Näillä helteillä ei voi tarpeeksi korostaa uimataidon merkitystä. Ainoa kunnon vilvoituspaikka on kylmissä vesissä, joista Suomessa ei ole pulaa. Pelkästään jokia ja puroja on Suomessa 72 500 kilometriä. Järviä, jotka ovat vähintään 500 neliömetrin kokoisia, on 168 000, joista vähintään hehtaarin kokoisia on peräti 57 000.
Eikä tässä vielä kaikki. Meren rantaviivaa Suomessa on 46 200 kilometriä, ja kaiken kaikkiaan rantaviivaa on Suomessa yhteensä 314 604 kilometriä, ja se on täten maailman kymmenenneksi pisin rantaviiva. Luonnonrantojen lisäksi Suomessa on parisensataa uimahallia ja maauimalaa. Valinnanvaraa siis on jopa samalla paikkakunnalla.
Yhtä tärkeä kuin uimataito on kansalaisten kielitaito. Se voi pelastaa jopa hukkumiselta. Suomeen muuttavalle kansalaiselle tulee entistä enemmän korostaa uuden äidinkielen merkitystä hänen oman etunsa nimissä. Tarvittaessa on otettava porkkanat käyttöön. On jopa maksettava siitä, että tulijaperheen äitikin napataan pois sieltä miehen selän takaa keittiön ja moskeijan takarivin kuumuudesta ja pannaan koulunpenkille oikeasti oppimaan suomen kieltä ja vaikkapa sitä uimataitoa, ilman aviomiehen kontrolloivaa silmää.
Vasemmistoliiton Minja Koskela näkee maahanmuuttajien puutteellisen uimataidon esillenostossa ankaraa rasismia. Se on surullista, koska pahat kielet voivat sanoa hänen haluavan ylläpitää kulttuurien ja sukupuolien välistä segregaatiota. Koskela nimittäin haluaa uimaliitoilta maahanmuuttajien äidinkielistä opastusta, kun taas persujen Ari Koponen näkee näissä nyt sattuneissa hukkumiskuolemissa kielitaidon puutteen ja naisten ja tyttöjen alisteisen aseman perimmäisinä syinä. Kaksi vastakkaista näkemystä. Molemmilla on puolensa ja vasta-argumenttinsa.
Selvää on, että kyseessä on aina tragedia, kun lapsi hukkuu. On kuitenkin niin, että jos asioista ei uskalleta koskaan keskustella, niin sellaiset syyt, jotka voidaan jollain tavalla poistaa, jäävät olemaan ja aiheuttamaan lisää kuolemia. Aivan selvää kuitenkin on, että monikielistä viestintää on ensi hätään lisättävä, jottei tänä kesänä enää satu hukkumiskuolemia.
Yhtä selvää on, että maahanmuuttajien kielikoulutus on nyt otettava tosissaan. On usein oltu maassa kauankin, mutta ei ole opeteltu suomen kieltä eikä otettu asioista selvää. On nytkin lehtitietojen mukaan jopa ehkä luultu, että uimaan oppii automaattisesti, kun menee veteen, joten lapsi on jätetty aaltoihin ja menty itse pois.
Ari Koponen on täysin oikeassa sanoessaan, että meidän ei tule alistua naisia ja tyttöjä halventavaan erotteluun uimahalleissa ja että meidän tulee opettaa kaikille suomalaisen peruskoulutuksen saaville, että pojat ja tytöt ovat samanarvoisia ja ansaitsevat samanlaisen kohtelun ja arvostuksen. Itse lisäisin tähän perään vielä, että lapsille ja naisille tulisi sanoa selkeästi, että tyttöjen ja naisten alistaminen on aina väärin. Valistuneiden suomalaisten ei tarvitse kunnioittaa keskiaikaisia sortavia rakenteita. Arvovalintakysymys, arvoisa Minja Koskela.
Miksi siis myös Vasemmistoliiton poliitikko, puoluejohtaja - naisena ja poliitikkona - ei puhu tällaista omaa sukupuoltaan voimaannuttavaa tekstiä, vaan jättää tuhannen taalan paikan käyttämättä ja heittää rasismikortin peliin haukkumalla sen, joka puolustaa naisia ja tyttöjä? Kysyn vaan, naisena ja politiikkaa seuraavana ihmisenä.
(Piirros Preston Blair)
Ripranie, onnistuin vahingossa poistamaan kommenttisi, kun korjasi omaani poistamalla sen. Poistin vahingossa sinunkin, ja sain sen ongittua toiselta sivulta. Anteeksi möhly. Kopioin sen tähän nyt:
VastaaPoistaRipranie 23. heinäkuuta, 2025 14:41:
Elää maassa maan tavalla -fraasi ei ole yksiselitteinen. Jos näin ajatellaan ihan puhtaasti ei ko. maahan tulijalla ole asiaa tulla kyseessä olevaan maahan. Jousituksia on oltava molemmin puolin, sekä kyseisellä maalla että tulijalla. Pääpiirteet voidaan luoda, mutta ei tarkasti. Miksi jotkut maat onnistuvat maahanmuuttoasioissa paremmin, kuin jotkut toiset. Nyt tapetilla on uimataitokeskustelu. Oikeastaan on kyse myös ajattelusta tippaleipäaivoilla ja putkiaivoilla.
On uimataito tai ei, niin missään nimessä ei tule jättää lapsia ilman valvontaa. Se pitäisi olla itsestäänselvyys. Monikieliselle uimataidon opetukselle on vankka sijansa, kun asiaa halutaan edistää. Kaikkea ei voi oppia yhdessä ryppäässä, sekä kieltä että maan tapoja.
Ripranie, en ajattele niin, että erilaisesta kultuurista tulevan on elettävä maan tavalla. Siitä ei ole kyse.
VastaaPoistaUuden kotimaan kielen hallinta on tulijalle itselleen kaikkein tärkein avaintaito, jossa on kyse hänen omasta hyödystään. Hän pystyy itse ottamaan asioista selvää ja saa ajantasaista tietoa erilaisista viestimistä, pystyy menemään sisälle asioihin itsenäisesti. Hän ei jää paitsi asioista, häntä ei voi petkuttaa. Hän oppii koko ajan uusia asioita ja uutta kulttuuria omansa rinnalle. Hän työllistyy paremmin ja pystyy opiskelemaan jopa uuden ammatin.
Mitä uimataidon opiskeluun tulee, kyse ei ole vain kielitaidon puutteesta, vaan myös naisia sortavasta kulttuurista, jossa nainen ei saa uida uimapuvussa miesten katseiden alla, vaan hänelle on järjestettävä omat uimatilat ja kokovartaloburkini vartalonsa peitoksi.
Ei ole ihme, että uimataito on jäänyt opettelematta tai vajaaksi naisilta ja tytöiltä, kun se on osittain kiellettyä ja uintipaikkoja on vaikea järjestää salaisiksi ja suojatuiksi.
Minusta on suoraan sanottuna outoa ja jopa järkyttävää, että Vasemmistoliiton poliitikko, puolueensa puheenjohtaja, sivuuttaa tässä naisten ja tyttöjen alistamisen ja pitää älämölöää tekaistulla rasismikortilla poliitikosta, joka uskaltaa nousta sortokulttuuria vastaan. Vasemmistoliiton pitäisi olla sortoa vastaan!
On selvää, että kielen oppiminen on maahantulijalle melkeinpä se ykkösprioriteetti. Kieli on avain paljon hallintaan uudessa maassa. Se on tulijamaasta kiinni, että mitä tapoja ja tottumuksia aiemmin omatusta kulttuurista voi ylläpitää ja harjoittaa. Senkin oppimiseen kielitaidolla on hyvä pontimensa. Kun on halu oppia, varmaan paljon oppiikin eikä kysyvä tieltä eksy.
VastaaPoistaMinusta olisi mielenkiintoista se, että eri kulttuureista maahamme muuttaneita, nim. om. kotiäitejä ja kouluttautumattomia naisia haastateltaisiin eri medioihin vaikka tulkin välityksellä. Anonyyminäkin, jos he eivät muuten voi, tai jostakin syystä uskalla kertoa ajatuksiaan ja kokemuksiaan vieraasta kulttuurista ja omasta arkielämästään. Minun on ainakin vaikeaa mennä heidän ajatusmaailmaansa, koska en tiedä siitä mitään.
VastaaPoistaEmansipoituneet, länsimaisittain valveutuneet ja tasa-arvoajatteluun heränneet naiset ovat kirjoittaneet joukon kirjoja, joita en kaikkia ole pystynyt lukemaan.
Kärsivätkö tänne muuttaneet naiset ja millä tavalla kulttuurieroista maassamme, vai tyytyvätkö osaansa?
Vasemmisto ynnä muut maamme monikansallistajat voisivat rakennuttaa omia uimahalleja heille, jotka uivat kaavut päällänsä. Eikö se olisi sitä ehtaa ihmisoikeuksien ajamista!? Ed. mainittu kansanosa tuskin koskaan hyväksyy tai tarvitsee esim. sukupuolen vaihtamiseen älyttömiä lakeja.
Vasemmisto ja vihreät voisivat paneutua todellisiin tasa-arvo ja ihmisoikeusongelmiin sen sijaan, että ajavat perverssien ja seksuaalisten sijaistoimjoiden etuja.
Tämä tosiaan puuttuu: moskeijan takarivin ja hellan viereen jumiutuneiden äitien puheenvuorot. Helsingin Sanomatkin voisi lisätä tämän hiljaisen musliminaisenemmistön vaietun äänen valistuslistalleen.
PoistaVaan ei se lisää. Tänäänkin oli hieno laaja artikkeli ensimmäisestä somalitaustaisesta naistohtorista, väitöskirjan tehneestä lääkäristä. Näitähän näkee kyllä eri maiden medioissa ja julkisuudessa on monta esimerkkiä voimaantuneista musliminaisista, mutta se hiljaisen naisen ääni on edelleen yhtä piilossa kuin nainen huntujensa takana. Hänen ajatuksiaan emme tiedä.
Veikkaan silti vuosisataista Tukholma-syndroomaa: nainen on niin tottunut osaansa, ettei muuta haluakaan. Hän oletettavasti pitää meitä länsimaisia naispaljastelijoita säälittävinä syntisinä ja haluaa varjella omat lapsensa suomalaiselta ja koko länsimaiselta väärältä kulttuurilta.
Huvitusta riittää länsimaisten ihmisten paremmuudesta ja hurmahenkisyydestä, siitä, miten ensin vaahdotaan naiivin pinnallisesti kaiken maailman narsistisista oikeuksista. Kuis on käynyt? Yksilönvapaus ja oikeudet tehdä mitä huvittaa alkaa heittää kuperkeikkaa.
VastaaPoistaRajoja suljetaan, rajatarkastuksia otetaan käyttöön, sateenkaariliike saa jo kritiikin kuraa niskaansa. Lasten kännyköiden käyttöä puolusteltiin jopa lastenoikeuksilla. Nyt otetaan takapakkia, koska murkkuikäisten henkiselle tasolle jääneet märkäkorvapäättäjät eivät osaa ajatella nenäänsä pidemmälle.
