29.7.2026

Ja niin luotiin sote




Olipas kerran ihminen, joka joutui sote-sairaalaan umpilisäke-epäilynsä kanssa. 

Ensin hän syötti sairausvakuutuskorttinsa ahnaan näköiseen  automaattiin ja sai jonotusnumeron 048 ilmoittautumisviranomaiselle. Jonotettuaan tunnin ilmoittautumisviranomaiselle ihminen otettiin seuraavalle koneelle, jota naputteli silmälasipäinen naisoletettu, jolla oli geometrisesti leikattu sinimusta polkkatukka, terävin reunoin. 

- No, ynähti polkkatukkainen, ja tästä ihminen päätteli, että nyt on aika avata hanat. Ihmisen vaivat kirjattiin koneelle, ynähdeltiin aina uuden vaivan kohdalla,  ja kun vaivoja ei enää kuulunut, vastaanottoviranomainen nousi ääneti ja katsoi ihmiseen. 

- Mennään seurantaan. Liukuovien takana seurannassa makasi ihmisiä rivissä vekattujen sinisten verhojen takana. Raoista kuului huokailua, valitusta ja yhden papan jatkuva kälätys. Kantapäät osoittivat kaikilla käytävälle päin.

- Tässä, paikka 31. Ottakaa yläpää paljaaksi, myös rintaliivit pois ja pankaa tämä paita päälle. 

Ihminen asettui makaamaan muiden lailla kantapäät käytävälle päin kapeaan ja korkeaan sänkyyn. Tunnin kuluttua verhot raottuivat ja kärryt kolisivat. 

- Päivää, onko Levonperä? 

- On, Levonperä on. 

- Otetaan verikokeita. Verenottaja asetti kiristyssiteen käsivarteen. - Nyt pistää. 

Veri-ihmisen jälkeen tuli tunnin tauko ennen kuin verhot raottuivat taas. 

- Päivää, onko Levonperä?

 - On Levonperä on. 

- Otetaan verenpaine ja pannaan anturit sinne paidan alle. 

Kone alkoi piipata tasaisesti. Mittaajaihmisen jälkeen tuli kahden tunnin tauko. Käytävillä kuljettiin, tultiin ja mentiin. Ihmistä hiukaisi. Ravinnotta olo oli kovaa. Kuuli kuinka hoitajat verhon takana sopivat ruokailemaan menosta. Mummuja ja pappoja vietiin Kela-takseihin, kuskit tulivat hakemaan vuodepaikalta, ja palvelu pelasi hienosti. Tapahtumat etenivät kuin hihnalla. 

Illansuussa ihminen pääsi umpisuolestaan ja heräsi heräämössä, josta hänet rullattiin osastolle, kolmen muun kanssa samaan huoneeseen. Viereisen punkan mummo hallitsi kaukosäädintä ja huudatti televisiosta Onnenarpaa, jossa raikui puheen takana kova musiikki. Ihminen pyysi mummoa pienentämään hieman ääntä. 

 - Mitä, huusi mummo ja katsoi ihmistä silmät suurina.

- Voisitko pienentää ääntä, se huutaa aika lujaa.

- Mitä? Häh? 

- Voisitko ystävällisesti panna ääntä pienemmälle.

- Mulla on huono kuulo, huusi mummo.  Emmää kuule muuten. Eihän tää nyt kovalla oo. 

Mummo ei pienentänyt Onnenarpaa, vaan hekotteli sille. Jumputtava musiikki säesti pirteää juontajaa, houkutteli ihmisiä soittamaan ja arvaamaan, missä nelikirjaimisessa automerkin nimessä on o ja e. Putkeen tuli sitten perään  kolme tuntia  Kalevan kisoja, ja selostajat huusivat, niin kuin vain urheiluselostaja huutaa voi. Ihminen äityi valittamaan metelistä hoitajalle, joka pyöritteli silmiään.

 - Tuon sulle korvatulpat. 

Ihminen vietti sitten loppuillan korvatulpat korvissa. Toinen mummu ihmisen vieressä verhon takana  hengitti raskaasti, yski  ja kutsui hoitajaa soittonapilla.

 - Katos nyt mitä mä yskin. Tämmösen klöntin. Tuli kurkusta, syvältä. Ei henki kulkenut.

- Ohoh, sehän on sideharsotuppo. Hyvä ettet niellyt! Kappas vaan. 

Tämmöistä  ihminen siis koki, muun muassa.  Kyllä se Kiurun sote taitaa pelata sittenkin. Ainakin Kela-taksikuskeilla riittää mummo- ja papparallia, ja sideharsoa riittää mummun nieluunkin, ja varsinkin ääntä riittää, kun melutaso säädetään huonokuuloisen  vähemmistöryhmän mukaan ja meteliä vastaan annetaan valittajille korvatulpat.  Ei ole hiljaista hetkeä sote-sairaalassa. Elämä sykkii.

(Maalaus Michelangelo)

61 kommenttia:

  1. Tämä on valitettavan todenmukainen kuvaus. Puuttui vain odotushuoneessa vallitseva värimaailma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun tämän sanoit, huomaan, että tässä salissa ei, ihme kyllä, ollut muita kuin värittömiä kansalaisia. Tämä oli siis julkinen sote-keskuksen sairaala.

      Sen sijaan kun olin pari kesää sitten Uudenkaupungin yksityisellä Terveystalon terveysasemalla poistattamassa jalassa ollutta punkkia, jouduin odottamaan pitkän aikaa, kun aseman olivat miehittäneet tummat miehet. En lisäksi päässyt näkemäänkään lääkäriä enkä saanut normaalia antibioottikuuria, vaikka punkki oli porautunut sääreeni yli yön, aamulla huomasin punoituksen ja sääri oli kipeä. Terveydenhoitaja ronkki punkin pois ja se oli siinä. Ja tummaa miestä kulki sisään ja ulos.

