Köyhän lapsen joulukuusi
loistaa kankahalla.Kotona ei sitä nähdä
köyhän orren alla.
Köyhän kuus on koristettu
köyhän tarpehiksi:
tähdet saa sen kynttilöiksi,
lunta namusiksi.
Taivaan ruskopilvet verhoo
köyhän joulupuuta,
kruununa sen kirkkahinta
katsoo köyhä kuuta.
Köyhän lapsen joulukuusi
loistaa joka illoin,
köyhä sitä katseleepi,
riemastuupi silloin.
(Aapo Pärnänen)
Sanon ”yltäkylläisyyden päivinä”, koska meidän päiviemme köyhä ei ole enää samaa kuin Aapo Pärnäsen köyhä, joka riemastuu ulkona seisovan kuusen katselusta. Meidän köyhämme riemuun tämä ei taida riittää, vaan kankahalle tulisi asetella ehkä merkkitavaroita ja merkkivaatteita. Tämä on tietysti ymmärrettävää, sillä ei köyhänkään suu ole tuohesta.
Television tietoisku muistuttaa kiusallisesti meitä hyvinvoivia kinkunsyöjiä ja elämänkatsomuksellisia vegejä siitä, että Suomessa on lapsia, jotka menevät iltaisin nälkäisinä nukkumaan. Keitä he ovat? Eikö
hyvinvointiyhteiskunta takaakaan elantoa hädänalaisille? Onneksi tulee nyt edes kaksinkertainen lapsilisä.
Siunatuksi lopuksi pieni jouluruno teille! Pankaa joutessanne paremmaksi. Se ei ole edes vaikeaa.
KAIKKI TAIVAAN TAVARAT
Rikas istuu lukaalissaan
Katsoo joulun valoi
Kissan häntä paloi
Koira katsoo vierestä
Ja haukkuu taivaan kuuta
Muori murtaa porsaan potkaa
Sekä järsii luuta
Kaikki taivaan tavarat
Ja vähän vielä päälle
Mulle sulle meille heille
Kivaa kyllä riittää
Pieni lapsi hangess viruu
Äiti huumeiss yksin liruu
Joulu aikamoinen
Aika nyt on toinen
Kaikki kaupan herkut
Siskot veljet serkut
Viini virtaa
Nyrkki laulaa
Piirileikkii kättä kaulaa
Joulun hartaat tunnelmat
Mielen ylös nostavat.
(Valokuva Iines, kuvassa takapihan juhlavalaistu rautatienomenapuu)
Joulu ei ala ilman Aapo Pärnäsen runoa Iinekselän hollituvussa!
VastaaPoistaItse runo on tenhoava, lumoava ja huikea, vaikka kolme asiaa siinä minua aina askarruttaakin:
1) miksi kolmannen säkeistön alku horjahtaa rytmistä?
(Muutosehdotus:
Verhoo taivaan ruskopilvet
köyhän joulupuuta,
2) Onko köyhän koti niin köyhä, ettei siellä ole edes kirvestä tai sahaa? Ettei köyhän lapsen tarvitse värjötellä ulkona pakkasessa?
3) Kolmatta en enää muista.
Iineksen ikioma jouluruno ei panemallakaan paremmaksi enää muutu (vaikka ei kai yrityksestä mitään haittaa ole).
Tietysti sen voisi yhdistää Aapon runoon ja luoda uuden runoilija - Iines Pärnäsen!
Istuu rikas lukaalissaan
katsoo joulun valoi,
köyhän lapsen joulukinkku
poroiksi kun paloi.. jne.
1) Tämä rytmijuttu on totta. Ajattelen niin, että kansakoulunopettaja Aapo Pärnänen on ehkä katsonut jonkinlaisen soinnuttelun perään. Jokainen säkeistö alkaa nimittäin genetiivimuotoisella sanalla (-n), ja ehdottamasi parannus sitten taas rikkoisi tämän genetiivin alkusoinnuttelun. On menty saman kaavan mukaan. Mutta kuitenkin tykkään itsekin tuosta parannusehdotuksestasi.
Poista2) Kyllä köyhällä ennen kirves oli, ellei hän sitten ollut kulkumies. Kirveshän oli välttämätön jo puutöiden takia, että saadaan se yksihuoneinen tölli lämpimäksi.
Tuo meikäläisen runon veivauksesi on mainio! Jatkoa saa kirjoittaa. Mietin itsekin köyhän ja rikkaan rinnastamista samaan runoon, mutta kun en heti keksinyt, suolsin nopeasti joitain riimejä ulos.
Ehkei köyhä saa mennä rikkaan metsään kuusia kaatamaan?
PoistaMinun lapsuudessani maalla, ennen kuin pitäjästä tuli ensin kauppala, sittemmin kaupunki, miehet hyppäsivät aatonaattona polkupyörän selkään kirves tai saha tarakalla. Polkivat siitä lähimpään sankkaan metsään ja hokkuspokkus! palasivat kuusi tarakalla. Ei siinä lupia kyselty isänniltä eivätkä isännät perään huudelleet. Maaseudulla ei edes ollut kuusikauppiaita.
PoistaKuusivarkaus on samaa sarjaa kuin upean elokuvan polkupyörävarkaus. Paitsi tietenkin nyt, kun EU kieltää hakkuut ja antaa miljardiluokan sakot.
Tätä genetiivipointtia en noteerannut ollenkaan, mutta sen sijaan huomasin kyllä, että kaikki muut säkeistöt paitsi tämä kolmas alkavat sanalla "Köyhän".
PoistaEn vain siinä kiireessäni viitsinyt ryhtyä niin merkittävään muutokseen, vaan viilasin vaan vähän.
Runossa on siis 4 säkeistöä, joista 3 alkaa sanalla "Köyhän" ja eka ja vika jopa "Köyhän lapsen" - joten poikkeava säkeistö voisi toistaa toisen keskisäkeistön mallia "Köyhän lapsen".
Nyt sitten vaan rohkeasti runoratsun selkään:
Köyhän kuus on verhottu
taivaan ruskopilvin,
yllä kuuta kirkkahinta
katsoo kyynelsilmin.
Nyt kyllä tulee ropisemalla pisteitä ja kiitettävä. Sait köyhyysrunoon mukaan kyynelsilmät.
PoistaEnää puuttuu naturalistinen puoli, vihertävä räkävana valumassa nenästä ja risat tumput. Ja keuhkotautinen äiti yskimässä töllin ainoassa huoneessa, jonka hirsien raoista tuuli puhaltaa.
Ei saisi hullua yllyttää, mutta haaste on vastustamaton:
PoistaKöyhän lapsen nenukasta
valuu räkävana,
taivahalla Taatto lasten
hirnuu - ihan sama!
Köyhän lapsen äitiparka
itkee niin kuin häissään,
kammarissa isäpuoli
kuorsaa kännipäissään.
