Joskus on hassu tunne, että oma blogi on kuin avolava, jossa bloggaajan tehtävänä on stepata parastaan satunnaisille ohilukijoille. Varsinkin nyt on sellainen tunne! En pysty kirjoittamaan yhtään mitään asiallista juttua, sillä tunnen etten osaa, en pysty, rima on korkealla, yleisö on nirsoa, kaikki kääntävät selän.Monenlaista kulkijaa on tästäkin ohi mennyt, ja suurin osa on ollut aivan ihania ihmisiä ja kommentoijia, joista on hyvät muistot. Ja pitkä on se kirjeenvaihto, jota olen käynyt lukijoitten kanssa, useita satoja kirjeitä on postiluukkuni täynnä. Niistä kiitos, ne säilytän!
Mutta - on jokunen viheltänytkin vain mennessään, että et ole kiinnostava enää, olen pettynyt sinuun ja vien vain tästä mennessäni parit hyvät linkit tai ideat ja keskustelen niistä sitten muualla ja voin keskustella ankan blogista muitten kanssa, mutta en sinun. Ja muutama on käynyt useaankin otteeseen ilmoittamassa, että lopettaa kommentoinnin ja blogini lukemisen ja aika moni anonyymi on äsähtänyt, ettei lue blogiani, kunhan vain kommentoi.
Siihenkin olen tottunut, että blogistani käydään joskus hakemassa parhaita paloja omaan tarkoitukseen, sekä hyvässä että pahassa, korkealta taholta ja matalasta majasta. Kokonaiset kommenttinikin kelpaavat oman blogin aineistoksi, tosin tietenkin kontekstistaan irrotettuina ja uudelleenselitettyinä, luonnollisesti lupaa kysymättä, sillä tämähän on virtuaali, joka on vapaaa ja rajaton. Sanoipa muuan suoraan, että hakee blogistani kiintoisia keskustelukumppaneita (lue: miehiä) - mikä on tietenkin positiivinen asia. Minullahan ei ole osaa eikä arpaa mihinkään täällä, sillä rysähän tämä on ja kyllä tästä riittää kaikille.
(Valokuvassa Buster Keaton, mykän filmin suosikkini)
Höpö, höpö; ei se noin vakavaa ollut. Sitäpaitsi on hyvä ymmärtää, että on olemassa asioita, joita ei voi kliirata ns. mielipiteillä vaan niillä on oikea tai väärä vastaus suhteessa sanottuun tai väitettyyn teoriaan (Peirce). Näinollen pitää vain hokata kenties, että kulkijaa on monenlaista ja se oma (indoktrinoitu) ensimmäinen fiilis ei välttämättä ollenkaan edusta ns. oikeaa ja siksi ihmiset vain kyllästyvät.
VastaaPoistaMyös minuun: minä olen armoton bw.
Homo Garrulus, ei ole kyse siitä, ettei saisi kyllästyä toiseen ihmiseen. Toki saa, sillä minäkin kyllästyn asioihin, vaikken sanokaan sitä päin kasvoja.
VastaaPoistaKyse on tavasta hoitaa tuo asia, kyse on siitä, miten ihmistä kohdellaan.
Olen aina kammoksunut sitä, että mennään jonkun blogiin ilmoittamaan, että nyt lähden, koska olet väärässä/paska/tyhmä/tylsä/et tarpeeksi minulle jne.
Sivistynyt ihminen - laajassa mielessä - ei manipuloi muita näin alkeellisesti. Mitä hyvää on toisen mielen pahoittamisessa? Mikä filosofinen teoria tukee tällaista käytöstä?
Kun lähtee, eikö voi vain sulkea oven perässään, hiljaa ettei häiritse muita?
Minun selkäpiitäni karmii, kun sanot että olet armoton. Kaikki me ansaitsemme armon!
"Sivistynyt ihminen - laajassa mielessä - ei manipuloi muita näin alkeellisesti. Mitä hyvää on toisen mielen pahoittamisessa? Mikä filosofinen teoria tukee tällaista käytöstä?"
VastaaPoistaHaluatko, että vastaan? Tämä ei ole sitä hiljaa-oven-sulkemista silti:
1. Sivistys on sitä, ettei huomaa kun toinen sottaa pöytäliinalle; se ei ole sitä, etteikö siihen voisi sottaa. Muuten on käynnissä tällä hetkellä myös Ruotsissa (DN, SvD) keskusteluja siitä, että ns. sivistys on ruvennut olemaan kädenpäässä elämästä katsovien pingviinien oma klubi vailla kosketusta ns. kansansieluun. Ovat siis ryhdistäytymässä siihen, että oikea sivistynyt ja intellektuelli on loppujen lopuksi muuta kuin tuo kuva sivistyneestä olemisesta (ja se kuva on ruvennut jotenkin irvaksi kuten SAK:n rehvasteleva kuva ylisyönnistä).
2. Manipulointi ei tapahdu näin kuten sinä uskot: sana manipulaatio tulee siitä, että kategoriat laitetaan näyttämään uudella tavalla: kun lapsi rakentaa palikat uudelleen hän manipuloi niitä. Kaikki tiede on osaksi manipulatiivista voisi sanoa. Mainostoimistossa tehtiin ennen verbaalia manipulointia; käännettiin silmä pois jostakin jotta se saataisiin jonnekin. Näin hämättiin arvokeskustelujen osalta jotta myynti tai indoktrinaatio onnistuisi myöhemmin.
3. Mielen pahoittamisessa kukin määrää itse sen, mistä aikoo ottaa nokkiinsa. Tässä blogissahan on vapaus jättäytyä pois tai unohtaa mitä joku tuntematon on sanonut.
Pahoittaminen on samalla merkki, että jokin asia oli arka ja oppiminen alkaa siitä, että tunnustaa omat heikkoudet. Se ei vielä tarkoita, että olisi asiasisällössä ns. heikoilla tai väärässä mutta arkuus on jo heikkous kun on verbaalinen ns. "käyttöfoorumi". Täällähän ei hakata oikeilla kepeillä - ainoastaan kirjaimilla ja se on oikeastaan sivistynyt tapa ns. kinata tai tapella (jos siihen asti menisi).
4. Filosofian teoriat ovat lähtökohtaisesti tarkoitettukin sotimaan asian kannalta. Mikään muu tiede ei joudu niin paljon sanaharkkaan kuin filosofia (U. Harva). Filsofian tehtävä on osittain myös valaista tai kirkastuttaa olemassaoleva elämä ja sen tieteen haarat ja sitä ei voi tehdä, ellei kiinnity ja irtaannu uusiin kategorioihin ja niiden tuomiin edellytyksiin/ehtoihin.
