Elämme riemullisia aikoja. Pikku-Liisalle on tarjolla uusi toiveammatti lääkärihoitajan työn rinnalle.Ja jospa minuakin nyt vihdoin ymmärrettäisiin huoruusasioissa Anna Kontulan tulevan väitöskirjan myötä! Olenhan jo muinoin esittänyt, että huoruus on niin kunniallista, että huora tulee esitellä perheelle isän ystävänä ja antaa hänelle paikka kahvipöydässä.
Anna Kontula, tämä Pispalan punapää, on haastatellut peräti 25:tä Suomen arviolta 8 000 huorasta, ja saanut näin relevanttia faktaa siitä, mitä huoruus todella on.
Näillä tuloksilla tullaan tohtoriksi! Ydin on se, että tutkimuksen kirkkaassa valokeilassa näyttää siltä, että huoruus onkin - ylläripylläri - kunniallinen ammatti. Toimintaa ei pidä enää siis huoruudeksi kutsuttaman, vaan rehelliseksi seksityöksi. Seksityöläiset ovat itsenäisiä ja vapautta rakastavia naisia, jotka ovat ansainneet kunnioituksen vakavina ammatinharjoittajina.
Seksityö on siis pikaisten lainsäädäntömuutosten myötä syytä tuoda päivänvaloon, pois epämääräisiltä kujilta ja reilusti verotuksen ja erilaisten työeläkevähennysten piiriin. Näin jokaiselle työntekijälle kuuluva kansalaisvelvollisuuden suoritus kohentaa kunniallisen seksityöläisen omaakin leipää sitten kun ei enää jaksa makuulla.
Eikä ole syytä pitää työpalvelun käyttöä salassa enää muijaltakaan. Mitäs häpeämistä naisystävän kunniallisessa työssä nyt on? Isän seksityöntekijäystävä tuodaan siis myös perheen kahvipöytään, ruokavieraaksi ja isin iltaseuraksi, jos mitään hävettävää ei työssä kerran ole. Kun työ on reilua leipätyötä, on se sitä toki myös perheen mielestä. Ja saisi Pikku-Liisakin ruohonjuuritason tuntumaa mahdolliseen haaveammattiinsa, suoraan kentältä.
Ja mikäli palvelunkäyttäjä saisi lääkäriltä lähetteen seksiapuun (kylmä muija/masennuksenhoito/tms.), voisi suorituksen luonnollisesti panna verotusvähennyksiin vähän samoin kuin kotitalousvähennyksen. Kaikki tällainen yhteiskunnan toimintoihin kytkeminen on onnen omiaan lisäämään kyseisen palvelutyön kunnioitusta.
Nyt kaikki siis muokkaamaan omaa kenties vanhaa hapatusta sisältävää asennetta positiiviseksi. Näin saadaan ammatin yltä pois siihen liitetty ikävänpuoleinen stigma, josta puheena oleva ammattikunta itse kyllä syyttää yhteiskuntaa ja viranomaisia, joka ei hyväksy rehellistä alapäällä suoritettua työtä työksi, vaan heittelee kapuloita vällyihin. Ei kerta kaikkiaan huomata sitä, että tätäkin työtä tehdään hyvästä motiivista, pelkästään rahan takia, ei minkään irstaan halun.
Onhan sitä paitsi kunnioitettavaa, että ei ajauduta yhteiskunnan elätiksi kuten moni sossun asiakas, vaan pärjätään näppärästi omalla alapäällä. Sukkanauhan alle työnnetään Kontulan mukaan puolen tunnin palvelusta sadan euron seteli ja tunnin tamppauksesta kolmesataa euroa, puhdasta bruttotuloa.
Kyllä Pikku-Liisakin ammatin edut tajuaa. Ja kun hän tule isoksi, hän pyrkii tietenkin seksiopistoon. Mikäs kunnioitettava ammatti sellainen on, jossa ei ole koulutusta?
(Claxton, Liisa ihmemaassa)
Entäpä sitten ammattikorkean koulutus miehille. Tasa-arvo siinäkin samalle alapään tasolle on saatava. Ja eläke-edut myös kuntoon, onhan seksityö etenkin selkää kuluttava, joten ilmaiset, ergonomiset ja hierovat vuoteet jo harjoittelijoille, heti riparin jälkeen.
VastaaPoistaIisi
Minusta Anna Kontulan ajatusmalli on kestämätön kehäpäätelmä: Työn tekee kunnialliseksi se, että siinä halutaan ansaita rahaa.
VastaaPoistaMuutenkin Kontulalta on punainen lanka hukassa. Hän sanoo nimittäin, että seksityö antaa kyselyn mukaan naiselle elämänhallinnan mahdollisuuksia.
Näitä mahdollisuuksia ovat sitten mahdollisuus ansaita verotonta tuloa yli normikansalaisen ja mahdollisuus saada paljon vapaata vain vähän työtä tekemällä.
Ammattiseksityöntekijä elääkin materiaalisesti hyvin pitämällä vain kahta asiakasta päivässä.
Olen aina ihmetellyt kommunistien hinkua materiaan: kaikki nojaa tavaran arvoon marxismissakin. Kaikki määritetään suhteessa rahaan ja materiaan; henki tai tunne, ihmisen korkeampi minuus ei ole mitään. Tämä paistaa tässä vasemmistoliittolaisen Kontulan tutkimuksessakin kirkkaimmin.
