5.12.2021

Hyvää itsenäisyyspäivää!


Oikein hyvää huomista itsenäisyyspäivää, rakkaat lukijat! Tämä on jo toinen peräkkäinen kerta, jolloin emme näe Suomen katsotuinta televisio-ohjelmaa, linnanjuhlia vastaanottimistamme. Sääli, sillä televisiointi on saanut kansakunnan kokoontumaan yhteen, ja juhlasta on riittänyt kirjoitettavaa ja keskusteltavaa seuraavaksi viikoksi. 

Usein on ollut myös kiihkeitä mielenosoituksia, kuokkavieraiden railakkaita  tempauksia hevospieksäjäisineen ja ikkunan rikkomisineen; monenlaista jännittävää ja katsojaa hellivää on ollut tarjolla. Tämähän on sohvaperunalle mitä mukavinta. 

Nyt ei taida olla muuta kuin Jennin järjestämää runonlausuntaa ja eskosalmisen ja seelasellan  dialogeja isänmaasta. No, nykytanssia voi toki olla, jotain väkevää, ehkä jormauotista tai uutta nousevaa kykyä. Arvaan, että lisäksi on lasten raikkaita  esityksiä. Ehkä saamme vihdoinkin nähdä vilauksen myös Aarosta ja uudesta koirulista. 

On nimittäin esiintynyt arvelu siitä, että Jennistä voisi kokoomus saada hyvän presidenttiehdokkaan tulevaksi kaudeksi. Viittaan tässä yhteydessä USA:n Clintoneihin. Hyvistä presidenttiehdokkaistahan on valtava pula joka puolueessa. Jopa ryvettynyt Haavisto on vihreissä kaivettu uudelleen kiillotettavaksi. Jenni voisi tosiaan tehdä Hillaryt. Hän on puhdas pulmunen. Voiko hänestä edes keksiä mitään negatiivista?

Niin tai näin, kansa presidenttinsä valitsee, annetuista ehdokkaista. Suomi on hyvä maa ja on ansainnut parhaan mahdollisen presidentin. Toisaalta Suomi haluaa aina olla kaikessa ensimmäinen, edistyksellisin ja paras, erottuvin. Voisimme toki miettiä sitäkin vaihtoehtoa, että ehdokkaissa olisi ei musta Mannerheim, vaan ruskea Sauli? Ernest? Husu? Tai transseksuaalinen henkilö? Kelet? Pääsisimme varmasti Timen kanteen.

(Maalaus Klaus Welp)

158 kommenttia:

  1. Jennihän todellakin tekisi hillaryt - eli häviäisi. Mutta mistä löytyisi tarpeeksi öyhö sovinisti tekemään trumpit? Halla-aho on liian sivistynyt, Ano Turtiainen liian köyhä.

    Mutta nerokkainta olisi todellakin valita ehdokkaaksi ruskea tytön tyllerö! Jos hän vielä olisi köyhän kansan makuun, niin... hmmm... missähän Leppäsen Ana piileksii?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippuu vastaehdokkaista, häviäisikö Jenni. No, todennäköisesti kyllä, jos käsittämättömän suosittu Sanna Marin suostuu demarien ehdokkaaksi, tai Haavisto vihreiden. Itse arvelen, ettei Marin suostu. Urpilainen ehkä suostuu. Haavisto suostuu ilman harkintaa.

      Poista
  2. Matti Vanhanen on ookoo, menettelee hyvinkin. Ei valuvikoja. Kypsynyt koitoksissa, maltillinen, ihan edustavakin, hivenen vanhoillinen, mikä sopii tuohon tehtävään. Ei kuitenkaan mikään varsinainen jäärä, osaa käyttäytyä, mutta osaa myös varmaan nauttia elämästä, kuten muistamme.

    VastaaPoista
  3. Tsot, tsot, Noora, kyllä juhlillekin on paikkansa, jos aihetta on. Itsenäisyyspäivänä on.

    Kyllä niitä euroja tässä hyvinvointivaltiossa on jo runsaasti jaeltu. Välillä on hyvä myös kuluttaa hieman yhteiseksi iloksi, ja täten työllistää ihmisiä. Kun kotonakin hiukan juhlistetaan ja vaikka syödään juhla-ateria ja vähän herkkuja, raha virtaa ja talous elpyy. Ei se sillä elvy, että kaikki veroeurot jaetaan sosiaalin kautta. Ettäs tämänkin tiedätte. Ugh.

    VastaaPoista
  4. Koska Kekkosta ei enää - ikävä kyllä - saada ehdokkaaksi, niin valitaan joku, joka on ihan täysin Kekkosen näköinen. Olisi kiva huomata miten ulkomaalaiset arvohenkilöt uuden presidentin nähtyämme ajattelisivat (sen näkisi heidän mikroilmeistään), että "... ei jumankauta, vieläkö se..." Ja vasta sitten kansallislaulut soimaan, ja käteltäisiin.

    VastaaPoista

  5. No tottahan sinä puhut, samalla kaavalla mennään ja eliitti paikalla. Haastattelut muodollisia ja tylsiä.

    Silti. Mieluummin minä näitä katson kerran vuodessa kuin mitään hilluvia ns. tavan kansalaisia. Heitä näkee livessä ja muissa ohjelmissa yllin kyllin.

    Ajattelen niin, että jokaisella kutsutulla on takanaan tehtyä erityisen arvokasta työtä tai taidetta, ei sinne rikkauksien vuoksi ketään kutsuta. Menkää ja tehkää sama perässä, sanon mielessäni niille, jotka marisevat harvoista kutsutuista.

    Minusta kaikkia hoitajia pitäisi muistaa mieluummin palkankorotuksilla kuin muutamien näennäisellä juhliinkutsulla. Tämä on juuri sellaista moraaliposeerausta nyt presidentinkanslian taholta, jota itse en kannata oikeastaan ollenkaan. Muutkin ammattiryhmät ovat olleet tulilinjalla korona-aikana kuin teho-osaston hoitajat ja lääkärit, joille tietysti kiitos ja kumarrus - ja se ansiotason nosto vaikka kriisiajan takautuvana palkkana.

    VastaaPoista
  6. Niinkö se oli? Tämä on kyllä varsin uskottavaa.

    Tämä samainen pariskuntahan karautti kerran kesällä mökkimme pihaan pienellä autollaan. Meillä oli tienvarressa myytävänä tyttären orannsi Kupla, ja he halusivat ostaa sen. Tosin heillä ei ollut penniäkään rahaa... Arto Mellerillä oli punainen huivi kaulansa ympärillä ja hän näytti merirosvolta, ja hurmaannuin heti. Nadja Pyykkö on (oli) syntyisin mökin läheltä, Laitilasta, ja he olivat sinne matkalla. Unohtumaton vierailu matalaan majaamme. Ei tullut kauppoja, valitettavasti.

    VastaaPoista
  7. Matille jäi ikuinen trauma viime pressanvaaleista, joissa hänen kannatuksensa oli vain 4 %.

    Paavoa sen sijaan ei tarvitse kosiskella.

    VastaaPoista
  8. Linnanjuhlat ovat ok, mutta ne ovat menneet ihan liikaa naisten iltapukunäyttelyksi.

    Eli kannatan linnanjuhlia kera tiukan pukukoodin: miehillä rippipuku, naisilla pikkumusta.

    VastaaPoista
  9. Miten minulle tulee tuosta Mellerin kuvauksestasi ja reaktiostasi mieleen... meidän Mikis!

    VastaaPoista
  10. Iltapukuja ja naisten eleganssia kun kerrankin näkee tällainen maalaisihminenkin livenä, niin onhan se. Siinä se suosio ja varsinainen viehätys. Kellä upein puku, kuka kaunein? Kyllä tämmöinen kepeys ja turhuus on ihan kivaa kerran vuodessa. Ja kiva, jos on katsomisseuraa, niin voi sanoa mielipiteitään.

    VastaaPoista
  11. Otan tämän mieluisana kehuna. Mikiksessä on kaikki hyvää.

    Tämä tapaus sinänsä oli tosiaan unohtumaton. Arto Melleri oli se hiljainen, Nadja puhui kuin pulppuava puro. Minua ilahduttaa vieläkin se ilo, joka Nadjasta kupli. Ei penniäkään rahaa ja autokaupoille!

    VastaaPoista
  12. Julkisen alan palkankorotukset ovat vaan sellainen Pandoran lipas, että kun kannen avaa, seuraavat matalapalkkaiset ovat jo jonossa, luokanopettajat ja muut, jotka myös ovat korona-aikana kantaneet suurta vastuuta, enimmäkseen lähiopetuksensa oman terveytensä lasten takia riskeeraten.

    VastaaPoista
  13. Tässä itsenäisyyspäivän kunniaksi Arto Mellerin

    SUOMALAINEN SYYSLAULU

    Tervalta tuoksuva syksy:
    vainiot tulvivat likaista keltaista,
    vyöryvät raskaina päin.
    Pilvet, pilvien varjot
    pronssikautta: eivät liiku,
    joki ei virtaa, myllynratas
    kiristelee hampaitaan.

    On monta Suomea, monenväristä,
    vedessä huojuvat juopuneet halavat,
    madonsyömää roihua lehtimetsä
    liekehtii.

    On monta Suomea, ja suorat tiet
    eivät vie minnekään, valtatiet,
    katkoviivaa nikottelevat.
    On syksy, ja luulet jo olevasi perillä:
    äkkiä lehdet puissa kourivat
    ruotinsa rikki, joessa
    helähtävät hopeiset vedet.

    (Zoo 1979)

    VastaaPoista
  14. Kiitos, Noora, samoin sinulle ja kaikille muillekin!

    Innostuin lukemaan Mellerin runoja enemmänkin, pitkästä aikaa. Hyllystä löytyi kootut painos, eli siinä on käsittääkseni kaikki Mellerin runot. Löysin myös paksun proosakirjan Pääkallolipun alla, jossa on koottuna proosateokset. Eli minulla taitaa olla Mellerin koko tuotanto, mitä en ennen ole huomannutkaan.

    VastaaPoista
  15. Musta hevonen tai ruskea aasi varmaa seuraavaksi, koska ehdokkaissa ei ole selvää voittajakandidaattia. Trumpilla on varmasti oma kannattajakuntansa, mutta hänen äänestäjissään oli huomattavan paljon jymäytystä vastustaneita. Niitä, joilla kuumeni, kun demokraatit yritti Clintonia toiseen kertaan. Eiköhän siinä yhdessä kerrassa ollut tarpeeksi häpeää ja surkeutta.

    Runoilijat runoilee ja Jenni kirjoittaa jotain runoja etäisesti muistuttavia kirjoituksia, mutta poliittiseksi cv:ksi nuoren naisen avioliitto vanhan presidentin kanssa on ankean tuntuinen.

