13.9.2008

Syyspäiväkirja 3. sivu

Kävin mökillä tyhjentämässä vesipuntut tippeen alta, etteivät hyvässä lykyssä jäädy ja halkea. Maa on ollut valkeassa kuurassa jo muutamana aamuna. Enää ei tarvitse sitä paitsi kastella, syksy pitää kosteudesta huolen.

Laiturin nokassa totesin, että sudenkorennot ovat hävinneet hallaöiden myötä. Laiturilla kuului vain kaislojen kahina pohjoisen puoleisessa maatuulen viimassa. Kimalaisiakaan ei näkynyt, vain muutama pieni lentokärpänen imi syysmaitiaisen mettä. Outoa oli, että niityltä kuului vielä sirkkojen siritys, mutta sirkat eivät enää loikkineet näkösälle tai edes pakoon askeliani.

Kunnostin äidin haudan syksyä varten. Istutin maahan valkoisen isohkon pallokrysanteemin, joka menee kanerviin asti. Mökin pihalta poimin herkkutatit ja muutaman kantarellinkin talteen, ja huomasin yllätyksekseni, että alempana rinteessä olevaan Olgan vanhaan omenapuuhun tulee kuin tuleekin omenia.

Ajaessani kotiin ihmettelin, miksi oikea silmäni kirvelee, kuin siinä olisi hiekkaa. Taustapeilistä vilkuillessani en kuitenkaan huomannut mitään punoitusta, vaan silmä oli kirkas kuin mikä. Kotona huomasin, että oikea yläluomi on hieman turvoksissa ja punertaa silmänurkasta. Kunpa nyt ei tulisi silmätulehdusta, sillä viima rannassa oli aika raaka, vaikka meren pinta oli poukamassa tyyni - kuten kuvastakin näkyy.

Tulin kotiin kaupan kautta ja sorruin ostamaan Ilta-Sanomat viikonlopun kevytratoksi - minä kun en ole ollenkaan niin hieno, etten lukisi myös keltaisia lehtiä. Siellä rahvaan parissahan se totuus on, ei filosofisissa opuksissa. Ihmistä ei opi tuntemaan, ellei tunne maan matosia, juuri niitä, joille Seitsemän päivää on viikon ainoa lukuannos. Hyvä muuten sekin, sillä tunnen muutaman ihmisen, joille ei tule ainuttakaan lehteä ja jotka eivät hoida tietokoneella muuta kuin laskut.

Tanja Karpelalla on taas puoliso! Siis puoliso, joka Suomen kielen perussanakirjan mukaan on nimenomaan aviopuoliso. Mutta ei Karpela ollutkaan mennyt naimisiin, vaan vain muuttanut yhteen uusimman rakkaansa kanssa. Kun toimittaja utelee kihloja tai häitä, Tanja myhäilee, että niin pitkälle ei kukaan ole vielä ajatellut. Siis pitkälle? Eikö se nyt olekaan pitkälläoloa jo, että muutetaan yhteen? - Tällainen elämänmuutos ei siis ole vielä näköpiirissä, kertoo Karpela.

Mikä elämänmuutos? Mikä siinä sitten enää muttuu, kun yhdessä asuvat ostavat kihlat tai pitävät häät? Hmm, Karpela on vauhtimimmi. Tutustuminen keväällä ja ero vanhasta kesäkuussa ja varhaissyksyllä yhteenmuutto uuden kanssa. Uudella miesystävällä oma ero helmikuussa ja nyt hammasharja samaan mukiin Karpelan kanssa. Siunausta yhteenmuuttajille, jotka eivät vielä ole valmiit sellaiseen rajuun elämänmuutokseen kuin kihlaus tai avioliitto.

Ja nyt tämän Ilta-Sanomien jälkeen otan käteeni laatukirjan ja katson myöhemmin, tuleeko telkusta jokin kiva ja mielellään tunteellinen tai jännittävä laatuleffa. Jaa mutta ensin saunaan, kun on hieman vilulloinen olo. Mukavaa lauantai-iltaa, jos joku tämän sattuu tänään vielä lukemaan!

