Meillähän on monenlaisia hulluja. Tunnettuja ovat mm. seinähullu, umpihullu, jumalanhullu, syntymähullu, kylähullu, kuuhullu. Selkeää ja antavaa suomen kieltä. Näillä sanoilla pärjättäisiin melko pitkälle.
Muistan tässä yhteydessä lapsuuteni Poika-Saimaa, jolla tänään taitaisi olla jokin transsukupuolisen diagnoosi ja jota suvaittaisiin urakalla. Poika-Saima veteli Saimaata, ja kulki kylähulluna tupakki huulessa rallatellen pitkin kylää halkovaa Tampereelle vievää tietä, johon jäi vain pölyvana, kun siitä joskus harvoin auto hurahti. Saimalla oli miesten lierihattu ja takinrehjake. Eivät häntä koirat haukkuneet eivätkä emännät räksyttäneet, hän oli tavallaan luonnollinen osa yhteisöä. - Poika-Saima menee, katsoimme ja jatkoimme leikkejämme. Kukaan ei lällättänyt. Vain mustalaisille lällätettiin, salaa, koska heitä pelättiin. - Jos et ole kiltisti, mustalainen tulee ja vie, saatettiin lapsia pelotella. Ei meitä siskon kanssa, mutta oli kiva lällättää mukana.
Menkääpä muuten joskus huviksenne lukemaan vauva.fi-palstan keskusteluja, vaikka olisitte pelkästään korkeakirjallisuuden ja runouden suurkuluttajia. Valitkaa jokin ihmissuhde- tai lastenkasvatuskeskustelu. Hyvinkin nopeasti siellä alkaa vilahdella nepsyä, aspergeria, autistia, narsistia, sosiopaattia, adhd:tä ja monta muuta. On taito selvitä keskustelusta ulos saamatta itse ylleen jotakin diagnoosia. Minulle on tarjottu autistia.
Mutta takaisin Rorschachin väriläiskätestiin. Kertokaapa, mitä te näette kuvassa. Minä kerron sitten, mikä teitä vaivaa.
(Valokuvassa syksyn ruskaa 3.10. /Iines)
Ihan selvästi kyse on Sulkavan Suursouduista, ja vuorossa kirkkovenesarja. Kuvassa juuri ohitetaan Partalansaarta.
VastaaPoistaHerralla on selvästi estoja intiimialueella. Tämä ilmenee asioiden kääntämisellä säädylliseksi kuvakieleksi. Lisäksi löytyy jumalanpelkoa, joka verhouu kirkollisiin kuviin.
PoistaOhjeena esitän, että nyt vain rohkeasti tulta päin. Kyllä se siitä. Vielä se päivä paistaa ja sumu hälvenee.
T. Oraakkeli
Näin äkkiseltään näen havupuun, joka ei oikeasti ole havupuu, sillä siihen on tullut ruskaa. Puun ympärillä väreilee vesielementti. Rungossa näkyy vielä alkuperäistä vihreää, sehän on havupuun sydäntä.
VastaaPoistaTässä nähdään mutkatonta suhtautumista asioihin. Puu on puu. Vesi on vettä, ja kaiken takana on suuri sydän.
PoistaT. Oraakkeli
Oraakkelille tattis ja muistetaan, et aina välillä hauskaa olla pittää.
PoistaYksinkertainen sieluni ei älynnyt kääntää kuvaa mitenkään. Sitä se kiire ja hätäisyys teettää.
Valeoraakkelin lausunto (asiakas Ripranie):
PoistaHavaittavissa taipumusta "puun" ja "veden" suhteen analysointiin. Lievää rekolalaisuutta: "Mikä maailmassa kannattaa / se upottaakin. / Puu on veden käsivarsilla / ja vesi on puun." (Tai jotain sinnepäin. Valeoraakkeli ei jaksa etsiä lähdeteosta hyllystä.) Taipumusta kaipuuseen ja nostalgiaan. Näkyy vielä alkuperäistä vihreää.
Kiitoksen lausun sulle, AE, analysoinnistasi, joka menee nappiin.
PoistaHieno kohta tuo: mikä maailmassa kannattaa, se upottaakin.
Päteen moneen. Kaipuu ja nostalgia on toinen luontoni.
Tässä taas nähdään epäilevä tuomas vauhdissa: joku on sotkenut ja yhdistellyt, mikään ei ole miltä näyttää. Mainiota! Tätä rouvaa ei höynäytetä.
VastaaPoistaT. Oraakkeli
PS Kyllä minä voin tässä paljastaa, että kuva on aito jokimaisema heijastuksineen. Mitään ei ole lisätty, mitään ei ole valittu kuvaamaan mitään erikoista. Ainoa muutos on se, että kuva on keikautettu pystysuoraan. Oikeasti sitä kuuluu katsoa vaakatasossa.
VastaaPoistaPikaista ja hellää paranemista sinulle, Noora!
VastaaPoistaKyllä se siitä, toivottavasti, kun antaa sille ajan, jonka se vie ja malttaa.
Toivottavasti pääsit säikähdyksellä. Pää on lujaa tekoa. Helpommin taitavat luut rusahdella raajoissa. Minultakin murtui nilkka niin että napsahti kävellessäni alamäkeä kesämökin pihalla, crocsit jalassa, muutama vuosi sitten. Viisi viikkoa kipsissä ja aloillaan.
VastaaPoistaToteemipaaluhan se siinä. Siinä alimpana on kissahahmo, jolla on outo sarvipäähine. Sen päällä on lepakohtava iloinen vauvapiru, sitten rukoileva gorilla. Kaikkein ylinnä on baletti-ihminen, jolla on vihreä tutu. Hän saattaa ruveta pyörimään myötä- tai vastapäivään.
VastaaPoistaNo nyt on kyseessä henkilö, joka ymmärtää asiat hengen päälle. Hänellä on mitä luultavimmin Tarot-kortit käytössään ja tulevaisuuden suuntaviivat katsotaan sieltä, on piruja, pieniä ja suuria, ja heitä manataan tanssimalla suohon. Sängyn alta löytyy tomtom-rummut.
PoistaOhje: Älä elämää pelkää, se tulee kuitenkin.
T. Oraakkeli
Olen sen verran epäileväinen ketkuli, että ensi työkseni käänsin kuvan - ja tunsin jopa hienoista pettymystä, kun se ei ollutkaan sieluni syövereihin syöksyvä huimaava abstraktiohirvitys, vaan kaunis luontokuva.
VastaaPoista(Olisit rajannut kuvasta pois oikean reunan, niin ihana illuusio olisi kestänyt kauemmin!)
Näin näin: Ylhäällä on karmea rietas sielunvihollinen, joka ryömii kohti viattomuuttaan kirkuvia neitsyitä, ja alhaalla on sen kauhea kaveri ottamassa koppia. Ihanat neitsyet huutavat kädet ja jalat levällään a) kauhusta ja/tai b) riemusta näkijän sielunelämän jumalallisuuden mukaan.
Tulkinnan pulmatiikkaa höystää ötököiden ja neitsyiden muodostamat salaperäiset kirjainkuviot - selvästikin myy, nyy, khii, psii ja rhoo - ja kaiken kruunaa ypsilon nurinpäin!
Voiko kirkuvammin jumalaa, valtakunnansyyttäjää ja sukupuolten moni-naisuutta (!) enää pilkata, kysynpä vaan, perkele.
Tässä on kyseessä poliittista luikurimaisuutta, ironiaa, jonkinlaista osaamista ja selvää vetoa rienaamiseen. Ettei vaan olisi kikkelikorttiakin lähetetty toimiston naisille? Kaiken päälle hurskastelutaito on kukassaan.
PoistaOhje: Heti politiikkaan, ja oma puolue.
Hyvä havainto, Tapsa. Mietin jokusen aikaa itsekin, rajaanko oikean laidan taivaan pois vaikeuttaakseni hahmottamista. Päädyin siihen, että olkoon. Eli aliarvioin viitseliäisyytenne. Käänsitte kuitenkin kuvan lappeelleen.
PoistaLappeelleen. Lappeelleen! Auh.
PoistaSivuttain oleva oikealla kyljellään möllöttävä kuva joka on kiertynyt ei-kuvatason suhteen yhteksänkymmentä astetta vasempaan vaikka jotkut väittävät sen kierretyn vastapäivään. He ovat kieltämättä väärässä, ja väärässä blogissa sen lisäksi iksäkli.
Jassoo. Hieman pysähdyin kyllä kirjoittaessani ”lappeelleen” eli jokin kello soi hyvin hiljaa.
PoistaKirja on lappeellaan. Asettaa tiilet muuratessa lappeelleen. Keihäs putosi lappeelleen vaaka-asennossa maata koskettaen. Näinhän sanakirja kertoo, ja oikeassa toki on. Kuva ei tietenkään voi olla lappeellaan, mutta tiedätkös, P.P. , minä vain keikautin kuvan pystysuoraan klikkaamalla nuolinäppäintä kerran ja hups.
Noh, tätä se on, kun ei ole geometrian osaamista. Sain ehdot enkä vieläkään ymmärrä, miten sain ne suorittua. Vaan tekeekö se ihmisen huonoksi, jos ei osaa geometriaa? Tämä on ensimmäinen kerta lukion jälkeen, kun olisin taitoa tarvinnut
Ärhennys, yritin tehdä kaikki virheet mutta epäonnistuin, tuli erehdysvirhe.
PoistaVoinhan korjata erehdysvirheenpoisto-opin pääsäännön, sen jonka mukaan virhe ei ole virhe vaan arkkitehtuuria jota ei ole ymmärretty omana aikanaan. Korkaustoimi sisältää istuttamistoimiosuuden ja otaksuma-arvoisesti odottamistoimiosuuden jonka kuluessa villiviini ehtii kasvaa tuuliviiriin saakka. Se kävisi siten että myöntäisin tehneeni virheen tahallani. Mahdotonta.
Piirtelenpä lehmiä jonkin aikaa, yleensä se auttaa.
Jos jokaisen virheen jälkeen istuttaa villiviinin ja antaa sen kasvaa tuuliviiriin saakka, maailmasta tulee aika kaunis paikka. Sinne kannattaa lehmiäkin piirtää.
PoistaMinua surettaa se, miten ihmiset repivät villiviinejä ja muita istutuksia alas, kaatavat puita ja vievät linnuilta pesät ja oravilta leikkitilat.
PoistaAsun rivitalossa, ja täällä on iso tontti ja tilaa istutuksille. Juuri kaadettiin kaikki lehtikuuset, joilla olisi ollut upea syysruska. Pensasaita leikataan joka vuosi, jotta se olisi ”matala ja siisti”. Isoja koivuja on kaadettu, koska ”ne roskaavat”. Ja joissain asunnoissa takapihalla ollut villiviini revittiin pois, ettei se ”pilaa rakenteita”. Siis villiviinihän suojaisi lukemani mukaan kerrostalonkin seinän. Mikä ihmisiä vaivaa? Pelkäävät luontoa?
Sietämätöntä että 🚭
PoistaMoi, Noora, pitäisikö sun kuitenkin käydä näytillä lekurissa, ettei vaan ole mitään sisäisiä verenvuotoja.
VastaaPoistaKun katselet ja kuulostelet oireita, tiedät varmaan ite, mikä on järkevintä. Jos vähänkin huolettaa, niin aina parempi on varautua kuin olla varautumatta.
Tokihan kerrot jos käykin niin että saat kys. keskustelusta jonkintasoista selvää, olen näetsen valmistautunut varustautuen puunuijalla ja kylmällä pyyhkeellä niiksi varoiksi että siellä Arkadianmäen ongelmajätelaitoksessa onkin jokin ei-insinöörien ja inhimillisen käsityskyvyn ylittävä yhteisymmärrys saatavissa aikaan.
VastaaPoistaHätätilassa turvaan tietoon että V x A = W
ja kyse on pahapoppasähköstä jonka kanssa ei leikkiä sovi kuten hiirenkikkarasähkön jota aivan oikeasti laskeskelin kuluvan enemmän kys. talon saunassa viikossa kuin vaaleissa valittu höpönhöpöpoppoo saa käytettyä lääppäriensä* latauksiin istuntokauden aikana.