    Pekka Haavistoa minä kannatan. Nautinnolinen on se hetki, kun maamme akateemisesti sivistyneet osoittavat koulutuksen merkityksen täysin turhaksi. Jos Pekka olisi yliopistoon päästyään jaksanut edes yhden kurssin käydä, mutta ei mitään. - "Nuori, heittäydy sinäkin elämään, mahdollisuudet ovat rajattomat, älä anna koulutuksen niitä rajoittaa tai pilata!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä kummallista. Miten noinkin pätevän tuntuinen henkilö kuin Haavisto on vain ylioppilas? Sanon vain, koska hän on korkeassa virassa ja todennäköinen vihreiden presidenttiehdokas.

      Poista
    2. Valehtelin. Ei Pekka minun suosikkini ole. Siinä on conman, huijari, ilman rajoja. Maailman miellyttävimmän miehen ulkokuori, silkkoa ja soosia sisältä. - Huijari ja koijari.

      Poista
    3. Mitä, eikö Riku kannatakaan Pekkaa! Minä jo säikähdin, että Riku on tullut järkiinsä.

      Mutta ei Pekasta pressaa tule, sillä hänellä on enemmän vastustajia kuin kannattajia. Minäpä teen ennustuksen: seuraava pressa tulee Pekan vastaehdokkaasta.

      Meidän pitäisi kyllä pyytää pressaksi Putinia, sillä hän vapautuu sopivasti ja hänellähän on selvästi itämerensuomalaiset juuret – olisiko äyrämöinen vai lyydikkö?

      Poista
    4. Minun villi arvaukseni on kyllä Haavisto. Hänhän kuuluu vähemmistöön ja on miellyttävä henkilönä. Eikös se riitä?

      On vaikea kuvitella, kuka voisi olla sellainen demariehdokas, joka löisi Pekan laudalta. Ellei sitten kepun Matti Vanhanen yllätä.

      Poista
    5. Mikkelissä on ravihevosten MM-rata. Mikkelistä on kotoisin myös Olli Rehn. Presidenttikilvan itseoikeutettu - ei Musta Hevonen, vaan Vihreä Ori on hän. Kaksariin en tiedä kenet pistäisi? (joku sossu ehkä? tai voi se kokoomuslainenkin olla, Haavisto tässä kisassa kumminkin hylätään maalilaukan takia)

      Poista
    6. Niinistö vielä osaa käyttää presidentin valtaa täysimääräisesti, tai sen ylikin. Hänen seuraajaltaan se ei tule enää onnistumaan, oli hän kuka tahansa. Se on tervettä kehitystä. Demokratiassa parlamentin pitää päättää asioista, pressa on seremoniamestari. (vrt. kunkku, kansan om. runkku)

      Poista
    7. Eihän presidentillä ole paljoakaan päätösvaltaa kansaa koskevissa asioissa, eduskunnassa ne päätetään.

      Eihän hän saanut koronanyrkkiäkään aikaan Marinin vastustuksen vuoksi, vaikka se olisi tänä päivänäkin tarkasteltuna ollut hyvä ja nopeuttanut mm. maskitoimia ja koronapssin voimaantuloa. Nyrkki ei olisi vienyt silti päätösvaltaa presidentille tai nyrkille, vaan valta olisi jäänyt eduskunnalle, tai hallitukselle.

      Toki presidentillä täytyy valtaakin olla, muttei tietenkään minkään diktaattorin valtaa. Emmehän me missään kommunismissa elä, jossa ”valtio pitää meistä huolen”. Eduskunta päättää ja säätää, ja presidentti on eduskunnan ylipappi, muodollisesti.

      Poista
    8. Olli Rehnistä on vaikea sanoa mitään. Mies on väritön ja hajuton, en tiedä hänen ajatuksistaan mitään. Kepusta muistaakseni.

      Poista
    9. No-no Inez! Eläpä kuule pahalainen ihan kaikkea lopsahuta suupielestäsi. Valtiosääntö, se. Presidentti on Puolustusvoimien ylipäällikkö. Parlamentaarisesti Eduskunnan puhemies on toki korkeampi virka.

      Marinointi ei jaksa sykähdyttää, plastik, tavaritsh. Tehtaan merkki pilkottaa..

      Poista
  16. Kyllä, kovasti on tylsää nyt juhlan anti. Ennalta arvattavia haastatteluja ja vakiovastauksia, booooring. Ainoa hetki, joka kosketti, oli se, kun jonkun kodissa seurue alkoi laulaa pöydässä Maamme-laulua. Yle keskeytti tämän kauniin laulamisen alkuunsa ja heitti ruutuun juontajan, joka kiirehti haastatteluissa eteenpäin... Itsenäisyyspäivänä voisi kyllä olla edes yksi isänmaallinen laulu.

    VastaaPoista
  17. Pääministerin käytös on nyt niin outoa, etten löydä sanoja kuvaamaan ajatuksiani!

    VastaaPoista
  18. Kukin juhlikoon itsenäisyyttä tavallaan. Mieluummin minäkin bilettämässä olisin kuin Saulin kaksikielistä jänkkäämistä kuuntelemassa.

    Mutta ilman linnan juhlia en kyllä muistaisikaan, että puolet Suomen kansasta puhuu ruotsia.

    Pitäisiköhän niille vinkata, että oikeasti niitä on vain 5 %, jotka kaikki ymmärtävät kyllä suomeakin.

    Sinänsä minulla ei ole mitään ruotsia vastaan, puhun sitä itsekin, mutta rajansa kaikella.

    VastaaPoista
  19. Tämä ruotsinkielisyys pomppasi nyt häiritsevästi esille, sillä se korostui suhteettomasti. Hetken aikaa luulin seuraavani kokonaan ruotsinkielistä lähetystä. En katsonut ohjelmaa kokonaan, mutta pisti silmääni se, että kaikki ohjelmassa esiintyneet olivat vissiin kantasuomalaisia, sekä haastatellut että esiintyjät? Tämä on nykyään poikkeuksellista etenkin Ylen kanavilla, mutta käsitykseni on, että presidenttipari oli vaikuttanut ohjelman sisältöön ratkaisevasti. Veikkaan, että meno olisi toinen ja programmi vallan erilainen, jos presidenttinä olisi vaikkapa nykyinen pääministeri.

    VastaaPoista
  20. Kommentoinkin jo tuossa ylempänä ohjelman antia, joten en taida toistaa itseäni. Sanonpa vielä vain, että en jaksanut kaikkea edes katsoa. En ole virallisten haastattelujen ystävä, minua ei kiinnosta pätkääkään, mitä joku Elastinen tai Kaija Koo ajattelee itsenäisyydesta... Enkä oikein enää jaksaisi Aira Samuliniakaan. Taiteilijatkin, laulajat, olivatkin pettymys tässä ohjelmassa.

    VastaaPoista
  21. Linnanjuhlat ovat minulle olleet pitkästyttäviä, mutta näin itsenäisyyspäivän jo päätyttyä löysin hyvän uuden, reilu parikymmentäminuttisen pätkän juubbarista. Hannu Karpo on ollut ja on merkittävä toimittaja ja toimija.

    Tässä hän haastattelee Mannerheimristin ritareita noin v. 1990. Ristin mukana seurasi iso rahasumma. Toivo Ovaska sanoi silloin olleensa poikamies ja ryypänneensä rahat. Toivo Ovaskan haastattelu toisaalla on lempparini. Toivo kertoi kavereidensa irvailleen, että siinä sitä mannerheimiristin ritaria viedään, kun oli joskus hieman intoutunut ja käsiraudoissa vei aseistettu vartiomies hänet putkaan. Toivo Ovaska - Sodassa ja rauhassa.

    VastaaPoista
  22. Tämmöistä elämä on, oikeasti. Ei se ole juhlapuheissa.

    Vaan muistaminen on aina ookoo, ja miksei kunnioittaminenkin. Olihan se sota kova paikka kaikille ja tuloksista nauttii villeinkin bilehile tai pubisankari.

    VastaaPoista
  23. Meillä onneksi sota on jo kaukaista historiaa. Monessa meitä aika lähellä olevassa entisen Neuvostoliiton maassa ja sen lähivaltioissa se ei sitä ole, vaan on läsnä tänä päivänäkin.

    Me elämme lintukodossa, jossa voimme muistella vanhoja ja riidellä siitä mikä oli oma vastuumme maailmansodan kauhuista. Se on ylellisyyttä, jota ei monilla ole.



    VastaaPoista
  24. Tänä vuonna en katsonut Tuntematonta, vaikka ne molemmat versiot tulivat eilen. Louhimiehen olisin voinut katsoa, koska siitä ei muista jokaista kohtaa.

    Kipeitä muistojahan ihmisillä on, niillä, joita asia vielä koskettaa. Vaikka sanotaan, että sodat jättävät vaurioittavat henkiset jälkensä sukupolvien päähän ja meihinkin, jotka emme henkilökohtaisesti ole kokeneet sotaa. Se on kuitenkin ollut vanhempiemme osana ja sitä kautta meidän ja ehkä meidän lastemmekin vielä.

    VastaaPoista
  25. Itsenäisyyspäivä Helsingissä: Kansalaiset katkaisivat natsien 612 -kulkueen reitin Etu-Töölön viiskulmassa. Natsit pakotettiin sakkokierrokselle. Oli hienoa olla mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että ääripäät kahinoivat keskenään, eivätkä häiritse rauhallisten kansalaisten itsenäisyyspäivän viettoa arvokkaan isänmaallisen ohjelman parissa.

      Poista
    2. Näin on tämäkin asia. Itsekin herahti kyynel silmään, kun ruokapöytäseurue Ylen ohjelmassa aloitti Maamme-laulua tuosta vaan, vaan ei, kyynel kuivui samantien, kun toimittaja kiirehti keskeyttäämään laulun, jotta hänen oma puheensa kuuluisi. Annan Ylen ohjelmalle arvosanan kuusi miinus (perinteinen kouluasteikko). Oli hämmästyttävän kehno.

      Poista
  26. Vaan erittäin mielenkiintoinen oli Ylen aamussa pääministerin bilekohu II:n valkopesu. Hätiin oli kutsuttu ryvettyneen pääministerin aatetoveri, SDP:n vaaliehdokas professori Jukka Kekkonen, joka harjasi pääministerin puhtoiseksi napauttamalla terävän selityksen: ”tekemällä tehtyä kohua”.

    Ettäs tämänkin tiedätte. Voitte jälleen hengittää ja elää rauhassa. Media vain melskaa ja laatii ovelia klikkiotsikoita ja mustamaalaa nuorta naishallitusta, setämiehet ne siellä keksii sovinistisia juttujaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiahan ei minulle kuulu, eikä paljoa kiinnostakaan, mutta kaikkea epäilevässä mielessäni herää viaton kysymys, että kukahan Sannan käräytti?

      Poista
    2. Nykyisellä kännykkäkaudella ei tarvitse opettajankaan muuta kuin pyllistää poimimaan pikku Aleksin pudonnutta kynää lattialta, tai kommentoida Nicon ja Edvinin kähinää, niin jo on otos netissä: ope pervoilee tai ope ragee -teemalla.