      Poista
    2. Minäpäs oonki blondi...

      Poista
    3. Niin minäkin. Vaikka nuorempana koetin kovasti ruskettaa itseäni. Joskus hiihtolomalla istuin lumien keskellä kiiltävä alumiinpaperi leuan alla. Olin lukenut, että se heijastaa säteet ruskettavasti kasvoihin.

      Ja kesällä sitten laiturin nokassa meren heijasteessa.
      Ihmisethän kävivät yhteen aikaan Kanarialla nimenomaan rusketuksen takia. Tulivat Suomen kalpean talven keskelle sitten ruskeina kuin pavut. Oli varmaan kiva näyttää.

      Poista
  2. Että semmoinen reissu. Umpilisäkevaivoista en tietääkseni tiedä mitään. Hyvä kuitenkin, jos vaiva saadaan hoidettua. Huonokuuloiselle mummolle pitäisi opettaa käytöstapoja. Toisen mummon kurkkuun eksynyt sideharsotuppo hämmästyttää. Muutoin taisi rullata sairaalamiljöössä melko hyvin odotteluista huolimatta. Kai ne kiireelliset tapaukset hoidetaan ripeämmin. Julkisen puolen sairaalapalvelut pitää säilyttää. Nyt povataan auringonpaisteisia päiviä ainakin viikon verran. Toivotaan niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarina ei ole ihan yksyhteen totuuden kanssa, mutta nuo sairaalasta mainitut yksityiskohdat pitävät kyllä, ne eivät ole keksittyjä. Molemmat mummot olivat olemassa juuri noin. Se sideharsotuppo saattoi olla nenän kautta suuhun uponnut, koska mummolla oli vaikeuksia nenäverenvuodon kanssa. Tämä on päättelyä.

      Varmaan tuo potilaiden priorisointi on käytännössä pakkokin toteuttaa. Julkisen puolen sairaalapalveluja ei tule ainoastaan säilyttää, vaan kyllä tilanne on se, että lääkäreitä ei ole tarvetta vastaavaa määrää. Lääkäreitä on lisättävä. Lauantaiyössä oli vain yksi lääkäri päivystämässä isossa sairaalassa. Potilaat odottelivat tuntikausia, suurin osa ilman ruokaa ja tietoa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Yksi nuori nainen sai odottaa umpilisäkeleikkaustaan kaksi päivää sairaalavuoteessa.

      Poista
    2. Julkisen puolen lääkäripulasta on kyllä uutisoitu. Milläpä niitä sitten saataisiin lisättyä, kuin palkan ja työehtojen muuttamisella. Nythän kipitys taitaa olla kova yksityiselle puolelle. Ja yksityispuoli vetää lääkäreistä viimeisetkin mehut, kertoi eräs lääkäri jo vuosia sitten. Sen myös potilaat tulevat tuntemaan.

      Poista
    3. Lääkäreiden määrä asukasta kohden on Suomessa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Hoitajamäärä puolestaan on samalla tasolla.

      Suomi on lääkäritiheydessä Baltian maiden tasolla. Jotta päästäisiin Ruotsin ja Tanskan tasolle, Suomeen tarvittaisiin 4000 lääkäriä lisää, sanoo Lääkärilehti.

      Poista
    4. Suomessa lääkärit ottavat vastaan 6 potilasta päivässä, Ruotsissa 12 ja Tanskassa jopa parikymmentä, kertoi tutkimus. Turha selitellä jollain apotilla.

      Sain kerran lähetteen labraan. Otin töistä puoli päivää vapaata ja ajoin 20 km labraan. Hoitaja ei kysynyt Kela- korttia, vaan nimeni ja totesi: " Sinulla ei ole lähetettä". Ihmettelin lähtiessäni, kun niin nopeasti selvisi.

      Soitin terveyskeskukseen ja siellä naishoitaja oli selvästi vihainen: "Taas ne siellä Leppävaarassa tekivät saman, on sinulla siellä lähete koneella, minun pitää taas soittaa sinne". Voi että minua Apotti tehdä sama uudelleen, palkkaakin meni satasia!

      Poista
    5. Siis kun täällä pieni paikallinen terveyskeskuksemme liitettiin isoon Porin sote-sairaalaan, minunkin lähetteeni katosi. Minulla oli jatkuva lähete voimassa, sitä varten, että voin viedä näytteen laboratorioon, milloin on oireita.

      Joustava systeemi pelasi hyvin, kunnes tuli Porin aika. Laboratoriohoitaja, bioanalyytikko kai nykyään, sanoi että ei täällä mitään lähetettä näy, kun nyt on sote.

      Kyllä se kirjoitettu oli, kiitos tarmokkaan hoitajan, joka tussahdellen selvitti asiaa.

      Poista
    6. Eli, vajausta lääkäreistä on paljon. Ennen oli, en ole nykytrendiä seurannut, ne vaikeammin pääsyt oikeustieteellisen ja lääkiksen opinahjoihin. Aloituspaikkoja on liian vähän. Miksi niitä ei lisätä, kun pula lääkäreistä on noin suuri. Eri vaikuttajaryhmien mielipiteet tuntuvat vaikuttavan niin, että muutosta on vaikea saada. On minunkin tuloksiani hävinnyt/kadonnut matkalla yksityispuolelta julkiselle puolelle.