*Lääppäri = ei-äänestysnappi vaan muu, aivan turha ajankuluksi ja nettipelailuun tarkoitettu fetissi eli lelutoimintainen ajatuksenlentoradan rajoitinlaite. Avustajalta voi kysyä mikä sitä hipelaattoria nyt taas **vaivaa.
**Sitä vaivaa negatiivinen äly mutta se on vaikea selittää.
No nyt on kyseessä keksijänero, joka on aikaansa edellä. Persoonassa näkyy kuitenkin selvää aistillista napinpaino- ja hipelöintihalua, puuttuu vain perkulaattori. Mutta ei hätiä mitiä, pian se on keksitty, kun rassataan hieman sitä ajatuksenlentoradan rajoitinlaitetta uuteen uskoon.
VastaaPoistaOhje: Elä elämäsi laulaen. Tanssikin käy.
T. Oraakkeli
Muuten, kuka tahansa voi toimia näiden kuvausten oraakkelina, jos vaan ehtii ja haluaa. Voitte liittää näihin yllä oleviin ja mahdollisiin uusiin oman näkemyksenne, vaikka tosimielessä.
VastaaPoistaKerro, Iines, sinäkin, mitä tuolla näet.
VastaaPoistaTiedätkö mitä, AE, odotinkin tuota, ja nimenomaan sinulta. Hymiö. Kyllä tulee, jahka tästä askareen jälkeen ehdin.
PoistaKuvassahan on ilmiselvästi Oodiin pystytetty performanssiteos, Mimosa Palen Suuri Häpytorni.
PoistaKyseessä on tilataideteos, jonne kavutaan teoksen takaa portaita pitkin ja jossa koetaan eri kerroksissa useita jälleensyntymiä, ainakin kolme.
Vihreät karvatuherot aukon reunoilla kuvaavat uutta elämää, eli aina kuin kokija tupsahtaa yhdestä hävystä ulos, hän syntyy uudelleen, kunnes aivan alimmassa kerroksessa pullahdettuaan maahan on täysin puhdistunut vanhasta saastasta.
Valeoraakkelin lausunto (asiakas Iines):
PoistaIlmenee vahva toive naissukupuolen omavoimaisuudesta ja riippumattomuudesta. Syntymäänkään ei tarvita miestä. Oodi hävylle! Toisaalta näkyy taipumus häpeään ja pyrkimys jättää vanha saasta taakse. Kulkusuunta on ensin ylös, sitten alas. Vasta alimmassa kerroksessa, jalat maan pinnalla, on vapaa kuin vauva.
Hieno julkistus, Iines.
PoistaKen syntymiä kaipaa, jälleensyntyy karman lain mukaan.
Palkkana puhdas sydän.
PoistaKarman laki olisi oikeudenmukainen. Oi kunpa se oikeasti olisi.
Tietysti se tulee mieleen, että Karman laki on tavallaan armoton ja anteeksiantamaton. Et saa anteeksi, vaan voit syntyä lopuksi vaikka kastematona.
Tästähän on elokuvakin - Häpy selän alla.
PoistaSiinä raukat äijät menevät meren taa käpykaartiin, kun taas rohkeat tädit liittyvät häpykaartiin.
Tässä versiossa Honka-Joen siviiliammattikin on häpyjenkeräily.
Luin kyllä lukiossa laajan fysiikan, mutta siinä oppimäärässä ei vielä kerrottu mitään pahapoppasähkön kaavasta (V x A = W). Tilavuus kertaa pinta-ala on työ? Vain eduskunnassa?
VastaaPoistaLääppäri on joka tapauksessa viehko sana, Pikku Pupu. Minusta lääppäri on ihminen, etälääppijä, läppärilähestyjä.
Kuvassa on selvästi lehtikuusi, seita, uhripuu. Ylimpänä jonkun ison eläimen kallo. Ei taida olla tämän maailman eläjiä, ei tämän ajan.
VastaaPoistaKeskellä on uudempaa jumaluutta edustava Metsuri, huomiokeltainen kypärä ja samanväriset olkapäitä peittävän huomiovaatteen keltainen näkyvät. Sen, ettei kyseessä ole maallinen, tämän todellisuuden olija, paljastaa harmaa kaapu joka peittää alaruumiin.
Hieman alempana on erikoisen mallinen vene, musta sisus ja leveä perätuhto paljastavat, ettei tämäkään vene ole tästä maailmasta. Liekö menopeli manalanmatkalle.
Alimpana näkyy harmaat kasvot, kyseessä ei kumminkaan lie ns. harmaa, siis humanoidi. Vaan Halla itse, vaikka se on alimpana ,se ei ole palvotuista vähävoimaisin. Kohta sen itse näette ja koette. Halla hyytää maat ja veet.
ICT-ukkeli
No nyt on kyseessä eräänlainen fiksaatio, jossa nähdään verkkoja sielläkin, missä niitä ei ole. Ettei ole vaan tullut työskenneltyä liikaa piuhojen parissa? Viritellään nimittäin näkymättömiä verkkoja, siltoja menneisyyden ja nykyisyyden välille, käydään jopa varhaiskantasuomalaisessa ajassa ja mainitaan manan mannut. Ryhdytään jopa shamaaniksi ja ennustellaan hyytäviä aikoja.
PoistaOhje: Nyt vaan irti piuhoista ja risteilylle.
T. Oraakkeli
Hyvä huomio ICT-ukkelilta - tuolla ihan alimpanahan todellakin tuijottaa itse Halla-ukko, se sama jonka Hugo Simberg ikuisti maalaukseensa kiven päällä istumassa.
PoistaVai onko Halla ukko? Ainakin Eino Leinon mielestä se on akka - "Halla harmaja emäntä".
Minun tuli mieleeni, että alinna oleva hahmo on itse Atlas, joka kannattaa koko maapalloa harteillaan, ja tässä tietysti sitä tärkeintä, ihmisen libidoa, joka takaa elämän jatkumisen.
PoistaPS Siinä aivan ylinnä on suojelevat kädet, jotka kannattelevat vastasyntynyttä.
PoistaNyt kun katson kuvaa uusin silmin päiväkahvin jälkeen, niin venehän se on, koko kuvan täyttää ylhäältä päin katsottu alavirtaan lipuva kirkkovene - ihan niin kuin alan ylin auktoriteetti Mikis heti näkikin.
PoistaMikis näki myös Partalansaaren, joka ei näy kuvassa, ja varmaan myös kyydissä olevat hävyttömät hävyt, muttei herrasmiehenä ollut näkevinään.
Ilahduttavaa, että sinäkin, ICT-ukkeli, näit keltakypäräisen huomiotyypin tuolla. Minäkin tuijottelin sitä eilen pitkään, mutta koska en ymmärtänyt, miksi sitä tulisi kutsua, jätin mainitsematta. Mutta Metsurihan se, tietysti. Modernisoitu Viikatemies. Hän, joka kaataa puut, kaikki heidän vihreytensä.
PoistaSiis minä näin, jos nyt suoraan sanon, kuvan jetsulleen samoin kuin mikis, mikä huvitti minua tavattomasti. Paitsi se, että siinä oli mielestäni jopa sarja häpyjä, naisia jalat levällään. Riettauden paratiisi, naisia pinossa.
PoistaTästä tulee mieleeni design-ryijy, jota Sointu Borg -niminen nainen tarjosi juuri huutokauppaan. Kuva oli jossakin iltapäiväläpyskässä:
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000009093676.html
Laapotin siis.
VastaaPoistaVolt x Ampere = Watt. Aivan hullua. Ei, ei saa, ei pidä puuttuman, on kielletty, näpit irti eikä rivikansanedustajien tietoon.
Numerosokeiden kuoro esittää: Maan korvessa kulkevi siirtomaksujen ies.
"Tulisiko sähkön hinta pitää ennallaan mutta vain 230 voltin jännitettä alentaa? Uutta jännitettä voitaisiin kutsua siirtymäjännitteeksi, khi-hi... Hetko pikku, niitä on siis kolme? Kolmivaihe? Tässä hallituksessa ei kyllä ole sellaisia kolmikantaan sopivia enegiavaroja!"
Seksuaalisuuksista en tiedä mitään, mutta Sebastian Tynkkynen on ollut ihan ihana raportoidessaan elokapinaa, vasemmistoanarkismia, joka pyrkii yhteiskunnan horjumiseen.
VastaaPoistaStreami kulkoo.
Vilkaisin jo aiemmin Elokapinan uusinta performanssia joltain videolta. Rajuinta ja aktiivisinta, mitä joukko sai aikaan, oli kolmisarjainen huuto: Kapina, kapina, kapina. Kapina, kapina, kapina. Ja sitten kaksi poliiisia kantoi pulskaa poikaa dösään. Ja selfiesormi lauloi.
PoistaTylsää. Booooring. Aina saman kaavan mukaan.
Tämän kerran en mennyt kapinoimaan, kun oli muita kiireitä. Mutta kyllä he tarvitsisivat paremman sotahuudon kuin 3 x kapina.
PoistaJulistankin täten joutessani avoimen kilpailun Elokapinan uudeksi huudoksi. Nyt rohkeasti vaan ehdotuksia, parhaat pamputetaan!
Tässä malliksi muutamia, eka on poliiseille:
Kapina, napina, apina!
Kopina, kipinä, kapina!
Eloa, iloa, olutta!
Elo ilman kapinaa on ilo ilman viinaa. Tänään kapina, huomenna vapina!
Tapsan taisteluhuuto on mainio, kannatan sitä, mutta panen tähän äkämystyneen elokapinallisen tuiskahduksen:
PoistaPaina puuta, soita suuta
Puolest luonnon, ilmaston!
Hallitus on jallitus!
Jallitus on hallitus!
Näinhän se on, maailma on yhä hullumpi hiljaiselle sivustatarkkailijalle, ja ehkä monelle muullekin persoonallisuudelle.
PoistaVaan tuskin tämä kaikki yksin länsimaisesta kapitalismista johtuu, suurempi kurjuus ja ahdistus ja ilmastohätä on oikeasti diktatorisesti valvotuissa maissa tai jopa kehitysmaissa.
Ydinvoimaa puolustetaan, koska on putipuhdasta energiaa. Vihreätkin ymmärsivät sen viimein, vaikka liian kauan kesti. Ainoastaan ydinaseet saastuttavat, toki vain käytettäessä.
PoistaRajoja suljetaan ja aitoja rakennetaan, koska jotkut rynnivät tykein ja tankein toisiin maihin, ihan kuin ennen vanhaan.
Elämme aikaa, jolloin illuusiot romahtavat. Kaikki ylevä usko ihmiskunnan yhteiseen hyvään paljastui lapselliseksi lässytykseksi. Elämme kolmannen maailmansodan aattoa - toivottavasti sen leimahdus maailmanpaloksi pystytään tukahduttamaan.
PS. Suuren rauhantahtoisen naapurimme valtakunnankansleri täyttää tänään 70 vuotta!
Aitako tykit ja tankit poissa pitää? Älkää hulluja puhuko.
PoistaKerroin vain mitä tapahtuu, en ottanut kantaa sen tehoon.
PoistaMutta ei niitä aitoja tankkien takia tehdä, vaan niitä miljoonia nälkäisiä ryysyläisiä varten, jotka kohta rynnivät pakoon putinlandiasta.
Tankki pysähtyy miinaan.
Eihän Trumpia ja Putinia voi verrata samana päivänä. Putinin lähin vertauskohde on Hitler.
VastaaPoistaMolempia yhdistää viha, aggressio ja ennen näkemätön määrä kidutusta ja viattomia siviiliuhreja - naisia ja lapsia, isovanhempia. Kuinka sinä voit olla tätä näkemättä, Noora? Trump ei tappanut ihmisiä, oli muuten vaan suuruudenhullu. (Jaahas, nyt saatiin yksi "hullu" lisää juttuni luetteloon: suuruudenhullu.)
Julistankin tähän väliin hullu-yhdyssanan keksimiskilpailun. Kuka tietää lisää erilaisia hulluja? Muistin virkistämiseksi listaan alle tähänastiset jutun hullut:
Poistaseinähullu
umpihullu
jumalanhullu
syntymähullu
kylähullu
kuuhullu
suuruudenhullu.