Mikäli Kontula ei liitä väitöskirjansa kunniallisuuden määritelmään muuta aspektia kuin rahan ansaitsemisen, on tutkimus korkeintaan gradutasoa, etenkin kun haastateltavia on vain 25 väitetystä 8 000 seksityöntekijästä. Eihän tällaisesta materiaalista + jostain Sihteeriopiston sivuilla käydystä keskustelusta voi tehdä relevantteja päätelmiä.
"tutkimuksessa" on ongelmana se, että siinä on haastateltu vain niitä suomalaisia prostituoituja, jotka ovat vapaita valitsemaan. Iso osa prostituoiduista Suomessa on hommissa jonkinlaisen pakon takia; parittajat ja paritusliigat, ihmiskauppa, velat, laiton maahanmuutto jne.
VastaaPoistaEn ole samaa mieltä kanssasi tästä prostituutioasiasta, se on tullut selväksi aiemmissa keskusteluissa, mutta en silti hyväksy että silmät suljetaan tosiasioilta, eli siltä, että prostituoidut eivät kaikki ole vapaaehtoisesti ja omasta halustaan "ammattiaan" valinneet. Se tekee tästä Kontulan päätelmästä kestämättömän. Minusta sitäpaitsi "kunniallisuus" ei liity mitenkään koko asiaan, pikemminkin ihmisoikeudet ja ihmisarvo.
-minh-
Kunniallisuus oli Kontulan itsensä ja ja toimittajien ydintulkinta tutkimuksen pointista, eli termi ei kummunnut minusta, joka en näe mitään kunniallista siinä, että työtä tehdään rahan vuoksi. Minusta se on pikemminkin kunniatonta.
VastaaPoistaKunniallista - jos nyt kehittelen Kontulan ja toimittajien linjaa eteenpäin - on mielestäni sellainen työ, jota tehdään yhteisön hyväksi tai kiinnostuksen pohjalta, asioiden kehittämiseksi, ei siksi että itse päästäisiin mahdollisimman nopeasti ja helpolla leveän leivän ääreen, kuten Kontulan määrittelemät seksityöntekijät tutkimuksen mukaan tekevät.
Minustakin seksityö olisi sinänsä aatteena hyvä asia, koska kaikki eivät saa seksiä omin voimin, ja autuasta on antaa tarvitsevalle. Tämä pitäisi vain voida tehdä kenenkään tuomitsematta, avoimesti ja yhteisön hyväksymänä.
Tässä toiminnassa ei saisi tulla niin paljon särkyneitä ruukkuja kuin nyt tulee. Monesti suuri kärsijä on asiakkaan taustayhteisö, josta kaikki tutkimukset vaikenevat. Pettäminen lienee edelleen suurimpia syitä avioeroihin. Tilastoja tosin kaunistaa nykyisin internetin ääressä masturbointi, mikä juuri uutisissakin todettiin.
Sinä päivänä kun huora tulee pois puskan takaa ja esiintyy työssään nimellään ja kasvoillaan, voi hän vasta pyytää työlleen kunnioitusta. On sitä ennenkin noustu barrikadeille, joten miksi ei nyt? Kyllä se lainsäädäntö hoituu, mutta ei ennen kuin asianomaiset itse lakkaavat häpeämästä itseään ja työtään - muiden arvostus tulee itsekunnioituksen jälkeen, sanoo Kontula mitä hyvänsä.
Kukas se tässä taannoin vielä julkisuudessa hehkuttikaan, että kaikki työ on arvokasta!
VastaaPoistaKenenkähän asialla tällaiset tutkimukset, ja tutkijat lopulta ovat?
Vaikka tutkimukseen osallistuisi monta miljoonaa kehonosillaan tienaavaa, eivät ne minua vakuuta ko. ammattia hyväksymään. Huoran ammatti kun ei mielestäni voi edistää ihmisarvoa eikä siinä voi koskaan toteutua tasavertaiseti ihmisoikeudet.
Kuvottaa ajatellakin millaista se työ on ruumiillisesti, saatikka henkisesti.
Kaikenlaisia narsistisia örvelöitä örisemässä, kortsujen kanssa säheltämistä, tai parhaimmassa tapauksessa ilman, jolloin terveydenhoitajatätille saattaa jalkoväliasioissa tulla useinkin asiaa.
Toisaalta, jos huorien avulla vältettäisiin siittämästä ei toivottuja lapsia, esimerkiksi helvetillisiin elinolosuhteisiin, niin siitä vaan, huorilta helpotusta hakemaan!
Kyllä minä voisin kaikki nuo sanomasi allekirjoittaa, Leonoora, hyvinkin.
VastaaPoistaKaikkein ikävin asia seksin myynnissä minusta on kuitenkin seksin irrottaminen samanlaiseksi arkipäiväiseksi tarpeeksi, kuin nälkä tai jano. Ei se nyt totta puhuen samalla viivalla ole, sillä ravintoa ihminen tarvitsee elääkseen, seksiä nautinnokseen.
Seksi on muutenkin ylimainostettu asia, ja yhdynnästä on tehty hedonismin väline, josta revitään irti enemmän kuin siitä irrotettavissa on. Yhdynnän keskimääräinen kestohan on kolme minuuttia.