Ihmiskuntaa ohjaavat usan ideoimat propellipäät ja manipuloijat kuin lammaskoirat lammaslaumoja.
Rauhaa rakastettiin meilläkin, ja ydinvoimaa vihattiin. Nyt tärkeintä on varustautua sotilaallisesti ja ydinvoimaa tuskin kukaan vastustaa enää.
Venäjä on aina ollut lännen mahtaville piikki lihassa.
Nyt tuetaan kaikin keinoin Amerikan ja lännen oikeassaolijoiden ja ylpeilijöiden valtaa avustamalla korruptoitunutta itsevaltiutta Ukrainassa.
Mikä on sekoittanut ihmisten tunne-elämän ja maalaisjärjen käytön, koulutusko, vaiko digirakkineiden addiktioiva aivopesu?
Mistähän Noora-täti saa tietonsa, kun minun silmiini sattuneen infon mukaan se korruptio & itsevaltius elää ja kukoistaa nimenomaan Venäjällä?
PoistaPutin on nyt toiminut venäläisten rakastettuna johtajana jo 25 vuotta, kauemmin kuin meidän armastettu Urhomme.
Hallitustaankin hän johtaa kuin gangsteripomo - epäsuosioon joutuneet heitetään kylmästi ulos. Ikkunasta.
Venäjä on länsimaiselle kulttuurille uhka, jonka toiminnan idean Koivisto kuvasi osuvasti - se on laajentuminen.
Se, että Venäjä on aina ollut Suomelle piikki lihassa, ei johdu millään tavalla Amerikasta eikä nykyisestä Natosta. Ne ovat seurauksia Venäjän omista uhoista ja hyökkäyksistä itsenäisten valtioiden kimppuun, historiassa ja edelleen.
PoistaNoora Nooruska, kyllä on pakko ihmetellä, etkö oikeasti näe tässä Venäjän tehneen mitään väärää. Edes viime sodassa, kun Venäjä vyöryi rajan yli tappamaan suomalaisia?
Kuumaa huomenta!
PoistaMinä ilmeisesti jostakin kumman syystä törmään ja valitsen luettavakseni sos.mediassa ja eri medioissa myös vallalla olevista hyväksyttävistä ajatuksista ja näkemyksistä jopa täysin poikkeavia mielipiteitä.
Ukrainan korruptuneisuudesta on uutisoitu myös valtakuntamme uutisissa. Ymmärtääkseni Zelesnyi yritti laatia äsken lain, jossa korruptiota on vaikeampaa tutkia. Kansa nousi kaduille ja pomon piti osittain ainakin pyörtää aikeensa.
Aihe on ollut lähipäivinä ja tänäänkin uutisissa.
Minulla ei ole viha- tai rakkaussuhdetta sen paremmin Ukrainaan kuin Venäjään, mutta en voi kun ihmetellä sitäkään, että ukrainalaiset on aivopesty lännen himoitsijoiksi. En lakkaa ihmettelemästä, eivätkö ihmiset näe " ihanan demokratian " todellisia kasvoja. Ei länsimaat ole sen " vapaampia" ja
sen valtiot kultakaupunkeja paratiiseineen maanpäällisessä taivaassa.
Ei ukrainalaisten " neuvostoliiton" jälkeisen sukupolven elämäntyyli ja ajatustapa yks kaks muutu losangelilaiseksi, vaikka kuinka leikkisivät länsimaalaista.
Kehittäisivät itse omaa kulttuuriaan ja suhteitaan muihin maihin, joka sopii heille paremmin, kuin lännen muottiin aivopesu.
Olen niin monesta lähteestä lukenut toisinajattelijoiden näkemyksiä ja taustoja Venäjän operaatiosta yrittää lopettaa kauan jatkunut rajasota Ukrainan välillä. Vahva syy hyökkäykselle on myös se, ettei Putinin porukka hyväksy naton-usan ovelaa laajenemista länsimaihin ja naapureihinsa. Kai Venäjällä on oikeus torjua turvallisuuttaan uhkaavaa kehitystä veljes- ja rajavaltioissa, kun punalippalakki setäkin turvallisuuttaan peläten hyökkää ja tuhoaa toisen valtion ydinasetehtaita tai rahoittaa kansanmurhaa.
Viimeksi mainituilla ei ole meikäläisille vihastatusta, kuten Venäjää kohtaan.
Tuo ”ukrainalaiset on aivopesty lännen himoitsijoiksi” on paitsi ehtaa Nooraa, myös aika voimakas väite.
PoistaEn osaa uskoa, että kukaan ukrainalainen tai vaikkapa suomalainen ”himoitsee länttä”. Moni voi arvostaa lännen vapaita demokratioita, joissa toisinajattelijoita ei myrkytetä eikä pudoteta ikkunoista. Jokainen vapaa demokratia voi tietysti valita kulttuurinsa ja suuntansa itse, olkoon se suunta sitten vaikka ”väärä”. Ei toinen maa voi mitenkään tulla siihen väliin määräämään yhtään mitään.
Netti ja mediat ovat hyviä välineitä muuttaa kansan syvienkin rivien ajatuksia ja näkemyksiä. Totuudet asioista ovat usein jossakin muualla.
PoistaEikö keskiverto kansalainen elä elämäänsä ilman maailman muuttamis mielitekoja kaikkialla planeetallamme johtipa valtiota kuka tahansa. Hyvin harva haluaa tehdä yksinään vallankumouksen.
Kavereita on agitoitava mukaan.
Vallanpitäjien vastustajayksilöt saavat kansan syvät rivitkin " heräämään" ja innostamaan vallanvaihtaja yksilöiden lanseeraamaan " muutokseen".
Semmosta se on valssi kesällä! :)
”Kai Venäjällä on oikeus torjua turvallisuuttaan uhkaavaa kehitystä veljes- ja rajavaltioissa” - tässä kommentissa Noora osuu kyllä aika oikeaan, sillä se on pääsyy Venäjän hyökkäykseen, talouden ja vallan ohella.
PoistaMutta onko Venäjällä ja muilla mahtivaltioilla todella tällainen oikeus? Oman käden oikeutta se on, eikä sitä tarvitse hyväksyä.
Venäjä ei ole koskaan pitänyt Valko-Venäjää ja Ukrainaa oikeina valtioina, vaan omina vasallivaltioinaan, erottomattomina osina venäläistä maailmaa.
Valko-Venäjää hallitsee Venäjän hyväksymä karkeaotteinen johtaja, joka tyrmää julmasti opposition jokaisenkin inahduksen jostakin vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta.
Ukraina kuvitteli olevansa oikea valtio ja haki pesäeroa Venäjään, mutta sitä Venäjä ei sallinut, vaan hyökkäsi.
Jos hyväksyy sen, ettei näillä ”venäläisillä” rajavaltioilla ole itsemääräämisoikeutta, voi hyväksyä Putinin toimetkin. Trump voisi niin tehdäkin, kunhan hinnasta sovitaan.
Mutta ei pidä yrittää maalailla putinistisesta Venäjästä mitään väärinkohdeltua hyväntahtoista isoveljeä, kun kyseessä on fasistisia periaatteita noudattava diktatuuri.
Muistakaamme kuuluisa venäläinen periaate: mihin venäläinen sotilassaapas on astunut, kuuluu ikuisesti Venäjälle.
Taidamme me suomalaiset Venäjän patologisen vihan lisäksi pelätä myös vaikka vain alitajuisesti naapuria.
VastaaPoistaSotiemme haavat eivät ole parantuneet, vaikka pysyivätkin pinnan alla yli puoli vuosisataa.
Ukrainan tapahtumat avasivat taas käsittelemättömät traumat kansassamme vereslihalle.
Eiköhän niitä traumoja ole jo käsitelty, Noora. Minusta Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljasti sen, ettei Venäjä ole muuttunut historian edetessä mihinkään. Se yrittää ahneesti nielaista itsenäisiä valtioita jonkin ihme maailman suurvalta -ajatuksen riivaamana. Antaisi naapurivaltioittensa elää rauhassa ja keskittyisi vain omien kansalaistensa hyvinvointiin ja henkisten olojen avartamiseen demokraattiseen suuntaan.
PoistaEi Ukrainassa asu pelkkiä enkeleitä, Iines!
PoistaNo ei asu, ei. Ukrainassa on lähes 40 miljoonaa ihmistä, joten kyllä sinne mahtuu monenlaista ihmistä, Putinin tukijoitakin. Ukraina on kuitenkin näyttänyt vastarinnallaan, että se ei halua maahansa vierasta valtiota, ja tätä tulisi sivistysvaltion kunnioittaa.
PoistaKai me sentään siitä olemme yhtä mieltä, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan eikä päinvastoin?
PoistaJa nyt kinastellaan vain syistä?
Ukrainan kansa on tv-sarjan esimerkillisen presidentin ja päättäjänsä valinneet. Meillä ei pitäisi olla osaa eikä arpaa sotkeutua vieraiden valtioiden ja heidän keskinäisiin konflikteihinsa. No, syydetään euromme militarismiin ja hämmennetään sakeaa soppaa kauhallamme, josta emme saa lopulta palkaksi nautiskella lusikallistakaan.
VastaaPoistaKukahan keksii näitä toistettavia ja vakuuttavia slouganeita, kuten Venäjä kunnioittaa vain voimaa! Meidän on voitettava tämä sota! Olemme sodassa! Venäjä valloittaa Ukrainan jälkeen koko Euroopan! Venäjä valloittaa seuraavaksi Suomen! jne.
Putin sanoi jossakin haastattelussa sarkastisesti, ( en muista sanasta sanaan) että heidän kerrotaan olevan heikkoja, kuinka he voisivat valloittaa koko Euroopan.
Vielä tämä, ennen kuin poistun arkitouhuihin:
VastaaPoistaEn ole vakuuttunut demokratian ihanuudesta, jos en saatanan inkarnaatio-yksinvaltiaastakaan. Viisaat näkevät jo "nykydemokratian" kuolinkorahdukset.
Demokratioissa määrää enemmistödiktatuuri. Ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa hyvesignaloidaan, mutta kenelle ne kasautuvat?
Jos Venäjällä joku toisinajattelija pääsee hengestään, osaa lännen paratiisin johtajat käydä napsimassa ei toivottuja johtajia sieltä mistä haluavat.
Demokratia on eräs illilluusio, joka on keksitty kansan kurissa pitämiseksi ja silmänlumeeksi.
Todellista ja kaunista demokratiaa ja " vapautta" ei planeetalla ole missään!
Kuten uskominen uskonnoissa perustuu vahvoihin vakuutteluihin asian todenmukaisuudesta, sama se on kaikessa muussakin ihmisten viekottelussa.
Tänää suutuspäissäni poistin facebook- ja whatsupp-tilini.
VastaaPoistaFaceen kun tuli viesti, että jollen hyväksy mainoksia varten tietojeni käyttöä ja niitä varten kohdennettua räätälöintiä, minun pitää maksaa 7,99 e/kuussa. Ilmainen ko. palvelujen käyttö on vain, jos meta saa urkkia tilejäni ja tehdä mm. "analyyseja" mm. mahdollisista kaupallisen kiinnostukseni kohteista mainoksia varten.