Vau! Nyt on köyhyys eskaloitunut huimiin sfääreihin. Ei kai tästä enää kurjemmaksi voi köyhän elämä mennä?
PoistaEntäpä rikkaan miehen joulukuusi?
VastaaPoistaMuuan Tuulikki-mummi kirjoittaa Helsingin Sanomissa koulujen joulujuhlista, joissa suomalaista kulttuuriperintöä ei enää välitetä lapsille:
"Kaikilla lapsilla on oikeus tutustua suomalaiseen kulttuuriperintöön, oli kyseessä eri uskontoon kuuluva, maahanmuuttajataustainen tai uskonnoton lapsi. Pienen vähemmistön tiukalla negatiivisen uskonnonvapauden tulkinnalla poljetaan suuren enemmistön uskonnonvapautta. Koulu ei saa olla suomalaisen perinteen sammuttaja. Toivon voimia ja viisautta rehtoreille ja opettajille vastuullisessa työssänne."
Näin toivon minäkin. Perinteet ovat lapsillekin voimavara, ei rasite. Juhlien enkelitaivaat ja suvivirret eivät ole tunnustuksellista uskonnonopetusta. Ne ovat kulttuuriklassikkoja, jotka on useimmissa oppilaitoksissa kielletty, vaikka ne ovat syvällä kansan enemmistön muistoissa ja sielussa. Ja niistä syntyy edelleen muistoja ja tunnelmia, jotka eivät taatusti uhkaa ketään eikä mitään.
Olen jo vuosia harmitellut, kun tiernapoika - noita kotiseutuni odotettuja jouluntuojia - ei enää näe missään?
PoistaOlen marmattanut siitä täälläkin ja marmatin viikolla kotonakin. Silloin vaimoni naurahti, ettei niitä tietenkään voi enää esittää, kun siinä on se Murjaanien kuningas.
Silloin se iski taas, epäusko. Istuin sohvalle ja huokaisin: Voivatko ne oikeasti olla niin tyhmiä?
Kai ne voivat.
Mutta muutenhan on ollut jo pitkään nähtävissä, että perinteiset vanhat suomalaiset tavat katoavat ja tilalle tulevat uudet.
PoistaNäihän on ollut jo vuosisatoja, varmaan tuhansiakin. Mutta mistä tulevat nyt uudet vanhat tavat?
Ne tulevat Amerikasta markkinahumun mukana ja valmiiksi englanninkielisenä. Mieluummin ottaisin ne vastaan kyllä jollakin aidolla amerikkalaisella kielellä - vaikkapa navajoksi tai cherokeeksi.
Totta, suvaitsevaiset ovat haudanneet tiernapojatkin murjaanien kuninkaineen. Voi pyhä yksinkertaisuus!
PoistaHistoria on eri kuin nykypäivä, eikä vanhoja kulttuurituotteita saa hylätä salaamalla tai tuomitsemalla. Ne ovat aikansa sanastoa ja kuvakieltä, ja sivistynyt ihminen tajuaa sen kyllä.
Sen sijaan, että opetetaan lapset kammoamaan omaa historiaansa ja sen klassikkotaidetta, voisi heitä opettaa valistaen siitä, mitä ajan konteksti merkitsee. Eivät lapset ole tyhmiä, aikuiset voivat olla.
Rikkaat meidät köyhät ja köyhänmieliset elättävät. Erittäin suurella mielenkiinnolla olen tikkitokissa seurannut monimiljonääri Henry Aflechtin keräystä köyhille. Hän asuu nykyisin Espanjassa, joten ei tarvinnut lupaa keräykselleen. Yli 50 tonnia sai meiltä seuraajiltaan kasaan ja jakoi rahat todella tarvitseville suomalaisille. Osallistuin vaatimattomalla viidelläkympillä, yksi kaverini myös. Rahat Aflecht jakoi pienissä erissä, enimmillään kait kaksisataa, siitä alas aina viiteenkymppiin asti. Monen joulua avitti hienosti. Julma, köyhiä suomalaisia vihaava hallituksemme, kun ei halua kansalaisia auttaa.
VastaaPoistaEn minä köyhä ole, keskituloinen ehkä, n. 50 donaa tänä vuonna. Kovalla työllä ja ylitöillä. - Keuhkoahtaumaa poteva kuuskymppinen suomalainen jaksaa painaa, toisin kuin... (jk. ei ole kasoja jäänyt)
PoistaTotta se on, että parjatut rikkaat kustantavat suomalaisen hyvinvoinnin veroillaan. Tilastokeskuksen mukaan henkilöistä suurituloisin kymmenen prosenttia maksaa noin 70 prosenttia valtion ansiotuloverosta.
PoistaSe, että suomalaiset maksavat mielellään veroja, selittyykin tätä taustaa vasten. Pienempituloisten, useimmiten saamapuolella olevien ja pientä veroprosenttia maksavien on ihan järkevä kannattaa veroja, joista suurin osa tulee varakkaammilta.
Suomen hallitus tuntuu jakavan rahaa aika huolimattomasti, niin että se menee kohteisiin, jotka eivät ole hädässä. Oikeasti hädänalaisia, esimerkiksi laitosvanhuksia, sairaita, mielenterveyspotilaita ei auta yksikään puoluejohtaja tai ehdokas, koska vanhukset eivät taida äänestää.
Tienaat hyvin, Riku, mutta tunnut olevan kova tekemään työtä. Arvaan, että veroprosenttisikin on aika kova. Täytyyhän sen olla. Jo sillä tuet suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa..
PoistaPaskat ole kova, ihan helkkarin iisi prosentti, 16, 5. Johtuu siitä, että matkakustannukseni Hyvinkäältä vihreään Helsinkiin, josta moni on paennut, on huomioitu. Heh, kusipäisyyttäni olen nyt viimeisistä tileistäni maksanut korotettua 39 prosenttia, kun en korottanut tulorajaa, vaikka hyvin tiesin. Aattelin Sannalle kustantaa tamponeja ja ruokarahaa.
PoistaNo onhan tuo pieni prosentti. Verokortti kannattaisi pitää aina ajan tasalla, jos tulot vaihtelevat ja etenkin, jos on mätkyjä luvassa. OmaVerossahan se hoituu kätevästi.
PoistaItseäni uhkaa nyt veronkorotus, taas, pitkästä aikaa, kun se vuosikaudet on ollut suurin piirtein sama. Olen jossain ihme maksuraossa, en rikas enkä köyhä, mutta aina enemmän siellä puolella, joka maksaa tämän lystin. - Ai niin, onhan minulla sadan euron invalidivähennys, joka tulee tämän puhesairauteni vuoksi. Olen usein miettinyt, voinko parkkeerata sen perusteella invalidipaikalle, koska ne ovat usein vapaina ja oven vieressä. Kukaan ei voi väittää vastaan, jos sanon, että olen invalidi.
"Pieni lapsi hangess viruu
VastaaPoistaÄiti huumeiss yksin liruu"
--- Tämä kohta sai Liisun jalat tärisemään eniten.