Enemmän pitäisi puhua hellyydestä, läheisyydestä ja rakkaudesta, jotka yhdyntään parhaimmillaan liittyvät. Yhdyntä ilman em. asioita on kylmä suoritus, jossa kumpikin osapuoli runkkaa toisiaan. En ihmettelekään enää itsetyydytyksen valtavaa nousutrendiä tilastoissa. Itselleen pystyy antamaan jopa enemmän hellyyttä kuin kylmässä seksikontaktissa ilman rakkautta puolitutun tai vieraan kanssa.
"Enemmän pitäisi puhua hellyydestä, läheisyydestä ja rakkaudesta, jotka yhdyntään parhaimmillaan liittyvät. Yhdyntä ilman em. asioita on kylmä suoritus, jossa kumpikin osapuoli runkkaa toisiaan."
VastaaPoistaEn nyt sanoisi ihan noinkaan. Hellyyttä, läheisyyttä ja rakkautta voi saada joka päivä ilman seksiä, joten se akti itsessään ei noita mausteita välttämättä tarvitse. Nopea pano voi olla yhtä tyydyttävä kuin rakastelu esileikkeineen.
-meirami-
Meirami, eivät läheskään kaikki saa hellyyttä, läheisyyttä ja rakkautta joka päivä.
VastaaPoistaSuomen asuintalouksista lähes 50 prosenttia on yhden hengen talouksia (stat.fi), joten panokumppania ei ole tarpeen vaatiessa.
Mikä ettei hekumallinen pikapano maita itse kullekin, mutta tarkoitin puheellani yleiskäytäntöjä. Sitä paitsi se pikapano vieraan kanssa tuskin johtaa naisen helppoon orgasmiin, tutun kumppanin kanssa toki.
Mikäli olen oikein antanut itseni ymmärtää, esimerkiksi seksityöntekijät eivät yleisimmin saa itse työnsä aikana näissä pikajyystöissä orgasmia, vaan osaavat näytellä sen.
Epäilyttää pystyvätkö tämä tai seuraavat, uudet sukupolvet enää tuntemaan aitoa kiintymystä kehenkään. Sitoutumaan esim. ystävyys- tai parisuhteeseen.
VastaaPoistaEn toisaalta ihmettele, jos eivät. Sen kuvan minkä saa monista eri tiedotusvälineistä esim. tämän päivän nuorista naisista, heidän kielenkäytöstään ja käyttäytymisestään kertoo paljon.
Nämäkö kasvattavat tulevia sukupolvia äiteinä ja yhteiskunnan jäseninä?
Ei ihme, että sinkkuja on niin paljon.
Monet vielä vanhoista moraali- arvoista kiinnipitävät nuoret, eivät niin vain löydä enää kumppania, jota kunnioittaa ja arvostaa. Jonka kanssa voisi suunnitella jotakin pysyvämpää.
Heitäkin on, ja luulisin, että he ovat kuitenkin enemmistönä.
Mihin ja kehen he voisivat enää todella luottaa?
Eräs syy yksineläjien suureen määrään on tietysti myös osaltaan se, että fantasiamaailma jossa monet nuoretkin aikuiset elävät elokuvien, netin ja musiikkivideoiden "todellisuudessa", ei houkuttele elämään arkista, tavallista elämää. Tai fantasiaan paetaan, kun päämäärät näyttävät liukuvan yhä kauemmaksi, tai ne romuttuvat monesti.
Vaikutteita on liikaa, persoonallisuutta pirstovia kiihokkeita liikaa.
Eikä syy ole nuorten.
Globaalit voimat jylläävät, ja sen pyörremyrskyissä pienet yksilöt ovat voimattomia.
Niin, sinä puhut omasta vinkkelistäsi ja minä omastani (parisuhteessa elävän), vaikka en tiedä kuinka moni niistä puolesta parisuhteessa elävistäkään saavat hellyyttä ja rakkautta vaikkapa omalta puolisoltaan.
VastaaPoistaKaikki eivät saa tyydytystä työstään, mukaanlukien seksityöläiset. Heidän työnsä onkin antaa tyydytystä maksavalle asiakkaalle. Ehkä joku voi kuitenkin (myös) henkistä tyydytystä työnsä tuloksesta saada.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että harvalle se kuitenkaan unelma-ammatti on, vaikka vapaaehtoisena palvelujaan tarjoaisikin.
-meirami-
Yksinelämisen syy lienee myös korkea rima. Vastapuolelta vaaditaan mahdottomia eikä sitä unelmien prinssiä/prinsessaa löydy. Ja jos vaikka löytyisikin, niin arki ei olekaan kivaa, vaan pitäisi kokoajan elää siinä huumaavassa olotilassa, mikä ei kauaa kestä. Ihmisistä on tullut kertakäyttöisiä.
VastaaPoista-meirami-
Olen siivoojana ruotsinlaivoilla. Siellä näkee yhtä sun toista. Myöskin näitä sexityöläisiä. Yleensä ne on reiluja tyttöjä ja kohtelee meikäläistäkin ihmisenä. Mutta sitten nämä kuusikymppisten rikkaiden porhojen parikymppiset vaimot ja "morsiamet."! He eivät edes huomaa mopin kanssa puuhaavaa tai jos huomaavat, pitävät meitä itseään alempana. Minusta nuo reittä pitkin rikastuneet ovat pahempia kuin reilut huorat. Ja kuitenkin he ovat sitten niitä "kunnialisia"! Vaikka tienaavat aivan samalla pelillä kuin ammattihuoratkin.