Järjellisesti ajatellen en todellakaan tarvitse naamakirjaa tai urkinta viestittimiä arjessani. Sähköposti, puh.nro ja tekstiviestit riittävät vallan mainiosti.
Laiskuutta ne ainakin ruokkivat.
PoistaJep, ja jonninjoutavaa paskanjauhantaa. Kuten allekirjoittaneella blogimaailmassakin.
PoistaSomen postaukset antavat usein kaunistellun ja epärealistisen kuvan persoonasta ja hänen taustalla pyörivästä arjestaan.
No, "Kukas se kissanhännän nostaa, ellei kissa itse" keksi vanha kansakin.
Joskus olen lähes säikähtänyt valokuvia, joita fb on tarjonnut kaveriehdokkaiksi. Kuvien perusteella ei kansalaisiltamme itsetuntoa puutu. On maar semmosia pärstäkuvia, etten minä ikuna ilkeäs kaiken kansan töllisteltäväksi ladata. Myös sotamaalauksessa, ihonosiensa paljastajat ja keikistelijät ovat kuvissaan hauskuuttaneet pinnallisuudellaan ja tykötekemisellään.
Anteeksianto ja armo on joka päivä uus!
Jos kuvista puuttuu tyystin luonnollisuus, niin se on minusta huono juttu. Paskanjauhanta on ihmisille huvi. Aina, kun näen tatuointeja tulee minulle huono olo niistä.
PoistaSama minulla. Vasta oli aamutv:ssä keskustelemassa rikas rouva, jolla on kaula, käsivarret ja näköjään sääretkin kuvia täynnä. Tuli mieleen, että kunhan ikää karttuu, niin kuvat roikkuvat hauskasti kuin kalkkunalla kaularutukset rinnuksilla. No, rahaa on luultavasti vielä silloinkin leikkuuttaa roikkuvat nahkat veks.
PoistaEn halua enää rikastuttaa Metan ynnä muiden kaupallisten yritysten ja hömppä ohjelmistojättien miljardeja!
VastaaPoistaJotkut yhteydenpidon kanavat on vielä pakko olla.
Iineksen valitsema piirros antaa hyvää mieltä. Hiukset ojennuksessa kauniin rusetin kera. Tytöllä on täysi meikki päällä, eihän se antia haitanne. Silti siinä oleva luonnollinen kauneus on se juttu.
VastaaPoistaRoikun taas täällä, kun pitää olla paikallaan. Ulkona ei voi olla ja sisällä on pysyttävä riehumatta. Kuvan tyttö/nainen säteilee elämän iloa ja riemua!
VastaaPoistaVoiko olla suloisempaa ja ilahduttavampaa kuin tasapainoisen ja terveen nuoren ihmisen elämänvoiman säteily. Elovena-tyttö nousee aiheesta mieleen.
Armi Kuusela säteili aikoinaan käsittämätöntä karismaa ja luonnollista viehätysvoimaa.
Marilynissäkin sitä oli, mutta osin teennäistä ja harjoiteltua.
Noora, luen mielelläni kirjoituksiasi. Luonnollinen elinvoima on juuri se juju. A Kuusela on kaunistunut entisestään vanhetessaan, jos näin sopii sanoa. Ei enää ole Suomen tytöt missikisoissa pärjänneet. Armi Kuusela ja Anne Pohtamo ovat niitä, joiden kauneuden olemuksesta olen viehättynyt.
PoistaMinusta Jayne Mansfield on 50-luvun pin up -tähtösistä upein. Huomasin vasta hiljakkoin, että amerikkalaisen Kova laki -sarjan ylikomisario Olivia Bensonia näyttelevä Mariska Hargitay on Jayne Mansfieldin tytär.
PoistaUlkokuoresta minuun vetoaa enemmän luonnollisuus kuin tehty nukkemaisuus. Aika vaiherikas elämä hänellä oli, kertoo WikipediA. Minua alkoi kiinnostaa, miksi hän kuoli vähän yli kolmekymppisenä. Syy oli auto-onnettomuus. Monta avioliittoa ja viisi lasta hänellä oli. Tuon tytär Mariskan nimi mainittiin tekstissä.
PoistaMinä olen ihaillut Deborah Kerriä ja Grace Kellyä. Vaaleita viileitä daameja. He eivät ole pinuptyttöjä tyypiltään.
PoistaNyt, kun mainitset, Noora, niin minäkin. D K jäi "vieraammaksi", kuin G K.
PoistaFilmitähtien kuvia keräiltiin vihkoon. Sisareni ihaili Audrey Hepburnia ja leikkasi kaikki hänen kuvansa. Minulla ei ollut varsinaista suosikkia, ja hieman ihmettelen, miksi muistan Jayne Mansfieldin niin hyvin, ohi Marilynin. Toinen, joka on jäänyt mieleen, on Sophia Loren. Kaksi rintavaa naistähteä.
PoistaA H, jolla oli aistikkaat, herkät kasvot. S L, ei vedonnut minuun. Vihkoon en kuvia muistaakseni kerännyt, purkkapaketeista kuvia minulla oli jonkin verran. Alain Delon viehätti ja Richard Chamberlain, jokin heissä. Näin heissä jotain sielukkuutta.
PoistaVoi, voi, voi Noora parkaa kun hän ei löydä Netistä hengenheimolaisiaan! Kuule, kyllä heitä on. On. Tässä eräs
VastaaPoistahttps://www.turpeinen-saari.net/
Ai niin, blogit eivät keskustele keskenään. No, hyvä on, tehdään omin sanoin sitten Pirkko Marjatta Turpeinen-Saaren (aiemmin Idänpään-Heikkilä ja Turpeinen-Kajanoja) puheista referaatti... Joo.
(tämä on kyllä yllättävän vaikea... sanoa mitään... joten... äsch, ei tästä mitään tule vaikka miten miettisi... pakko) pakko sanoa vain lyhyesti, että:
#¤%"!&()/=?=)(/&%¤#"!?
(huh, huh hellettä)
Totisesti, Pirkko Marjatta Turpeinen-Saari (aiemmin Idänpään-Heikkilä ja Turpeinen-Kajanoja)!
PoistaNimi Idänpää-Turpeinen on minulla hämärässä muistissa. Hän oli SKDL:n poliitikko ja on nyt Wikipediankin mukaan puolustanut Venäjää kuten Noora Nooruskakin. Hauska löytö Mikikseltä.
En tunne Pirkon perusteluja. Kannattaa vilkaista, jos helteeltä jaksaa.
Enpä ole tutustunut tämän Pirkon ajatuksiin missään.
PoistaEnkä nyt jaksakaan. Mutta on meitä, oletettavasti n. 10 % suomalaisista.
Hyvinhän tuosta merkkirivistä Mikon ajatukset ilmenee! ×<]#÷÷>"_/♤$¤¥¥$¿
PoistaPakko kokeilla minunkin manaamista:
Poista#*(PRK)•••£$\0•••%≠¥¥¥≠~~§!^^!!!
Toimittaja ja kirjailija Mauno Saaren ( Pirkon nyk. miehen) juttuihin olen facebookissa törmännyt. Miehellä näkyy olevan blogikin.
PoistaLuin joskus Mauno Saaren kirjoittaman elämäkerran Haavikko-niminen mies. Teoksestahan nousi kohu, kun Haavikon poika halusi estää kirjan julkaisun, koska siinä käsiteltiin terveystietoja Paavo Haavikosta. Lisäksi teosta syytettiin siitä, ettei Saari erottanut kirjassa omaa puhettaan Haavikon puheesta. Ja oliko se maininta tyttären komeroon sulkemisesta tässä kirjassa? Kohtelu jäi mieleeni ja kummastelin ihmisen, runoilijan julmuutta.
PoistaMinäkin luin sen kirjan jo ennen kohua, enkä todellakaan ymmärrä koko kohua.
PoistaOlin lukenut aiemmin Saarelta muitakin kirjoja, muistaakseni (tai blogeja tms) ja pidin häntä ihan järkevänä miehenä.
Siis pidin.
Muistan, että minäkin pidin Saaren kirjasta. Se oli hyvin seikkaperäinen ja runoilijaa avaava teos. Kohu oli kummallinen.
PoistaMerkkiriviä mukavampi on hymiörivi, jossa on jotain tolkkua. Ilmeisesti tolkuton on tässä näin merkkirivistetty.
VastaaPoistaPS Minä tykkään kyllä enemmän merkkirivistä. Siinä on voimaa ja volyymia ja sisältöä enemmän kuin valmiissa hymiöissä.
PoistaEikös niissä molemmissa ole myös tulkinnasta kyse.
PoistaOn kyllä. Hymiöt vain ovat noihin merkkeihin verrattuna minusta liian ilmeisiä, valmiiksipureskeltuja. Merkki jättää enemmän tilaa ajattelulle.
Poistaiines, Miten päädyit merkkirivistöösi.?
Poista(Kirosana roikkuu risuaidalla ja tähti tuikkii. Rahasta, euroista näkyy myös olevan kyse. :)
Ihan esteettiseltä pohjalta. Koetin hakea aggressiivisen näköisiä ja monitulkintaisia merkkejä ja vihjeitä reippaasta perkeleitten päästämisestä. Lihavoin vielä koko hoidon ja panin perkeleen huutamaan isoin kirjaimin.
PoistaVaan nyt tarvitaan uusi kiroilurivi:
RRRRTTTTTAAAATATAPUM!¥¥^^˚§§§§§!
Syystä että meinasin ajaa kaljupäisen pulskan pyörämiehen päälle. Tämä ukonkutale ajoi sivuilleen vilkuilematta (niin kuin minäkin) pyörällä suojatien yli juuri kun olin taittamassa risteävälle kadulle vauhdilla takanani pari autoa. Yhtäkkiä kaljupää vain hurahti siitä ja sain viime tipassa äkkijarrutettua niin että laukkuni lensi etupenkiltä lattialle. Myös peräänajo oli hilkulla. Tämä kaljupäinen pulskimus vain jatkoi matkaansa ja minulta nousi melkein keskisormi, mutta ei ihan - pudistin hänelle vain päätäni että tällä kertaa säästyit ukkoraiska. Typerys, ei tunne liikennesääntöjä.
Onko muka pyöräilijällä oikeus ajaa pysähtymättä neljän tien risteyksessä suojatien yli vilkkaassa keskustassa?
Sus siunakkoon! Onneksi ei käynyt kuinkaan! Automiehet ja -naiset tiennevät säännöistä. Minä en, kun olen ajanut vain morris minillä Tuusulanjärven jäällä ja kerran, vuosikymmeniä sitten, shafööri antoi kokeilla ajamista järvelle uimaan mentäessä. Kortitta! Sen koomin en ole rattiin koskenut. Joskus olen kysellyt kuskaajaltani neuvoja, mitä teen, jos hän nyykähtää vauhdissa tajuttomaksi ratin ääreen. Ikää on hänelle jo kertynyt.
PoistaViime yönä näin unta. Toivottavasti se ei ole pahaa tietävä enneuni. Muutaman sellaisen merkittävän ja tapahtumia ennustavan unen olen aiemmin nähnyt. Aina ikään kuin ikkunan takana.