(Valokuva Iines 13.9.2008)

31 kommenttia:

  1. Tillman toivottaa myös siunausta yhteenmuuttajille. Sillä lisäyksellä, että pariskunnan on ehkä parasta nyt odottaa edes muutama viikko, ennen kuin tatuoivat toistensa nimet mahanahkoihinsa.

    Kun niitä tatuointeja tarpeeksi poistaa, iho vanhainkodissa on kuin pakanamaan kartta.

    Myös Tillmanin mielestä puoliso on vähän liioiteltu ja aikainen termi.

    Ja jos ei voi sitoutua rakkaaseen, miten voi sitoutua tekemään päätöksiä meidän kaikkien edestä?

    VastaaPoista
  2. Venäläisten klassikkokirjailijoiden (Tolstoi ja kumppanit) käsitys oli että rahvaan parista löytyy totuus. Idealistinen ja epätosi näkemys nykyaikana. Klassikkojen aikana saattoi pitääkin paikkansa joskus, tosin aika harvoin. Käy huvin vuoksi vilkaisemassa Antiaikalaisen eilistä postausta Sivilisaatiokritiikkiä vai ryyppy?
    http://antiaikalainen.blogspot.com/2008/09/vakava-varoitus.html

    VastaaPoista
  3. On hauskaa lukea kirjoituksiasi kesämökkielämästä. Minä kun olen nykyään niin allerginen kaikille mahdollisille maaseudulla asuville söpöille pikkuötököille, että minun on parasta ihailla niitä kirjoista ja luontoelokuvista tai vain pistäytyä ystävien huvilalla.

    Lapsuus maalla palautuu mieleeni, kun luen herkkiä kuvauksiasi. Kiitos meidän kaupunkilaisten puolesta.

    Minä toivon, että vanhoja realistisia sanoja "rakastaja" ja "rakastajatar" käytettäisiin näistä muutamien poliitikkojemme jatkuvasti vaihtuvista seuralaisista. Irvokkainta on sanan 'rakas' käyttäminen niissä yhteyksissä.

    Mutta jos joku heistä todella vakavissaan toivoo löytävänsä onnen rakkaudessa, hän voisi kokeilla vaihteeksi terapiaa. Samat ongelmat toistuvat, jos vain jatkuvasti vaihdetaan kumppania.

    VastaaPoista
  4. Tillman, hyvin sanottu tuo: jos ei voi sitoutua rakkaaseen. Siinä on jotain karun paljastavaa. Jos on rakkain, voi kyllä sitoutua, sillä muuten ei takuulla ole rakkain.

    Anita, kiitos hyvästä lukuvinkistä. Tuo sanontani totuuden löytymisestä kaipaa hieman lihaa luitten ympärille.

    En siis tarkoita, että totuus löytyy iltapäivälehdistä tai Seitsemän päivää -julkaisusta. En itse edes usko lehtien juttuja, vaan suodatan kaiken hyvinkin kriittisesti ja näen kaiken aikaa toimittajien tarkoitushakuisen kynän jäljen juttujen rakenteessa ja sanastossa.

    Tarkoitan sitä, että totuus löytyy siitä, että näitä lehtiä luetaan niin paljon, että näiden lehtien uutiset ovat aina suosituimpia uutisia - viittaan linkkisi kirjoittajan paljon puhuvaan linkkilistaan. Se on se totuus, joka vallitsee ja se juuri kiinnostaa minua - miksi ihminen, valitsee tällaisen fuskuuutisen ja antaa sen ruokkia maailmankuvaansa? Minua siis kiinnostaa se, miksi valtaosa ihmisistä on taviksia, yksinkertaisia vähään tyytyviä sieluja, jotka eivät kyseenalaista asioita eivätkä ilmeisesti näe asioiden yhteyksiä eivätkä välitä niistä.

    Olen hieman kyllästynyt siihen, että ns. hyvässä kirjallisuudessa kuvataan usein hyvin komplisoitunutta ihmistä.

    VastaaPoista
  5. Anna, minä olen pohtinut samaa asiaa tuosta kumppanin nimityksestä.

