Olipas kerran ihminen, joka joutui sote-sairaalaan umpilisäke-epäilynsä kanssa.
Ensin hän syötti sairausvakuutuskorttinsa ahnaan näköiseen automaattiin ja sai jonotusnumeron 048 ilmoittautumisviranomaiselle. Jonotettuaan tunnin ilmoittautumisviranomaiselle ihminen otettiin seuraavalle koneelle, jota naputteli silmälasipäinen naisoletettu, jolla oli geometrisesti leikattu sinimusta polkkatukka, terävin reunoin.
- No, ynähti polkkatukkainen, ja tästä ihminen päätteli, että nyt on aika avata hanat. Ihmisen vaivat kirjattiin koneelle, ynähdeltiin aina uuden vaivan kohdalla, ja kun vaivoja ei enää kuulunut, vastaanottoviranomainen nousi ääneti ja katsoi ihmiseen.
- Mennään seurantaan. Liukuovien takana seurannassa makasi ihmisiä rivissä vekattujen sinisten verhojen takana. Raoista kuului huokailua, valitusta ja yhden papan jatkuva kälätys. Kantapäät osoittivat kaikilla käytävälle päin.
- Tässä, paikka 31. Ottakaa yläpää paljaaksi, myös rintaliivit pois ja pankaa tämä paita päälle.
Ihminen asettui makaamaan muiden lailla kantapäät käytävälle päin kapeaan ja korkeaan sänkyyn. Tunnin kuluttua verhot raottuivat ja kärryt kolisivat.
- Päivää, onko Levonperä?
- On, Levonperä on.
- Otetaan verikokeita. Verenottaja asetti kiristyssiteen käsivarteen. - Nyt pistää.
Veri-ihmisen jälkeen tuli tunnin tauko ennen kuin verhot raottuivat taas.
- Päivää, onko Levonperä?
- On Levonperä on.
- Otetaan verenpaine ja pannaan anturit sinne paidan alle.
Kone alkoi piipata tasaisesti. Mittaajaihmisen jälkeen tuli kahden tunnin tauko. Käytävillä kuljettiin, tultiin ja mentiin. Ihmistä hiukaisi. Ravinnotta olo oli kovaa. Kuuli kuinka hoitajat verhon takana sopivat ruokailemaan menosta. Mummuja ja pappoja vietiin Kela-takseihin, kuskit tulivat hakemaan vuodepaikalta, ja palvelu pelasi hienosti. Tapahtumat etenivät kuin hihnalla.
Illansuussa ihminen pääsi umpisuolestaan ja heräsi heräämössä, josta hänet rullattiin osastolle, kolmen muun kanssa samaan huoneeseen. Viereisen punkan mummo hallitsi kaukosäädintä ja huudatti televisiosta Onnenarpaa, jossa raikui puheen takana kova musiikki. Ihminen pyysi mummoa pienentämään hieman ääntä.
- Mitä, huusi mummo ja katsoi ihmistä silmät suurina.
- Voisitko pienentää ääntä, se huutaa aika lujaa.
- Mitä? Häh?
- Voisitko ystävällisesti panna ääntä pienemmälle.
- Mulla on huono kuulo, huusi mummo. Emmää kuule muuten. Eihän tää nyt kovalla oo.
Mummo ei pienentänyt Onnenarpaa, vaan hekotteli sille. Jumputtava musiikki säesti pirteää juontajaa, houkutteli ihmisiä soittamaan ja arvaamaan, missä nelikirjaimisessa automerkin nimessä on o ja e. Putkeen tuli sitten perään kolme tuntia Kalevan kisoja, ja selostajat huusivat, niin kuin vain urheiluselostaja huutaa voi. Ihminen äityi valittamaan metelistä hoitajalle, joka pyöritteli silmiään.
- Tuon sulle korvatulpat.
Ihminen vietti sitten loppuillan korvatulpat korvissa. Toinen mummu ihmisen vieressä verhon takana hengitti raskaasti, yski ja kutsui hoitajaa soittonapilla.
- Katos nyt mitä mä yskin. Tämmösen klöntin. Tuli kurkusta, syvältä. Ei henki kulkenut.
- Ohoh, sehän on sideharsotuppo. Hyvä ettet niellyt! Kappas vaan.
Tämmöistä ihminen siis koki, muun muassa. Kyllä se Kiurun sote taitaa pelata sittenkin. Ainakin Kela-taksikuskeilla riittää mummo- ja papparallia, ja sideharsoa riittää mummun nieluunkin, ja varsinkin ääntä riittää, kun melutaso säädetään huonokuuloisen vähemmistöryhmän mukaan ja meteliä vastaan annetaan valittajille korvatulpat. Ei ole hiljaista hetkeä sote-sairaalassa. Elämä sykkii.
(Maalaus Michelangelo)
Tämä on valitettavan todenmukainen kuvaus. Puuttui vain odotushuoneessa vallitseva värimaailma.
VastaaPoistaNyt kun tämän sanoit, huomaan, että tässä salissa ei, ihme kyllä, ollut muita kuin värittömiä kansalaisia. Tämä oli siis julkinen sote-keskuksen sairaala.
PoistaSen sijaan kun olin pari kesää sitten Uudenkaupungin yksityisellä Terveystalon terveysasemalla poistattamassa jalassa ollutta punkkia, jouduin odottamaan pitkän aikaa, kun aseman olivat miehittäneet tummat miehet. En lisäksi päässyt näkemäänkään lääkäriä enkä saanut normaalia antibioottikuuria, vaikka punkki oli porautunut sääreeni yli yön, aamulla huomasin punoituksen ja sääri oli kipeä. Terveydenhoitaja ronkki punkin pois ja se oli siinä. Ja tummaa miestä kulki sisään ja ulos.
Minäpäs oonki blondi...
PoistaNiin minäkin. Vaikka nuorempana koetin kovasti ruskettaa itseäni. Joskus hiihtolomalla istuin lumien keskellä kiiltävä alumiinpaperi leuan alla. Olin lukenut, että se heijastaa säteet ruskettavasti kasvoihin.
PoistaJa kesällä sitten laiturin nokassa meren heijasteessa.
Ihmisethän kävivät yhteen aikaan Kanarialla nimenomaan rusketuksen takia. Tulivat Suomen kalpean talven keskelle sitten ruskeina kuin pavut. Oli varmaan kiva näyttää.
Että semmoinen reissu. Umpilisäkevaivoista en tietääkseni tiedä mitään. Hyvä kuitenkin, jos vaiva saadaan hoidettua. Huonokuuloiselle mummolle pitäisi opettaa käytöstapoja. Toisen mummon kurkkuun eksynyt sideharsotuppo hämmästyttää. Muutoin taisi rullata sairaalamiljöössä melko hyvin odotteluista huolimatta. Kai ne kiireelliset tapaukset hoidetaan ripeämmin. Julkisen puolen sairaalapalvelut pitää säilyttää. Nyt povataan auringonpaisteisia päiviä ainakin viikon verran. Toivotaan niin.
VastaaPoistaTarina ei ole ihan yksyhteen totuuden kanssa, mutta nuo sairaalasta mainitut yksityiskohdat pitävät kyllä, ne eivät ole keksittyjä. Molemmat mummot olivat olemassa juuri noin. Se sideharsotuppo saattoi olla nenän kautta suuhun uponnut, koska mummolla oli vaikeuksia nenäverenvuodon kanssa. Tämä on päättelyä.
PoistaVarmaan tuo potilaiden priorisointi on käytännössä pakkokin toteuttaa. Julkisen puolen sairaalapalveluja ei tule ainoastaan säilyttää, vaan kyllä tilanne on se, että lääkäreitä ei ole tarvetta vastaavaa määrää. Lääkäreitä on lisättävä. Lauantaiyössä oli vain yksi lääkäri päivystämässä isossa sairaalassa. Potilaat odottelivat tuntikausia, suurin osa ilman ruokaa ja tietoa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Yksi nuori nainen sai odottaa umpilisäkeleikkaustaan kaksi päivää sairaalavuoteessa.
Julkisen puolen lääkäripulasta on kyllä uutisoitu. Milläpä niitä sitten saataisiin lisättyä, kuin palkan ja työehtojen muuttamisella. Nythän kipitys taitaa olla kova yksityiselle puolelle. Ja yksityispuoli vetää lääkäreistä viimeisetkin mehut, kertoi eräs lääkäri jo vuosia sitten. Sen myös potilaat tulevat tuntemaan.
PoistaLääkäreiden määrä asukasta kohden on Suomessa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Hoitajamäärä puolestaan on samalla tasolla.
PoistaSuomi on lääkäritiheydessä Baltian maiden tasolla. Jotta päästäisiin Ruotsin ja Tanskan tasolle, Suomeen tarvittaisiin 4000 lääkäriä lisää, sanoo Lääkärilehti.
Suomessa lääkärit ottavat vastaan 6 potilasta päivässä, Ruotsissa 12 ja Tanskassa jopa parikymmentä, kertoi tutkimus. Turha selitellä jollain apotilla.
PoistaSain kerran lähetteen labraan. Otin töistä puoli päivää vapaata ja ajoin 20 km labraan. Hoitaja ei kysynyt Kela- korttia, vaan nimeni ja totesi: " Sinulla ei ole lähetettä". Ihmettelin lähtiessäni, kun niin nopeasti selvisi.
Soitin terveyskeskukseen ja siellä naishoitaja oli selvästi vihainen: "Taas ne siellä Leppävaarassa tekivät saman, on sinulla siellä lähete koneella, minun pitää taas soittaa sinne". Voi että minua Apotti tehdä sama uudelleen, palkkaakin meni satasia!
Siis kun täällä pieni paikallinen terveyskeskuksemme liitettiin isoon Porin sote-sairaalaan, minunkin lähetteeni katosi. Minulla oli jatkuva lähete voimassa, sitä varten, että voin viedä näytteen laboratorioon, milloin on oireita.
PoistaJoustava systeemi pelasi hyvin, kunnes tuli Porin aika. Laboratoriohoitaja, bioanalyytikko kai nykyään, sanoi että ei täällä mitään lähetettä näy, kun nyt on sote.
Kyllä se kirjoitettu oli, kiitos tarmokkaan hoitajan, joka tussahdellen selvitti asiaa.
Eli, vajausta lääkäreistä on paljon. Ennen oli, en ole nykytrendiä seurannut, ne vaikeammin pääsyt oikeustieteellisen ja lääkiksen opinahjoihin. Aloituspaikkoja on liian vähän. Miksi niitä ei lisätä, kun pula lääkäreistä on noin suuri. Eri vaikuttajaryhmien mielipiteet tuntuvat vaikuttavan niin, että muutosta on vaikea saada. On minunkin tuloksiani hävinnyt/kadonnut matkalla yksityispuolelta julkiselle puolelle.
PoistaSuomessa on edelleen vaikeinta päästä oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen ja lisäksi taidealan yliopistoihin ja koulutuksiin. Esimerkiksi näyttelijänkoulutukseen pääsee harva.
PoistaAinakin ennen oikikseen pyrkivien ja miksei muidenkin valmennuskurssit olivat kovaa bisnestä. Joka pyrkimiskerralla oli takana valmennuskurssit ja useamman jälkeen saattoi hyvinkin onnistua. Rahaa valmennuskursseihin paloi.
PoistaValkoinen mafia, cosa nostra bianco on onnistunut vakiinnuttamaan valtansa hallitsemalla aseita, huumekauppaa, murhia ja soluttautumalla päätöksentekoon.
VastaaPoistaVaan ajaapa taksia!
La mafia bianca on korkeintaan italialaiselokuvassa. Suomessa lääkäri ei taida mikään vallanpitäjä olla. Terveyslan duunarihan hän on. Raakaa duunia.
PoistaSoten runsas johtoporras virkahenkilöineen valtaa pitää hirmupalkkoineen - tienaavat enemmän kuin lääkärit.
Minullakin on viime vuosina kertynyt kokemuksia erilaisista lääkärijutuista (en tarkoita lääkärileikkejä, niitä oli vain nuorena) ja ihan kohtuullisesti ne ovat sujuneet.
VastaaPoistaOlen todennut, että kun pääsee ns. hoitoputkeen, niin homma toimii kuin junan vessa.
Nyt ei onneksi ole mitään isompaa tiedossa. Voi keskittyä kesään.
Kyllä toimii. Annan kiitosta hoitohenkilökunnalle, sillä he osaavat työnsä ja homma sujuu. Ei ole heidän eikä lääkärienkään vika, kun jonotus kestää.
PoistaHarmina on joissain paikoin vain se, jos hoitaja ei osaa sujuvasti suomea. Onneksi kielitaidottomia ei sairaaloissa enää näe hoitajina montakaan. Muissa laitoksissa näitä pökkelöitä löytyy edelleen liikaa, esimerkiksi muistisairaiden ja vanhusten hoitokodeissa.Tällainen on potilaiden heitteillejättöä. Only in Finland.
Eikös se vanha vitsikin, ainakin varttuneempien keskuudessa, jo mene niin, että kun tavataan aletaan sään jälkeen puhua sairauksista, terveydestä, tai niihin liittyvistä uhista. Ja, mikäs siinä, mikä ettei.
PoistaSairaudet ovat mainio small talkin aihe, ja miksei syvemmänkin keskustelun. Usein iltaterassilla naapurin kanssa puhe kääntyy nimenomaan vaivoihin ja kremppoihin, kunnes tokenemme ja alamme puhua vaikkapa politiikasta tai muista kyläläisistä ja naapureista, tai omista lapsista. Harvoin kehitellään mitään korkeatasoisia taiteellisia aiheita.
PoistaOlen huomannut, ettei se ole edes vitsi, vaan ihan oikeasti samanikäisten seurassa juttu kääntyy äkkiä erilaisiin vaivoihin ja lääkärijuttuihin.
PoistaOlen myös todennut kuinka helposti sitä alkaa höpötellä ihan tuntemattomien kanssa missä vaan.
Suomen sote- juna seisoo vain asemalla ja sen vessan toimintaa voi päätellä siitä!
