. Älä huolehdi kohta naisministerien tilalla on Halla-ahon johtama mieshallitus joka huolehtii lapsista.

      Poista
    8. Se mitä toivon ylipäänsä kulloinkin hallituksen ministereiltä, olkoon hallitus millainen tahansa koostukseltaan, olisi se, että ministerien valinnassa kiinnitettäisiin enemmän huomiota henkilön koulutukseen ja pätevyyteen ministeriön hallinnoanalalla, eikä niinkään sopivuuteen ja sulle - mulle-periaatteella jaettuihin ministerinsalkkuihin.

      Ei ole valtion eikä kansakunnan etu, että epäpätevä henkilö asetetaan alalle, johon koulutus ja kokemus eivät riitä. Joustoja täytyy tietysti tehdä vaalitulosjakauman mukaisessa suhteessa.

      Poista
    9. Ennen oli paremmin. Ei maksettu mitään pirttiviljelystukea veronmaksajien rahoista. 1971 laadittiin päivähoitolakia ja maalaisliittolaiset huijasivat, että emännille tämä pitää maksaa markkoina. Ei ollut tämä Keltikangas vissiin vielä syntynykkään.

      Poista
    10. Etkös muka itse ole nostanut ainakin lapsilisiä. Tytärhän sinulla ainakin on?

      Poista
    11. Maaseudun emännät olivat useimmiten pientilallisia ja elantonsa eteen raskasta työtä tauotta tehneitä naisia, jotka siinä sivussa synnyttivät viisi kuusi lasta ja ruokkivat ja vaatettivat heidät omin käsin. On tylyä nimitellä tätä elämää tai kadehtia lapsilisiä heiltä pois.

      Toki oli vauraitakin emäntiä, kuten minun jokuset kepu-sukulaiseni, mutta kyllä enemmistö pientilallisisemännistä ne lapsilisänsä ansaitsi isäntien hallitessa perheen rahavaroja.

      Poista
    12. Tiedän, tai tiesin, yhdenkin emännän, rikkaan ison talon, jonka isäntä oli niin nuuka ja paha, ettei päästänyt emäntäänsä koskaan edes ruokakauppaan tuhlaamaan rahaa kalliisiin ostoksiin. Isäntä kävi itse traktorilla kaupassa.

      Poista
  6. Tapsa, Ovat he älykköjä ja hoksaavia, nämä suloiset kansankynttilä-tyttelit!

    VastaaPoista
  7. Jos oikein osaan laskea, niin yhtäkään iinekselän ämmää ei ole punnittu neuvolassa. Niitä ei silloin ollut eikä lapsilisääkään ole maksettu kuin vasta vuodesta 1949 kun oli kommunistihallitus

    VastaaPoista
  8. Totta ainakin minun kohdallani. Synnyin erään kartanon mökkiin. Vanhempani, isovanhempani ja ainakin yksi tädeistäni olivat Hämeessä erään kartanon elonkorjuu-hommissa käymäseltään.
    Minä synnyin siihen muonamiehenmökkiin "kotisynnytyksessä" isänäidin toimiessa kätilönä. Kai se puntari lainatiin kartanosta. Kiiltomatoja oli tätini mukaan paljon.

    VastaaPoista
  9. Hyi Mankemangi, minua voit nimitellä ämmäksi, mutta et Iinestä, Liisua ja Ripranieta. Ite oot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se joka toista ämmäksi sanoo, on itse ämmä.

      Poista
    2. Täällä M.,kuuleeko Bond?

      Poista
  10. Vuonna 1948 lapsilisät kai jo päätettiin, mutta sitä en tiedä tuliko ne Pekkalan vai Fagerholmin hallituksen aikana.

    Varmaan sitten Pekkalan, sillä Fagerholmin hallituksessa ei ollut skdl-läisiä.

    Minua saa kyllä nimittää ämmäksi, jos uskaltaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskallan sanoa mikistäkin ämmäksi.

      Poista
    2. Muistan kuinka ennen vaalikeskusteluissa kokoomuslaiset muistuttivat vähän väliä ,että lapsilisät tulivat kookoomuslaisen kansanedustaja Päiviö Hetemäen aloitteesta.

      Poista
    3. Minua kiinnostaisi tietää, mihin tämä kokoomuslaisen Päiviö Hetemäen kytkeminen lapsilisiin perustuu. Miksi Hetemäki kytkettiin lapsilisiin? Hetemäen rooli hyvinvointivaltion rakentajanahan oli muutoin erittäin keskeinen, kertoo Wikipedia.

      Kysyn, koska asia on kiinnostava eikä Google kerro sitä. Varsin selvästihän on esillä ja tiedossa lapsilisäsysteemin historia.

      Poista
    4. Yllä kirjoittamani "tieto" Hetemäen osuudesta lapsilisään perustui vain joskus 60-luvun tv tai radio keskustelussa sanottuihin.

      Poista
    5. OK, hauska yksityiskohta. Olisi ollut jännittävää kuulla, miten tuo Hetemäen osuus perusteltiin. Nykyäänhän tällaiset eivät mene läpi, ellei ole kunnollista todistetta.

      Poista
  11. Katselin juuri Eloni alkutaival -albumiani, jonka isä on täyttänyt erilaisilla merkinnöillä. Pituuden ja painon kohdalle hän on merkinnut syntymämittojen (49 cm, ja 2,7 kg - synnyin kuukauden etuajassa) jälkeen:”Kuka näitä ehtii mittailla, eikös terveyssisaret ja sitten myöhemmin opettajat kouluissa.”

    Terveyssisar käsittääkseni viittasi neuvolatoimintaan, sillä yksi terveyssisarista asui naapuritalossamme ja opimme tuntemaan hänet vuosien varrella muutenkin, koska hänen lapsensa leikkivät pihallamme meidän talon lasten kanssa kouluvuosiin asti. Hän teki pitkän uran neuvolan kätilönä, varsinainen persoona. Äidiltä on kirjassa merkintä ”sekulista”, joka oli vauvalle annettava erikoisseos neuvolan ohjeen mukaan, rintaruokinnan jälkeen.

    VastaaPoista
  12. Ennen oli kaikki paremmin, mutta sitten Juurakon Hulda ja feminismi pilasi kaiken.

    VastaaPoista
  13. Eikös historiassa ole ollut aina myös johtajina vahvoja naisia ja miehiä tohvelisankareina ilman nimenomaista feminismi-aatettakin.
    Evoluutiossa naaraan tehtävänä on etupäässä hoivata jälkikasvua, uroksen hankkiessa suuhunpanavat. Järkeen ja tunteisiin käypää, eikö?
    Ei ollut kapitalistin työpaikkoja naisille luolan ulkopuolella. Ei päiväkoteja, terveydenhoitoa eikä lapsilisiä.
    Voihan olla, että kivikaudella oli myös "feministisiä naaraita", jotka hylkäsivät pentunsa pusikkoon kuolemaan. Ehkä joku toinen, enemmän evoluution hoivavietin omaava, empaattinen naaras, otti hylätyn hoiviinsa. Luulisi, että jälkeläiset olivat erityisen tärkeässä asemassa, sillä moni kuoli pienenä tauteihin, kylmyyteen jopa nälkään.
    Kun katsoo, miten eri eläinlajit (mm. apinalajit- esiäitijämme ja -isiämme )hoivaavat poikasiaan, on se hämmästyttvävää. Tasa-arvoa hautomisessa ja ruokinnassa, siis feminismiä, noudattavat monet lintulajitkin vailla nim. omaisia naaraiden luomia ajatusmalleja.

    Ainut tie tasa-arvoon ja sukupuolten toistensa arvostamiseen, on, että naiset oppivat arvostamaan itse itseään eivätkä suostu olemaan pelkkiä miesten hakkuupölkkyjä.
    Lastentekoelimien käytön myynti bordelleissa ym. saa edelleen suuren osan miehistä halveksimaan niitä naisia, vaikka juuri miehet syyllistyvät huoraamisen ylläpitoon.
    Miesten (?) luoma ja tukema naisellisuuden myytti korkokenkineen ja paljon paljastavine vaatetuksineen vie myös naisten kunnioitusta alaspäin. Suostuen miesten mielikuvaan naisen mallina, naiset tälläytyvät seksibjekteiksi, bimboiksi, joita hyväksikäyttäjät voivat kusettaa mennen tullen.
    Miestenkin pitää viisastua. Ilman äitejään ja muita naisia heidänkin elämänsä olisi aika tyhjää ja tylsää.

    Totta, että tasa-arvoasioissa on edetty. Naiset voivat tienata jo paremmin kuin suuri joukko miehiä. Naiset ovat sankoin joukoin yliopistoissa enemmistönä ja kohta päättäjinäkin. Tottakai osa kehityksestä on myös miesten aikaansaamaa.

    Emotionaalisesti kylmästä ja narsistisesta feminismistä en välitä. Inhimillisyys ja tunneäly kuuluvat ihmisyyteen, ei ainainen oman edun tavoittelu ja valtapyrkimykset.

    VastaaPoista
  14. "Suostuen miesten mielikuvaan naisen mallina, naiset tälläytyvät seksibjekteiksi, bimboiksi, joita hyväksikäyttäjät voivat kusettaa mennen tullen."

    Tämä on juuri se piirre, joka ei naisesta lähde, vaikka aika kuluu ja vuosikymmenet vierivät. Se vain korostuu:
    naisen seksuaalisuuden esineellistyminen.

    Tragikoomista ellei peräti hupaisaa on se, että nykynainen jopa vaatii, että hänellä on tähän tähän seksuaalisuuden ylikorostamiseen oikeus, koska hän tahtoo. Ihmisen pitää saada, mitä tahtoo. Mieluiten heti ja nyt.

    Tissejä ja huulia ja nykyään myös persettä täytetään erilaisilla fylleillä ja värkistä leikkautetaan liikaa tursottavat härpäkkeet pikkutyttömäisiksi, jotta miehet eivät pelästy. Sitten saadaan julkiset itkupotkuraivarit somessa, kun joku viaton miehenpuoli sattuu katsomaan tai hipaisemaan tytiseviä ulokkeita tai erehtyy sanomaan, että tuitui tytteli, hyvät perseet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tehköön nainen kropallaan mitä tahtoo, se ei minulle kuulu. Haluaisin kuitenkin, että joku fyllattu tai muuten viritetty naisenpuolikas kertoisi, miksi hän korostaa töröhuuliaan tai takapuoltaan ja kuvaa niitä edestä ja takaa, jos katsojan täytyy käyttäytyä ikään kuin niitä ei olisi.??