      Poista
    7. Suomessa on edelleen vaikeinta päästä oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen ja lisäksi taidealan yliopistoihin ja koulutuksiin. Esimerkiksi näyttelijänkoulutukseen pääsee harva.

      Poista
    8. Ainakin ennen oikikseen pyrkivien ja miksei muidenkin valmennuskurssit olivat kovaa bisnestä. Joka pyrkimiskerralla oli takana valmennuskurssit ja useamman jälkeen saattoi hyvinkin onnistua. Rahaa valmennuskursseihin paloi.

      Poista
  3. Valkoinen mafia, cosa nostra bianco on onnistunut vakiinnuttamaan valtansa hallitsemalla aseita, huumekauppaa, murhia ja soluttautumalla päätöksentekoon.

    Vaan ajaapa taksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. La mafia bianca on korkeintaan italialaiselokuvassa. Suomessa lääkäri ei taida mikään vallanpitäjä olla. Terveyslan duunarihan hän on. Raakaa duunia.

      Soten runsas johtoporras virkahenkilöineen valtaa pitää hirmupalkkoineen - tienaavat enemmän kuin lääkärit.

      Poista
  4. Minullakin on viime vuosina kertynyt kokemuksia erilaisista lääkärijutuista (en tarkoita lääkärileikkejä, niitä oli vain nuorena) ja ihan kohtuullisesti ne ovat sujuneet.

    Olen todennut, että kun pääsee ns. hoitoputkeen, niin homma toimii kuin junan vessa.

    Nyt ei onneksi ole mitään isompaa tiedossa. Voi keskittyä kesään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä toimii. Annan kiitosta hoitohenkilökunnalle, sillä he osaavat työnsä ja homma sujuu. Ei ole heidän eikä lääkärienkään vika, kun jonotus kestää.

      Harmina on joissain paikoin vain se, jos hoitaja ei osaa sujuvasti suomea. Onneksi kielitaidottomia ei sairaaloissa enää näe hoitajina montakaan. Muissa laitoksissa näitä pökkelöitä löytyy edelleen liikaa, esimerkiksi muistisairaiden ja vanhusten hoitokodeissa.Tällainen on potilaiden heitteillejättöä. Only in Finland.

      Poista
    2. Eikös se vanha vitsikin, ainakin varttuneempien keskuudessa, jo mene niin, että kun tavataan aletaan sään jälkeen puhua sairauksista, terveydestä, tai niihin liittyvistä uhista. Ja, mikäs siinä, mikä ettei.

      Poista
    3. Sairaudet ovat mainio small talkin aihe, ja miksei syvemmänkin keskustelun. Usein iltaterassilla naapurin kanssa puhe kääntyy nimenomaan vaivoihin ja kremppoihin, kunnes tokenemme ja alamme puhua vaikkapa politiikasta tai muista kyläläisistä ja naapureista, tai omista lapsista. Harvoin kehitellään mitään korkeatasoisia taiteellisia aiheita.

      Poista
    4. Olen huomannut, ettei se ole edes vitsi, vaan ihan oikeasti samanikäisten seurassa juttu kääntyy äkkiä erilaisiin vaivoihin ja lääkärijuttuihin.

      Olen myös todennut kuinka helposti sitä alkaa höpötellä ihan tuntemattomien kanssa missä vaan.

      Poista
    5. Suomen sote- juna seisoo vain asemalla ja sen vessan toimintaa voi päätellä siitä!

      Lääkäreillä on jostain ihmeen syystä veto- oikeus koulutuspaikkojen lisäämiseen ja ne estävät sen.
      Osmo Soininvaaralla oli hyvä kirjoitus sotesta. Jo tuhat (1.000) suomalaista opiskelee lääkäriksi ulkomailla, kun täällä se on kiellettyä!

      Tekoäly olisi Osmon mukaan aivan loistava apu terveydenhoidossa, mutta lääkärit ja hoitajat taatusti estävät sen käytön. Ylellä tai Hesarissa oli jo hyvin pilkallinen juttu Ruotsista, missä otetaan vauhdilla tekoälyä käyttöön.

      Kuoleeko Suomessa peräti kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa aivan turhaan, koska sote ja varsinkin terveydenhoito käy puoliteholla. EU: n pitäisi puuttua ja lähettää ulkomaiset kamreerit korjaamaan tilanne.

      Suomen julkinen sektori on jo kasvanut niin suureksi, ettei se välitä tippaakaan kansan valituksista. Vähän kuin Neuvostoliitto tai Pohjois- Korea.

      Poista
    6. Tekoälyn mukaan Suomessa lääkäreillä ei olisi laillista veto-oikeutta estää uusien koulutuspaikkojen lisäämistä. Lääkäriliitto voi kyllä asettaa suosituksia ja kertoa mielipiteensä kentältä.

      Varsin yleisesti lääkärit eri sairaaloissa tuntuvat olevan lisäystä vastaan, koska lisääntyneeseen koulutukseen ei ole osoittaa varoja, joita tarvittaisiin. Nyt jo koulutuspaikoilla on tilanahtautta ja käytännön harjoittelun puutetta. Lääkäri voi joutua suorittamaan ensimmäisen konkreettisen leikkausoperaationsa potilaalle tositilanteessa.

      Lääkärit tuntuvat pitävän parempana lääkäreiden työn organisointia uudelleen, sillä liian suuri osa ajasta menee muussa kuin diagnosoinnissa tiai hoidossa. Potilaan kohtaamiselle ei jää tarpeeksi aikaa, kun asiat pitää kirjata sinne ja tänne.