    Miksi rakastaja tai rakastajatar eivät muka ole kelvollisia nimiä asialle, jota ne yksyhteen merkitsevät? Tai mies/naisystävä tai kumppani?

    En sisällä tähän kysmykseeni minkäänlaista moralisointia, vaan ainoastaan ihmetyksen siitä, että hyville sanoille (kuten nyt puoliso)
    annetaan uusia merkityksiä, vaikka on jo olemassa vanhat sanat kyseiseen tarkoitteeseen.

    VastaaPoista
  6. Iltapäivälehdethän sitä onnea kuuluttaa. Kuvitelkaa mikä on Tanja Karpelan osuus ja kohtalo.Onko niin, että me ja he , minä ja sinä, emme anna hänen elää omaa elämää. On jo mennyt sekaisin oma ja julkinen....???
    Kaikki uteliaat ja n.s. paremmat ihmiset ovat valmiita tuomitsemaan aikuisen ihmisen elämän. Antakaa rauha Tanja Karpelalle.Hänen on nyt jo pakko esiintyä julkisuudessa......
    Kaunis vangittu perhonen, antakaa hänen elää...... t. Aino

    VastaaPoista
  7. Aino,

    olisikohan nyt kyse siitä, että Karpela ei anna rauhaa meille lukijoille.

    Nuo tiedot on nimittäin poimittu monisivuisesta haastattelusta, jonka Karpela itse on antanut. Jutussa oli myös monta isoa valokuvaa Karpelasta. Hän on nyt itse tuo hehkuttaja.

    Jos minä olisin hänen tilallaan, en olisi antanut juttua enkä lausuntoa onnestani. Ylipäänsä arvelen, että todellinen onni ei hehku lehdessä vaan rakastuneiden sydämissä, hiljaa.

    VastaaPoista
  8. Jos sinä olisit ollut Karpelan tilalla, ei mitään olisi kuulunutkaan......
    jne........ Aino

    VastaaPoista
  9. On siitä kumminkin monet vuodet, kun mainitsin erään modernin virkanaisen kuullen jossain yhteydessä sanan "rakastella". Kyseinen nainen purskahti makeean nauruun sanoen tuollaisen määreen olevan historiaa. Pitää sanoa "naida".

    Minusta ne sanat määrittelevät aivan erilaiset tunnetasot. No, hän oli sentään sivistynyt, alemman yliopistollisen tutkinnon suorittanut, suomen kieltäkin opiskellut.

    Iisi

    VastaaPoista
  10. Rakastaja ei välttämäti rakasta.

    Rakastajalta sitä ei ehkä odotetakkaan.

    Rakastellaanko rakastajan kanssa- en tiedä- ollee siinä vähän tunnetta mukanakin..

    Siinä on kahden välillä jonkinlainen pitempi sopimus naimisesta.

    Tällaisen sopimuksen takia rakastajaa voinee kutsua rakastajaksi.Täytyyhän elämään jättää jotain kaunistakin eikä kaikkea riisua ilkosilleen...

    VastaaPoista
  11. "Venäläisten klassikkokirjailijoiden (Tolstoi ja kumppanit) käsitys oli että rahvaan parista löytyy totuus. Idealistinen ja epätosi näkemys nykyaikana"

    Miksi epätosi?

    Esimerkiksi kirjoituksessa mainittu Seiska tai vaikkapa Big Brother TV-ohjelma ovat sivistyneistön luomuksia sivistyneistölle. Ei niistä pidä rahvasta syyttää.

    VastaaPoista
  12. Kansanedustaja Tanja Karpela taitaa olla miessuhteissaa jenkkiläistä julkkistasoa.Miehet vaihtuu tiuhaan.
    Pitäisikö ottaa esimerkkiä vai onko tämä varoittava esimerkki.

    Nopeasta vauhdista päätellen suhteet näyttävät vain pintaliidolta ja rakkaus odottaa edelleen jossain.
    Säälittää Tanjan kohtalo.

    VastaaPoista
  13. lisin maininnan pohjalta,

    olen ollut havaitsevinani, että naiminenkin on jo vanhanaikaista, nyt pitää panna tai paneskella - siinä on mehut.