PoistaLääkäreillä on jostain ihmeen syystä veto- oikeus koulutuspaikkojen lisäämiseen ja ne estävät sen.
Osmo Soininvaaralla oli hyvä kirjoitus sotesta. Jo tuhat (1.000) suomalaista opiskelee lääkäriksi ulkomailla, kun täällä se on kiellettyä!
Tekoäly olisi Osmon mukaan aivan loistava apu terveydenhoidossa, mutta lääkärit ja hoitajat taatusti estävät sen käytön. Ylellä tai Hesarissa oli jo hyvin pilkallinen juttu Ruotsista, missä otetaan vauhdilla tekoälyä käyttöön.
Kuoleeko Suomessa peräti kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa aivan turhaan, koska sote ja varsinkin terveydenhoito käy puoliteholla. EU: n pitäisi puuttua ja lähettää ulkomaiset kamreerit korjaamaan tilanne.
Suomen julkinen sektori on jo kasvanut niin suureksi, ettei se välitä tippaakaan kansan valituksista. Vähän kuin Neuvostoliitto tai Pohjois- Korea.
Tekoälyn mukaan Suomessa lääkäreillä ei olisi laillista veto-oikeutta estää uusien koulutuspaikkojen lisäämistä. Lääkäriliitto voi kyllä asettaa suosituksia ja kertoa mielipiteensä kentältä.
PoistaVarsin yleisesti lääkärit eri sairaaloissa tuntuvat olevan lisäystä vastaan, koska lisääntyneeseen koulutukseen ei ole osoittaa varoja, joita tarvittaisiin. Nyt jo koulutuspaikoilla on tilanahtautta ja käytännön harjoittelun puutetta. Lääkäri voi joutua suorittamaan ensimmäisen konkreettisen leikkausoperaationsa potilaalle tositilanteessa.
Lääkärit tuntuvat pitävän parempana lääkäreiden työn organisointia uudelleen, sillä liian suuri osa ajasta menee muussa kuin diagnosoinnissa tiai hoidossa. Potilaan kohtaamiselle ei jää tarpeeksi aikaa, kun asiat pitää kirjata sinne ja tänne.
Sää ja krempat - niistä voi jutustella pitkäänkin lähes kenen knssa tahansa. Itse olen tylsä sääihminen. Huikkaan lähes aina naapurille kommenttini vallitsevasta säätilasta. Enemmän kuuntelen sitten muiden sairauskertomuksia kuin puhun omista krempoistani.
PoistaVaan iloinen uutinen tänä aamuna kuultiin uutisista: talous nousee kohisten, ennakoitua kiihkeämmässä vauhdissa.
VastaaPoistaVaan ei tämä kelvannutkaan kaikille. Eräässä keskustelussa oli enimmäkseen negatiivista kommentointia, jonka ydin oli kiteytettynä: väärin noussut, väärä hallitus asialla, ei kelpaa, senhän piti romahtaa. - Perin hupaisaa.
Aamutv:ssä keskusteltiin omaishoidosta. Moni jo iäkäs ja itsekin sairas, hoitaa kotona omaisiaan. Erityisen haastavaksi kotihoitajan hommat tekee, jos hoidettava on muistisairas. Kunnilla on eri käytäntöjä ja mieluusti säästävät siten, että aviopuuoliso tai muu läheinen uhrautuu kotona hoitajaksi, vaikka voimat tehtävään ovat vähissä jopa äärirajoilla.
VastaaPoistaTuleepa mieleen, miksi vanhoja ihmisiä yritetään pitää hengissä väkisin valtavilla lääkearsenaaleilla? Kuolema on edessä joka tapauksessa. Mitä iloa ihmiselle itselleenkään on elämästä jossa vain kärsii?
En hyväksy eutanasiaa, mutta en myöskään sitä, että lääketehtaat rikastuvat, kun vaivaan kuin vaivaan oletetaan olevan ainoastaan pillerit yms. parannuskeinoina.
Suurin osa ihmisistä pelkää vakavia sairauksia ja kuolemaa ja siksi uskovat ja luottavat lääkäreiden lääkemääräyksiin kuin ikuinen elämä niistä aukeaisi.
Tiedän tapauksia, joissa esim hieronta ja ohjattu kuntoilu olisi pitänyt ihmisen toimintakuntoisena. Vaan eipä se kuulu ihmisten perusterveydenhuoltoon.
Määrätään vaan pilleriä pillerin perään, niin potilas pysyy tyytyväisenä.Kun itse ei pysty tilaansa näkemään, pitäisi ammattinsa osaavan lääkärin se nähdä.
Kuinka kalliiksi yhteiskunnalle tulisi, jos joka iikalta otettaisiin aika-ajoin vitamiini- ja hivenainenäytteet? Säästettäisiinkö sittenkin terveydenhuollossa resursseja ja kuinka paljon, kun vitamiilisäyksellä mummot ja papat, sekä muukin väki pysyisi toimintakuntoisena? Eikö yhteiskunnan pitäisi palkata kiertäviä kuntohoitajia kotiin heille, joiden toimintakyky laiskuuttaan, saamattomuuttaan tai välinpitämättömyyttään heikkenee. Toki on sairauksia, jotka estävät hyötyliikkumisen esim kotiaskareissa.
Tunnen monia, jotka mieluummin ottavat pillerin purkista kuin että muuttaisivat elämäntapojaan ja käyttäisivät terveytensä ylläpitämiseksi muita keinoja.
Unohtuu useimmilta, että vastuu omasta terveydestä on itse kullakin.
On turha valittaa huonosta terveydenhoidontilasta, jos itse tekee elintavoillaan vahinkoa terveydelleen.
Yhteiskunnan eli päättäjien ja äänestäjien vallassa on, millaista terveyden- ja sairaanhoitoa tarjotaan kansalaisille. Ei äänestetä heitä päätöksiä ja lakeja laatimaan, jotka syytävät eurot muualle kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella. Ugh!
PoistaJuuri tässä mökkinaapurini muistisairas serkku kuoli ja haudattiin. Hänen miehensä oli toiminut vuosikaudet muistamattoman vaimonsa omaishoitajana, kieltäytynyt viemästä häntä laitokseen, vaikka sai lähteä vaimon perään milloin minnekin kulmille, jonne tämä oli hilpaissut aikamoista vauhtia mihin vuorokauden aikaan tahansa. Moni ajatteli, että helpotus vanhalle miehelle, mutta tämä on tietenkin suruissaan, kun elämänmittainen kumppani lähti viereltä. Siinä vaiheessa, kun ihminen ei enää tunnista läheisiään, on viimeistään aika luovuttaa. Muistisairas ei kärsi hoitopaikassa enempää kuin kotonaan, jossa joku muu kärsii hänen lisäkseen, ehkä vielä enemmän.
Noora, olet oikeassa tuosta hieronnasta ja fysioterapiasta. Sen pitäisi kuulua perusterveydenhuoltoon. Olen niskojeni ja hartiaseudun jumien vuoksi useinkin käynyt tsekkaamassa tilanteen julkisen fyssarilla. Nykyään se menee niin, että fyssari tutkii kyllä lihaksesi ja jumisi asiantuntevasti, mutta alkaa sitten jakaa jumppamonisteita ja ohjeita. Hierontakertoja ei saa kuin yhden tai pari kolme. Sitten pitää tehdä itse. Miten hyvä olisikaan olla hierojan käsittelyssä! Kun olen kysynyt heiltä suosituksia paikallisista hierojista, he eivät kuulemma saa antaa nimiä. Naishierojille on vaikea saada aikaa akuutisti. Yksi mieshieroja täällä on, mutta hän on entinen oppilaani, joten ehkä ei.
Halu luovuttaa ja luopua on niin persoonakohtaista. Jos esim. muistisairas ei näytä pahemmin kärsivän tilassaan ja hänellä on joku, joka häntä hoitaa niin onhan se hyväkin. Jos vertaa vaikka välinpitämättömyyteen. Kai potilaan sairaaloissa oloaika on sidottu milloin mihinkin. Vähenevä joukko hoitaa muistisairasta kotonaan, luulisin. Syitä varmaan on moniakin.
PoistaAikaa sitten olkapääjumiini ortopedin suosituksesta sain julkisella puolella fyssarikäyntejä hierontaan muutamiakin kertoja. Hoito pahensi olkapäävaivaani, joka oli jo ollut niin paha, etten kättäni saanut nousemaan paljoakaan vaakatason yläpuolelle. Nukutuksessa sairaalassa olkapää vedettiin väkisin ylös ja kuulemma aikamoinen rusahdus kuului. Syytä olkapääni jumiutumiseen, jäätynyt olkapää se ei kuulemma ollut, ei osannut sanoa kyseinen ortopedikään. Hoito auttoi.
Tässä juuri puoli tuntia sitten soitin ambulanssin vastapäisen rivitalon vanhalle rouvalle. Ikkunasta näkyi käsi, joka nousi ja laski. Kun katsoin tarkemmin, näin rouvan makaavan maassa, kiveyksellä. Hän yritti pystyyn, ei päässyt. Vieressä näkyi verilammikko.
PoistaHieman ihmettelin suomalaiskansalliseen tyyliin, että eikö nyt kukaan jumal´auta huomaa ihmisen hätää. Ei huomannut, joten oikaisin takapihan kautta. Hän oli kaatunut ja veri roiskui, koska hänellä on Marevan-lääkitys, joka ohentaa verta. Pystyyn ei päässyt, koska jalat oli kuulemma hiljakkoin leikattu.
Ambulanssin ensihoitajat kantoivat rouvan sisään ja ilmeisesti hoitivat haavat ja varmistivat hänen olonsa , - toivottavasti. Hieman ihmettelin, ettei häntä, 91-vuotiasta yksinasuvaa viety edes tarkkailuun yöksi. Hän oli kolauttanut päänsäkin kiveykseen, koska häntä oli huimannut ja olo oli ollut huono..
Teit kiitettävän teon. Hyvä, että kyseinen iäkäs rouva sai sitten apua. Luulisi, että ensihoitajat ainakin kysyivät rouvalta, että haluaako hän tarkkailuun yöksi. Ei kai ketään väkisin viedä, jos on tolkuissaan ja vaikka kieltää viemisen minnekään. Minä en tietenkään voi asiasta tietää, luulotella vaan. Rouva saa kyllä sinulle olla ikikiitollinen avustasi.
PoistaRouva on sitä tyyppiä, joka hieman oleutuu ronskimmaksi mitä on. Hänestä saa vieras reippaan kuvan. Nytkin hän puhisi kiukusta itselleen, kun tällaista sattui, vaikka oikeasti hänellä oli huimaavainen olo ja veri roiskui kiveykselle ja vaatteisiin. Monet vanhukset eivät millään rohkene turvata esimerkiksi ambulanssin kutsumiseen itse.
PoistaMutta hyvä näin, oletettavasti hän tarjoaa minulle kahvit, kun tokenee. Niin hän sanoi. Ja toki ensihoito hänet huolellisesti arvioi ja otti jokuset kokeet ja mittasi paineet.
Noinkin iäkäs rouva on jo elänyt moninaisia aikoja. Asenne taitaa olla sitä luokkaa, että hyvä on sisua omata, niin pärjää. Ei tietenkään yksin ikä vaikuta, vaan myös se, että millaiseksi kuntonsa itse määrittää tai tuntee. Minunkin äitini aikanaan oli sitä sorttia, sanoisinko lääkäri- ja sairaalavastainen, kun oli vielä suht hyväkuntoinen. Minä olin nuorena erilainen suhtautumisessani. Nyt huomaan samoja oireita itsessäni, että mieluusti en lääkäriin menisi, jos ei ihan pakko ole. Omat kokemukset kyllä vaikuttavat nykysuhtautumiseeni. Hyvää kahvihetkeä sinulle ja naapurillesi.
PoistaTuommoisia jokuset oikein vanhat ihmiset ovat. Edes lääkäriä ei haluta vaivata ”pikkujuttujen” takia, vaikka pää olisi kainalossa.
PoistaRouva saisikin tarjota sinulle oikein pullakahvit, kun olit noin omatoiminen naapuri.
PoistaMe suomalaiset olemme kai vähän sitä sorttia, ettei nyt minun takiani tarvitse ambulanssia soittaa, kyllä minä tästä konttaan kotiin…
Itsekin tunnistan tuon omasta luonteestani.
Toisaalta en hingu rouvan luokse kahville, sillä hän on hieman uteleva ja totuutta muunteleva tyyppi, ns. jokapaikanhöylä, joka tietää kaiken, ja mitä ei tiedä, sen luulee tietävänsä. Hän on se tyyppi, joka esiintyy jonkin kiinteistövälityksen televisiomainoksessa. - Kuule, pari nopeeta, sanoo rouva ja pysäyttää pihalla kulkijan. Ja sitten tulee rouvan asukastarkkailun tulokset.
PoistaEiköhän siitä selviytyisi ja utelussa vetää mieluummin suunnan rouvaan päin. Juo kahvin melko ripeästi ja sitten pitää, on jo kiire mennä omille askareille.
PoistaNoh, minulla on tapana tulla toimeen ihmisten kanssa. En vain välittäisi mennä sinne tentattavaksi.
PoistaHuikopala
PoistaMatti Jurva - TULLAAN TULLAAN
https://youtu.be/nP4X7VMEl2M?si=M19lAZZrrv8eBsch
Hyvä, että huomasit ikkunasta ja autoit kaatunutta.
VastaaPoistaJuuri luin Seura-lehdestä, että vanhuksia lääkitään liikaa. Dementikoille ja muilkekin vanhuksilke syötetään masennuslääkkeitä.
Esimerkki tapauksessa iäkkään ihmisen käytös muuttui. Sukulainen huolestui ja sai lääkärin lopettamaan psyykelääkityksen. Ihminen palasi ennalleen. Hoitaja oli sanonut sukulaiselle, että hän vaikutti masentuneelta, ja vinkkasi ilmeisesti lääkärille lääkityksen aloittamisesta.
Kaatumiset ikääntyneillä voivat usein johtua paljosta ja yhteensopimattomista lääkityksistä..