      Poista
    7. Sää ja krempat - niistä voi jutustella pitkäänkin lähes kenen knssa tahansa. Itse olen tylsä sääihminen. Huikkaan lähes aina naapurille kommenttini vallitsevasta säätilasta. Enemmän kuuntelen sitten muiden sairauskertomuksia kuin puhun omista krempoistani.

      Poista
  5. Vaan iloinen uutinen tänä aamuna kuultiin uutisista: talous nousee kohisten, ennakoitua kiihkeämmässä vauhdissa.

    Vaan ei tämä kelvannutkaan kaikille. Eräässä keskustelussa oli enimmäkseen negatiivista kommentointia, jonka ydin oli kiteytettynä: väärin noussut, väärä hallitus asialla, ei kelpaa, senhän piti romahtaa. - Perin hupaisaa.

    VastaaPoista
  6. Aamutv:ssä keskusteltiin omaishoidosta. Moni jo iäkäs ja itsekin sairas, hoitaa kotona omaisiaan. Erityisen haastavaksi kotihoitajan hommat tekee, jos hoidettava on muistisairas. Kunnilla on eri käytäntöjä ja mieluusti säästävät siten, että aviopuuoliso tai muu läheinen uhrautuu kotona hoitajaksi, vaikka voimat tehtävään ovat vähissä jopa äärirajoilla.
    Tuleepa mieleen, miksi vanhoja ihmisiä yritetään pitää hengissä väkisin valtavilla lääkearsenaaleilla? Kuolema on edessä joka tapauksessa. Mitä iloa ihmiselle itselleenkään on elämästä jossa vain kärsii?
    En hyväksy eutanasiaa, mutta en myöskään sitä, että lääketehtaat rikastuvat, kun vaivaan kuin vaivaan oletetaan olevan ainoastaan pillerit yms. parannuskeinoina.
    Suurin osa ihmisistä pelkää vakavia sairauksia ja kuolemaa ja siksi uskovat ja luottavat lääkäreiden lääkemääräyksiin kuin ikuinen elämä niistä aukeaisi.
    Tiedän tapauksia, joissa esim hieronta ja ohjattu kuntoilu olisi pitänyt ihmisen toimintakuntoisena. Vaan eipä se kuulu ihmisten perusterveydenhuoltoon.
    Määrätään vaan pilleriä pillerin perään, niin potilas pysyy tyytyväisenä.Kun itse ei pysty tilaansa näkemään, pitäisi ammattinsa osaavan lääkärin se nähdä.
    Kuinka kalliiksi yhteiskunnalle tulisi, jos joka iikalta otettaisiin aika-ajoin vitamiini- ja hivenainenäytteet? Säästettäisiinkö sittenkin terveydenhuollossa resursseja ja kuinka paljon, kun vitamiilisäyksellä mummot ja papat, sekä muukin väki pysyisi toimintakuntoisena? Eikö yhteiskunnan pitäisi palkata kiertäviä kuntohoitajia kotiin heille, joiden toimintakyky laiskuuttaan, saamattomuuttaan tai välinpitämättömyyttään heikkenee. Toki on sairauksia, jotka estävät hyötyliikkumisen esim kotiaskareissa.
    Tunnen monia, jotka mieluummin ottavat pillerin purkista kuin että muuttaisivat elämäntapojaan ja käyttäisivät terveytensä ylläpitämiseksi muita keinoja.
    Unohtuu useimmilta, että vastuu omasta terveydestä on itse kullakin.
    On turha valittaa huonosta terveydenhoidontilasta, jos itse tekee elintavoillaan vahinkoa terveydelleen.
    Yhteiskunnan eli päättäjien ja äänestäjien vallassa on, millaista terveyden- ja sairaanhoitoa tarjotaan kansalaisille. Ei äänestetä heitä päätöksiä ja lakeja laatimaan, jotka syytävät eurot muualle kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella. Ugh!

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Juuri tässä mökkinaapurini muistisairas serkku kuoli ja haudattiin. Hänen miehensä oli toiminut vuosikaudet muistamattoman vaimonsa omaishoitajana, kieltäytynyt viemästä häntä laitokseen, vaikka sai lähteä vaimon perään milloin minnekin kulmille, jonne tämä oli hilpaissut aikamoista vauhtia mihin vuorokauden aikaan tahansa. Moni ajatteli, että helpotus vanhalle miehelle, mutta tämä on tietenkin suruissaan, kun elämänmittainen kumppani lähti viereltä. Siinä vaiheessa, kun ihminen ei enää tunnista läheisiään, on viimeistään aika luovuttaa. Muistisairas ei kärsi hoitopaikassa enempää kuin kotonaan, jossa joku muu kärsii hänen lisäkseen, ehkä vielä enemmän.

      Noora, olet oikeassa tuosta hieronnasta ja fysioterapiasta. Sen pitäisi kuulua perusterveydenhuoltoon. Olen niskojeni ja hartiaseudun jumien vuoksi useinkin käynyt tsekkaamassa tilanteen julkisen fyssarilla. Nykyään se menee niin, että fyssari tutkii kyllä lihaksesi ja jumisi asiantuntevasti, mutta alkaa sitten jakaa jumppamonisteita ja ohjeita. Hierontakertoja ei saa kuin yhden tai pari kolme. Sitten pitää tehdä itse. Miten hyvä olisikaan olla hierojan käsittelyssä! Kun olen kysynyt heiltä suosituksia paikallisista hierojista, he eivät kuulemma saa antaa nimiä. Naishierojille on vaikea saada aikaa akuutisti. Yksi mieshieroja täällä on, mutta hän on entinen oppilaani, joten ehkä ei.

