Pikku lintu riemuissaan

Peipponen laulaa jo metsän uumenissa, mutta ei antaudu vielä kuvattavaksi - oheinen kuva on viime kevään maaliskuulta. 

Laulu on nyt hieman lyhennetty luritus, sillä lopusta puuttuu vielä kliimaksi, se riemukkain kiekaisu. Johtunee uudesta lumesta ja viereisen joen paukahtelusta. 

Jostain olin lukenut, että linnut ovat kuuroja, mutta ne havaitsevat herkästi pienenkin liikkeen.  Tämä lienee puppua, sillä nyt luin, että linnuilla on erinomainen kuulo, vaikka niillä on välikorvassa vain yksi kuuloluu. Ihmisellähän on kolme kuuloluuta, jotka me vanhemmat ihmiset opimme paukuttamaan sujuvasti jo oppikoulun alaluokilla: vasara, alasin ja jalustin. 

Kannatan muuten ulkolukua nykykersoillekin, jotka eivät erota toisistaan koivua ja kuusta. Kännykät ja läppärit sivuun ja tilalle oppikirjat ja pakkoluvut. Eikä missään avarissa hälyisissä  yhteistiloissa, vaan tilalle pienet kopit, luokat joissa on oppimis- ja kuritusrauha. Kurituksella tarkoitan tässä sitä, että totellaan opettajaa ja pidetään se pikkuinen leipäläpi silloin kiinni kun opettaja puhuu. Erityisoppijat saavat erityistä opetusta, inkluusio haudataan syvään päätyyn ja metri maata päälle.

Vaan takaisin vielä hetkeksi lintumaailmaan, ja linnun ja ihmisen kuuloelimen vertailuun. Ihmisellä on kuitenkin vain kymmenesosa esimerkiksi tornipöllön kuulosta, vaikka ihmisellä oli niitä kuuloluita enemmän. Lukemassani artikkelissa mainittiin lisäksi myös, että lintujen kuulo myös säilyy vanhoilla linnuilla ihmistä paremmin, sillä lintujen sisäkorvan simpukan karvasolut uusiutuvat vanhallakin linnulla.  Meillähän vanhuksia näkyy kesäisin niityillä testaamassa kuuloaan: vieläkö kuuluu sirkan siritys. Minulla kuuluu, voin ilokseni kertoa, tai ainakin viime kesänä kuului. 

Mitä enemmän luen lintukirjoja ja artikkeleita, sitä helpommin huomaan, että ihminen jää helposti kakkoseksi linnun rinnalla. Ei ole ihme, että taiteilijoillakin ihmiset leijuvat ilmassa kuin linnut - viitaan vaikkapa Marc Chagalliin, jolla myös lehmät ovat painovoiman tavoittamattomissa ja lentävät sorkat söpösti harittaen. Ikarokseen painovoima iski rajusti huolimatta upeista jättimäisistä sulkasiivistä. 

Ei ole ihminen linnun vertainen, ei. Ei pääse korkeuksiin kuin linnun näköisen peltikoneen sisällä, ja sehän ei ole sama asia kuin linnulla: liidellä ilmavirtojen kannattelemana yläilmaisissa koko kaareutuva maanpinta haukankatseen alla.

*

Vaan aasinsillalla palatkaamme  lopuksi takaisin maanpinnalle. Mitä tekee Isä Aurinkoinen, suomalainen virologi Mika Salminen nyt, kun  vanhuksia siirtyy pikavauhdilla yläilmaisiin koronan uhreina? Heittää pyyhkeen kehään. Kattellaan. 

Suomi on koronakuolemissa nyt Euroopan huonoimmaksi siirtynyt maa, pohjasakkaa. Koronanhoidon isä ei edes kehota ihmisiä käyttämään maskeja. Hallituksella on kiire Putinin ja hoitajalakon kanssa. Miksi neljättä rokotuskierrosta ei voida käynnistää pikaisesti ennen kesää yli viisikymppisille? 

(Valokuva Iines 03/2021)

(PS Kannattaa katsoa tekstin kaksi linkkiä, varsinkin ylempi.)