Apteekin farmaseutit ovat huomauttaneetkin ihmisille, jos tietyt lääkkeet eivät sovi yhdessä. Lääkäritkään eivät niitä määrätessään aina ole perillä lääkkeiden yhteisvaikutuksista.
Fimean nettisivulta löytyy kakkille maksuton Lääke 75+-palvelu. Sieltä voi katsoa onko itsellä punaisella merkittyjä ( D - luokka ) lääkkeitä.
Sivulta löytyy lääkehaku, josta voi tarkistaa lääkkeiden sopivuudesta keskenään.
Vanhuksille lääkkeet voivat vaikuttaa elimistössä eri tavalla kuin nuoremmilla.
Lääkäreitä ja hoitajia pitäisi kurssittaa sekä ajankohtaistaa hoitokäytäntöjä ja tietoja lääkityksistä tietyin välein. Vaan eipä ole rahaa! Kyseistä mantraa hoetaan kaikessa vastaukseksi, mikä liittyy sairauksien- ja mm. vanhustenhoidon kehittämiseen.
Olen aina ollut lääkevastainen, enkä ole pystynyt täysin luottamaan ainoaankaan lääkäriin. On elämäni varrelta sen verran huonoja kokemuksia. No, ihmisiä lääkäritkin ovat, joten ymmärrän, etteivät he voi tietää kaikesta kaikkea.
Omalääkärimalli auttaisi tähän ylilääkintäänkin. Lääkäri tuntisi potilaansa kokonaistilanteen. Nyt julkisella puolella on lähes aina vaihtuva eri lääkäri, joka ei mitenkään ehdi tutustumaan potilaansa koko historian kaareen.
PoistaTäällä pikkukaupungissa on osalla kaupunkilaisista omahoitajamalli, jossa potilaat on jaettu eri hoitajille. Hoitajan tiimissä on useimmiten sama lääkäri, ei ihan aina. Onneksi pääsin tähän kokeilun mukaan, ja hoitaja tuntee minun historiani, mm. puhesairauteni. Muut joutuvat joka kerran soittamaan isoon kaupunkiin Poriin, täysin vieraille ihmisille, pikkujutuissakin.
Mieleatäni nykyinen hallitus on ollut ajamassa omalääkärimallia. Kunpa se toteutuisi koko maahan. Lääkäritkin kannattavat sitä.
Kannatan minäkin omalääkärimallia, mutta täällä ei taida semmoista vielä olla. Silmäsairauteni vuoksi minut kutsutaan kerran vuodessa tarkastukseen silmäpolille.
PoistaKestää monta kuukautta, että omakantaan tulee lääkäriltä tulokset tutkimuksista. Pöyristyin, sillä käynti maksoi nyt yli 70 euroa. Muutamassa vuodessa hinta on noussut kymppejä.
Terveyskeskukseen en mielelläni turvaudu. Joku nimittikin niitä arvauskeskuksiksi. Tarkempiin jatkotutkimuksiin on vaikea a päästä. Sukulaiseni poika valitti selkäkipujaan. Kesti kauan, ennenkuin pääsi sairaalaan
tarkempiin tutkimuksiin. Sille tielleen jäi vuodeosastolle ja kuoli viikon kuluttua. Elimistössä todettiin laajalle levinnyt syöpä.
Selkäkipujakaan ei aina osata ottaa vakavasti, sillä lähes jokaisellahan niitä on.
Sairaalassamme on tietääkseni tekoälyn käyttökokeilua jossain määrin, jolloin potilaalta kysytään lupa, voiko diagnoosin teossa käyttää tekoälyä apuna.
Luulin, että silmänpainetautini paranee toisenkin silmän mykiön vaihdossa, mutta kaihi on eri tauti. Nyt on jo rappeumaakin löydetty silmänplhjasta.
PoistaLopetin silmänpainetaudin tippojen laiton silmiini vuosia sitten. Tuli omituinen olo niistä. Tipoista, joita eräs lääkäri sanoi, että minun pitää käyttää lopun ikääni. Enpä ole käyttänyt ja ainakin silmänpaineeni olivat normaalit viime käynnillä.
Uskoni on mennyt lääkäreiden tietämykseen monesta muustakin arvioinnista.
Kunpa saisi pysyä sen verran toimintakykyisenä, ettei arvauksilla määrättyihin lääkkeisiin tarvitsisi turvautua.
Ainahan voi käyttää tekoälyä itse ja tutkia onko oireista päätellen lähtö tuonpuoleisiin lähellä. :))
Noora, on myös valitettavasti niin, että potilaat eivät aina osaa kertoa oireistaan, eli sanoittaa niitä tarkasti. Monet jopa vähättelevät oireitaan niin kuin yhdeksänkymppinen rouva, josta kerroin ylempänä eilisessä kommentissani. Sitten voi tulla yllätyksiä. Takana voi tietenkin olla yleistä sairauden pelkoakin.
PoistaKun pääsee lääkäriin, on ihan järkevää mieluummin hieman liioitella kuin vähätellä omia oireitaan.
PoistaEi täälläkään vielä varsinaista omlääkärimallia ole, vaan osalla pikkukaupunkilaisista on omahoitajamalli, jossa hoitaja operoi lääkäriä konsultoiden, yleensä samaa.
Haukuttu nykyhallitus on puhunut omalääkärimallin puolesta, joten se ehkä ennen pitkää saadaan, jos oppositio ei ehdi vastustaa..
Saksassa on iät ja ajat ollut omalääkärimalli, jossa lääkäri itse soittelee asiakkaalle, ja muistuttelee tätä rokotuksista ja tarkastuksista. Jos lähisuvussa on ollut vaikkapa suolistosyöpää, asiakas kutsutaan vuosittain suoliston peilaustarkistukseen. Kaikki punkki- ja vyöruusurokotteet ovat ilmaisia ja niihin siis kutsutaan.
Suomeen tuli kummallinen sote, joten täällä körötellään vielä vähän neuvostoliittolaisessa terveydenhoitojunassa, jossa yksilö on häivytetty taustalle. Vaan sote-johtajilla on mieletön palkka, niin kuin sosialistisessa yhteiskunnassa vain voi olla.
Tiedetäänkö edes, miten eri lääkeaineet käyttäytyvät eri ihmisten elimistössä?
VastaaPoistaOsa tunnetaan, osaa varmaan ei. Jokaisella lääkkeellä on haittavaikutuksia. Ja eri lääkkeiden yhteisvaikutuksia ei ehkä kaikkia tunneta.
PoistaLääkehän on periaatteessa aina haitallinen, se on sen tärkein ominaisuus, haitallinen siis sille taudinaiheuttajalle. Joten ihme olisi, jos se ei näkyisi ja tuntuisi joskus muutenkin.
PoistaAsiaahan voi ajatella vaihtokauppana: vaihdan tämän vaivan tuohon riskiin. Itse en ole vielä katunut yhtäkään kauppaani, voi tosin johtua tietämättömyydestäkin.
Jokaisella lääkkeellä on haittavaikutuksensa, mutta usein lääkkeen apu voittaa ne haitat.
PoistaMinua hämmästytti se - jos tieto todella pitää paikkansa - että vain n. 30 prosenttia verenpaine - ja kolesterolilääkkeet ehkäisevät sydän- ja aivoinfrakteja. Edelleen elintavoista ja kenties perimästä johtuville sydän- , verisuonitukoksille ja aivovererevuodoille on silti 70 %:n mahdollisuus sairastua vaikka syö niiden ehkäisyyn tarkoitettuja lääkkeitä.
VastaaPoistaTiedänpä hyvinkin, että ns. huonoa kolesteroliarvoa nostavat runsaat maitotuotteet ruokavaliossa: kovat juustot, rasvaiset maitotuotteet, jäätelöt, runsas kananmunien syönti, prosessoidut, rasvaiset lihavalmisteet ja leivonnaiset.
Vaan ristiriitoja riittää terveellisien ruokavalioiden kirjossakin.
Mielestäni kaikkein turmiollisinta lienevät terveydelle ultraprosessoidut, teolliset valmisteet erilaisine lisäaineineen.
Höttöhiilarit, erityisesti valkaistua vehnää, sokeria, paljon suolaa ja keinotekoisia makuaineita sekä poltettuja rasvoja yhdistettynä ei liene terveellistä ravintoa meille, joiden esi-ihmisillä on ollut hengenpitimiksi erilainen ruokavalio. Kehon toiminnot eivät aikojen saatossa ole tainneet hamasta muinaisuudesta paljoakaan muuttuneet. Elinolosuhteet ja ravinto ovat kaupungistuvissa yhteiskunnissa tainneet eniten muuttua.
PoistaKäsittääkseni verenpainelääkkeet laskevat vain verenpainetta. Korkea verenpaine on riski sydänsairauksille, joten sitä pyritään tasaamaan ja riskejä minimoimaan. Ei kai ole sellaista lääkettä, joka taikoo sairauden ja vaarat pois.
Varmaan on paljon sellaista, mitä emme vielä tiedä. Ja sellaistakin voi olla, missä tehdään väärin. Lääketiede kehittyy koko ajan, se ei seisahda.
Perjantain pläjäys
VastaaPoistaHerra ja rouva Tietäväinen istuutuivat lääkäri Varman vastaanotolla. Lääkäri ensitöikseen kysyi, että millaista vaivaa ilmenee. Rouva vastasi, että ei hänellä kai tietääkseen mitään suurempaa vaivaa ole, mutta kun tuo mies on alkanut valittaa epämääräistä oloaan. Lääkäri katsoi mieheen päin ja kysyi, että miten vaiva ilmenee. Mies vastasi, että olo on vaan niin kummallisen sekava. Lääkäri, että missä vaiva tuntuu. Mies, että päässähän se. Kummaa jumputusta ja jomotusta siellä tuntuu. Lääkäri, että oletteko kokeilleet jotain särkylääkettä vaivaan. Mies, että joo, tuo vaimo on antanut sellaisia pillereitä, kun oikein jyskyttää. Lääkäri, että auttavatko pillerit oloon ja miten. Mies, että vatsa niistä menee sekaisin eikä se särkykään paljoa helpota. Lääkäri, että minä kirjoitan teille reseptin apteekkiin. Saatte vähän vahvempaa, mutta vatsaystävällisempää lääkettä, kuin aiemmin ottamanne ovat. Laitetaan uusi aika noin kolmen kuukauden kuluttua ja tulette sitten vastaanotolle uudestaan. Toki voitte aiemmin ottaa yhteyttä, jos siltä tuntuu. Vaimo siihen, että no niin, tehdään niin, kiitos ja näkemiin. Ulkona vaimo sanoi miehelleen, että hyvä että sait reseptin. Mies, että joo.
Olisiko tässä tarinassa tyyppiesimerkki suomalaismiehestä, joka ei osaa sanoittaa vaivojaan lääkärille. Ei vaikka rouva istuu vieressä. Lääkäri ei selvästi ottanut vaivaa todesta, ei määrännyt mitään kokeita, vaan siltä istumalta kirjoitti reseptin voimakkaista särkylääkkeistä.
PoistaNiin, sekin voi olla ja reseptirakkaudesta. Kun asiakas saa reseptin, hän tuntee tulleensa kohdatuksi ja hoidetuksi.
PoistaKirjoitin tuon äskeisen kymmenessä minuutissa, joten se siitä ja sen taidonnäytteestä. Pintapuolinen kyhäys, jossa pääosaa näyttelee resepti, sen anto, saanti ja tärkeys. Muuten, samaa osaa näyttelee usein myös diagnoosi, eli kuinka tärkeäksi se nykyään voidaan mieltää ihmisten puheissa.
Hyvinpä kuvasit tapahtuman, Ripranie! Sinusta on kehkeytynyt monipuolinen kirjoittaja!
PoistaToisaalta enhän tiedä, vaikka olisit ikäsi ollut " tekstityöläinen ". :)
Epäilen vahvasti, että Ripuska harrastaa kirjoittamista? Pöytälaatikosta taitaa löytyä monenlaista tuotosta. Sen verran sutjakasti tekstiä tuntuu syntyvän.
PoistaNoora, nyt tuntuu ihmeellisiä lämpösäteitä, kiitos niistä! Heikostipa olen ollut tekstityöläinen. On vaan ollut aiempaa enemmän aikaa vetää päätään auki🎶
PoistaIines, en varmasti harrasta, kuin ehkä täällä. Vain pääni on pöytälaatikkoni. Toisinaan se aukeaa, toisinaan taas ei🎶
Luen aina Ripuskan (Iineksen keksimä lempinimi) kommentit uteliaana, sillä ikinä ei oikein etukäteen tiedä mitä aiot mistäkin sanoa - ja yleensä sanot aika suoraan näkemyksesi.
PoistaToki muutkin tyttöni (enkä saamari pyydä tytöttelyä anteeksi!) täällä kirjoittavat suoraan ja sattuvasti, mutta heidän mielipiteensä ennakoin paremmin.
Ainakin Nooran, jos puhutaan esim seksuaalisista poikkeavuuksista tms mieltä niin ihanasti kiihottavista jutskuista…
Tapsa, totta, tuo suorapuheisuus on niin suoraa. Saathan sinä kai meitä kaikkiakin tytötellä, kun olet niin mukavan tuntuinenkin pojaksi. Eikä tästä tarvitse mitään paineita ottaa, saathan sinä olla muutakin. Sitä, mitä itse haluat. Niin, ja Ripuska on mukavan tuntuinen nimi, sekin.
PoistaMinähän olen ikuinen pojankloppi, enkä taida ikinä ehtiä oikeasti aikuistuakaan.
PoistaMuistan miten omien lasteni kanssa esim. rakentelin legolinnoja sun muita… ja äkkiä huomasinkin ährääväni siinä yksin, lapset olivat jo muualla, ja sama juttu nyt lastenlasten kanssa.
Osaan tietysti leikkiä aikuistakin, ei siinä mitään.
Vaan mikä kaaos tapahtuikaan Ceutassa, Espanjassa. Lähes 50 000 marokkolaista tulla tupsahti yks kaks mereltä kylään.