      Poista
    2. Onneksi tätä kysymystä selvittämään on koulutettu tuhansittain ammattilaisia - psykologeja, psykiatreja, terapeutteja, pappeja...

      Poista
  15. Jos ei meille kuulukaan, mistä kenenkin maailmankuva ja viehtymykset omitaan, se näkyy hitto vie!
    Ja niin on tarkoituskin.
    Netin ja sos. median "ansioksi" lienee luettava, että kehonkuvan sairaudet sen kun vaan lisääntyvät.

    Oi ihanat narsismin ja itsekkyyden vuosikymmenet!

    Osaltaan vaikuttanee hövelit lainlaatijat ja terveydenhuollon ja yleisen mielipiteen suloinen suvaitsevaisuus.
    Näkee kyllä vasta-argumenttejakin sos.mediassa. Esim. tämä itsensä restauroija "Ken" saa osakseen kritiikkiäkin. Nyttemmin hän on juorulehtien mukaan vaihtanutkin itsensä "naishirviöksi". Mitäköhän ihmisten päässä tapahtuu, jotka peukuttavat moista sekopäisyyttä. Ilmeisesti tämä on aikamme urbaania kylähulluutta. Muiden silmissä ollaan niin kaiken hyväksyviä, mutta heti selän ja nurkan takana kauhistelaan ja juorutaan.

    Tavallinen tallaaja ei kymmeniä "rumennuskirurgisia" , - entisestä ulkonäöstä hirviöksi-toimenpiteitä pysty taloudellisista syistä teettämään. Pitää olla miljoonaperintö, jota tuhlata.

    Terveyskeskuslähetteitä muovisten perskannikoiden lisäykseen tai Aku Ankan huulien kopiointiin, (vai Miss Biggiäkös huulitäytteiden ottajat ihailevat esikuvanaan) ei kait aivan "seksikkään ulkonäön" vuoksi saa matkimiskirurgiaan.

    Kyllä minä oletan, että topatut huulet ovat emättimen "mainos" naamalla! Asento vaan on vino, koska suuaukkoa ja sen reunoja ei evoluutio alunalkaen ilmeisesti vulvaksi suunnitellut. Tai sitten evoluutio teki yksinkertaisesti vaan virheen. Kerrankos sitä erehtyy.
    Silikonipehmusteet kannikoissa olettaisin olevan, nyt yleisesti niin muodikasta persepanoa jollain tavalla korostava? Pehmustettu hakkuupölkky! No joillakin erityisesti hyllyvä läski saa himot hyrräämään.

    Onnekseni en tarvitse täytesilikonia mihinkään kohtaan
    kropassani. On rinta- ja istumalihaksia aivan aitoja luontoäidin antamia. Voisin jopa lahjoittaa tarvitseville osan aarteistani.

    VastaaPoista
  16. Vaan mitäpä ihminen maailmanmenolle voi, muuta kuin havainnoida ja koettaa osaltaan parantaa maailmaa, vaikkapa kaksinaismoraaleja tökkimällä, kuten meikäläinen tuntee tarvetta. Ihan vierestä ei voi katsoa ja vain kääntää päätään pois. Kun sentään uskoo ihmiseen ja oikeasti hyvään, ei siihen mikä hyväksi julistetaan, rummuttaen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitähän nyt on julistettu, rummutettu?

      Poista
    2. En sanonut että nyt. Yleensä.

      Aika makoisan kuvan moni antaa itsestään somessa, edelleen.

      Kun turvapaikanhakijatulva vyöryi maahamme, monet rummuttivat myötämielisyyttään omilla somen kanavillaan. Moni julkkis myös kuvautti itsensä tulijoiden kanssa, ja kaulailukuviakin näkyi.

      Epäröivät ja kriittiset kansalaiset presidenttiä ja Paretskoita ja Teemu Selännettä myöten leimata napsautettiin rasisteiksi. Tolkun ihminen ei saanut olla, vaan ainoastaan auvoista ja hurmoksellista myötämielisyyttä netissä suitsuttava, eli siis hyvis. Muut olivat oikein pahoja islamofobeja ja rasisteja, ja tästä leimasta olisi päässyt vain yhtymällä hurmoksellisten kritiikittömään suvaintakuoroon. Näin se meni, ja näin on edelleen.

      Poista
  17. Varsinkin sadan vuoden kuluttua, mullaksi maatuneena tai tuhkattuna olemme kaikki yhtä kauniita ja seksikkäitä.
    Turhamaisuus ja persoonallisuutensa korostaminen lienee geeneissämme. Jollakinhan pitää massasta yrittää erottua.
    Riikinkukko pyrstöineen ja Uroshirvi kruunusarvineen.

    Joissakin uskonlahkoissa (esim.laestadiolaiset) nuoret tytöt ovat meikittöminä, pitkine hiuksineen ja hehkuvine ihoineen luonnollisen naisellisia ja kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto on viisaampi ihmistä mutta vain kun asioita lähestymme kulttuurishistorialliselta katsannolta. Se onkin perversio, kuten tiedämme.
      Eläinkunnassa; johon ihmistä ei aivan uskalleta lukea kuuluvaksi mukaan vaikka toiveikkaita on ollut, asiassa on kumoava käänne. Naaraat ovat ne piilossa pidettävät, siksi urosten korskeus on.

      Kirkon syytä hyvin erittäin suureksi osaksi, myös ja kuten sinisen mieltäminen poikien väriksi ja pinkin muuksi kuin lääkintäalan arvomerkkien tunnusväriksi, heh!

      Vaan tämä on kaikki joutavaa kun tuumii ettei nk. luonto valehtele.

      Totuudeksi jää että jos on lunta katolla, on sitä maassakin.

      Poista
  18. Tyhmäksi ihminen itsensä tuntee, kun lukee koronauutisia. Husin johtaja sanoo, että strategiaksi tulisi ottaa koronan tukahduttaminen ja rokotusten nopeuttaminen.

    Siis eikö koronaa muka olekaan pyritty tukahduttamaan? Näin olen kuvitellut koko ajan. Että taistellaan yhdessä koronaa vastaan, että strategiana on koronan tukahduttaminen. Mitä tämä vallassa ollut strategia sitten on ollut? Kysyn vaan.

    Rokotusten nopettamista pitäisi nyt kaikkien vaatia. On järjetöntä, että Suomi rokottaa etanan vauhdilla silloinkin, kun rokotetta on varastossa. Ei koronan pitäisi tuntea pyhiä tai lomia. Jos ei vapailtaan tule rokotukselle, annettakoon se halukkaille. Ettäs tämänkin tiedätte.

    VastaaPoista
  19. Outoa rokotuksissa vitkuttelu on. Epäilevätkö itse päätöksistä vastaavat rokotteen tehoa, vai mitä odottanevat?
    Vuoden päästä joku maamme solubiologi lupaili nenään sumutettavaa kotimaista rokotetta. Kuopiossa ja Oulussa sitä ilmeisesti kehittelevät. Oliko jo eläinkokeet menossa? Sitten kai rokote testataan pienellä ihmisjoukolla ja sen jälkeen isommalla, kunnes voidaan siirtyä sillä massarokotuksiin.
    Saa nähdä milloin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän ne vitkuttele - ne odottavat että rokotejärjestyksen nro 1.1. tyypit - eli teho-osastojen henkilökunta - palailevat etelänlomiltaan, jotta koko ryhmä 1.1. saadaan rokotettua.

      Sen jälkeen aletaan rokottaa ryhmän 1.2 jäseniä - eli covid-19-osastojen henkilökunta sitä mukaan kuin kiinni saadaan.

      Sen jälkeen tulee ryhmä 1.3. eli infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen ja laboratorioiden henkilökunta

      Jne, osv, usw, etc. Kun kaikki nämä 100 000 avainhenkilöä on paikallistettu, tavoitettu ja rokotettu, alkaa ikäihmisten vuoro.

      Tarkassa ikäjärjestyksessä tietysti. Järjestys kaikessa. Jonossa ei etuilla. Hiljaa hyvä tulee. Aikaa on.

      Poista
    2. Aikaa toki on, mutta virus muuntuu koko ajan, ja tällä vauhdilla - tämä on laskettu - rokotukset kestävät viisi vuotta. Meillä työntekijä ei ilmeisesti eväänsä väräytä lakisääteisillä vapaillaan edes muiden hyväksi vakavassa tilanteessa. Mietin vaan, että jos kyseessä olisi opettajien rokottaminen - tiedän tämän vuorenvarmasti - porukka olisi paikalla vapaillaankin piikkiä ottamassa. Opettajat ovat ylitunnollisia. Hoitajat ilmeisesti kuitenkaan eivät, vaikka heidät on nostettu pyhimyksiksi tässä taistelussa.

      Poista
  20. Eiköhän pääsyy ole se, ettei rokotteita ole saatu. Mistä tämä johtuu, sitä en osaa edes arvailla.

    Se, minkä Suomi on kuitenkin hoitanut riittämättömästi, on rokottautumisjärjestelmän puuttuminen. Käsittääkseni organisaatio olisi voitu tehdä jo kesän aikana ja viimeistään syksyllä kuntoon. Nyt ryhdyttiin joulun alla ”miettimään” asiaa ja varautumaan.

    VastaaPoista
  21. Korona on yllättänyt monella tavalla. Olen luullut kaikkinaisen varautumisemme olevan hyvällä mallilla. Ehei, ministeriö, Huoltovarmuuskeskus ja terveydenhoidon päättäjät sekä organisaatiot kuorsasivat työajalla silmät kiinni ja leipäläpi ammollaan odottivat pullamössöä ravinnokseen. Sekin kävi ilmi, etteivät lääkärit tiedä viruksista juuri mitään, ihmettelevät vain. Asiantuntijoita on löytynyt joka lähtöön ja kaikkien mielipiteiden taakse.

    VastaaPoista
  22. Köpelösti olisi käynyt, ellei meillä olisi ollut sellaisia rakenteellisia valmiuksia, joita useimmilla muilla EU-mailla ei ole.