Minun jalkani saa tärisemään paraikaa televisiosta kuultava Raskasta joulua -konsertti. Mahtavia tulkintoja hartaista joululauluista, jopa sellaisista, joissa on uskonnollista sisältöä Jeesuksineen, nimeltä mainiten.
VastaaPoistaJotenkin koulujen käytäntö kieltää tiernapojat ja joulun enkelilaulut tuntuu kovin teennäiseltä, kun sitten taas nämä kaikenkarvaiset rokkarit laulavat uskonnollisia joululauluja hard rock -versioina. Ymmärtävätköhän ateisti- ja muslimivanhemmat nyt kieltää lapsensa näitä katsomasta? Aivan ihania versioita. Kunpa kuultaisiin vielä se Antony Parviaisen 1939.
No ei tullut Antony Parviaisen mainittua laulua 1939. Tämä on hieman merkillistä, sillä Parviainen on kai kiistatta parhaimpia raskaan rokin laulajia maassamme, ja sai vain vähän tilaa koko konsertissa.
PoistaTässä linkki siis tuohon lauluun, jonka muistaakseni Mikis viime jouluna linkkasi tänne:
https://youtu.be/_YEJQEGJvj4
Yritän sen verran siirtää keskustelua meidän yksinkertaisten tasolle, että toivotan hyvää ja rauhaisaa joulua Ihanalle Iinekselle ja kaikille toinen toistaan paremmille kommentoijille! - lukuunottamatta apa-mankamankia, joka lukemattomine käärmeenpäineen kadehtii fiksumpiaan.
VastaaPoistaJoo näitä näin sinnekin.
PoistaBruce 200kuusko se oli perinnemusiikkipuuhissaan New Orleansissa, Springsteen meinaan.
Pay me my money down, Seegerin Peten vanha ralli. Aivan hyvä, letkee meno.
Samoin toivotan minä hyvää joulun jatkumoa kaikille tänne kurkistaville. Pukki oli hyvä ja antelias ja ruokaa ja herkkuja on yltäkylläisesti, niin kuin kai muillakin, ellei ole sitten jokin ideologinen ilmastoeste, mikä toki on kunnioitettavaa. Tai ellei ole köyhä, joka joutuu turvautumaan Hurstin jouluruokaan. Tästä on tietysti minullakin ikuisesti huono omatunto. Lohdutan itseäni sillä, että ensi vuonna annan taas enemmän, kun veroprosenttini nousee ennätyslukemiin eläketulon hieman noustessa.
VastaaPoistaSain lahjaksi mm. muutamia kirpparihankintoja, ja ne olivatkin mieleen. Yksi tällainen on vuoden 1900 tammikuun ohut lehti Luonnon Ystävä, jota pitää lukea varovasti, ettei se hajoa. Kirjoituksia on mm. Suomen turvesoista, helmikäärmeestä, perhosjuopoista ja lintujen iästä. Toinen on Pieni perunakirja, joka on ilmeisesti huumorilahja pastanystävältä, koska saarnaan aina pastan epäterveellisyydestä ja perunan terveellisyydestä.
Tunnelmallisia joulun aikoja ja unelmien täyttymistä armon vuonna 2023 toivotteleepi Noora.
PoistaOlen aina ollut heikkona hyviin nimiin - ja Pieni Perunakirja on sellainen saran päästä parhaasta.
PoistaMutta mikä ihme on perhosjuoppo? Siinähän pitäisi olla lepideptorologian ja alkomodologian tuplamaisteri, jotta tämän tietäisi! (Mikis, oletko kuulolla?)
Joulun kunniaksi viiden minuutin munaus eli runo perhosjuoposta:
Eipä enää pänni
edes sikakänni,
kevyesti kuin
juopunut pursi
raittiuteni mursi
liihottelen tässä
tässä elämässä
pienen perhon lailla
tällä lailla tilulii tilulaa...
Huomiseen, sanoi Tapsa joulupäivänä!
Kiitos Noora, mukavia joulun aikoja edelleen sinne varmaan myös lumisille kaakonkulmille! Saatiin kaunis valkea joulu. Päivä pitenee jo iltapäivästä alkaen.
PoistaPieni perunakirja (1989) on lumonnut minutkin. Se on oikeastikin pienikokoinen ja sisältää perunatietoutta, uskomuksia ja reseptejä erilaisiin perunaruokiin. Irlannissa esimerkiksi uskotaan, että raskaana olevan naisen ei pidä nousta yöllä syömään perunoita, jos mielii synnyttää normaalipäisen lapsen.
PoistaPerhosjuoppo-luvussa Luonnon Ystävä -lehdessä (01/1900) taas selitetään, että ”karkeampi sukupuoli on enemmän väkeviin menevä kuin hienohelmat perhosissakin”.
Herra J.W. Tutt Lontoosta oli tehnyt kokeen, jossa oli sulkenut lämpiöön tusinan koiras- ja tusinan naarasperhosia. Hän huomasi naaraiden tyytyvän kasteeseen, kun taas koiraat hakivat semmoisia kukkasia, jotka ”tislatessa antoivat suurimman määrän alkohoolia”.
VIHDOINKIN joulupäivän ilta! Voi mennä nukkumaan. Mutta ei hätää, huomenna on toinen joulupäivä! Tapaninpäivä. Voi syödä taas peruna-ja lanttulaatikkoa. Jälkiruuaksi on vielä riisipuuroa rusinakeiton kera. Ja nyt minä sanon sen , joka piti sanoa jo eilen. Huudan sen, että kaikki kuulevat: HUOMIO! HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!!!! (no, nyt se tuli sanottua ja voi mennä nukkumaan).
VastaaPoistaTerveisin Liisu
Näin päästiin tapaniin.. Ja lanttu- ja perunalaatikoiden syönti jatkuu.
VastaaPoistaTiesittekö muuten, että peruna on inkojen lahja maailmalle? Näin kertoo Pieni perunakirjani. Ennen perunaahan Suomi eli nauriskautta, ja lanttu on syntynyt kaalin ja nauriin risteymästä. Tämmöinen jouluinen tietoisku tähän saumaan, näin perinneherkkuja syödessämme.
Maailmalla on kohtuullisen rauhallista, mitä nyt Rautjärven kaunis puukirkko poltettiin. Mitä miettii ihminen, kenties pyromaani, sytytellessään tulipaloja?
Eikä pelkkää naurista vaan härkäpapua, joka on tehnyt komean paluun ruokapöytäämme. Kirkonpolttajaa kaihertaa kovat verot tietenkin.
PoistaTjaah, jos Pentti polttaa taloja, hän tuskin maksaa veroja ollenkaan. Hän on luultavasti vain erilainen nuori.
PoistaPoliisi tutkii yksityisen turvallisuusalan työntekijöiden työtehtävissä Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa asiakkaisiin kohdistamaa laajaa pahoinpitelykokonaisuutta. Poliisi pyytää muita mahdollisia asianomistajia ilmoittautumaan poliisille.