Hullu kun pullosta tullu.
PoistaSanonta on tuttu, mutta ei kuitenkaan yhdyssanamuodostelma. Itselle tuli mieleen vielä kaksi:
Poistavarttihullu
seksihullu.
Työhullu + työelämä / vero = entinen työelämä tai entinen työhullu.
PoistaJälleensyntyminen uuden työn kautta saattaa olla mahdollista, työelämähulluttamisen ja hulluntöihin yllyttämisen eroavuudesta ei ota selvää itse Pirukaan, tai sitten on jo ottanut.
Sitten vielä sanotaan että kuka hullu nyt veroja maksaa. Sekin on kuultu että ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka ei hoksaa tinkiä. Tosin kun yritettiin määrittää lupamaksuja varten mikä on lesken ropon kurssi muihin valuuttoihin verrattaessa päädyttiin yleveroon. Yhäti enenevä ja leviävä on justiinsa tämä ylehulluus jossa kaikki asiat ovat samanarvoisia, saman huomion ansaitsevia, sen kun vain poimii mieleisensä. Ilmaisia uutisia kommentointimahdollisuuden kera
(kirjautuminen vaaditaan).
Huippuhullua!
Työhullu on hyvä lisä listaan. Tunnettu käsite.
PoistaKun ”hullu” on yhdyssanan perusosa, niin siihen voidaan liittää monia määriteosia, tilapäisestikin. Etelänhullu voisi olla sellainen, joka matkustaa joka vuosi jonnekin etelän lämpöön jne. Mutta siis listassa on lähinnä vakiintuneita hulluja, vakiokäsitteitä.
Monenlaisia hulluja on!
Onko pähkähullu unohdettu? Hevoshullujakin lienee yhä, vaikka vähemmän kuin minun lapsuudessani. Sotahulluja ainakin piisaa. Minusta sotahullu voisi olla sellainenkin, joka olisi sotakokemusten tähden menettänyt järkensä. Niin en kyllä ole kuullut sanaa käytettävän.
PoistaSilloin, kun vielä toimin äidinkielenopettajana, yläkoululaisten kanssa tehtiin kerran näytelmiä kappaleiden sanojen pohjalta. Yksi luokka teki näytelmän Eppu Normaalin "Urheiluhullusta". Laulussa minä on nuorena lukenut Sartrea, Nietzscheä, Hegeliä ja Kantia, ja vaikka se on ollut "tavallaan kovin intresanttia", naisia ei sillä menetelmällä ole saanut. Siksi minästä on tullut urheiluhullu. Oppilaiden näytelmäversiossa urheiluhulluus sai toisenlaisia sävyjä: henkilö muuttui hulluksi nimenomaan siksi, että urheili.
Tällä viikolla törmäsin kevythulluunkin. Siis sanana. Se ei liene vielä vakiintunut. Luulisi, että valehullujakin on jo olemassa.
Hyvä! Tässä tuli monta kelpoisaa hyvinkin yleisessä käytössä olevaa hullua.
PoistaKevythullu ja valehullu eivät taida vielä olla yleisiä, ja ne sijoittuvat ehkä tuohon ylempänä mainitsemaani lokeroon tilapäiset eli ”Kun ’hullu’ on yhdyssanan perusosa, niin siihen voidaan liittää monia määriteosia, tilapäisestikin. Etelänhullu voisi olla sellainen, joka matkustaa joka vuosi jonnekin etelän lämpöön jne.”
Poimin nämä muut tähän yleisten tapausten listan jatkoksi:
pähkähullu
hevoshullu
sotahullu
urheiluhullu.
Raivohullu!
PoistaMuuten, kiva on tuo oppilaiden urheiluhullun vääntö liiasta urheilusta hulluksi tulleeksi. Se on minusta jutun clou, merkityksellä leikkimistä. Tällaisista jutuista syntyy huumoria. Voisin kuvitella itsenikin tuohon juttuun mukaan.
PoistaMe teimme vastaavia juttuja toisen asteen opiskelijoiden kanssa, ja samanlaista yllättävää ja kivaa leikkimistä se oli. Joitain käsikirjoituksia työstettiin lavalle teatteriesityksiksi mm. kevätjuhiin. Aikamoisia produktioita, mutta meillä oli ns. luovan ilmaisun kurssi kokonaan käytössä ja upea uusi esitystila, juhlasali videotykkeineen, musiikkilaitteineen, esirippuineen.
Jee, raivohullu! Lisätään listaan.
PoistaToisinaan minä hämmästyn, miten raikkaita runotulkintoja oppilaat tekevät ihan vain siksi, että he eivät vielä ole sisäistäneet perinteisiä merkityksellistämisen tapoja. Eräs ryhmä yritti kerran ymmärtää, millainen on (Zen Cafén) "mies, jonka ympäriltä tuolit viedään". He päätyivät ajattelemaan sitä tuolileikkiä, jossa musiikin loppuessa pitää rynnistää vapaalle tuolille ja paikat vähenevät kerta kerralta. Kolkko maailma.
PoistaKadehdittavan ihanalta kuulostaa entisen koulusi esitystila. Miten sinä muuten aikoinasi päädyit opettamaan juuri toisen asteen opiskelijoita? Teitkö tietoisen valinnan, että haluat opettaa juuri siinä iässä olevia, vai ajauduitko vain sattumalta (= virka sopivasti auki tms.)?
En taida olla niitä itsevarmoja ihmistyyppejä, jotka valitsevat tarjottimelta. Olen pikemmin ajopuu, joka ottaa kiinni pelastuslautasta, ettei uppoa.
PoistaTänne pikkukaupunkiin päädyin eron myötä lapsi kainalossa, äidin hoiviin ensin. Täällä oli tuntiopettajan paikka auki, ja minut valittiin siihen. Vierastin kyseistä oppilaitosta ja koulumuotoa ensin, minua vaivasi sen markkinahenkisyys ja kaupallisuus. Oli aikamoista taiteilua luovia sen ajan vasemmistolaisena kaupallisessa maailmassa. Vierastin alkuun sitäkin, että opiskelijoille annettiin käytös- ja huolellisuusnumeroita, koska paras piti antaa sille, joka oli aktiivisin oppilas. Hiljaiset saivat aina huonomman.
Muutaman vuoden kuluttua aineen lehtori jäi eläkkeelle ja minut valittiin sitten lehtorin virkaan. Kaikkeen tottuu, talon tavoillekin. Oli itsestäänselvää, että koulutusta ei voinut heittää hukkaan, ja hieman asiaa edisti toki toisen asten äidinkielen lehtorin huisin hyvä palkka. Kaikki tunnit yli 16 viikkotunnin olivat äidinkielessä ylitunteja, ja ne nostivat ansioni joskus jopa yli rehtorin palkan. Yksinhuoltajan oli asunto- ja opintovelkaisena pakko ajatella palkkatasoa.
Ihmettelenkin hieman sitä rutinaa, jota nykyään kuulee, kun työ on vähän kurjaa. Ei minusta työn kuulu olla aina kivaa, kuten ei elämänkään. Siinä on kivat hetkensä, mutta mikään ei ole jatkuvaa euforiaa, jota nykyään tavoitellaan.
En tiedä, vastasinko kysymyksiisi, mutta tämä tuli vuodatettua.
Vastasit. Aina kun kysyn jotain, toivon nimenomaan vuodatusta. Näitä on kivaa lukea. Sitä paitsi tuosta ajasta, jolloin olet "lapsi kainalossa" maailmassa, on täällä blogissa aika vähän juttuja. Noina vuosina sinussa varmaan rakentui se vahva mentaliteetti, että sinähän pärjäät, sillä pärjättävä on. Eikä keneltäkään tarvita apua.
PoistaEntäs sanana puolihullu ja täyshullu, että lasketaanko ne vakiintuneiksi? Autohullu? Oishan näitä. Kyse on kai siitä, että mitkä lasketaan vakiintuneeksi, vai kuinka?
PoistaPuuttuu yksi yleisimmistä mitä tekin olette: yllytyshullu.
PoistaMinusta yllytyshullu on hyvä. Sitähän me kaikki kai tavallaan olemme. Ainakin joskus ja joskus taas ei.
Poistaseinähullu
Poistaumpihullu
jumalanhullu
syntymähullu
kylähullu
kuuhullu
suuruudenhullu
varttihullu
seksihullu
työhullu
pähkähullu
hevoshullu
sotahullu
urheiluhullu
raivohullu
puolihullu
täyshullu
autohullu
yllytyshullu
Tässä tähänastiset mainitut. Jäikö joku pois?
Osa näistä on hieman enemmän vakiintuneita kuin toiset, osa vähän tilapäisempiä tai täsmällisemmin sanottuna kapea-alaisempia. Rikasta on kieli ja kielen keinot luoda uusia sanoja.
Juoppohullu vielä.
PoistaKyllä! Ja pelihullu. Lisätään listaan.
PoistaMinä olen nyt jumittunut näihin hulluihin. Äsken mieleeni putkahti siivoushullu. Se lienee laskettavissa vakiintuneiksi. Terveyshullu on vähän rajoilla.
PoistaKummallista, että ei ole olemassa sydänhullua. Sellaisiahan on maailma täynnä. Ydinhulluksi olen kuullut nimetettävän Putinia, mutta se sana on toisin sävyttynyt eikä vakiintunut. Putinilla tuskin on kuolemansairauteen rinnastettavaa syli-ikävää (niin kuin Juhani Peltosen henkilöillä). Tai voihan hänellä sitäkin hulluutta olla, kaiken muun lisäksi, kukapa tietää.
Löytyisikö väkivaltaan taipuvista hulluussanoja? Puukkohullu?
Ilmastohullu ja terveyshullu
PoistaLisään listaan siivoushullun, se on hyvä tuttu ja vakiintunut ilmaisu.
PoistaSen sijaan nuo terveyshullu ja ilmastohullu ovat uudehkoja, sinänsä hyviä mutta hieman negatiivisia esimerkillisinä pidettyihin nykyhyveisiin ajateltuina. Ja on ehkä niinkin, että jos nimitellä halutaan, kummastakin on vielä kuvaavampia nimityksiä, esimerkiksi terveysintoilija ja ilmastohörhö.
Oi voi, en äsken huomannut, että AE "kauppasi" tuossa ylempänä terveyshullua, vaikkakin rajoitetusti. Näin käy, kun aina en lue tai huomaa kaikkia komsuja. No, eihän se minun mielipiteeseeni tietenkään vaikuta. Minusta se raja on jo ylitetty, ja siksi kauppasin ilmastohullua ja terveyshullua. Ovathan ne jo yleistyneet. Täällä ylimmän tuomarin eli Iineksen päätös on ratkaiseva, joten se hyväksyttäneen. Eihän se silti minun mielipidettäni muuta eikä kaada.
PoistaEi se haittaa Ripranie, vaikka tulee kahteen kertaan, pikkujuttu.
PoistaIhan hyvin voisivat olla listalla kaikki ehdotetut, ilmastohulu ja terveyshullukin. En ole niihin itse vielä törmännyt, ja se ehkä selittää sen, että koen ne kuitenkin vähemän käytetyiksi.
Olisivatko ne vähän leimaavia, siis sellaisia, että paljastavat sanojansa kannan ilmastovastaiseksi ja terveysvastaiseksi? Ja nythän pitää olla poliittisesti korrekti, eli ei saisi sanoa valtavirtoja vastaan? Ehkä ne siksi ovat harvinaisempia esimerkiksi kirjallisessa ilmaisussa. Mielestäni enemmän näkee terveysintoilijaa ja ilmastohörhöä. Ne eivät välttämättä paljasta käyttäjänsä asennetta, vaan enemmän sen, että nyt mennään vähän yli sinänsä hyvässä asiassa.
Niin ilmasto- kuin terveysasioissakin kannatan keskilaitaa. Aika harvassa asiassa olen äärilaidan kulkija. Ehkä joissain moraaliasioissa olen, sanotaanko ehdoton. Vaikeaa se kuitenkin sekin on. Ihminen muuttuu, mutta ei muutu kuitenkaan on ihan oma, vanha ajatukseni. Tietääkseni.
PoistaRipranie kannattaa "keskilaitaa"... hauska ilmaisu tässä äärilaitojen kulttuurissa. Taidan alkaa käyttää sitä itsekin.