      Poista
    2. Halu luovuttaa ja luopua on niin persoonakohtaista. Jos esim. muistisairas ei näytä pahemmin kärsivän tilassaan ja hänellä on joku, joka häntä hoitaa niin onhan se hyväkin. Jos vertaa vaikka välinpitämättömyyteen. Kai potilaan sairaaloissa oloaika on sidottu milloin mihinkin. Vähenevä joukko hoitaa muistisairasta kotonaan, luulisin. Syitä varmaan on moniakin.

      Aikaa sitten olkapääjumiini ortopedin suosituksesta sain julkisella puolella fyssarikäyntejä hierontaan muutamiakin kertoja. Hoito pahensi olkapäävaivaani, joka oli jo ollut niin paha, etten kättäni saanut nousemaan paljoakaan vaakatason yläpuolelle. Nukutuksessa sairaalassa olkapää vedettiin väkisin ylös ja kuulemma aikamoinen rusahdus kuului. Syytä olkapääni jumiutumiseen, jäätynyt olkapää se ei kuulemma ollut, ei osannut sanoa kyseinen ortopedikään. Hoito auttoi.

      Poista
    3. Tässä juuri puoli tuntia sitten soitin ambulanssin vastapäisen rivitalon vanhalle rouvalle. Ikkunasta näkyi käsi, joka nousi ja laski. Kun katsoin tarkemmin, näin rouvan makaavan maassa, kiveyksellä. Hän yritti pystyyn, ei päässyt. Vieressä näkyi verilammikko.

      Hieman ihmettelin suomalaiskansalliseen tyyliin, että eikö nyt kukaan jumal´auta huomaa ihmisen hätää. Ei huomannut, joten oikaisin takapihan kautta. Hän oli kaatunut ja veri roiskui, koska hänellä on Marevan-lääkitys, joka ohentaa verta. Pystyyn ei päässyt, koska jalat oli kuulemma hiljakkoin leikattu.

      Ambulanssin ensihoitajat kantoivat rouvan sisään ja ilmeisesti hoitivat haavat ja varmistivat hänen olonsa , - toivottavasti. Hieman ihmettelin, ettei häntä, 91-vuotiasta yksinasuvaa viety edes tarkkailuun yöksi. Hän oli kolauttanut päänsäkin kiveykseen, koska häntä oli huimannut ja olo oli ollut huono..

      Poista
    4. Teit kiitettävän teon. Hyvä, että kyseinen iäkäs rouva sai sitten apua. Luulisi, että ensihoitajat ainakin kysyivät rouvalta, että haluaako hän tarkkailuun yöksi. Ei kai ketään väkisin viedä, jos on tolkuissaan ja vaikka kieltää viemisen minnekään. Minä en tietenkään voi asiasta tietää, luulotella vaan. Rouva saa kyllä sinulle olla ikikiitollinen avustasi.

      Poista
    5. Rouva on sitä tyyppiä, joka hieman oleutuu ronskimmaksi mitä on. Hänestä saa vieras reippaan kuvan. Nytkin hän puhisi kiukusta itselleen, kun tällaista sattui, vaikka oikeasti hänellä oli huimaavainen olo ja veri roiskui kiveykselle ja vaatteisiin. Monet vanhukset eivät millään rohkene turvata esimerkiksi ambulanssin kutsumiseen itse.

      Mutta hyvä näin, oletettavasti hän tarjoaa minulle kahvit, kun tokenee. Niin hän sanoi. Ja toki ensihoito hänet huolellisesti arvioi ja otti jokuset kokeet ja mittasi paineet.

      Poista
    6. Noinkin iäkäs rouva on jo elänyt moninaisia aikoja. Asenne taitaa olla sitä luokkaa, että hyvä on sisua omata, niin pärjää. Ei tietenkään yksin ikä vaikuta, vaan myös se, että millaiseksi kuntonsa itse määrittää tai tuntee. Minunkin äitini aikanaan oli sitä sorttia, sanoisinko lääkäri- ja sairaalavastainen, kun oli vielä suht hyväkuntoinen. Minä olin nuorena erilainen suhtautumisessani. Nyt huomaan samoja oireita itsessäni, että mieluusti en lääkäriin menisi, jos ei ihan pakko ole. Omat kokemukset kyllä vaikuttavat nykysuhtautumiseeni. Hyvää kahvihetkeä sinulle ja naapurillesi.

      Poista
    7. Tuommoisia jokuset oikein vanhat ihmiset ovat. Edes lääkäriä ei haluta vaivata ”pikkujuttujen” takia, vaikka pää olisi kainalossa.

      Poista
    8. Rouva saisikin tarjota sinulle oikein pullakahvit, kun olit noin omatoiminen naapuri.

      Me suomalaiset olemme kai vähän sitä sorttia, ettei nyt minun takiani tarvitse ambulanssia soittaa, kyllä minä tästä konttaan kotiin…

      Itsekin tunnistan tuon omasta luonteestani.

      Poista
    9. Toisaalta en hingu rouvan luokse kahville, sillä hän on hieman uteleva ja totuutta muunteleva tyyppi, ns. jokapaikanhöylä, joka tietää kaiken, ja mitä ei tiedä, sen luulee tietävänsä. Hän on se tyyppi, joka esiintyy jonkin kiinteistövälityksen televisiomainoksessa. - Kuule, pari nopeeta, sanoo rouva ja pysäyttää pihalla kulkijan. Ja sitten tulee rouvan asukastarkkailun tulokset.

      Poista
    10. Eiköhän siitä selviytyisi ja utelussa vetää mieluummin suunnan rouvaan päin. Juo kahvin melko ripeästi ja sitten pitää, on jo kiire mennä omille askareille.