VastaaPoistaOvat varastelleet pyykkejä naruilta, valloittaneet asuntoja ja varastelleet.
Oi ihana rajaton eeuun vapaus!
Miksi ihmiset, päättäjät eivät näe nenäänsä tai idealististen manipuloijiensa vaatimuksia pidemmälle?
Nyt näitä maahan tulleita tai peräti tunkeutuneita palautetaan vauhdilla. Espanjahan uhataan irtisanoa Schengen-sopimuksesta, jos se ei huolehdi Euroopan rajoista ja estä tunkeutuvia.
PoistaAivan oikein, ei yksikään maa voi lepsuilla, kun EU:lla on kerran yhteinen sopimus valvoa rajoja.
Kun nuorena satuin Ceutassakin käymään, kun kiertelin parin kaverini kanssa pakulla Eurooppaa ja koukkasimme Afrikankin kautta - niin muistini mukaan Ceuta on Gibraltarinsalmen takana Afrikan puolella!
PoistaEli eihän ne meren yli tule Espanjaan, vaan ylittävät Marokossa vain raja-aidan ja kömpivät Espanjan hallitsemalle erityisalueelle.
Näin oli ennen, ellei sitten maantiede ole muuttunut.
Lehtiuutisten mukaan nämä tulivat kyllä uimalla, ainakin suurin osa. Espanjahan juuri poisti rajoituksen, että kyseisestä paikasta maahan tulevia ei saa enää käännyttää. Siksi ryntäys: 50 000 - 60 000 ui hetkessä salmen yli. Samanlainen määrä tuli kuin kaupungissa on asukkaita.
PoistaOuto päätös Schengen-maalta tuo raja auki -systeemi aikana, jolloin sopimus edellyttää kunkin maan suojaamaan rajojaan.
Varmaan näin, en epäile, varmaan sielläkin on vesistöjä - mutta tarkoitankin, että he ovat kyllä edelleen tiukasti Afrikan mantereella, eivät Euroopassa.
PoistaUintimatka Gibraltarinsalmen yli Afrikasta Eurooppaan olisi muistini mukaan parisenkymmentä kilometriä.
Uimisesta lehdet ja muu media mainitsivat, ja lehtikuvissa näkyi ihmisjoukkoja meressä, osa kellukkeiden kanssa. Osa tulijoistahan kuoli, ilmeisesti hukkui.
PoistaVaan tilanne alkaa rauhoittua, ja osa on jo palannut uutisten mukaan. Tulopaikassa ei ollut saatavilla mitään, ei edes vettä, saati majoitusta, joten palailivat naureskellen ja toimittajia moikaten. Eivät kyllä näyttäneet mitenkään kärsiviltä, vaan erittäin hyvävoimaisilta nuorilta miehiltä. Selkeästi ylempää organisoitu tapahtuma, sillä yksittäiset tulijat eivät mitenkään liiku yhtäkkiä noin valtavana ryhmänä.
Ymmärränkö nyt oikein, ettet usko niiden kaikkien olevan yhä nimenomaan Afrikassa?
PoistaJa ettei Euroopan kamaralle ole vielä yhdenkään tämän tapauksen pakolaisen jalka astunut?
Siis ymmärrykseni on varmaan vajavainen. Tulijat ovat siis saapuneet porukalla Pohjois-Afrikassa sijaitsevaan Ceutaan, joka kuuluu Espanjalle.
PoistaOlen siis siinä käsityksessä, että vaikka itsehallintoalue sijaitsee Pohjois-Afrikan mantereella, se kuuluu Espanjaan ja samalla Euroopan unioniin. Ja kun se kuuluu Euroopan Unioniin, sitä koskevat EU-säädökset ja mm. Schengen-sopimus.
Näin tietysti, siis hallinnollisesti… mutta kylmän maantieteellisesti se silti on tiukasti Afrikan kamaralla, ei Euroopassa.
PoistaEspanjalla on siis hallussaan palanen Afrikkaa. Vähän niin kuin Venäjällä oli ennen hallussaan osa Suomea, Porkkala… ei se Venäjää silti ollut.
Nimenomaan näin. Espanjalla on palanen toista maanosaa hallussaan, eli EU-säädökset koskevat sitäkin ja sen rajoja.
PoistaSinänsä tietenkin vähän hullu ajatus, että jokin Euroopan maa omistaa pohjoisafrikkalaisen kaupungin, joka kuitenkin onsiis täysin Espanjan omistuksessa ja kuuluu EU:hun.
Ilmeisesti loppu hyvin, kaikki hyvin! Ei kerrottu, tai menikö minulta ohi tieto, millä tuo määr ä porukkaa saatiin nopeasti siirtymään takaisin omaan maahannsa. Sanottiin, että osa palannut vapaaehtoisesti, osa kyyditty takaisin. Miten n. 50 000 ihmistä saadaan yks kaks ulos maasta? Onko uutisointi ollut kaikilta osin uskottavaa?
VastaaPoistaUusi aikamme kansainvaellusilmiökö?
Onpa omana aikanamme kehitetty semmoiset yhteydenpitovälineet, joilla saa suuria populaatioita sirreltyä nopsasti paikasta toiseen!
Tämä Ceutan tapaus on hyvää harjoitusta sille, miten suuria ihmismassoja hoidellaan, kun ne vyöryvät suljetuistakin rajoista piittaamatta tulevaisuudessa pakoon helvetillisiä oloja omissa maissaan. Kuumuus, kuivuus, myrskyt, metsäpalot, sodat, sairaudet, nälkä jne. ajavat ihmisiä etsimään vielä sankoin joukoin parempia olosuhteita pysyä hengissä.
Kun yritetään olla mahdollisimman solidaarisia veljiä ja siskoja keskenämme. Kun hyväsydämisinä ja hyvinvoivina länsimaisina haluamme auttaa heikommissa olosuhteissa eläviä me hoemme kuin mantroja tasa-arvon, yksilön vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta.
Vaan kuis on käynyt? Rajoja vartioidaan tiukemmin tai suljetaan. Höllämielisyydellä on ollut kielteiset puolensa. Rauhanasiaa on ajettu vuosikymmeniä. Miten on käynyt? Emmekö osaa nähdä ylenpalttisen liberaali demokratia- vouhotuksen varjopuolia. Nyt ääri konservatiiviset arvot nostavat päätään kaikkialla länsimaissa.
" Ympäri käydään ja yhteen tullaan." Näin on ja tulee ilmeisesti olemaan. Länsimaissa vuorottelevat tietyin välen yritys hyvä kymmenen-vasemmistodemokratia, tiukka konservatismi, ja ääri-ilmiöinä eri laitojen fanatismit ja anargismit, joita fasismiksikin voi nimittää.
Iineksen kanssa tästä ollaan jo puhuttu, heh… eli Marokon kyljessä Afrikassa on pieni maapläntti, jonka nimi on Ceuta ja jota ympäröi jonkinlainen raja-aita.
PoistaVeikkaanpa että suurin osa pakolaisista oli marokkolaisia, siitä ihan lähellä Ceutaa - eli he palailivat vain koteihinsa, kun kuljetusta kissanpäiville Eurooppaan ei ollutkaan tarjolla.
Kuten jos vaikka espoolaiset ryntäisivät turvaan Stadiin ja sitten kun täyshoito ei pelaakaan, niin lämpsivät nyrpeinä takaisin himaan.
Tämmöistä skenaariota ei ole vielä kukaan tainnutkaan esittää. Mikä ettei.
PoistaMinulla ei ole mitään omaa ajatusta asiasta, paitsi se, että jokin iso tahohan tässä takana on ollut asiaa organisoimassa. Ei 50 000 nuorta miestä muuten saada yhtaikaa liikkeelle, ja kaikki vielä sovitusti paljain käsin, eväittä, ilman mitään. Ja naureskellen takaisin
Ihmisen riski
PoistaIhminen tietään etsii
työhön, turvaan päin,
ken onnenarvan vetää
sitä etukäteen ei voi tietää,
apu pienikin auttaa uuteen
oma ponnistelu uutta tuo,
se on pienestä kiinni
ken onnekas on.
Motiivit aina mietityttää
onko tulija kettu, kenties retku,
usein vasta ajan päästä selviää
mikä on miekkosen määränpää.
Hauki - Arppa
https://youtu.be/lrKZ-5xLZWI?si=EtNn3ZbtSqqvvOto
Mies on riski
Poistakun tarttuu työhön
mies on riski
jos neito käy yöhön
Mies on riski
kun tarvitaan voimaa
mies on riski
jos neito häntä soimaa
Mies on riski
kun jaksaa kaiken kantaa
mies on riski
jos neito suosionsa antaa
Mies on riski
kun astuu papin eteen
mut laukee miesriski
viimein kasteveteen
Havahtuminen riskiin ja sen eri merkityksiin on riskialtista ja riskin tiellä olemisen oivallusta.
PoistaJokainen kantakoon oman riskinsä.
PoistaJos on tosi haka, kantakoon hakariskin.
Puhdasoppisille suotakoon puriski.
Nopeimmille huriski.
Lainoppineille juriski.
Höpöttäjille turiski.
Kristityt kantakoot kriskinpuunsa.
Ja me puujalkahuumorin viljelijät puuriskin.
Vitsi, vitsi,
Poistano, voi hitsi,
kärpäsen listi
mutta miksi,
ettei surisisi, siksi,
ettei enää suruisiksi,
kukaan muuttuisiksi.
Tiskarin polkka
PoistaNo jo on runoa riskiä,
ei tee enää mieli viskiä
eikä Paavo Liskiä,
sillä keittiös on liikaa tiskiä.
Eli nyt soitetaan Hiskiä!
https://youtu.be/4bxfKVCsrAY?si=0TWmoojQ8D-utBKO
Vähän samaa hämäryyttä kuin Ceuta-keississä uumoilen aamun uutisesta, jonka mukaan ”Washington on ilmiliekeissä”.
VastaaPoistaSilmäilin uutista etsien tietoa, ettei kyse todellakaan ole Washingtonin kaupungista, vaan USAn luoteisnurkassa sijaitsevasta kaukaisesta osavaltiosta.
En löytänyt. Ehkä toimittaja olettaa, että kaikki sen tajuavat? Epäilen kyllä.
Ja väliäkö hällä.
PoistaLuin kyseisen uutisen otsikon ja lyhyesti alun. Jäin sen tiedon varaan, että suurkaupungissa on kauhea metsäpalo. Alitajuntani näki ristiriidan, mutta jotenkin näihin lööppeihin turtuu eikä aina jaksa tarkistaa asioita.
VastaaPoistaEn yhtään ihmettele, että ihmisille jää paljon väärää tietoa, jota sitten esittävät eteenpäin tosissaan.
On kai tullut selväksi, että rakastan marketista löytämiäni ostoslistoja ja kassakuitteja. Niistä on jännittävää profiloida ihmistä ostosten perusteella.
VastaaPoistaTämän kasskuitin poimin tänään ostoskärrystä:
Lautasliina punainen, roosa
Karhu 4,6 % 20 pack
Vanutyynyt
Wc-raikastin Lime fresh
Suod.paperi ruskea
Ullan palakaura 6 kpl
Yövoide korjaava
Paprika duo 2 kpl
Yhteensä 48;83 eur
Minusta tässä on mielenkiintoinen persoona. Mitä arvelette?
Tämähän on kuin moderni runo!
PoistaOnko sinulla ne kaikki kuitit ja listat tallessa? Voisit tehdä niistä runokokoelman, joka takuulla saisi mediassa huimat arvostelut.
Tekisit sen vielä salanimellä, esim. Zuleima Kalilah, niin huomio ja menestys olisi taattu. Ja huikea. Kuvissa esiintyisit hunnutettuna, vain tummat silmät säihkyen.
Mutta mikä nimeksi tälle esikoiskokoelmallesi?
Hmmmm…. ”Yhden yön tarina”? ”Kaikki on kaupan”? ”Kameli neulansilmässä”?
Samaa mieltä. Näissä runoissa on runo ja proosa. Listat ovat täynnä merkityksiä kuten runokin on. Tuossakin piirtyy kokonainen ihmisen maailma.
PoistaEi ole listassa protskuja, ei lihaa, makkaraa eikä maitoa, ei myöskään ruisleipää eikä hedelmiä saati perunaa ja porkkanaa.
Ihminen satsaa selvästi sekä sielun ja mielen hyvinvointiin että myös vatsansa hyvään oloon. Lisäksi hänellä on aistillista silmää ja taipumusta estetiikkaan.
PS siis ei ole listoja tallella, olen suurpiirteisesti heittänyt ne pois. Ehkä käyttäisinkin nimimerkkiä Zuleima Kalilah, niin saisin taatusti loistoarvostelut ja lukuisia blogien hurmoksellisia kirjaesittelyjä.
PoistaMitähän oisi meneillään
Poistalekkerit, kekkerit, tuloillaan,
lapsenmielisille punaiset liinat
varttuneille, henkisille, roosat osta,
kaljavarat esiin nosta,
muista vessan raikaste
voide ja myös vanu,
leipää ja myös paprikaa
välipalaksi sopivaa,
suodattimeen ruskeaa
ei kliinistä valkeaa,
niin on kaikki mallillaan.
Itse listasta vielä: sehän on ihan satavarmasti naisen tekemä, mies ei tuollaisia tuotteita tiedä olevan edes olemassakaan - mutta siinä on yksi kauneusvirhe tai soraääni, joka avaa sitä kiinnostavasti:
PoistaKeskellä ”naistuotteita” on parikymmentä tölkkiä tuikitavallista keskikaljaa!
Tyylikkäällä naishenkilöllä, ”Marjatalla”, on siis vaivoinaan/ilonaan tavallinen ukonrähjä, ”Veksi”.