Viime yön uni: Olin äidin kanssa alamökillä. Ikkunaan ilmestyivät miehen kasvot, ikään kuin valkean hyttysverkon takana. Iho kiinnitti huomioni. Se oli erityisen veltostunut.
Olimme äidin kanssa kauhusta kankeita ja oli huoneessa joku kolmaskin henkilö.
Menin äkkiä tarkistamaan, onko eteisen ovessa haka paikoillaan. Näin, että mies käveli vihreä eräpuku päällään, haulikko tanassa jo naapuriin päin.
Otin kissani Iitukin ( kuollut jo vuosia sitten) rappusilta syliini. Hämmästyin sen kauniita ja kirkkaita värejä ja pulskaa ja painavaa olemusta sylissäni. Olin iloinen ja tyytyväinen, että äitini oli hyvin ruokkinut kissani poissaollessani, vaikka olin nähnyt kissan kupissa jotakin epämääristä murkinaa. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Joskus olen kysellyt kuskaajaltani neuvoja, mitä teen, jos hän nyykähtää vauhdissa tajuttomaksi ratin ääreen. Ikää on hänelle jo kertynyt. (Noora)
PoistaTämä on hieno kohta kommentissasi. Siitä aukeaa ensinnäkin kokonainen tarina, oikeastaan jopa kokonainen elämä.
Se kertoo sinusta, että tuli mitä tuli, et jää tuleen makaamaan, vaan keräät hiiltyneen kasan keskeltäkin kamppeesi, pudistelet ne ja sanot: nyt etiäppäin.
Mitä tuohon uneen tulee, niin Sibyllan suuren ja ihmeellisen, egyptiläis-kaldealais-persialaisen uni- ja ennustuskirjan mukaan (10. lisätty painos) äidin (kuolleen) näkeminen unessa tietää ilahduttavaa uutista tai olojesi parantumista.
No kiitos ilahduttavasta ennusteesta! Tiedän, että myös päivän tapahtumat kuppelehtivat unissa. Illalla katsoin Teemalta hassun elokuvan astrologista ja hänen asiakkaistaan. Töllötin, vaikka olisin yhtä hyvin voinut kääntää kanavaakin.
PoistaTänä iltana tulee klo 21 toinen osa ykköseltä Sorrentiinon ohjaamasta Paavi sarjasta. Ekaa osaa en ollut nähnyt, joka tuli viime perjantaina. Olipa se herkullisen rohkea ja ironiaa täynnä. Hörähtelin vähän väliä sitä katsoessani.
Yhden sarjan olen nähnytkin, mutta ilmeisesti tämä on jatkoa
aiemmalle jos olen oikein ymmärtänyt.
Voi olla, että tiukan paikan tullen ja jos pakoon ei vaikeista tilanteesta voi lähteä, alan toimia alitajuisesti kuin robotti.
PoistaOlisiko ihmisellä kuitenkin vielä jotakin jäljellä vaistojensa varassa toimimisesta? Olen huomannut saman piirteen itsessäni.
PoistaEn lamaannukaan, kun pelästyn, vaan käteni hamuaa jotakin välinettä. Esimerkiksi nyt alkukesällä kun minulla oli Lumo-kissa hoidossa yksin mökillä, heräsin kerran yöllä, siellä metsikön keskellä hirveään pamaukseen, kuin joku olisi hakannut mökin seinään jollain isolla kepillä tai muulla. Kysyin rauhallisesti ääneen ”mikä se oli”, vaikka pelon olisi pitänyt salvata minut hiljaiseksi ja saada minut vetämään peiton pääni yli.
Kävelin muina miehinä tai naisina tupaan, ja huomasin, että kädessäni oli puhelin ja pilli. Kissa katseli minua kirjahyllyn päältä ja sen edessä lattialla oli kaatunut puukeppi, jota käytän niskajumpassa. Siitähän se pamaus tuli, että kissa oli työntänyt tassullaan kepin kumoon.
Vaan siis, se itseänikin huvitti, että olin ottanut turvavälineet käteeni ja toiminut. Pilliin kun puhaltaa, se kuuluu naapureihin asti.
Karskina miehenä minun ei pitäisi tällaista kertoakaan, (mutta romantikkona kyllä) eli kun synkkinä syysöinä olen yksin alamökillämme (eri alamökki kuin Nooralla, huom. tai pahus), vilkaisen nukkumaan mennessä, että kirves on paikallaan takan edessä.
PoistaOven panen lukkoon joka yö, valoisina kesäöinäkin, en suoraan pelosta, vaan siksi että nukun silloin paremmin. Vaikken olisi yksinkään, vaan vaimo köllöttelisi vieressä. Jotain alitajuista se on, kaukaa luolamiesajoilta.
Se vaan, että kirves pitää panna piiloon, sängyn alle. Takan edestä taloon tunkeutunut mielenhäiriöpotilas saa sen helposti itselleen.
PoistaYhteen aikaan jätin kirveen aina pihalle halkaisupölliin, valmiiksi. Jostain syystä rupesin sitten panemaan sen piiloon, ettei sitä kukaan ulkopuolinen ota ja hakkaa mökin ovea auki….. Hui. Nyt se on niin hyvässä piilossa, että hyvä, jos itse löydän sen.
Minä näppäilin merkkini summanmutikassa. Yritin löytää poikkeavimpia ja vähemmän käytettyjä merkkejä. Toisaalta voisihan niitä yrittää analysoimalla
VastaaPoista" lukea". Merkkijonon alku voisi
mennä näin: Tuntematon tekijä x ( vai kertomerkkikö se on?) on pienempi kuin pystyeste tai risuaita jaettuna kaksi kertaa suurempaan lainaukseen. Vinoseinä on kallellaan kiven vai korttimerkin suuntaan. Dollareista on kyse, mutta kun en tunne merkkejä niiden välissä, tulkinta tyssää tietämättömyyteen kaikkien merkkien käyttötarkoituksista.
(Hymyilee) Edes kaikkien merkkien "nimiä" en tiedä tai muista. Pitänee kerrata ne jostakin.
Merkeistä voisi tehdä vaikka runon, joka olisi jokaisen luettavissa ja tulkittavissa, mielellään oikein. Tai väärin. Moderni taidehan on kokijan korvien välissä.
PoistaAikuisen ihmisen ravinnontarve on suurempi kuin lapsen. Nyt Gazan raporteissa näytetään ja puhutaan pääasiassa lasten nälkiintymisestä. Onko vanhemmilla oma suu lähempänä kuin lapsensa suu ruokamäärää jaettaessa. Vai onko kyseessä ymmärrettävä pyrkimys vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen.
VastaaPoistaMuistan kun mainitsin täällä blogissa Ukrainan kissat ja lemmikit, joista ihmiset pitivät hyvän huolen pommitusten keskelläkin ja kantoivat niitä turvaan.
PoistaJoku tuli moittimaan minua siitä, etten huomaa, että lemmikkejä käytetään tarkoituksella, jotta saataisiin Ukrainalle myötätuntoa.
Voisiko nyt sitten vastaavasti kysyä, käytetäänkö Gazan lapsia tarkoituksella lehtikuvissa, jotta saadaan palestiinalaisille myötätuntoa. Huomatkaa anonyymit nyt, että minä en tätä kysy. Mietin asioiden kaksoisstandardeja.
Minä syytän kyseisestä sodasta sekä hyökkääjä Hamasia että myös Israelia, jonka vastatoimet ovat ylimitoitettuja. Kunpa palestiinalaiset hylkäisivät isisläisen Hamasin kokonaan ja selkeästi. Eihän Hamasin terroristien kanssa mitään pidä sopia.
Tänään tulee hyvä elokuva Teemalta: "Kuin taivaaan lintu".
VastaaPoistaEikä tämä filmi sen takia ole hyvä että se on saanut mm. Venetsian elokuvajuhlien pääpalkinnon, vaan siitä huolimatta.
Tietysti jos ei pysty samaistumaan päähenkilön elämäntapaan, tai siihen mistä tässä kaikessa on kyse, elokuvan tietysti kokee... huonommaksi.
Ps. Mutta soisin teidän vaivautuvan vaikka äärikonservatiiveinä eri mieltä olisittekin. Tai juuri siksi.
Mikis, halutessasihan voit katsoa tämän kauniin elokuvan Areenastakin:
Poistahttps://areena.yle.fi/1-72693539
Sieltä sen olen katsonutkin, kahdesti. Eikä se toisella kerralla huonommaksi tullut. - Ajattelin vain illalla TV:n ääressä istuvia ihmisiä jotka miettivät apeina että "taaskaan ei tuu telkkarista mitään... voi vittu". Koska kyä sieltä aina välillä tulee. Kesällä tiätysti vähemmän. Mutta aina joskus. Mutta sitä en millään ymmärrä, että miksei enemmän?
PoistaPs. Kesällähän nimenomaan voisi näyttää vanhoja klassikkoja - siis oikeita taideleffoja, kun nämä JamesBond- ja Tappajahai-diggaajat ovat uimarannalla tai jossain Suitsin Nevadassa... äsch.
Vai onko kyse siitä että nämä fellinit ja truffautit ja bressonit ja formanit ja Co. ovat niin kalliita esittää...? Kun luulisi etteivät ole, koska eihän heitä normaaleissa elokuvateattereissa enää esitetä?
En tiedä.
Tutkimattomat ovat herran tiet ja filmimogulien ajatukset.
Kyllä, Mikis, nämä meidän kauniin nuoruutemme upeat klassikot on jo niin tuhannesti nähty, ettei niitä enää juuri näytetä, eivätkä televisiokanavien nuoret ohjelmajohtajat muuta tee kuin haukottelevat näiden kohdalla ja panevat vauhdikasta toimintaräiskettä kehiin.
PoistaMeikäläinen on edelleen suuri italialaiselokuvien fani, Bertolucci, Visconti, Pasolini, Fellini... Ja näistä vanhoista ohjaajista Bergman on tullut vahvasti koettua läpi. Yhteen aikaan kävin enemmän elokuvissa kuin luin kirjoja.
Kiitos! Pitääpä katsoa ehdottamanne elokuva: Kuin taivaan lintu.
PoistaTuli nyt mieleeni, että kuinka helposti ihminen jää menneisyyteensä.
VastaaPoistaMenneisyys on tulevaisuus.
Sellainen on ihminen, menneisyytensä vanki.
Inhimillistä, tottakai, mutta ei yksin sitä.
Menneisyys on tulevaisuus, kyllä, Ripranie.
PoistaMenneisyys elää meissä, koko elämän ajan. Tässä herää mieleen tapsamainen kysymys: mitä aika on. Onko se olemassa vain juuri tietyllä hetkellä, kun olemme valppaina hereillä, kuluuko se vain eteenpäin? Onko sitä ylipäänsä olemassa?
Ehkä aistimme ajankulun hanakammin valppaushetkinämme.
PoistaKulje hitaammin, aisti enemmän.
Nykyisyys on aina hektinen sen monessa muodossa.
Aika on aistiemme vara.
PoistaNykyhetkeen tuomitut olemme,
Poistaajan rattaassa paikallaan polemme,
takaisin eiliseen pääse emme
ajan mukana huomiseen matelemme,
onko aika illuusio vain
eikä ole sitä lain?