    Eli Suomi ei elä turismista, jota täällä hädin tuskin on syrjäisen sijainnin vuoksi. Meidät sekoitetaan monin paikoin edelleen itäblokin maihin, eikä tänne ole turismivetoa. Olemme muutenkin itsenäisiä ihmisiä ja pärjäämme omillamme, emme turvaa naapuri- ja sukuapuun siinä kuin vaikkapa koko Keski- ja Etelä-Eurooppa. Suomalainen nostaa karvan korvilleen ja rämpii umpihangessa, tarvittaessa, ja ihan yksinkin. Turha tästä on hallitusta kiitellä, olkoon se mikä hallitus tahansa. Kaikki hallitukset olisivat asettaneet vähintään ne vähäiset "suositukset", joita nyt on ollut. Ja suomalaiset olisivat totelleet niitä kaikkia tunnollisesti, enin osa. Paitsi jääräpäät, jotka reissaavat laivoilla ja viisveisaavat maskeista ja muista kuin omasta navasta. Onneksi heitä on vähemmistö.

    VastaaPoista
  23. Kun minäkin olen nyt ollut vapaaehtoisessa karanteenissa jo 10 kuukautta, niin viranomaistemme touhu alkaa ottaa jo pattiin.

    Hehän intoievat, että esim. lentoasemilla kaikki Britanniastakin saapuvat ohjataan jo vapaaehtoiseen testiin... Tässä kohtaa karkaa kirosana lempeältäkin mieheltä.

    Briteistä leviää supervirus ja meillä anellaan sieltä tulevia, että voisitteko mitenkään mennä ensin testiin ja sitten vasta tartuttamaan viattomia sivullisia... ai ettekö, no tervetuloa vaan.

    Miksi testi ei ole pakollinen? Ja miksi ei odoteta tulosta ennen kuin matkailija päästetään maahan?

    Ihan liian usein viranomaisia kuunnellessa tulee sellainen tunne, että nyt meitä on kohdannut jokin yllättävä ja äkillinen uhka, johon nyt sitten improvisoidaan kiireellä kaikenlaisia ohjeita ja suosituksia...

    Helvetti, se uhka on ollut täällä jo 10 kuukautta! Kyllä siinä ajassa pitäisi viranomaisenkin saada jotain muutakin aikaan kuin vapaaehtoiset testit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapsa aina huutaa pakkokeinojen perään, oli hänellä mikä ongelma vain.

      Poista
    2. Mitä pahaa pakkkokeinoissa on? Suurin osa kansasta halusi keväälläkin tiukkoja rajoituksia, kun hallitus puhui vielä spektaakkelien välttämisestä ja maskien kelvottomuudesta ja Lombardian-lentojen vapaasta tulosta suoraan koronapesäkkeistä. Taipuihan se hallitus lopulta kansan vaatimuksiin ja käski alkaa pestä käsiä.

      Poista
    3. PS On aika naiivia antaa lapsenkin aina valita: "Söisitkö Paavo vähän perunaa ja kanaa. Ai etkö söisi? Olisitko Paavo kiltti ja jättäisitkö ne karkit lauantaiksi? Ai etkö jätä? Harjaisitko Paavo edes hampaasi? Ai etkö harjaa? Jne."

      Näin kasvatetaan pieniä kusipäitä.

      Poista
    4. Kohta olemme kuin Pohjois Korea jossa muita keinoja ei ole kuin pakkokeinoja. Rajat pysyvästi kiinni ei tule väärän värisiä turisteja ja kulkureita.

      Poista
    5. Höpö höpö. Järkevää maahanmuuttopolitiikkaa onkin syytä harjoittaa. Tätä vartenhan koko EU:n pakolaispolitiikkaa on kiristetty selkeästi.

      Jos meille tulee pakkokeinoja, ne ovat sananvapauden rajoittaminen, koska Trump. Ja vain riisuttujen klassikkojen esittäminen, Shakespearesta kaikki testosteroniset maskuliinihuurut veks ja muista klassikoista samaten, vain nykyoloihin sovitettua oikeamielistä ja sukupuoletonta historiaa saa esittää. Vanhat alkuperäisteokset poltetaan roviolla.

      Poista
    6. Ennen oli miehet rautaa ja sitä riitti myös rajalle, joten ei päässyt maata rokottamaan orjuus ja pakkotyö.

      Nyt sukupuolia on leegio, mutta ei saada edes testipakkoa rajalle, joten vieras virus köyhän kansan verta juo & syö.

      PS. Pohjoiskorealaiset värikkäät turistit ovat aina tervetulleita!

      Poista
  24. Olen lähes yhtä närkästynyt kuin mihin nämä edelliset kommentit antavat aiheen. On kiva olla samaa mieltä kuin toiset, eri mieltä oleminen on jo vaikeampaa. Helvetti! (lainaus Tapsalta), kuullostaa hyvältä.

    Helvetti, kun pitää pelätä toisia ihmisiä, etteivät ne vain tartuttaisi. Ennen sanottiin älä jää yksin, ei ole hyvä erakoitua, pitää olla muita ihmisiä ympärillä. Nyt sanotaan. Koeta välttää muita ihmisiä, pysy kotona niin paljon kuin mahdollista. Älä mene lähelle toisia. Mitä sitä tekisi?
    Niin sitä vain katsellaan toisia ihmisiä ikkunan läpi. Ihanaa, että siellä aina välillä on käynyt joku, joskus pieni ryhmäkin . Ja mikä tärkeintä, jokainen on säilynyt tartunnalta, ainakin niin toivoisi. Sisään ei ole suostunut tulemaan kukaan, vaikka ovea pidetään auki, ja vaikka jokaisella olisi naamari kasvoilla.

    Minä (saamarin MINÄ) koetan välttää minä sanaa kun se saa joka kerran sanottuna itsensä tuntumaan niin kauhean itsekeskeiseltä. Sitähän se on, itsekeskeistä, tämä elämä, minkä sille voi. Varsinkin viime aikoina kun se on ollut täällä meillä enimmäkseen kahdenkeskeistä. Näistä kahdesta on ainakin yritettävä olla paitsi kahdenkeskinen myös itsekeskeinen, ei voi alistua olemaan toisen ihmisen varjona ja menettää siten viimeisenkin rippeen itsearvoaan, edellyttäen että sitä on edes joskus ollut olemassa.

    Tämä on yksi keino, jonka avulla saa tuntumaan että voi sentään jossain kuitenkin tavata ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan (jos osaa sen taidon, minä ainakin mieluummin vain kuuntelen). Tämä Iinekselä on sellainen paikka. Hei huraa! Kuuntelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaanko siellä kuulolla? Täällä puhun minä.

      Suomihan on siitäkin erinomainen kieli, että voimme ihan kieliopillisestikin korrektisti välttää "minän" käyttöä.

      Kirjoitan juuri blogiin. Menen kohta ulos. En mene kauppaan. Menen alkoon. En menekään. En käytä m-sanaa...

      Ei helkkari, nythän sen karanteenin kunniaksi keksinkin: kun tähän asti on pitänyt välttää n-sanaa, niin eiköhön aleta välttää myös m-sanaa!

      Kielletään molemmat.

      Poista
    2. Kuunnelkaamme edelleen vapaasti neekerjatsia! Mutta minän käyttöä välttäkäämme edelleen.

      Minulle opetettiin koulussa aikoinaan, että minä-sanan käyttö virkkeen alussa on naiivia. Alakoululaistyyliä. Minä menen nyt ulos. Minä sanon nyt näin. Minulla on muistikuva, että opettaja luki meille kauhuesimerkiksi aineen, jossa jokainen virke alkoi alkoi minällä tai siinä oli minä-sana. "Kesällä minä menin mummolaan maalle. Minä uin paljon Paavon kanssa. Illalla minä menin hakemaan lehmät haasta. Minä katselin, kun mummo lypsi lehmät. Kesällä minulla oli huisin kivaa."

      Poista
    3. Minä- sana on todellakin räjähdysherkkä. Se voi antaa väärän kuvan sen käyttäjästä. Vaikka siinä on vain neljä kirjainta se humauttaa kuin hissi hetkessä käyttäjänsä epämiellyttäviin korkeuksiin. Joissakin kielissä tämä vaara on vältetty. Englantilaiset pärjäävät vain yhdellä kirjaimella, tosin sen pitää olla iso kirjain. Pieni i ei kelpaa. Ja sekin kuullostaa suomalaisen korvissa enemmän valitukselta kuin itsensä korottamiselta. Se on vinkuva , mutta sen poisjättäminen sotkisi pahasti asioita. Usein se onkin muodossa ME, suomalaisen mielestä ainakin kirjoitettuna se kutsuu kaikki muut yksikirjaimiset mukaan suojaksi itselleen. Saksalaisten minä muistuttaa taas huokausta enemmän kuin oman itsen korostamista. Kaikilla kansoilla, joilla on om kieli, on myös oma itse. Ce' mua, sanoo kai ranskalainen, johon ruotsalainen sanoo terävästi ja aikailematta JAG. Ehkä se hänestä itsestäänkin on liian leikkaava ja siten satuttava, koska se kai yleensä puheessa pehmennetään melkein olemattomaksi.

      Tällaisia (syvällisiä) pohdintoja voi vain Korona-viruksen pelossa valveilla ollessa pystyä harrastamaan. Unissa on vielä paljon kauheampaa. Niin mitätömään asiaan kuin olla voi on hädissään syytä tarttua. Taistelu Amerikassa nimellä "Minä olen presidentti, kuka voi väittää että minä EN ole!" lisää ahdistusta, varsinkaan kun ei tiedä enää itsekään, kuka itse on. Ei ainakaan presidentti. Se tieto rauhoittaa.



      Poista
    4. Olipas kivaa makustelua eri kielten minä-persoonasta, Liisu. Ja niin kohdallaan! Saksan "ich" on juuri kuin huokaus ja ruotsin "jag" iloisen terävä.

      Huvitin itseäni katsomalla äsken Googlen kääntäjästä eri kielten minä-pronomineja. Huomaa selvästi, miten kielillä on yhteistä pohjaa. Monet eri kielten muodot ovat selvästi samaa kielikuntaa. Kaunein minä-pronomineista oli mielestäni swahilin "mimi". Ja espanjan ja italian "yo" ja "io".