VastaaPoistaMaija-Liisa
Maija-Liisan kommentista tuli mieleen, että Britanniassa sosiologit ja muut sensellaiset tutkijat ovat ihmeissään sugardaddy- ilmiön takia.
VastaaPoistaKyseinen ilmiö oli pitkään lähes olematon. Viime aikoina siitä on tullut yleistä hupia nuorten naisten keskuudessa, jotka metsästävät itselleen rikasta vanhempaa miestä "poikaystäväksi". Ikäeroa saattaa olla yli 40 vuotta.
t. Samuli
Olen läheltä seurannut ns. "suorittavaa työtä", siis tehdastyötä tekeviä, ja väitän ihmisten tekevän sitä pelkästä rahasta. Jos ihmisellä olisi tarpeeksi rahaa, elääkseen, ei hän palkkautuisi hiilikaivokselle töihin. Tai metroon siivoojaksi. Tai lehdenjakajaksi, MacDonalsille... Tai huoraksi.
VastaaPoistaNo, hiilikaivoksiahan Suomessa ei ole.
Ei-materialisteja ovat he, joiden ei tarvitse välittää siitä mitä maitopurkki (tai perunakilo) maksaa. Eivät ihmiset ole marxilaisia, heistä tulee sellaisia.
Muutama tosi positiivinen kokemus mulla on maksullisesta seksistä. Miksi siitä sitten pitäisi olla nolona? En tiedä, mistä minä tiedän mitä muut ajattelevat; jos joku ajattelee, että "kun ei muuta saa", se on ihan kunniallinen ajatus. (Tosin väärä.) Huorat ovat olleet mulle todella kivoja, samoin useat tukanleikkaajatytöt. Vaikeinta on ollut löytää hyvää hammaslääkäriä; Jyväskylästä tiedän yhden, toisen Mikkelistä.
Tykkäisinkö, jos oma tyttäreni olisi huora?
Aikanaan, kun eettisistä syistä kieltäydyin aseellisesta palvelusta, multa kysyttiin että "enkö muka ampuisi vihollista joka raiskaisi vaimoani?" Sanoin sille, kapteeni se oli (ja pappi pää kallellaan katseli vieressä), että "en ole naimisissa". "Niin niin, mutta osaattehan te kuvitella." "No, sitten antaisin sen panna."
Tämä ei liity varsinaiseen aiheeseen, mutta kun yskineläjyyttä tässä vähän sivuttiin niin tässä lukuvinkki yksineläjyys-aiheesta kiinnostuneille:
VastaaPoistaLukuvinkki:
”Stereotyyppisten mielikuvien lisäksi yksineläjänaisen asemaa hankaloittaa perheellisyyden ja onnellisuuden samaistaminen toisiinsa. Yhteiskunnassamme perheellisyydestä puhutaan onnellisuuden lähtökohtana ja perheettömyyden oletetaan lähes itsestään selvästi olevan onnetonta elämää. Kuitenkin nykyistä elämäntilannettaan hyvänä elämänä pitäviä naisia on sekä perheestä haaveilevien että yksineläjyyttä itselleen parhaana vaihtoehtona pitävien puolisottomien ja lapsettomien naisten joukossa. ”
Arja Mäkisen väitöskirja yksinelävistä naisista.
Tässä lisää (Tampereen yliopisto/väitökset):
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2008080.html
Tai Kirjapaja -kustantamon sivuilta.
Hirlii, mainio vinkki, kiitos siitä!
VastaaPoistaKun vaan saisi pian käsiinsä tuon väitöksen. Jos se on Kirjapajan sivuilla, niin se ilmestyy varmaan kirjastoihinkin.
Hiukan vain mietityttää, miksi on tutkittu vain naisia, mutta ei miehiä. Erojen havainnointi olisi mielenkiintoista ja erojen syiden kartoittaminen.
minusta on hyvä, että on tutkittu vain naisyksineläjiä. se on sitten se vertailu toisen tutkimuksen aihe.
VastaaPoistaaihe on tavattoman tärkeä. itselläni on kokemusta aiheen käsittelystä dokumentintekijänä ja vastatuulta aiheutti nimenomaan se, että fokus oli naisissa. aiheen rajaaminen luo sisältöä ja tuo siihen mielenkiintoisen näkökulman.
On toki mielenkiintoinen tästäkin näkökulmasta, ja himoitsen saada tuon tutkimuksen käsiini.
VastaaPoistaKeskitetty näkökulmahan tiivistää asian ja luo siihen syvyyttä. Ja allekirjoitan tuon ennakkoluuloisen asenteen, että ihmisen onnellisuus määritetään markkinointimaailmaa myöten - ja ennen kaikkea siellä -perhesidonnaiseksi. Tähän liittyy myös se yleinen harha, että vajaaperheitä - mieti nyt tuota nimeäkin - pidetään vähän vajaina, eli siis huonompina kuin kaksi vanhempaa sisältäviä perheitä. Onhan se nyt jo jokaisen tiedossa, että esimerkiksi lapsia pahoinpidellään enemmän kaksivanhempisissa perheissä kuin yhden huoltajan perheissä. Tämä selittyy mielestäni ainakin osittain väkisin koossa pidetyillä liitoilla: nainen ei aina ymmärrä erota ja viedä lapsiaan suojaan väkivaltaisesta liitosta.