      On päivänselvää, ettei yksikään ministeri tai tunnettu kansanedustajakaan voi lipitellä tai heilutella Korona-pulloaan rauhassa ja vapautuneesti vääntelehtien. Video on netissä ja Seiskassa alta aikayksikön. Etenkin, jos ministeri on altistuneena taudille. Se on siinä sitten ja viisas tietää tämän.

      Poista
    3. Minä ilmiannoin. Huusin, että kattokaa akkaa ite, ei mitään rotia ja muutenkin ääliö!

      Poista
    4. Niinhän tuo kaiku tuppaa vastaamaann, kun sille huutelee.

      Poista
  27. Asemasotavaiheessa ihmiset kotirintamalla turtuivat sotaan ja huoli oli lähinnä tavaroiden riittävyydestä.

    Sitten peräytymisvaiheessa, kun ruumiita alkoi taas tulla, niin sitten herättiin uudelleen.

    Äiti kertoi aina tarinaa eräästäkin tutusta naisesta pohjanmaalla, joka vuonna 1946 kysäisi että joko se sota loppui?

    Nykyään on muotia hakea syytä mihin tahansa sodasta, vaikkei se olisi sivunnut asiaa juuri mitenkään.

    VastaaPoista
  28. On tämä politiikka nykyisin ihan mahdottomaksi mennyt kun vallankahvassa istuvat vain seisoskelevat yökerhoissa ryyppylasi kourassa ja nauravat hampaat ilkeästi välkähdellen 7-päivää lehden valokuvaajalle! Lapsetkin, jos semmottii yleensä on, jätetään tyhjä tuttipullo kädessä ryskyttämään pinnasängyn pinnoja... saavat siellä iskää/äitiä odottaa aamuyöhön asti. Jos silloinkaan edes tulevat. (En aina usko. Että tulevat.) Helsinki on muuttunut sekä Sodomaksi että Gomorraksi.

    Ps. Kekkosen aikana tämmöinen ei olisi tullut kuuloonkaan! Puhumattakaan että Ahti Karjalaisen aikana... Jos silloin joku drinkin otti – muistan hyvin – niin otti korkeintaan lasillinen mietoa valkoviiniä, ja senkin yleensä kotona, ja frouvan kanssa, jonka jälkeen mentiin maate. (Tai kaikki eivät tietysti heti malttaneet nukahtaa... mutta se onkin jo toinen asia.) Aamulla kumminkin herättiin raikkaassa kunnossa hoitamaan Valtakunnan asioita ilman noita pirullisia älypuhelimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaapa jaa, en arvannutkaan, että kansalaiset ovat suuttuneet ryypiskelystä, ryyppääväthän ne itsekin.

      Ajattelin pikemmin niin, että niitä kismittää tämä koronan takia supistunut oma elämä.

      Kun ollaan niin penteleen velvollisuudentuntoisia, ei mennä sinne baariin muiden joukkoon edes koronapassilla eikä kahdesti rokotettunakaan, eikä varsinkaan jos on sattunut osumaan altistus kohdalle, herr siunatkoon. Kaupassakin käydään kaksi maskia naamalla kiireenvilkkaa. Vetäydytään neljän seinän sisään ja murjotetaan puolisolle tai kissalle ja odotetaan, josko tämä saamarin eristys joskus päättyisi, ja saisi heittää maskit jorpakkoon ja mennä ryyppäämään ja pistänään jalalla koreasti.

      Ja sitten tulee tämä ministerinheitukka, likkalapsi, joka riekkuu baarit ja yökerhot läpi ja ryyppää pikkutunneille Korona-pulloa heilutellen ja nauraa heleästi koronalle ja eristäytymisohjeille. Ei mene kirkkoon eikä eduskuntaan, mutta kapakkiin pääsee kaiken maailman pintajulkkisten seurassa seurassa. Eihän semmoinen vetele.

      Eli olisiko tässä, mikis, murmeli, kyse ihan vastuusta ja moraalista, ihmisen etiikasta, ei sen syvemmästä?

      Poista
    2. En tiedä mistä kansalaiset aina hermostuvat - tuntuvat hermostuvan kaikesta. Nuoriso kutsuu meitä (oli uusi sana minulle) boomereiksi... no, se sopii minulle. Jotkut taas kutsuvat nykynuoria (vai oliko se heitä aikaisempia nuoria?) kiittämättömiksi pullamössöperseiksi. Kyllä sekin minulle sopii, miksei sopisi. Mutta en minä tämmösistä viitti hermostua!

      Johtajan pitää olla esikuva, ei muuten voi johtajuudesta edes puhua. Moraali on niin iso käsite, että siitä en tässä yhteydessä halua sanoa mitään. Vastuu... minä tiedän mitä vastuu tarkoittaa, Iines rakas, kerron sen sinulle... odota, haen ensin yhden dokumentin (jos löydän sen)

      Poista
    3. En löydä. Mutta koska lupasin, referoin. Kyse on tärkeimmästä kirjeestä mitä koskaan olen kirjoittanut. Selitän, miksi.

      Olin alkavaa murrosikää potevan tytön yksinhuoltaja. Me tulimme hyvin toimeen toistemme kanssa – siksi hän minun luonani halusikin asua, ei äitinsä. Mutta tuossa iässä hänestä tuli mahdoton... muistan miten mahdoton itse 13-14 -v olin. Aivan mahdoton. Sain kuulla, silloin oli kesä, että edellisenä lukukautena hän oli tutustunut yläluokkalaiseen tyttöön, joka käytti huumeita, ja joka oli hurmannut lapseni. (Joka oli siinä iässä, jossa etsitään ’rempseyttä’- ja isäänsä siinä mielessä tullut.) Päätin että samaan kouluun mihin tuo hänen ’ystävänsä’ menee, hän ei syksyllä mene. Vaan minä menin viikkoa ennen koulujen alkua Jyväskylän koulutoimiston (tai mikä vitun systeemi sen nyt olikaan) puheille ilmoittamaan, että tyttäreni ei 1.9 aloita koulunkäyntiään Kilpisen koulussa. Siellä oli paikalla vain joku sihteeri, joka sanoi että ”hänet on sinne määrätty ja kyllä hän siellä aloittaa”. Minä sanoin että ”eipäs aloita”. Hän siihen (muistan hänen hymähdyksensä) että ”kylläpäs vaan aloittaa". Sillä joku (vitun) koululautakunta kokoontuu vasta 10.9 ja "vasta silloin voidaan käsitellä siirtoanomukset”, tms. hän sanoi. En kaikkea muista mitä muuta hän sanoi, hänen naureskelunsa kyllä muistan, ja sanoinkin hänelle että ”anna minulle sen henkilön nimi joka asiat täällä päättää”. Hän (muistan! muistan!) ivallisesti hymyillen antoi minulle koulutoimen päällikön nimen. Menin kotiini, kirjoitin kirjeen, menin takaisin sinne toimistoon ja annoin kirjeen sille sihteerille ja pyysin (en minä hänen kanssaan halunnut riidellä! koska kyse oli ihan muusta) että antaisi sen koulutoimenjohtajalle. Hän sanoi antavansa, mutta lisäsi ”luuletteko sinä että tästä jotain hyötyä on?”.


      Seuraavana päivänä, se oli lauantai eikä lauantaina postia jaeta, ovikelloni soi. Siellä seisoi postipoika, jolla oli minulle osoitettu kirjattu kirje – sellainen, joka pitää kuitata allekirjoituksella. Kirje oli lyhyt, se oli koulutoimenjohtajalta, ja erittäin kohtelias, hän pyysi siinä minulta että ”mahdollisimman pian ilmoittaisin missä koulussa tyttäreni aloittaa koulunkäyntinsä...”

      Minulle tyttäreni tulevaisuus oli tärkeämpää kuin oma elämäni. Sillä minä sen byrokratian selätin. Ei tässä ole liioittelua. - Mutta kyllä se kirjekin oli hyvä... en nyt löytänyt sitä, tai sen konseptia, muistan vaan sen alun että ... niin kauan kun minut on määrätty lapseni yksinhuoltajaksi, vastuuni hänestä jakamaton...” Mä ihan oikeasti tarkoitin, että jos epäilette minua, te saatte sitten vastata hänen elämästään, en minä enää... Se oli tärkeä kirje, hyvin kirjoitettu, ja meni perille.

      Ps. Saga on kuin Enkeli, edelleen, ja kaunis ja kiltti kuin tähti. Murrosikä oli vaarallista aikaa, no, isä auttoi, siitä selvittiin. Nyt hän hyvissä naimisissa, matkustelee ympäri maapalloa, viimeksi soitti Australiasta. Mutta kun hänen kanssaan puhuu, muistaa kyllä isän opit: ole solidaarinen ihmisille. – Hän on.



      Poista
    4. ... tarkoitin oikeasti, että "jos te alatte jakamaan vastuuta hänestä, saatte sitten hänet kokonaan", olkaa hyvä.

      Ei, kirje oli parempi, minä olen tullut vanhaksi ja myös kielellisesti kömpelömmäksi. Sanat hukkuvat, toiset purskahtavat tilalle, se hieman hämmentää. Alzheimerin tautiin en koskaan tuskin silti sairastu, koska onneksi kuolen sitä ennen.

      Riku, jotain kielellistä jatsia tähän? Tai edes sitä... no niin, nyt Alzerhaimer iski - sitä sitä... Yleisradion ex-vahtimestaria? Tätä joka lauloi "Tyrvään närheistä". Ja joutsenista, jotka kumisilla räpylöillään plumpsahtavat vewteen. Oi, oi, oi.

      Poista
    5. Ja tiedän toki - en minä mikään hengenelämän heinäseiväs ole - että rakastat Kekkosta, traktoreita, leikkuupuimureita ja Kaikkosta yli kaiken. Ei se niin paha vamma ihmisessä ole, siis tommote, että älä anna sen häiritä itseäsi. Hankkija-lippalakki väärin päin päähän vaan ja kohti maaseudun iltojen iloja, mars mars.

      Poista
    6. Tämä edellinen oli tarkoitettu RIKULLE! Perdón.

      Poista
    7. Nostan hattua iskälle, joka taistelee lapsensa edun vuoksi viimeiseen pisteeseen asti. Miten helppoa olisikaan kysyä vain, että mitäs sinä lapseni haluat, ai jaa, sinne kouluun menet, ookoo, mene vaan. Miten moni ei koskaan pidä lapsensa puolta niin, että ottaisi ohjat käsiinsä silloin, kun se on selkeästi lapselle parhaaksi, vaikka lapsi ei sitä ehkä itse valitsisi.

      Ja aijai, miten me välillä kaipaamme lapsiamme. Nekin, joille lapsia ei koskaan tullut.

