18.5.2009

Kasvattavat estot

Tiesittekö, että esto on nykyään kasvattaja? Ja että sen estomentorin saa operoitua kätevästi lähelle lasta, puhelimeen, joka kulkee lapsen taskussa tai repussa. Huoletonta ja kätevää! Vai onko sittenkään?

Muuan äiti itkee tämänpäiväisessä lehdessä lapsensa 738 euron suuruista puhelinlaskua. Siitä 650 euroa oli limulaskua, eli lapsi oli ostanut puhelimella limua ja karkkia 0600-alkuisesta palvelunumerosta. Puhelinyhtiö oli sitten hävyttömästi lähettänyt kotiin monisivuisen puhelinlaskun. Äiti ei ymmärrä, miten lasku pääsi syntymään. Lapsihan on sentään vasta kahdentoista, joten senikäinen tarvitsee vielä puhelinoperaattorin erityissuojaa!

- Miten tuollainen voi päästä lävitse. En tajua. Liikkeessä sanoin, että kaiken maailman estot sitten sinne puhelimeen, äiti tilittää.

Siis mihin tässä maailmassa enää voi luottaa, kun estomentorkin pettää, ja perhe joutuu heitteille!

7 kommenttia:

  1. En tiiä kuinka paljon pilttini aikoinaan saivat pysyviä sialullisia traumoja siittä, että jos hölmöilivät tai laskut ryöhääntyivät otin puhelimen röyhkeästi pois! Ihan pokkana!
    Saivat ihan issekseen miettiä, jotta kannattiko olla pöljä...

    VastaaPoista
  2. Arjaanneli,

    nostan sinulle hattua siitä, että uskalsit panna lapsesi ajattelemaan omilla aivoillaan.

    Eiköhän kasvatuksen ulkoistaminen puhelinoperaattorille ole nimenomaan merkki siitä, että lasten ei edellytetäkään kasvavan omaan ajatteluun. Esto hoitaa asian puolestamme.

    Itse en suostuisi panemaan lapseni puhelimeen ainuttakaan estoa.

    VastaaPoista
  3. Minäkään en luota puhelinoperaattoriin kasvattajana.

    Kiitos uutisesta. Siihen asti olin luullut, että perheessäni on iso kännykkälasku.

    VastaaPoista
  4. Huomiotani kiinnitti tässä uutisesssa se, että 650 euron limupuhelujen lisäksi kyseinen lapsukainen oli soitellut n. sadalla eurolla muitakin puheluja. Eikö tämäkään herätä tuota äitiä kummastelemaan lapsensa rahankäyttöä?

    Ovatko nykyajan vanhemmat tosiaan tällaisia, että syyttävät aina vain yhteiskunnan jotakin instanssia sen sijaan, että osaisivat katsoa peiliin?

    Jos on läsnä lapsen elämässä kohdaten ja rakastaen ja keskustellen, ei tarvita edes saldorajoja.

    VastaaPoista
  5. Eihän tästä yhteiskunnasta tule yhtään mitään kun sokerifirmat jylläävät yli politikkojen, kiusaavat niitä kunnes annetaan periksi ihan joka asiassa - ja näin tavallaan myydään oma maa - lapset, vanhukset, typerät ja köyhät ensin.

    Meidän naapurikin, juristi tai advokaattikin kirjotti monisivuisen hulvattoman kirjeen meille kun emme halunneet ylisuurta mökkiä
    joten siin se sit on; pelkkää pelleilyä koko elämä. Mitäs enää voi tehdä; yhteiskunta on rappeutumassa ja pääasia on että seurataan karamellifirmojen ja olutpanimoiden rallia?

    Jos aikoo olla vastuullinen menettää lopulta kaiken.

    Nimimerkillä omalla kokemuksella.
    xyz

    VastaaPoista
  6. heip,

    Olen vakaan harkinnan tuloksena jakanut sinulle sydämen blogissani. Ole hyvä!

    VastaaPoista
  7. Lämmin kiitos! Ilahdun kun perimmäinen eetokseni on havaittu.

    Tämä tuli lisäksi oikealla hetkellä, olin murheen alhossa. Nyt nousen ylös kuin katoava aamusumu, joka antaa tilaa auringolle.

    VastaaPoista