Se mikä minua mietitytti on se, että leimaako naisten yksinoloa koskeva tutkimus yksinolon naisella lähtökohtaisesti kuitenkin epänormaaliksi, kun sitä pitää erikseen tutkia. Miehen yksinoloa ei taideta edes tunnustaa. Vai onko se sitten jo tutkittu, että yksinäinen mies ryyppää itsensä rappiolle? Minua kiinnostaisi siis tutkimus ihmisen yksinolosta, mutta kuten sanoit, voihan tuon miesten tutkimuksen tehdä erikseen.
Olisiko se niin, että naisella on paremmat selviytymisstrategiat kuin miehellä ja elämänhallinta kunnossa, mikä aiheuttaa tyydytystä, vaikka kaipuu kumppaniin olisikin siellä pohjalla. Onnellista elämää?
Eikö olekin mielenkiintoisia kysymyksiä? Vajaaperhe on aivan kauhea ilmaisu kun kuitenkin todellisuudessa kaikenlaista vajautta voi olla nimenomaan kahden vanhemman perheessä, jossa toinen tai kumpikin pahoinpitelevät toisiaan. ”Vain lasten takia” kannattaisi pikemminkin erota kuin pysyä yhdessä.
VastaaPoistaNaisyksineläjyys rikkoo kulttuurista odotushorisonttia, joka kokemukseni mukaan (miehen kokemusmaailmasta olen huono kertomaan yhtään mitään)on nimenomaan sellainen, että naisen tulisi avioitua ja ryhtyä puolisoksi sekä äidiksi, vasta silloin hänet tunnustetaan aikuiseksi. Toisten naisten taholta erityisesti.
Yksineläjänainen myös ”demonisoidaan” helpommin tai häntä saa piilotetusti (tai avoimemminkin) pilkata kun taas yksineläjämies herättää enemmän empatiaa kanssaeläjissä.
Yksineläjänainen siis oppii selviämään, koska häntä ei kovin herkästi tulla ”paapomaan” mitenkään. Tai sitten hän murtuu, kerta kaikkiaan.
Myös minä odotan tätä kirjaa, molempia versioita.
Lueskelen aina mökillä ollessani vanhoja Kotilieden vuosikertakirjoja, joita siellä on mm. 50-, 40- ja jopa 20-luvulta.
VastaaPoistaLehdissä on erilaisia kysymys- ja vastauspalstoja, joissa etupäässä naiset kyselevät kaikenlaisia asioita, mm. mitä tehdä, kun on juoppomies joka lyö.
Poikkeuksetta lehden vastaus naiselle on, että nainen ei saa olla itsekäs haluissaan, erota ei saa, miesraukkaa ei saa jättää yksin, naisen tulee kouluttaa itsensä taipumaan miehen tahtoon ja hänen tulee uskoa että rakkaus parantaa miehen. Sanaakaan ei puhuta lasten hyvästä, vaan ainoastaan miehen hyvästä ja perheen kunnniasta.
Näin Suomi on kasvatettu ihan sukupolvi sitten vielä, joten asenteet ovat sitkeässä edelleen. Järkyttävintä on, että tällainen usko itää edelleen jokusten naisten mielessä.
Iines, tuohon viimeiseen kommenttiin sen verran, että kyllä tuo sama oikeastaan koskee myös miehiä, joiden vaimot ovat väkivaltaisia ja juoppoja. Itse asiassa naisten väkivaltaa pidetään niin epänormaalina ja sairautena, että harvoin tuntuu oikealta se, jos mies jättää juopon ja väkivaltaisen vaimonsa. Oletuksena pikemminkin on, että mies pyrkii kaikilla tavoin saamaan vaimolleen hoitoa ennen kuin lähtee ja vie lapset mennessään.
VastaaPoistaNyt mielestäni kuitenkin enimmäkseen pidetään itsestään selvänä tilannetta, että nainen jättää juopon ja väkivaltaisen miehensä, mikä on ymmärrettävää, sillä yleensä on pakko lähteä ennen kuin henki lähtee.
Sikäli kun kuitenkin on mahdollista, että mies voi siitä tilanteestaan halutessaan parantua (esim. Lyömättömän linjan kertomukset), onhan kuitenkin ymmärrettävää myös se, että jotkut naiset myös parantumiseen uskovat. Tie ei ole helppo, eikä mielestäni siihen sitoutuneita sopisi väheksyä tai pitää tyhminä.
Tietenkään jokaisen naisen kohdalla motiivit jäämiselle eivät ole samat. Kaikilta ei löydy tarvittavaa rohkeutta lähteä eikä suuri osa väkivaltaisista miehistä edes halua parantua, sillä niin normaalina me sitä miesten käyttämää väkivaltaa pidämme.
Mafian tapoihin kuuluu kääntää tilanteet päinvastaiseksi. Jos he löytävät oman puhekanavan, joka käy heitä vastaan he hyödyntävät sitä.
VastaaPoistaLue Lucifer effect. Siinä opetetaan miten hajoitetaan, hallitaan ja sitten väitetään tasan päinvastaisena asiat. Kun lapsi lyö toista lasta mafiaäiti opettaa lasta sanomaan, että se oli se toinen joka löi (kun molemmat itkevät).