    Yleensäkin naida-verbi tässä merkityksessä on tylsä ja kuivakka, niin kuiva, että se ei ole missään suhteessa aktiin, jota tarkoittanee. Olisiko se niin, että naimista suosivat edelleen ne, joille se on samaa kuin näkkileivän syönti, siis aika mielikuvituksetonta touhua, pelkkää ruumiiden liikehdintää ja teknistä suoritusta tavoitteena lähinnä oma tyydytys.

    Panna-verbi taas sisältää mielestäni reipasta himoa ja huumoria ja on sinänsä kelpo sana, ellei suhteelle halutakaan syvyyttä ja kenties sitoutumista. Ja voisi tämä sana olla käypänen myös syvemmissä suhteissa, iloittelun ja läheisyyden hetkinä.

    Rakastella-verbi on kuitenkin minusta ylitse muiden, koska se pitää sisällään myös rakkauden, sen hivelevän kauniin ja hitaan sielujen ja ruumiiden yhteensulautumisen, jota ei voi verratakaan naimiseen eikä ehkäpanemiseenkaan. Rakastella-verbiä ei pitäisi panna laajaan jakeluun, vaan se on lahja kaikkein rakkaimmalle.

    *

    Idan toteamuksesta BB ja Seiska ovat sivistyneistön luomuksia sivistyneistölle totean, että jetsulleen, tämä on omakin ajatukseni jota tavoittelin, mutta jonka ilmaisin hatarasti.

    On nimittäin mielenkiintoista, miten kaikilla on mielipide BB:sta, vaikkei sitä kukaan myönnä katsovansa, ja Seiskalla on hurja levikki, vaikkei sitä kukaan kerro lukevansa.

    Eivät mainitut formaatit rahvaasta ole nousseet rahvaan itsensä nostamina, vaan ne on tehty mukailemaan rahvaan elämää - muka. Siksi niitä on niin kiva katsoa ja lukea kotisohvilla, että voi tuntea oman paremmuutensa ja jopa älykkyytensä. Pelkällä rahvaan työntö- tai ostovoimalla nuo eivät keikkuisi tilastojen huipulla.

    VastaaPoista
  14. Kiva lukea taas vanhaa kunnon tavallista arkista Ikkunaiinestä, joka puuhailee ja istuu sitten kahvikupposen ja iltalehden ääreen.

    VastaaPoista
  15. Kelpaisko vanha verbi lemmiskellä nykykäyttöön?

    Minkä sivistyneistön luomuksia muka ovat BB, Seiska jne? Rahastajien luomuksia ne ovat. Ei sivistyneistö moiseen aikaansa tuhlaa eikä rahojaan pane.

    VastaaPoista
  16. Ah lempi tuo, mi syömmein valtaa - -

    Siis runollinen lemmiskellä on mainio, ja kyllä se sisältää mielestäni myöskin intiimin ja melko mehukkaan rakkaudenteon, mutta pitää sisällään myös tunteen lämmön.

    Kannatan uusiokäyttöön saman alan sanastosta myös verbiä hakkailla flirttaamisen vastineena. Flirttaaminen on jotenkin urbaaninkalseaa ja tehty taitolajiksi, kun taas hakkailussa neidon posket punehtuvat itsestään ja auringonsäde taittuu herran valkeasta hammasrivistä. Viehättävää!


    Maduduu, mitenkähän intiaanit nimittivät lemmentouhuja, kun heillä on niin hauskat nimetkin? Kelliä suuren kuun alla Pikku Kukan kanssa tai tunnustella Vienon Peuran aluskasvillisuutta?

    VastaaPoista
  17. Siis Tanjan nykyinen lempijä on herra X.

    Ei kuulosta pahansuovalta, riippuu sanojasta kuitenkin.

    Rakastava jättää syvemmät jäljet, lempiminen on kevyempää, jotenkin aina kaunista ja joka tapauksessa.

    Siksihän sitä voi niin helposti siirtyä suhteesta toiseen..