      Poista
  29. Ja kun vasemmistoanarkistit, alituiset kalvajat, kuolivat, kukaan ei sitä aluksi huomannut. Sitten pikkuhiljaa ihmiset heräsivät ja huomasivat: "nyt on helpompi hengittää, nyt maailma on muuttunut paremmaksi!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, tämmöinen maailma voisi olla, kun päästäisiin wokesta, canceleista, call outtaamisista ja ilmiannoista. Eli henkisestä fasismista.

      Linnut alkaisivat taas laulaa, ruoho viheriöidä ja meren aallot heittäisivät vaahtopäisiä pärskeitään rantakiviin. Taivaalla olisi piparkakkureunaisia valkohattaroita ja korkealla kaartelisi tuulihaukka. Rantakivellä istuisi tyttö ja lukisi pikkukaloille ääneen Shakespearen leikkaamattomia teoksia.

      Poista
    2. Niin te kuvittelette, rakkaat onanistit ja itsenne ympäripuhujat. Sillä varikset laulavat yhä ja kateus saa poltetunkin autiomaan vihreäksi, vaikka rantojen kivet tökkivätkin aaltoja takaisin merelle. Ja taivaalla kakannäköiset pilvet seilaavat edes takaisin kuin iltalomalta palaava juopunut merisota-alikersantti, joka potkii puluja ja sanoo: menkää pois jaloistani saatan lokit. Ja tyttö istui kivellä ja luki Alastalon salia ja kivi oli sileä ja vesi sitä huljutteli...

      Poista
    3. Tämä on hyvä, niin hyvä että naurattaa: rantojen kivet tökkivät aaltoja takaisin merelle. Hienosti sanottu. Ja on tuo loppukin, vaikka puluja potkitaankin, tai ehkä juuri siksi. Mutta Alastalon minä vaihtaisin tässä yhteydessä vaikkka Nora Robertsiin ja Pariisin kevääseen. Niin se kuitenkin menisi.

      Poista
    4. Minähän vain 'luin' sinun omaa tekstiäsi.

      Vittu, minusta olisi tullut hel-ve-tin hyvä kustannustoimittaja. En osaa kirjoittaa mitään kovin hyvää mutta osaan ehdottaa toisille parannuksia heidän omiin teksteihinsä. Hitsi.

      Poista
    5. Tuo kivet aaltoja takaisin tökkimässä on ehtaa Mikistä.

      Itsekin ammoisina aikoina eräässä kaukaisessa blogissa heräsin katselemaan Mikis-nimimerkkiä toisin silmin, kun hän kirjoitti jotain kirjeiden työntelemisestä postiluukusta takaisin käytävään - ajattelin, ettei tämä kirjoittaja taidakaan olla niin torvelo mitä antaa ymmärtää.

      Sitten hän kehtasi kehua minua ja Kolehmaista urhoollisiksi kuin italialaiset sotamiehet, jolloin viimein tajusin että hänhän pilailee meidän kustannuksellamme – emmekä me siis hänen.

      Loppu on historiaa. Ks. Mantere-Sarva.

      Poista
    6. Ja onhan tämäkin jotain: kateus saa poltetunkin autiomaan vihreäksi.

      Siinä on niin suomalainen kateus. Tai sanotaan mieluummin, inhimillinen kateus. Siinä on voimaa ja volyymia kuin Pete Parkkosen falsetissa.

      Poista
    7. Väinö Linna on sanonut (muistini mukaan) jotenkin näin... kun häneltä kysyttiin kirjan nimestä "Täällä pohjantäden alla", että... tyttärensä joulujuhlassa kun hän kuunteli lapsikuoron heleillä äänillään laulamaa tuota "täällä pohjantähden alla"... hän tajusi miten valtavan ristiriitaista se todellisuuden kanssa on, valheen (ja jne. jne. en nyt muista mitä) koska... suolähteessä hän näki sen mikä paremmin kuvaa suomalaista todellisuutta: syvän ja vihamielisen hiljaisuuden. (en minä näistäkään sanoista muista oliko ne juuri näitä, ei ehkä olleet). Ymmärrän silti mitä Linna oikeastri tarkoitti!

      Poista
  30. Sano, sano minulle Noora... mikä sinua Alfassa kiinnostaa? Minusta se on outo televisiokanava.

    Kun yritän katsoa sitä, se alkaa tuijottaa minua.

    Tuo 'sano, sano'... mietin mistä se minulle on tuttu? Nyt muistan. Marko Tapperin romaanista. Siinä kerrotaan kun aselepo alkaa, siis Suomen ja Neuvostoliiton rintamalla, ja kun aseiden pauke (juuri ennen aselevon alkuahan pyrittiin ampumaan kaikki aseiden lippaat tyhjiksi!), kun se hirveä räminä loppui ja tuli käsittämätön, korvia vihlova hiljaisuus... niin venäläisten juoksuhaudasta nousi hitaasti ylös ukko jolla oli hanuri kädessä ja se alkoi laulaa, sillain pehmeällä karjalankielellä että

    "sano sano, todella
    rakastatko minua,
    sulavalla palavalla sydämella,
    mina rakastan sinua"

    En usko että täysin keksittyä on. Tuo tommote.

    VastaaPoista
  31. Ja tämä kun luin noita mainosjuttuja (vrt. Marttaliitto = nykyinen Leskien liitto) niin sekin mua huvitti, kun yhdessä hakemuksessa etsittiin ammatti-ihmisiä, muistaakseni rakennuksille, niin yks vastas olevansa "niin hyvä työmies että osaa tehdä ihmisen toisen ihmisen sisälle"... En tiedä mistä työstä oli kyse, ja valittiinko hänet, mutta kovasti ihmettelin silti.

    VastaaPoista
  32. Alfalla on Ukkola, joka keskustelettaa ihmisiä ajankohtaisista asioista vapaasti, ilman jeesustelua.

    Se on virkistävää.

    VastaaPoista
  33. Tunnustan: olen ennakkoluulojeni uhri. En haluaisi olla.

    Hyvä, Tapsa!

    VastaaPoista
  34. Ukkolan kolumnitkin ovat hyviä. Tämä nainen on hyvä toimittaja.

    Luin jostain, että Alfasta voisi ostaa osakkeita vai oliko se osan. Mielenkiintoinen ajatus.

    Katsoin kesällä välillä Alfaa, kun mökkitelevisiossa oli vain muutama kanava, ja yksi oli Alfa. Luulin alkuun sitä uskovaisten kanavaksi, mutta tulihan sieltä humppaakin, siis kesällä.

    VastaaPoista
  35. Toiset ostavat - kuten Hjallis - osakkeitas Alfa -kanavasta. Mikäs siinä, jos haluaa maksaa siitä että mainostaa itseään. Jos itse olisin purjehtiva kapitalisti, ostaisin osakkeita porno-tv-kanaveista. Niiden tuotto on pysyvämpi.

    Tiedän mistä on kyse. Vävypoikani - kirurgi ammatiltaan - antoi minulle joululahjaksi 3 litran konjakkipullon. Hennessytä. Ohoh. Jota nyt nautin ja siksi kirjoittelen. Mieleeni toki juolahti, että toivooko hän minulle samaa mitä Martat kun he syöttävät aviopuolisoilleen "niitä sieniä jotka hyö tuntevat hyvin..."?

    No en usko, vävylle minun perintöni on vain pennosia.

    Ps. Pennejä taivaasta (Pennies from Heaven) on hienoin ja tasokkain tv-sarja mitä ikinä olen nähnyt. Muistan siitä (melkein) kaiken.

    VastaaPoista
  36. Alfa on siinä mielessä elävä kanava, että se selvästi kehittyy ja muotoutuu koko ajan. Kannattaa pitää silmällä, ei tiedä, mitä siitä vielä tulee. Lavatanssithan ovat hauskaa seurattavaa. Ainakin parempaa kuin kaupallisten kanavien tositeeveet ja ikuiset englanninkieliset sarjat ja toimintaelokuvat.

    Mainosten osuus on muuten korona-aikana hirvittävästi lisääntynyt kaupallisilla kanavilla. Voi olla niin, että ohjelmaa on 8 minuutin pätkissä ja mainoksia sitten lähes saman verran. Sama juttuhan on nettilehdissä. Jokainen juttu katkaistaan usealla mainoksella ja juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

    VastaaPoista
  37. Dennis Potterin käsikirjoittama. Aivan uutta ja ihmeellistä.

    VastaaPoista
  38. Alfalla on myös toimittaja Tommi Parkkonen, mutta en ole vielä nähnyt hänen ohjelmaansa. Täytyypä tarkistaa, Parkkonen puhui jämptisti jossain muussa ohjelmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pekka Parkkosen muistan, voi että oli sympaattinen ihminen, yks sympaattisimpia mitä ikinä oon tavannut. Jos minä maatani rakastaisin polttaisin sen lipun ja antaisin tuulen vapaasti hulmuta ilmassa. Jonotettiin Tampereen Ylioppilaiden... no nyt en muista mihin taloon me jonotettiin, siihen joka on sillä samalla Kadulla johon mä aina vein kaniin mun tavaroita, kun piti saada rahaa... niin ei päästy sisälle. Se siis oli Ylioppilastalo, nääs, mutta ei me päästy sisälle kun oltiin niin juovuksissa, mukamas. Höpö höpö. Portsarit ite oli päissään. Sinä samana iltana vasta olin Pekkaan tutustunut. Yritettiin si Tempon baariin, ja kyä mää siältä kaks keskiolutta baarilikalta ostetuks sain mutta kun mä vein sitä toista Pekalle, se seuras mua ja sanoi ”kuin sää kehtaatkin”, ja otti molemmat pullot multa pois. Enkä kyllä Pekkaakaan sen jälkeen enää nähnyt. Kuoli myöhemmin pois.

      Tykkäsin Tampereesta. Siinä kaupungissa on särmää, vettä molemmin puolin ja teollisuutta, se on virkeä kaupunki. (ja runoilijoiden kotisatama)

      Poista
    2. Parkkonen po. Parkkinen. Pekka poika. Ihmisenä herkkä ja elämälle avoin, mutta kun alkoholisoitui, meni rikki.

      Poista
    3. Muistan Pekka Parkkisen ja hänen surullisen kohtalonsa. Olen lukenut hänen runojaan ja jonkin romaaninkin, ainakin Simpukan.

      Opiskelutoverini Turussa oli Jukka Parkkinen, suomen kielen lukija, vähän samannäköinen kuin Pekka, nykyään kirjailija. Mietin aina, onko hän sukua Pekalle, mutta en tullut kysyneeksi.

      Poista
    4. Ei kyllä ole. Parkitseminen - josta nimi Parkkinen tulee - tarkoittaa nahan käsittelyä. Sain kerran työkeikan Tampereella yhteen teurastamoon, jossa mun piti yhden toisen kaverin kanssa - ne oli niin painavia - pinota lehmännahkoja lastauslaiturille pinoon. Ei siinä mitään, saatiin siitä rahaa, tosin aika huanosti mutta enemmän kumminkin kun jos ei olis tehty mitään. - Se mulle niistä parkituista vitun lehmännahoista jäi mieleen, että haisivat aika vitun pahalle. Märkiä kun olivat.