Kun psykologiasta on tullut enemmän ase kuin ns. pelastus takaisin yhteiskuntaan tai oppimisen osalta tärkeä osa-alue niin alkaa tapahtumaan kaikenlaista, joka on järjenvastaista ja silti mukamas totta. Be careful out there: politiikka saisi pysytellä politiikkana - ei valua rakenteisiin ja syövyttää kulttuuri sisältäpäin kuten eteläamerikan maat (ks. takkiraudan pohdinnat).
Katso myös minun tämän aamuinen postaus veroista ja läpinäkyvyydestä; miksi asiat tehdäään tahallaan vaikeiksi: ovat jo lypsylehmä muille voimille joiden yhteinen nimittäjä on esim. mafia. Niitä vasten siis toimimme: äläkä unta näe, etteikö olisi niin.
Miksi professori Kari S Tikka murhattiin oli juuri tästä syystä ja vaikka sitten selitettiin homoudella niin totuus oli silti siinä, että hän liikkui vaarallisilla vesillä. Silti kriminaaleja prosesseja on pakko vastustaa koska ne syövät kulttuurin sisältäpäin kuin muurahaiset tai torakat: lahottavat yhteiskunnan sisäisen rauhan.
http://takkirauta.blogspot.com/2008/04/luonnonvarojen-kirous.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_S._Tikka
Naisten tulisi siksi olla myös toisten naisten tukena eikä ruveta soittamaan mafian kelloa siksi, että saa itse hieman osakkeen nostoa typeryydellään. Jos lapsi siihen syyllistyy, olkoon, mutta jos aikuinen jolla akateeminen arvo niin oksat pois.
Naisten kyky ylläpitää lojaalisuutta ns. henkisessä sodassa on yllättävän huono; miehet sentään tukevat toistensa selkiä; naiset puukottavat.
Saara, perustin tuon kommenttini siihen, mikä tietojeni mukaan on yleisintä, ja tilastojen valossa naisten harjoittama perheväkivalta on kuitenkin aika harvinaista.
VastaaPoistaTässä nopea hieman lyhennetty tilastopoiminta www.stat.fi:n sivuilta:
Vuonna 2005 poliisin tietoon tulleissa perheväkivaltarikoksissa oli 4 109 uhria. Naisia perheväkivallan uhreista oli 3 195. Miehiä uhreista oli 914 tapauksessa. Näissä nainen oli epäiltynä 444 kertaa, [eli noin puolessa tapauksissa joissa mies on perheessä pahoinpidelty, suorittaja on ollut ilmeisesti joku muu perhepiirin mies tai sukulainen]. (stat.fi)
Ensikotien sivuilla on sen sijaan tieto, että yli puolessa tapauksissa lasten pahoinpitelyistä pahoinpitelijä on äiti, eli kyllä nainen siis myös osaa lyödä ja läpsiä ja varmaan hakatakin.
Järkyttävimpiä tapauksia väkivallasta ovat olleet perheen insestitapaukset, joissa äiti on ollut tietoinen isän harjoittamasta sukurutsasta, muttei ole lähtenyt ja vienyt lastaan turvaan. Tämä on minusta käsittämätöntä. Erilaisten lähdetietojen mukaan tällaista on esiintynyt ja esiintyy myös Suomessa. Oikeastihan insestitapauksista nousee pinnalle vain jäävuoren huippu. Naisten osuus näistä lienee minimaalinen (?).
*
Homo garrulus, poikkesit sitten tänne "ankan blogiin" (blogissasi käyttämäsi nimitys) mainostamaan minua taas mafian kellojen soittajana ja muiden naisten selkäänpuukottajana.
Lopeta horinasi ja keskitä juttusi omaan blogiisi. Minua et mollaa omassa blogissani. Sinä se selkäänpuukottaja olet.
Juu, kyllä. Luvut kertovat karuja totuuksia. Mutta siis ymmärsit vähän väärin,Iines. En tarkoittanut sitä kuinka paljon kukakin harjoittaa väkivaltaa, vaan noin ajatuksen tasolla, että se olettamus rakkauden parantavasta voimasta ja aviopuolison oletetusta vastuusta puolisoaan kohtaan koskee myös miehiä. Emme siis ensimmäisenä oleta, että mies lähtisi heti turpaansa saatuaan liitosta lätkimään ja veisi lapset mukanaan, jos nainen on se väkivaltainen osapuoli.
VastaaPoistaAh, Saara, minulla on jokin puolustusmekanismi lukkiutunut taas päälle ja se tekee minusta sokean!
VastaaPoistaTotta puhut, noinhan se menee. Ja oikeastihan mies salaa viimeiseen saakka vaimonsa väkivaltaisuuden, koska kokee sen varmaan vielä suurempana häpeänä kui nainen vastaavassa tapauksessa.
Luin juuri Ensi-kotien selvityksen, jossa todettiin, että mies voimakkaampana pystyy useimmiten pitämään puolensa fyysisesti päiväsaikaan pitelemällä naista ranteista, mutta pelkää öisin henkensä puolesta ja lukkiutuu usein eri huoneeseen voidakseen nukkua.
Jooh, Iines, en yhtään ihmettele, että on mekanismit päällä. Se on minullekin ihan tuttu tunne välillä.
VastaaPoistaEi muuta kuin etiäpäin vaan.