Voisin sanoa, että lähes kaikki filosofiat ovat filo = ystävyys ja sofia = viisaus mutta se ei tarkoita,etteikö tie siihen viisauden tyyssijaan olisi kivikkoinen. Tässä piilee juuri se, mihin minä kiinnitän katseeni kun sanon, ettei pedagogiikka ollenkaan seuraa tätä toivetta. Tämän päivän pedagogiikka harrastaa instrumenttien tekemistä ihmisille, joista tulee itsestään instrumentteja. Intrinsikaalinen eli kasvava ihminen teemana on täysin poistettu hyötyajattelun takia. Mitä sitten sanotaan on aina vain retoriikkaa. Todellinen kasvu (mitattu esim. Piagetin abstraktio-tasojen mukaan) on pysähtynyt ja ulos tulee massatohtoreita maailmaan, jota ei heitä edes tarvitse. Mutta tietoa jota prässäävät kun opiskelevat - sitä tarvitaan ja se myydään ennenkuin tohtorit saavat hattunsa.
Money makes the world go around...
Kuinkakohan monta lasta Piaget tutki?
VastaaPoistahttp://video.google.com/videoplay?docid=-9014865592046332725
VastaaPoistaja olen lukenut Inhelderin kirjan missä hän on hyvin, hyvin looginen. Miksi ei olla käsitetty tätä? Sanoppa se? Se on sama kysymys miksi Jeesus ei päässyt eteenpäin: oli valmis tietoteoria jota hyssytettiin ENSIN, ennenkuin sallittiin muutoksia. Ja tämä pätee meidänkin päivänä.
pidä tyylisi ja linjasi. aina vaan oma provosointisi ei pysy omassa hanskassasi.
VastaaPoistalukijat ei karkaa. muista se(kin).
On kai ihan tavallista, että joskus vaan kyllästyy, vaikka väliaikaisesti.
VastaaPoistaUseimmiten en itse lue pitkiä monimutkaisia kommenttivuodatuksia.
Ihmettelen niitä, en tiedä onko se kyllästymistä..
Tätä blogia kyllä seuraan. Täältä löytyy kiinnostavaa asiaa eikä kovasti yritetä esittää, mitä milloinkin.
Syysmasennustako Iines
Ei syysmasennusta, anonyymi, vaan mietin vaan saamaani palautetta. Tilaajia ja lukijoita ja kommentoijiakin minulla on varsin paljon, ja siitä olen nöyrästi kiitollinen.
VastaaPoistaOlen kuitenkin saanut nyt peräjälkeen hyvinä pitämiltäni blogiystäviltä käsittämättömiä selänkääntöjä ja haukkumisia, jotka ovat pahoittaneet mieleni ja vieneet uskoni siihen, että kelpaan kirjoittamaan blogia.
Yksi rakkaimmista virtuaaliystävistäni sanoi yllättäen, että minä olen vanha ja väsynyt nainen. Tämä sattui kipeästi, koska hän on muutaman vuoden minua nuorempi, mies. Toinen pitkäaikainen blogiystävä sanoi, että minä en ole kiinnostava ja antoi ymmärtää minun olevan kaikin tavoin mitätön bloggaaja. Vanha kiusaajakin nosti taas päätään ja ystävystyi salamannopeasti tämän minut mitätöineen kirjoittajan kanssa. Yhdessä on kiva arvostella ankan blogia.
Näin alhaista voi olla vain virtuaalissa. Elävässä elämässä minua ei ole koskaan kohdeltu huonosti enkä osaa suhtautua siis asiattomaan haukkumiseen ja selänkääntööíhin.
Hassuksi tämän asian tekee kyllä se, että kukin meikäläistä rajusti haukkunut bloggaaja ei ole pystynyt bloggaamisessa saamaan edes muutamaa lukijaa omalle blogilleen. Tämä seikka valaa kyllä mieleeni uskoa siitä, että haukuilla voi olla muitakin motiiveja kuin meikäläisen kelpaamattomuus bloggaajaksi.
Minua häiritsee täällä,nimenomaan sinun blogissasi, joidenkin kommentoijien tapa luennoida ja opettaa alentuvaan sävyyn kommenteissaan. Esim. nyt tässä ketjussa homogarrulus ampui alas sinun kommenttisi, kertomalla numeroiduin kohdin ja ainakin minulle ylimonimutkaisella tavalla, kuinka kommenttisi on väärä, täysin epävalidi, vaikka sinä kirjoitit siitä, miltä sinusta tuntuu. Tuota minä en ymmärrä, minusta se tuntuu mitätöimiseltä, kun sinä sanot, että "sivistynyt ihminen jne" ja homogarruls vastaa alentuvaan sävyyn opettamalla, mitä sivistys on. Homma menee asian vierestä puhumiseksi ja sen mitätöimiseksi, miltä sinusta tuntuu.
VastaaPoistaKommentoin nyt tätä asiaa, koska minulla on välillä omassakin blogissa vähän sellainen tunne, että kun kirjoitan jostain, niin joku kommenteissa alkaa kaivamaan asian vierestä ja mitätöimään kirjoittamaani. Silti täällä se on räikeintä, mitä olen blogeissa nähnyt.
-minh-
blogimaailma ei aina ole yhtäkuin elävä elämä.
VastaaPoistaJoku elää enemmän kuvitelmissaan, se saattaa olla lähellä blogimaailmaa.
Anna olla.
kun kommunikoi mustaa valkoisella tulee herkemmin väärinymmärryksiä tms Mustavalkoiset sanat sattuvat kuitenkin oikeasti.
olet rohkea, jatkat kuitenkin!
iines
VastaaPoista'Yksi rakkaimmista virtuaaliystävistäni sanoi yllättäen, että minä olen vanha ja väsynyt nainen.'
Kiesus Maria sun murheitasi. Jonkun 'urhon' pitäisi näköjään ihan oikeasti tulla lohduttamaan sinua.
Tämä virtuaalimeininki tekee nimittäin hulluksi, jos ihminen kokee syvää yksinäisyyttä.
Olen havainnut asian ihan ite. Ja saanut haavoihini sekä salvequickia että suolaa. Ehkä hieman enemmän sitä salvequickia kuitenkin viime aikoina.