Aika on,
Poistaaika paljon.
Aika on ihmismielen keksintö! Ajanmittaaja-aurinkokellot ilmeisesti keksittiin n. 5000 vuotta sitten. Varsinaiset mekaaniset kellot 1300-luvulla. ( googlehaku)
PoistaKuka ja millä laitteella maailmankaikkeudessa mitataan aikaa?
Aikaa on ammoisista ajoista asti mitattu maapallon pyörimisen mukaan - tuli aamu, päivä, ilta, yö. Ja ainakin täällä pohjoisessa myös maan kiertämisellä auringon ympäri eli kesien ja talvien vaihtelulla.
PoistaTunnit ja minuutit on vain sitten keksitty parempien puutteessa. Kuukausi tulee Kuun kierron mukaan.
Mutta varsinainen ongelma on juuri se maailmankaikkeuden aika - eli mitä aika on perimmäiseltä olemukseltaan. Sehän ei ole vakio, vaan kuluu nykytieteen (Einstein & co) mukaan eri nopeuksilla riippuen siitä missä on ja millä nopeudella itse kulkee.
Vanha tosiesimerkki (nykytieteen mukaan) siitä on avaruusmatkailija, joka kulkee (meihin nähden) hyvin nopeasti, liki valonnopeudella - ja palatessaan toteaa olevansa nuorempi kuin omat lapsenlapsensa.
Tämä on nykytieteen mukaan totta.
Eli mitä ”aika” on vai onko sitä itse asiassa olemassakaan? Onko vain tapahtumia ja muutoksia, jotka koemme aikana?
Aika näyttää.
Kutkuttava ajatus, että avaruusmatkailija voisi olla lapsenlapsiaan nuorempi palattuaan avaruusmatkalta. Näkyisiköhän se konkreettisena nuortumisena?
PoistaAivoni kieltäytyvät käsittelemästä tätä ajatuskulkua loppuun saakka.
Nuortumisesta ei ole kyse. Mutta tämän hetkinen tieteellinen fakta on, että ajankulun nopeus riippuu kokijan nopeudesta - lähellä valonnopeutta se hidastuu (verrattuna siis ”paikallaan pysyjiin” esim. maapallolle jääneisiin).
PoistaAvaruusmatkailijan päivyrin mukaan hänen matkansa kesti esim. tasan 2,5 kuukautta, kun taas maapallolla olevien mukaan aikaa oli kulunut esim. 61 vuotta.
Todellisuus on ihmeellinen asia.
On totisesti, todellisuus on tarua ihmeellisempää.
PoistaVaan tiedettä kunnioitan ja uskon tuon avaruusajan hidastumisen suhteessa maanpäälliseen aikaan.
Vaan yhtä lapsellisen tyhmää kysymystä jään vielä miettimään: ”lähellä valonnopeutta”. Sehän tarkoittaa, että valo sijaitsee jossakin, koska lähellä tarkoittaa läsnäoloa lähellä. Missä se valo tai valonnopeus sijaitsee? Avaruudessa?
Siis älkää vaan vastatko tähän kysymykseen, jonka tiedän olevan tyhmä. Sitä seuraisi kuitenkin liuta vielä tyhmempiä kysymyksiä. Aivoistani tuntuu puuttuvan jokin R-faktori tms., sillä en yksinkertaisesti tajua käsitteellistä matematiikkaa enkä yläkäsitteillä operointia puheessakaan. Voi olla, että tämän sijaan olen hyvä jossakin muussa.
Vastaan ihan piruuttani, koska kyse lienee (myös) semantikkasta. Elikkäs ”Lähellä valonnopeutta” tarkoitti ”melkein valon nopeudella”, joka on noin 300 000 km/s. (Eli valonsäde ehtisi Kuuhun melkein sekunnissa.)
PoistaValo on siis sähkömagneettista säteilyä eli oikeasti olemassa olevaa, ja sen voi todeta esim. Auringon säteilystä, joka sisältää myös näkyvää valoa. Muutenhan täällä olisi pimeää keskipäivälläkin.
Tämä on periaatteessa yksinkertaista, kun pysytään Maan pinnalla normaalioloissa. Mutta muuten avaruus- ja olemassaoloasiat ovat ihmisjärkeen sopimattomia.
No nyt meni perille, ”lähellä valon nopeutta” iskostui konkreettisena sijaintihommana tajuntaani! ”Melkein valon nopeudella” on selkeä, meikäläisellekin.
PoistaSopimattomia ovat ihmisen aivoille, avaruusasiat. Tänään katselin toisella silmällä Esko Valtaojan henkilöhaastattelua Ylen ykköseltä.
Vaan enemmän kuin avaruusasioita mietin hänen miellyttävää persoonaansa. Hän oppi lukemaan nelivuotiaana ja luki paljon ja aina. Kun hän sitten meni opiskelemaan tähtitiedettä Turun yliopistoon, hän kertoi olevansa pilalle hemmoteltu äidin poika. Hän oli soittanut kotiin kysyäkseen äidiltä, kummat keitettiin kuorineen, kananmunat vai perunat. Tätä rataa. Ja mitä hänestä tulikaan! Vieläkin tekee pahaa kun muuan Renaz Ebrahimi kohteli häntä törkeästi vaatimalla turvatilaa Eskon puheilta.
Aiemmin kirjoittamani Gazan nälkiintyneiden lasten ja aikuisten erosta, johon Atte Kalevakin näkyy huomauttaneen , syy lienee aikuisen käyttävän nälässä kehoon kertynyttä vararavintoa ja rasvaa. Kun lapselle säännöllisen ravinnon loppuminen johtaa pian katastrofiin.
VastaaPoistaTämä lienee luonnollisin selitys.
PoistaMitä muutoin tulee Gaza-uutisointiin, enää ei ihminen tiedä, mihin tietoon voi uskoa. Hamasia syytetään eurooppalaisissa sanomalehdissä tekoälyllä tuotetuista kuvamanipulaatioista ja uutisoinnista ja Israelia ruokajakelijoitten ampumisesta. Molemmat kiistävät. Samaan aikaan on kuvia ruokalähetyksiä itselleen siepanneista Hamasin terroristeista.
Kunpa palestiinalaiset sanoutuisivat selkeästi irti isisläisestä Hamasista, ja panisivat sen vapauttamaan panttivankinsa, niin tilanne rauhoittuisi ja maailmalla uskallettaisiin luottaa Palestiinaan valtiona. Pitäähän itsenäisellä valtiolla olla ryhtiä johtaa omaa maataan ilman terroristeja?
En epäile lasten nälkää Gazassa hetkeäkään, kun voi kuvitella millaisissa olosuhteissa ihmiset elävät raunioiden keskellä. Ei niissä olosuhteissa hoideta hyötyeläimiä tai kasvateta vihanneksia ruuaksi. Järkyttävää, miten me maailman kermaperseet voimme epäillä lasten niin fyysistä kuin henkistä hätää Gasassa.
VastaaPoistaKatsoin puolesta välistä Mikiksen suositteleman elokuvan: Kuin taivaan lintu.
Ikävä kyllä, näkemäni perusteella en pitänyt elokuvan tavasta käsitellä aihetta, vaikka ohjaaja on kehuttu ja kuuluisa. Tänä päivänä löytyy samanlaisia tai paljon karmeampia ja rumempia ihmiskohtaloita maailman suurkaupungeista kuin pienemmiltäkin paikkakunnilta.
Mielessäni on jo tarpeeksi surkeita kuvia ihmiskohtaloista maailmalta. Elokuvia, jossa tehdään taidetta epäkohdilla ja surkeuksilla mässäillen, en jaksa nähdä. Minua ei tarvitse elokuvilla valistaa ihmisten kärsimyksistä, reaalimaailmassa. Riittää näitä karuja kohtaloita joka puolella livenä yllin kyllin.
Alkupuolta en elokuvasta nähnyt, mutta tuskin se mielipidettäni muuttaisi.
Olen näetsen köyhyyden ja kärsimysten
kokemusasiantuntija ilman elokuvien tekijöiden kuvitusta.
Vähän luin elokuvasta arvioita. Tuli tunne, että jos haluaa mesota ja riutua kurjuudesta kannattaa ilman muuta katsoa. No, katsoin elokuvaa eikä mielipiteeni muuttunut. Tosiaan, elokuvassa yksinäisyyden ja vapauden harhaa käsiteltiin niin omalaatuisesti, että en lämmennyt mitenkään kummemmin elokuvalle. Päähenkilö Mona esitettiin rivakkana naisena.
PoistaMinua ensinnäkin elokuvan visuaalinen puoli miellytti aikanaan jo ensi katsomalta suuresti. Ruman ja karun estetiikka taustana pelkistää ihmisen yksinäisyyden ja irrallisuuden pintaan. Pidän elokuvassa aina myös siitä, että ilmatilaa ei täytetä tyhjällä puheella. Pidin myös naisen röyhkeydestä. Hän otti osansa ja tilansa juuri niin kuin ihmisen jakamaton arvo on. Upea elokuva, sietää toisenkin katsomiskerran.
PoistaMusiikki! Ja vielä kerran: mikä esteettinen nautinto. Valokuvaajasielut näkevät elokuvassa koko ajan otollisia kuvauskohteita: ruostuneita rautaisia heloja ja kuluneita harmaita ovia. Likaisia seiniä! Vajautta, puutteellisuutta, juuri sitä, mikä on rikasta ja runsasta, täynnä elämää.
PoistaEn hekumoi elokuvalla, jolla oli kyllä kutsuva nimi. Ehkä se ansaitsee toisen katsomiskerran, sillä mielen uumeniin se jotain jätti. Aika raskas katsotttava se on.
PoistaEi elokuvia kai tarvitse ikään kuin väkisin katsoa. Jos ei pidä tai kiinnosta, niin se on ookoo, jokin toinen asia kiinnostaa. Meitä on moneksi, ja maailmaan mahtuu.
PoistaOlen itse aina tykännyt särmikkyydestä ja rappioromantiikasta enemmän kuin kauniin harmittomista kuvista ja tarinoista. Se ehkä selittää mieltymystäni tähän kieltämättä surulliseenkin elokuvaan. Näen tässä elokuvassa suurempaa kauneutta kuin perinteisen romanttisessa elokuvassa - jonkalaisia en juurikaan pysty katsomaan..
Hyviä perusteluja molemmilta Iines ja Ripranie!
PoistaPidän rustiikkisesta, rappio- ja ruosteromantiikasta ja ko. materiaaleista kyhätystä taiteesta. Mutta olen nähnyt tarpeeksi likaisia kämppiä ja ihmisten elämästään ulos luisumista. Usein ne johtuvat ihmisten sairaudesta tai puutteellisista kyvyistä tai mahdollisuuksista hoitaa asioitaan tai yksinkertaisesti välinpitämättömyydestä ympäristöään kohtaan.
Nuori naisnäyttelijälla on mielenkiintoiset kasvot, ja muutama "maisemakuva" viehätti.
Hieman muistan sen asian vaivanneen jo ensikatsomalta minua ns. varsinaisessa tarinassa, että elokuvasta ei tainnut ilmetä syytä tai motiivia tämän naisen ajautumisesta irtolaiselämään. Vai ilmenikö?