      Poista
    5. Yhden asian unohdin kertoa. Minusta on mukava kun en tunne teistä iinesläisistä ketään silleen oikeesti, niin että kadulla jos joku teistä tulisi vastaan hyppäisin kaulaan ja muiskauttaisin suukon poskelle (niin tekevät ainakin tv:ssä amerikkalaiset miehet ja naiset, joita äsken näytettiin amerikkalaisessa sarjassa etsiessäni sopivaa ohjelmaa). Minä (ant.) saan itse kuvitella minkänäköisiä te olette ja minkälaisista asioista te kotioloissa juttelette. Eli lyhyesti sanoen, minkälaisia te olette. Uskon, että te olette tyytyväisiä itseenne, eli siihen henkilöön, jollaisena minä (ant.) näen teidät. Te olette reipasta väkeä. Pidän teitä ystävinä. Ihailen puhetaitoanne. Kunnioitan teitä.

      No niin. Nyt se tuli sanottua. Te olette minun ystäviä. Haluatte tai ette.

      Jo lapsena olin suuresti pettynyt kun luin jotain lastenkirjaa ja ennätin jo luoda henkilöille profiilin, ja kun käänsin lehteä, siellä oli kirjan kuvittajan kuva e.m. ihmisistä. VÄÄRIN, ajattelin, eihän sama ihminen voi näyttää siltä miltä en ollenkaan tunne.

      Poista
    6. Liisu, virtuaalihalaus Sinulle!

      Toisistemme livepersoonan näkeminen oletettavasti täydentäisi monella tavalla virtuaalissa muodostamiamme mielikuvia.
      Nyt voimme muodostaa henkilökuvia vain kirjoittajan teksteistä - mielipiteistä maailmanmenosta ja tavasta ilmaista itseään kirjoittamalla.
      Emme kuule toistemme ääniä, näe ilmeitä, eleitä tai aisti läsnäolon enegioita.

      Voisi olla joko positiivinen yllätys tai päinvastoin nähdä, miten oikeaan tai täysin väärän kuvan olemme mielessämme toisistamme luoneet.
      Pukeutuminenkin kertoo jotakin persoonallisuudesta.



      Poista
    7. Liisu, tuo herttainenja herkkä liinatukka kuvassa lienet sinä?
      Kiehtova kuva!

      Poista
    8. Liisu, luonnossa ihminen on kai yleensä hieman pehmeämpi tai vaarattomampi kuin täällä netissä. Luulen, että minunkin kohdallani on näin, ja monen teistä.

      Sanat kirjoitettuina täällä täällä ovat täsmällisiä, selkeitä, varmoja, kun sen sijaan elävässä vuorovaikutuksessa puhe on epämääräisempää, ei niin harkittua, hahmottomampaa, ja on vaitioloakin. Täällä saa vaikutelman, kun lukee, että puhe kulkee koko ajan sujuvasti ja että ihminen on napakka ja kauhean rohkea, kova sanomaan.

      Poista
    9. Iines, varmaan on niin kuin sanot. Kotioloissa ihminen on aidoimmillaan se mikä on. Ellei ala näytellä, sellaistakin tapahtuu. Ja toisten seurassa on näytteleminen aika yleistä, sallittuakin. Kuuluu melkein asiaan.

      Mutta nyt mun pitää lopettaa. Kohta ilmestyy näkyviin pää. joka sanoo: "Nyt nukkumaan!" Mulla on käskijä. Käskijä pitää huolta, etten taas valvoisi aamuun asti. Totta se on. Koko päivä on pilalla, jos ei muista nukkua yöllä. Sen olen kokenut jo monta kertaa.

      Leonoora, kylläpä sinä kauniisti sanoit tuosta profiilikuvastani. Se on vähän ujo mutta tomera. Se asuu mun sisällä ja vaikuttaa sieltä käsin mun käyttäytymiseeni. Se nuhtelee, jos teen väärin. Mutta ei se pahaa tarkoita.


      Poista
    10. Liisu, tunnistan tunteesi, sillä olen iltakukkuja, illan virkku. Nyt kaamosaikana olen yllättänyt itseni nukkumalla jopa aamuyhdeksään asti. Silloin on jo hieman valoisaa. Illalla taas on kaikkea kivaa tekemistä. Ennen sanottiin: illan virkku aamun torkku, se tapa talon hävittää.

      No jaa, toisaalta osaan tarvittaessa herätä varhainkin. Monia vuosia heräsin joka aamu kello kuusi ja lähdin koiran kanssa lenkille ennen töihin menoa. Tullessani lenkiltä otin Hesarin postilaatikosta, ruokin koiran ja join aamukahvit.

      Poista
  25. Grotesco - bögarnas fel. TJEU.

    VastaaPoista
  26. Sanotaan, että ainut pakko kaikille on kuolla kupsahtaa joskus.
    Ilmeisesti koronan aiheuttamaan vakavaan sairastumiseen eivät usko he, jotka vastustavat pakkokeinoja viruksen pysäyttämisessä. Vai voiko olla niin, että osa ihmisistä ei pysty hyväksymään, että viruksen aiheuttamaan sairauteen voi todella kuolla. Onko pakkojen vastustaminen tietynlaista torjuntaa hyväksyä tosiasiat?

    Jo 602 arkkua on tarvittu virukseen menehtyneille.

    Mitä pitää tapahtua, ennen kuin kaikenlaista pakkoa vastustavat jästipäät tokenevat nöyrtymään ja tiedostamaan, että ihmisen pitää joissakin tilanteissa luopua itsemääräämisoikeudestaan ja kantaa vastuuta muistakin kanssaihmisistä.

    Kävin tänään monissa kaupoissa ja paikoissa, joissa olisi mahdollista saada virus. Toki vaidoin maskeja ja hölväsin käsidesiä joka paikassa mennen tullen. Kertakäyttöhanskojakin käytin. Huomenna pakastuu sen verran, ettei ulos tee mieli mennä muutamaan päivään.

    Joskus yllättää tunne, että saisi sen viruksen jo hitto vie.
    Jos sitten henki säilyisi, sentään joksikin aikaa voisi olla immuuni ja käydä esim. ruokakaupassa pelkäämättä tartuntaa.

    Virustartuntaa en kyllä toivo vihamiehillenikään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä olen kuin sinä, Leonoora. Olisipa se hienoa jos ei joutuisi Koronan uhriksi. Vaan on se sitkeä kaveri. Se on valloittanut koko maapallon. Silti se jaksaa aina vaan yrittää. Puhutaan jo kolmannesta aallosta. Se ei olisi meille ihmisille hyväksi.

      Poista
    2. Kurjinta on, että muuntunut virus leviää entistä helpommin ja nopeammin. Nyt tulisi saada rokotteita nopeasti lisää, vaikka ohi sopimusten, ja rokottamisiin on saatava uusi tahti. Kuljemme nyt muiden maiden hännillä, jos uutisia on uskominen.

      Poista
    3. Ei kannata uskoa. Tilaa Suomen Uutiset joka on uskomaton lehti!

      Poista
    4. Jos Ylen ja MTV:n uutisia ei voi uskoa, niin ei varmaan mitään.

      Kaikkiin uutisiin kannattaa suhtautua kriittisesti, mutta avoimesti. Myös Suomen Uutisiin.

      Poista
  27. Breaking news❗Stadissa sataa lunta. @HelsinkiKymp tviittasi eilen: "Lunta taas tullut ja tulossa vielä paljon lisää. Kiirettä pitää ja aurat liikkeellä. Sinun kotikatusi aurataan taas viimeisenä."

    Arvatkaa pillastuivatko ämmät?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai tuo Manken viimeinen lause oli huumoria? Siksi emojit tuossa edellä nauraa räkättävät.

      Poista
    2. Varmaan niinkin. Luulen kyllä, että naiset eivät ole yleensä noin huumorintajuttomia, mutta vastaavassa tilanteessa papparaiset kyllä voivat olla aika tosikkoja.

      Poista
    3. Mitä itse asiaan tulee, niin Hesarissa on tänään kaksi mielipidekirjoitusta asiasta.

      Toisessa ylistetään kotihoidontuen poistoa, koska se vapauttaa naiset miehen veroisiksi tekemään uraa ja kehittämään itseään (Jemi Heinilä).

      Toisessa taas korostetaan sitä, että ”lapsi on tällöin noin 8–9 kuukauden ikäinen, siis käytännössä vielä vauva. Hän ei keskimäärin osaa puhua, kävellä, syödä itse tai huolehtia hygieniastaan. Hän on altis sairastamaan flunssia sekä saamaan niistä jälkitauteja. Hän tarvitsee aikuisen huolenpitoa joka hetki.” (Saara Koivusaari, terveydenhoitaja)

      Nämä Jemin kaltaiset ihmisoletetut eivät ilmeisesti näe ollenkaan lasta ihmisoletettuna agendansa läpi.

      Poista
  28. Minä-sanalla on ilmeisen lukematon määrä variaatioita myös maailman eri murteissa.
    Mie ja mää nyt tulee kotomaasta ensin mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rauman murteessa mnää: Mnää ja Tasala Wilkk ja Hakkri Iiro, raumalaisen Hj. Nortamon jaarituksia. Meillä Satakunnassa se on oikein pitkä ja määkivä mää.

      Poista
    2. Onhan Raumakin Satakuntaa, mutta murreraja menee kyllä tässä välillä, heti Rauman yläpuolella, ja itse lasken rauman murteen lounaissuomalaisiin murteisiin, en satakuntalaisiin.

      Poista
    3. Kun olin kymmenvuotias, niin naapuriin tuli vieraita jostain Rauman suunnalta, myös pari ikäistäni tyttöä.

      Muistan vieläkin miten ihmeissäni olin, kun en ymmärtänyt heidän puhettaan! Naapurin pojan piti tulkata, että nyt ne sanoi noin ja nyt näin...

      Tämä kokemus sai minut teini-iässä lukemaan Nortamon jaaritukset.

      Poista
    4. Saman ikäisenä muistan, miten rauman murretta puhuvat sukulaisemme nauroivat minun ja siskon satakuntalaista valittavaa puhenuottia, kun tulimme kesäisin sinne lomille. Minusta se oli vähän tyhmää, koska hehän hassusti puhuivat! Mnää ja snää,

      Poista
    5. Heh, ja sitten mnää.

      Poista
    6. Varmaan reilu vuosi tai vajaa kaksi sitten raumalainen ystäväni kuoli ryyppäämiseensä. Upea tyyppi, jolle toisinaan lähetin pikkuvippejä, satasen tai jotain. Ruokaan oli tarkoitettu, mutta varmaan valehteli ja niillä jatkoi dokaamista. Säntillisesti maksoi aina takaisin, vaikkei silläkään olisi ollut merkitystä.