*
minh (myös iines)
Jos kirjoittaa sitä luokkaa ekshibitionistisesti kuin sinä, niin miten ihmeessä sulla on kanttia loukkaantua oikeastaan mistään?
En sano tätä siksi, etten arvostaisi suoruuttasi vaan siksi, että olet avoimmuudellasi tehnyt itsestäsi näkyvän maalitaulun - tietoisesti.
Seuraukset lienee kai syytä kestää nahoissaan.
*
Annan hyvän neuvon. Kirjoittakaa omasta elämästänne metatasolla - siis fiktiota. Minä teen - kuten lienee huomattu - juuri siten.
Silloin saa yhdistettyä kätevästi kirjalliset ambitiot, itseanalyysin/-terapian sekä ekshibitionistiset ja kommunikatiiviset viettymyksensä.
Minäkin katsoin eilen omia lukemia blogillani; kävin siellä itse 40 kertaa ja mittari näytti 0.
VastaaPoistaOlen siis ensin tutkinut googlen ja nyt wordpressin ja olen tullut siihen tulokseen, että jokin sensuuri sielläkin on. Toivottavasti olen väärässä. En myöskään saa sähköpostejani, joita sanotaan, että on lähetetty. Kun valitin siitä, etten enää saa edes spam-posteja - niin spamit tulivat takaisin: samana iltapäivänä oli 30 viestiä Viagrasta jne tullut perille.
Sellainen tietoliikenne ollaan rakennettu ja minä olen pian kutetn edesmennyt juristi Jevlojev Venäjältä; ei ole tehnyt mitään, ei sanonut mitään sen ihmeempää mutta tuonut julki todelliset asiat eivätkä nuo mihin sinäkin roikut (=indoktrinaation hedelmät, joita ei vaan saa mitenkään muuttaa kun jopa yliopiston rehtorineuvostot ovat alistettuja mokomalle).
Älä siis vielä mitään Iines. Elämä on monta kertaa monimutkaisempi ja kerrostuneempi kuin olet ehkä ymmärtänyt ja minun kriittiset kommentit sinusta johtui sinun asenteestasi: ikäänkuin et sittenkään tajuasi missä maailmassa elät vaikka voivottelet näitä tasa-arvo-ongelmia. Et ilmeisesti ollutkaan sitä kaliberia mitä minä siis odotin. Minun ns. suosio on siis myös erottaminen normaalista yhteisöstä ja jos haluat kuulla, se on ollut äärimmäisen raskasta kaikin puolin ja viimeinen oljenkorsi oli filosofian laitos Helsingin Yliopistolla mutta sielläkin elettiin kuin lintukotossa omass maailmassa. Eivät enää.
Se ei vaan minua auttanut: sain jälleen nousta vahvana ja yksin. Mutta tukea olisi kiva saada edes (!) virtuaalisesti koska IRL ihmiset juoksevat jo kadulla karkuun. Ja ainoa asia mitä olen tehnyt niin olen palauttanut loogisen ajattelun koulujärjestelmän päättäjille: että he ajattelisivat mitä oikein tekevät eivätkä ottaisi ohjeita kuten siis nykyään otetaan. Ja kuka indoktrinoi mm opetusministeriötä niin sopii kysyy: ainakin Maailmanpankki, joka on sinne ottanut omat marionettinsa. Näitä hyödynnetään ja samalla kehutaan heitä (jotta kaikki saisi kuvitelman, että nyt ollaan todella kansainvälisiä kun suomalainenkin kelpasi Maailmanpankille. Helppoheikkejä ikävä kyllä ja tätä vahvistaa kirja Philip Zimbardo "The Lucifer Effect" joka kertoo miten ryhmiä asetetaan vastakkain (kuten naiset ja miehet - totuushan ei ole siinä asetelmassa) ja politiikka jota Maailmanpankki harjoitti vaikka sitä kritisoitiin
http://fi.wikipedia.org/wiki/Milton_Friedman
(ks. Naomi Klein, http://www.youtube.com/watch?v=g2kTy7glZ9s) joka on häntä kritisoinut. Itse uskon, ettei tämä näin helposti ole löydettävissä koska liberaalit ja Chicagokoulu toi hyviäkin asioita mutta tapa millä muutetaan hyvät prosessit pahoiksi on aikamme vitsa.
Kesken päätösten ja lopputuloksen tarkoituksen ehditään tehdä kaikenlaista pahaa (mm estämällä minua menemästä eteenpäin ja tukijoukkueet puuttuvat). Tätä kutsutaan tiedekielellä inkontingenssiksi. Karkaamista.
Iines, itse olen jo pitkään ihmetellyt (ja tavallaan ihaillutkin) pitkämielisyyttäsi tuon yhden Hoolla alkavan kommentaattorin kanssa. Hänhän kirjoittaa kuin keitetystä lampaanpäästä, sekavaa ja väärinymmärretyillä sivistyssanoilla kuorrutettua sairaan ihmisen tajunnanvirtaa. Minusta onkin tavallaan hassua, että viitsit pahoittaa mielesi tuon Dudivie-tyyppisen (luultavasti HG ja Dudivie ovat yksi ja sama, omassa todellisuudessaan asustava henkilö) kommentaattorin sekoiluista. Oli nimittäin alusta asti melko selvää, että hän tulee OMAN HÄIRIINTYNEEN mielensä takia kääntymään sinua vastaan. Kyytä ei kannata povellaan elättää, se nappaa kaulasta ennen pitkää.
VastaaPoistaTuokin, että hän yhtäkkiä veljeilee pahimman kalvajasi kanssa, on ihan tyypillistä häiriintyneen ihmisen irrationaalista kelkankääntöä. Älä välitä! Irtaudu asiasta :)
Minh osui valtasuoneen sanoessaan, että on kokenut juuri tässä blogissa kirjoittajan mitätöintiä.
VastaaPoistaTämä on juuri se asia, jonka halusin sanoa. En ole nimittäin yhdessäkään muussa blogissa kokenut tällaista ilmiötä, vaikka monenlaista kommenttia olen lukenut, kiusaamista tai herjaamistakin, mutta en ns. pitkän linjan sivistynyttä mitätöintiä tai jopa mollaamista.
Tätä ei pidä tulkita niin, että erimielisyys asioista olisi mitätöintiä - ei suinkaan, sillä erimielisyys on toivottavaa keskustelun rikastuttamiseksi. Hymistely ja yksimielisyys ei edistä mitään asiaa.
Kyseessä on jonkinlainen henkilöön menevä vähättely, jota vanha kansa kalvamiseksi kutsui, jos se oli toistuvaa.