PoistaTs. Agnes Varda jätti tämän syvällisen psykologisen puolen kokonaan pois ihan kuin sillä ei olisi merkitystä. Nykykatsojaa se uskoakseni kuitenkin kiinnostaisi.
Elokuvassa Monan rivakkuus perustuu muuhun, kuin työntekoon. Pikamuistamisella nainen oli ennen toiminut sihteerinä, jonka käskytyksistä oli saanut tarpeekseen. Vierastan boheemielämää. Kurjuutta on niin monenlaista. Jokin vetoaa, jokin ei.
PoistaTämän sihteeriyden muistan, mutta se käskytyksiin kyllästyminen ei minusta riitä motivaatioksi kaikesta irtautumiselle. Syvintä syytä jäin miettimään.
PoistaMiksi nainen kyllästyi käskytyksiin noin voimallisesti? Elämähän ja työhän on aina täynnä määräyksiä ja käskytyksiä.
Arvailen tässä kohdin, että tässä vaikuttaa ohjaaja Agnes Vardan vasemmistolainen elämänkatsomus. Työ jonkun alaisuudessa on riistoa.
Tähän tuo sopisi kuin nappi otsaan.
PoistaAjan syömät ja ruosteen raiskaamat
PoistaRuosteen synnyttämä
aja hampaan purema,
paikoilleen jääneenä
ajasta muistuttaa.
Kello mittaa aikaa
onko aika harhaa,
vapauden hurmaa
onko sekin surmaa,
ikuisuuden tuuli
niinkö joku luuli.
Tämä leffa oli nimenomaan elokuvan ehdoin tehty, Iines sen valokuvaajana huomasi: panorointi = kuva alkaa jostakin ympäristön yksityiskohdasta tai näkymästä, osuu hetken päästä tässä ympäristössä toimivaan tai liikkuvaan henkilöön, jatkaa hänen ohitseen ja pysähtyy lopulta johonkin toiseen ympäristön näkymään). Filmissä on vaikka kuinka paljon hienosti toteutettuja elokuvallisia ideoita, mm. leikkauksen/takautumien osalta. Ja niin edelleen. Mutta jokainen näkee asiat niin kuin hän ymmärtää, eikä makuasioista kannata kiistellä.
PoistaVäittäisin vain että enemmän kuin "köyhyyden kuvaus” tai kapitalistisen yhteiskunnan kritisointia kyseesä on ”vapauden” pohtimista, onko se vain pelkkä illuusio…? Ja tylystihän tässäkin käy kun yrittää elää järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella, niin Monalle kuin monelle muullekin. Joten: älä unelmoi, ole nöyrä ja tyydy kohtaloosi, parempi on olla töissä vaikka kalsaritehtaalla kuin leikkiä taivaan lintua. Yms.
Obs.! Vaan on Nooralla tehokas tapa muodostaa mielipide vaikkei kaikkea näkisikään? Säästäähän sellainen aikaa. Kirjastakin kun lukisi vain pari ensimmäistä tai pari viimeistä sivua niin kyllähän siitä jo voi päätellä että täyttä paskaahan tää on. Vai voiko? No, onhan ollut teatterikriitikoitakin jotka esitystä näkemättä ovat arvostelleet sen, itsekin olen sellaisen lehdestä lukenut, tai joku on arvostellut peruutetun konsertin...ei ollut paikalla eikä tiennyt, että oli… heh. Mutta tällainen vaatii vankkaa ammattitaitoa; olen sen verran amatööri ettei minusta siihen ole. Ei ole.
Teistä en tiedä.
" ... Arvailen tässä kohdin, että tässä vaikuttaa ohjaaja Agnes Vardan vasemmistolainen elämänkatsomus. Työ jonkun alaisuudessa on riistoa. ..." Epäs nyt höpötetä.
PoistaMutta totta kai jos käsitellään yhteiskunnallisia asioita humaanisti, lähtökohta on väkisin (enemmän tai vähemmän) vasemmalle kallellan.
Mutta ei tästä tämän enempää, en halua kuulla mitään "marxilaisia sammakoita" tms. Ei. Tai sanopa joku merkittävä (ääri)oikeistolaiseksi orientoitunut elokuvaohjaaja? ... Kiinnostaisi tutustua.
Tai sanopas joku "humaani" äärioikeistolainen elokuva?
Ja unohtui tärkeitä pointteja ihmisten eriarvoistumiseen. Päättäjien päätöksillään luomat yhteiskunnalliset olot. Siihen liittyen naisten asema ja etnisten ryhmien hyväksikäyttö halpatyövoimana.
PoistaElokuvan ehdoin tehty elokuva. Luodaan raamit ja siihen tehdään sisältö. Eikös kaikissakin elokuvissa ja yleensäkin taiteessa päde tämä kaava. Leikkaukset, takautumat ovat nekin tuttuja metodeja useassa elokuvassa. Elokuvan opetus voi olla hyvinkin laaja. Kuka tahansa taiteilija enemmän tai vähemmän sivuaa omia ajatuksiaan, kokemuksiaan tehdyissä töissään. Mainonnassakin mietitään kohderyhmä ja sen pohjalta aletaan tuupata mainosta ilmoille.
PoistaEivät ihmiset mitään tyhjäpäitä ole niin, etteivät itse osaisi omia päätelmiään luoda.
Poista”Marxilaisesta sammakosta” en ole kuullutkaan enkä edes osaisi käyttää tätä termiä oikein. En tunne marxilaisuuden sisältöä, aavistan vain sen suunnan olevan hyvin vasemmalla, kommunismin ytimessä. Ehkä olen väärässä.
PoistaMutta siis, Mikis armahainen, tuo psykologisen puolen puuttuminen tyystin tästä elokuvasta viittaa kyllä vasemmistolaiseen tendenssiin Vardalla. Enkä sano tätä pitäen asiaa pahana, huomaa se, Mikis. Kunhan totean. Ehkä Varda halusi näyttää yhteiskunnan hyvinvoinnin kääntöpuolen, irtolaisuuden olemuksen, sen inhimillisyyden ja raadollisuuden liikaa osoittelematta. Joka tapauksessa elokuva on mestariteos.
Tuota mietin kun sanotaan, että yksi teema on yksinäisyyden kuvaus. Minä puhuin irrallisuudesta ja jopa irtolaisuudesta, sillä nehän ovat yksinäisyyden ääripäitä. Irtiotto pyrkii vapauteen, kontrollien puuttumiseen.
PoistaVaan siis elokuvassahan tämä yksinäisyyteen pyrkijä lyöttäytyi aina ihmeteltävän nopeasti jonkun kainaloon, nukkumaan ja rakastamaan. Lopulta vasta hän oli vapaa, kuoli yksin.
Ripranie,
Poistaanalyysisi osuu aivan "naulan kantaan" kun puhutaan UunoTurhapuro -tasoisista elokuvista, jotka ovat vain peräkkäin liimattuja kuvia.
Sitä paitsi ihmiset ovat tyhjäpäitä, joita ruoste raiskaa ja koi syö. Eikä ajan hammas pure.
Aivopesua elokuvat, mainokset yms. parhaimmillaan ovat. Kulutushyödykkeiden ja muiden sellaisten käyttäjille luodaan tarkoituksellakin samaistumispintaa, myös luoden erilaisia ristiriitoja erilaisilla tehosteilla. Sitä taitavat tekijät osaavat hyödyntää/käyttää hyväkseen mallikkaasti. Pelaavat pelejään. Se myös uppoaa suuriin osiin eri hyödykkeiden käyttäjistä. Myös niihin, jotka ymmärtävät yskän.
PoistaPuutun sen verran asiaan, että markkinataloudessa kaupankäynti on kilpailua (sosialismissa ei), ja myös tuotteiden valmistajat kilpailevat keskenään ja mainonta on vain yksi väline tässä kisassa - ja kohde on asiakkaan sielu.
PoistaTai rahat tietysti, mutta ensin on voitettava sielu. Siis vähän sama juttu kuin naimakaupassa.
Lueskelin nyt muutamia arvosteluja puheena olevasta Vadan elokuvasta. Hän oli syntynyt 1928, joten hän ei ollut eilsen teeren tyttö elokuvaa ideoidessaan.
VastaaPoistaJossakin nähtiin elokuvan teemana nim.om. yksinäisyys.
Ehkä Vada projektoi aiheeseen omaa yksinäisyyttään ja vapaudenkaipuutaan. Hänen miehensähän oli myös tunnettu ohjaaja Jaques Demy.
Elokuvia voi analysoida ja tutkia monelta leveliltä, myös symbolien kautta. Joo, mutta en nyt jaksa syventyä.
Vada ei kuulema kirjoittanut käsikirjoitusta vaan vain pari liuskaa aiheesta.
Kenties olisin ihastellut elokuvaa vielä kymmeniä vuosia sitten. Ehkä pitäisin Vadan muista filmeistä, mutta en ole tutustunut niihin.
Vapaus on ihmiskunnan illuusio. Ehkä yksinäisyys on suurinta vapautta niin syntymässä kuin kuolemassakin.
Varda eikä Vada!
VastaaPoistaTältä Vardan mieheltähän on kaunis ja yltiöromanttinen elokuva Cherbourgin sateenvarjot, johon olin aikoinani hurmoksissa, vaikken yleensä välitä romanttisista höpsötyksistä.
VastaaPoistahttps://youtu.be/eqzQn15mFao?si=bmiFiah8ikyFirRc
ja minä! Itkin vuolaasti, kun kävi kuin kävi. Teemakappaleen kuuleminen tuo vieläkin mieleen nuo silloiset kirvelevät tunteet.
PoistaKyllä, juuri näin. Sitä koettiin oma suuri rakkaus tämän myötä. Ihana laulu vieläkin.
PoistaIines, 1980- luvulla oltiin työmarkkinoilla medioiden mukaan oravanpyörässä. Nousukasmainen juppikulttuuri ja burnoutit liittyvät po. aikaan.
VastaaPoistaVoi veikkoset ja siskoset, olen kokenut vapauden kaipuuta muutamilla työpaikoilla, joissa en viihtynyt. Lopputilejäkin otin
päästökseni " vapaaksi" käskyistä ja säännöistä sekä työkavereista, joiden kanssa eivät empatiat ja sympatiat kohdanneet.
Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Vastuuton en osaisi olla. päin vastoin, minulla on ylikehittynyt vastuuntunto. :)
Siis minäkin koin sinun laillasi, Noora, vapaudenkaipuuta ja voimakkaita irtautumishaluja työstäni koko urani ajan, vaikka tykkäsinkin oppilaista ja omasta työstäni ja taisin pärjätäkin siinä aika hyvin.
VastaaPoistaTyö oli kuitenkin itselleni raskasta ja vaativaa, aina piti olla esillä, katseiden ja arviointien polttopisteessä, ja introvertille se on ajoittain kärsimys. Aina tuli myös uusia sääntöjä ja määräyksiä ja oli toteltava ylempää tulleita vastenmielisiäkin ohjeita: arvioinnissa on pakko ottaa huomioon oppilaan tuntiaktiviteetti eli viittaaminen tunnilla - pärstäkerroin.