      Poista
  29. Täällä Iinekselässä tätä 'minä minä' - juttua on toisteltu vuosia, mutta sillä on tarkoitettu sinua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä minä- ja sinä-juttua tarkoitat? Kun en muista nyt ensimmäistäkään, ja yleensä muistan kyllä kirjoittamani.

      Poista
    2. Tai minä ja minä - juttua?

      Poista
  30. Tuo on taas noita Mankemangin kompa-juttuja tai arvoituksia, luulen mä.

    VastaaPoista
  31. Teemalta tuli just joku ikivanha kommunistien höyryjunaleffa.

    VastaaPoista
  32. "Lasten kotihoidontuen saajien määrä on alkanut laskea samaan tahtiin kuin syntyvyys, 2010-luvulla."

    Tämä on aIvan käsittämättömän ihmeellistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, luulen, että tilastotieteilijöitten mielestä kotihoidontuen saajien määrä voi laskea muistakin syistä. Tilastotieteessä on tapana mainita syyt, kun käyrien todetaan muuttuneen.

      Poista
    2. Tai siirtävät lapsensa laitoshoitoon.

      Poista
  33. No katso kapitalistienkin höyryjunaleffa siihen perään, ei ole vaikea vaikka ei olekaan pitkä tai hyvä, J. Cash, the Chicken in Black.

    VastaaPoista
  34. Hyvin mielenkiintoisia ja paljastavia ovat nyt puolueiden puheenjohtajien vastaukset siihen, mitä mieltä he ovat Trumpin Twitter-tilin sulkemisesta ja historian poistamisesta. Eilenhän näytettiin suorana tämä Ilta-Sanomien järjestämä puheenjohtajatentti, joka oli varsin hyvätasoinen ehkä senkin vuoksi, että yhtenä kyselijänä oli toimittaja Timo Haapala, monien vihaama suorasuu.

    Itse kallistun noista vastauksista eniten Marinin ja Halla-ahon linjoille, eli en pidä sananvapauden rajoittamisesta ollenkaan, en yhtään, mutta - tietyissä akuuteissa vaarallisissa tilanteissa jokin yksityisen puljun Twitter- tms. tili voidaan sulkea tilapäisesti. Historiaa ei kuitenkaan saa mielestäni poistaa. Eikä lopullista kieltoa saa antaa, sillä hulluillakin on ihmisoikeutensa tulla kuulluksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähäjärkisillä on myös oikeus pitää plogia.

      Poista
    2. Juu, ja saada täyspäisiä kommentteja satamäärin! Plogit on kivoja.

      Poista
  35. Sanna Marin on varmaan ihan sopiva Suomen seuraavaksi presidentiksi. Enemmän kuitenkin kannatan Jan Vapaavuorta. Näillä mennään, kun parempia ei ole. - Kuka pekkahaavisto?

    VastaaPoista
  36. Toimittaja Jaakko Loikkasen tv-ohjelmassa: Asian ytimessä oli haastateltu Viron presidenttiä Kersti Kaljulaidia.
    Kaljulaid pelotteli itä-naapurin arvaamattomuudesta kun talous siellä menee alaspäin ym. muuta mielenkiintoista.
    Jännä juttu. Oliko taustalla vihje sotilasliittoon liittymisestä?
    Luulisi sotaliiton glamourin hetkeksi himmentyneen suurimman jäsenen entisen presidentin toilailuista. Tai sitten ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virolla on tietysti hieman erilainen suhde Venäjään kuin meillä.

      Suomen suhdetta leimaa talvisota, Viron miehitys.

      Vai uskotko, että he liittyivät vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon vuonna 1940?

      Ja vaikka Nato natiseekin pahasti, niin on se yhä sellainen jehu, ettei sitä vielä haasteta avoimesti. Kiina sen voi sitten aikoinaan tehdä.

      Meidän eurooppalaisten pitää kiittää Trumpia, sillä hän avasi meidän silmämme. Älä luota vieraan apuun.

      Poista
    2. Kyllä minäkin Virona liittyisin Natoon, vaikka sielultani olenkin pasifisti tai rauhanneuvottelija.

      Poista
    3. Heh, vähän pakkokin Viron oli Natoon liittyä, kun armeijansa on vähän yli kymmenen miestä. Nooh, olkoon, melkein kaksikymmentä.

      Poista
    4. Korjaan sen verran, että Suomen sotiin osallistui puolellamme kunniakkaita virolaisia sotilaita. Myös metsäveljet ansaitsevat syvän kumarruksen. Kaikki virolaiset eivät olleet slobohoroja.

      Poista
  37. Minusta Marnilta puuttuvat ne aidot lämpimän sosiaaliset taidot, joita edeltävillä presidenteillä on ollut, sekä Niinistöllä että myös Halosella kuin Koivistolla ennen kaikkea. Marinin aika ei ole vielä, hänessä on liikaa aatetta ja agendaa ja lyhyttä pinnaa koko kansan johtajaksi. Nykyisistä kannatan Matti Vanhasta. Hän on kypsynyt sovittelevaksi ja taitavaksi poliitikoksi, johon luotetaan yli puoluerajojen. Näin tulee olla, kun on kyseessä koko kansan yhteinen presidentti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matti Vanhanen on ikuisesti roisto, joka lopetti pääministerin hommat, koska jalka tuli kipeäksi. Toinen vaihtoehto lopettamiselleen olisi, että hänelle sanottiin eroamisen olevan paljon helpompaa kuin...

      Poista
    2. En minäkään silloisesta Vanhasesta tykännyt. Ja voi toki olla, että mies on edelleen sama vanha lautakasa-matti, mutta kun parempiakaan ehdokkkaita ei taida olla tarjolla. En minä ainakaan keksi ketään mistään puolueesta. Puoluehan ei ole tässä vaalissa edes tärkeä, vaan ihmisen kyvyt ja taidot. Vähissä on.

      Poista
    3. Ei Marin ole edes vuosikymmeniin pyrkimässä presidentiksi. Ihmettelen miksi ikäihmiset ovat sairaalloisen kiinnostuneita presidenteistä, puolisoista, koirista ja kakaroita.

      Poista
    4. No mikäs sinua vetää tänne tanhuamaan? Ettet vaan olisi pikkuinen vikkelä eläkepappa?

      Poista
    5. Pahaa pelkään, että agressiiviset ikänaiset piirittävät eduskuntatalon vaatien pikkusievälle Saulille elinkautista.

      Poista
    6. Kyllä kyllä, me aggressiiviset ikänaiset vaatimme täten, että ihana Sauli valitaan vielä kerran poikkeuslailla vaikka poikkeusoloissa. Ja Saulin Nyrkki olisi nyt tarpeen rokotusten vauhdittamiseksi. Saksassa annetaan rokotuksia kansalle apteekeissakin ja Ruotsissa kauppakeskuksissa ja eläköityneet hoitajat on kutsuttu töihin takaisin piikityspuuhiin.

      Poista
  38. Pitkästä aikaa joku asiantuntija puhuu ilmastonmuutoksesta niin, että kaltaiseni kaiken epäilijäkin voi siihen yhtyä.

    Viittaan Petteri Taalakseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt pistit lukijan googlaamaan, Ja Ylen sivuilla onkin hyvä artikkeli Taalaksen ideologian ydinkohdista: Taalas haluaa palauttaa mittasuhteet ilmastokeskusteluun. Se muutos, mitä tarvitaan, voidaan tehdä melko pienin muutoksin arkielämämme kannalta, sanoo Taalas uudessa kirjassaan.

      Kannatan. Kun Greta Thunberg raivoaa, syyttää ja huutaa ja pelästyttää nuoret maailmanlopun tunnelmiin, ja kun vihreät manaavat ja kiristävät ruuvia kohtuuttomasti, Taalas puhuu ihmiselle järjen kieltä, jota on helppo ymmärtää ja ohjeita noudattaa.

      https://yle.fi/uutiset/3-11731833

      Poista
    2. Niin muuttuu maailma ja jääräpäinen mielenliike! Eli henkinen ilmastonmuutos on lupaavasti alullaan; starttipistooli on pamahtanut. Itse toimet lähivuosina ja -vuosikymmeninä ratkaisevat, miten kilpajuoksu etenee. Maaliviiva ei ole vielä näkyvissä, mutta liike oikeaan suuntaan on selvästi aiempaa reippaampaa.

      Poista
    3. Kiva, Mankemangi, sinulla on siis vielä hyvinkin toivoa. Otat vain rauhallisesti ja pikkuhiljaa, niin muutos tapahtuu ikään kuin itsestään huomaamatta. Aloita vaikka huolellisesta jätelajittelusta, niin kuin minäkin, ja katso tarkkaan, ettet turhaan pidä latureita pistorasioissa, ellei laite ole latauksessa.

      Poista
    4. Minähän en koskaan ole epäillyt ilmastonmuutosta. Tunnen sen verran historiaa, että tiedän ilmaston muuttuvan ihan luonnostaankin koko ajan.

      Sen sijaan olen epäillyt niitä tulkintoja, etenkin kauhukuvia, mitä ihmastonmuutos aiheuttaa nyt, ihan kohta ja lähitulevaisuudessa.

      Ei siitä ole kauan kun nobel-palkittu USAn varapresidentti kävi Suomessa asti valehtelemassa, että ihan kohta merenpinta nousee 7 metriä.

      Kauhean moni uskoi sen, aivan liian moni, myös Mankemangi. Minä en.

      Poista
    5. Minä kävin katsomassa Arnold Schwarzeneggeriä Stockalla.

      Poista
    6. On harmi, että Nobel-palkinto on kärsinyt inflaation. Se pitäisi myöntää vain tehdyn työn ja todellisten ansioiden perusteella, ei aikomusten. Nykyään aikomukset ja meinaamiset ja ajan muodikkaat pintatrendit painottuvat etenkin rauhanpalkinnon jaossa liikaa.

      Poista
    7. Kauan sitten edesmennyt salinpitäjä Mäkelän Rauski kehaisi, että hänen voimamiesuransa huippu oli, kun Schwarzeneggerin Arska moikkasi hänelle, Stockan liukuportaissa vastaan tullessaan. Oli kait aiemmin päivällä tehnyt itseään tykö, kun Arska esitteli Weiderin lisäravinteita sun muuta.