Koen tämän tietenkin haittaavana asiana, koska en kirjoita blogia huvikseni, vaan tosissani. Minulla ei ole enää mahdollisuutta suullisiin keskusteluihin, joissa voisi vaihtaa ajatuksia kiinnostavista tapahtumista. En pysty sanomaan kunnolla yhtäkään lausetta. Siksi koen kirjallisen foorumin elinehtonani ja kaikenlaisen kalvamisen ja kiusaamisen elämää suurempana asiana. Mitä minä muuta tekisin, kun olen kuitenkin energinen ihminen ja innokas vaihtamaan ajatuksia ja olemaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa?
Minua järkyttää muutenkin tuo Homo garruluksen ilmaisu, että ihminen määrää itse mielensä pahoittumisen. Miten joku voi olla noin metsässä ihmistuntemuksensa kanssa ja väittää omistavansa Maailman Valon ja Ainoan Totuuden? Lapsiko siis määrää itse sen, että itkee sängyssään kun kukaan ei tule katsomaan? Nytpä otan nokkiini ja alan huutaa, vai?
Muutenkin, hyvä Homo garrulus: et sinä minulle ole pystynyt kertomaan mitään, mitä en jo tietäisi tai mitä en tietäisi, jos lukisin sen kirjan. En ole edes hämmästynyt siitä, millä tavoin kytket asioita yhteen. Samanlaisia kytkyjä teki kerran muuan Markku, teologi. Hänkin oli nähnyt maailman valon ja istui otsalamppu päässä ukkosella tuvan pöydän ääressä. Sukulaispoika maalta, 80-luvulta.
RR esittää samaa kuin Homo garrulus: jos paljastaa itsensä avoimesti, on ekshibitionisti ja ei saa surra, vaikka pahat ihmiset alkavat tehdä pahaa. Vika on itsessä, ei pahan tekijöissä. Järkyttävää! Totta helvetissä saa pahoittaa mielensä ja pitääkin, sillä maailman pahuuteen ei tarvitse eikä saa turtua.
Muinainen, kiitos kommentistasi, itse asiassa jotenkin osasin odottaa tuota kelkankääntöä, sillä tunnen hyvin tuon persoonallisuuden, koska olen tavannut sellaisen aikaisemminkin (yllä mainittu mainittu Markku, skitsofreenikko, näki myös maailman valon).
Olin vain niin äärettömän kiinnostunut tuosta persoonallisuudesta ja halusin tietää koko ajan lisää kartuttaakseni tietouttani hänen käytöksestään. Samalla pidin hänestä koko ajan ja halusin päästä sisälle hänen ajatusmaailmaansa. Mutta hän imi blogistani kaiken minkä irti sai ja kääntyi pois minua haavoittaen. Osuit sinäkin siis ytimeen!
Iines, en usko että sellaista ihmistä on olemassakaan, joka ei tuntisi mielipahaa. Kaikki se opastava ylimielisyys, joka liittyy tunteisiin, on ulkoapäin opeteltua käyttäytymistä. Tunteiden todellinen puuttuminen on merkki vakavasta mielenhäiriöstä tai sairaudesta, joten mikään ei mielestäni anna oikeutta kenellekään toiselle sanoa, milloin tämä on oikeutettu mielipahaan ja milloin ei.
VastaaPoistaKaiken kaikkiaan kommentaattoriesi jutut kertovat aina enemmän heistä itsestään kuin sinusta. Se on sikäli helpotus, että aina kun joutuu luopumaan jostakin, jotakin muuta tulee tilalle.
Virtuaalissa kyllästyy helposti, kaikki tulee jollakin tavalla enemmän ja nopeammin esiin. Ehkä kyse on enemminkin ähkystä kuin kyllästymisestä. Itsekin luen keskusteluja nykyisin vain ajoittain, ja luen niitä enää vain muutamista blogeista. Varmaan tulee taas aika, jolloin jaksan ahmia enemmän. Mutta nyt pitemmän aikaa olen kyllä jättänyt väliin pitkät ja polveilevat kommentit. Niiden jatkuvaan runsauteen ei energia yksinkertaisesti riitä. Kuitenkin kommentit ovat aina kirjoittajalleen tärkeitä, oli kirjoittaja sitten häiriintynyt tai ei. Tällä siis tarkoitan sitä, että jonkinlainen nöyryys tai kiitollisuus kaikkien kirjoitusten ja kommenttien edessä olisi suotavaa silloin, kun haluaa herättää keskustelua tai osallistua keskusteluun. Ei ole mitään keskustelua ilman osallistujia. Siksi kommentointi ei ole kovinkaan helppoa aina. Sanoistaan on kuitenkin aina otettava vastuu.
Tässähän se vähättely ja mitätöinti tulikin hyvin ilmi, Raunon kommentissa varsinkin. Ai jos kirjoittaa avoimesti, on ekshibitionisti, eikä ole oikeutta loukkaantua mistään, mitä netissä sanotaan? Ensinnäkin: minä en ole ekshibitionisti, eikä varmasti ole Iineskään. Luon omat rajani siitä, mitä paljastan ja se on kuule pieni osa elämääni, mistä netissä kirjoitan. Jos minua aletaan solvata, syytellä tai kuulustella omista henkilökohtaisista asioistani blogissa, niin ihan vitun varmasti loukkaannun ja ärjäisen. Minä en ainakaan ole mikään kone, vaan iloitsen ja pahoitan mieleni niin netissä kuin livenäkin eri asioista. En osaisi erottaa nettikommunikaatiota livenä tapahtuvasta, vaikka kuinka yrittäisin.Mutta lukijoillahan on vain minun sanani, jota joko uskoo tai sitten ei, en ota vastuuta siitä, miten minun kertomani omat asiani jotakuta loukkaavat tai ahdistavat, mutta tarkoituksellisesta jollekin jollekin kohdistetusta asiasta kannan vastuuni ja pyydän anteeksi jos pahoitan jonkun mielen. Blogini voisi olla fiktiota, koska en ole ainakaan tällä hetkellä valmis paljastamaan henkilöllisyyttäni kaikenmaailman häiriintyneille piinaajille, jotka minuakin pommittavat. Ja vaikka minulle kuinka kerrotaan, että "ekshibitionistisen kirjoittelun" takia seuraukset on syytä kestää nahoissaan tai että olen tehnyt itsestäni tietoisesti maalitaulun, niin pidän kiinni siitä, että minä määrään omassa blogissani, enkä ole siitä tilivelvollinen kenellekään.