Poistahttps://poliisi.fi/-/poliisi-tutkii-paakaupunkiseudulla-paljastunutta-laajaa-pahoinpitelykokonaisuutta?fbclid=PAAaYKZsXtpJpDfJZN4E77erE-9534aPZl9a6f668PFXnKHGQQWl_v6Q2MMtg
Osasinkin odottaa Mankemangin linkkiä mainittuun uutiseen, joka on suunnattu herättämään epäluuloja erästä blogin kommentoijaa kohtaan. Epäröin vain sitä, kauanko kestää, ennen kuin hän sen blogiini heittää.
PoistaOletko, Mankemang, miettinyt sitä vaihtoehtoa, että joku linkkaisi tänne uutiset, joissa kerrotaan päiväkodin hoitajien tekemistä lasten pahoinpitelyistä? Tuoliinsitomisista ja köyttämisistä ja muista pahoinpitelyistä? Mietipä huviksesi.
Mitähän kaameeta mankamanki niille lapsille teki? Voi herranjumala, en uskalla edes ajatella.
PoistaNo nyt on maksettu potut pottuina ja sillä sipuli. Täällä ei totisesti herjata aiheetta kommentoijia eikä minuakaan, etenkään itse uhriksi tekeytyen, koko hässäkän aloittajana.
PoistaEn aina muutenkaan tahdo pysyä kaiken sen herjauksen perässä, jota meikäläisen blogia kohtaan suunnataan. Nyt se on taas nostanut päätään, vaikka olen osannut ennakoida jotakin tämäntapaista manipuloivaa ja pinnan alla kulkevaa laajempaakin hajoittamisoperaatiota jo hieman aiemmin.
Vaan koirat haukkuu, karavaani kulkee. Se siitä. Kohta alkaa uusi vuosi.
Tässä kaikille tänne kurkistaville kaunista ja rauhoittavaa musiikkia. Kuunnelkaa ja antakaa mielenne levätä. Pieni varoitus ylitöromanttisuudesta ja ylimaallisesta kauneudesta. Minä ainakin tykkään.
PoistaLuen varmasti eri blogeja, tai oikeasti luen blogeja aika vähän, mutta en ole törmännyt sinua herjaaviin? Tai sitten en vain ole ymmärtänyt, mikä on tietysti hyvä,
PoistaEnkä oikein ymmärrä sitäkään, miksi sinua pitäisi herjata? Jos olet joskus sattunut vastaamaan jollekin kipakastikin, niin mikä helkkarin syy se on kantaa vihaa vuosikausia. Sehän on tyhmää.
Minusta sinä olet mukava mimmi, sivistynyt ja tervejärkinen ja inhimillinen. Oikeastaan aika söpökin.
Noh, Tapsa, hyvä jos et ole huomannut tätä Iineksen perverssiä blogia herjattavan, jonka kirjoittaja ei ole oikea ihminen, vaan tyhmä mäntti, joka on pantannut elämänsä mammonalle. Se on sinulle kunniaksi, että ohitat herjat ja kiusanteot tai et huomaa niitä.
PoistaMinäkin ihmettelen herjaushaluja, sillä en ole mitenkään vaikutusvaltainen ihminen, vaan oikeassa elämässä hyvinkin vaatimaton, ujo ja vähän arkakin.
Jotenkin minun sanankäyttöni koetaan vaaralliseksi, koska en antaudu ns. vihervasemmiston kulttuurieliitin kuplakieleen ja tapaan ajatella, ja kuitenkin osaan kirjoittaa aika hyvin, liian hyvin ollakseni jotain muuta kuin kuplaväkeä. Arvelen, että tässä on suurin syy kaikeen kaunaan.
Koska minulta yhä toistuvasti udellaan kantaani siihen miten perhoset käyttäytyvät kännissä, niin saanen viitata jo vuonna 1948 julkaistuun uraauurtavaan artikkeliini ko. aiheesta: ”Alkohol beitragzur fauna der an arthropoden vorkommenden Schmetterling”. Se julkaistiin Lounais-Hämeen Luonto numerossa 259/17/b. Voitte sen sieltä lukea, jos asia teitä kiinnostaa, itse en siihen enää halua palata. Mennyttä on mikä mennyt on, eikä aika koskaan palaa. - Muistan toki, miten tutkimustulokseni kumosivat Mr. J.O. Tutt’in arvailut "muka" humalahaluttomista naaraspuolisista perhosista, höpö höpö, ja herättivät muutenkin valtavaa kohua koko kapitalistisessa tiedemaailmassa, ja jopa osa neuvostoliittolaisistakin perhostieteilijöistä raapi päätään, kauan.
VastaaPoistaNiin, perhoset käyttävät alkoholia siinä kuin ihmisetkin. Toiset dokaavat enemmän, toiset vähemmän ja jotkut ovat absolutisteja. Päiväperhosista tuurijuoppoihin voi lukea täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluvat. Yöperhoset (Noctuidae) ovat silti noin yleisesti ottaen paljon "kosteampaa” porukkaa, niitä näkee usein pyörivän tokkurassa jonkun valopisteen ympärillä, POM PAM POM, edellyttäen tietenkin, että satunnainen perhosten tarkkailija itse on yöllä hereillä. Ja vielä katselukunnossa.
Ps. Aiheesta olisi enemmänkin, mutta antaa olla.
Eikä vain perhoset, vaan myös kimalaiset, kärpäset ja muut pikku siivekkäät sukupuoleen katsomatta ovat varsin persoja alkoholille.
PoistaMinulla on tapana perustaa perhosbaari mökin omenapuuhun saadakseni kivoja lähikuvia pörräävistä pieneliöstöistä. Lorautan astiaan hieman viiniä ja hedelmänpalasia, ja kuhina on melkoinen. Tosin osa hyönteisistä hukkuu.
Luin jostain, että kaikkein tuhoisinta kimalaisille ja pörriäisille on kuitenkin nurmikon nyhtäminen liian lyhyeksi. Miksi ei perustettaisi kukkaketoja nurmikkojen tilalle?
Tunnen suurta viehtymystä ajatukseen vapaana kasvavista kukkakedoista. Mökkimaisemissa vain on runsaasti kyykäärmeitä lähellä olevan vuoren vuoksi - vuorilla on niiden pesäpaikkoja. Jos ruohikko on pitkää, lymyilevä käärme ei näy ja voi napata varpaasta kiinni.