      Poista
  39. Siis tuo lisäys oli omaan kommenttiini, ei Iineksen. - Iines on aina yhtä ihana vaikka puhuu mistä tahansa. (onpas!) Alfa tv-stä en samaa sano. (vaikenee äkkiä kuin muuri)

    VastaaPoista
  40. Alfa parantaa koko ajan. Huuhaa-uskonnollisia ohjelmia siellä on enää ihan amuyöstä, milloin kukaan ei katso. Asiaohjelmista tykkään, parempia kuin missään. Sanna Ukkolan lisäksi dosentti Luukkanen ja Tommi Parkkonen. Luukkanen on tietysti profloitunut persuna ja Parkkonen vanha Iltalehden toimittaja.Luukkanen on kirjoituksissaan usein aggressiivisen tuntuinen, mutta telkkarissa isä aurinkoinen. Isä auringosta Mikiskin tykkää. Tapani Ruokasella on ollut usein mielenkiintoisia haastateltavia. Ehkä häpeä myöntää, mutta tykkäsin Jukka Kuoppamäen konsertista, jota Markku Veijalainen juonsi ja myötäili.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Konservatiivinen Alfa toki on. Ymmärrän, jos hipit, huumeiden käyttäjät, transtekstuaalit tai partaradikaalit eivät tykkää.

      Poista
    2. En ole ihmisiä vastaan, en inhoa Jukka Kuoppamäkeä mutta pidän enemmän Juice Leskisestä. Markku Veijalainen on mielestäni ihan kiltti ihminen, ei muuta.

      Musiikista en paljoa tiedä, en ole muusikko. Isäni osasi soittaa kaikkia instrumentteja, sitä lapsena ihmettelin. Urut ovat mielestäni täydellisin soitin, siinä soi kaikki, ihmisen ääni on myös vaikuttava. Sellon ääntä kuuntelen mieluusti, se on niin puhuttelevaa, ymmärrän häntä. Oboe on sellainen, joka tuottaa ääniä, joita ihmettelee - siis positiivisessa mielessä. Itse soitin aikoinaan rumpuja mutta se ei ole instrumentti. Jazzissa kaikki kaikessa, ja se, jonka tahdissa sydän sykkii, on kontrabasso.

      Poista
    3. Kuoppamäki on häpeäni. Juice Leskisen minä muistan hyvin, se lauloi sen, Talikkalan markkinoilla, hienosti. Ihan saata-nan hienoa dokumenttia Mika Waltarista katson. Eino Jutikkala juuri puhui...

      Poista
    4. Ehkä upeinta mitä ihmiset tässä maailmankaikkeudessa, tällä planeetalla aikaiseksi ovat saaneet, on tämä mitä Johan Sebastian Bach haluaa sanoa

      ja sitten kun tulee mukaa Tarkovski...


      https://www.youtube.com/watch?v=vJdQU_5E_Ao&t=19s

      Ja kun tietää, mitä Andrei Tarkovski tähän haluaa lisätä, se koskettaa. Siitä on kyse.

      Poista
    5. Tämä Solaris-elokuva olisi kiva nähdä. En muista katsoneeni sitä. Nyt kiinnostaisi, kun luin sisällön aiheen Wikipediasta ja katsoin tuon pätkän. Ja se, että kirjailija itse oli vähän eri mieltä jostakin toteutuksen linjasta kuin Tarkovski, tieteiselokuvan ohjaaja.

      Poista
    6. Tässä olen typerän kryptinen, se on totta, mutta ei saisi olla. Bach on suurin nuottien niputtaja mitä koskaan on ollut, etenkin hänen urkusävellyksissään on kaikki, sekä ollut, oleva että tuleva. Tarkovski on merkittävä elokuvaohjaaja, "Solaris" on vaikea elokuva, se pitää katsoa moneen kertaan kokonaan että siitä käsittää edes vähän. "Stalker" on sitäkin parempi leffa.


      Ps. Apua, minulla on krapula. Mistä lie tullut?

      Poista
    7. Filmikerhossa olen nähnyt kummatkin, ja on ne tulleet myös televisiosta - joskus ammoin. Ne on niin filosofisia leffoja, tai siis vaikeatajuisempia kuin Turhapurot tai Bondit, ei niillä mitään katsojaennätyksiä tehdä. ("Kyllä kansa tietää!") - Federico Fellinistä tykkään sen hauskuudesta ja koska se on arvaamaton, Ingmar Bergmanista sen mietiskelystä ja koska se on niin tutuntunteinen. Tarkovski on sitten se kolmas elokuvaohjaaja, jota fanitan. (jos näin saa sanoa)

      Poista
    8. Minuun eniten ovat vaikuttaneet, siis elokuvaohjaajista, Ingmar Bergman ja Roman Polanski. Tarkoitan, että heidät olen kokenut voimakkaimmin ja ehkä syvällisimmin. He ovat kuvanneet sieluntiloja niin voimallisesti, että olen elokuvan jälkeen kauan tuntenut samoja pelkoja kuin elokuvassa on koettu tai esitetty.

      Sanon vain yhden esimerkin: Polanskin Inhon, joka kuvasi mielen hajoamista. Naisen (Catherine Deneuve) mieli särkyi sillä tavalla, että hän mm. näki seinien repeilevän. Kun iltaisin nukahdin opiskeluboksin yksinäisyydessä, pelkäsin kauan, alkavatko minun seinäni repeillä.

      Tai kun Bergman kuvasi mielen hajoamista vaikkapa seinällä kiipeilevinä hämähäkkeinä, pelkäsin niitä jonkin aikaa yhtä paljon kuin Harriet Andersson yöpaidassaan kiemurrellessaan. Mainittakoon, että minulla ei ole pienintäkään hyönteiskammoa, ja nyt nuo pelot tuntuvat kaukaisilta.

      Poista
    9. Nuori Polanski on hyvä, tosihyvä.

      Minä jäin yhteenaikaan koukkuun italialaiseen ns. neorealismiin. Monia aivan upeita ohjaajia sieltä löytyy. Ja mielestäni "elokuvallisin" elokuva, siis taidetta parhaimmillaan - tai miten sen sanoisi, on Vittorio De Sican "Polkupyörävaras". - Ja kyä se myäs itkettääkin.

      Taide koskettelee ihmisen tunteita! oy jeaah.

      Poista
  41. Mikis, mikis, joululahjoja ei saa avata ennen aattoa. Siksi minäkään en osta mielisuklaatani (Quality Streets) kuin aatonaattona.. Joskus ostin ja kävi sitten niin, liha kun on heikko, että jouduin aattona kipittämään kauppaan ostamaan uuden Quality Streetsin.

    VastaaPoista
  42. Sekin meitä siis yhdistää: minunkin lihani on heikko. Tai no jaa, en minä sitä tarkoita, että... No jaa, ehkä sittenkin tarkoitan. Olen nähnyt nimittäin sellaisia taide-esineitä, jossa lasipullon sisällä on purjelaiva, purjeet levällään, ja ihmetellyt miten se sinne on saatu mahtuun? Mutta vielä enemmän ihmettelen - luin siitä toissapäivänä - että joku ihminen on niin taitava että pystyy tekemään ihmisen toisen ihmisen sisälle, sitä minä ihmettelin? Esimerkiksi että mitä kautta hän sen sinne ujuttaa..?

    Elämä aina yllättää, ja sitä enemmän, mitä pitemmälle ehtii.

    VastaaPoista
  43. Äsch, en minä kommenttejani yl. kehtaa uudestaan lukea, mutta tuossa allahan - pisti silmään - minä sitä Noorallekin ihmettelen. Koska... onhan se veikeetä. Maatuskanukkeja.

    VastaaPoista
  44. Australiassa on - kenkuruitten ja muitten kummallisuuksien lisäksi - myös Koalia. (Niitä sanotaan myös pussikarhuiksi, mutta ei ne mitään karhuja ole.) No, olkoon mitä ovat. Saga kertoi että hän eksyi yhteen tarhaan, jossa loukkaantuneita koalia hoidettiin. Niitä sai ottaa syliin ja silittää niitä, koska ne tykkäsivät rapsuttelusta. (Ja kukapa ei tykkäisi?) Mutta päähän niitä ei saanut koskea, ei missään nimessä, siitä tarhanhoitaja erityisesti varoitti. No, Saga kun eläinystävä on (isän opetuksia sekin) kun niitä rapsutti, vahingossa koski yhden Koalan päätä. Niin tämä... hitaasti kääntyi Saagan päin äärimmäisen närkästyneen näköisenä ja mutristeli huuliaan. Kuulema, niin Saga kertoi, sen huulilta pystyi lukemaan että antaa kuule olla viimänen kerta kun kosket mun päähän...

    Semmosia vompatteja ne on, niille oma pää on pääomaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat taas eivät siedä, että niiden hännänseudulle, lähelle intimiteettiä kosketaan. Ne kavahtavat heti ja tuijottavat silmät suurina ja syyttävinä kajoajaa.

      Onkohan kyseessä jokin suojeluvaistoon pohjaava refleksi?

      Poista
    2. Kukapa ei hämmentyisi jos hänen intiimialueilleen yht'äkkiä tultaisiin. Eli tupsahdettaisiin. - Ps. Paitsi jos kyseessä olisi ns. "ystävällinen hyökkäys".

      Poista
  45. Haloooo Helsinki, haloo Hyvinkää, kuuleeko kukaan minua, kuuntelen? Haloo Joensuu, haloo Satakunta, haloo koko valtakunta, kuuluuko, kuuntelen? zikz sakz siks saks (= morsetusta). No, ellei kuulu, olkoon kuulumatta. Ei, ei edes kiva Ripranie rapise. Eikä hirmusen mukava Liisu litteä (menee keittiöön ja rupee tiskaan lasia josta on ottanut muutaman hörpyn konjakkia)(ja laulaa tiskatessaan - ei, ei suinkaan "minä vaan tiskaan aastioita ja luudalla lakasen laattioita", vaan...

    https://www.youtube.com/watch?v=asCGkIFbvlg

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokohan ihmisillä on joulukiireitä? Minäkin olin asioilla ja käärin Saksan-paketin lahjoja joulupaperiin.

      Paketointi on minulle kärsimystä, vaikka tykkään kovasti joulusta ja joulupuuhista. En ole näppäräsorminen askaroija ollenkaan, vaan sitä tyyppiä, jolta menee langat ja narut solmuun ja paPeri ruttuun.

      Poista
    2. Lapsuuden joulut olivat tietysti aivan ihania.

      Kiitos isä ja äiti. Ja tädit.