VastaaPoistaOli taas hyvä esimerkki alentuvuudesta kirjoittaa loppuun tyyliin "älkää tehkö noin, anna teille hyvän neuvon, tehkää niinkuin minä". Eiköhän jokainen tiedä itse parhaiten, minkälainen kirjoittaminen tyydyttää omia tarpeita, minulla se ei ole "omasta elämästä metatasolla kirjoittamista", se on Rauno ihan saletisti henkilökohtainen asia, miksi ja miten netissä kirjoittaa.
En muuten ole vielä lukenut miehen kirjoittamaa blogia, jota lukijat kävisivät mitätöimässä kommenttilaatikossa, mitähän sekin kertoo tästä blogosfääristä?
-minh-
Kyllä Saara, juuri noin, että kaikista kommenteista tulee olla nöyrän kiitollinen, eikä yksikään kommentti ole periaatteessa turha, vaan kertoo jotain, ellei käsiteltävänä olevasta asiasta, niin kommentoijasta itsestään. Ja juuri näin olen pitänyt periaatteenani toimia tai en oikeastaan periaatteenani, vaan se on luultvasti synnynnäistä tavalleni toimia.
VastaaPoistaJa juuri tämä hienotunteisuus ja sallivuus on nähdäkseni se jokin, joka saa joskus jonkun sanomaan sellaisia asioita, joita ei sanoisi reaalissa kasvotusten. Jos on vielä persoona, joka on näytttänyt haavakohtiaan, on helpostikin haavoitettavissa.
En siis kannata sensurointia, vaan sallin edellen kaikki kommentit, jotka eivät ole henkilökohtaisuuksiin meneviä selvästi sairaita herjoja. Pidätän kyllä edelleen itselläni oikeuden tuntea eläviä tunteita kommenttien vuoksi.
Taas terävä havainto, joka naurattaa:
VastaaPoista"En muuten ole vielä lukenut miehen kirjoittamaa blogia, jota lukijat kävisivät mitätöimässä kommenttilaatikossa, mitähän sekin kertoo tästä blogosfääristä?
-minh-
Miehiä käydään voitelemassa, nuolemassa, kumartamassa, palvomassa, vaikkei mies lopultakaan sanoisi mitään kovinkaan omaperäistä, vaan perustaisi päreen jo olemassaoloevan tiedon varaan vailla ainuttakaan omien korvien välistä tulevaa havaintoa. Tekisi mieli vetää tähän muutama arvostettu nimi, mutta olkoon. Mies tulee aina ottaa vakavasti, sillä hänen bloginsa on aina raskaan sarjan blogi.
"Yksi rakkaimmista virtuaaliystävistäni sanoi yllättäen, että minä olen vanha ja väsynyt nainen."
VastaaPoistaMonennenkohan kerran mainitset asiasta? Mitä jos antaisit vaan olla ja siirtyisit elämässä eteenpäin?
Muuten kyllä tykkään blogistasi. :)
Canola
minh
VastaaPoistaOkei. Selväksi tuli. Minä paha, sinä hyvä.
Mikähän perkele teitä naisia taas oikein vaivaa?! Olette kuin perseeseen ammuttuja karhuja. Mikään ei kelpaa. Ei varmaan edes hunaja.
Miesten blogeissa nuollaan jos on jotain mistä pitää: Rauno on Takkiraudan lisäksi ne, joiden osaaminen on huikea ja siinä käytän sana osaaminen silloin kirjaosaamista. Sen sijaan heidän asenteessaan ei ole sitä mitä sinulla on: laaja sydän ja avarakatseisuus ja niin kauan kun se oli sitä mitä viestitit olin itse tyytyväinen. Heti kun rupesit ohjeistamaan minua omassa ammattiosaamisessani ja tuoreen päivitetyn tiedonhankinnan osalta sait korvillesi: en pidänyt enää. Jos siis kyse on nuolemisesta, kuvien lähettämisestä jne jokainen nainen katsokoot mitä itse tekee sillä tässä meidät naiset tunnetaan: ollaan niin syyttömiä kunnes löytyy naaras, johon voi kiitollisesti kääntää vihansa. Sitä roolia en enää ota ja varoitan niitä, joka siihen ryhtyvät: tästedes tapaamme ihan toisissa merkeissä; minusta tuli kiusaamisen ammattilainen ja sitä voi käyttää tai sitä voi opettaa pois käytöstä. Mutta femakot ovat juuri sitä luokkaa mitä Rauno usein väittää: tapa hyökätä on naisilla oudompi kuin miehillä joilla se on suora viha: naisella se on tapa nostaa omia osakkeitaan - kappas vaa: myös jonkun uroksen silmissä.
VastaaPoistaJoten se siitä.
Äläpäs nyt muuntele totuutta armas HG,
VastaaPoistaminä tuskin olen yrittänyt ohjeistaa sinua omilla opeillani, kunhan olen sanonut vain oman poikkeavan käsitykseni jostakin asiasta. Sitä paitsi, ei päivitetty teoria ole aina itse koettua, itse työssä opittua asiaa parempi, ainakaan kasvatusalalla.
Kyllä sinä yritit antaa minua korville pelkästään siksi, että jokuset mieskommentoijat olivat ystävällisiä minulle, joka tulkintasi mukaan olin halpa korva- ja tissityrkky, joka ei ole enää kiinnostava. Olet selvin sanoin ilmaissut kantasi kommenteissasi.
Et tainnut pitää edes mahdollisena, että joku olisi kiinnostunut esittämästäni asiasta ja ajatuksistani. Näit ainoana mahdollisuutena, että koetan vetää miehiä puoleeni jollain märällä puserolla tai korvakuvalla.
Kuvassani on parin vuoden takainen turvonnut ja punainen nokkosrokkokorva - mieti vähän kuka miestennielijä käyttää sellaista kuvaa. Olen sanonut ennenkin, että niskan näyttämisellä kerron ennen kaikkea sen viestin, että luotan ihmiseen niin paljon, että paljastan hänelle sen kohdan, josta ihmistä voi haavoittaa herkimmin ja josta hänet voi tappaa sormen niksautuksella. Ei koirakaan näytä selkäänsä ja niskaansa kuin sille, johon luottaa. Kuva symboloi siis kirjoittajan asennettani ja kaikki muut tulkinnat ovat sanojien oman piilotajunnan tuotteita.