      Poista
  39. Kun tulen hommieni lomassa kuin virkistyäkseni tänne Iines-maailmaan, kohtaan todellisuuden.
    Se poikkeaa suuresti siitä maailmasta, josta olen liikkeelle lähtenyt.

    Ero siellä ja täällä olevasta ilmenee sekä puheissa että asioissa joista puhutaan. Nyt koronan hallitessa maailmaa tämä ero näkyy tiivistyneenä lähiympäristössä.

    Täällä,tarkoitan lähtöympäristöäni, todellisuus ei suoranaisesti ole läsnä. Sillä aikaa, kun siellä, missä olen juuri nyt, täällä Iineksen luona avaruudessa käymässä, se heijastuu kommenteissa kaikkine särmineen (jokaisen todellisuus on omalaisensa) ja tulee niin ollen näkyviin joskus hyvinkin laaja-alaisena. Se on mielenkiintoinen pohja havainnoille.

    Se maailma, johon kohta palaan, on enimmäkseen epätodellista. Kaikki mitä tapahtuu pyörii todellisuuden ympärillä tavoittamatta koskaan todellisuuden ydintä. Siihen ei yleensä pyritäkään, koska oletetaan pahimmoillaan että todellisuutta ei ole olemassakaan. Ainakaan sitä ei juuri näy missään. Kaikki on vain oletettua. Se voi näkyä jo perhepiirissä. Ainakin siinä ympäristössä, jossa elän. Todellisuus pitää sivuttaa ja luoda katse siihen jota ei ole. Se käy joskus hermoille. Joskus se ilahduttaa. Yksi voi sanoa: "Sillä hetkellä minusta tuntui kuin seinäpaperi olisi revennyt ja sen takana avautui kokonainen uusi maailma." Jollekin toiselle tämä uusi maailma avautuu räjähdyksen kaltaisena kohtauksena: "Yht'äkkiä tajusin että minulle avautui portti, joka on ollut minulta vuosikausia suljettu."

    Veljeni, joka asui Ruotsissa, vastasi kysymykseeni: Mitä sinä teet siellä työksesi?
    - Työni on tehdä sellaista, mitä ei ole vielä olemassa.

    Voi melkein sanoa. Olemassa on kaksi maailmaa. Sellainen, jota ei ole, ja sellainen joka on.

    Kun kaipaan todellisuutta. Se on aika lähellä. Muutama näppäys tietsikalla ja hups! Tässä minä olen. Te teette todellisuuden minulle. Kiitos!

    Mankemangi, sinä näytät mielelläsi olevan kantona kaskessa. Silläkin on oma merkityksensä myös todellisuudessa, jota se täydentää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En malta olla sanomatta: TÄmänkertaisen Iineksen ohjusjutun profiilikuva on aivan ihana! Sitä voisi katsoa ja tuijottaa vaikka kuinka kauan. Ekä Picassonkaan kuva ole tunnetta vailla.

      Poista
    2. Liisu, minustakin tuo ylin kuva on nimenomaan ihana. Siitä välittyy paremmin kuin oikeastaan mistään muusta lapsi ja äiti -kuvasta henkilöiden välinen ykseys. Nimenomaan ykseys, ei yhteys. Oletan, että kuvan pienokainen on ehkä puolivuotias, mutta ei vielä yhtä vuottakaan.

      Muuan psykologian professori kirjoittaa nimittäin, että vauvalla on noin puoleen vuoteen asti symbioottinen vaihe, jolla tarkoitetaan sitä, että vauva kokee olevansa yhtä hoitajansa kanssa. Hän ei tiedosta itseään erilliseksi olennoksi. "Tässä vaiheessa vauva ei kykene tekemään eroa itsensä ja ulkomaailman välillä, ei erottamaan edes fyysistä olemusta ulkomaailmasta. Hän hämmästelee kättä, joka tulee hänen näkökenttäänsä, häviää ja palaa taas, ymmärtämättä, että hän itse liikuttaa kättään. Hän nostaa jalat ylös, löytää omat varpaansa ja ihmettelee niitä. Hän lyö kätensä korin reunaan ja itkee, mutta ei ymmärrä, että itse aiheuttaa kivun. Koska vauva ei kykene erottamaan itseään hoitajasta, hän ei ymmärrä, että toinen ihminen hoitaa häntä, vaan hän mielestään itse aiheuttaa sekä nälästä johtuvan pahanolon- että syömisen aikaansaaman hyvänolontunteen." (Liisa Keltikangas-Järvinen)

      Kuva henkii juuri tätä ykseyttä. Lapsi melkein sulautuu tuossa äitinsä ihoon kiinni. - Ja tähän saumaan haluavat poliitikot nyt iskeä, ja poistaa lapsen turvatun kotihoitosuhteessa kypsymisen laitostamalla pienet vauvat. Ei sovi minun ihanteisiini ollenkaan. Lapsi ehtii päiväkotiin hieman myöhemminkin. Ihmisystävällistä, eettistä ja humaania olisi kaikin tavoin tukea vauvojen kotihoitoa, tai yhden hoitajan mallia. Tästä vauvojen laitoskasvatuksesta maksetaan myöhemmin kova hinta psykologien ja terapeuttien hoitopöydillä, toteaa samainen professori toisaalla kirjassaan.

      Poista
    3. Tää Keltikangas on kuulemma tieteellisesti todistanut, että jokainen lapsi on yksilö. Pitää oikein nostaa hattua!

      Poista
    4. Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja arvostettu tietokirjailija, vuoden 2008 professoriksi valittu psykologian tohtori.

      Itseäni kiinnostaa hänen tutkimuksissaan mm. sosiaalisten taitojen monipuolinen esilletuonti. Yleensähän ekstroverttia on pidetty ihanteena ja introverttiutta ominaisuutena, josta lapsi tulisi kasvattaa ulos.

      Näin ei välttämättä ole tämän tutkijan mielestä. Introvertti olisi monesti parempi valinta esimerkiksi johtajaksi kuin ekstrovertti. Tämä on kiinnostava havainto. Keltikangas-Järvisen kirjoja kannattaa lukea.

      Poista
    5. Olen istunut Keltikangas-Järvisen luennolla puolipäivää ja todennut, että hän on erittäin hyvä luennoitsija ja ihmisenä huomaavainen ja miellyttävä.

      Meidät kuulijat oli jaettu viiden ihmisen pöytäkunniksi ja tehtäväksi hän antoi joka ryhmälle lapsen kehitykseen kuuluvan aiheen, josta piti ryhmänä keskustella. Aikaa puoli tuntia.

      Jouduin pöytään, jossa oli saamastamme aiheesta niin innostunut naisihminen, että hän johti kuuluvalla äänellä puhetta eikä malttanut lopettaa. Käytännöllisesti katsoen hän hoiti koko homman. Kukaan muu ei koko aikana pystynyt sanomaan sanaakaan. Me muut vain nyökytelimme päätä.

      Luennoitsija itse käveli ympäri huonetta pysähtyen kuuntelemaan pöytien kohdalla.

      Lopuksi jokaisesta päydästä piti jonkun kertoa keskustelun tuloksista. Meidän ryhmässä tämän hoiti tietysti hän, joka oli ollut melkein koko ajan äänessä. Hän toisti omia sanojaan. Se kuullosti hyvältä. Olin iloinen ryhmämme puolesta. Vaikutti siltä, että ryhmämme oli paras kaikista.

      Mutta kun kaikki ryhmät olivat kertoneet tuloksensa keskustelustaan, luennoitsija, Keltikangas-Järvinen, sanoi: "Huomasin kuunnellessani että melkein joka pöydässä keskustelu onnistui. Kaikki pöydässä istujat olivat keskustelussa mukana parhaalla mahdollisella tavalla. Ainoastaan yksi pöydistä oli oudon hiljainen. Vain yksi puhui ja muut olivat hiljaa, tosin pakosta, kun heille ei annettu puheenvuoroa. Sitä ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa onnistuneeksi keskusteluksi." Kaikki olivat hiljaa.

      Poista
    6. Hienoa toimintaa ohjaajalta! Juuri noin pitäisi ryhmätyöpalautetta antaa!

      Ryhmätyössä tärkeää ei ole vain aikaansaannos, vaan työtavat. Ja jos yksi itsekäs ekstrovertti hallitsee ja alistaa muut, ei tavoite ryhmätyöstä toteudu. Liian moni ohjaaja ei kiinnitä tähän työtapaan tarpeeksi huomiota. Ja liian usein ryhmissä joku äänekäs vie ryhmää kuin pässiä narusta.

      Poista
    7. Minulla on hyllyssä sängyn vieressä käden ulottuvilla Liisa Keltikangas-Järvisen kirja: HYVÄ ITSETUNTO. Hankin sen iltalukemiseksi siinä toivossa, että huono itsetuntoni saisi tömähdyksiä ja alkaisi edes hiukan parantua.

      En ole siinä kirjassa vielä kovin pitkälle edistynyt.

      Mitä itsetunto on?

      Ensimmäinen vastaus: itsetunto on tunnetta, että olen hyvä
      - Eeeei ! Mistä sellaisen tunteen saisi ? Voisiko sellaisen ostaa? Ei varmaan. Minä ainakin huomaan paremmin huonot puoleni kuin hyvät. Apua!

      2.Itsetunto on itseluottamista ja itsensä arvostamista
      - Ei, ei sekään. Minähän mieluummin ruoskin itseäni olen tyytymätön.

      3. Itsetunto on oman elämän näkemistä arvokkaana ja ainutkertaisena
      - Ihan mahdotonta sekin!

      4. Itsetunto on kykyä arvostaa muita ihmisiä
      - No sitä minä ainakin luulen osaavani. Ainakin omasta mielestäni.

      5. Itsetunto on itsenäisyyttä oman elämän ratkaisuissa ja riippumattomuutta muiden mielipiteistä
      - Sekään ei sovi minulle. En pystyisi yksin elämään . Siitä olen varma.

      6.Itsetunto on epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä
      - No sitä mieltä on pakko olla, vaikka kuinka itkettäisi.

      Nämä 6 määritelmää todistavat että omaan huonon itsetunnon. Jos saan joskus tämän kirjan kokonaan luettua, jännä, saako se minua autettua. Toivon sitä.