      Mutta aikuisena minulle mieleenpainuvin joulu oli, kun päätin viettää sen yksikseni. Kyllä - hätistin tarjat ja kaikki muut pois luotani. Jääkaapissa mulla oli pari kiloa karjalanpaistia ja sitten oli tämmösiä joulutorttusia ja sen semmosia, mitä aina välillä popsin, kun muistin. Viinaa oli kohtuullisesti mutta tarpeeksi. Ja kaikki joulunpyhät minä - arvatkaa mitä? - luin puolaisia marxilaisten kommunistien filosofisia tekstejä... voi että se kirja, joka kammottavan paksu, oli myös tylsä. Siksi multa siihen kaikki joulun juhlapäivät kului, kun aina välillä nukahdin.

      Mutta oli se muuten kiva joulu.

      Poista
  46. Eespäin taaspäin tiellä taistojen, ja lumituiskujen halki me, Mankemangi ja minä, marssimme näin. Vilua ja nälkääkin kärsimme kuin ... kuin... no, sanotaan vaikka että Elefantit. Taivaalla loistaa kuu kuin naurava suu, ja siitä yläviiston vasemmalla on Tähti, josta nuoli osoittaa Koivua kohti (= mene tonne). No mehän menemme, koska olemme Veljiä keskenämme, minä ja Manke, ja löydämme kohta pienen majan, jonka ovea kolkutamme. KOPS KOP KOPS. Oven avaa mies jolta Mankemangi kysyn "Kuka sinä olet?", ja mies vastaa "minä olen Mikko Koivu, jääkiekkoilija". Samalla hänen takaansa työntyy esiin hienoon hopeiseen siftongileninkiin (tms.) pukeutunut nainen, joka sanoo "ja minä olen Annikki Tähti, päivää".

    Sitten me, eli kumpikin meistä, jotka Venäjältä tänne tähden ja koivun varassa kuljimme, poistumme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaan siihen huudahtaa Annikki Tähti:
      "Ken tästä ovesta poistuu, iäksi lähti."
      Ja ottaa aseen hopeisen, koristellun timantein,
      bäng bäng hän heleest laulahtaa
      ja kaulaan uroin kapsahtaa.
      "Nyt sisään tulkaa veikkoset,
      mä avaan teille oluet."

      Poista
    2. Ihana runo. Mutta olupullojen (naps, naps, poks) lisäksi voisi hän tyttönen kultainen avata myös sylinsä sykkivät uumenet. - Vai miksei muka voisi?

      Poista
    3. Lähtisin tältä istumalta Kokoomuksen ja/tai Keskustapuolueen antifasistiseen miekkariin enkä ottaisi edes jääkiekkomailaa mukaani.

      Poista
  47. Sekin mua tässä päivä muutama taaksepäin huvitti kun puhuttiin noista kankaanpääläisistä oikeistogangstereista. Eihän ne muuta ole leikki-ikään jääneitä pentuja, pelkkiä kusipäitä. Mutta voihan ne silti olla vaarallisia, ei lapsista koskaan tiedä mitä ne päähänsä saa. Siksi on sellainen liikennemerkkikin olemassa autoilijoille (A 17) että "Varokaa lapsia".

    Mutta älkää koko aikaa sekoittako mua, en minä tästä halua puhua.

    Kankaanpäähän menin kerran kun menin sinne yhtä tyttöystävääni tapaamaan. Hän oli pieni ja muutenkin siro, mutta siitä huolimatta teki minulle sellaista sipulikeittoa, joka maistui ihan hirveelle. Mutta sitä en hänelle kehdannut sanoa, koska ajattelin että hän siitä loukkaantuu - "ja sitten en saa". (siis pimppiä) No, pyysin vain lisää kraanavettä. Ja, sitten kun oltiin hetken aikaa oltu toisiimme kääriytyneinä, puh puh puh, niin menimme kävelemään Kankaanpään kaduille. Tylsä oli kylä, matala ja ankea. Mutta hautausmaalla viihdyin. Yhdestä hautakivessä oli sellainen sukunimi että Irma sanoi että "tuossa on varmaan painovirhe"... Minustakin se nimi oli jotenkin hassunkurinen. Mutta ajattelin että 'eihän nyt saatana kiveen mitä painovirheitä hakata'. Mutta Irmalle sanoin vain että "Niinpä näyttää olevan. Toivottavasti perikunta on saanut tuosta kivestä kunnon alennuksen."


    Muistan, että Irma puristi mua kädestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iltalehden useista eri lähteistä saamien tietojen mukaan Kankaanpään uusnatsijengillä on ollut väkivaltaan johtaneita erimielisyyksiä ja riitaa nimenomaan Kankaanpään taidekoululaisten kanssa. Ja muori vaan hurraa!

      Poista
    2. Eikös se ole hyvä, että muorisi hurraa eikä vaikka ragee?

      Muuten en ymmärtänyt hölkäsen pöläystä kommentistasi. Mutta, luepa sinä sille muorillesi jotain hauskaa, niin kiva ilta teillä jatkuu.

      Ilta-Sanomissa oli hupaisa juttu joutsenten pelastamisesta jäistä. Osoittautui, että kahdeksan joutsenista olikin siivettömiä, ei siis siveettömiä, vaan siivettömiä. Ne olivatkin valkoisia muovikanistereita! Kyllä tämäkin varmaan muoriasi naurattaa hurraata huutamaan.

      Poista
    3. Onkos tää satakuntalaista paikkakuntahuumoria?

      Poista
    4. Kehtaako Manne ihan oikeasti vihjata, että täällä kannatettaisiin Kankaanpään uusnatsiääliöitä?

      Jos ei kannata yhtä ääripäätä, ei se tarkoita että kannattaisi toista. Minä ainakin kannatan lakia ja järjestystä.

      Toisaalta uusnatsisurkimusten puolustukseksi on kyllä luettava se, että median mukaan he eivät pahoinpitelyjutuissaan lyöneet ensin.

      Eivätkä siis ehtineet kai vielä tehdä sitä rikostakaan, minkä takia heidät vangittiin? Olisipa täällä pääkaupunkiseudullakin sama meininki!

      Poista
    5. Kyllä kehtaan. Paskahousut taas vikisee. "Olisipa täällä pääkaupunkiseudullakin sama meininki!"

      Poista
    6. On, Tapsa, ihmisiä, jotka näkevät vain ääripäät.

      Eli kun on itse äärivasemmalla, luulee helposti, että ne jotka eivät ole äärivasemmalla, ovat äärioikealla.

      Tämä on tietysti olkiukko. Ja totta on se, että olkiukkojen rakentelija uskoo itse olkiukkoihinsa. Usein hän on ainoa, joka rakennelmiinsa uskoo. Muut kyllä näkevät rakennelmien hataruuden. Niistä paistaa läpi päivänvalo ja ne voi puhaltaa kumoon. Jos viitsii.

      Poista
    7. Mankemangi, lopeta kiusaaminen. Huomaatko itse, että sinä olet koulukiusaaja parhaasta päästä?

      Tuot tänne kummallisia keksittyjä uusnatsi-, fasisti-, rasistisyytöksiä ja nimittelet minua milloin vanhaksi akaksi, joka kirjoittaa fasistiblogia, milloin halventavasti muoriksi, ja haukut myös muita kommentoijia ja otat selville heidän henkilötietojaan ja heittelet sitten tänne vihjeitäsi.

      Olet saanut jo varoituksesi. Etsipä itsellesi jokin muu kommentointialusta ja uudet kiusattavat, koska yksinkertaisesti et pysty asialliseen keskusteluun.

      Poista
    8. Paitsi luonnekuva, kiusausmentaliteetti on myös vasemmistoanarkismin ytimiä. Hakeudutaan inhoamiensa ihmisten pariin ja huudetaan kurkku suorana fasistia ja rasistia. Näin juuri pätkän itsenäsyyspäivän marssista, jossa vaativat Helsinkiä vapaaksi fasisteista. Mieleen tulee väkisin 70-luku. Sitä yhtä kaljupäätä, Leonid-kavereineen. kannatti koko Suomen kansa, n. 102 prosenttia väestöstä, mutta Urkilla kävi hyvä tuuri Siitoimessa, joka noin kolmen juoppokaverinsa kanssa piti kauheaa älämölöä. Tekojakin oli, sytyttivät tuleen Taudinkantajan painon. Urkin hyvä tuuri oli siinä, että selvästi voitiin osoittaa fasismin olevan vaara ja neuvostoliitto ystävä, jonka ystävällisyys välittyy kekkosen kautta.

      Eläköön se pieni ero tai jotain. Kommunismi ja fasismi ovat totalitarismin sisko ja veli. Leniniläisfasismi ehti terrorisoida pitemmän aikaa ja jonkinlainen muoto siitä on taas vahvistumassa. Kuolemaa ja sortoa sellainen tietää.

      Poista
    9. Siis vaativat vapaaksi fasisteista? Mistä tämä ”fasismin” näkemisen harha nyt oikein kumpuaa? Omasta mielestäkö?

      Suomessahan nuo äärioikeiston liikkeet ovat marginaalisia, ja totuushan on se, että ne eivät ole ruumiita jättäneet jälkeensä, eivät edes henkisiä vaurioita, niin hölmöiksi äärioikeistolaisuuden lähes kaikki suomalaiset kokevat. Suurin turvauhka tulee taatusti edelleen maamme rajojen ulkopuolelta.

      Totalitarismia on tässä ajassa enemmän kuin ääneen sanotaan. Olen puhunut täällä usein rautasaappaiden yltyvästä kopinasta, ja näen sen uhkan todellisena. Se ei tule oikealta, vaan se tulee vasemmalta, se tulee siitä vihapuheesta, jolla historiaa ja kulttuurin klassikoita perutaan ja halutaan muuttaa ja asettaa sensuurin alaiseksi, se tulee sieltä, missä enemmistöiltä rajataan sananvapautta ja puheoikeutta, se tulee kaikkialta sieltä, missä ihmisten suita halutaan sulkea ja rajata heille kapea ala, jolla he mahtuvat tuskin kääntymään.

      Poista
    10. Mieleen tulee Suomen nykyisestä henkisestä ja kulttuurisesta ilmapiiristä venäläinen runoilija Osip Mandelstam, joka pidätettiin vuonna 1934 Stalinin vastaisesta runoudesta ja karkotettiin Tšerdyniin Permin ja myöhemmin Voronežiin. Hänet pidätettiin toistamiseenkin vuonna 1938 ja hän kuoli ”Vtoraja retška”-siirtoleirissä lähellä Vladivostokia.

      Näin Mandelstam runoili tuolloin Stalinin ajan henkisestä ilmapiiristä:

      Veit kaikki meret ja kaiken tilan.
      Annoit minulle kenkieni kokoisen maapalan ja kalterit sen ympärille.
      Mitä siitä hyödyit? Et mitään.
      Jätit minulle minun suuni, ja se muovaa sanoja, hiljaisuudessakin.

      Poista
  48. Vaan vaviskaa, rakkaat kanssaihmiset, koronatartunnat lisääntyvät nyt ennätysmäisesti. Pikkukaupungissa on yleensä parissa viikossa 1 - 5 tartuntaa, nyt on kahdessa viikossa peräti 27 tartuntaa.

