Kaikennielevää rasismia

 

Vaan oletteko te, arvoisat ihmiset, tehneet nyt varmasti kaikkenne, jottette missään tilanteessa minään hetkenä tule sortuneeksi rasismiin, tuohon tämän ajan pahimpaan uhkaan? Nimittäin sitä on kaikkialla, rasismia, ja se uhkaa nielaista Suomen taantumaan ja kuolon kitaan.

Näihin dystopioihin herään tässä Ylen aamutelevisiota seuratessani, samalla kun tyhjennän kahvikannuani parin toastin keralla. Yle on tuottanut paikalle aina sanavalmiin Millariikka Rytkösen, Tehyn puheenjohtajan, joka kertoo toimittajalle, miten huonosti asiat ovat suomalaisessa terveydenhuollossa. Havaintokappaleeksi paikalle on tuotettu myös Suomessa syntynyt tumma hoitaja, kiharatukkainen mies, Anirvan Helakallio, joka myöntää Rytkösen viestin: kyllä, rasismia on, ja se näkyy mm. osaamisen vähättelynä. Rytkönen pitää epäkohtana mm. sitä, että ulkomailta tulevat joutuvat opiskelemaan lisää pärjätäkseen Suomen sairaiden kanssa. 

Tässä kohdassa keskeytän toastini puremisen ja tuiskahdan Rytköselle, että näinhän on muuallakin, ihminen joutuu kouluttautumaan uuden maansa työoppeihin ja tavoille. Kun esimerkiksi sisareni muutti pätevänä luokanopettajana Saksaan muinoin, hän joutui suorittamaan sikäläisen opettajantutkinnon kokonaan saadakseen valtiolta viran. Siitä huolimatta, että Suomi oli tuolloin jo koulutuksen mallimaa. Eli Rytkösen rutinat ovat osittain tekemällä tehtyjä, kuten koko rasismikeskustelu Suomessa.  Meillä saa - tietyin ehdoin - tappaa kiduttamalla suomalaisen romaninaisen lemmikkieläimet ja polttaa vielä elävinä nuotiolla, ajaa juopporallia ja valehdella puolueelle, mutta meillä ei saa sanoa tumman ihmisen mustaa säkkimekkoa mustaksi säkiksi, joka se oikeasti on. Siitä seuraa hirveitä, Suomi vavahtaa ja sanojan elämä koetetaan tuhota. 

Silmäilen samalla Ylen nettisivuja ja kas, siellähän on tehty kysely yliopistoihin niiden harjoittamasta rasismista. Ja rasismia on kovasti, kaikennielevästi. Myönnän - en jaksa lukea tätä kyselyä, sillä Suomen kauhea rasismi tunkee jo korvista ulos. 

Toivon vain hartaasti, että rasismiksi ei koeta esimerkiksi sitä, että ulkomainen tiedehenkilö tai opiskelija ei pääse työhaastatteluun ”nimensä vuoksi”. Asiahan on niin, että hyvin moni suomalainenkaan ei pääse työhaastatteluun. Sitäkin toivon, että suomen kielen osaamisen vaatimusta ei koeta rasismiksi. On selvää, että maassa puhutaan ensisijaisesti maan kieltä, ja sen oppiminen on tulijan oma etu. 

Ennen kaikkea toivon, että rasismia ei korostettaisi nyt niin kovasti suomalaisena ongelmana. Sitä on kaikkialla maailmassa, myös tummaihoisten kulttuureissa, arabimaissa, kaikkialla ulkomaillakin. Eli tummaihoinenkin harjoittaa vaaleaihoista kohtaan rasismia. Rasismissa on arkkityyppistä ja myyttistä pohjaa, joka perustuu alkuperäisten heimojen  henkiinjäämistaisteluun. Mitä sivistyneempi kulttuuri, sen vähemmän siinä on ohjelmallista rasismia. Mutta siis rasismitonta kulttuuria tai maata ei ole. 

Lisäksi tätä rasismiasiaa edelleen jauhettaessa jää moni tärkeä asia jalkoihin. Kun median energia menee rasismijahtiin, mitä kaikkea jää siltä huomaamatta? Meillä ei ole sattunut edes ainuttakaan rasistista tekoa, vaan pikemminkin taitaa olla niin, että katujengit harjoittavat jopa fyysistä väkivaltaa ja pelkoa etenkin lapsissa ja nuorissa.

Lopuksi katsaus koulumaailmaan. Nimittäin sinne ei Yle ole ulottanut vielä rasismikyselyään. Kannattaisi, sillä koulut ovat rasismin kotipesiä, tulos olisi muheva ja varmasti tuore. Oppilaat ja lapset ovat aitoja kirkassilmäisiä totuudentorvia. 

Kerron tosiesimerkin parin kolmen vuoden takaa. Muuan veikeä tumma vesseli nimittäin tipautti kynänsä lattialle ja komensi opettajansa, nuoren naisen, poimimaan kynän hänelle. Kun opettaja sanoi hänelle, että poimipa, X, itse kynäsi, oppilas huusi hänelle: rasisti! 

Näin se käy ja tilasto kiittää. 

(Valokuva sarjasta Hassut luontokuvat, kuvaaja tuntematon)