      Poista
    11. Noh, minulla on tapana tulla toimeen ihmisten kanssa. En vain välittäisi mennä sinne tentattavaksi.

      Poista
    12. Huikopala
      Matti Jurva - TULLAAN TULLAAN
      https://youtu.be/nP4X7VMEl2M?si=M19lAZZrrv8eBsch

      Poista
  7. Hyvä, että huomasit ikkunasta ja autoit kaatunutta.
    Juuri luin Seura-lehdestä, että vanhuksia lääkitään liikaa. Dementikoille ja muilkekin vanhuksilke syötetään masennuslääkkeitä.
    Esimerkki tapauksessa iäkkään ihmisen käytös muuttui. Sukulainen huolestui ja sai lääkärin lopettamaan psyykelääkityksen. Ihminen palasi ennalleen. Hoitaja oli sanonut sukulaiselle, että hän vaikutti masentuneelta, ja vinkkasi ilmeisesti lääkärille lääkityksen aloittamisesta.

    Kaatumiset ikääntyneillä voivat usein johtua paljosta ja yhteensopimattomista lääkityksistä..
    Apteekin farmaseutit ovat huomauttaneetkin ihmisille, jos tietyt lääkkeet eivät sovi yhdessä. Lääkäritkään eivät niitä määrätessään aina ole perillä lääkkeiden yhteisvaikutuksista.
    Fimean nettisivulta löytyy kakkille maksuton Lääke 75+-palvelu. Sieltä voi katsoa onko itsellä punaisella merkittyjä ( D - luokka ) lääkkeitä.
    Sivulta löytyy lääkehaku, josta voi tarkistaa lääkkeiden sopivuudesta keskenään.
    Vanhuksille lääkkeet voivat vaikuttaa elimistössä eri tavalla kuin nuoremmilla.
    Lääkäreitä ja hoitajia pitäisi kurssittaa sekä ajankohtaistaa hoitokäytäntöjä ja tietoja lääkityksistä tietyin välein. Vaan eipä ole rahaa! Kyseistä mantraa hoetaan kaikessa vastaukseksi, mikä liittyy sairauksien- ja mm. vanhustenhoidon kehittämiseen.
    Olen aina ollut lääkevastainen, enkä ole pystynyt täysin luottamaan ainoaankaan lääkäriin. On elämäni varrelta sen verran huonoja kokemuksia. No, ihmisiä lääkäritkin ovat, joten ymmärrän, etteivät he voi tietää kaikesta kaikkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omalääkärimalli auttaisi tähän ylilääkintäänkin. Lääkäri tuntisi potilaansa kokonaistilanteen. Nyt julkisella puolella on lähes aina vaihtuva eri lääkäri, joka ei mitenkään ehdi tutustumaan potilaansa koko historian kaareen.

      Täällä pikkukaupungissa on osalla kaupunkilaisista omahoitajamalli, jossa potilaat on jaettu eri hoitajille. Hoitajan tiimissä on useimmiten sama lääkäri, ei ihan aina. Onneksi pääsin tähän kokeilun mukaan, ja hoitaja tuntee minun historiani, mm. puhesairauteni. Muut joutuvat joka kerran soittamaan isoon kaupunkiin Poriin, täysin vieraille ihmisille, pikkujutuissakin.

      Mieleatäni nykyinen hallitus on ollut ajamassa omalääkärimallia. Kunpa se toteutuisi koko maahan. Lääkäritkin kannattavat sitä.

      Poista
    2. Kannatan minäkin omalääkärimallia, mutta täällä ei taida semmoista vielä olla. Silmäsairauteni vuoksi minut kutsutaan kerran vuodessa tarkastukseen silmäpolille.
      Kestää monta kuukautta, että omakantaan tulee lääkäriltä tulokset tutkimuksista. Pöyristyin, sillä käynti maksoi nyt yli 70 euroa. Muutamassa vuodessa hinta on noussut kymppejä.
      Terveyskeskukseen en mielelläni turvaudu. Joku nimittikin niitä arvauskeskuksiksi. Tarkempiin jatkotutkimuksiin on vaikea a päästä. Sukulaiseni poika valitti selkäkipujaan. Kesti kauan, ennenkuin pääsi sairaalaan
      tarkempiin tutkimuksiin. Sille tielleen jäi vuodeosastolle ja kuoli viikon kuluttua. Elimistössä todettiin laajalle levinnyt syöpä.
      Selkäkipujakaan ei aina osata ottaa vakavasti, sillä lähes jokaisellahan niitä on.
      Sairaalassamme on tietääkseni tekoälyn käyttökokeilua jossain määrin, jolloin potilaalta kysytään lupa, voiko diagnoosin teossa käyttää tekoälyä apuna.

      Poista
    3. Luulin, että silmänpainetautini paranee toisenkin silmän mykiön vaihdossa, mutta kaihi on eri tauti. Nyt on jo rappeumaakin löydetty silmänplhjasta.
      Lopetin silmänpainetaudin tippojen laiton silmiini vuosia sitten. Tuli omituinen olo niistä. Tipoista, joita eräs lääkäri sanoi, että minun pitää käyttää lopun ikääni. Enpä ole käyttänyt ja ainakin silmänpaineeni olivat normaalit viime käynnillä.
      Uskoni on mennyt lääkäreiden tietämykseen monesta muustakin arvioinnista.
      Kunpa saisi pysyä sen verran toimintakykyisenä, ettei arvauksilla määrättyihin lääkkeisiin tarvitsisi turvautua.
      Ainahan voi käyttää tekoälyä itse ja tutkia onko oireista päätellen lähtö tuonpuoleisiin lähellä. :))

      Poista
    4. Noora, on myös valitettavasti niin, että potilaat eivät aina osaa kertoa oireistaan, eli sanoittaa niitä tarkasti. Monet jopa vähättelevät oireitaan niin kuin yhdeksänkymppinen rouva, josta kerroin ylempänä eilisessä kommentissani. Sitten voi tulla yllätyksiä. Takana voi tietenkin olla yleistä sairauden pelkoakin.