    Ja kyllä ne nuoretkin saavat vakavia tautimuotoja. Etenkin kun kulkevat säännöllisesti maskitta ja samaten iso osa aikuisista on alkanut tosissaan kulkea pläsi paljaana marketeissakin.

    Minusta kukaan ei nyt johda koronatoimia, kukaan ei puhalla pilliin, pääministeri ja muut ministerit bilettävät ja käyvät urheilukatsomoissa ja tilaisuuksissa. Koko hallitus on tässä asiassa holtittomasti kuutamolla. Kiuru on ainoa selväjärkinen. Nyt olisi se hyvän koronanhoidon näytön paikka.

    VastaaPoista
  49. Mitä, onko Manne todella onkinut meidän vastaväittäjiensä oikean henkilöllisyyden tietoonsa? Aika säälittävää, mies parka.

    Hupaisa yhteensattuma on muuten se, että Jari Aarnio vapautui juuri ruotsinturkkilaisen pikkurikollisen murhan ei-estämisestä.

    Hupaisa se on siksi, että se oikeasti sen palkkamurhan tehnyt hyypiö poseerasi juuri itsenäisyyspäivän julkkisbileissä pääministeri Sannan kainalossa.

    Hei boomer, ota iisimmin...

    VastaaPoista
  50. Otetaan täällä hyvin iisisti. Älämölö on ollut siksi hirmuista, ettei siihen kaivata yhtään lisää buustia. Sanon vaan lopputulemana, että pääministerikohu on ollut itseaiheutettua, joten myös vastuu on kannettava. Hieman kansalaisia aliarvioivaa on vain tuo puhelinviestintään katseen kääntäminen, ja jahkaaminen siitä, kuka soitti minnekin ja kellä oli vastuu viestinnästä. Saisiko sen valtiosihteerin kontolle?

    Kysehän ei ollut viestinnästä ollenkaan. Arkijärjellä jokainen kansalainen osaa ja voi päätellä: altistuneena ei tällaisena omikronin aikana nousevissa tartuntaluvuissa lähdetä yökerhoon viihteelle, ei rokotettunakaan.

    Ei siinä tarvita erillisohjausta, vaan moraalia, etenkin pääministeriltä, joka ei ole tavallinen kansalainen, vaan instituutio, jota ei ole syytä ravistella, sillä se ravistelee helposti itse ravistelijaansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sat sapienti, et punctum.

      I. Hoo

      Poista
  51. Myönnän, etten ole koskaan päässyt samoille leveleille pääministerin kanssa. Aluksi koetin, mutta rako vain syveni. Syynä ovat henkilökemiat, ei poliittinen linja.

    Esimerkiksi Krista Kiurua olen oppinut arvostamaan, samoin Li Anderssonia, vaikka pidänkin hänen koulu-uudistustaan vääräsuhtaisena, käyttääkseni uutta hienoa termiä.

    Minäkin haluaisin toisenlaisia kuvia ja juttuja pääministeristä. Olisi kiintoisaa kuulla, minkälaisia kirjoja hän lukee ja miksi ja millaisista elokuvista hän pitää, kuka on mieliohjaaja ja millainen on hänen mielirunonsa, ketä kuvataiteilijaa tai mitä taidesuuntaa hän sympatiseeraa ja vaikkapa mitä hän ajattelee Suomen talvisodasta.

    VastaaPoista
  52. Aika paksu provokatoristyyppinen bloggaus. Pitäisikö lukaista kommentit?

    Oikeastansa voisin rennoin rantein ehdottaa että koko instituutio voitaisiin ulkoistaa siihen asteeseen että sanokaamme vaikka frunzen tai ecole superiorin kasvatti joka pikimmiten uitetttaisiin Lapissa avannossa ja haukkaamaan karhupaistia valittaisiin Brysseliin pönöttämään mondääniä auraansa säteilevin hymyin ja kohteliain sanakääntein pidättäytymään kaikesta Suomea koskevasta keskustelusta. Vaihtelun vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. - vietäisiin -

      kuten vientituote.

      Poista
  53. Hipoi taitavasti tökeröyden ylitystä ottaa käyttöön itseprintattava kiitoskortti hoitsuille, meni suoraan leikekirjaan ja kirja joltisellakin varmuudella typeryyksien museoon.

    A. Ehnrooth: Näin vanhan soturin mielipiteenä, fyrkka on fyrkka.

    Kysymyskin oli, mitä mieltä kenraali on tästä euroon siirtymisestä mutta ratsuväen lausumia ei tarvitse säästellä. Pätee perkele. Lähtisiäkö työ _ tai kysynpä toisin: Tuntuisiko aamuisin herkistävältä ja jalolta lähteä räkäseen raskaaseen ja vaaralliseen työhön jos sitä lisättäisiin huppistavaan ja oletettaisiin että jos tämänkin jaksat niin tuonkin jaksat samalla liksalla? Menisikö tunteisiin? Ylentäkää sydämenne tai pyllistäkää vaikka mutta varottava on kutsumusammatiksi kutsumista, se on paskapuheesta koostuvaa lypsämistä.

    VastaaPoista
  54. Aijuu. Alan pitää Klaus Welpin huumorintajun ja älykkyyden ominaislaadusta. Kaamean kuvaava teos ja niiin tosi. Poliittinen pilapiirros hyperrealismin läpi katsottuna, naivismi onkin vielä vaikeampi. Silti ostaisin enemmin Innasen kuin Welpin.

    VastaaPoista
  55. Tämä Klaus Welpin teos on antelias ja rikas. Se antautuu monenlaiselle katsojalle.

    Siitä on pilapiirrokseksi, yltiöromanttiseksi taideteokseksi, humoreskiksi, poliittiseksi julistetaiteeksi, vaan ei nyt sentään kai postimerkiksi, vaikka taiteilija onkin kunnostautunut tällä saralla.

    Taulusta erottaa Aaron, Lennun ja varmaan Jenninkin pitsimyssy päässään. Saulille on piirretty Ruotsin kuninkaan kihara tukka. Joutsenet ja lippu vetävät oikealle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rullasrinnarit on kyllä in-linet ja filtertupakka puuttuu, olisi tullut lisätä imukekin. Partapuukko saappaanvarteen, krhmp. Vmokin jääny maisemista.

      Poista
    2. Minäkin luulin ensin, että vaimoa ei kuvassa ole. Ehkä ei olekaan, mutta onhan tuo myssypäinen nainen alhaalla vasemmassa laidassa vähän Jennin näköinen.

      Poista
  56. Pennies from heaven ja Puuhevonen pakkasessa. Jolset mikis-ikisikiäjä ala vähän vikkelästi tykkäämään jostain huonommasta vaarannat ystävällisyyden joka on jo kerran kunnolla nitistetty.

    VastaaPoista
  57. Tähän väliin täytyy antaa hallitukselle kehuja onnistuneesta hävittäjäkaupasta. Valittiin paras ja ilmeisesti kallein.

    Juuri näin pitääkin, koska olemme Venäjän naapurimaa eikä sitä uhkaa pidä vähätellä. Eli hyvää työtä, pääministeri ja puolustusministeri!

    VastaaPoista
  58. Aivan, Noora, pelotteeksi Putinille. Uskon, että nämä amerikkalaiskoneet antavat Putinille sopivasti vihjettä vaikkapa Natoon liittymisestä, vaikkei liityttäisikään. Pelko persiissä pitää miehen vähän varuillaan, että ei Suomi mitään Venäjän etupiiriä olekaan.

    VastaaPoista
  59. Hyvä Noora, se oli hieno palopuhe!

    Ajattelen niin, että ei tänne Suomeen kukaan muu hyökkää kuin Venäjä, jos joku hyökkää. Valko-Venäjän, Venäjän, Ukrainan kaltaiset tapahtumat voisivat Suomeakin uhata. En kannata aktiivisesti mitään sotaliittoja, mutta realisti pitää olla. Mieluummin Nato kuin yksin Venäjää vastaan.

    Voin olla naivi, mutta tämä on tuntumani.

    VastaaPoista
  60. Ei hyökkäisi vai? Suomi joutui viime rytinään nimenomaan siksi, että Venäjä hyökkäsi 1939.

    Ja miksi hyökkäsi? Siksi ettei Suomi antanut sille suosiolla puolta Karjalaa ja sotilastukikohtia. Suomi ei luottanut lupauksiin, Baltian maat luottivat.

    Uhkasi Suomi siis vuonna 1939 Venäjää? Ei uhannut, mutta sen jälkeen kyllä uhkasi.

    VastaaPoista
  61. Kriisin sattuessa Putin joukkoineen ei katso onko Suomi liittoutumaton vai ei, vaan pystyisikö vihollinen käyttämään Suomen aluetta hyökkäyksensä.

    Jos pystyisi, niin viisas valtionjohtaja toimii ensin. Ikävä kyllä. Tämä on muuten myös syy Talvisotaan.

    Siksi tarvitsemme uskottavan puolustuskyvyn, sellaisen jonka Putin joukkoineen tietää pitävän myös vihollisen loitolla.

    VastaaPoista
  62. Oli miten oli. F35-hävittäjät on hankittava. Pahuuden maata vastaan pitää tarvittaessa pystyä kamppailemaan ja niihin koneisiin saa varaosiakin. - Venäjä, Venäjä, Ryssland ja Neuvostoliitto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ei voida olla tumput suorina luottaen siihen, ettei Venäjä meitä. Kyllä se, ja meidät se katsoo etupiirikseen, kuten nähty on. Mikään ei ole tässä suhteessa muuttunut.

      Vaan toivottavasti meillä ei ole enää piiriä, joka edelleen selittää ne Mainilan laukaukset Suomen ampumiksi. Ja mahdolliset tulevat äksionit Suomen uhitteluksi ystävällistä isoveljeä vastaan.

      Poista
    2. Kyllä niitä piirejä edelleen on. Kemppilässäkin niitä parveilee tungokseen asti. Ja mikä pahinta, myös Venäjällä.

      Poista
    3. No juu, taisi täälläkin joku juuri hiljakkoin syyttää Suomea näistä laukauksista. Eli on Johan Bäckmanin kanssa samoilla linjoilla. Huhhuh.

      Poista
  63. Diagnooseja ei pidä tehdä, ellei ole lääkäri ja osan lääkäreistäkään tuskin pitäisi.

    Tytti Yli-Viikari ei kuitenkaan vetele ihan viitosella, kun kuljettaa viesteinä syyttömyydestään tai jostain, mistäs sen tietää, erilaisia romaaneita.

    Laittomuus on saanut vallan, pääministeri poseeraa onnellisen näköisenä valokuvassa kaksoispalkkamurhaaja narsistin kanssa, Vasemmistoanarkistit peloittelevat ihmisiä Helsingin kaduilla tai toisinaan jopa pysäyttävät taloudellisen toiminnan elokapina-nimellään, jota johdetaan tuntemattomin päämäärin jostain ulkomaiden hämäristä.