PoistaOikeastaan politiikassa se on jopa kuvaava, sillä eihän keskustan ajamat asiat ole keskiarvoja vasemmiston ja oikeiston kannoista - vaan ihan omaa keskilaitaa ne jyräävät.
Niin, onkos se nyt laitaa, että kannattaa keskilaitaa.
PoistaOnhan tuo mielipide ehkä pikkasen tai ei kaikkien mukaan varmaankaan
ihan pikkasenkaan, sanotaanko outo tai ainakin ontuva.
No, minulle tuli siinä sellainen sanasokeus pintaan, kun tuon keskilaidan
kirjoitin. Vaikka sen ajoissa huomasinkin en viitsinyt muuttaa sanaa
keskikaistaksi tai keskitieksi, sillä eivät nekään nyt niin hyvin kantojani
edusta.
En ole kai koskaan ajatellut keskustan ajamia asioita keskiarvoina vasemmiston
ja oikeiston kannoista. Onhan se hauskahko kevennys sekin.
Kun tuolla ylempänä puhuttiin kapitalismin synnistä, niin aasinsiltana menen yhteen meikäläistä alati hämmästyttävään rahajuttuun, nimittäin urheilijoiden palkkoihin. En puhu nyt Kimi Räikkösen miljoonatuloista enkä siitä, että Räikkönen ei maksa verojaan Suomeen, enkä Teemu Selänteestä, joka myöskään ei viitsi maksaa verojaan Suomeen. En puhu siitäkään, että vain Björn Wahlroosia pilkataan, kun hän ei maksa verojaan Suomeen.
VastaaPoistaPuhun juuri lukemastani, siitä että joku norjalainen jalkapalloilija, nimeltään Erling Haaland, saa palkkaa miljoona euroa viikossa. Tyyppi palloilee Englannissa. Miten pallon potkimisesta voi saada miljoonia palkkaa? Tai kiekkoilemisesta tai autolla suhaamisesta? Mistä ne rahat tulevat?
Länsimaissa ammattiurheilu on markkinataloutta, joten nuo rahat eivät tule veronmaksajilta, eivätkä yhdeltäkään joka ei halua maksaa (tosin se vaatii tarkkuutta).
PoistaRahat tulevat siis katsojilta, lähetysoikeuksista, sponsoreilta, mainostuloista jne vapailta markkinoilta. Tietysti tavallinen ihminenkin osallistuu touhuun vahingossakin käyttämällä tuotteita, joita joukkue tai pelaaja saa sponsoreilta ja mainostajilta.
Mutta mikään pakko se ei ole, toisin kuin vaikkapa taiteen ja muun hömpän tukeminen.
Kun Haaland saa millin viikossa, maksaja on arvioinut hänet sen arvoiseksi. Lauri Markkanen saa 200 000 dollaria viikossa, Teemu Pukki 25 tonnia viikossa.
Saamisissa on siis eroja. Moni on tyytyväinen kun saa kerran viikossa.
Perimmäinen kysymys kuuluukin, miksi se koetaan niin suuren maksamisen arvoiseksi, kuka pomppaa korkeimmalle, hyppää pisimmälle tai juoksee nopeimmin. Nobel-palkintokin on pienempi, ja se on vain kertapaukku.
PoistaYdinvoima on ystävämme, kun se ennen oli pahin painajaisemme. Muistan vielä ne marssit ydinvoimaa vastaan. Olisivat vain istuneet ja antaneet poliisien tehdä työn ja kantaa ilmastoituun bussiin.
PoistaKaivokset saastuttavat poikkeuksetta, useimmiten kuitenkin saatu hyötyaine voidaan suureksi osaksi kierrättää.
PoistaLopuksi kaikki toiminta muuttuu lämmöksi joka pääsee karkuun ja josta halutaan päästä eroon.
Tähän sopii laittaa perään että:
Lämpimin terveisin iäti Teidän uskolliset Luonnonlait (o. s. termodynamiikka).
Sinulla, Peepsu, on selvää vetoa fysiikan suuntaan. Kerrohan minulle, mikä fysiikan osa-alue - ja tarkoitan tässä tieteenalaa - on sinusta runollisin. Saat valita myös yksittäisen suureen, lain, kaavan tai vastaavan yksityiskohdan.
PoistaKiva kysymys, minäkin osallistun.
PoistaKari Enqvist on kirjoittanut kirjan nimeltään Fysiikkaa runoilijoille ja Syksy Räsänen (huomatkaa runolliseksi vaihdettu etunimi!) pitää samalla teemalla kursseja parasta aikaa.
Kosmologia on luonnostaan runollista, koska se on arkijärkeen sopimatonta. Eikä varmaan ole sattuma, että moderni runous nousi kvanttifysiikan vanavedessä. (En tiedä onko tämä yleisesti tunnettua vai olenko keksinyt itse?)
Käytännöllisenä idealistina valitsisin kyllä omaksi suosikikseni jonkin vanhanaikaisen perusjutun, vaikkapa lujuusopin.
Lujuusoppi, ah - sehän sopisi psykologiaankin. Sen eräs termi on "nurjahdus". Miksi toisen nuppi kestää nousun huimaaviin korkeuksiin, miksi toinen nurjahtaa matkalla?
Täsmennys vielä jalkapallistin jättipalkkaan: asian ymmärtää ehkä paremmin, jos ajattelee palloseuraa yrityksenä ja pallistia investointina.
PoistaAudiometriikka.
PoistaNurjahdus ja audiometriikka - oi! Rakastan valintojanne. Nurjahduksesta en ollut koskaan kuullutkaan, mutta heti googlasin lisätietoa. Enkä tuollaisista runoilijoiden fysiikoistakaan tiennyt mitään. Minä tahdon sellaiselle kurssille.
PoistaSinä, Peepsu, taidat olla kiinnostunut yksilön havaintokyvyn rajoista, vai?
Moderni kuuloteoria ei kykene kuvaamaan kuinka ihminen kuulee. Aina vain mittaaminen vaikuttaa mitattavaan ilmiöön kuten Heisenberg sen asetteli jo perusasioiden äärellä ja aivojen kuvantaminen tosiajassa ei vielä kykene erottelukykyyn jolla saataisiin riittävä määrä tietoaineistoa aivojen toiminnasta kuuntelemisen aikana.
PoistaOlisin voinut vastata ääneksen kuulemisen ja korvan kuulemiskyvyn eron lievä tutkiminen kuva-avusteisen tietovuon äärellä mielikuvien vaikutuskyky huomioiden muuttuvassa etäyhteisöiden kentässä oppimiskyvyn kannalta tarkasteltuna mutta enpäs vastaakaan sillä olen näsäviisas ja inhottava mies, 👻
Ihmiskielellä on soundikeskeinen ja epämusikaalinen matematiikan vieroksuja jolle käytännön sovellusten toimivuus on tavoite jota en saavuta ja hyväksyn etten, ikä ei riitä ja parhaimillaan vain jonkin osa-alueen hallinta on tyydyttävä tulos.
Voisi uskoa että ilmamolekyylin liikerata värähtelyn aikana on mallinnettavissa raskaan sarjan vektorilaskennalla mutta se ei kertoisi vielä edes piko-osan piko-osan tuhannetta osaa aivoissa tapahtuvista sähkökemiallisista muutoksista jotka eivät edes yksissä aivoissa ole samat kahdesti.
Mahdottoman mielenkiintoista.
Tahtoisin vastata Peepsulle runoilijoiden fysiikan kurssin pohjalta jotakin ylevää ilmamolelyylin liikeradan mallinnuksesta ja värähtelystä, mutta en nyt osaa, kun kurssikin on käymättä. Sitä paitsi minä tajusin lukion fysiikasta vain laskut. Sillä menestyi yllättävän hyvin.
PoistaTotean kuitenkin, että onpa mukavaa, kun täällä Iinekselässä on ihminen, joka luontevasti käyttää sanaa "äänes". Äänes ja Iines.
Mutta nyt jatkan pedagogisten asiakirjojen kirjoittamista ja yritän pysyä poissa tämän blogin houkutuksista. Vaikeaa on, kun on kone koko ajan auki.
Tuumin juuri kun mietin että tulisiko tänään kirjoittaa useammalla kuin kahdella sormella.
PoistaVoisihan se olla sievääkin, kieliopista nyt kuka hitot mutta oppimielikseen. Näppäimistö olisi kenties oltava. Ei ole aivan varmaa olisiko oltava oikea näppäimistö vielä nyt jos sitten kun, pitääpä vilkaista eikipediasta. Se, tosiaan on tosiaan kätevä sivusto jolla on ei-olen parista löydettyjä olennaisia tarvikkeita joita ei tulekaan olemaan. Ei ikinä, siis eikipedia. Älkää erehtykö feikkipedian suhteen, ortopologia* osaa selittää mikä niiden ero on.
Aina kannattas kerätä viisitahokashiutaleita mutta kun googlettas ja laiskottas ja lapaakin kolottas, nyt sitten ei kuitenkaan selitetä ortopologia*a.
No ihan vähän voidaan selittää nyt sitten: se kirjoitetaan ortopologia*.
Aivan, tietäähän sen, en saanut ortopoloogista luentosarjaa nautita mutta toisaalta en tahtoisi sitä vähääkään enempää ymmärtää.
Ei ole olemassa vaikeaa, on vain itsekurin puutteen aikaansaamaa huonoa omaatuntoa. Omatunto soimaa oi maamme Suomi jota soimaamme suotta.
Kirjoittaessa soi taustalla ilmaamaton riparadiaattori. Huomaako sen!?🎶🆒
Kyllä se Wikipedia ihan käyttökelpoinen tiedonhakusysteemi on, mediakriittiselle tai muuten kärttyiselle ihmiselle ainakin.
PoistaKannattaa tutkailla sieltä ortopologi Aapo Heikkilän mittavaa uraa. Hän oli nimittäin itse keksimänsä tieteenalan dosentti, joka otti maksun luennoistaan, joilla P.P. ei istunut ja joka mittaili tonttujen pään ympärysmittaa yliopiston siivouskomerossa.
Itse aloin vallan hurmaantua tällaiseen typpiin ja mietin, että hänestä tulisi tehdä kiireesti elokuva. No, onhan hänestä tehty, Markku Pölösen ohjaamana, ja esitettykin keväällä 2022 jokin näytelmä, mutta en ole kyllä itse kuullutkaan tällaisesta.
Kainosti huomautan, että itseoppineen Aapo Heikkilän tieteenala oli ortotopologia - ei siis ortopologia, joka kuuluu puolestaan ns. pepepopostiikan alaryhmään luikurismiin.
PoistaMinä mietin ennen muuta sitä, miksi Peepsun lapaa kolottaa niin usein. Onko kyse metaforasta, eufemismista vai todellisesta ruumiillisesta kivusta?
PoistaTotta, ortotopologia, ei ortopologia, vaan oikeastaan, onko väliä. Tieteenalahan oli itsekeksitty, pseudotiede.
PoistaMiehestä kyllä pitäisi se elokuvakin tehdä. Kyseessä on aivan poikkeuksellinen lahjakkuus omaperäisyydessä. Käsittääkseni nyt on ollut vain jokin näytelmä jossakin teatterissa.
Mielestäni alla oleva linkki kertoo hyvin miehen elämästä. Siinä puhutaan elokuvasta, jota kaipasin, mutta siis näytelmäksi se taisi jäädä, kun juuri silloin tuli korona lopettamaan kaikki.
Poistahttps://yle.fi/uutiset/3-10161249
Luonnossa ei ole lakeja.
VastaaPoistaEi ole, ei - sen sijaan siellä on luonnonlakeja.
PoistaNe poikkeavat ihmislaista siten, etteivät me määrää mitään, vaan ainoastaan kuvaavat mitä (ehkä) tapahtuu.
Herkullista provokaatiota, namh!
PoistaNetinsuojelulakia odotellessa; luonnonsuojelulaki on vuodelta 1948.