Elämäni surkein tapaus tapahtui vuosia sitten kun olimme Suomen kuvataiteilijoiden juhlassa Helsingissä Taidetalossa. Juhlat olivat valtakunnalliset vuorokauden kestävät. Jännitin niitä niin, etten saanut edellisenä yönä yhtään nukuttua, niinpä olin jo mennessä sinne valmiiksi nukuksissa ja siellä
VastaaPoistayövalvonnassa olin valmis "ruumis". Koetin kuitenkin juhlia ja
kun käteeni työnnettiin tanssiin mennessä puolilasillista valkoviiniä katsoin parhaaksi ryypätä sen ja Manu, mieheni paras kaveri, johdatti minut tanssin aaltoihin, mutta siihen aivojeni toiminta tuntui pysähtyvän. Mitä sitten tapahtui, en
tiedä. Heräsin vasta seuraavana päivänä vieraassa talossa , vieraassa huoneessa, ja vieraassa sängyssä. Minulle kerrottiin, että olin lyyhistynyt tanssivien jalkoihin, ja tarvittiin
neljä miestä kantamaan minut, kaksi käsistä, kaksi jaloista,
ulkopuolella odottavaan taksiin. enkä muistanut yhtään mitään, yhtään mistään.
No selvisinhän elävänä, lohdutin itseäni. Ja jo seuraavana päivänä pääsin nukkumaan omaan sänkyyn.
Minä olisin soittanut ambulanssin.
PoistaEttei vaan lasissasi olisi ollut tyrmäystippoja, Liisu? Niin tai näin, paljon jälkeenpäin muistettuna tapaukselle kai voi jo hiukan hymyillä, koska selvisit hyvin eikä sinua kohdeltu huonosti simahtaneena ollessasi. Eihän se nyt mikään kauhea häpeä ole, vaikka itsestä siltä tuntuukin.
VastaaPoistaJoskus toivon itsekin, että olisi oikeasti juhlinut edes kerran eläissäni niin, etten muistaisi, mitä illalla tapahtui. Vaan ei, koskaan en ole esimerkiksi kai juhlinut tarpeeksi, koska en oikein tiedä edes, mitä krapula on tai sammuminen. Kaksi tai jopa kolme viinilasillista taitaa olla meikäläisen maksimi. Mutta sillä on jo valtavan hauskaa!
Liisun tapaus vaikuttaa enemmän pyörtymiseltä kuin sammumiselta. Henkinen paine ja fyysinen väsymys sen varmaan aiheutti.
VastaaPoistaEi sammumisessa ole oikeasti mitään kivaa. Aamulla vain harmittaa, kun muut muistelevat hauskaa iltaa ja itsellä on vain kankkunen.
Kerran nuorena Kalajoen kuuluissa juhannusjuhlissa havahduin penkiltä, olin juovuksissa siihen torkahtanut. Molemmin puolin istui tyttölapsi, eikä minulla ollut aavistustakaan olinko ehkä onnistunut iskemään jomman kumman vai en kumpaakaan... hyvin mikismäinen olo siis.
En kehdannut tietenkään kysyäkään, että tuota noin neidit... vilkuilin vain, eikä kumpikaan reagoinut mitenkään. Istuin siinä varmasti vartin, kunnes viimein päätin ottaa härkää sarvista ja nousin seisomaan, hieman horjahdellen... ja eikös toinen neito havahtunut, vilkaisi minua ja nousi myös seisomaan.
Niinpä lähdimme hakemaan lisää juotavaa. Sen jälkeen aloin miettiä, miten ongin selville hänen nimensä, jonka olin tietysti myös unohtanut.
Tunnen tapauksen, naisen, joka on sammunut kesken lauseen. Siskoni. Tunnen myös tapauksen, joka on nukahtanut, siis selvin päin, kesken kanavanvaihtoon nostetun käden, jossa oli kaukosäädin.
VastaaPoistaOlin nimittäin erään ystävän kanssa Virossa kylpylässä, Viron itsenäisyyspäivänä, ja makasimme hoitojen jälkeen huoneessa sängyillä ennen illallista, ja katselimme virolaista lähetystä itsenäisyyspäivän vietosta. Lähetys oli tylsistä tylsin ja ystäväni päätti vaihtaa kanavaa. Nosti kaukosäätimen kohti televisiota ja siihen se käsi jäi, ilmaan, kun yhtäkkiä kuului reipas kuorsaus. Kanava jäi vaihtamatta, kun en hennonnut riistää kaukosäädintä nukkuvan kädestä.
Tunsin (tai tunnen edelleenkin) erään teatteriohjaajan, sukupuoleltaan nainen, joka on hyvin sosiaalinen ja eläväinen. Selvin päin hän puhua säkättää kuin kaskas (= eräs meteliä pitävä hyönteinen), ja ihan järkeviä juttelee sitä paitsi. Mutta alkoholia kun ottaa niin puhuu sitä vähemmän mitä enemmän juo, ja kun tulee humalaan, lopettaa puhumisen tykkänään. (Tuijottaa vain isoilla tummilla silmillään muita.) - Kivaa, että joskus näinkin päin! Yleensä ihminen kännissä puhuu ummet ja lammet, eikä sitä kukaan jaksa kuunnella, ei edes toinen känniläinen. (Koska se toinen känniläinen odottaa vain, että se ensimmäinen pitäisi tauon ja itse saisi alkaa höpistä ummet ja lammet. Jeah.)
VastaaPoistaPahin tapaus on oikein puhelias ihminen, joka drinkkailtuaan puhuu vielä nopeammin ja enemmän kuin selvin päin. Tällainenkin on tuttavapiirissä. On kuin jokin kone, jonka nopeutta lisäämällä vehkeeseen tulee lisää ääntä ja volyymia.
PoistaSitten on se ihminen, joka selkeässä hiprakassa hidastaa ja ikään kuin selventää ääntöään, alkaa puhua hitaasti ja huolitellusti, kuin tavoittelisi kirjakieltä. Tämä tapaus on mies, tuo ensimmäinen solko on nainen.
Tuntuu mukavalta saada kuulla/nähdä vilahduksia jonkun toisen ihmisen elämästä. Tulee tunne ettei ole yksin tässä maailmassa. Tähän varmaan perustuu se, että lukeminen ja elokuvat ovat mieluisia katsella. ja kuunnella. Minulle lukeminen on ollut jo pienestä asti herkkua, josta olen nauttinut. Ja muistan miten jo neljän, viiden vanhana oltiin aina veljen ja siskon kanssa polvillaan sohvan vieressä ja kuunneltiin kun isä luki Kiljusen herrasväkeä.
VastaaPoistaKun itse oppi lukemaan, merkitsi se ryntäystä kirjahyllylle, jossa odotti kirjoja joita lapset eivät saaneet lukea, mutta joita luettiin innolla kun ei ollut ketään kotona. Kaikkein tärkeintä
oli saada tietoutta siitä, miten lapset syntyvät.Etteivät he noin vain tipahtaneet taivaaasta, Piti olla valmisteluja. Miksihän niitä ei saanut sillon itse lapsena ollessa tietää? Mksi se oli niin salaperäistä? Pelättinkö että lapset alkoivat tehdä lapsia?
Hassua, etten muista että meille tytöille olisi koskaan kotona luettu ääneen. Meillä oli kyllä paljon kirjoja ja lehtiä, ja radiota kuunneltiin ahkerasti iltaisin.