    Onko ihan totta?

    Onko tosi enää ollenkaan tärkeää?

    Ehkä ei monelle.

    VastaaPoista
  18. Minulla oli ennen rakastettuja - siis yksi kerrallaan. Siitä ilmauksesta pidin. Mutta mikä on tipe - tippeen? Sen verran ymmärrän, että se on arkisempaa sanastoa.

    VastaaPoista
  19. Me fintiaanit sanomme "gi zah gin" ja rakastamme ikämme tai niin kauan kuin voimme.

    VastaaPoista
  20. En malta olla kopioimatta näytettä erään intiaanikielen (guaranin kieli) rakkausilmaisuista, suomennettuna, niin kauniisti naisesta sanotaan. Mieleen tulee lähinnä Korkean Veisun säkeet.

    "Herää, Angelinani, tuoksuva liljani, aamutähti on jo noussut loistaen kuin silmäsi. Nouse katsomaan kauttaaltaan loistavaa taivasta, joka meitä niin ihastuttaa, oi Paraguayn jasmiinini.

    Herää, Angelinani, täällä ikkunassasi tanssii lintu riemuiten. Sen vieressä kolibri soittaa clavelinaa ja herättää sinut laulunsa sävelillä.

    Herää, Angelinani, päivän Jumala saapuu jo, nouse jo, rakkaani, jos tiedät kuinka sinua rakastan. Suloisuuttasi rakastan, vain sinua ajattelen, näen sinut joka unessani, koska kaipaan sinua.

    Herää, Angelinani, kirjekyyhkyseni, otan nimesi mukaani ja panen sen piiloon. Sieltä otan sen esiin suudeltavakseni, jollen löydä luoksesi, näkemiin, loistava aamutähteni, olet aina kuningattareni, rakastan sinua.
    "

    Em. lauluruno löytyi sattumalta myös YouTubesta guaraninkielisenä, nimellä Despierta, mi Angelina:

    http://www.youtube.com/watch?v=ClCDdpVr2ks

    *

    Sokea kana,

    äitini sanoi aina, että "tippeen alla", kun puhui saavista, johon vesi tippui rännin kourusta. Raumalaisperäinen sanonta.

    VastaaPoista
  21. "Minkä sivistyneistön luomuksia muka ovat BB, Seiska jne?"

    Suomalaisen sivistyneistön?

    Suomessahan oli tällaisia suomalaiselta, rahvaanomaiselta pohjalta lähteneitä lehtiä kuin Apu, Seura, Kotiliesi jne...mutta sivistyneistön piti kopioida Seiskan ja BB:nkin konsepti suoraan suuresta maailmasta :)

    VastaaPoista
  22. Kiitoksia, raumankielen sanavarasto rikastui, kun samalla selvisi punttukin: tynnyri rännin alta.

    VastaaPoista
  23. Mikä on sivistyneistö?

    Ne, joilla on sivistystä, pään ja sydämen, vai rahaa? Tai oikea suku?
    Käytetäänkö enää sanaa sivistyneistö?

    Haluaisin tietää niiden sivistyneiden nimet, jotka ovat esim tämän BB:n takana! Kuuluu ilmeisesti jo yleissivistykseen tietää tämä asia.

    VastaaPoista
  24. Joskus tuntuu siltä, että sivistyneistöksi lasketaan lähinnä intellektuellit - viittaan Paavo Lipposen pohdintoihin.

    Tarkkaan ottaen sivistyneistö tarkoittanee kuitenkin laajempaa ryhmää, nimittäin sivistynyttä kansanosaa, kouluttautuneita ja lukeneita ihmisiä. Tällainen ryhmä on varsin heterogeeninen ja pitää sisällään niin toimittajat kuin markkinoijatkin, kuten myös tutkijat ja filosofit.

    On kuitenkin huomattava, että erikseen voidaan määrittää akateeminen sivistys, joka on liitettävissä lähinnä oppimisen kautta saavutettuun sivistysstatukseen, kun taas sivistys toisaalta voi olla myös ihmisen henkistä kypsyyttä, joka voidaan saavuttaa vaikkapa elämänkokemusten myötä.