Me omistamme luontomme, tämä on vain perustuslain yksityisomaisuuden suojaan nojaava seikka eikä kiellä muiden seikkojen vaikutuksen huomioon ottamista. Kaivostoimintaan palatakseni, transuraanit puoliintuvat hyllyssä vaan kukapa sen tietää kuinka paljon arvoa ja mikä puoliintumisajan käänteisfunktio on duunarin selkänahalla? Mähdäkseni sen myyminen kalliilla on suotavaa ja varastaminen mahdottomaksi tehty, duunarimperkele ottaa aina opikseen epäsuotuisasta ja valmistaa itsedtään kopioita ympäriltään löytämästä viattomasta materiaalista.
Elleivät reaaliaineet kiinnostaneet ja peruskoulun päättötodistusta tassuun tuupattaessa on hyvin vähän yhteistä käsitepohjaa SI-järjestelmän* perusyksiköiden** äärellä käytävään tietojenvaihtoon niin voi kenkku.
*Napoleonhan se.
*Metri - gramma - sekunti.
Näillä mennään, muu on hämäystä joskin kivaa.
Tuoppas Tapsa yksi luonnonlaki tähän näytille.
PoistaLumeen kun kusee niin reikä tulee.
PoistaSano nyt Tapsa sinäkin mikä tässä on niin kivaa!
Luonnonlaki on yksinkertaisesti luonnossa havaittu säännönmukaisuus. Jos kusaisee lumeen, reikä tulee, oli kusaisija sitten Sanna Marin, Sauli Niinistö tai naapurin kuumaverinen kissa.
PoistaYksi on laki Lapissa.
PoistaLuonnonlaki: painovoimalaki.
Karman laki: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
PS. Oikeastaan Aurinko ja Maa kiertävät molemmat yhteistä massakeskipistettään.
Ortoperspektiivinen maailmankuva selittää asian olevan hiukan (n. 5 kertaa) monimutkaisempi.
PoistaSiinä otetaan laskelmissa huomioon myös monikanavainen ääni.
PoistaFormuloidut teoriat tapahtumain järjestyksestä päättyvät aina propositioon 'jos mikään ei estä'.
PoistaMaailmassa on vain yksi täysin oikeudenmukainen laki ja se on karman laki.
PoistaAsiaa koskevien perustelevien selitysmallien kuvaanto kielellis-kuvitteellisessa toimintaympäristössä voisi myös kuulua syy-seuraussuhdeanalyysin omantunnon ohjaama osin teidostettu mutta suureksi osaksi myös tiedostamaton toteuttaminen, yksilötasolla tosin. Ihmisjoukkoa koskeva erilaistuminen likipitäen samoin keskeisin periaattein on ilmeisesti kulttuurihistoriallisen kontekstin aikaansaamaa ja yhtenevyyksien määrä kertoo että laaja näkökanta aiheeseen on ollut pitkään tekeillä ja muodostunut käytännössä opeiltaan yhteneväksi.
PoistaKarma = kun ei duunaa paskaa, ei tuu mitään paskaa.
Käyttökelpoinen arkioppi. Huomioitavaa ettei voi toteutua täydelleen ja hyväksyntä tälle on olennaista ja myös ettei kuulu autiomaan laidalla tapahtuneisiin älynväläyksiin kuten kristinuskon suuremmat kirkkoutuneet alalajit ja erkautuneet pienryhmät kuten
jehovalaisuus, mormonien oppi, muhamettilaisuus ja moni muu joissa on omanlaisiaan sovelluksia joiden toimivuus on jopa länsimaisissa kulutuskeskeisissä yhteisömalleissa kelpoisa kuten herännäisyys, amissit, mennoniitit, lestadiolaisuus ym.
Kummallista ettei ihmiskunta laajassa mitassa kuitenkaan todella perustavanlaatuisesti usko itseensä.
Sellainen olisi varsin käyttökelpoinen arkiuskonto, tietenkin se edellyttäisi rehellistä meritokratiaa jossa mm. selvä vallanhalu olisi este vallankäytölle.
Tämä koneeni on ihan uusi. Niin uusi, että se vieroksuu minua. Kyselee salasanaani. Sitä minulla ei ole. Pääsin tänään eroon kaikista salasanoista. Olin kyllästynyt niihin. Onneksi meillä kävi tänään vieraana korkein avunantajani, joka on ammatiltaan näkymättömän tiedon taitaja, ammatti, jota hän tekee työkseen ja joka saa hänet osaamaan asioita, joita ei ole näkyvissä, mutta taitonsa alistamina ne ilmestyvät paikalle ja hän saa ne toimimaan halutulla tavalla. Olen hänelle nyt erityisen kiitollinen, sillä salasanat ovat suorastaan ärsyttäneet minua. Lievästi sanottu. Totuus on, että nämä samat salasanat saivat usein minut pois raiteilta, kun jouduin etsimään niitä paikoista, joita kuvittelin olevan olemassa, mutta väärä luulo. Ei niitä ollut. Turhaan huidoin käsilläni lähiympäristöäni. Olisi pitänyt uskaltaa mennä aivan olemassaolon äärirajalle ja ehkä sitten vielä hypätä suureen avaruuteen ja huitoa siellä.
VastaaPoistaNiin. Anonyymi ja anonyymi. Voinhan minä sekin olla. Mutta onnellisena salasanojen poistumisesta joku voi kuvitella että onkohan se Liisu. No, onhan se. Liisu ilman salasanoja, voiko onnellisempaa oliota tällä hetkellä yhtään olla? Ei.
PoistaSalasanat ovat belsebuubista. Voisin ihan hyvin elää ilman salasanoja. Paitsi pankkiasioissa, niissä haluan salasanan. Vaikka ei sekään aina auta.
PoistaJoku muistaa, että keväällä minulle soitettiin S-pankista ja tiedusteltiin erään Amazon-tilauksen vahvistusta. Että olinko ostanut sieltä jotakin noin sadalla eurolla.
No en ollut, tiedän sen saletisti. Korttini kuoletettiin ja lähetettiin uusi, johon oli keksittävä uusi salasana. Vaan siis, tämä tiedoksi, että kyllä salasanankin taakse joku oli päässyt. Sitä jäin ihmettelemään, että miten virkailija osasi epäillä laskua vääräksi. Kyseessä ei ollut iso ostos. Toki se oli erilainen kuin ikinä ennen.
Ja Liisu, tunnistin heti kuvauksesi, vaikka siinä luki Anonyymi. Taattua Liisu-tyyliä. Nautittavaa.
Minä puolestani epäilin anoa Kafkaksi. Tai Mikikseksi, mikä on sama asia. Liisu pääsi yllättämään.
PoistaJuuri eilen järkytyin, kun klikkasin vahingossa jotain pöytökoneessani, siis hutilyönti, yksi ainoa pieni näppäys - ja kone meni sillä silmänräpäyksellä johonkin perusalkutilaan ja pyysi salasanaa palatakseen takaisin tähän päivään .
Eihän minulla ollut aavistustakaan mikä se on, se on niin kauan sitten luotu - ja kaikenkukkuraksi salasanaluetteloni on juuri siinä koneessa, jota en siis saanut auki.
Menin paniikkiin, päätin hakea vasaran ja murjoa koneen kakkakikkareiksi, viiden sekunnin kuluttua tulin pois paniikista ja ajattelin, että sen on oltava jokin alkuaikojen simppeleistä salasanoista, kuten firman perustamisen päivämäärä. Näppäilin sen, kone avautui ja hetken tunsin olevani tietotekninen nero.
Randall Munroe on hilpeänapeilla tikku-ukoillaan saanut menemään perille suurelle määrälle väkeä paljon kätevää kyökkitiedettä, vilkaiskaaskin:
PoistaXKCD
Salasanojen tepsivyyttä ja käyttöä koskeva piirros on saanut paljon osumia, hakualgoritmitkin nostavat sitä näkösälle.
Muutenkin charmantti hahmo, viihdemieluisaa seurattavaa, usein yllättävä aihevalinta ja lähes jokainen päivitys on perusteellisen tuumimisen tulos.
Liisu oli selvästi Liisu siksikin, että siellä oli tuota avaruudessa huitomista. Hänhän on viime aikoina puhunut paljon avaruudesta. Edellisen postauksen allakin me "kaikki" - muut paitsi Liisu - olimme tunteneet toisemme jo pitkään ja matkustimme avaruudessa ilmalaivalla kokemassa yhdessä seikkailuja. Tämä Liisun muotoilu huvitti minua. Näin meidät hilpeänapeina tikku-ukkoina (ks. P. P. ja Randall Munroe) jossakin syväeksistentiaalisessa sarjakuvassa.
PoistaMinulla on teoria, että ihmiset alkavat puhua avaruudesta, kun tuntevat olevansa tavalla tai toisella yksin. Tämä ei ehkä koske niitä, jotka muutenkin puhuvat koko ajan avaruudesta. No, he ehkä ovat syntymäyksinäisiä.
Yllätyin Tapsan kommentin siitä kohdasta, jossa hän äkkiä meni paniikkiin, päätti hakea vasaran ja murjoa koneen kakkakikkareiksi. Ihan kuin Tapsan sormilla olisi äkkiä näppäillyt joku muu. Outoa, millaisen reaktion kakkakikkareet saavat minussa aikaan. Tai oikeastaan oman tunteen kuvallistaminen sarjakuvamaisesti liioitellen yllätti minut. (Miksi minä puhun nyt koko ajan sarjakuvista?)
Mutta hei Peepsu, mitä varten sinä luulet olevasi Pepé le Pew? Minusta sinä olet aika kaukana raiskaavasta haisunäädästä.
Alkuperäinen Pepe le Pew yliamoröösi ja haisee sietämättömälle. Ei tuollaista voisi enää lapsille näyttää mutta ei kyse ole raiskaamisesta vaan omakehun paradoksista, sehän siinä on koomista.
PoistaEhkäpä, oi AE, niitä kakkakikkareita näppäili hetken oikean aidon Tapsan leikkisät sormet ilman rooleja ja naamioita... olenhan kahden pikkuisen pirpanan isoisä.
PoistaTuo teoria, että avaruudesta puhuvat ovat syntymäyksinäisiä, on huikea. Minuun se ainakin pätee.
Avaruudesta puheen ollen tarkistin juuri mökkilaiturilta, että eteläisellä taivaalla näkyvät kauniissa kaaressa Uranus, Kuu, Jupiter, Neptunus ja Saturnus.
PoistaHaloo, missä Iines on? Täällä vain amoröösit haisunäädät ja kakkakikkareet hyppivät pöydillä.
VastaaPoistaMinä tutkin päivittäin, ovatko omat lapseni jättäneet jälkiä someen. Jos ovat, he elävät ja kaikki on ainakin siltä osin hyvin. Nyt olen kummallisesti alkanut suhtautua samoin Iinekseen.
Täällä ollaan, ja aika ajoin vilkaisen aina blogin kommentteja.Yleensä aamuisin kirjoittelen uusien kommenttien perään painavan sanani ja kerron teille, miten asia oikeasti on.
VastaaPoistaNyt on sen verran vaikeita nuo avaruudelliset asiat, etten osaa sanoa niistä mitään fiksua. Ja taiturimainen P.P. on niin käsitteellisen kielen käyttäjä, etten tohdi edes yrittää sanoa mitään. Jos hän olisi oppilaani, opettaisin häntä ilmaisemaan asiat yksinkertaisesti. Se ei sulje pois lennokastakaan tyyliä eikä persoonallista otetta. Mutta siis, hän ei ole oppilas ja puhuu tietysti, miten tahtoo.
Siis on muuten hyvä ⌨️, säästyneillä 🚬rahoilla ostin. Teksti pulppuaa notta.
PoistaKuspeäkielen tarttuvuus on kaamea juttu, kahlannut siinä kulmakarvoja myöten mutta nytpä sillä voi jo vempautella letkautuksia vaikka.
Ei aina sitäkään, mihin muuten jäinkään?
Xkcd:n suosikkisarjakuvalista, siihen kuuluu vielä inhottavampi SMBC, pidittekö? Vai veikö tuo räävitön ja hersyvä Oglaf voiton?