      Poista
    8. Luulen, että minulla on hyvä itsetunto, eli tunnen ja tiedän itseni. Tyydyn, mitä on. Sanoisin niin, että itseluottamukseni ei kuitenkaan ole hyvä, sillä en osaa enkä viitsi toimia useinkaan sen mukaan, miten pohjimmiltani tunnen. Toimin enemmän sen mukaan, mitä arvelen muiden ajattelevan asiasta. Täällä somessa sen sijaan päästelen välittämättä ihmisten - valtaenemmistön - ajatuksista.

      Tuossa kiteytettynä tiiviisti asia. Yleensä en hirveästi pohdi itseäni, vaan enemmän muita. Muut ovat kiinnostavia, vuorovaikutus muovaa ihmistä ja on kivaa. itseni tiedän ja tulen toimeen tämän olennon ja sen kuosin kanssa, ja tiedän, että käyn hiljaisella liekillä, myös alisuoriutuen. Hyväksyn sen. En koe minkäänlaista pyrkyryyttä yrittämisen arvoiseksi, mikään kunnia ei motivoi meikäläistä.

      (Tulipas egosentristä vuodatusta. Vaan Liisu Liisunen minut siihen houkutti..)

      Poista
  40. Minä en lue teepussiaforismeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukeminen kannattaa aina. Liisa Keltikangas-Järvinen on kyllä kunnioitettu tieteentekijä ja uranuurtaja alallaan. Olet karkea moukka, jos vertaat hänen tutkimuksiaan kepeään aforistiikkaan.

      Poista
    2. PS. Jos tarkemmin mietin, päästelet itse yksivirkkeisiä teepussiaforismeja kaiken aikaa. Harvoin perustelet edes yhdellä argumentilla sanomaasi.

      Poista
    3. Sinun pitäisi konmarittaa kirjahyllysi ja viskata pölyiset Keltikankaat paperinkeräykseen!

      "Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa osoitettiin, että päivähoidon muodolla ei ole juurikaan vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun."

      https://yle.fi/uutiset/3-11064369

      Poista
    4. Jos oikeesti on kiinnostunut tiedosta, niin täältä löytyy adekvaatti lukulista:

      https://minedu.fi/documents/1410845/12479361/37+Nina+Sajaniemi+Helsingin+yliopisto.pdf

      Poista
    5. Mutta eihän stressitasojen vaihtelun puute todista sitä, että lapsella on hyvä olla? Onko tasot mitattu, kun vauva on jo tottunut oloihinsa? Tottuuhan ihminen istumaan vaikka tikun nokassa tai huntu kasvoillaan. Kyse on siitä, mitä vauva menettää, kun hänet siirretäänn laitoshoitoon kapaloissaan. Ei siitä, kärsiikö hän aktiiviseswti repivää stressiä. Kärsimykset tuppaavat tulemaan paljon myöhemmin erilaisina käytöshäiriöinä.

      Vauvahan voi muuttua välinpitämättömäksi ja toiminnoiltaan apaattiseksi, kun oppii, että itkuun ei vastata ja ympäristö muuttuu vieraaksi ja kakofoniseksi. Tällöin mitkään tasot eivät nouse, vaikka kymmenen mittaajaa mittailisi häntä päivät pääksytysten.

      Poista
    6. Ja kyllä, Keltikangas-Järvinen on edelleen käytössä varhaiskasvattajia kouluttavassa oppilaitoksessa. Linkissä opinnäytetyö vuodelta 2019. Se kiittää paljosta Keltikangas-Järvistä. Kannattaa lukea.

      https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/172458/Ahola%20ja%20Isokoski%20Opinn%C3%A4ytety%C3%B6%20VALMIS.pdf?sequence=2&isAllowed=y

      Poista
    7. En näe linkkaamassasi Nina Sajaniemi -jutussa kyllä nyt villakoiran ydintä. Mikä siinä on mielestäsi sellaista uutta, joka poikkeaa professori Keltikangas-Järvisen tutkimuksista? Sajaniemihän käyttää varsin sujuvasti Keltikangas-Järvisen temperamenttitutkimuksen käsitteitä.

      Poista
    8. Amiksen opinnäyte? Voi kalapuikkoviikset!

      Poista
    9. Niin, siis pystytkö vastaamaan kysymykseeni? Amis on ammattikoulu, ammattikorkeakoulu taas on amk. Käsittääkseni yllä on kyse amkista.

      Uskon, että Keltikangas-Järvinen on tuttu myös kolmen tai viiden vuoden yliopistokoulutuksessa.

      Poista
    10. Minua vähän epäilyttää tuo stressitason mittauksen korostaminen tutkimusmetodina. Nimittäin ei keskitysleirilläkään enää loppupuolella stressitaso paljon vaihdellut, kun kauheaan menoon oli jo totuttu. Tiedettiin, että parempaa tuskin tulee. Vaivuttin apatiaan, jolloin stressitaso tunnetusti laskee ja pysyy kohdillaan, vaikka maa repeäisi.

      Eräässä tutkimuksessa puhuttiin lasten vierastamisesta, kun he menevät päiväkotiin. Yleensähän pidetään hyvänä, kun lapsi meni muitta mutkitta peremmälle päiväkotiin, heti ensimmäisenä päivänä. Tämä tutkija piti tällaista käytöstä huolestuttavana merkkinä tunne-elämän kehittymättömyydestä, ja taas sitä terveen lapsen kehityksen merkkinä sitä, että ero vanhemmista oli aluksi vaikeaa ensimmäisenä päivänä. Arvaatte, kuka tämä tutkija on?

      Poista
    11. "Nimittäin ei keskitysleirilläkään enää loppupuolella stressitaso paljon vaihdellut, kun kauheaan menoon oli jo totuttu."

      Mengelekö tutki? Saammeko lähteen?

      Poista
    12. Sinun kannattaa lukea keskitysleirillä olleiden henkilöiden elämäkertoja ja kuvauksia leireiltä, siis todellisuuden kuvauksia. Niitä on rajattomasti. Googlaa.

      Poista
    13. Kyökkipsykologiksi päätyy guuglaamattakin.

      Poista
    14. Tuo Iineksen ohje Mankemangille todellisuudesta sopii minullekin. Huomaan, että pyörin ihan liiaksi itseni ympärillä. Nolottaa.

      Poista
    15. Liisu, Liisu, muista viisas ohje, jonka joskus luin jostain: yksityinen on mitä suurimmassa määrin yleistä. Kun kertoo itsestään, antaa muille. Ei se ole itsekästä. Itsensähän sitä parhaiten tietää.

      Poista
    16. Mankemangi, on eri asia googlata tietoa ja sitaatteja ja brassailla niillä kuin etsiä Googlesta kirjojen nimiä, jotka aikoo itse lainata tai ostaa ja lukea, ihan kokonaan.

      Poista
    17. "Jos huolehdit liikaa naapurisi hyvien ja huonojen puolien löytämisestä, tulet unohtamaan oman sielusi, tulet kuluttamaan itsesi loppuun, ja energia, jonka olet käyttänyt muiden tuomitsemiseen, tulee kukistamaan sinut." – Paolo Coelho

      Poista
    18. Tässä vielä näytteeksi aforismi Pauli Kohelolta:

      Taksista nouseva ajattelija on kaunis näky.
      Pauli Kohelo

      Poista
  41. "Sajaniemihän käyttää varsin sujuvasti Keltikangas-Järvisen temperamenttitutkimuksen käsitteitä."

    Saisiko tästä etes yhden esimerkin? Mitä käsitteitä Keltikangas tutkimuksessaan loi? Tempérament?

    VastaaPoista
  42. Vastaan mielelläni, vuorollani.

    Sinulla on nyt kuitenkin vastaamisvuorossa mm. ylempänä klo 12.45 esittämäni kysymys, ja muitakin kysymyksiäni olet sivuuttanut. En näe mielekkäänä keskustelua, jossa et itse vastaa kysymyksiin.

    VastaaPoista
  43. Olen vastannut kysymyksiisi jo ennen kuin olet niitä esittänytkään. Keltikankaan mielipiteet ovat ideologisia. Nykytieteen valossa myös täysin vanhentuneita! Emerita on tutkinut temperamenttia. Siitä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä. 'Jokainen lapsi on erilainen' ei ole edes aikuisille uutinen.

    VastaaPoista
  44. Et ole vastannut, vaan kiertelet ja kaartelet tässäkin sanomatta asiasta mitään.

    Et voi leimata tieteentekijän, tutkimusprofessorin tutkimustuloksia ja tiedepohjaisia päätelmiä ”vain mielipiteiksi”. Yhtä lailla kenen tahansa tutkijan tutkimustulos on sitten mielestäsi ”vain mielipide”. Onhan tieteentekijällä aina näyttö päätelmistä.

    Lopetan osaltani tämän sanailun tästä aiheesta, koska ei tästä nyt takkia tule näillä kiertelymetodein. Kyseinen tieteentekijä on tietysti tutkinut muutakin kuin temperamenttia. Ymmärrän toki, että hänen teesinsä vauvojen kotihoidon eduista ei sovi nyky-yhteiskuntaan, jossa tietyt piirit näkevät äidit mieluummin sorvin kuin kehdon ääressä.

    VastaaPoista
  45. Poistettu Mankemangin kommentti, joka sisälsi linkin ja pohjasi täten vain englanninkieliseen juttuun, jota ei referoitu kommentissa. Lisäksi linkin aihe ei liittynyt mihinkään täällä.

    VastaaPoista
  46. Kyllä minä referoin. Faktoja ei voi nähdä silmillä, oli tieteeseen perustuva viestini. Mutta tietenkin sinä saat poistaa ihan mitä vaan mielesi tekee.

    VastaaPoista
  47. Tunnekylmyys ja robotti-ihmiset sen kun lisääntyvät länsimaisissa yhteiskunnissa.
    Lapset riistetään äideiltä ja isiltä yhteiskunnan aivopesemiksi jo imeväisikäisinä.
    Vanhemmathan voivat heti alkuunsa pilata yksilön yhteiskuntakelpoisuuden. Vain instututioiden kelpuuttamat opit lastenkasvatuksesta ovat niitä oikeita. Perinteinen perheinstituutio halutaam romuttaa korostamalla toisenlaisten yhteenliittymien ja vaihtoehtojen erinomaisuutta kasvattajina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauankos luuleet perinteisen perheinstituution vallinneen ihmisen menneisyydessä?