    Mielenkiintoiseksi asian tekee, jos asettaa kysymyksen nurinpäin: kuka ei kuulu sivistyneistöön. Tähän haluaisin vastauksia.

    VastaaPoista
  25. Lipponen on sivistynyt. Sivistynyt ei ole sitä, että tarkastelee turvallisen etäisyyden kautta ulkona olevia asioita, eikä milloinkaan kohtaa varsinaista kansansielua. Se ei ole sivistystä. Sivistynyt ei ole ihminen, joka ei milloinkaan sottaa pöytäliinalle kastiketta, vaan sivistynyt on se, joka ei sitä huomaa kun joku muu sottaa.
    On siis sydämen sivistys olla huomaamatta turhanpäiväisiä asioita.

    Ruotsissa on tällä hetkellä meneillään debattia siitä, missä kohtaan heidän sivistys vaihtui lähes banaanivaltion laiseksi teatteriksi, missä olevinaan olevat brassailijat ottivat vallan ja typerät toisiaan kopioivat "pingviinit" leikkivät sivistyneisyyttä hokemalla ulkoa mitä ovat kirjoistaan oppineet.

    Se ei ole Ruotsin todellisen sivistyneen porukan mieleen; ja Ruotsi on ollut sivistysvaltio meitä paljon pidempään; meillä lähes kaikki ovat snobeja (ks. Kemppisen blogi); mitä isot edellä sitä pienet perässä.

    Mallioppiminen: Bandura! Tehnyt paljon pahaa voisi sanoa.

    VastaaPoista
  26. Tässä teille aito sivistynyt:
    http://www.youtube.com/watch?v=xoKbDNY0Zwg
    ei pelkää olla pelle suuremman asian takia.

    :)

    hyvää päivänjatkoa rysään

    VastaaPoista
  27. Sivistyskeskustelu on siirretty uuteen päreeseen.

    VastaaPoista
  28. Kuka ei kuulu sivistyneistöön?

    Niinpä, siihen ei varmaan voi vastata.

    Meillä on telkka joskus auki vaikka kukaan ei katsokkaan. Sieltä tuli joku tietokilpailuntyylinen ohjelma, nappasin sieltä tämmöisen väitteen, jonka siis pitäisi olla ainakin melkein totta: 80-90% suomalaisista noin 30 vuotiaista ei tiedä kuka suomalainen on voittanut Nobelin kirjallisuuden palkinnon.
    Siis: minkälainen tieto on nykyään tärkeää, ihmettelen vaan.

    VastaaPoista
  29. Anonyymi,

    enpä tiedä, voidaanko sivistystä mitata knoppitiedolla, tietokirjatiedolla. Jossain määrin toki, mutta ei niin, että tietoviisas olisi automaattisesti ns. sivistynyt. Ehkä hänellä on vain hyvä muisti.

    Mutta toki on paljonkin mahdollista, että kyseessä on henkisesti orientoitunut ihminen, koska hän arvostaa tietoa niin paljon, että on omaksunut sitä yli keskivertokansalaisen.

    VastaaPoista
  30. Olin vain kuvitellut, että tämä Sillanpää tieto on ihan peruskamaa eikä mitään knoppia.

    Melkein sama kuin: kuka on Suomen presidentti, jota eräissä sairaustutkimuksissakin kysytään.

    No, joskus harhaudun ajattelemaan, että pienestä yksityiskohdastakin, kuten em mainitusta, voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

    Luetaanhan Hesarin mukaan paljon Waltaria kuitenkin. Se on hieno juttu.

    VastaaPoista
  31. Siis anonyymi, yhdyn kyllä ajatukseesi, kun perustelet sen näin. On asioita, joiden tietäminen kuuluu yleissivistykseen, ja tämä esittämäsi on varmaan yksi niistä. Minä kiinnitin liikaa huomiota tuohon tilanteeseen, tietokilpailuun, jonkalaisessa pärjäämistä en varauksetta osaa pitää sivistyksen merkkinä, mutta toki se sitä voi olla.

    VastaaPoista