Koin tämän tuntiaktiivisuuden painottamisen vääräksi, sillä luokassa oli paljon hiljaisia taiteilijasieluja, hyviä kirjoittajia ja älykkäitä ajattelijoita. Ekstrovertit hölöttäjät piti palkita numeron nostolla, hiljaisilla piti jopa laskea, ellei ikinä viitannut mutta sai töistään kiitettäviä. - Kaikkea tällaista. Vaan ei mieleenkään tullut lopettaa työtä, herranjestas. - Otsasi hiessä jne.
Opettajan työssä ei voi unohtaa työtehtäviäään, kun sulkee koulun oven päivän päättyessä.
PoistaIhmisten kanssa työskentely kuluttaa aina henkisesti. Pitää olla tukka hyvin ja vaatetus silmiinpistämätöntä. Aina innostava ja hyväntuulinen.
Eniten minua on rassannut työssäni se, etten tiedä esim. kirjallisuudesta tai kaikesta muustakin niin paljon kuin oletetaan tietävän tai pitäisi tietää. Löysin lukemista myös kirjallisuusfriikeille, heille, joita ei kaupallinen viihde, jännitys tai romantikkka kiinnosta.
Nykyisi tulee huonosti keskityttyä kirjojen lukemiseen, mistä olen itselleni vihainen.
Kun vuosia karttuu, hidastuu, näkö heikkenee ja tulee entistä kriittisemmäksi mihin haluaa kallista aikaansa käyttää. Edelleen minulla on pitkä lista kirjoista, jotka haluan ja pitää lukea.
Välillä tuntuu, että lukeminenkin on ajan haaskaamista. Varsinkin sellaisen tekstin, joka ei millään tavalla anna uusia näkökulmia tai käytä kieltä rikkaasti ja innostavasti.
Meikäläinen koulutti oppilaita kirjaston käyttäjiksi. Vein aina kunkin luokan vuorollaan kirjastoon, jossa kirjastonhoitaja piti heille esityksen ja antoi sitten pikku ryhmille tehtäväksi hakea tietyn kirjan hyllystä ja vastata kirjastonhoitajan keksimään kysymykseen kirjan tietojen perusteella. Mainio tehtävä ja kyseessä oli siis aika juuri ennen internetin yleistymistä. Pääsivätpä haistelemaan kirjojen tuoksua.
PoistaKun netti tuli, vaihdettiin vain koneille ja harjoiteltiin tiedonhakua oppilaitoksen kirjastonhoitajan opastuksella koneilta.
PoistaMinä asuin kirjastossa. Ihan konkreettisesti eli perheemme asui pari vuotta lukaalissa, joka oli aiemmin kaivoskylämme kirjasto.
PoistaNiinpä olen aina tullut kirjastoon kuin kotiini. Olen myöhästynyt junastakin siksi, että istuin kirjastossa.
Kajaanin asemalla turhaan odottanut tyttöystäväni ei ollut kovin hilpeä, kun viimein yöllä heittelin pikkukiviä hänen vinttikämppänsä ikkunaan.
Onneksi hän aamuun mennessä leppyi.
Meikäläinen oli lapsityövoimana kirjastossa siskonsa kanssa. Muovitimme ja leimasimme kirjoja, siis aivan pikkutyttöinä -
Poistapari kertaa olen tainnut ohimennen mainita tämän. Saimme palkaksi kolikkoja ja kirjastonhoitaja kutsui meidät joskus syömään asuntoonsa. Kirjastotalo oli vanha puurakennus, jossa oli korkeat koristeelliset ikkunat. Se oli vanha alakoulu. Kirjastot ovat edelleen minulle rauhan tyyssijoja, paikkoja, joista tekee löytöjä.
En osaa sanoa, pitäisinkö Oodin meiningistä, jos olisin stadilainen. Ehkä en. Kirjastoon kuuluu lukurauha. Hiljaisuus on hyvä asia.
Minä pidän Oodista. Viihdyn siellä hyvin. Se on niin avara ja valoisa tila, että väkisinkin mieli rauhoittuu.
PoistaOn siellä kirjojakin.
Tapsan 'aika' -käsitteeseen muutama lisäpointti.
VastaaPoista'aika' (eli siis tapahtumat) kuluu sen hitaammin mitä lujemmin 'massa' (eli tässä tapauksessa Iines) avaruudessa etenee. Jo lähes valonnopeudella maailmankaikkeudessa kiitävä Iines vanhenisi noin 1n sekunnin verran siinä ajassa, kun hänen tyttärensä maanpinnalla vanhenisi noin 1 - 10 vuotta. (En osaa sanoa tämän tarkemmin, kun en ole laskenut.) Ja jos kävisi niin että vauhti vain kiihtyisi, ja Iines YLITTÄISI valon nopeuden - eli valo ei ehtisi enää hänen peräänsä - niin Iines ei vanhenisi enää ollenkaan vaan PÄINVASTOIN alkaisi nuortua... aina syntymäänsä asti… ja sen jälkeen HUMPS...ei enää Iinestä olisi ollenkaan. Mutta jotta näin ei hänelle kävisi, on päätetty (luonnonlait tai Jumala) ettei mikään kappale jolla on massa, ei, ei edes teoriassa, voi ylittää valon nopeutta. Ja koska Iineksellä massaa on (olisiko 56 kilogrammaa, en tiedä?) niin hän voi ylittää valon nopeuden vain ajatuksissaan. Koska ajatuksilla ei massaa ole (= leijuvat vaan omissa oloissaan pään sisällä). - Näin on!
Ps. Tapsa hyväntahtoisesti voi korjata esitelmässäni ”Tähdet, tähdet tuokaa Iines takaisin!” piilevät mahd. virheet.
Pss. Avaruuden mittakaavaa on 'helppo' ymmärtää, kun havaitun maailmankaikkeuden kooksi on laskettu 93 miljardia valovuotta. Siis läpimitaksi. Ei tarvitse kuin laskea miten kauan valon kestää kulkea sen läpi, niin siinähän se. Eli siis 1 sekunti on 300 000 km, 1 minuutti 18 000 000 km, 1 tunti... 1 vuosi... 1000 vuotta… 1 miljoona vuotta... 1 miljardi vuotta... 93 miljardia vuotta? Kyllä siitä niin ISO plaani tulee ettei sitä pysty enää konkretisoimaan. Ei millään lailla. Eli siinä mielessä on ihmisjärjen ymmärtämättömissä.
(kiittää, kumartaa ja pokkaa)
Niin,
Poistaja mitä tämän "havaitun maailmankaikkeuden" takana on? Onko siellä toinen Iines ja toinen Noora ja toinen Ripranie etc. koko sama konkkaronkka kuin täälläkin mutta toisio-olentoina pyrkimässä takisin tähän todellisuuteen?
Vähän epäilen, että.
Olipas harvinaisen hyvää havainnollistamista elävillä upeilla tyypeillä. Tattista vaan, Mikis. Sinusta tulisi, tai olisi tullut, hyvä opettaja. Lapset taatusti viisastuisivat ja tykkäisivät, kun lennättäisit heitä avaruudessa.
PoistaMitä aivoihini tulee valonnopeuden ja tuon numeraaliseen kaavan suhteen, ymmärrän ajatuksen idean, mikä lienee tavoite.
Jos joku väittää käsittävänsä miten valtava maailmankaikkeus (= makrokosmos) on, ei ymmärrä että ei ymmärrä.
PoistaMutta yhtä jännää on myös Mikrokosmos, eli atomien yms. pienhiukkasten mailma. Sinne jos pääsisimme kurkistamaan, näkisimme miten esine jota jykevänä pidämme, esim. pöytä, on lähinnä tyhjää täynnä vaan... kröhöm, muutama atomi seuralaisineen siellä täällä mutta muuten vain... ei-mitään.
Sillä jos materia oikein tiivistetään, kuten mustissa aukoissa tapahtuu, niin senttimetrin kokoinen pläntti painaisi 3 370 000 000 000 000 000 000 000 kiloa. Eli jos pöydän pinta-ala olisi metri kertaa metri (siis 100 cm x 100 cm) pitäisi tuohon kilomäärään lisätä vielä (saatanasti) nollia... ja pöytä painaisi paljon, paljon, paljon enemmän kuin koko maapallo.
Ps. Mutta kyllä pöydästäkin tulisi tukeva! Eikä menisi ikinä rikki. Ei ikinä!
Mikrokosmos, niin kuin sen käsitän, on valokuvaajalle makro-objektiivin tuotos. Vai mitä?
PoistaKun makro-objektiivilla, hyvällä ja voimakkaalla, ottaa lähikuvaa lumihiutaleesta puun kaarnalla, näkee kymmeniä, satoja, ehkä tuhansiakin pieniä pisteitä ja sakaroita, ja niiden välissä - tyhjää. Aikamoinen luomus. Ja jokainen hiutale on erilainen kuin viereen osunut.
Tai kun kuvaa muurahaista raahaamassa valtavaa tukkia (havunneulanen), näkee, että muurahainen on melkein katki vyötäröltä ja sen jalat ovat täynnä pisteitä eli karvoja, ja silti se jaksaa raahata tukkia kekoon. Näkee muurahaisen naamankin ja koukkuleuat. Aikamoinen peto irvistää suoraan kameraan.
Kokeilkaapa, kameran omistajat - nyt en puhu kännykkäkameroista - makro-objektiivia.
Rohvessooripäällikkö Mikiksen luento oli kaikenkattavan nerokas ja täynnä vi… siis viihdettä.
PoistaSellainenkin teoreema on esitetty, muistelen (tai keksin) että kun mennään aina vain pienemmäksi ja pienemmäksi niin tulla tupsahdetaankin taas isoksi - ja tätä tupsahdusta kutsutaan alkuräjähdykseksi.
Tupsahdetaan isoksi, juuri näin. Linkissä on makrolinssillä kuvattuja pikkukosmoksia. Voikukka näyttää hurmaavat kiharansa:
Poistahttp://i-kuvat.blogspot.com/2014/05/pollyssa.html
Ja pyynnöstä vielä toinen pikkukosmoksen tupsahdus. Sisältövaroitus hyönteiskammoisille:
Poistahttp://i-kuvat.blogspot.com/2014/06/sulkakoipikorento.html
Kauniita kuvia.
VastaaPoistaMutta kun mennään kuviin joita elektronimikroskoopilla - jonka suurennuskyky on 2 miljoonakertainen, näkymissä ei ole enää häivähdystäkään mistään tutusta.
tässä esim. passikuva koronaviruksesta
Keskikokoisen ihmisen (myös Keskisarjan) sisällä on noin 40 biljoonaa eli 40 000 000 000 000 mikrobia, enin osa bakteereja. Ja hyvä on että on, koska ilman tiettyjä bakteereja emme pysyisi hengissä. - Olen nähnyt filmin missä kuvattiin suun limakalvolla olevia bakteereja. Ne olivat sauvamaisia ja niitä oli (= satoja miljoonia sinunkin suussasi). Siellä ne elävät ’käsi kädessä’, viettävät kodikkaasti aikaa liukumalla edes takaisin tai sätkimällä tai poukkoilemalla tai tekemällä nyt mitä milloinkin. Yks porukka oli tarttunut toisiinsa kiinni ja muodosti ympyrän, joka pyöri koko ajan kuin karuselli. Huimaa katseltavaa. Kun koko ajan piti mielessä, että "nämä ovat oikeasti eläviä olioita"!