PoistaKatselimme itse kirjoja ja isän toimistopapereitakin saimme käsitellä. Muistan vain sen illan, jolloin itse oivalsin lukemisen mekaniikan, sen miten kirjaimet liittyivät toisiinsa ja sanoja ja lauseita muodostui. Äiti makasi tuolloin toimiston sohvalla ja luki jotain lehteä. Menin äidin luokse, ja hihkaisin innostuneena, että hei, mää tajuan, miten sanat jaetaan aina tavujen kohdalta! Silloinhan lehdissäkin oli kai tavuviivoja ja pitkiä sanoja jaettiin eri riveille. Aloin lukea ääneen Kiekua ja Kaikua ja äiti ihmetteli, että Iineshän lukee suoraan. Olin kai kuunnellut siskoni ekan luokan tavausharjoituksia.
Tuhannen ja yhden yön tarinoita katselin sitten uteliaana, ikivanhaa painosta, joka jo silloin oli kellastunut. Paksu kirja oli kuvitettu kivipiirroksin (luulen) ja siinä oli kuvia idän ihmeellisistä ihmisistä, lampun hengistä ja ja alastomista naisista, joiden vartaloa miehet ruoskivat silmät kiiluen.
Lasten kirjoja ei kotona ollut montakaan, mutta kirjasto aukeni minulle heti kouluun mentyäni ja vietin siellä lapsuudessani niin paljon aikaa, että kirjaston johtaja, Martta Kaipainen, otti minut ja siskoni takahuoneeseen muovittamaan ja leimaamaan kirjoja.
Salaperäistä se oli varmaan siksi, että sehän on niin naurettavaa touhua. Jumala olisi saanut luoda jonkin helpomman tavan. Mutta ei, keimailemalla, estelemällä, vonkaamalla, ähertämällä, puuskuttamisella, rakkautta vannomalla ja housut kintuissa sinun on lapsesi tehtävä.
PoistaMitenköhän lasten maailmaan tupsahduksen alkutoimet nyt selitetään lapsille? Voidaankohan sitä nykyisessä monikulttuurisessa yhteiskunnassa opettaa koulussa?
Meille boomereillehan se opetettiin yläluokilla, kun jo itsekin tiesimme miten homma hoituu. Hurjimmat olivat jo kokeilleetkin, ainakin puheittensa mukaan.
Minä olin 6-vuotias, kun 7-vuotias naapurini selitti juurta jaksain, puukolla männyn kylkeen kaivertaen, miten lapsenteko tapahtuu. Hyvin tieteellisesti ja totisena - ja oikein, tiedän nyt.
Selitin yllä Liisulle, miksi lastenteko on niin salaperäistä.
PoistaMiesten - ja myös naisten - siitinelostahan on monta kivaa tietoiskua netissä, aina 1800-luvulta alkaen.
PoistaJa sukupuolivalistushan tuli peruskouluissakin muotiin hippiaikoina ja sen jälkeen. Meikäläisenkin uskontotunnilla oli uskonnonkirjassakin ihan reipasta aineistoa aiheesta. Otin sen käsittelyyn, kun jumppamaikka ei kehdannut.
Tässä iloisen radikalismiajan sukupuolivalistusta.
Vaan nykyään minun tietojeni mukaan opetus on asiallista ja asioista käytetään oikeita nimiä ja asiaan mennään suoraan.
PoistaTuo, miten kierretään sanojen ”nainen” ja ”mies” käyttöä, riippuu varmaan paljon opettajastakin, vaikka siis lakihan vaatii sitä, että perusopetuksen tulee lisätä tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta.
Tämä on mielenkiintoinen asia, kun totuus on kuitenkin se, että lapsi syntyy miehen ja naisen sukuelinten aineiston tuotoksena. Hm.
Oikeastaanhan kyse on vanhasta tutusta evoluutiosta, johon on nyt herätty vähän niin kuin nurkan takaa.
PoistaTarkoitan sitä, että elämä pukkaa koko ajan uusia variaatioita (joko sattumalta tai Jonkun tahdosta), joista vallitseviin oloihin parhaiten sopeutuvat menestyvät.
Lisääntymiskyky on yksi niistä ominaisuuksista, joka on hyvä olla, jos aikoo täyttää maan. Siitä huolimatta järjestelmä tuottaa tasaiseen tahtiin muitakin variaatioita, eikä niistä sen suurempaa haittaakaan ole - paitsi ehkä sille variaatioille.
Kannatan vahvasti kaikkien oikeutta elämään ja kaikkien tasa-arvoista kohtelua. Kannatan sitä, että kaikkia arvioidaan ja kohdellaan heidän tekojensa mukaan, ei syntyperän tms, olenhan sielultani sosialidemokraatti.
Myöskään tekoja ei saa arvioida syntyperän mukaan. Teko on teko, teki sen kuka tahansa.
No oletetaan että minua seltyksenne mukaan neuvottaisiin jos en olisi saanut tietoutta lukemalla, tai en ymmärtänyt selitystä. Tarvittaisiin siis mies ja nainen. Eli isä ja äiti kelpaisivat. Muistan kun kerran näin isän makaavan äidin päällä ja säikähdin että miten äiti jaksaa kantaa päällään noin suurta kuormaa. Mutta nyt ymmärtäisin että niinhän asia on hoidettava, muuten ei homma hoituisi. Kaikki selvisi minulle vähitellen sillä en minä ihan tyhmä lapsi ollut. Sen kyllä vaisto kertoi minulle, että se oli kertakaikkiaan asia, josta ei pitänyt liikaa kysellä. Osasin olla varovainen. Ja lopulta ajattelin, että tehkööt mitä haluavat. Kyllä he itse tietävät mitä tekevät, ovathan he aikuisia! Mutta entä kun olin itse äiti ja lasteni isä oli päälläni! No, se oli jo vanha juttu, ei minun tarvinut siitä välittää. Elämä on vaan niin kummallista, Niin kummallista, että ota siitä selvää! Onneksi eivät kaikki miehet ole heittäytyneet päälleni makaamaan. Sitä ei minun luustoni olisi kestänyt. Olisin raukka invaliidi! Rajansa kaikella. Onneksi. Invaliidi ei olisi mukava olla.
PoistaElämä pukkaa uusia variaatioita koko ajan, niin kuin sanot, Tapsa, näin se varmaan käy. Jotenkin kauhean luonnollista tai luonnonmukaista. Tuleehan uusia kasvilajejakin lisää, miksei sitten ihmisolioitakin.
PoistaTuossa joululahjaksi saamassani Luonnon Ystävä -lehdessä mainittiin, että maailmassa on 150 000 eri kasvilajia, siis vuonna 1900. Tänään eri kasvilajeja on jo yli 300 000. Tämä kasvu toki johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että lajeja vain löydetään lisää, niitä ei ehkä (? ) synny pajonkaan uusia, joitain ehkä.