Nimenomaan. Tuleen ei saa jäädä makaamaan.
VastaaPoistaKuinka kehtaat poistaa minun argumenttini ja jatkaa tuota ala-arvoista keskustelukuvitelmaa? Kuka olet oikeastaan? Oletko jollain lailla mukana jossain pahoissa liigoissa ja ylläpidät ns. puhdasta gloriaa puhumalla jotain ja tekemällä toista? En ymmärrä ollenkaan Iines. Poistit minun hyvän postauksen missä kerron mitä uskon, että on. Et voi tuolla tavalla kääntää kelkkasi ja ryhtyä haukkumaan ihmisiä miten vaan. On siis hävytöntä mielestäni sillä minä uskoin sinua (ensin ainakin, enää ei varmasti sitä voi tehdä).
VastaaPoistaKumma juttu; merkillisen kummaa.
En minä ole alkujaankaan sinun blogiasi vastustanut enkä ole edes rysäksi haukkunut enkä mitään: mistä sinä otat asiat? Ole siis aivan huoleti; olet varmasti 15 vuotias kakara tai jotain; eihän kukaan järkevä noin asioita kääntele.
Keep peace. Älä keksi juttuja, voit saada twistedminded leiman. Niitä on kuulemma liikkeellä...(psykologiasta on tehty uusi sota; kuulin juristilta, että lääkärit kirjoittavat tällä hetkellä ns. poliittisesti epämukavia ihmisiä (=naisia) ns. pakkohoidolle ja silloin voisi kyllä MOT ja muut ohjelmatyypit nousta takajalalle: mitä siis tapahtuu, mutta älyä ei voi piilottaa.
Kait sen ymmärrät.
Olkoon tämä viimeinen minuun kohdistuva kommenttisi tässä blogissa. Voit keskustella asiasta kuten muutkin, mutta et voi enää arvostella minua, se ei ole asiallista enkä salli sitä enää, koska esität täysin perättömiä ja hulluja oletuksia. Olet täysin väärässä kaikkine oletuksinesi, jotka koskevat minua.
VastaaPoistaTulen poistamaan tästä lähtien kaikki kommenttisi, joissa arvostelet minua ihmisenä. Jutellaan asioista, ei minusta. Minä en liity mihinkään kuvioihin, minulla ei ole merkitystä.
Sinä tämän haukkumisen ja personoinnin kyllä aloitit: siihen sinulla oli varmasti syy. Olen edelleen ihmeissäni tästä keskustelun uudesta moodista. Miksi? Mikä sinuun on vaikuttanut noin negatiivisesti? Outoa, kertakaikkiaan outoa. Jätän toki sinut rauhaan; et erota kauniita mietintöjä vaan pohdit jotenkin kauhean egoistisesti mielestäni: otat siis itseesi ihan turhaan ja aiheutat sitten näitä kummallsia tapahtumia. Älä pelkää Iines; elämä ei ole menossa huonompaan suuntaan vaikka moni poliittinen indoktrinoija rupeaa tulemaan esille.
VastaaPoistaEi ole mitään ihmeellistä; on ihmeeellistä, että on saanut jyllätä niin pitkään eikä kukaan ole reagoinut. Olemme ensimmäinen sukupolvi ja aikuisia (!) siihen.
Nyt stop tykkänään HG. Alku löytyy minun kesäpäiväkirjoistani, jossa alat katsoa minua jotenkin väärin, alat nähdä minut miestennielijänä, kun kuvaan kesääni hieman humoristiseen pakinatyyliini. Minä olen vain sanonut ääneen, että en hyväksy aiheetonta kritiikkiäsi omassa blogissani - ei se ole mitään aloittamista.
VastaaPoistaMinussa on aimo annos seksiä HG, ja minä en osaa piilottaa sitä, vaan se on osa naiseuttani, luonnollista minua. Ei se silti ole mikään rysä kenellekään, en ole pyydystämässä ketään, sillä kuten olen sanonut, olisin voinut jo monesti ottaa täältä jonkun - mutta ketään en ole ottanut.
Tätä luonnollista puoltani et ole ymmärtänyt, vaan katsoit sen laskelmoiduksi teoksi. Aloit tästä alkaen nakertaa minun persoonaani, pala palalta musertaen minua kritiikeissäsi, omassa blogissani, kunnes päädyit lopulta minun solvaajani kanssa yhteisymmärrykseen märehtimään "ankan" persoonaa. En nähnyt sinun koskaan kysyvän, miksi kiusaaja kutsuu minua "ankaksi", ja pidit ilmeisesti selvänä, että olen jotenkin syyllinen kiusaamiseeni. Et ottanut edes huomioon sitä, että kaikki ankoittelut olivat aiheettomia ja kirjoittajan oman pimeän puolen heijasteita. Et luottanut minuun.
Tämä siis riittää minulle tällä erää. Minä en todella siedä enää persoonani kalvamista, sillä minussa ei ole sellaista vikaa, jota sinä tai kiusaajani esitätte enkä kumpaakaan ole millään tavoin koskaan kiusannut tai kohdellut huonosti. Te olette molemmat täysin väärässä ja harhaisia. Blogini on kotini ja täällä määrään minä. Minun kuvaani ette te tule täällä muuttamaan siitä, mitä minä olen. Muualla voitte kirjoittaa mitä tahdotte, sillä Blogistnissa kaikki on sallittua, perätön herjaaminenkin.