Näin minäkin tulkitsin, että siellä kotisohvalla makoilee ikioma Pertti, joka ottaa avatun sihijuoman Mirkun kädestä. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että Mirkku onkin kaappitissuttelija, joka vain haaveilee omasta Pertistä ja korjaa ihoaan tehokkaalla voiteella puhdistettuaan sen vanulapuilla. Hänen vatsansa on alkanut hieman oikkuilla tissuttelusta ja siksi hän syö vain terveellistä kauraleipää.
PoistaVeikkaan, että kassakuitti on nuorehkolle homomiehelle kuuluva. Rakkaudella toki, kaikin mokomin.
PoistaHmmmm…tutkailin tuotteet nyt sillä silmällä ja totta totisesti, eihän siinä oikeastaan ole yhtään ehdottomasti vain naisille soveltuvaa tuotetta, tyyliin ne siteet.
PoistaEli terävä huomio, Ripsukkani, se selittää kaljat.
Jossain se iti
Poistamielessä kyti,
sitten se napsahti
paikkaansa rapsahti.
…ja kun loppui sahti
Poistakaulaani kapsahti
sillä tavalla tapsahti.
Elokuu
VastaaPoistaJo elokuu silmänsä näyttää
vielä lämpimältä näyttää,
villatakkia voi käyttää
ja saappaitakin käyttää.
Maamies saaliinsa korjaa
hoitaa laidunkarjaansa,
talvikin jo mielessä siintää
aika kun sinne rientää.
Minnekään ei kiire yllä
koti kun säilyy kyllä,
mitä ei ehdi tehdä
sinne ei mieli nyt ennä.
VastaaPoistaKauniita runoja, Ripuska. Kiitos niistä!
Nyt täytyy kuitenkin aamutuimaan ensimmäisen kahvikupillisen aikana ihmetellä uutista, jossa ulkomaita myöden arvostellaan Suomen sisäministerin ensilausuntoa Espnjan sulkemisesta väliaikaisesti Schengen-sopimuksesta Ceutaan tunkeutumisesta. Puhutaan jälleen maan mainehaitasta.
Itse käsitin niin, että kyseessä oli siis ensilausunto vyöryn alettua, ennen kuin tuli tietoa tunkeutujien paluusta. Enäähän se ei ole tarpeen, kun tilanne on ohi eikä Espanja avannut rajojaan. Ministeri toki tietää tämän.
Tuntuu oudolta, että lausuntoa käsitellään ministerin pysyvänä virallisena mielipiteenä ja levitetään ulkomaille muka Suomen virallisena kantana. Eihän asia näin ole. Vähän kuin valeuutinen leviäisi kulovalkean tavoin.
Sisäministerille pitää antaa pisteet ripeästä toiminnasta, jonka viesti ei jäänyt epäselväksi: tänne ei tulla kuin hollitupaan.
PoistaSe että asia ratkesikin ihan ällistyttävän äkkiä ja helposti, on oikeastaan ihme.
No, 50 000 ihmistä on paljon, mutta toisaalta se on vain saman verran kuin perinteisessä yleisurheilun Suomi-Ruotsi-maaottelussa. Ja miehiäkin he enimmäkseen ovat.
PS. Toivottavasti EU-päättäjät ymmärsivät viestin: tulijoita on, jos portit avataan.
Arvostan rehellisiä ja perusteltuja mielipiteitä, vaikka ne olisivat persun. Minua ei pätkääkään haittaa, jos joku pitää minua ”lukutaidottomana persuna” tai ”ahneena kokkareena”, kuten ivapuheen muoto kuuluu.
PoistaRantasella oli selkärankaa, eikä hän suinkaan ollut yksin mielipiteensä kanssa, vaan esimerkiksi Tanska ja Italia esittivät samanlaisia lausuntoja. Niissä ei ollut rasismia vähäisessäkään määrin. Jos joku näkee näin, katsokoon peiliin ja itseensä.
Eivät ne olleet myöskään Espanjaa vastaan, vaan EU:n yhteisen sovitun linjan mukaisia. Espanja oli se, joka oli tässä asiassa yhteistä linjaa vastaan. Tämä kannattaisi muistaa ennen kuin puhuu ”mainehaitasta”. Tällainen puhe on älyllisesti epärehellistä.
Olen lukutaidoton persu
Poistatallissani kiiltelee mersu
olen kokkare ahnas
vien voitees ja tahnas
olen hyväsydäminen demari
jota kyrsii naapurin bemari
olen kepuisäntä paksu
outoa mulle on veronmaksu
olen hiljainen liberaali
oikein nooramaisen ideaali
olen vihreä suvaitsevainen
ja tietenkin nuori nainen
ja hännänhuippuna hurri
tuo tunnettu äkäpurri
- jaa jäikö kommari laskusta
no löytynee Putinin taskusta
tähän loppuu tämä virsi
odottanee miestä hirsi?
Mainiota, tässä on vissiin kaikki puolueet, paitsi Liike nyt, joten pannaan se tähän:
PoistaOlen äänekäs oikeistoheppu,
jolta pala tulessa ei peppu,
kun muiden metkuja ruotii,
ja pitää ihan omaa puotii.
Vai on persulla mersu
Poistaehkä kokkare ahnas
entä demari, kateellinen hyvä sydän
onko kepu veronmaksun taitaja
entäs liberaali, ehkä ideaali
vielä vihreä nuori nainen, suvaitseva lyyli
hurri, onko purri
kommari mikä lie
- ei kai hirsi virrestä?
Moni on kakku päältä kaunis.
***
Snygga styge, the Persuaders.
PoistaLuulin nähneeni kaiken, vähänpä tiesin, en ollut tutustunut vielä Pyllykkään!
VastaaPoistaSe on pieni jakkara, jonka marjastaja sitoo takamukseensa, niin ei tarvitse kumarrella, vaan voi poimia puolukat ja mustikat istualtaan.
Kyllä tästä vähintään noopelin ansaitsee, näin on marjat.
Mainio keksintö tuo pyllykkä. On hankalaa poimia marjoja pää alaspäin, selkä koukussa etenkin jos on hiukankin lihasjumeja tai selkäkipuja. Ei ole kenellekään terveellinen asento. Sopii paitsi mustikan ja puolukan myös viinimarjojen poimijalle. Eikä tarvitse kantaa, vaan keikkuu pyllyn päällä kevyesti. Hieno ergonominen keksintö, eikä maksane paljon.
VastaaPoistaPyllykkä takapuolen alle
VastaaPoistasehän teettää metsässä lisäliikuntaa,
malleja onko monia
kaikille pyllyille sopia,
marjakorin tulos
taitaa olla pitkä punos.
Marjapensaiden nypintää
moni jakkara jo koristaa.
Pyllykkä on upea idea, joka kaipaa vain hieman kaiken kokeneen markkinapellen avartavaa näkemystä.
PoistaKoska persuksia*) on monen kokoisia ja muotoisia, näin olen todennut laajoilla öisillä matkoillani, ei yksi peruspyllykkä tietenkään riitä muille kuin persuille.
Ihan aluksi tarvitaan mm. pikkupyllykkä eli pyllykäinen, keskipyllykkä eli pyllykäs, isopyllykkä eli pyllymys ja mahtipyllykkä eli pylpyllytys.
Näillä pääsee alkuun. Myöhemmin koulutetaan pyllykkä-asiantuntijoita eli pyllynöörejä. Nyt vain pylly pois tyynyltä ja pyllistämään koko maailmalle!
*) Ei liity suksiin eikä suksimiseen.
Pylly poikineen
Poistariviin asettuu,
mallit kopsataan
vähän fiksataan,
tuotantoon kiikutus
siellä liikutus.
No mutta markkinamies se iskee jokaiseen myyntirakoseen…. Oikeastihan pitää olla kaikille kankuille sopiva yksi malli, tulee edullisimmaksi valmistaa eivätkä laitimmaiset äärikoot jää sitten myymättä. Näin ne myyntivoitot kääritään.
PoistaYhden koon pyllykkä. Silloin ongelmaksi muodostuu myyntivoittojen vähyys. Esim. mitä tapahtuu, jos myynnissä vain yhden koon takkeja. Ei tule myyntiä tarpeeksi. Mutta kun on kokoja useita ja tuote hyvä, niin sehän se luo myyntiä lisää. Ei ne yhden koon tuotteet kaikille sovi. Pyllyköitä pitää valmistaa A, B, C ja D -kokoisina. Kyllä ne tuotantolinjastoon saa sopimaan ilman konkurssia.
PoistaUskon, että tekoälyn avulla - ellei muuten - osataan valmistaa yhden koon pyllykkä, jossa on sopiva muotoiltu syvännekuoppa kankkuja varten, mutta pehmustetut reunat hieman luisevampia muotoja varten. Ne eivät haittaa tukevampaakaan takalistoa.
PoistaJa kun pyllykkä on kovamuovia, se on edullinen valmistaa. Painorajaa ei tarvita, sillä kaikkein suuriahterisimmat harvoin eksyvät metsään marjanpoimintaan. Painoraja voisi silti olla, varmuuden vuoksi. Ja ikään kuin takuun merkiksi. Uuden pyllykän saisi, jos pyllykkä murtuisi alle kolmen vuoden käytön jälkeen.
No jopas täällä pyllytellään! :)
VastaaPoistaPyllykkä oli minullakin tänään takaliston alla. Hain aitasta putkijalkaisen jakkaran helpottamaan marjapensaiden alaoksilta marjaterttujen noukkimista. Sepä olikin oiva idea. Tosin en kauan kerennyt pyllykällä istua, kun toinen poimija omi sen itselleen. Sanoi keräävänsä kaikki marjat yksinään. Toista jakkaraa en lähtenyt hakemaan, vaan keräsin yläoksilta seisoen.
On ollut jos jonkinlaista sosiaalista säpinää, että en ole blogistaniin kerennyt. Huomenna mehujen keittoa ja pullotusta sekä kantarellien pakastusta.Ne hommat täytyy mennä tekemään kaupunkikotona. Pitää olla poissa mökiltä jonkin aikaa, kun lähtiessä maalataan vihdoinkin tuvan lattia. Saa kuivua sitten rauhassa.
Jos milloin ei muita vieraita ole, niin naapurin lapset karkaavat usein luokseni. Onneksi ei ole pitkä matka heitä meiltä löytää.
Olet sinä ehtiväistä sorttia, Noora. Hillot ja mehut ja kantarellit. Minä olen luovuttanut hillon teon osalta, mieluiten kerään kantarelleja. Tulee kori pikemmin täyteen kuin marjoista. Suppilovhveroita tulee kohta isoin ryppäin, yhtä hyviä kuin kantarellit ja jokuset tatit. Ja puolukkaa on pikkuisen poimittava.
PoistaTällä hetkellä olen kissan täysaikaisena palvelijana kaupungissa, lapsi on maailmalla. Juuri viestitteli, että lämpömittari näyttää 38 astetta, eilen 35, Etelä-Saksassa.
Kesän aikana on minulle saapunut pysäyttäviä uutisia ystävistä. Kuolemaa ja laajadti levinneeseen syöpään sairastumisia, muistisairautta sekä muista syistä sairaalassa oloja.
VastaaPoistaKestää jonkin aikaa tajuta mitä kaikkea tutuille ihmisille on tapahtunut. Heille, joiden kanssa on ollut vuosikymmenten ystävyyksiä ja ikimuistoisia hetkiä yhdessä. Äkkiä kaikki on toisin.
Tiedän tunteen. Minullekin oli yllätys, että lapsen isä oli sairastunut muistisairauteen. Hänen vanhempansa olivat teräviä loppuun saakka. Mistä se muistisairaus oikein tulee?
PoistaSe on ehkä pelottavin sairaus. Jokin tulee ihmisen sisälle ja ohjelmoi hänet tekemään ja toimimaan eri tavoin kuin hän itse normaalisti toimisi. Sumentaa aivot ja sekoittaa pakan ennen kuin armahtaa ja päästää pois. Surullista.
Eikös kaikkikin sairaudet ole pitkästi yksilökeskeisiä. Ei edes geneettisesti perityt sairaudet iske jokaiseen alttiina olevaan. Sairaus iskee sille otolliseen. Eri syistä ja oletuksista ei liene pulaa.
PoistaPaljon mahdollista. Lähinnä askarruttaa kysymys, mistä muistisairaus saa alkunsa, mikä muutos sysää prosessin aivoissa liikkeelle.
PoistaSepä juuri, miten muistisaurauksia voisi välttää.
PoistaNiitäkin on monen sorttisia. On mm. verisuoniperäista ja tieyn valkuaisaineen kertymistä aivoihin.
Stressi vaikuttaa muistiin,
lääkkeet, kilpirauhasen vajaa toiminta, B12-vitamiinin puutos, päihteet,
korkea kolesteroli, verenpaine, diabetes...?
On alzheimeria, Levyn kappaletautia ja otsalohkorappeumaa. Liika alkoholin nauttiminen ei ainakaan kaikilla estä sairastumasta muistisairauteen.
Oletan, että elämäntavat, yksipuolinen ravinto, mitä lääkkeitä ja miten paljon syö, jatkuva henkinen kuorma, toivottomuus ja ilottomuus, mielihyvän puute eivät voine olla vaikuttamatta aivojen toimintaan. En oikein usko, että muistisairauksia voi selittää pelkästään fysiologisesti. Olosuhteista, ympäristöstä elintavoista ja mielentiloita johtunevat monet muutkin ihmisten sairastumiset.
Aika monipuoliset tiedot muistisairauksien mahdollisesta synnystä ja lajeista sinulla on, Noora. Itsekin perehdyin noihin, kun tytär oli ottanut selvää isänsä sairauden lajeista. Yksi todennäköinen syy voi olla hänellä alkoholin liikakäyttö. Hän on elänyt vuosia ulkomailla ammatissa, joka on nopeasykkeinen, levoton ja vaatii jatkuvaa liikkeelläoloa ja luovuutta. Luulen, ettei hän ole panostanut terveelliseen ravintoonkaan, vaan hän söi aina ”ulkona” ravintoloissa ja grilleillä.