Ps. Eli kyllä Jumala on ihmeellinen Herr kun tämmösiäkin elukoita ihmisten sisään on hoksannut työntää. Niin, ja myös kaikkien muittenkin elukoitten sisään, norsuista hyttysiin! Ja sitten vielä ripotellut kvintiljoonittain ylimääräisiä mikrobeja pitkin mettiä ja mantuja ja järviä ja soita ja valtameriä... Voi Herranen aika sentäs!
Kaikki on ihmeellistä ihmettä, kun sen oikein oivaltaa. Niin koko suunnaton maailmankaikkeus, kuin pienimmät kaikkeuden osaset.
VastaaPoistaVoisivat kaikki pasmamme ja todellisuudentajumme olla toiset, jos tietäisimme kaikesta kaiken, mitä nyt emme pysty tietämään tai ymmärtmään.
Täällä + 30 asteiset päivät sen kun jatkuvat kolmatta viikkoa.
Jotenkin vielä pystyy toimimaan, kun yöt viilenevät siedettäviksi. Kesävieraat on saateltu Helsingin junaan, käyty kaupunkikotona pyykin pesussa ja nyt ihana rauha taas olla omissa oloissaan maamökillä.
Naapuri toi illansuussa valtavia muikkuja, jotka puhdistin. Huomenna on sitte tarjolla savustettuja muikkuja uusien keitettyjen pottujen kera. Mansikoita on kypsynyt ruhtinaallisesti, mutta sieni- ja mustikanpoimisressuille on turha yrittää helteessä.
Tukahduttavinta on, kun ilma ei liikuta edes heinien kortta.
Tulleista Trumpin kanssa on Eeun psmärit neuvotelleet Kuinka kauan lienevät diilit voimassa? Eikös von der Leyenin ukolla ole lääketeollisuuden kanssa jotakin tekemistä?
Muikut ovat kalojen aatelia! Jostain kumman syystä suomalaiset luulevat lohta parhaaksi kalaksi, vaikka silakkakin menee heittämällä siitä ohi. Meren rannikkoseudulla muikkuja saa harvoin suoraan vesistä, ja aina kun saa, kaupan tiskistä.
PoistaRapsakaksi paistetut muikut, uudet tilliperunat ja paistetut kantrellit! Voikastike, vanhan ajan. Tässä olisi minun menyyni, jos vain muikkuja saisi. Olen usein tarjonnut mökillä tämän tyyppisen aterian siskon tuomille saksalaisvieraille ja yhden ystävän puolalaisvieraille. Ovat tykänneet aivan hulluina. Joskus on muikun sijasta ollut silakkaa ja hellan palavassa pesässä paistettua islanninsilliä, kananmunan kera.
Kantarellit kaipaavat nyt lisää sadetta, kasvaisivat nopeammin suuriksi. Tulisipa kunnon ukkossateet, jotta tukalat helteet loppuisivat.
Savustettuja muikkuja ja uusia pottuja… annapa kesäkartanosi koordinaatit, Nooraseni, niin porautan kylään ja tähtään ruoka-aikaan.
PoistaNo, totta puhuen viikko on jo täynnä ohjelmaa kesäkonsertista lasten mökkivierailuun (olivat juuri, mutta oli niin hauskaa, että haluavat heti uudelleen).
Kyllä se meille sopii. Miten te muuten laskette ”mökkikauden” pituuden? Minulla se lähestyy vasta puoliväliä.
Mökkikauden pituushan määräytyy meikäläisellä edelleen koulujen loma-ajan mukaisesti elokuun alkuun. Tapa on edelleen voimassa useimpina vuosina. Tänä vuonna on poikkeusvuosi, enkä ole ollut mökillä yhtä pitkiä jaksoja kuin ennen.
PoistaLäheisilläni on ollut esteitä, tyttärellä kaukomatkustelua ja sisarellani sairautta, osteoporoosi, joka panee varomaan rasittavaa matkaa ja tällaista metsäistä kumpuilevaa ja muhkuraista mökkimetsikkömaastoa. Luita ei saisi nyt ollenkaan katketa, etenkään lonkkamurtumia ei saisi tulla. Yksin en viihdy kauhean pitkiä aikoja mökillä, tulee jotenkin orpo olo siellä jylhien puitten humistessa metsikön keskellä, kun linnutkin ovat jo hieman vainneet. Kumppanien kera voisin olla pitkäänkin, ja olisinkin.
Minulle riittää yksi koti. En muista koskaan kaivanneeni itselleni järvenrantatonttia asumuksineen tai muutakaan metsäisen jylhää asumusta.
PoistaMinä olen elämäni kaikki kesät viettänyt mökkiseudulla. Mökkihän oli aluksi äitini tädin Olgan torppa, sellainen ihana punainen pitkulainen. Siinä oli tupa, kaksi kamaria ja iso sali, kesähuone. Olga oli neiti-ihminen ja asui ikänsä mainitussa torpassa.
PoistaSe jäi sitten äidille ja lopulta se jäi pikatien rakennuksen alle, ainoana siitä kylästä. Nykyinen mökki rakennettiin 70-luvulla ylös mäkeen, torpan yläpuolelle. Vaan sitä vanhaa torppaa kaipaa edelleen, uusi ei ole samanlainen. Eli meillä on sukumökki ja ns. perinteet kuviossa mukana. Lisäksi äidinpuoleisia sukulaisia, serkkuja, asuu ja kesämökkeilee siinä lähellä. Juuria löytyy.
"Kuka ymmärtää maailmanrakennusta, ei ihminen, tyhmä ja typerä kuin määkivä jäärä" (Aleksis Kivi)
VastaaPoistaYmmärtääkö kukaan
Poistamitään ei saa mukaan
lähtiessä täältä
elontieltä maan päältä
sellainen on elonjänne
että kaikki jääpi tänne
tärkeimmät mieliin lasten
elämme vain sitä vasten
se on hyvä muistaa
niin loput kyllä luistaa.
Niin kauan kuin on aikaa,
Poistaon aikaa viisastua.
- ripranie -
- Mitä vanhemmaksi tulen,
Poistasitä tyhmemmäksi itseni tunnen.
- Iines
Asian laajentuessa,
Poistaymmärrys vähenee.
- ripranie -
Ei, ripranie, ei vähene, vaan tiedonhalu kasvaa kun ymmärtää, miten paljon opittavaa ihmisellä on.
PoistaMinulle oli haikea elämys, kun seisoin antikvaarin korkean ja leveän seinän edessä ja tajusin, etten eläissäni ehdi lukea näitä kirjoja.
On rikkautta
Poistaymmärtää asioiden monitotuuksellisuus.
- ripranie-
Koska pidän runoudesta - mutta en syvämielisistä latteuksista - selittäisitkö minulle mitä tarkoittaa "monitotuuksellisuus"? Ymmärrän myös ymmärryksen vähenemisen, mutta miten asia laajenee...? Viisastumista - samoin kuin tyhmentymistäkään - en millään lailla uskaltaisi sitoa aikaan, ajan kulumiseen.
PoistaPs. Muuten kyllä pidän aforismeistasi. Aiheuttavat ajattelemisen aihetta.
Jokaisella oma pää ajatelkoon. Viisastelua voi jatkaa loputtomiin. Jokainen määritelköön omat rajansa.
PoistaAntikvaari - olen viimeksi tilannut antikvariaattien verkkopalvelusta ”Antikvaari” kirjoja, joten siitä kömmähdys yllä. Tarkoitin ihan elävää vanhojen kirjojen kauppaa, antikvariaattia.
PoistaPanenpa tänne loppuun vielä varsinaiseen aiheeseen liittyen semmoisen tiedon, että noissa Kalajoen surullisissa poikien hukkumiskuolemissa oli Ylen tämänaamuisen uutisoinnin mukaan kyse kolmesta somalitaustaisesta pojasta. Pojat eivät osanneet suomea, sillä he olivat mediauutisoinnin mukaan lopulta huutaneet apua joko ruotsin tai englannin kielellä. Näin ollen he eivät olleet ehkä pystyneet lukemaan rannan äkkisyvästä varoittavia kylttejä. Vanhempia ei ilmeisesti ollut mukana.
VastaaPoistaSe mikä kiinnitti huomiota Ylen jutussa, oli se, että imaami Abdul Mannan tuntui syyttävän uimavalvonnan puutetta tragediasta. Kalajoen hiekkasärkillähän ei ole uimavalvontaa, koska valvottavaa rantaa olisi kilometritolkulla ja vastuu olisi liian iso uimavalvojille. Koko rannan valvonta olisi kaupunginjohtajan mielestä sula mahdottomuus jo senkin vuoksi, että mistään ei löytyisi niin suurta määrää päteviä uimavalvojia.
Eikö imaami tiedä, että uimataidon opetus ei voi olla kenenkään muun kuin lapsen vanhempien vastuulla? Koulussakin voi olla uimatunteja uimahalleissa, mutta opetusmäärät ovat pakosta vähäiset ja lisäksi allasolosuhteet eivät vastaa ollenkaan oikeassa elävässä vedessä uimista.
Ei voi olla niin, että kaikki lasten normaali opastus ja kasvatus työnnetään yhteiskunnan vastuulle. Eikä voi olla niinkään, että kukaan ei koskaan vastuuta maahanmuuttaneita itseään omasta oppimisestaan ja käyttäytymisestään uudessa kotimaassaan. Varsinkin imaameja pitäisi kouluttaa paremmin uuden kotimaan asioista.
Totta kai se on maahanmuuttajan vika kun maahanmuuttaja hukkuu. Mitäs tänne tuli, olisi hukkunut mielummin Välimereen. Tai Saksassa. Suomessa riittää omat suomalaiset hukkujat, joilla usein on sepalus jäänyt auki... harvemmin tosin kevätjäillä pilkkijöillä. Mutta kumminkin.
PoistaHöpsistä, Mikis. Kukaan ei syytä poikia, vaan minä syytän meitä suomalaisia. Meidän asenteitamme.
PoistaMiksi me emme kohtele somalitaustaisia ihmisiä kuin täysipäisiä kantasuomalaisia? Miksi me lässytämme heille kuin alempiarvoisille vähämielisille suvaiten heitä ylhäältä alaspäin sen sijaan että alkaisimme arvostaa heitä itsemme veroisina ja arvoisina älyllisinä ja humaaneina olentoina?
Miksi emme näe kielitaidon merkitystä maahanmuuttajan oman edun kannalta? Sehän on paitsi hengenpelastaja myös avain itsenäiseen omaehtoiseen elämään, jossa varallisuutta ja arvostusta ei tarvitse hakea katujengeistä ja rikoksista.
Minusta maahanmuuttajaperheiden äidit on saatava jollakin porkkanalla tai maksupakolla kielenopetukseen. Se on kaiken avain kehitykseen. He ovat ansainneet sen.