HG, voin kertoa sinulle, että olen saanut aika monelta mieheltä viestejä ja joskus jopa toiveita tapaamisesta, mutta yhteenkään en ole suostunut, koska minä en todellakaan hae blogillani miestä itselleni, vaikka puhunkin välillä yksinäisyydestäni. Olisin toki jo ottanut jonkun, sillä miehet ovat järjestään olleet tarpeeksi vanhoja (arvostan iän mukanaan tuomia hyveitä ja ulkoisia uurteita habituksessa), älykkäitä, ilmaisutaitoisia ja jopa viisaan tuntuisia.
HG, olet mestari kääntämään asioita, sillä sinähän minut tuomitsit, en minä sinua. Minulla ei ole mitään syytä vihata sinua, vaan olen kiinnostunut sinusta ihmisenä, josta olen halunnut oppia ja tietää enemmän. Et taida huomata sitäkään, että olen vissiin Blogistanissa ainoita, jotka kunnioittaa sinua niin paljon, että ottaa sinut aina tosissaan, pohdiskelee ja juttelee kanssasi mielellään ja paljon, jopa paneutuvasti? Tein sinusta tämän päreenkin, koska välitän sinusta ja siitä, mitä ajattelet minusta, arvostan sinua. Enkä minä vihaa ketään, en osaa sitä hyödyllistä taitoa. Minä olen sitä tyyppiä, joka antaisi pahoinpitelijälleenkin anteeksi ja lopulta ymmärtäisi tätä ja kenties yrittäisi jopa auttaa häntä. Ei voi mitään, mutta näin se menee.
Mikähän perkele teitä naisia taas oikein vaivaa?! Olette kuin perseeseen ammuttuja karhuja.(RR)
VastaaPoistaNo mutta Rauski,
eikös se johdukaan aiemmin esittämästäsi teoriasta, että meitä ei ole ammuttu perseeseen?
Iines: Olet aivan liian herkkä: en minä ole sinua tuominnut: minähän kirjoittelen tässä edelleen. Etkö näe? Luuletko, että vaivautuisin kirjoittamaan, jos tuo pitäisi paikkansa. Mitä sinun rysästä on ollut puhetta, en ole minä sitä sanonut. Minä vain näin tietyt "signaalit" sinun kautta-rantain-kirjoittelussasi ja seuraan siis muitakin blogeja joissa on myös näitä samoja elämän menoja: älä usko,ettenkö osaisi erottaa mikä on vahinko ja mikä on tahallista vaivihkaa sinne laitettua. Olen näissä ihan yhtä taitava. Kuvasi on oma asiasi, mutta sinun tyyli tai diskurssi ei ole minusta mennyt ohi - sen verran niitä olen anlysoinut ihan oikein.
VastaaPoistaMinä olen taitava kääntäjä; kielenkääntäjä: aivan oikeassa olet. Minä satun myös tietämään mitä teoria sanoo jostain joka on lyöty esim. valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan ja myös mitä se pitäisi olla ns. didaktiseksi: ja jos jokainen voi vähän itse niinqu vedota johonkin lattiatasolla itse tykkäämisen muotoon: miksi meillä on silloin mitään teoriaa tai toivetta mistään ns. korkeamman arvon kasvattamisesta? Eihän se ole lainkaan mahdollista, jos ei kyetä ymmärtämään teorioita myös pragmaattisesti. On siis ihan hukkaan heitettyä, että teoriat tarkastetaan ja viedään verbaaliseen muotoon mikäli lattiataso tanssii pöydällä kuten itse lystää?
Minun mielestä pitäisi olla parempi kyky nähdä subjektiivisuus ja objektiivisuus toisistaan ja myös tilannetaju siitä, milloin on ns. vapaa improvisaatio ja milloin mennään by the book ja by the book ei tarkoita että persoonallisuus ei saisi tehdä asiat omalla persoonallisuutensa vaatimalla tavalla vaan se, että ko. opettajille ollaan opetettu mitä teorioilla oikein ajetaan takaa. Sitä eivät saa ja minä en saa sitä heille opettaa.
Ei kaikki ole ikäänkuin oikein kun se tehdään oman keskiluokkaisen tyylin mukaan: se on vain oikein tuleville keskiluokkalaisten lapsille.
En jaksa enää, sillä sanomani sinulle valuu katuojaan kuin vesi hanhen selästä, enkä tahdo toistaa jo sanottua.
VastaaPoistaKuitenkin: kukaan ei ole esimerkiksi tässä blogissa kannattanut keskiluokkaista opetus- ja kasvatustyyliä. Kukaan ei ole kannattanut mistään tietämätöntä mutu-opetusta.
Opetuksessa on aina parantamisen ja kehittymisen varaa, mutta ei se nyt ihan hanuristakaan Suomessa ole, mistä on muitakin todisteita kuin pokaalit ammattijärjestöjen takan reunoilla ja meriitit varhaiskasvatuksen ja -terveydenhuollon alalla. Se, että taso on maailman kärkeä, ei siis tarkoita sitä, etteikö opetus kaipaisi paljonkin kehittämistä ja teorioita tuekseen.
Olen kuitenkin yhä vakuuttuneempi siitä, että sinä, rakas HG, et ole pedagogian pelastaja huolimatta vahvasta ja tähteäkin kirkkaampana loistavasta visiostasi ja missiostasi. Annettavaa sinulla toki on, kuten monilla kasvatusalan ammattilaisilla. Yhden asian kuitenkin unohdat, ja se on se, että myös sinulla on paljon opittavaa muilta, jopa lapsilta. Ellei tätä asiaa oivalla ja sisäistä, ei ole kyllä asiaa pedagogian tai ylipäänsä kasvatuksen kentälle.
Tämä lause: "Äläpäs nyt muuntele totuutta armas HG" sisältää niin monta sairaan väärin sanottuja asioita:
VastaaPoista1. Äläpäs (=korjaus, ohjausliike)
2. Muutele (=väittää, että toinen ei ymmärrä ja muuntelee jotenkin)
3. Totuutta (=kuka sinä olet sanomaan mikä on totuus koska luemme tekstin oma persoona edellä ja tästä minun graduni olikin: Peircen tulkinta-teoria)
4. Armas HG (minä en ole sinulle armas, minulla nousee karvat - anteeksi, mutta jos toruu kuten sinä yrität ei saa ainakaan alentaa toista kutsumalla "armaaksi" sillä se alentaa kommunikatiivisesti: sinä asetut sillä kuten tuossa alussakin yläpuolelle: se on kommunikatiivinen virhe hyvä Iines. Virhe: ks. transaktionaaliset teoriat.