PoistaVaan eihän tästäkään tiedä. Enhän minäkään tiedä, mistä sai alkunsa minun aivoissani se signaali, joka kehitti minulle neurologisen puhesirauden, joka ei ole parannettavissa. Joskus mietin, järjestikö luonto minulle sen, koska jännitin niin paljon esiintymistä, jokaista tuntia. Armahti minut päästämällä työkyvyttömyyseläkkeelle normaalia aiemmin. Kuka tietää, mikä tai kuka näitä lankoja vetelee.
Voihan olla, että ne syyt löytyvät myös geeneistä, ainakin osittain, toiset ovat alttiimpia toisille sairauksille, toiset toisille, kolmannet ei millekään.
PoistaMinullakin on perinnöllisiä taipumuksia tauteihin, jotka yleensä liitetään lihavuuteen, vaikka olen syntymähoikka ja liikkuvainen luonne, kirveskin pysyy yhä kädessä.
Onneksi niihin on lääkkeet. Vaikka voihan niissäkin piillä sivuvaikutuksia. Täytyy vain luottaa ja optimoida. Ja koputtaa puuta.
Kyllä, osa sairauksistakin johtunee geeneistä.
PoistaJuuri sain Whatsapin serkkuryhmään isänpuoleisen suvun kokoontumisesta kuvan ja katselin serkkujani, joita en ole nähnyt livenä moniin vuosiin. Kyllä meillä yhteistä on ulkonäössä, ja geeneistähän se johtuu. Miesserkuissa on selvästi isäni näköä, ja naisserkuissa tunnistan itseäni. Samaa juurta ollaan.
Liekö tutkittu sitä, miten vaikuttaa ihmisen psyykeen ja fysiikkaan se, jos elää vuosikymmeniä elämää, jossa joutuu toimimaan muiden ehdoilla, oman itsensä tarpeet ja uhraten?
VastaaPoistaEsim. työelämässä ja ihmissuhteissa niin voi käydä.
Vastenmielistä työtä on pakko tehdä, varsinkin suurtyöttömyyden aikoina. Ristiriitaisista ihmissuhteista kaikki eivät pysty lähtemään pois. Pakkomielteet, uhrautuvuus ja marttyyrius, jos ne ovat vastoin syvintä itseä eivät voi olla vaikuttamatta ihmisen terveyteen. Oletan näin, sillä esimerkkejä löytyy lähipiiristäkin.
Itsekkyydestä puhutaan nyt paljon ja uudet sukupolvet yrittävät elää itsekäämmin kuin suuret ikäluokat.
Huolestuttavaa nyt onkin, miten nettisukupolvet, varsinkin ruutujen ääressä kasvaneet lapset elävät ja toimivat tulevaisuudessa aikuisina ja ikääntyneinä?
Jostain olen lukenut, että elämän ikävät tapahtumat piirtyvät aivoihin muokaten sen alueita. Tarkempia yksityiskohtia en muista, mutta tämä oli se ydin: surulliset tapahtumat muokkaavat aivorakennetta. Iloisista en tiedä.
PoistaJoillakin on kestokykyä enemmän kuin toisilla " hakata päätä seinään ja purra hammasta" vastenmielisissä olosuhteissa. Vaikutukset ihmisen terveyteen eivät ajan kanssa ilmeisesti vähene?
VastaaPoistaNäin se menee. Joku kestää huonojakin oloja pitkälle, joku toinen musertuu pienemmänkin taakan alle.
PoistaOlen koettanut pitää yhtenä mottonani sitä, että tuleen ei saa jäädä makaamaan. Aina pystyy nousemaan ylös. Itse.
Tällainen rallatus väliin tähän
VastaaPoistaOle pienistä hetkistä onnellinen - Lasse Mårtenson
https://youtu.be/ur8TEOp88rk?si=ba3Tr6k6jLOR2ab9
Onko suru voimakkaampi ja vaikuttavampi tunne aivojen toiminnassa/toimintaan, kuin ilo?
VastaaPoistaNäin vastaus kuului eräältä tekoälyltä:
Kyllä, evolutiivisesta ja neurobiologisesta näkökulmasta negatiivisilla tunteilla, kuten surulla, on usein laajemmat ja pidempikestoiset vaikutukset aivojen toimintaan ja kehon vireystilaan kuin ilolla. Aivot käsittelevät ja muistavat negatiivisia ärsykkeitä syvällisemmin selviytymisen takaamiseksi, vaikka ilo saatetaankin havaita kasvoilta hieman nopeammin.
Ahaa, ydin on siis hermoverkoissa:
Suru: Hallitsee pidempään, vaatii aivoilta enemmän sopeutumistyötä ja jättää syvemmän jäljen hermoverkkoihin.
Ilo: On herkkä ja herättävä tunne, mutta se haihtuu tai tasaantuu fysiologisesti nopeammin ilman samanlaista kehollista rasitusta.
Surun vaikutuksia aivoihin:
Laaja aktivaatio: Suru aktivoi syvällisesti limbisen järjestelmän alueita, kuten mantelitumaketta (amygdalaa) ja muistista vastaavaa hippokampusta, mikä kytkee tunteen voimakkaasti menneisyyden muistoihin.
Kehollinen kuormitus: Suru voi virittää sympaattista hermostoa ja ylläpitää pitkäkestoista stressitilaa kehossa.
Kognitiivinen hidastuminen: Voimakas suru kuormittaa otsalohkon toimintaa, mikä voi näkyä vaikeuksina keskittyä tai muistaa asioita (niin sanotut ”suruaivot”).
Ilon eroavaisuuksia surusta:
Palkitsemisjärjestelmä: Ilo aktivoi aivojen dopamiinijärjestelmää ja mielihyväkeskuksia, mutta sen neurologinen tila on usein luonteeltaan kevyempi ja nopeammin tasapainottuva.
Nopeampi havainto: Iloiset ilmeet tunnistetaan aivoissa usein nopeammin kuin surulliset, koska sosiaalisessa kanssakäymisessä positiivisiin signaaleihin tartutaan herkästi.
----------
Oma huomioni on, että mielen pahoittamisella/pahoittumisella on varmaankin vaikutuksensa. Sydäntautia potevalle henkilölle eräs lääkäri oli sanonut, että ei saisi pahoittaa mieltä. Ei kylläkään mikään helppo ohje. Voimakkaalla surulla voi olla suurikin vaikutus eri sairauksien synnyssä. Ei nämä asiat luultavasti mitään yks yhteen asioita ole, ehkä monen eri tekijän saannoksia.
Kysyin herrouva Teko Älyltä miten se/hän tietää kaiken? Näin vastasi tuo kummajaisten kummajainen:
VastaaPoista”En tiedä kaikkea. Olen lukenut valtavan määrän tekstiä internetistä ja kirjoista, ja osaan laskea sanojen todennäköisyyksiä toisensa perään. Siksi näytän tietävän paljon, mutta teen silti virheitä enkä ymmärrä asioita niin kuin ihminen.”
Rehellistä puhetta.
Niin, emmehän me vanha kansa tekoälyä tunnettukaan entisaikanamme. Silti vaan osattiin ajatella. Kuka mitenkin. Ennen tekoälyä korvasivat mm. tietokirjat sun muut tiedonammennukset. Omaa näkökenttäänsä voi laajentaa milloin milläkin hengentuotteella. Viimeisen silauksen antaa oma ajattelu.
PoistaKyllä oma ajattelu antaa ensimmäisen, keskimmäisen ja viimeisen silauksen. Näin täytyy olla.
PoistaEn luota tekoälyyn aukottomasti, enkä halua, että se luo valmiita tekstejä kenellekään. Ihmisen persoona on tärkeä, ja se näkyy vain omasta tekstistä, myös tieteellisestä tekstistä. Ainoa missä sen hyväksyn itselleni, on jonkin tiedon yksityiskohdan nopea tarkistus.
Eniten vihaan tekoälyllä luettuja uutisia. Painotus on pielessä, tekoäly ei osaa suomen kielen intonaatiota. Luokattoman kehnoa.
Meidän nuoruutemme tekoäly oli tietosanakirja.
PoistaTekoälyhän itsekin varoittaa, ettei sen antama tieto välttämättä ole oikea. Ainakin minulle se näin kertoi.
Kyselin nimittäin syntyjä syviä.
Kehenkään ei paranisi takertua. Takertuminen on muutenkin, voi sanoa, melko turha tunne, sillä usein se aiheuttaa vaan enemmän surua, kuin muuta. Takertuminen on eri asia, kuin välittäminen. Takertumisesta on haittansa niin takertujalle kuin sen kohteelle. Takertumisella ei ketään sidota ja siinä rikkoontuu myös takertujan oma mieli.
VastaaPoista- miten monta vuotta, opeteltiin suotta, mutta mene vaan, mutta mene vaan, mutta mene vaan -
Ala vetää vaan - Kyösti Mäkimattila
https://youtu.be/bM74TNOgwNU?si=FunOwR4xpA3aiJWm
Niinku siis joo! Miksvarten Valtio ei maksa velkoja veks? Ihme takerteluu.
VastaaPoistaVoishan ne maksaa vaiks ehkä veronpalautuksilla?
Ja miksvarten ette anna tekoälyn kirjoittaa tänne runoja niin runojen taso nousisi huimasti?
VastaaPoistaEi me haluta. Me halutaan huonoja runoja, eikä se niiden teossa tule meitä ikinä voittamaan!
PoistaPah, tekoäly
kova häly
tyhjästä
josta nyhjästä
ei voi
voi voi voi voi
ja markariinit päälle
panepas paremmaks
keinojärjen kyhjäys
saakurin nyhjäys
pallien tyhjäys
pööö
Nimenomaan, halutaan meidän persoonat esiin, estoitta! Nykykirjallisuus on täynnä modernia runoutta, jota kukaan ei lue saati osta. Ihmisen ääni! Se on runoutemme motto. Emmekä kauan runoa rustaa, vaan ne syntyvät hetken lapsina. Koeta sinäkin äläkä rutise.
PoistaVoi jestas, runopoika,
Poistaminkä rustasit,
rustasitko tuskassa
mielessä mustassa,
hauska oli lukea
silmät vettä tuotti,
ei ollut surua
vaan iloa,
veden vuo
hauska suo.
Me ollaan vanhuksii
Poistasilti ylpeitä nii,
me ollaan menneisyys
takit tyhjinä ei loista.
Vaikk takit täynnä jo on
silti virta tyrehdy ei,
pipo on jo löysällä
ja jäljellä järkee on.
Ei, ei Ripranie. Me olemme yksilöitä kuitenkin, jokainen erikseen
PoistaEikä tässä olla mitään vanhuksia eikä menneisyyksiä, vaan yhtä lailla nuoria mieliä ja tulevaisuuksia. Ja kyllä se takki tyhjänäkin loistaa. Ja saa loistaa. Ja pipokin kiristyy tarvittaessa, etenkin kun lukee moraaliposeerauksista ja hyvesignaloinneista. Järkeäkään ei läheskään aina ole.
PS Anteeksi kilahdus, Ripranie.
PoistaEn halua arvioida runoasi, mutta tunnen tismalleen eri tavoin kuin kuvaat säkeissäsi, enkä osaa mitenkään samastua tuohon kuvaan!
Ehkä näin erittelevissä ilmauksissa kannattaisi puhua vain omista tuntemuksistaan eikä kaikkien nimissä. Olen aina halunnut korostaa sitä, että täällä ei ajatella yksillä aivoilla samanlaisesti, vaan uskalletaan esittää erilaisia mielipiteitä kuin joku toinen esittää. Arvostan yksilöllisyyttä ja moniarvoisuutta, jossa ei tarvitse olla samanmielisiä ja jossa on rohkeutta sanoa vaikka mitä totuuksia.
Iines, olen pahoillani, että koit sanailuni noin, niin kuin koit.
PoistaJossain laulussa sanotaan, että Me ollaan nuorisoo, me ollaan tulevaisuus, ja niin edelleen. Noista sanoista sain kimmokkeen omaan sanailuuni.
Ripsukan runossahan oli asennetta, ei se ollut valitusta, niin sen tulkitsin.
PoistaItse asiassahan se on niin, että kaikissa meissä elää yhä kaikki ikäkaudet - tunnen olevani yhä pikkuinen polvihousupoika Oulujoen törmällä, hulivili ruotsalaisten harmina, vakaa perheenpää ja itsetuntoinen ammattilainen kuin nykyinen äreä eläkeläisukkokin.
Itse asiassa minulla on vieläkin kesken totutteleminen tähän isoisän vakaaseen rooliin, joka sinänsä on kyllä aivan mahtavaa. Ei tarvitse esittää aikuista, vaan voi hypätä mukaan mihin tahansa leikkiin ja hullutteluun.
Ja minähän hyppään.
Tavallaan ikä tuo mukanaan myös vapautta olla oma itsensä.
PoistaAsennetta oli runossa, ja se on hyvä noin, tuollaisenaan, itsenäisenä kokonaisuutena. Se mikä minua kilahdutti, oli sen asenteen yleistäminen kaikkiin kirjoittajiin, ikään kuin tuntisimme samoin tietyssä iässä, vanhuudessa, nuoruudessa, lapsuudessa. Pohjana oli myös Anonyymin ymmärtämätön ja ilkeä arvostelu, jossa hän haukkui runoja ikään kuin ne olisivat kunkin kirjoittajan tosissaan puserrettua antia, parasta mihin hän pystyy.
PoistaOn hyvin sanottu, että kun ihmisellä on jo vuosia takanaan, hänessä on yhtaikaa kaikki kaudet, ne eivät häviä pois, vaan nousevat eri tilanteissa esiin. Toisalta ihminen on iätön olento, ei sitoutunut mihinkään ikäkauteen, ei tunne kantavansa sen tunnusmerkkejä sielussaan ja mielessään.
Ano: ”Ja miksvarten ette anna tekoälyn kirjoittaa tänne runoja niin runojen taso nousisi huimasti?”
PoistaSiis tämä yllä oleva? Sehän on kevyen hutera hupaisa herja, jota edes sen heittäjä ei ota ihan tosissaan.
Anon ajatuksessa on kyllä ideaa - hän voisi itse ulkoistaa tölvivät kommenttinsa tekoälyn tehtäväksi, niin niiden taso ja asenne nousisivat kohisten.
