Uhkia päämme päällä

 

Jos luulitte, arvon ihmiset, että koronaa ei enää ole, niin erehdytte. Minun kolmesti rokotettu tyttäreni on juuri saanut hurjanpuoleisen koronan ja minä olen altistunut tartunnalle. 

Tytär on ollut koko korona-ajan pääkaupunkiseudun vilkkaan ja monenkirjavan ihmismassan keskellä, liikkunut estoitta ja ollut työssä jopa samassa ahtaassa työtilassa koronaa räkivän ihmisen kanssa, eikä ole tähän mennessä vielä sairastunut - kuten en minäkään, viidesti rokotettu, ihmisiä tavannut ja etäisyyttä pitämätön - lukuunottamatta alkuaikojen eristäytymistä.

Ilmeisesti meidän suvussamme tarvitaan vierasalkuinen virus, sillä tämä tyttären virus tarttui Brittein saarilta, teattereista, palatseista, museoista, kahviloista tai lentokoneen ahtaasta tilasta, niin kuin itse epäilen. Menomatkalla vieressä oli istunut isokokoinen uros, joka oli pitänyt reisiään auki ja jalkojaan levällään yli oman tilansa koko matkan. Mistä tulee tämä jokusten miesten jalat överisti harallaan istuminen? Kun isoilla miehillä tunnetusti on aika pieni värkkikin, kertovat tutkimukset naistenlehdissä, niin harallaan istuminen tuntuu turhalta uhoamiselta. Eivät naisetkaan tuuleta.

Mitä minun altistumiseeni tulee, se tapahtui Lihavaa, eli Lumo-kissaa noudettaessa, kun söimme yhdessä laittamani ruoan, aika lähekkäin keittiön pöydän vieressä. Seuraavana päivänä sain viestin, että koronatesti näytti positiivista ja keuhkot olivat täynnä räkää ja hevosyskä vaivasi. Kun tyttärellä on lisäksi homekoulusta saamansa astma, tilanne on kurja, mutta ei henkeä uhkaava rokotusten vuoksi. Itselläni on viisi rokotusta eikä ainakaan vielä oireita. Ei passaisi näinä soten aikoina sairastua. Terveyskeskukset ovat kaaostilassa ja hoitoa eivät saa edes kaikki sairaatkaan. 

Kun sotea ajettiin kuin käärmettä pyssyyn, kuvittelin, että se merkitsee potilaan parasta. Vaan ei se merkitse, sillä ei voi mitenkään olla potilaan etu, että terveysasemia lakkautetaan jopa pääkaupunkiseudulla. Tulee kafkamainen tunnelma: terveyskeskus on kuin linna, jonka tyhjillä käytävillä kulkee asiakas, maanmittari K. yrittäen saada yhteyttä kaupunkia hallitsevaan linnaan, mutta kohtaa vain outoja esteitä: varsinaisia asiasta päättäviä henkilöitä hän ei tapaa ollenkaan, ainoastaan alempia virkamiehiä, ja silloinkin kun hän tapaa jonkun ihmisen, kunnollista kohtaamista ei tapahdu vaan vuorovaikutus jää pinnalliselle tasolle. 

Sote ulkoistaa potilaat pois tai etäruutujen taakse, lääkärit ovat linnoittautuneet kauas asiakkaasta terveydenhoitajan  taakse, ja harvat ja valitut ovat ne, jotka pääsevät kaikkein pyhimpään: lääkärin kanssa elävään kontaktiin. 

Tämän masentavan blogipäreen lopuksi totean teille, arvoista ihmiset, että paljon on nyt uhkia päämme päällä. Voimistuvan koronan lisäksi meitä uhkaa vaarallinen intialainen Nipah-virusinfektio, joka  tappaa jopa 45–70 prosenttia kantajistaan. Viruksen luontaisia kantajia ovat hedelmälepakot, mutta sen voi saada myös saastuneesta ruoasta. Virus on lisääntynyt Intiassa huolestuttavasti, kertoo WHO. 

Eikä tässä vielä kaikki. Ihmispoloa uhkaa myös lintuinfluenssa, jopa Suomesta käsin, koska meillä halutaan pitää kiinni turkistarhauksesta. Myös afrikkalainen sikarutto uhkaa levitä Suomeen, koska sitä on jo Ruotsin Fagerstassa. Tosin tämä tauti ei uhkaa ihmistä, vaan ainoastaan joulupöytämme kunkkua, kinkkua. Vaan uhka sekin.

( Maalaus Franjo Klopotan)