Vielä vihjaan: Tämän Yhdysvaltojen avaruushallinnollekin töitä tehneen nettipiirtäjän What if on aivan muuta/toista kuin Helšinkhi Gažetajan Torsti tietää. Kysymykset ovat niin poskettoman mielikuvituksekkaita että vain peruspöljä kuulapääjuntti kykenee niitä keksimään, moinen luovuus ei ole tavan tallaajan ulottuvilla vaanpas lällällää, vastauksensa saavat, kaikki penteleet ja vielä kuivan huumorin sävyttämänä.
Kiva, että sinulla, P.P., on uusi tietokone, jonka ostit säästyneillä tupakkirahoillasi. Minkälaisen ostit, pöytä- vai läppärikoneen?
PoistaMuut sanokoot tuosta yhdysvaltalaisesta pilapiirtäjästä. Ymmärrän, että tikku-ukko voi olla nerokas keksintö sarjakuvaan etenkin, jos hän sivaltaa hyvin.
Vain bluetooth -näppäimistö, ei tässä mitään korsteeneja olla eikä hirviänhintaisia piipputupakoita saati sitten Churchill premierejä polttamatta olla. Vaan on langaton näppis mukavuustekijä näytönhiveltämiseen verrattaessa. Tutut näppäilyhäiriötkin palasivat, oi onnea - ah auvoa. Mietin miten olisi suoraan näytölle kynällä kirjoittaminen mutta siihen on niin vähäinen tarve etten ilkene.
PoistaMatematiikan ja fysiikan ja vissiin kemiikankin kaavojen ähertäminen läppäreillä on pääkaupunkiseudun uutispuffien mukaan elukiolaisille työlästä.
Mitä pirua ne sitten sitä yrittävät?
Taas on ohjelmat jääneet opiskelematta. Kaavojen ja symbolien kirjoittamiseen on erinomaisia sovelluksia, useita, jollei riitä niin ottaa häntä vielä nuotinnosohjelman. Ilimatteekshan niitä ei saa, joten vali-vinku-nyreytyminen siis oitis ja posket lommolleen kuin saaliitta jääneellä ajokoiralla elukiolaisten totuttuun tapaan. On se kova koulu, oi voi kuinka vaikeaa siellä onkaan ja hämmästyttävän harva siitä suoriutuu hengissä ja järjissään.
Saas nähdä milloin aika on kypsä sille keinolle että oppilas saa palkata sijaisen suorittamaan lukion puolestaan.
Ihmisen pitäisi kirjoittaa välillä kynällä. Taito unohtuu. Entä lapset, joille ei enää opeteta kaunoa?
PoistaSitten tulee yhden kerran joku Putin, joka painaa ydinohjuksen laukaisunappia sinne ja tänne, ja pum, siinä meni kaapelit Itämeren pohjasta tuusannuuskaksi ja koko maailmasta murskaksi ja ihminen on palavilla raunioilla ilman sähköjä. Näppäile siinä sitten tietokonetta.
Minä käyn koulupäivän pitkällä välitunnilla usein - jos ei ole esimerkiksi joukkotappelua syntymässä - lukemassa, miten asiat oikeasti ovat.
VastaaPoistaPeePeestä olen oppinut, että hänelle pitää esittää selkeitä kysymyksiä ja lisäksi tökkiä umpimähkäisesti. Mitä enemmän hän haluaa kommunikoida, sitä selkeämmin hän puhuu.
Eipä minullakaan avaruudesta ole paljon sanomista. Lapsena, kun uni ei illalla tullut, kuuntelin, miten isä pelasi olohuoneessa shakkia itseään vastaan, ja yritin ymmärtää, miten avaruus on ääretön. Ajattelin istuvani liukumäessä, joka jatkui ja jatkui ja jatkui... Lopulta uni tuli.
Oman avaruus-hetkeni olen varmaan täällä joskus kertonutkin, joten kerron taas:
PoistaOlin kymmenen, oli kesä, olin mummolassa, loikoilin Siikajoen komealla törmällä ja katselin ohilipuvia poutapilviä ja niiden lomassa pilkottavaa sinistä taivasta.
Mihinköhän asti avaruus yltää, ajattelin raukeana, päättyyköhän se jossain kaukana vai eikö se pääty missään....
Äkkiä nousin istumaan ällistyneenä. Tajuntaani iski oivallus: tajusin, että molemmat vaihtoehdot ovat mahdottomia!
Ainakin siinä arkimaailmassa jossa elin. Täytyy olla jokin kolmas vaihtoehto. Tai sitten maailma olekaan sellainen kuin miltä se näyttää... Tästä en ole päässyt yli, päinvastoin näen uusia mysteerejä hela tiden.
(Tiedän, että selitettynä tämä ei monia hetkauta. Miksei avaruus voi loppua tai jatkua ikuisuuksiin, ja mitä sitten, yksi lysti, elämässä on paljon muutakin mitä emme ymmärrä, enkeleitä ja maahisia ja sotia ja sydänsuruja...)
Käsitykseni maailmasta tuo hetki kuitenkin muutti ratkaisevasti.
Tein saman havainnon: kun P.P. innostuu dialogiin, hänen kielensä pudottaa pois käsitteellisiä kääreitään, ja sieltähän tupsahtaa selkeitä lauseita. P.P. on salaperäinen neropatti. Välillä voi vähän äsähtää, mutta leppyy itselleen nopeasti.
VastaaPoistaKoulussa kun aikoinani innostuin nettijutuista, fuskasin kirjoittamistunneilla. Meillä oli upo uudet hienot atk-luokat ja sain suomen kirjoitustunnit niihin. Kun oppilaat kirjoittivat raporttejaan ja vaikuttavia puheitaan omilla koneillaan, yleensä aika innoissaan, niin minä kirjoittelin omiani ja luin myös tietäviä kommentteja. En huomannut poistaa sivuhistoriaa silloin, ja olen varma, että atk-opet halutessaan näkivät, missä olin surffaillut. Muissa aineissa ei tuolloin vielä oltu atk-luokissa. Eikä kenelläkään ollut läppäreitä koulussa.
Minä en nykyään pystyisi kirjoittamaan enkä lukemaan yhtään blogikommenttia oppitunnin aikana. Se ei johdu moraalista vaan siitä, että jos erityisluokassa huomio siirtyy hetkeksikin pois oppilaista, koko homma lörtsähtää välittömästi. Tiedän, että toisenlaisissa luokissa on toisin.
PoistaMutta teidät, Iines ja PeePee, pitäisi lähettää yhdessä autiolle saarelle pariksi viikoksi. Ensimmäisen päivän PeePee potkisi käpyjä ja kiviä, kun ei olisi tupakkaa, ja vaikka olisikin, sitä ei voisi polttaa, koska on lopettanut. Iines keräilisi yksin nuotiopuita ja aika ajoin mulkoilisi PeePeetä, joka ei yhtään auttaisi. Toisena päivänä teillä syntyisi jo keskustelua, kun pitäisi päättää, metsästättekö saarikauriin vai syöttekö vain ketunleipiä. Päätyisitte ketunleipiin, koska ette kumpikaan osaisi metsästää. Kolmantena päivänä istuisitte jo nuotiolla kylki kyljessä kiinni, koska niin olisi lämpimämpää.
Tämän voin kuvitella, ja sitä paitsi oppilaasi lienevät nuorempia kuin minun toinen asteeni, kun puhut erityisluokasta. Käsitän sen erityisopetukseksi.
PoistaOmat oppilaani kirjoittivat aivan rauhallisesti tunnin putkeen, kaksikin. Ei hälinää, hiljaista puheenporinaa tietysti aika ajoin. Toki he välillä kyselivät ja keskusteltiin, mutta rauhallisesti, sillä kirjoittaminen tietokoneilla oli siihen aikaan itsessään kiehtovaa. Muilla tunneilla ei ollut koneita käytössä eikä tainnut olla älypuhelimiakaan. Oli ne ensimmäiset nokialaiset ja motorolat ja ihmisillä iso pöytäkone kotona.
No juu, minä en kaurista tappaisi autiolla saarellakaan. Mieluummin riutuisin sen kylkeen nojaten pilviä katsellen ja ketunleipiä pureskellen.
Kaurisgulassia, ahh... Ja miten niin autio, kaurikset, höh! No viikon päästä kyllä, paitsi että ei koska Iines vielä jälkiruokana, ja sitten itse. Melkein ihmissyöntiä, yhy.
PoistaIhan oikeasti se kävisi tietysti niin, että juuri kun meikäläistä aiotaan viiltää fileiksi, aution saaren ainoan puun ainoa kookospähkinä kumahtaisi viiltämishimoisen päähän ja kalauttaisi tyypin unten mailla, josta meikäläinen siirtäisi hänet ystävällisellä eleellä Ahdin valtakuntaan harrastamaan kuviokelluntaa. Samalla horisontissa näkyisi lähestyvä kalastajavene.
PoistaAijai. Ette te läpäisisi "Autio saari kaksin" -peruskurssia. Saariolosuhteissa ei syödä toista, ei siirretä veteen ystävällisin elein eivätkä kookospähkinät kolkkaa. Lihanhimoa hillitään. Sen sijaan katsellaan yhdessä nuotiotulta ja tähtiä, muistellaan mukavia avaruusasioita (Tapsa mummolassa joentörmällä) ja kerrotaan juttuja, joita ei ennen ole kerrottu kenellekään. Pimeällä pysytellään lähellä toista. "Karhu voi ottaa sinut päänaluseksi, ja niin onkin parempi."
PoistaEn huoli mistään mitä tapahtuu autiolla saarella, vain se mitä tapahtuu sillä saarella jolla satun olemaan kiinnostaa.
PoistaAutiolta saarelta taloudelliseen kotoisaan kähmintään, joka on ihan ok. Kukapa ei rahaa rakastaisi, joten ei nyt tuomita sosialidemoraatti Paavo Lipposta, joka muutoin on aina ollut väkevissä puheissaan, sikäli kun puheesta on selvän saanut, köyhien ja vähäosaisten puolella, samoin rouvansa.
VastaaPoistaRouva puhui viimeksi tasavertaisten julkisten koulujen puolesta, siitä, miten hyviä ne ovat ja miten koulushoppailua ei tule harrastaa halveksimalla mamukouluja. Näin puhui ihminen, joka pani omat lapsensa ns. eliittikouluun Helsingissä. Että on meillä ollut hyviä poliitikkoja.
Onko tänään tyttöjen päivä? Vieläkö meillä on tyttöjä? Vai pitäisikö sanoa ”tyttöoletettuja”. Ei ihme, ettei media rummuta päivää, kun se ei tiedä, mitä nimitystä pimpillisistä ihmisistä saa käyttää, ettei joku närkästy.
VastaaPoistaMinusta tyttöys on kivaa, enkä ymmärrä, miksi siitä ei saisi puhua.
PS Eihän se tee sukupuolista poikkeavia huonommiksi kuin muut. Kaikki on korvien välissä, ei jalkojen, sekin, miten ihmisiä kohtelemme. Minulle kikkelillä varustettu Pirjo on ok, enkä ymmärrä, miksi hänen poikkeamansa tulisi nimetä kolmanneksi sukupuoleksi. Ei se niin mene. Onhan kolmijalkainen susikin yhtä suojeltava kuin nelijalkainen. Ei kolme jalkaa tee sudesta uutta lajia.
VastaaPoistaTytöt voisi hyvin olla pimpsanooria.
VastaaPoistaMinulle asia näyttäytyy selkeänä. Sukupuolia on tasan kaksi, tahdoimme tai emme. Kaikki muut ovat poikkeamia. Sukupuolten tarkoitus on suvunjatkaminen.
VastaaPoistaKaikesta on aina poikkeamia, eivätkä ne ole huonompia kuin itse lajit. Poikkeama ei ole uusi laji. Sukupuoliin jakaminen on biologinen asia.
Sukupuoli voi olla jonkun mielestä sosiaalinen konstruktio eikä poikkeama. Jos kikkelillä varustettu Pirjo ilmoittaa olevansa transnainen, niin olkoon, poikkeama hän silti on ja sinänsä ihmisenä yhtä hyvä kuin muut. Puhe sosiaalisesta konstruktiosta on paljolti woke-henkistä sanahelinää. Sosiaaliset konstruktiot eivät voi m uuttaa ihmisen biologiaa, joka on kaiken tällaisen määrittelyn pohjana.