PS. Ja kyllähän tekoäly runojakin rustailee kun käsketään, mutta missähän kulkevat sen rajat? Täytyykin kokeilla….
Kristus sentään, käskin siis Tekoälyn kirjoittaa runo anosta, joka ilkeilee Iinekselle. Tässä tulos:
Poista”Anonyymi avaa Iineksen blogin pimeässä huoneessa. Nimimerkki iskee näppäimistöön teräviä sanoja vailla omaa nimeään.
Nimettömän varjo
Ruudun valo heijastuu silmiin, sormet syyhyvät, lyövät takaisin. Iineksen sivulla tuuli käy, kirjoittajaa itseään näy ei näy. Piilosta iskeminen vailla naamaa ja maata, haluaa vain toisen mielen maata. Pilkka nousee kuin katkera savu, anonyyminen, tyhjä ja outo pavu.”
Hahhah, mainiota tekoäly!
PoistaAnonyymi, olet tästä lähtien Outo Pavu, ettäs tiedät kun luikit sieltä pensaasta pää piilossa häntä koipien välissä.
Etsin lisää outoja runoja ja löysin tällaisen, kovaa kamaa, tekijä Miira Luhtavaara, innoittajana Katri-Helena:
VastaaPoista"anna, mulle, tähti, taivas, sade, kuuro, märkä, pyyhe, vasten, vastaa,
kasta, kostuta, haluta, kiihota, liihota, rentouta, purista, mehut, kehut,
kehot, limat, laulu, laulata, lurita, kurita, kurota, ylemmäs, alemmas,
hinkkaa, huohota, ota, ota, ota, kiinni, kiinnitä, kiinny, kiinnostu,
kuuntele, yhä, mitä, tätä, tota, nuo, nää, kun, mun, koska, että, sekä,
vettä, mylly, pylly, rinta, sääri, sääli, itke, vollota, valota, valo, anna,
usko, toivo, aamurusko, että, vähän, edes, tähän, mulle, sydämeen"
Jos paljous voisi kavahduttaa, kavahtaisin.
PoistaMinusta tämä Miiran runo on aivan huikea. Siinä on jotain, joka puhuttelee minua. Tietysti jos tekisi kokonaisen kirjan täynnä tällaista kokeilua, se voisi olla jo liikaa. Tai sitten ei.
PoistaMinäpä teen tuolle sisarrunon, kunhan ehdin.
Mahtaisi runo liikaa töksähdellä minun käsissäni. Ei nyt äkkiä aukene runon kieli eikä mieli vihreässä mielessäni. Sinun runosi voisi tässä hyvinkin toimia.
PoistaTekoälytarjontaa:
VastaaPoista"Minä pelkään sinun kynääsi.
Sitä, miten viiltelet nämä sanat rikki.
Tässä ne nyt kuitenkin ovat,
alasti ja vajavaisina, sinun edessäsi."
Omaa tarjontaani:
Anna minun olla omaa mieltäni.
En sinun turvaasi halua, enkä voisikaan uhmata.
Tarkoitukseni ei ole murentaa sinua, eikä ketään muutakaan.
En rukoile, vaan totean.
Olen ihminen, en ole kone.
Oma mielenmaisema
hellii hermoverkkoja,
piupaut pahalle mielelle
seestyy virta, kuohun laskuun.
Tämä taivas, tämä maa - Jukka Kuoppamäki
https://youtu.be/0WPKFu169Ic?si=J0uKKM_FqlowMkO5
Hieno kokeilu, toimii! Siis runodialogi tekoälyn kanssa.
PoistaTästähän voisi tehdä ihan kokoelman - ihmisen ja tekoälyn vuororunoilua.
Kokoelman nimeksi esim. Vuoroin vieraissa.
Tuo Vuoroin vieraissa -nimi hymyilyttää kutkuttavasti. Kyllähän tuo runodialogi tekoälyn kanssa voisi toimia ihan jees. Mutta onko siihen haastetta, niin se onkin sitten jo toinen juttu.
PoistaPyysin tekoälyä (tai käskin, sillä ei kai AI osaa kieltäytyä) kirjoittamaan runon nimeltään Vuoroin vieraissa. Näin tyylikkäästi se selviytyi haasteesta:
PoistaAstun oveksesi muuttuneesta kynnyksestä, katson huonetta, joka ei ole minun. Seinät hengittävät toista ilmaa, tuoksua, jota en tunne omakseni.
Vuoroin me kuljemme rajan yli, lainaamme toistemme maisemia. Minä tuon mukanani oman varjoni, sinä tarjoat tuolin ja hiljaisuuden.
Kuka tässä on kotona, kuka vieras? Askeleet kaikuvat lattialla, joka kantaa meitä molempia, kunnes tie vie taas takaisin.
Milloin tulee päivä, jolloin joku julkaisee tekoälyllä kirjoitetun romaanin, joka saa Finlandia-palkinnon? Sinä päivänä tekoäly on voittanut ihmisen ja ottanut vallan taiteen kentällä. Tai yhtä hyvin voidaan julkaista tekoälyn maalaama taulu tai muovailema veistos. Tai tiedetutkimuksen.
PoistaEn ole tekoälyn ihmeempi tuttava. Kuulemien juttujen perusteella tekoäly on miellyttämishaluinen.
PoistaKumpikin on kotonaan ja kumpikin on vieras. Eli vuoroin vieraissa.
Tekoälykö miellyttämishaluinen? No, pyysin sitä kirjoittamaan ilkeän runon, ja tässä tulos:
Poista”Olet tyhjä ja turha kuin eilinen roska,
et mitään sä ymmärrä, milloinkaan, koska
sun päässäsi kaikuu vain ontto ja syvä,
et ole sä missään tai kenellekään hyvä.
Sä luulet, että loistat ja muut sua palvoo,
mut tyhmyytes takia vain lääkärit valvoo.”
PS. En kyllä käskenyt sitä ilkeilemään juuri minulle, perhana, sen se keksi itse. Mutta aika osuvan pläjäyksen se sai aikaan, ei voi kieltää. (Runo oli ihan hivenen pitempi, mutta otin vain tämän, jossa asia tuli sanottua napakasti.)
No, tässä nähdään, että tekoäly on kiltti. Tottelee sokeasti.
PoistaTotuus taitaa kuitenkin olla, että se teksti, jonka se vapaasti tuottaa hieman väljiin tehtävänantoihin, on mieluummin mitäänsanomattoman positiivista kuin terävän kriittistä, jonkalaista vanhn kyynikkona osaan arvostaa enemmän.
Tässä minulle tarjottu ”ilkeä runo”:
PoistaSanasi kolisevat kuin tyhjä pelti,
paljon meteliä, vähän sisältöä silti.
Kuljet kuin myrsky, mut sade ei kastu,
uhkailet ukkosella, mut salama ei osu.
Peilisi huokaa, kun taas sen ohitat,
suuret eleet maailmalle tarjoat.
Varjosi yrittää pysyä perässä,
mutta kyllästyy sekin tuohon näytelmään.
Et ole vuori etkä valtias lain,
vain äänekäs kaiku omasta kaiustaan.
Ja kun viimein hiljaisuus huoneen saa,
huomataan: melu lähti, rauha jäi vaan.
Tekoälyllä on kyllä hyvä huumorintaju ja sattuvaa sanailua, kuten nyt tämäkin:
Poista”Peilisi huokaa, kun taas sen ohitat”.
Tässähän se sen lisäksi, että väittää peilinkin pitävän sinua ei-edustavana, vihjaa että peilailet itseäsi alvariinsa. Hävytön kapistus.
Minusta tuo runo on varsin osuva ja hyvä, jos ajattelen sen kuvaavan minua bloggaajana ja luulojani itsestäni: "Sanasi kolisevat kuin tyhjä pelti,
Poistapaljon meteliä, vähän sisältö silti".
Juuri tuommoisestahan anonyymit minua täällä ovat syyttäneet. Ja tämä:
"Et ole vuori etkä valtias lain,
vain äänekäs kaiku omasta kaiustaan."
Uskon, että moni kriitikoistani yhtyy tuohon hereästi.
Tapsan saama ilkeä runo on hassu. Runo puhuu ilkeydestä niin humoristiseen tyyliin, että se vain naurattaa.
PoistaIinekselle annettu runo on niin realistinen, jotta totta.
---
Pyynnöstä tekoälyltä
Voittaako ilkeys lopulta tämän maan,
kun se huutaa kovaa ja talloo varpaillaan?
Se näyttää usein saavan kaiken haluamansa,
jättäen taakseen vain kylmän varjonsa.
Hetken se juhlii ja valtaa pitää,
mutta sen maaperässä ei mikään kasva tai idä.
Ilkeys on voittoa vain pelkässä pinnassa,
sillä todellinen voima asuu aivan eri rinnassa.
Lopulta ilkeys häviää omaan kylmyyteensä,
se tukehtuu pimeään ja yksinäisyyteensä.
Hyvyys ei aina pidä suurta ääntä itsestään,
mutta se jää elämään, kun ilkeydestä ei muisteta mitään.
---
Tulee tunne, että ihmisen kädenjälki on vaan konetta ihmismäisempi.
Huomio! Seuraa Tekoälyn Tuomio.
VastaaPoistaInha totuus tekoälystä
sen aiheuttamasta hälystä
ja tolvanoista jutuista
vieraista ja tutuista
on se ettei se mitään tiedä
ei osaa, kehtaa eikä siedä
kun sitä vaan kylkeen tökkää
ja persuuksille monolla pökkää
siinäpä se sitten viisastelee
ilveilee ja temppuilee, jee
vielä töpselin kun irti kiskon
ja keinojärjen ulos viskon
viidennen kerroksen akkunasta
- sepä onkin tuuma nasta
pihalla sitten mitään ei oo
vai tekoälyn järki seisoo
ja nuin on sitten taas
Iinekselässä rauha maas.
Voi, voi, jospa keinojärki
Poistaonkin tarpeellinen kärki,
pienen ihmisen toimissa
hyvän mielen voinnissa.
Älyjärjelle ilkeily
ei ole hyvä järkeily,
siitä voi ottaa hyödyn irti
on töpseli siinä hyödyn kingi.
Vähän ällistyneenä olen lueskellut lehdistä juttuja tästä naisia vaanivasta murhaaja-Mikasta.
VastaaPoistaÄllistyneenä siksi, että tyypin ulkonäkö ja teot antavat kuvan kylmänviileästä sadistista, mutta lehtijuttujen perusteella hän onkin yksinäinen mammanpoika, joka käy vanhan äidin luona syömässä ja vippaamassa rahaa.
Hänellä ei ymmärtääkseni ole mitään koulutusta, eikä hän ole ikinä ollut oikein missään töissäkään - mutta silti hänellä on varaa pitää ihan hienoa autoa ja ajeluttaa mimmejä ympäri maata.
Millä rahalla? Osittain mamman, mutta emmeköhän mekin osallistu kustannuksiin. Miten tämä on edes mahdollista?
Luin tämän jutun äidistä, jolle kaikki on tullut yllätyksenä. Äidillä on käsitykseni mukaan pieni eläke, ja silti hän on lähettänyt pojalleen 200 - 300 euroa kuukausittain, jopa oudolle tillle ( yhden murhatun tili). Koulutukseksi on riittänyt pelkkä peruskoulu. Jossain pesulassa poika on joskus ollut työssä jonkin aikaa, ilmeisesti ei muualla.
PoistaIlmeisesti äidilläkin on ollut erilaisia vaikeuksia elämässään, kun hän ei ole ymmärtänyt koulutuksen merkitystä ammatin hankinnassa. Kyllä peruskoulusta juuri päässeen voi hyvin patistaa oikeaan suuntaan. Se ei katso edes perheen varallisuustasoa, vaan ymmärrystä ja arvovalintoja.
Voi voi. Ymmärrän hyvin, että on täysin kelkasta pudonneita. Vaan näin siinä sitten ääritapauksessa voi käydä.
Varmaan äidinkin patistus olisi voinut jotain vaikuttaa, mutta kun muistelen omia huimia oppivuosiani, niin en minä nyt teini-iässä saatana sentään vanhemmiltani kysellyt mitä ja mihin menisin jatkamaan opintojani keskikoulun jälkeen.
PoistaJo lukioon piti lähteä 40 kilometrin päähän ja sen jälkeen muihin opintoihin 200 kilsan säteellä - niin ja siinä välissä pistäytyä silloin tällöin tuhannen kilometrin päässä tienaamassa vähän rahaa.
En suin surminkaan halunnut jäädä kotimökkiin kyhjäämään vanhempien vaivoiksi. Siinä oli jo tarpeeksi, kun kävin armeijan lomilla kotona.
Mutta heti kun armeijan harmaista selvisin, lähdin Tukholmaan. Sillä tiellä periaatteessa olen yhä.
(Tai ihan ekana siinä välissä teinkin kolmen kuukauden kierroksen Euroopassa ja Afrikassa pakulla parin kaverini kanssa. Sen jälkeen heti Stokikseen.)
(Milläkö rahalla, miettii ehkä joku… no, olen ollut kesä- ja muissa töissä 15-vuotiaasta asti ja säästäväinen luonne, joten ihan omilla. En ikinä ole saanut/kinunnut edes viikkorahaa.)
Niin ja opinnot rahoitettiin tietysti opintolainalla, joka sitten maksettiin viimeistä penniä myöten pois.
PoistaSe oli iso ja ratkaiseva asia siinä, että ylipäätään pystyi opiskelemaan.
Opintolainallapa hyvinkin, ja kaikki tekivät sen. Tämä juuri sai aikaan sen ilmiön, että yliopistoihinkin mentiin kodin varallisuutta katsomatta, kun kaikilla oli mahdollisuus saada korkotuettua opintolainaa.
PoistaJa kyllä, se laina maksettiin korkoineen päivineen pois vuosien aikana, jolloin duunarit jo rakentelivat itselleen omakotitaloja. Näin me, ahne sukupolvi rohmuttiin. Enkä minä ainakaan huomannut minkäänlaista inflaation vaikutusta takaisinmaksussa. Se oli kireää aikaa.