Vaan mikä on ihmislaji, jos sukupuolia ajatellaan? Onko jokainen ns. poikkeama uusi laji, vai vaan poikkeama ns. normaalista? Minulle kelpaa mikä tahansa selitys, mutta en sitä ymmärrä, etteikö jokainen ihminen olisi samanarvoinen, vaikka olisi millainen alapää tahansa. Tai yläpää.
Ei kai ihmisarvon kokeminen sydämenasiana mitään sosialidemokratiaa sentään ole? Minusta asia on puolueista riippumaton.
Liisu, tunnen myötätuntoa luustoasi kohtaan. Ehkä osittain siksi, että siskollani on todettu pari vuotta sitten osteoporoosi, eli luukato, jossa luut voivat murtua pienestäkin kaatumisesta tai venähdyksestä.
PoistaHän elää yksin isossa talossaan, eikä voi itse tehdä mitään raskaampaa, esimerkiksi siivousta tai puutarhatöitä. Tämä on suuri murhe, sillä hän on tekeväinen ja meneväinen ihminen.
Jostain luin, että useat, elleivät peräti useimmat lapset arvelevat, ettei heidän vanhemmillaan ole sukupuolielämää. Ja jos arvelevatkin, he eivät halua kuulla siitä tai nähdä sitä, kokevat sen yäk-asiana. Omat vanhemmat.. Jotenkin uskon tämän hyvinkin.
Liisu, nyt äkkiä ostamaan Kamasutra, niin luut kestävät kauemmin. On niitä meinaan asentoja muitakin, ennenkin on ollut.
PoistaSosialidemokratiaa oli luennossani se, että kaikki ovat tasa-arvoisia, jopa naiset. Ei sääty-yhteiskunnasta niin kauan ole meilläkään.
PoistaKamasutraa suosittelen lämpimästi minäkin Liisulle, ja jos tarkkaan katsotte toissaedellistä postaustani, jossa on kuvia kirjahyllyistäni, niin kolmannessa kuvassa näette mainitun lemmenopuksen, ihanin kuvin ja selostuksin.
Tuo ajatus aiemmassa kommentissa - kaikkia pitäisi arvioida tekojen mukaan, on oikein. Ei syntyperän, eikä statuksen, ja minä lisään tähän vielä sen, että ei minkään turvallisen tilan, sillä se muodostaa ohistuskaistan, joka automaattisesti iskee takaisin jotakuta muuta, kuten Ebrahimi - Valtaoja-tapauksessa nähtiin.
Turvalliset tilat ja intersektionaaliset feministiset ideologiat ovat paperilla ehkä kauniita, mutta käytännössä susia, ne polarisoivat yhteiskuntaa, eli niissä on aina takapotku kuten vikurissa ratsussa.
Kyllähän minä sen Kamasutran näin, mutta häveliäänä rinnakkaismunaisena ihmisoliona en kehdannut nostaa siitä meteliä, vaan siirryin posket punoittaen tavaamaan seuraavaan kirjan nimeä.
PoistaPS. Sähköteknillisessä mielessä miehen ja naisen ero on siinä, että miehellä munat on kytketty rinnan, naisilla sarjaan.
Tämä Lance Danen toimittama hindukulttuurin klassikkoteos on kai loppuunmyyty, ainakin kun viimeksi tarkistin. Teosta voi kyllä lämpimästi suositella sen sisältämän tietomäärän ja kuvien vuoksi. Esteettinen ja kaunis teos ihan silmäillenkin. Aina se Kallet ja Jallut voittaa, vaikka voin kyllä suositella vanhoja Kalle-lehtiä, jollaisen kerran löysin erään tauluni takapahvin alta sievästi taiteltuna. Tein siitä blogikirjoituksenkin, kuvineen.
PoistaMilloin, löytyykö se vielä täältä?
PoistaKallehan on ihan tuore tapaus, alkoi ilmestyä 70-luvulla, Jallu sen sijaan jo 50-luvulla.
Nykysilmin ne ovat aika viattomia ja söpöjä, muistelen. Toista ne olivat senaikaiset saksalaiset lehdet - kerran nuoruudessa selailin sellaista ja meni panohalut viikoksi.
Nykyisin ns. "miestenlehtiä" (= ihan väärä ilmaisu sinällään, latojan huom.) ei kannata enää julkaista, kun Netistä löytyy pornoa yllin kyllin ilmaiseksi. Ja jos haluaa, löytää myös sellaista "estetiikkaa", että panohalut menevät koko kuukaudeksi.
PoistaTapsa, kyllä löytyy ja on siellä Tapsakin kommentoinut, vuonna 2015.
PoistaKas, linkki ei toiminut, täältä:
Poistahttp://inez54321.blogspot.com/2015/01/pornoa.html
Joo, ja aivan ripulimaista SKEIDAA siellä kirjoittaa tämä sama nimimerkki mikä minulla on! Hyi helvete!
PoistaPs. En lue vanhoja juttuja. Nyt kun vahingossa luin, tuli paha mieli. Mitä typerää, itsekeskeistä paskan jauhantaa kirjoittaa hän, tuo Kaimani! Voi Vittu!
Ei pidä olla ankara itselleen. Et sinä mitään skeidaa kirjoita. Joskus vaan käy niin, että ajatukset ja kielipiteet muuntuvat jonkin verran vuosien varrella. Pitää armahtaa itsensä. Olisin huolestunut persoonastani, jos olisin aina pysynyt samana.
PoistaNo niin, kielipiteetkin kyllä muuttuvat… Oikeastaan tuo oli hienosti sanottu, vaikka mielipiteitä ajattelin.
PoistaKielipide pitäisi julistaa loppuvuoden sanaksi, niin erinomainen se on ja kuvaa tätä aikaa.
PoistaMinä ainakin alan käyttää sitä, se on vankka kielipiteeni. Keksinpä sille saman tien määritelmänkin: kielipide on ääneen lausuttu mielipide.
Nehän eivät aina ole samoja. Ainakaan Pohjois-Koreassa, Venäjästä en ole varma.
Kamasutra, onpa hieno nimi, kuulostaa satuolennolta. Täytyy minun siihen tutustua, heti kun ennätän. Jostan syystä tämä päivä on ollut kiireisempi kuin aikaisemmat jouluun liittyvät. Ihmiset ovat ottaneet yhteyttä monta soittoa päällekäin. Huomenna meno jatkuu. Ne saa jo olla uuden vuoden plakkariin. Jouluhanat kiinni. Jostain syystä elämä ei maistu minusta enää oikein hyvältä. Voi olla että se johtuu vain väsymyksestä. Kiva kellahtaa sänkyyn. En toivo nyt kovin uljaita unia. Ilman uniakin olisi mukava.
PoistaKama Sutra tarkoittaa vapaasti suomennettuna nautinnon tiedettä. Eli kyseessä on eroottinen ”tiedekirja” ja ennen kaikkea kuvateos. Vaan kyllä sinä tämän varmaan tiedätkin.