Noh, minä en jaksa uskoa, että kukaan halua kikkailla sukupuolen vaihtamisella millään tavalla. Se on raskas prosessi ja voin kuvitella, että väärään sukupuoleen syntyminen eli oman rajallisen käsityskykyni mukaan sukupuolinen poikkeama tuottaa aina ihmisen elämään pelkkää kärsimystä, ennen kuin asia on selvä.
VastaaPoistaUskon siis poikkeamiin, siihen että ne ovat totta. En vain osaa pitää niitä kolmansina tai neljänsinä sukupuolina - se ei ole minun eettisessä katsantokannassani rehellistä eikä tosiasioihin pohjaavaa.
Olisipa mukavaa nähdä se menetelmä, jolla yhteiskunnassa juurta myöten selvitetään psyyken tila ja todelliset motiivit. Minä juoksisin oitis selvitysjonoon. Kehystäisin tutkimustuloksen. (Kävisiköhän Iineksen väriläiskätesti?)
VastaaPoistaNoora, onko sinun tuttavapiirissäsi ihmisiä, joille kysymys sukupuolesta ei ole yhtä selkeä kuin sinulle? Useinhan on niin, että oma ehdoton käsitys asiaintilasta muuttuu, kun tutustuu ihmiseen, jonka maailma on ihan erilainen. Minun empiirisen aineistoni mukaan sarjakuristaminen ei kovin vahvasti korreloi transsukupuolisuuden kanssa.
Täällä kysyttiin ensirakkauden kuvausten perään. Kuin olis viimeinen?
VastaaPoistaAvain joka sulkee
Kuin ennen sitten joskus
Olet ajantaitaja
haluat huomista
Kuka tästä päivästä piittaisikaan
Sä mukiloit mut
ryöstit ja murhasit
Olin onnellinen sinusta
ja rakkaudesta
Milloin se oli
kun varoitit
mua mustelmista?
Minulle jäi sinun
aamutakkisi
Tyhjiä viinipulloja
ja suuri ikävä
–
Yö ei ole tähtikirkas
eikä kuukaan ole
vielä puolessa
En näe tietä
vain metsän
ja vuorten
ääriviivat
Karjankellot kilkkaa
ja koira haukkuu
Sitten siinä niityllä
on sata ja sata ja sata
välkkyvää tähteä
–
Minä tykkäsin kun
sinulla ei ollut meikkiä
ei korvakoruja
ei pitsiä
Minä tykkäsin kun
sinun käyntisi
oli kiitävää
Ei koruja
Minä tykkäsin kun
sinä pyörähdit kannoillasi
nähdäksesi kaikki
Kuullaksesi kaiken
Minä tykkäsin kun
sinun kenkäsi kärjet
olivat pyöreät
Kuin silloin ennen
ja sitten joskus
Sinä et muista
roinaasi
Miksi
minun pitää?
Sun rakastamisen
vauhti
sai mut
miettimään aikaa
Aika ei anna
mitään
Vietin kanssasi
tuhat ja yksi yötä
parissa viikossa
Parissa
viikonlopussa
–
Yhtäkkiä tuuli
vain tyyntyi
ja purjeet
riippuivat märkinä
Alus upposi
laineettomalle
ulapalle
Hengitin suolaista
vettä
keuhkoni täyteen
Hukuin ja
kuolin
En nähnyt
merenneitoa
En
mustekalaakaan
En valoa
en pimeyttä
Kuin ennen
sitten joskus
Aikaa ei ole
–
Olin niin masentunut
että lakkasin puhumasta
itsekseni
Laitoin astiat
ylähyllylle
–
Sinä lupasit mulle
elämän
Sinä lupasit
antaa runokirjasi
Sinä lupasit
kirjoittaa
omistukset
Sinä lupasit
että
saan suudella
pilluasi
Kolmantena viikonloppuna
sinä lakkasit
huutamasta sängyssä
Oliko se silloin
kun haistoit
pelkoni?
Kun sänkeni sai
sinun suupielesi
punertumaan?
Kun täällä
haisi jalkahiki?
Kun rakkaus
kuoli
En tiedä, mitä pitäisi sanoa, että tuollaisia tulisi tänne lisää. Kiitos Romeolle.
PoistaPidän runossa erityisesti kohdasta, jossa lakataan puhumasta itsekseen ja laitetaan astiat ylähyllylle. Ja "kuin ennen / sitten joskus" avautuu moneen suuntaan.
Sä olet Æ nopee lukija.
PoistaMinusta tässä runossa rakastetaan omaa elämystä ja omaa kokemista. Minä, minä, minä, mä ja mun tunne.
PoistaSen toisen kuva jää haljuksi ja kylmäksi. Ei tämä ole rakkausruno, tämä on minän kokemusruno.
T. Julia Kajava
Kriitikkojen kriitikko
Öö... voiko rakkaudesta jotenkin kirjoittaa muuten kuin subjektin kokemuksena? Eikö "toisen kuva" ole lopultakin aina oma kokemus siitä, mitä toinen on? Oli se miten värikäs tai halju tahansa.
PoistaTämä on varmaan makuasia.
PoistaItselleni rakkausrunosta nimenomaan piirtyy sen toisen olemus esiin, minän kautta tietysti, mutta se tunkee väkisin esiin. Olen vähän kyllästynyt runoihin, joissa kuvataan lähinnä oman minän tilaa rakkaussuhteessa, niin kuin tässä runossa, jossa jokaisen kuvan takaa piirtyy runon minä.
En väitä osaavani kirjoittaa runoja, mutta kun joskus kirjoitin rakkausrunon, sydänverellä, tein sen sinä-muodossa: sinusta tuli niin suuri, että jne. Puhuin sinulle. Muu ei ollut mahdollista. Näen rakkausrunon rakastetusta käsin, en siitä käsin, miten minä asetun suhteessa.
Mutta siis, mielipiteitä on on monia. Minä en saanut kiinni tästä runosta, moni muu varmaan saa.
Minäkin tykkäsin näistä runoista, ainakin ensilukemalla, etenkin siitä, jossa minä tykkäsin.
PoistaTuli samalla mieleeni, että milloinkahan itse olen viimeksi kirjoittanut runon? Siis itse itselleni, en johonkin tarkoitukseen, kuten serkun synttäreille räpin tms tilapäisrunon.
Itse asiassa runoilen jatkuvasti, sillä täytän mökkikirjaa kälyni kanssa ja vetelen omani riimeinä. Suomihan on siihen poikkeuksellisen taipuisa kieli (tästä on lyhyt matka käsitykseeni modernin runouden synnystä).
Romeo on puhunut. Nyt on Julian vuoro. Ja kolmantena Mikko Vilkastus!
Kyllähän Romeon tunnistaa, oli nimimerkki mikä tahansa.
PoistaMinusta rakkaus voi olla paljon tai vähän tai jotain siltä väliltä. Ihminen ei yksinkertaisesti pysty täydelliseen rakkauteen, sillä se on mahdotonta.
PoistaKuka voi yleisesti määrittää
rakkauden sanana, mahdotonta.
Tuskin on täydellistä rakkautta, sillä rakkaus jää aina vajaaksi. Siihen jää aina parannettavaa.
Mökkikirja! Meilläkin on muuten mökkikirja, ollut jo kymmeniä vuosia. Se ei ole mikään vieraskirja, vaan päiväkirja, johon kirjataan tapahtumia, remontteja, kylvöaikatauluja, säähavaintoja. Sieltä näkyy mm. tyttäreni kasvu vauvasta aikuiseksi. Kirjoja on jo monta, mustia vahakantisia vihkoja ja albumikirjoja. Sieltäkin löytyy kotirunoja.
PoistaPS Harmi, että kirjaan kirjoittaminen on vähentynyt tietokoneiden tulon myötä. Ei tule kirjoitettua enää niin paljon käsin. Vihot ovat ihania.
PoistaOi Iines, juuri tämä Minä tykkäsin kun -runohan puhuu siitä toisesta, kohteesta kokijan silmin, siksi kai siitä tykkäsinkin.
PoistaEi puhu toisesta, Tapsa, vaan siitä, millaisista vaatteista minä pitää toisen yllä. ”Minä tykkäsin että sinulla oli sitä ja tätä” on eri asia kuin puhua vaikka näin: ”sinulla oli pyöreäkärkiset kengät ja hiekka narahti lattialla jalkojesi alla”.
PoistaEsimerkki on nopea, mutta sinnepäin.
Sinä voit ryhtyä Juliaksi, Tapsa. Kirjoita rakkausruno.
PoistaMinä jäin pohtimaan Romeon runossa sitä, mikä ensisijaisesti on avain, joka sulkee. Auton kaukolukitusavain? (En tiedä, tuliko termi oikein, kun en omista autoa enkä aja.) Tai siis epäilemättä jokainen avain avaa ja sulkee, mutta missä korostuu sulkeminen? Vai onko Ilmestyskirjassa jokin sulkeva avain?
Noista niityllä olevista tähdistä, jotka ovat ehkä pudonneeet taivaalta alas, tulee mieleeni Eila Kivikk'ahon runo, jonka teininä kopioin johonkin vihkoon. En muista sitä nyt ulkoa. Luulen, että runo oli se, joka alkoi: "Älä jalkani lipeä, / tuskaa vailla koeta päästä. / Sydän kyllin on kipeä - -" Joku teistä varmaan osaa kertoa, onko tämä se runo, jossa tähdet putoavat taivaalta alas ja pitää varoa, ettei satuta jalkaansa niihin.
Minä rakastin sinun kaukolukitusavaintasi,
Poistajoka Ilmestyskirjan tavoin
avaa ja sulkee rintasi kohoilun tahtiin,
ikuisesti,
minä rakastin sinun siteeraustasi Kivikk'aholta,
joka nukkui tuoksuun tuomipuun,
ettei valvoisi menetetyn Karjalan takia,
turhaan,
minä rakastin kun kutsuit minut Juliaksesi
kirjoittamaan rakkausrunon, sinulle,
ja varomaan etten satuttaisi jalkaani putoavaan. tähteen,
minä rakastin kun näin silmissäsi itseni Juliana, kaivattuna, saavuttamattomana kuin ensitreffimme
kulmassa jota ei enää ole.
Oi, uteliaisuus, mik et täyty.
PoistaKen hän on
Avain joka sulkee
runon riimittelijä.
Kun rakkaus kuoli.
PoistaTämä vastarakkausruno on omistettu Tapsalle:
Minulle sinä olit ensimmäinen
ystävä avaruudessa
ei meillä ole aikaa
sinä muistit vuosia hetkiä täällä
minä hymyilin,
kun sinä tiesit aina kaiken paitsi
Jumalan
sinä halusit olla
mies joka polttaa kun haluaa
ilman riippuvuutta ja nurjahduksia
joka ei jää makkara kädessä yksin kioskin taakse
jolla on juuret
tähtien alla
sinä pidit kuulaista teksteistäni ja meloit syksyä
kohti kulmaa jota ei enää ole
Minäkin olen kaivannut
jopa sitä, että kyllä sinä sivusilmällä katsot pyllyä
Mitä meillä muuta on kuin ikävää
ja yhteen kietoutuneet muistit
Kun teet tilapäisrunon
rakastat varmuuden vuoksi neljästi,
ettei se näyttäisi niin vakavalta,
mainosmies osaa:
leikkiä kaikki totta kai
Taidan tulostaa ja kehystää tämän AEn runon ja ripustaa seinälle, se koskettaa minua oikeasti. Ymmärrän monet viittaukset ja muistan mihin ne liittyvät.
PoistaMinulle omistettu rakkausruno, ah, edellisestä onkin vierähtänyt muutama vuosikymmen... hänet tapasin kesälukiossa Ämmänsaaressa, ja hän oli niin kauhean nuori, vasta seitsemäntoista kun minä olin jo yhdeksäntoista (vanhemmat miehet näköjään vetoavat nuoriin naikkosiin).
Siitäkin voisi kirjoittaa runon... tai niinhän minä kirjoitinkin ja lähetin kirjeessä hänelle. Seuraavana kesänä lähdin Ruotsiin.
Korreloi mitä korreloi, mutta henkisessä epävakaudessaan Jukka Torsten Lindholm ilmoitti välillä kokevansa itsensä naiseksi ja sitten myöhemmin taas ei. Nimet, hameet ja sukupuolet ovat muun muuassa vaihtuneet, himo kuristaa, naisten vaatteita yllään, ei ole laannut.