      Poista
    2. Tietysti niin kauan kuin ihmisiä on ollut ja kaksi eri sukupuolta jotka pystyvät lisääntymään keskenään, heidän voi olettaa olleen perhe. Uskontojen ja yhteiskuntien arvojen sanelemat säännöt muuttuvat.
      Milloin kaikki naiset ovat valmiita hylkäämään lapsensa täysin yhteiskunnan omistukseen? Ehkä se on totta kun pari, kolme vanhemaa sukupolvea häviää planetalta. Psyykelääkkeitä syövät uudet sukupolvet turruttavat tunne-elämänsä pillereilla ja huumaavilla aineilla, joten lastensa hylkääminen ei silloin aiheuta syyllisyyden tai muitakaan tunteita.

      Haaremeita ja niissä eläviä orjattaria sekä heidän lapsiaan harva ukkeli pystyy elättämään,
      mutta ehkä yhteiskunta huolehtii solujen luovuttajista ja laboratorioissa kasvavista ihmisalkioista.

      Poista
    3. "Kauankos luuleet perinteisen perheinstituution vallinneen ihmisen menneisyydessä?" uteli Mankku.

      Komppaan vahvasti Leonooraa ja arvelen, että eiköhän se perinteinen suurperhemuoto ihmislajilla ole vallinnut ainakin about 100 000 vuotta.

      Ihan viime vuosisatoina se vasta on alkanut kaventua pienperhemalliksi ja nyt meinaa rappeutuneissa iltaruskon länsimaissa kadota kokonaan.

      Mutta ei katoa, koska luonnonvalinta on armoton: ei-perheelliset kuolevat sukupuuttoon.

      Poista
    4. Suomessa onkin yksinasuvia vain 1,2 miljoonaa.

      Asuminen | Yksin asuminen lisääntyy niin paljon, että se voi olla pian yleisin asumisen muoto – laskuri kertoo oman kuntasi tilanteen: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006513657.html

      Poista
    5. Kyllä on, jo varhaiskulttuureilla on ollut perheinstituutioitansa, esihistorian hämärissä. Ja eri kulttuureilla on ollut erilaisia ja erikokoisia instituutioita, joita leimasivat tiiviit pienemmät lähisuhteet huolimatta yhteisöllisyydestä ja poikkinainneista, eli seksiä harrastettiin kulttuureissa hyvinkin kirjavasti. Perheinstituutioilla on yleisimmin ollut taipumus muotoutua seksikumppanin kanssa perustettavaan yksikköön huolimatta siitä, että myös koko heimo kasvatti yhteisesti lapsia.

      Poista
    6. Perinteinen suurperhemuoto on eufemismi lainalle.

      Poista
    7. Kannattaa erikseen huomata, että erikokoisista talouksista yksinasuvia on eniten, eli siis peräti 1,2 miljoonaa.

      Kahden hengen talouksia on vähemmän, 900 000 ja kolmen hengen talouksia on vain 300 000. Ihmisellä on siis oikeasti taipumus pienentää asuinkunnan kokoa. Tämä on kiinnostava ilmiö, jota ei kai ole tutkittu tarkemmin.

      Poista
    8. Lauma on hyvä sana, mitä sitä häpeämään. Nytkin yritämme kaikin keinoin saada suojaa laumasta - siis laumasuojaa - pikkuruista viruspirua vastaan. Ja saamme myös.

      Tämä yksinasuvien kasvava joukko on rappeutuvien länsimaiden ongelma. Hyväksykäämme siis tosiasia: me katoamme historian hämärään ja terveet populaatiot valtaavat ekologiset lokeromme.

      Nostetaamme lonkero sille, kippis!

      Poista
    9. Kauppateknikolle on turha puhua sosiobiologiasta, evoluutiopsykologiasta tai käyttäytymisekologiasta. Mutta vihjeeksi kerron, että evoluutiolla on lakinsa.

      Poista
    10. Poistettu Mankemangin linkki. Referoi kattavasti linkin sisältö, jolloin linkkiä ei tarvita eikä kommenttia poisteta. Täällä eivät linkit keskustele, vaan ihmiset, joita ei panna pomppimaan linkistä linkkiin.

      Poista
    11. Koska sinä, Mankemangi, ymmärrät, että tärkeää ei ole se, mitä joku muu ajattelee, vaan se, mitä SINÄ ajattelet. Onko sinun ajukoppasi ihan tyhjä?

      Poista
    12. Ei sinne tieto muuten mahtuisi.

      Poista
    13. Jos Mankku viittasi kauppateknikolla vaatimattomaan persoonaani, niin vakuutan etten moisesta humpuukista tiedä mitään, vaan olen rehellinen ja umpitosikko koneinsinööri.

      Homma joko toimii tai sitten se ei toimi.

      Evoluution laki on yksinkertainen: siitä yli mistä aita on matalin.

      Poista
    14. Mutta tietohan on aina jonkun muun ajatus, jonkun muun keksintö ja päätelmä. Kyllä sinne päähän pitäisi mahtua omiakin ajatuksia. Joku jopa oivaltaa asioita itse kaiken eletyn, koetun, luetun ja omaksutun pohjalta. On vähän onttoa ratsastaa vain muiden harteilla.

      Poista
    15. Et niinku jos keksii fasismin ite nii ei oo fasisti?

      Poista
    16. Et sinä hämää ketään täällä yhden virkkeen tokaisuillasi, Mankemangi. Sinun on ilmeisesti mahdotonta kertoa yhtään mitään laajasti perustellen, omin sanoin, omin ajatuksin. Täytät pääsi pelkällä valmiilla tiedolla. Prosessista jää puuttumaan analysointivaihe. Ja analysoinnin tulos.

      Poista
    17. En tosiaankaan viitsi kirjoittaa tähän tieteenfilosofian historiaa. (Tosiasiassa en keksi sitä päässäni tähän hätään.)

      Poista
  48. Lasten riepottamisen sijasta työvoimapolitiikan pelinaoouloina pitäisi vanhemmuuteen satsata.
    Perheen perustajille ja lapsia hankkiville pitäisi järjestää pakollinen oppivelvollisuus, vanhemmuus tms. tutkinto. Ilman sitä, kuten rippikoulua (muinoin) ei olisi oikeutettu vanhemmuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eräs äiti, jolla oli itsellään kolme lasta kertoi omasta lapsuudestaan kauhujuttuja siitä, millainen äiti hänellä oli ollut. Ei suinkaan mikään lämmin kotiäiti, päinvastoin arvaamaton kurittaja, joka yhtäkkiä ilman mitään syytä saattoi alkaa hakata lastaan ollessaan pahalla tuulella. Heitä oli kuulemma ollut neljä sisarusta, joista vanhin oli jo 16 vuotiaana karannut pois kodista ja tämä rouva kertoi saaneensa vähän myöhemmin tältä sisareltaan kirjeen, jossa tämä lupautui huolehtimaan hänestä jos hänkin karkaisi ja tulisi asumaan kanssaan. Näin lapset auttoivat toisiaan, lopulta kaikki lapset olivat poistuneet kodistaan. Perheen isä ei ollut puolustanut lapsiaan raivokkaalta vaimoltaan, vaan oli kuulemma poistunut aina pihalle hakkaamaan halkoja.

      Lapsi ei voi valita, millaiseen perheeseen syntyy. Ja jos on paha olla, ei hänellä useinkaan ole tietoa, mitä voisi tehdä ja mistä saisi apua. Tässä tapauksessa oli kysymys maalaistalosta syrjäseudulla, jossa eläimetkin joutuivat kärsimään tämän äidin raivokohtauksista.

      Kun kuuntelin, ajattelin, että kyseinen kertoja osasi ainakin itse hoitaa paremmin omia lapsiaan. Mutta se, mitä pääsin myöhemmin tietämään ei ollut hänenkään lapsistaan mitään mukavaa kuunneltavaa.

      Tuo Leonooran ehdotus vanhempien koulutuksesta ennen lapsien hankkimista olisi ehkä ollut avuksi kerrotussa perheessä. Vai onko se vain kohtalo, millaiseen perheeseen lapsi syntyy? Harvoin ulkopuoliset pystyvät edes tietämään, mitä kotien seinien sisäpuolella tapahtuu.

      Poista
    2. Liisu, viittaatkohan Jouppilan nelosten tarinaan?

      Olen lukenut nelosten tyttöjäsenen kirjoittaman kirjan heidän lapsuudestaan, jota lehdistö seurasi tarkoin ja esitteli ihanteellisena, mutta jossa äiti olikin todellisuudessa kylmä psykopaatti, joka pahoinpiteli varsinkin tätä tyttöä juuri noin: syöksyi yhtäkkiä kimppuun hakaten ja huutaen. Nykyään tuo tyttö on naimisissa lääkärin kanssa ja selvinnyt lapsuudestaan jokseenkin hyvin, kuitenkin.

      Poista
    3. Jouppilan nelosissa oli kyllä muistaakseni kolme poikaa ja vain yksi tyttö. Eli ei taida olla tämä tapaus, vaikka vaikuttaa hyvin samankaltaiselta.

      Poista
    4. Iines, olen lukenut lehdestä millaista elämä Jouppilan nelosilla on todellisuudessa ollut, mutta tämä nainen. jonka lapsuuskoti oli ollut jossain Pohjanmaalla, oli tuttava, jota silloin tällöin näin. Hän puhui usein siskoistaan jotka tuntuivat olevan hänelle tärkeitä. Mutta kun hän kerran puhui kodistaan, äidistään ja isästään, oli vaikea uskoa, miten huonoja muistoja hänellä oli vanhemmistaan. Oman kotinsa hän piti aina tavattoman siistinä, mutta lapsiinsa hän näytti suhtautuvan tarkasti ja pikemminkin viranomaisesti kuin äidillisesti. Sellaisena hänet näin. Hän kuoli syöpään viime syksynä.

      Poista
    5. Monenlaisia ihmiskohtaloita ja lapsuuksia ihmisillä on. Uskomattoman surullisiakin. Olen joskus ajatellut, tai se lyö leimansa minuun edelleenkin, että olen alkoholistin lapsi, ja siis muita huonompi. Kuitenkin huomaan olevani onnekkaassa asemassa. Minua on aina rakastettu, vanhempani kohtelivat meitä lapsia aina hyvin ja rakastavasti, me olimme tärkeitä ja meidät pantiin koulutukseen ja korostettiin opiskelujen tärkeyttä mahdollisimman pitkälle asti, yliopistotasolle. Minulla on paljon muistoja halauksista ja satuhetkistä isän kanssa ja äidin huolehtimisesta.

      Poista