PoistaKamasutra on nyt sanana saanut merkityksen ja se riittää. En sitä edes sanana tarvitse, vaikka onkin hyvin mielenkiintoinen ja hauska. Ne kuvat haluaisin nähdä-
PoistaIhmislajeja on tasan yksi: Homo sapiensis. Sukupuuttoon kuolleita ihmissukuja/alalajeja on toistakymmentä, viimeisimpänä palloltamme kupsahti pois Homo neanderthalensis. - Eläinlajeja ei luokitella sukupuolisten mieltymysten tai parittelukäyttäytymisen mukaan, joita eläinten parissa kyllä erilaisia piisaa, sellaisiakin, joista ei kuvia piirrellä Kama-Sutraan, puhumattakaan että niitä kotona kahdestaan makuhuoneessa kukaan kokeilisi, oi ei, esim. sitä asentoa missä hämähäkkilajin naaras parittelun jälkeen syö koiraalta pään pois. – Sellainen ei, ainakaan ensitreffeillä, näin maskuliinin kannalta olisi mitenkään kivaa, p-le! (Tai holjaa kuten vorssalaiset pruukaavat sanoa.)
VastaaPoistaLuonto ei arvota asioita moraalin tai ideologian kautta, ideana on vain lajin säilyminen. Asennoista tai menetelmistä viis!
Ihanaa tämä: Luonto ei arvota asioita ideologian tai moraalin kautta, ideana on vain lajin säilyminen.
PoistaTällä perusteella jalopeurakaan ei ole julma raadellessaan bambia ravinnoksi pennuilleen. Luonto ei ole julma. Vain se, jolla on moraali ja ideologia, voi olla julma. Tämä on jotenkin hirveän lohdutonta ja armotonta. Vaan niin se menee.
PoistaEläin ei koskaan ole julma. Vain ihminen osaa.
PoistaElukka, kiva nimi kommentoijalla ilmiasuna, vaikka se ei heti siltä tuntuisi. Elukka sanan sisältö, on vähän alentava, mutta pelkkänä sanana se lutkahtaa suusta mukavasti ja on siten käyttökelpoinen. Mutta mikä minä olen puntaroimaan toisten itselleen valitsemia esiintymisnimiä. Totuus on että ihastuin tuohon nimeen ensi silmäyksellä. Se, että yhtäkkiä alan kiinnittää huomiota jonkun toisen nimimerkkiin on merkki siitä, miten tyhjäksi tällä hetkellä tunnen itseni, ja kadehdin selvästi jonkun hienoa nimimerkkiä.
PoistaKeksin kerran teini-iässä, että samalla tavalla kuin esim. ruotsissa o-kirjain muuttaa sanan vastakohdakseen – esim. lycka-olycka, artig-oartig, giltig-ogiltig – niin suomessa vastaava kirjain on e.
PoistaKeksin sitten seuraavia esimerkkejä: täällä-etäällä, ukko-eukko, peli-epeli, mäntä-emäntä, rakko-erakko jne (osa vaati tosin mielikuvitusta).
Elukka-sana tarkoittaa siis lukka-sanan vastakohtaa. Lukka on mm. sukunimi ja sitä pidetään saamelaisperäisenä, merkitys viitta tai peite, miksei suomen murteissa myös lukko.
Summa summarum: jos lukka on peite, niin elukka on peittelemätön, jos se on lukko, niin elukka on avoin.
Vaan tämä ei taida vaatia paljonkaan mielikuvitusta:
Poistae-makko - makko (eli macho/makkoa pohti Kotus joskus, että onko se makko vai macho)
Entäpä seuraava:
e-mansipaatio - man, mies?
Mieleen tulivat myös sanat, joissa se e-vahvistaa sanan merkitystä:
Poistae-rektio, eli rektio on tietty sanan muoto lauseessa, tietty asento ja lisäksi vaikkapa
e-sanssi, eli sanssi on myönteinen mahdollisuus, lisä, ja esanssihan lisää makua.
e-pilleri
PoistaNyt vuoden viimeisinä hetkinä on pakko todeta, että Iineksen esimerkit ovat nerokkaita, ihan mieltä nostattavia, etenkin tuo e-rektio.
PoistaMiksei e-sanssikin. Anon e-pilleristä sanoisin, että ellei saa aikaiseksi toimeen ryhtyä, ei voi myöskään e-ryhtyä.
Spoon river antologia tai E-spoon river antologia, väliäkö tuolla, e-lämä on toisaalla.
Varsinkin vierasperäisissä sanoissa näitä e-juttuja vilisee, erikoisesti niitä, joissa e ikään kuin vahvistaa sanan merkitystä.
Poistae-bola - bola on heittoase, ja kyllähän se heitättää ja potkaisee takaisin, jos ebolan saa, tai vaikkapa
e-pikriisi - kriisi, eli epikriisihän on sairauskertomus ja kriisin hoitosuunnitelma.
Vaikka kommenttieni lukuisuus ja keveys vaikuttavat aivan turhilta on niissä yksi hyvä puoli, Niiden kirjoittaminen on hyvä sen takia, että läsnäoloni täällä tartuttaa itseeni ja ehkä toisiinkin uusia sanoja. Suomenkieli kaipaa aika ajoin uudistusta. Ja huomio, HUOMIO. Uusi sana pyrkii juuri tänään suomenkieleen. Se kuulostaa puhtaalta ja järkevältä,
VastaaPoistaKIELIPIDE. Siis ei mielipide, joka on vanha ja yleisesti käytetty ollut jo kauan, vaan KIELIPIDE. Sana itsessään kertoo tarkoituksensa. Minusta tuntuu, että esimerkiksi minulle tuo sana on erittäin tärkeä. Tilaan heti laatikollisen KIELIPITEITÄ. Lupaan hyödyntää niillä omia tekstejäni, Ne, jos mitkä, kaipaavat edes jotain pitelevää voimaa. Uskon, että jos saan KIELIPITEIDEN avulla tekstini kohentumaan, en ole tänäänkään ollut täällä turhan takia paikan päällä. Läsnäololla on silläkin todettu jo kauan sitten erittäin hyödykäs arvokas olotila Suomenkin kielessä. Sitä ei vain ole voitu kansainvälisissä kokouksissa käyttää. Mutta KIELIPITEIDEN yleistyessä tämä asia melko varmasti korjautuu.
Täten julistetaan KIELIPIDE uudeksi viralliseksi sanaksi, ainakin tässä blogissa. Toivottavasti se leviää laajaan käyttöön, sillä vaikka se syntyi vahingossa - Sigmund Freud sanoisi ”alitajunnan tuottamana” eli tietoisesti - se on oikeasti hyvä ja kelpoisa etenkin juuri tähän kieltäkin kontrolloivaan aikaan, niin kuin yllä Tapsakin mainitsee..
VastaaPoista