VastaaPoista
VastaaPoistaNoh noh, Noora. En minä rakasta ja ihaile ketään ehdoitta ja antaumuksella. Olen ihmisten suhteen epäileväinen tuomas.
En kuitenkaan yleensä kritisoi ihmistä - tätä ei aina huomata - vaan ilmiöitä, jota ihminen harjoittaa, esimerkiksi hysteeristä woke-kulttuuria tai ylilyövää meetoota tai äärivasemmistoa, joka kieltää toisinajattelun.
Näen transihmisen kuoren takana kärsimyksen. Esimerkiksi yksi Elli, joka kuuluu sukuun, maisterisnainen, äidin serkku, pukeutui miehen pukuun ja oli kenties transsukupuolinen, muutama karvakin kasvoissa. Samoin oli Poika-Saima, josta juuri kerroin.
Muu suku oli menestyvää sukua, mutta Elli kulki omia polkujaan ja jäi mm. kiinni rikoksesta, yksityisoppilailtaan varastamisesta. Muistan tästä lehtiuutisen lapsuudestani. Ellin täytyi olla pohjimmiltaan onneton ja kärsivä ihminen.
Myöhemmällä iällä, kun aloin opiskelun, tapasin hänet Turun yliopiston aulasta tupakoimasta. Hän kirjoitti väitöskirjaansa vanhoilla päivillään, edelleen miehen puvussa, karvoja kasvoissaan. En muista, valmistuiko väitös, tuskin.
Taitavat olla monesta muustakin apteekista loppu.
VastaaPoistaIhmettelen hieman STM: n äkillistä viestintää. Melkein kuin kehotus joditablettien hankkimiseen varmistamatta, että niitä riittää.
Vaan onneksi ne ovat vain alle 40-vuotiaille, ja silloinkin vain erilliskehotuksesta 1 kpl. Yhdessä purkissa on lukemani mukaan monta tablettia, eli ihmiset voisivat jakaa niitä läheisilleen ja naapureilleen.
Olisi reilua, Anonyymi Romeo, paljastaa, kuka sinä olet. Täällä muutkin kertovat itsestään intiimejä seikkoja, joten ei ole kiva, että joku ratsastaa hunnun alla. Pidän selvänä, että olet tuttu kirjoittaja, ja jos saan heittää arvioni, olet täältä boikotissa oleva Mankemangi. Alkuun luulin sinun olevan P.P., mutta lähempi analyysi ei tuekaan tätä oletusta.
VastaaPoistaKuinka niin? Minusta hän on Pepe?
PoistaNo, odotellaan, jahka joku ilmoittautuu. Minusta tyyli ei ole P.P.:n.
PoistaEikös Pepe käyttänyt tätä Æ-muotoa?
PoistaSinun runotulkintaasi, Iines, taitaa vaikuttaa aika paljon nyt se, keneksi kirjoittajan kuvittelet.
PoistaTyyli ei ollut Pepeä, mutta en usko hänen normityylinsäkään olevan aitoa Pepeä, vaan tyyliteltyä Pepeä, josta hän välillä lipsahtaa ladun sivuun.
PoistaItse asiassa luulen tietäväni kuka tämä Pepe on, siis muilla areenoilla. Voin olla väärässäkin, sillä ei asia minua niin paljon kiinnosta.
Tapsa, myös mainitsemani henkilö käyttää erikoismerkkejä ja näkee asiat vain yksikön ensimmäisestä persoonasta käsin.
PoistaAE, nimenomaan vaikuttaa.
Onkin mielestäni niin, että runolla ei ole vain yhtä oikeaa tulkintaa, vaan monta, yksi on runoilijan, toinen lukijan tai kriitikon jne. Tulkintaan ja kritiikkiin panee omaa kuvastoaan. Edustankin sitä koulukuntaa, että edes runoilija itse ei omista oman runonsa tulkintaa.
On toki mutta vain se mitä aiemminkin niiden tultua otetuksi käyttöön, ettei niitä käytetä ohjuksen kuormana ja ammuta vaan niillä uhataan, se on niiden varsinainen tehtävä. Voisi olla että tämän ymmärtäisi useampi mutta vaikuttaa verrattain ohkooselta tämä taju näistä.
VastaaPoistaEn runoile, suosikkirunoni on pankkiautomaatin ruudulla lukeva Rahat tulossa.
VastaaPoistaTiesin tämän. P.P.:n runokuvasto olisi erilaista.
PoistaPepen parempi rakkausruno sarjasta Odotuksen kauneus ja muita runokuvia:
PoistaPankkiautomaatin ruudulla luki
rahat tulossa
kauanko pitää vielä odottaa
Korteista katsoja luki
rakkaus tulossa
kauanko pitää vielä odottaa
Kirjasta pappi luki
joku jeesus tulossa
kauanko pitää vielä odottaa
Silmistäsi luin
ero tulossa
kauan sitä pitikin odottaa
Yltyvä ahneus ei
VastaaPoistasallinut eroa
toinen hioi hampaita
toinen teroitti lapiota
ei vieläkään valtioliittoa
VastaaPoistaVeistettiin viime vuosituhannella varmaan
Hienosti järveen
kaukana täältä ankan kaakatus
hämyinen kuutamo syysyö
Tuuletar kiitää suutelee
väreilevä metsän raja palmun alle
villisika tonkii maata,
vaikka heti
syysyö saaressa...
Lauantaina
ketterästi lounaaseen
aliisa inisten järveen
aaltojen loiske kun rakkaus loppuu eriössä - sileä leijuva suutelo ankea
Kyllä ei ole googlekääntäjällä tehty vaikka voisi uskoa että on. Epäämättä tuomitsen ja tuomitaan tekeleeksi ja yhteismitallisesti vietäväksi yöksi kellarin perimmäiseen selliin kypsymään että saadaan ammutuksi aamunkoitteessa.
PoistaRakas lukija! Pisteet tarkkanäköisyydestä. Runo on vasiten tehty runokoneella:
Poistahttp://www.runokone.com/runokone/runokrus.php
Halutessanne kokeilkaa.
Opetus: Kaikki runot eivät aina ole itse sydänverellä luotuja.
"Kun rakkaus loppuu eriössä" olisi saaritrilogian päätösosa. Siinä kauriit olisi syöty, kookospähkinät pudonneet ja toinen murheellinen ihminen kelluisi meressä. Toinen odottaisi matkustajalaivaa, jota ei tule.
PoistaOlen hivenen hullaantunut näistä äkkinäisistä runoaalloista täällä. Minun suvussani (kolme sukupolvea + mahdolliset liepukkeet) on tapana, että jouluksi kaikki kirjoittavat kaksi viisisanaista runoa. Niistä sitten yritetään arvata, mikä on kenenkin. Luulisi, että kaikki tunnistaisivat edes lähimpänsä, mutta eivätpä aina tunnista.
On täällä ennenkin runoiltu, useinkin, siellä täällä kommenteissa vuosien varrella. Tämä ei siinä mielessä ole uutta. Aina yhtä kivaa tämä kuitenkin on.
PoistaKiitos vaan kaikille hienoista runoista! Lisääkin saa vielä tulla, jos runosuoni pulputtaa.
VastaaPoistaItse innostuin leikkimään runokoneella, jollaista en ole ennen muistaakseni kokeillut. Valitsin ensimmäisen, muita en katsonut, mutta uskon, että niitä on useita. Samaa tasoa näyttää olevan kuin Google-kääntäjä, kuten P.P. näppärästi huomasi.
Sydämessöni läikähti
VastaaPoistaSydämessäni läikähti
Poistasieluni säikähti
sisimpäni värisi
etusormikin tärisi
teksti vain parkasi
keskosena karkasi
näiden runojen hurmasta
tunteiden turmasta
ne kun lukee huolella
tunne syvenee puolella
kohtalo jos on upota ja osua
turha enempää hosua
toivon lisää näitä
hurmalan häitä
Vaan ihminen ei kestä hurmalan häitä
VastaaPoistakun maailmassa koko ajan tippuu päitä
jumalauta meitä viedään kohti tuhoo
ja siitä mä nyt täällä uhoon.
Mua suututtaa YK, turha elin,
joka puhaltaa pilliin ja alkaa pelin,
turhan huudon ett Suomi mokaa,
kun lapset al-Holiin leirille trokaa
ja antaa taaperon kuolla viluun
ja kärsiä nälkää ja muutenkin kituu.
Suomen vika, YK moukaa
kun ei lapsiaan kotiin voi noutaa.
Kun oikeesti lapsii ei väkisin tuoda,
kun muslimiäiti ei lupaa voi suoda
vaan tahtoo pitää lapsensa luonaan
ainoan oikean uskon tiellä
ei lapsia Suomeen väkisin viedä.
Äidit, nuo toivossa väkevät,
Allahin näkevät.
Noh, kiitos Noora, nopea hutaisuhan tämä on vanhan ajan malliin, modernia on vain tuo nykyiskelmistä opittu kiroileminen: jumalauta ihmisen täytyy saada elää, vai miten se meni. Lapsetkin oppivat voimasanat kivasti rallatellessaan, mikäs siinä. Luulin ensin, että olemme vasta oppineet vitunkäytön, mutta hyvinhän tuo jumalautakin kieleen istuu.
VastaaPoistaMinua oikeasti hämmästyttää kuinka mainioita runoja täällä kirjoitellaan - Nooran itsensäkin runo miellyttää minua suuresti.
VastaaPoistaMuistelen kuuluneeni joskus Elävien runoilijoiden klubiin, vieläköhän sellainen on olemassa - vai ovatko kaikki muut kupsahtaneet.
Minua jäi kiehtomaan AEn perheen outo jouluperinne: kaikki kirjoittavat kaksi viisisanaista runoa!?
VastaaPoistaMiksi kaksi, miksi sanoja viisi?
Tilatkaa taksi, muut vieköön hiisi.
Lisäsin vähän vaikeusastetta, mutta parempia tulee varmaan vapaalla mitalla. Pitääkö runojen liittyä toisiinsa vai peräti päinvastoin?
Outoa, sanoi pukki, sika säkissä?
Aattona lumi aholla vitiäkin valkoisenpana.
Viisi sanaa on pirullinen keksintö.
Jouluna se ei riitä, tarvitaan kuusi.
Runojen ei tarvitse liittyä toisiinsa. Ne ilmestyvät toisistaan ihan erillisinä. Moni alkaa etsiä yhdyssanoja avuksi. Muistan yhden omani parin vuoden takaa. Asettelu ja välimerkitys saattoivat olla toisenlaiset, mutta tällainen:
Poistaihmisrepale marraspuussa
harteilla pätkä hopealankaa
Tämä onkin oikea runo, minun olivat lähinnä sutkauksia, kepeitä kokeiluja mitä viidellä sanalla voi ilmaista.
Poista"Marraspuussa" ei siis ole kirjoitusvirhe? Olisin varmaan itse, jos olisin ylipäätään keksinyt, tyytynyt "joulupuuhun".
Yritänpä uudelleen:
Arolla joulutähdet karkaavat
taivaalle raketteina
Sinun arosi taitaa olla Ukrainassa, eikö?
VastaaPoistaSielläpä juuri, siksi en kirjoittanutkaan sinä muotoon "aroilla", kuten mieli teki.
PoistaKylläpä te elätte rikasta elämää tähtien loisteessa, koko maailma ympärillänne. Minun maailmani on enemmän kuin puoliksi tällä hetkellä Japanissa, jonne he lensivät pohjoisnavan ylitse ja runsaiden kuvien ja hyvien sanojen muodossa pitävät yhteyttä minuunkin. Tällä hetkellä olen siipirikko, en voinut lähteä mukaan. Mutta ensi kuussa me taas juhlitaan sävelten muodossa. Sitä odotan hartaasti. Silloin taas maailma venyy ja lainehtii ylitse reunojensa. Ja runsauden meri aaltoilee ja kaikki on kuin unta. Oi maailma, olet ihmeellinen!
VastaaPoistaTuosta Nooran runosta, sen konstailuttamisen puuttumisen takia pidän.
VastaaPoista