Varmaan yleinen ja normaali reitti onkin ihmisellä itsellään irtautua omille teilleen. Onhan se ainakin hyvä alku, sekin. Niin itsekin päätin ja halusin lähteä maailmalle pois kotinurkista. Ei ollut mitään viikkorahoja vanhemmilta. Kaupassa käymisestä, josta tykkäsin, äiti antoi pitää joitain vaihtorahoja. Mutta aika oli toinen, kuin on nyt. Vaikka ihmisen muuttumiseen onkin aika vaikeaa uskoa, eikä kai se normaalisti ole edes suotavaa tai vaatimena.
PoistaTuntuu, että Suomi oli entiseen aikaan turvallisempi kuin nyt. Oliko se sitä todella, enpä osaa sanoa. Riippuu porukoista ja omista valinnoista sekä mihin sattui eksymään.
PoistaRunoilijat, nuo runoilijat
PoistaIineksen blogissa saojen viisaat taituroijat!
Huh! Vihdoinkin aikaa löhötä mökin sohvalla ja lukea sanojen vaihtoa niin toistenne kuin tekoälynkin kanssa.
Olen saanut hommat taas mökillä siihen malliin, että pystyn vihdoinkin rentoutumaan akuuttien kiireiden ja vieraiden virran loputtua.
Otinpa ihan vodka paukun saunatontun saunan lämmitystä odotellessa. Kippis!
Nyt kun saisi olla rauhassa elokuun lopulle asti, niin aikaisintaan sitten voisi järjestää loimottavat ja tuliset Venetsialaiset tutuille ja vähemmän tutuillekin. :)
Monia toiveita on tänä kesänä toteutunut. Mm. tuvan lattian maalaus. Olen siis eufoorisessa tilassa. :) Aurinkoa saisi kyllä olla vielä helteiksi asti. Toivon!
Koetan keksiä jotakin mielenkiintoisempaa seuraavaksi.
Avasin erään päiväkirjojani täynnä olevan laatikon ja mitä kaikkea unohtumatonta niistä löytyykään!
Nähdään! :)
No niin, paukkuko vaikuttaa jo, kun en ehtinyt kirjautua " kiireiltäni " blogiini.
PoistaRipranie, jotkin asiat ovat paremmin, mutta suurin osa ei, jos koko planeetan tilannetta verrataan menneisiin aikoihin tai yksilöiden elämään.
Totta, että itse vaikutamme jonkin verran " onnellisuuteemme " .
Jokainen on oman onnensa seppä. Yhteiskunta ei voi olla kenenkään onnen seppä, niin kuin itsestäänselvyytenä moni etenkin nuorempi ihminen taitaa olettaa. - Yhteiskunta pitää sinusta huolen, kuultiin eräästä poliittisesta puolueesta viime vaalien mainosmottona. Huhhuh.
PoistaSeuraan parhaillaan lentotutkasta lapsen paluulentoa takaisin Suomeen. Lähtö tosin on kuulemma myöhässä, mutta kohta alkaa. Tutkasta (Flightradar24) .näkyy koko lento reaaliajassa.
Lisään sen verran, että tietysti on onnettomia kohtaloita ja onnettomuuksia, eikä ihminen niille mitään voi. Nämä ihmiset tarvitsevat tietysti apua ja tukea ja erityiskohtelua.
PoistaViittasin tavallisiin terveisiin ihmisiin tuolla ”oman onnensa sepällä”.
Ihminen on oman onnensa seppä -mantra taitaa olla jo aikansa elänyt. Se on jopa syyllistävä ja ihmistä mitätöivä. Vaikka olisi kyse normaalista, terveestä yksilöstä/ihmisestä, niin ei se noin yksioikoisesti mene, jos koskaan. On monia asioita, joihin ihminen tarvitsee muita ihmisiä ja on toisia, joita myös autetaan. On niitä, joita ei auteta. Toiset ovat onnekkaampia kuin toiset elämänsä kulussa ja valinnoissa. Tuo pohja jo, että kaikki ovat samalla tasanteella saman tasaisina, sillä kaikki eivät ole, eivätkä voikaan olla, on itsessään jo kyseenalaistava. Oman onnensa seppä tuntuu nykyään jo niin yleistävältä heitolta, kuin narsistiksi nimeäminenkin/haukkuminenkin.
PoistaTuon ”ihminen on oman onnensa seppä” voi nähdä myös positiivisessa valossa. Se uskoo ihmiseen ja hänen kykyihinsä selvitä vaikeuksista, pahoistakin paikoista myös omin voimin, jos tarpeen on. Toki myös muiden avulla, jos heitä on, mutta aina ei ole, ja näissä tilanteissa oma sisu on tarpeen.
PoistaTietysti noinkin, mutta lähden kuitenkin siitä, että sanonta menee myös niin, että ihminen takoo itse oman onnensa. Näin painotun siihen niin, että se on vähemmän, kuin enemmän noin.
PoistaJokaisella, ja se heille suotakoon, on omanlaisensa anti tarjolla.
Ei tehdä ny tästä numeroo
ettei tuu suru puseroon,
itku ja hammasten kiristys
lisänä ilon menetys.
Kyyninen aforismi, joka menee jotenkin muistaakseni näin:
Ihmisen suurin harha on kuvitella itsensä päähenkilöksi muiden tarinoissa, vaikka todellisuudessa olet vain taustamelua heidän kiireessään.
Minäkin näen tuon ”oman onnensa seppä” -sanonnan positiivisena eli paljon on itsestä kiinni ja aina kannattaa yrittää.
PoistaSitä paitsi onni on aika ovela ja omituinen vekkuli, ei se välttämättä paljoa vaadi, vaan voi piillä ihan pikkuasioissakin. Ja usein piileekin.
Sanonnan tärkeä sanoma on myös seppyys - onni vaatii työtä ja muokkausta, tulta ja takomista, siitä se sitten tulee jos on tullakseen.
Niin, mikähän ammatti sopisi nykyaikana paremmi. Jokainen on oman onnensa koodari? Jokainen on oman onnensa influensseri?
Elämässä olen itse enemmän positiivisuuteen painottuva, kuin negatiivisuuteen. Vaikka aihetta olisikin päinvastaisuuteen. Se asenne on kai paljon ittestä kii.
Poista"Onnee ei oo ku kahellaista, hyvää ja huonoo eikä mitää siltä väliltä."
PoistaIihoon sitaatissa on kyllä järkeä, sitä eipä kieltää voi.
PoistaMutta ehkäpä onnellisin elämä silti sijaitsisi juuri noiden kahden välissä, tylsän tavanomaisuuden hiljaisilla kunnahilla?
Oletettu keinoäly ei kysynyt kahta kysymystä. Miksvarten ei?
VastaaPoistaKuinka on, eikö 13 mrd alijäämäinen budjetti ole mielenkiintoinen valtionvelan ollessa varsin vahva muuri jota vasten eräät poliitikot selittävät seisovansa lilipitäen aamunkoitteessa ammuttavana ja anelevat armoa ja ylpeää ahkeruutta lyöden laudalta itsensä paroni von Münchhausenin tarinointikyvyllään?
Taisitte jäädä palautuksitta?
Poista
PoistaMiksi, IH, puhut kommentoijista ”teinä”, yhtenä klönttinä, ikään kuin täällä kaikki ajattelisivat yksillä aivoilla? Kyllä täällä on erilaisia ihmisiä erilaisissa tilanteissa ja erilaisin mielipitein, edelleen. Jokainen on yksilö ja ajattelee omillaan.
Minulla on verotus vuosi toisensa jälkeen yleensä plus miinus nolla, eli saan palautusta vuosittain muutaman kympin, tänä vuonna 61,90. Veroprosenttini on yli 30, joten kyllä minä säästötalkoisiin tunnen osallistuneeni.
Ja, ylipäänsä, meikäläistä kiinnostaa enemmän ihmisyys, eettiset ja moraaliset ilmenemät kuin konkreettiset talousluvut. Juuri löysin Hannele Klemettilän, kulttuurihistoriaan erikoistuneen tiedetoimittajan kirjasta unohtuneen raamatullisperäisen helmen, johon pysähdyin:
PoistaKuutta asiaa Herra vihaa, seitsemää hän ei edessään siedä: ylpeitä silmiä, petollista kieltä, sydäntä, joka punoo ilkeitä juonia, jalkoja, jotka rientävät rikoksen teille, väärää todistajaa ja vilpin puhujaa ja ihmistä, joka yllyttää veljen veljeä vastaan.
Kymmenen viimeisintä hallitustamme on tehnyt alijäämäisen budjetin - ja iihoo herää siihen vasta nyt?
PoistaMutta mikä on syynä tähän alijäämään eli selkosuomella sanottuna yli varojen elämiseen?
Onko meillä liian vähän niitä, jotka syövät yhteisestä kuormasta vähemmän kuin sinne antavat vai onko meillä liikaa vapaamatkustajia?
IH kertonee.
Annan yhden vastauksen itse: meillä jaetaan yhteisiä varoja (eli verorahoja) liian hulppeasti eri tahoille ja tarkoituksiin, usein aika hyödyttömiinkin, ja vain siksi, että näin on ennenkin tehty ja tarkoitus on hyvä ja osa äänestäjistä (= meitä äänestävät) kiittää.
PoistaEduskunta 09 4321 kertonee.
VastaaPoistaHyvä idea. Eduskunta on haastettava oikeuteen.
Poista"Kreml (lue blogger) ei ole mikään käräjäoikeus."
PoistaJ. K. Paasikivi
”Syyllinen tiedetään, puuttuu vain rikos.” J.V. Dzugasvili
PoistaVirsi 264
PoistaEtenkin tämän hallituksen aikana syyllinen on koko ajan tiedetty, vaikkei rikosta olekaan löydetty.
PoistaVirsi 408.
PoistaOn se nyt kyllä yks' oikeen kumma.
VastaaPoistaEilispäivänä Upinniemen kirkossa konfirmoitiin 50 varusmiestä.
Ettei se sittenkin ois sellainen Jumala joka ei ihan aina jaksa mummoja puolityhjässä kirkossa vaan tykkää kasarmin käytävällä reippaasti alushoususillaan Jumala ompi linnaamme hoilaavista nuorista miehistä? Saa kai Jumala olla kerettiläinen!
Eli varusmiehet suorittivat käymättä jääneen rippikoulun, jonka käyminen on ehtona kirkkovihkimiselle. Moni nainen, ja miksei mieskin, haluaa kirkkohäät.
PoistaOn myös ollut uutisia, joissa kerrotaan uuskristillisyyden noususta nimenomaan nuorten miesten keskuudessa. Mielenkiintoinen ilmiö.
Mitäpäs iihoo sanoo näistä meillekin ihan pyytämättä änkeytyneistä tummaverisistä uroista, jotka palvovat omaa jumalaansa polvillaan pää maassa ja pylly pystyssä?
PoistaKuulisin mielelläni analyysin myös heidän jumalansa tykkäämisistä.
Minäpä kerron ajatuksiani asian tiimoilta, IH:n vastausta odottaessamme. Ei muslimeja saa missään tilanteessa arvostella, arvioida tai edes mainita heidän nimeään, saati uskontoaan. Semmoinen on puhdasta rasismia, kuten meille suomalaisille on hyvin opetettu. Katsokaamme siis edelleenkin peiliin ja tehkäämme kaikinpuolinen parannus. Tulee suvaita, vieraat ensin.
Poista
VastaaPoistaSelventäisikö asiaa vai sotkeako vain asiallisesti, rippikoulu ei ole konfirmaatio eikä varusmieskoulutus ole sotaa.
Kirkolla on kokolailla monopoli urkumusiikkiin ja hautaustoimeen, ainakin yhtäaikaiseen.
Varautuneisuuden astetta on kohoteltu joka puolella, olen huomannut.
Sanotaan että juoksuhaudoissa ei ole ateisteja.
Täältä ei puutu juoksuhautoja juu.
Saas nähdä mitä taas laariin tulee sanoivat pikkupossut, nöf-nöf.
Don't be Google.
Konfirmaatio on osa evankelis-luterilaista rippikoulua. Armeijassahan voi suorittaa aikuisrippikoulun ja osallistua konfirmaatioon varusmiespalveluksen aikana. Esimerkiksi juuri puheena olevassa Rannikkoprikaatissa Upinniemessä järjestetään sotilasrippikouluja, joiden päätteeksi varusmiehiä konfirmoidaan, - kuten noin 50 varusmiestä nyt elokuussa 2026)
VastaaPoistaRippikoulun vertaaminen varusmieskoulutukseen ja konfirmaation vertaaminen sotaan on jo aika lennokasta.
VastaaPoistaHeh, kirkolla ei taida meillä olla monopolia enää mihinkään muuhun kuin omiin kirkollisiin toimituksiinsa, jotka eivät todellakaan ole pakollisia eivätkä edes välttämättömiä tai kovin suosittujakaan.
Toki kirkkoon kuuluu vielä 60 %, mutta määrä pienee vuosi vuodelta. Minä en kuulu.
VastaaPoistaEn tiedä, mistä johtuu outo ilmiö tänä jumalattomana aikana. Nimittäin.
Olen aina tuntenut lukkarinrakkautta pappeja tai pappiutta kohtaan. Ja miksei kirkkoakin, rakennustaiteena ja pyhyyden temppelinä. Ja hautausmaita.
Ihmettelen ihmistä, joka ei tunne minkäänlaista pyhyyden kokemuksen kaipuuta. Elämässä on jotakin korkeampaa henkisyyttä, ja minä en löydä sitä tantrasta, en joogasta, en oikein meditaatiostakaan. Meditaatiossakin ihminen keskittyy itseensä, maalliseen majaansa, mieleensä ja sen hyvinvointiin ja hoitoon. Niin kuin hän olisi maailman napa, keskipiste, josta kaikki säteily lähtee, jos on lähteäkseen. - Enpä tiedä tätäkään.