Olen surullinen puolestasi, sillä olisin halunnut tutustua sinuun paremmin. Nyt siitä meni maku.
Näytä minulle missä kohtaan olen solvannut tai käyttänyt sinusta sanaa ankka.
VastaaPoistaEn näet ole. Olet keksinyt ja sekoittanut luultavasti. Jokin jekku, jotain ajat takaa. En minä todellakaan välitä, oletko millainen IRL: minä olen kylläkin keskustellut sinun blogien aiheista: ainoa asia missä olin samaa mieltä RR:n kanssa ja vaarinkin (uskon) oli se, missä käyt läpi peittojasi ja märkiä puseroitasi sillä jotenkin rupesi tuntumaan juuri siltä, mitä RR:kin sanoi: olit hänen mielestä miestennielijä ja sitä tunnelmaa viestitit: jos se oli väärä, ole silti älykäs ja ota opiksi (joku muukin voi sellaista uskoa katsos; don't kill the messenger).
Ole hyvä ja poista nuo sinun sloganit rohkeudesta Iines: et ole ollenkaan rohkea etkä ole lukenutkaan (ainakaan Kirkegaardia, se EI näet näy asenteessasi lainkaan).
VastaaPoista"Kun ankan muusa onkin hänen historiansa niin peli on pelattu."
VastaaPoista(Idioten, Chris's weblog)
Minä olen rohkea, toistan asioita jopa täällä blogeissa silläkin uhalla, että menetän lukijani, joita ilman en ole mitään, joita ilman olen hukassa ja mykkä.
Työssäni opettajien luottamusmiehenä toistin asioita niin kauan, että sain rehtorin rouvan eroamaan, koska hän vei vääryydellä toisen itseään pätevämmän opettajan paikan. Eikö tämä ollut rohkeaa? Nousin jopa kaupunginjohtajaa ja koulutusjohtajaa vastaan, olin heidän puhuttelussaan, mutta en luopunut kannastani. Vuosi pari tämän jälkeen sairastuin fyysisesti ja menetin osittain puhekykyni. Jatkoin työssäni jonkin aikaa. Työstäni luovuin vapaaehtoisesti oppilaiden hyvinvoinnin vuoksi, en omani. Oppilailla on mielestäni oikeus täysipainoiseen opetukseen ja selkeään puheen kuulemiseen. Olisin voinut pysytellä töissä vielä kituuttamalla. Eikö tämäkin ollut rohkeaa, että luovuin eduistani ja elämänsisällöstäni vapaaehtoisesti? Pelkäsin kaikissa noissa tapauksissa, mutta toimin ihanteitteni mukaan.
En minä muuten kirjojen mukaan toimi, vaan aina intuitioni ja omien ajatusteni. Sille en mahda mitään, että joku filosofi sitten kirjassaan allekirjoittaa ajatukseni toisin sanoin.
Herra Jumala; uskotko todella, että ilman "lukijoita" et ole mitään.
VastaaPoistaHoho, johan pomppas. Ja mitä minä siteeraan ankan muusa oli se mitä K sanoi sinusta ja itsestään: ks. Kompostin blogin etusivu. HerraJumala teitä kummalllisia ja äkkipikaisia naisia: mistä löytäisi Suomessa sellaisia, joiden kyky keskustella näistä asioista mistä sinäkin haluat keskustella olisi yhdistetty kypsään naiseen, eikä pelkkään "lukijoista kiinnostuneesta" nainen -tyyppiä. Jonka kantti kestää eikä vain ole kestävinään.
Ryhmäpaine on identiteettinä jotain muuta kuin identiteetti itse.
Mikään, mitä minusta lukee kyseisessä blogissa, ei ole yhtä toden kanssa - pidä tämä mielessäsi. Juuri siksi en ole koskaan lähtenyt oikomaan kyseisen blogin kirjoituksia. Olen koettanut luottaa siihen, että mahdolliset blogin lukijat osaavat päätellä blogin totuusarvon, jos ovat hiukankin perehtyneet minun persoonaani. Ilokseni ovat!
VastaaPoistaTietenkin olen kiinnostunut lukijoista, koska bloggaaminen on vuorovaikutusta, ei monologia. Sellainen blogi ei ole olemassa, jota ei lueta.
Ja vielä erikseen - minä en ole mitään ilman lukijoita, koska minut voi laskea mykäksi. Ellei minua kukaan lue, minulla ei ole ilmaisukanavaa ajatuksilleni. Minua ei siis ole olemassa ilman lukijoita ja siksikin on tärkeää, ettei minua kiusata, koska kiusaaja vie minulta kielen ja elämän.
>>Sille en mahda mitään, että joku filosofi sitten kirjassaan allekirjoittaa ajatukseni toisin sanoin.<<
VastaaPoistaOlisipa meillä kaikilla joku filosofi, joka kirjoittaisi ajatuksemme!
Meillä on! Monta. Kukaan ei omista ajatuksien keksintää, vaan ne keksitään monta kertaa, uudelleen, hieman eri muodossa ehkä, mutta ydin on sama.
VastaaPoistaKuka tahansa voi keksiä saman neronleimauksen, joka on nimetty vaikkapa Nietzschen kirjoihin ja jopa tietämättä, että koko Nietzsche on olemassa.