:) ei enää nuhteita, ei armahduksia eikä mitään ylipäänsä väittelyä näistä
diskurssiasioista sillä minä
sanoin, että OSAAN ne ja osaaminen ei ole vain, että on saattanut joskus lukea vaan snaijaa ne tekstissä ja puheessa. Capich?
Ja sitten vielä lopuksi (lopetan tämän sitten, siis tämän vastaväittelyn): Pokaalit ovat samaa luokkaa mitä minun prenikat: minulla on noin 10 kultaista ruusua (ovat siis kultaa pinnalta, oikeita pieniä ruusuja), yhtä monta merkillistä mitalia tai jotain laattaa jossa joku ajankohta ja best-sales-1995 jne ja näitä sain koska olin paras. Paras jumalauta. Paras sekä Suomessa että Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin naisista jotka kaikki yritti tehdä samaa tulosta. Minä päihitin nuo 3000 naista - enkä ole silti niihin kauhean paljon laittanut mietintää olenko minä nyt jotenkin hirveän hyvä. Aktiivinen olin. Kaikki amerikkalaiset firmat käyttivät tätä sparraukseen 1980-1990-luvulla. Kuulutettiin ja taputettiin ja saatiin tavaraa ilmaiseksi niin perkeleesti (mitä nykyään ei saa antaa, minä olin viimeinen porukka, joka sai ns. myyntimenestyksen takia roippeita ja arvotavaraa enemmän kuin palkkaa).
VastaaPoistaPokalit ovat siis vain pönttö. Oikeat asiat näkyvät juuri lapsista: opi niistä. Minä olen kontannut nyt 20 vuotta ja leiponut pullaa - nyt on oikean työelämän vuoro.
Lasten takia. Juuri.
HG, lopetetaan tämä kahdenvälinen debatti, mutta loppusanani vielä sanon minäkin:
VastaaPoistatotuus asuu blogissani yhtä hyvin kuin sinun visioissasi.
Jos sanon, että äläpäs muuntele totuutta, se tarkoittaa tietenkin sitä, että en halua sinun esittävän asioita vallan toisin kuin kirjoitettu on.
Tällä tarkoitan sitä, että minä en ole opettanut sinua sanoessani oman mielipiteeni, vaikka näkisit siinä salattuja merkityksiä.
Sinä et antanut tästä opettamisasiasta siis minua korville - ja tämä oli siis sinun suorittamaasi totuuden muuntelua kun väitit näin - vaan annoit minua korville jo aiemmin silkasta mustasukkaisuudesta. - Tunteiden kieltä käyttäen päästään siis myös asioiden ytimiin. Tästä versoi sitten lisää meikäläisen vähättelyä joka saralla.
Kaikki uskovat varmaan älykkyyteesi ja parhauteesi, ja niin teen minäkin, mutta ei sellainen ole tärkeää. Kysymys on korkeintaan siitä, miten valjastaa omat resurssinsa yhteisön käyttöön, sillä vain se merkitsee jotain, että osaa tämän taidon ja pystyy toimimaan niin, että voi myös käyttää sitä.
iines
VastaaPoista'eikös se johdukaan aiemmin esittämästäsi teoriasta, että meitä ei ole ammuttu perseeseen?'
Joo - aivan. Kyseessä olikin hutikuti. Tähtäin vinossa. Vaikutus negatiivinen. Korjataan siis asentoa.
Tulen aina, ikuisesti ja iäti olemaan Iineksen uskollinen lukija.
VastaaPoistaEn voi vastustaa hänen korvaansa.
Tietenkin on sanottava, että hän osaa myös kirjoittaa...siinä sivussa.
Lisäksi on erikseen mainittava, että pektoraali- ja pippelikuvat; joista Iines kertoili avoimesti tässä jokin aika sitten,
toivat blogiin uutta potenssia ja potkua.
Kaksi rysässä. Aika hyvin yhden päreen saaliiksi vai mitä?
VastaaPoistaVielä minä sen pippelinkuvan julkaisen, vaikka HG:n iloksi. Silloin tehdään rysäennätys.
Pitäisikö tuohon jotain vielä sanoa? Sinun rysäsi tai korvasi toimii: minun steppaileva ukko ei ole niin seksikäs. Äsch; pitäisikö vaihtaa kohtaa siinä kuvassa (laitoin jalat sinne wordpressin bloggiin: menepäs katsomaan kun laitankin vyötärön.
VastaaPoistaJos se näkyy eikä mene mustaksi ruuduks).
Kiva, tunnelma tuli takaisin: mutta miksi Catulux ei vastaa minulle mutta aina muille? Miksi hän ei hokaa, että olen siellä lamppujen alla vessapaperia ripustaen ja yritän kaikin puolin herättää huomiota ja hän ei huomaa. Mikä vikana?
Ja taas sätkii joku rysän perällä! Luin viran puolesta, nettipoliisina, päreitäsi ja kommenttejasi ja huomasin jonkin verran tympeää äärifeminismin usvaa näillä lakeuksilla. Siis tällaisia ajatuskulkuja:
VastaaPoista1:Vaikka nainen löisi itse varpaansa kynnykseen, syy on aina jonkun muun. Luultavasti tässä tapauksessa kynnyksen rakentaneen (mies)timpurin. Tämä on sitä uhriutumista, jota fem.liike niin palavasti rakastaa.
2. Nainen on oikeassa aina, koska hän on nainen.
3. Mies on väärässä aina, koska hän on mies.
RR sanoi tämän kansanomaisemmin puhuessaan perseistä ja karhuista.
Ps: PanuHöglund panee taas parastaan. Kannattaa lukaista.
HG, tuo komenttini oli silkkaa sarkasmia.
VastaaPoistaOikeasti olen iloinen siitä, että mm. Catulux arvostaa minua kirjoittajana, vaikka minulla on häiritsevän punainen korva.
Tuo sen sijaan oli totta, mitä sanoin pippelinkuvasta, vaikkei se perimmäisen olemukseni mukaista olekaan. Jos miehet jatkuvasti somistavat blogejaan povinaisilla ja piirakankuvilla (mm. arvostettu kulttuuripersoona Kemppinen) niin miksi ei yksi Iines voisi julkaista vaikka Suomi-makkaran kuvaa ja kirjoittaa laatumakkarasta.