      Kun pääsee lääkäriin, on ihan järkevää mieluummin hieman liioitella kuin vähätellä omia oireitaan.

      Poista

    5. Ei täälläkään vielä varsinaista omlääkärimallia ole, vaan osalla pikkukaupunkilaisista on omahoitajamalli, jossa hoitaja operoi lääkäriä konsultoiden, yleensä samaa.

      Haukuttu nykyhallitus on puhunut omalääkärimallin puolesta, joten se ehkä ennen pitkää saadaan, jos oppositio ei ehdi vastustaa..

      Saksassa on iät ja ajat ollut omalääkärimalli, jossa lääkäri itse soittelee asiakkaalle, ja muistuttelee tätä rokotuksista ja tarkastuksista. Jos lähisuvussa on ollut vaikkapa suolistosyöpää, asiakas kutsutaan vuosittain suoliston peilaustarkistukseen. Kaikki punkki- ja vyöruusurokotteet ovat ilmaisia ja niihin siis kutsutaan.

      Suomeen tuli kummallinen sote, joten täällä körötellään vielä vähän neuvostoliittolaisessa terveydenhoitojunassa, jossa yksilö on häivytetty taustalle. Vaan sote-johtajilla on mieletön palkka, niin kuin sosialistisessa yhteiskunnassa vain voi olla.

      Poista
  8. Tiedetäänkö edes, miten eri lääkeaineet käyttäytyvät eri ihmisten elimistössä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osa tunnetaan, osaa varmaan ei. Jokaisella lääkkeellä on haittavaikutuksia. Ja eri lääkkeiden yhteisvaikutuksia ei ehkä kaikkia tunneta.

      Poista
    2. Lääkehän on periaatteessa aina haitallinen, se on sen tärkein ominaisuus, haitallinen siis sille taudinaiheuttajalle. Joten ihme olisi, jos se ei näkyisi ja tuntuisi joskus muutenkin.

      Asiaahan voi ajatella vaihtokauppana: vaihdan tämän vaivan tuohon riskiin. Itse en ole vielä katunut yhtäkään kauppaani, voi tosin johtua tietämättömyydestäkin.

      Poista
    3. Jokaisella lääkkeellä on haittavaikutuksensa, mutta usein lääkkeen apu voittaa ne haitat.

      Poista
  9. Minua hämmästytti se - jos tieto todella pitää paikkansa - että vain n. 30 prosenttia verenpaine - ja kolesterolilääkkeet ehkäisevät sydän- ja aivoinfrakteja. Edelleen elintavoista ja kenties perimästä johtuville sydän- , verisuonitukoksille ja aivovererevuodoille on silti 70 %:n mahdollisuus sairastua vaikka syö niiden ehkäisyyn tarkoitettuja lääkkeitä.
    Tiedänpä hyvinkin, että ns. huonoa kolesteroliarvoa nostavat runsaat maitotuotteet ruokavaliossa: kovat juustot, rasvaiset maitotuotteet, jäätelöt, runsas kananmunien syönti, prosessoidut, rasvaiset lihavalmisteet ja leivonnaiset.
    Vaan ristiriitoja riittää terveellisien ruokavalioiden kirjossakin.
    Mielestäni kaikkein turmiollisinta lienevät terveydelle ultraprosessoidut, teolliset valmisteet erilaisine lisäaineineen.
    Höttöhiilarit, erityisesti valkaistua vehnää, sokeria, paljon suolaa ja keinotekoisia makuaineita sekä poltettuja rasvoja yhdistettynä ei liene terveellistä ravintoa meille, joiden esi-ihmisillä on ollut hengenpitimiksi erilainen ruokavalio. Kehon toiminnot eivät aikojen saatossa ole tainneet hamasta muinaisuudesta paljoakaan muuttuneet. Elinolosuhteet ja ravinto ovat kaupungistuvissa yhteiskunnissa tainneet eniten muuttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Käsittääkseni verenpainelääkkeet laskevat vain verenpainetta. Korkea verenpaine on riski sydänsairauksille, joten sitä pyritään tasaamaan ja riskejä minimoimaan. Ei kai ole sellaista lääkettä, joka taikoo sairauden ja vaarat pois.

      Varmaan on paljon sellaista, mitä emme vielä tiedä. Ja sellaistakin voi olla, missä tehdään väärin. Lääketiede kehittyy koko ajan, se ei seisahda.