    Ihmiset, pysäyttäkää fasismi ja natsismi sekä pahin kaikista, leniniläisfasismi, ydessä lapsensa, vasemmistoanarkismin kanssa. Vastaväittäjät voivat kertoa, missä kävi hyvin, kun kommunismi pääsi valtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ei tutkittukaan koe-eläimillä....

      Poista
    2. Tytti rulaa. Hän on saanut eväät tyyneyteensä tällä kertaa Ruusutarhan persialaiselta runoilijalta. Voimia vaan Tytille! Jos vankeutta tulee, onpahan aikaa lukea.

      Poista
    3. Ehkä tämä murhaajien kanssa kuvaaminen opettaa hiukan somevarovaisuutta poliitikoille. Että rajansa ääntenkalastelullakin.

      Tämä kyseinen murhamieshän kuvautteli itseään muidenkin poliitikkojen ja julkkisten kanssa. Ja onhan hän nyt kai kirjailija, kuten rusettipäinen Ina Mikkolakin.

      Sitä paitsi murhamiehellä lienee intersektionaalinen vähemmistöstatus, jolla häntä on kuultava ennen sinua, Riku. Murhaan haksahtaneen status.

      Poista
    4. Tytti tekee kaikkensa vaikuttaakseen syylliseltä pösilöltä.

      Mutta palaan ihan ensimmäiseen ihmettelyyni tämän jupakan esihistoriassa: eikö jumalanpyssyt Tytille löytynyt isompaa rikosta kuin ihan normaali ja inhimillinen kultainen kädenpuristus!?

      Ja toisena rikoksena Finnair-pisteiden kanssa sumpliminen!? Voi kauheaa.

      Kyse taitaa olla siitä, että Tytti on valvojan virkaansa sopimaton muotitiedostava bisnestättärä, mutta ilman raskasta prosessia häntä virkamiehenä ei voi erottaa.

      Poista
    5. Hieman hupaisaa. Huomaan, etten oikeastaan tiedä yksityiskohtia Tytin rikoksista. Kauhean ilmeiseltä ja raskaalta rekisteri kuitenkin vaikuttaa päältäkatsoenkin. Mielenkiinnolla seuraan, mikä kirja Tytillä kulloinkin on luettavanaan.

      Poista
    6. Olisiko seuraava Rikos ja rangaistus?

      Poista
    7. Voi olla. Eihän niitä kirjoja lukea tarvitse saati ymmärtää. Raskolnikov loppujen lopuksi ymmärsi rikoksensa ja nöyrtyi. Tytistä en ole yhtä satavarma.

      Poista
    8. Tytti on kuin Sanna tai Lumo-kissa suurin silmin: olen täysin viaton kaikkeen tuhoon ympärilläni. Sirpaleet ovat palvelijoitteni syytä.

      Poista
    9. Onko syyllinen vai ei, ei oleellista ole, vrt. Kafkan "Oikeusjuttu". Ja eikös "Raamattu" nimisessäkin romaanissa väitetä että olemme 'perisynnin' tahraamia kaikki? Että turha kenenkään on itseään yrittää pyristellä syyttömäksi.

      Ps. Tytille tosiaan seuraavaan oikeusistuntoon (hovioikeus?) suosittelen Kafkaa lukemiseksi. Varmasti tuomaria vituttaisi!

      Poista
    10. Kaikki tuomarit eivät ole kemppisiä, hurskas veljeni perisynnissä, eli todennäköisesti viesti ei menisi perille.

      Mutta vähän tämä muistuttaa venäläistä oikeudenkäyntiä. Varmaa on vain syyllisyys.

      Poista
    11. Yksi vaihtoehto Yli-Viikarille olisi vielä se, että ottaisi oikeudenistuntoon mukaan Suomen Laki I-IV kirjat. Ja selaisi sitä aina välillä.

      Poista
    12. Ja huutaisi sitten sopivassa saumassa, että "Teidän lakinne ja oikeutenne, hahaha – Niitähän minun pitikin ampua!"

      Poista
    13. Hyvä Iines, sattuva sitaatti.

      Mitä itse asiaan tulee, niin minulla on ihan alusta asti ollut ristiriitaiset tunnelmat - Tytti on ärsyttävä tyyppi ja vaikuttaa väärältä valinnalta tehtäväänsä, mutta eikö todella löydy mitään oikeaa rikosta irtisanomisen syyksi?

      Nyt oivallus, jonka sain juuri:

      Tässähän on käynnissä ihan sama prosessi, josta Tyttiä syytetään: pitää saada epäpätevä tyyppi ulos, muttei löydy kunnon keinoa siihen!

      Siksi on pakko tuhlta valtion rahoja turhaan oikeudenkäyntiin.

      Kumpi tulee meille nettoveronmaksajille kalliimmaksi: virkamiehen eroraha vai Tytin oikeudenkäynti?

      Kysynpä vaan.

      Poista
    14. Hyvä Iines, oikein hyvä!

      Hyvä Tapsa!

      Poista
    15. Hyvä Mikis,

      ihan asian vierestä tulee mieleen vanha Eemelin (tai jonkun muun) vitsi. Siinä Riku kysyy Mikikseltä, että sanoiko Iines-vaimo pahasti kun horjuit aamuyöstä kännissä kotiin?

      - Ei sanonut pahasti. Sanoi hyvästi.

      Poista
    16. Hyvä Tapsa, hyvä mikis! Tästähän tuli lystiä.

      Poista
  64. Squaw puhui viisaat sanat. Ugh!

    VastaaPoista
  65. Tarpeeksi mahdottomia jo. Tarpeellisia vasta kun juomavetemme käy rahasta ja yhteiset teot ja siistiminen maailmankansalaisen henkivakuutuksesta.

    VastaaPoista
  66. Kyse on valtaamisen hinnasta, Noora. Talvisodassa nerokas Johtaja aliarvioi sen hinnan ja yritykseksi jäi.

    Sellaista tilannetta ei tule, jossa vastakkain olisivat vain Suomi ja Venäjä, vaan silloin kyse on eurooppalaisesta isommasta kuviosta. Suomi varautuu siihen, ettei kukaan edes yritä käyttää sen aluetta omiin tarkoituksiinsa. Tekemällä siitä siis liian vaikeaa ja kallista.

    Kyse on maantieteestä. Jos olisimme USAn rajanaapuri, niin emme tarvitsisi sotavoimia ollenkaan.

    VastaaPoista
  67. Emme tarvitsisi, koska olisimme silloin suosiolla USA:n alusmaa (= kynnysmatto). - Monet tietysti tykkäisivät että näin olisi, mutta tuskin kaikki.

    VastaaPoista
  68. Mietin mitä etua Venäjälle olisi hyökätä Ukrainaan enkä keksi yhtäkään. Suurin pelkohan nykyjohdolla on ns. 'värivallankumouksen' leviäminen myös sinne, se veisi Putinin & Co. vallan sieltä. Siitä mielestäni tässä sapelien kalistelussa on kyse; kuka venäläiskenraali tosissaan uskoisi NATOn suunnittelevan hyökkäystä Venäjälle... Mutta... oikeassa ovat siinä, että länsimaat mielellään näkisivät nykyputinalaisten häipyvän Venäjän johdosta, ja jonkinlaisen ’demokratian’ tulevan tilalle siellä. Eli: syystä he (= Putin) pelkäävät.

    Venäjän hyökkäys Ukrainaan olisi sille taloudellinen itsemurha, ei pelkästään siksi, että öljytulot ja muut rahahanat menisivät kiinni. Koska paljon vakavampaa - maailman moraalisen tuomion lisäksi - olisi se, että Venäjä todennäköisesti skipattaisiin koko kansainvälisiltä finanssimarkkinoilta pois. Sitä tuokaan valtio ei kestäisi vaurioitta. Ja siitä seuraisi... niin, mitä? Koska nykyjohto tuskin vapaaehtoisesti syrjään siirtyisi silloinkaan?

    Sota siitä syttyisi.


    Venäjän mahti maailmassa perustuu ainoastaan ydinaseisiin. Taloudellisesti se on kehitysmaa, raaka-aineiden tuottaja, kansantaloudellisesti ei mitenkään merkittävä. Se että Venäjä etsii Kiinasta liittolaista, on ymmärrettävää, mutta siinäkin on kyse vain taktiikasta, ei kestävästä strategiasta. Koska – näin olen lukenut - Kiinalla ja Venäjällä on enemmän eturistiriitoja kuin yhteisiä taloudellisia tai muita etuja. Ja vaikka olisi miten on, tässä kimpassa Venäjä on enemmän Kiinan juoksupoika kuin yhdenvertainen kumppani. (lukuun ottamatta asiis Venäjän asearsenaalia)


    Ajattelen näin kun ajattelen tulevaa. Palapelin olen koostanut lukemistani tiedonjyvistä. – Voi olla että olen käsittänyt paljon väärin, eikä saamani sotilaskoulutus ole korpraalin tasoista kummoisempaa (vrt. A. Hitler), ja muutenkin vanhentunutta. Mutta... voin minä silti jostain asiasta mahd. olla oikeassakin?


    VastaaPoista
  69. Tapsa,
    Pieni viisimiljoonainen rajavaltio USA:n naapurina olisi... jos mikään... Finlandization. Eli meille tutummin Finnlandisierung .

    Mutta Suomea ei epäitsenäisyydestä tässä yhteydessä irvailtaisi, niinkö?

    VastaaPoista
  70. USAlla on kaksi rajanaapuria – Kanada ja Meksiko.

    Kanadan raja on aika avoin ja rauhallinen, oli ainakin viimeksi siellä käydessäni, ja Meksikon rajalla ne ovat meksikolaisia, jotka yrittävät tulla rajan yli. Vai halusiko Trump muurin siksi, ettei USA hyökkäisi Meksikoon?

    Eli USAn rajanaapurina Finland olisi herrankukkarossa, hyötyisi isosta rikkaasta naapuristaan ja ihmettelisi kaukaisen Euroonpan alkukantaisia heimokahinoita.


    VastaaPoista
  71. No, myönnyn sen verran, että todennäköisesti Finland olisi jo liittynyt USAn osavaltioksi.

    Mutta silloinhan suomalaiset bisnes- ja tiedemiehet, yleiset naiset, rattopojat, näyttelijät ja -täret ja ennen kaikkea opiskelijat ja joutonuoret pääsisivät maailmalle Amerikkaan tuosta vaan, ilman viisumeita ja kielivaikeuksia!

    Se mikä sosiaaliturvassa hävittäisiin, se vapauden huumassa voitettaisiin!

    VastaaPoista
  72. Aikoinaanhan Suomi kuului samaan maahan mihin kuului myös nykyinen Alaska... Olisihan se sangen kummallista ja jokseenkin epämiellyttävää jos nykyisinkin olisi näin. Ainakin minun mielestäni.

    VastaaPoista
  73. Olet peljättävä ja hyvän hyvä, Tiedäthän?

    VastaaPoista