No minä luen kyllä Panua, joka on suosikkejani patetiassaan, joka on niin raskasta, että kääntyy tahattoman parodian puolelle. Nauran usein vesissä silmin hänen naisvihaansa, sillä tiedän, että tuollaisen angstin täytyy olla rooli, mahtava rooli. Olen vakuuttunut, että hän nauraa tyttöystävänsä kanssa sille, miten naruttaa ihmisiä. Oikeastihan Panu on humaani feministi, koska hän tuntee niin hyvin naisen sielun.
VastaaPoistaKomisario haulikko,
VastaaPoistasanasi tulivat kuin suustani. Mieleeni tuli myös vahvasti exäni jos vaihtaa vain sanan nainen tilalle mies :) Sovinistihan hän oli, vaikka eihän se ole sama kuin femmari?
Varsinkin tuo kynnysjuttu sai naurun herskymään! Niin totta se oli.
-meirami-
Totta, Meirami, Komissarion juttu toimii mainiosti myös sukupuolia vaihtamalla. Oikein nauratti, kun niin tutulta tuntui minustakin.
VastaaPoistaNuo piirteethän huvittavat yleensä ihmisessä, ei sukupuolessa. Aina on ihmisiä, jotka näkevät vian ympäristössään, ei koskaan itsessään.
Kyllä minäkin edelleen luen blogiasi ja näitä kommentteja. Olet suvereeni kirjoittajana ja kärjistäjänä, vaikka en voi täysin hyväksyä liian usein esiintynyttä seksi-fiksaatiotasi ja miesten liiallista demonisoimista. Tosin he voivat olla vielä pahempiakin, maailma on paha ja ihmiset turmeltuneita, mutta sen kanssa on elettävä.
VastaaPoistaPanun tavanneena jaan käsityksesi hänestä, toisesta hyvästä kirjoittajasta. Uskon kyllä, että hän on tosissaan, mutta se on anomalia, joita meissä kaikissa on kosolti.
Olen myös ihaillut kärsivällisyyttäsi kun olet jaksanut olla kiltti innokkaalle kommentoijalle, HG:lle, joka on minulle aivan käsittämätön. En jaksaisi hänen kaltaistaan vaan ryhtyisin ivalliseksi ja jopa huutamaan.
Toinen on tietysti Rauno, joka samalla on fiksu kuin mikä, mutta niin perin ennakkoluuloinen.
Viran puolesta, nettipoliisina, luin tarkasti läpi Koon muistelmat. Siellähän tiivistyy kauniisti fem.liikkeen neljäs käsky:
VastaaPoista"Jos en minä saa, ei siskonkaan pidä saaman."
Niinpä tämä Koo tai Komposti tai mikä tunkio lienee, yrittää hävittää nimimerkki Iineksen glamourin ja siepata häneltä saaliskaloja omaan rysäänsä. Tosi huonolla menestyksellä.
Iineksellä taas on varaa potkia rumimpia uroita kauemmaksi.
Tutkimukset jatkuvat. Raportoin taas, kunhan tuloksia kertyy.
Miksi tämä K:n ja I:n sota? En ole ollut riittävän kauan mukana, joten en tiedä. Onko pakko ottaa kantaa hyvä komisaario? Minä olen sitä mieltä, että juttu on juttua ja joka paikassa ei pidä selustaa miettiä; kuka turvaa kenenkin selustan. Sehän on suorastaan pelkurimaista ja minun mielestä nämä molemmat naiset (ja minä mukaanlukien) olemme kaikki kolme jollain lailla vahvoja teemme kuten S. Kirkegaard sanoi: on parempi olla urhea ja uskaltaa jottei käy niin, että menettää itseytensä siksi, ettei mitään uskaltanut. Suora sitaatti tämän aamuisessa Hbl:ssä:
VastaaPoista"Att våga är att förlora fotfästet en liten stund. Att inte våga är att förlora sig själv" (sören kirkegaard)
Sehän on vahvojen naisten motto: Älä menetä itseyttä eli sieluasi. Miehet voivat menettää mammutteja (kaadot voivat epäonnistua) mutta naisen rooli ei ole mammuttien kaadossa vaan itseyden ylläpitämisessä.
Joten hyvät rystävät:
Jalkaa nostamalla eikä muita polkemalla alkaa tapahtumaan oikeaan suuntaan. Nouse siis omasta voimastasi eikä muiden heikkoudesta niin olet voittaja myös itseytesi osalta.
HG,
VastaaPoistaei ole mitään sotaa, sillä sotaan tarvitaan kaksi osapuolta ja tässä kuviossa on vain Mainilan laukaukset, joihin en juurikaan jaksa provosoitua.
Mutta kiitos mitä sanoit vahvuudesta. Kyllä me kaikki mainitsemasi henkilöt olemme vahvoja.
Rysänperä-päreessäsi valitit ja uikutit maailman kovuutta: väki on nirsoa ja kaikki kääntävät selän.
VastaaPoistaViran puolesta otin selvää asiasta. Sijoituksesi blogilistalla on nyt 169, jonne nousit sijalta 202. Tilaajia sinulla on 138 ja lukijoita viikossa 266. Aivan hiljattain eräs päreesi sai 102 kommenttia! Tuhannet bloggaajat hyppisivät riemusta ilmaan näillä luvuilla, mutta sinä vain martyroit.
Nettipoliisin ominaisuudessa arvelen, että olet tottunut liian hyvälle. Haluat enemmän, parempaa ja sen kaiken heti. Ja tähänhän auttaa feministin oppaan ohje numero 7: "Jos haluat jotain heti, valita ja kyynelöi."
Pikku martyrointisi on tuottanut yli 40 kommenttia, enemmän kuin esimerkiksi Kom-posti on saanut elinaikanaan. Hänellä muuten on kaksi tilaajaa ja viisi lukijaa viikossa. Silti hän on tyytyväinen elämäänsä ja mainitsi herttaisesti minutkin uusimmassa päreessään. Kiitos!
ps. Kom-postin blogi on sijalla 401jonne hän on noussut sijalta 4625! Tällaista nousua ei liene nähty tätä ennen.
Tutkimukset jatkuvat.
Komisario haulikko,
VastaaPoistaen ymmärrä mikä on motiivisi kirjoitella blogissani. Selvästikään et pidä minusta ja kirjoituksistani, koska kaivat maata jalkojeni alta.
Jos minulla olisi tällainen suhde johonkin blogiin, olisin kyllä ihan hiljaa ja poistuisin pohjanmaan kautta.
Tottelen.
VastaaPoistaEt sinä mitään tottele, vaan lopetat kalvamisen. Se riittää, kiitos!
VastaaPoista