      Poista
  10. Perjantain pläjäys

    Herra ja rouva Tietäväinen istuutuivat lääkäri Varman vastaanotolla. Lääkäri ensitöikseen kysyi, että millaista vaivaa ilmenee. Rouva vastasi, että ei hänellä kai tietääkseen mitään suurempaa vaivaa ole, mutta kun tuo mies on alkanut valittaa epämääräistä oloaan. Lääkäri katsoi mieheen päin ja kysyi, että miten vaiva ilmenee. Mies vastasi, että olo on vaan niin kummallisen sekava. Lääkäri, että missä vaiva tuntuu. Mies, että päässähän se. Kummaa jumputusta ja jomotusta siellä tuntuu. Lääkäri, että oletteko kokeilleet jotain särkylääkettä vaivaan. Mies, että joo, tuo vaimo on antanut sellaisia pillereitä, kun oikein jyskyttää. Lääkäri, että auttavatko pillerit oloon ja miten. Mies, että vatsa niistä menee sekaisin eikä se särkykään paljoa helpota. Lääkäri, että minä kirjoitan teille reseptin apteekkiin. Saatte vähän vahvempaa, mutta vatsaystävällisempää lääkettä, kuin aiemmin ottamanne ovat. Laitetaan uusi aika noin kolmen kuukauden kuluttua ja tulette sitten vastaanotolle uudestaan. Toki voitte aiemmin ottaa yhteyttä, jos siltä tuntuu. Vaimo siihen, että no niin, tehdään niin, kiitos ja näkemiin. Ulkona vaimo sanoi miehelleen, että hyvä että sait reseptin. Mies, että joo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko tässä tarinassa tyyppiesimerkki suomalaismiehestä, joka ei osaa sanoittaa vaivojaan lääkärille. Ei vaikka rouva istuu vieressä. Lääkäri ei selvästi ottanut vaivaa todesta, ei määrännyt mitään kokeita, vaan siltä istumalta kirjoitti reseptin voimakkaista särkylääkkeistä.

      Poista
    2. Niin, sekin voi olla ja reseptirakkaudesta. Kun asiakas saa reseptin, hän tuntee tulleensa kohdatuksi ja hoidetuksi.
      Kirjoitin tuon äskeisen kymmenessä minuutissa, joten se siitä ja sen taidonnäytteestä. Pintapuolinen kyhäys, jossa pääosaa näyttelee resepti, sen anto, saanti ja tärkeys. Muuten, samaa osaa näyttelee usein myös diagnoosi, eli kuinka tärkeäksi se nykyään voidaan mieltää ihmisten puheissa.

      Poista
    3. Hyvinpä kuvasit tapahtuman, Ripranie! Sinusta on kehkeytynyt monipuolinen kirjoittaja!
      Toisaalta enhän tiedä, vaikka olisit ikäsi ollut " tekstityöläinen ". :)

      Poista
    4. Epäilen vahvasti, että Ripuska harrastaa kirjoittamista? Pöytälaatikosta taitaa löytyä monenlaista tuotosta. Sen verran sutjakasti tekstiä tuntuu syntyvän.

      Poista
    5. Noora, nyt tuntuu ihmeellisiä lämpösäteitä, kiitos niistä! Heikostipa olen ollut tekstityöläinen. On vaan ollut aiempaa enemmän aikaa vetää päätään auki🎶

      Iines, en varmasti harrasta, kuin ehkä täällä. Vain pääni on pöytälaatikkoni. Toisinaan se aukeaa, toisinaan taas ei🎶

      Poista
    6. Luen aina Ripuskan (Iineksen keksimä lempinimi) kommentit uteliaana, sillä ikinä ei oikein etukäteen tiedä mitä aiot mistäkin sanoa - ja yleensä sanot aika suoraan näkemyksesi.

      Toki muutkin tyttöni (enkä saamari pyydä tytöttelyä anteeksi!) täällä kirjoittavat suoraan ja sattuvasti, mutta heidän mielipiteensä ennakoin paremmin.

      Ainakin Nooran, jos puhutaan esim seksuaalisista poikkeavuuksista tms mieltä niin ihanasti kiihottavista jutskuista…

      Poista
    7. Tapsa, totta, tuo suorapuheisuus on niin suoraa. Saathan sinä kai meitä kaikkiakin tytötellä, kun olet niin mukavan tuntuinenkin pojaksi. Eikä tästä tarvitse mitään paineita ottaa, saathan sinä olla muutakin. Sitä, mitä itse haluat. Niin, ja Ripuska on mukavan tuntuinen nimi, sekin.

      Poista
  11. Vaan mikä kaaos tapahtuikaan Ceutassa, Espanjassa. Lähes 50 000 marokkolaista tulla tupsahti yks kaks mereltä kylään.
    Ovat varastelleet pyykkejä naruilta, valloittaneet asuntoja ja varastelleet.
    Oi ihana rajaton eeuun vapaus!
    Miksi ihmiset, päättäjät eivät näe nenäänsä tai idealististen manipuloijiensa vaatimuksia pidemmälle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt näitä maahan tulleita tai peräti tunkeutuneita palautetaan vauhdilla. Espanjahan uhataan irtisanoa Schengen-sopimuksesta, jos se ei huolehdi Euroopan rajoista ja estä tunkeutuvia.

      Aivan oikein, ei yksikään maa voi lepsuilla, kun EU:lla on kerran yhteinen sopimus valvoa rajoja.

      Poista
    2. Kun nuorena satuin Ceutassakin käymään, kun kiertelin parin kaverini kanssa pakulla Eurooppaa ja koukkasimme Afrikankin kautta - niin muistini mukaan Ceuta on Gibraltarinsalmen takana Afrikan puolella!

      Eli eihän ne meren yli tule Espanjaan, vaan ylittävät Marokossa vain raja-aidan ja kömpivät Espanjan hallitsemalle erityisalueelle.

      Näin oli ennen, ellei sitten maantiede ole muuttunut.

      Poista
    3. Lehtiuutisten mukaan nämä tulivat kyllä uimalla, ainakin suurin osa. Espanjahan juuri poisti rajoituksen, että kyseisestä paikasta maahan tulevia ei saa enää käännyttää. Siksi ryntäys: 50 000 - 60 000 ui hetkessä salmen yli. Samanlainen määrä tuli kuin kaupungissa on asukkaita.

      Outo päätös Schengen-maalta tuo raja auki -systeemi aikana, jolloin sopimus edellyttää kunkin maan suojaamaan rajojaan.

      Poista