16.2.2010

Kohtuuttomuuden kuolemansynti

Tänään olen uutisia selatessani ihmetellyt ahtaajien tilannetta, vaikkei ahtaus elämääni taida millään tavalla sivuta. Asia kiinnostaa ilmiönä, nimellä kohtuuttomuuden ja ahneuden kuolemansynti.

Ahtaajat ovat nimittäin menossa lakkoon maaliskuun neljäntenä, jos ei rahaa tule lisää 3 700 euron kuukausipalkan päälle. Nämä peruskoulun käyneet ammattihenkilöt perustelevat palkkavaatimuksiaan työn monipuolisuudella. On nimittäin niin isot ja kalliit nosturit, jotka maksavat jopa pitkälle yli 650 000 euroa, että ei niitä kuka tahansa veivaa. Ja pitää osata kommunikoida vierasmaalaisten asiakkaiden kanssa.

Totta tietenkin. Minä ihmettelenkin vain sitä, että noin vaativiin tehtäviin pääsee edelleen peruskoulupohjalta, vailla kielitaitoa tai tietotekniikan osaamista, jotka opitaan työssä ollessa, ja oppisopimuksella. Ahtaaja opettaja ahtaajaa, ja miksei kisälliperiaate olekin kelpoisa. Olisiko kuitenkin uskottavampaa kouluttaa ahtaajia tutkintoon tähtäävien opintojen kautta, pätevien opettajien opastuksessa, kun työn palkkauskin kerran tahdotaan saattaa roimasti yli korkeakoulutettujen tason? Suomalaisen keskiansiokin on vain 2 500 euron luokkaa, joten ahtaajista on tulossa uusi kouluttamattomien eliitti, kuten paperimiehistä aikanaan.

Olen aina ajatellut, että hyvälle palkalle pitää löytyä peruste työn vaativuudesta ja raskaudesta. Jos ajatellaan vaikka terveydenhoitoalan työtä, palkat ovat edelleen koulutukseen ja työn tärkeyteen nähden alakantissa. Samoin on laita koulutusaloilla, sillä mikään ei voi olla tärkeämpää kuin lasten ja nuorten kasvattaminen ja kouluttaminen elämää ja ammattia varten niin, että lapsesta kasvaisi mahdollisimman ehjä ja onnellinen, työkykyinen ihminen.

Kun sitten jokin ammattiryhmä vaatii lisää liksaa ikään kuin tyhjästä, ollaan hyvin lähellä kohtuuttomuuden kuolemansyntiä ja ahneutta. Mikä on ahtaajien anti yhteiskunnalle? Tavaran saattaminen määräpaikkaan ehjänä? Sekö on tärkeämpää kuin ihmisen saattaminen ehjänä ottamaan oma paikkansa yhteiskunnassa?

Kun aikanaan opetin ammattikorkeakoulussa, havaitsin opiskelijoissa sen hengen, että nyt ollaan korkeakoulussa, ja kolmen vuoden päästä nautitaan korkeakoulutason palkkaa ja statusta. Kuitenkaan tuohon päämäärään ei panostettu, sen edestä ei osattu, kielitaito oli surkeaa, kulttuurintuntemus olematonta, ja tärkeää oli vain päästä tienaamaan johtajan palkkaa vähällä osaamisella. Sain melko pian tarpeekseni oppilaiden kovien salkkujen napsahduksista, määrätietoisesta korkojen kopinasta käytävillä, ja siirryin suosiolla takaisin keskiasteen puolelle, jossa oppilailla ei ollut kohtuuttomia haaveita itsestään. Nyt kun katselen entisiä ammattikorkeaopiskelijoitani, kohtaan heitä milloin kaupan kassalla, milloin pankin tiskin takana, joskus isännöintifirmojen pikkujohtajina, joilla on iso auto, ja aika lyhyt pesti, kuitenkin. Aika harvasta on tullut kovapalkkaista, joka oli unelmissa se tärkein.

Minusta työläiselle saa maksaa hyvin, mutta kyllä koulutuksen sitten taas tulee aina näkyä ihmisen palkassa sitä nostavasti, sillä jo kouluttautuessaan ihminen antaa itsensä yhteiskunnan palvelukseen omalla usein suurellakin uhrauksellaan. Monilla on lisäksi edelleen opintolainoja, ja valtaosa on tehnyt raskasta sivutyötä opintojen ohella.

(Maalaus Hieronymus Bosch)

221 kommenttia:

  1. Laestadialaiskulttuurissa ollaan koko ajan kohtuullisia mutta siksi kulttuuri kääntyy pikkuhiljaa sisäänpäin ei syö itse itsensä.

    Lopulta on kivi. Onko se järjen riemuvoitto, ikuisen sielun emergenssi? Voihan sen niinkin nähdä. Mutta ihmiset, Jumalan esikuvat, ovat aina kävelleet kivien päällä. Kohtuutonta? Nojaa..

    VastaaPoista
  2. Ahtaajien palkat ovat markkinaehtoisia niin pitkälle kuin se tässä kolmikantasysteemissä on mahdollista. Palkat maksetaan yksityisellä puolella siitä rahasta, mikä saadaan kun myydään tuotetta tai palvelua. Voi olla että kohta ei ole liikennettä jos palkat kohoavat liikaa, mutta sinne vaan tienaamaan sitä helppoa 3700 kuussa, jos tuo on niin houkuttelevaa.

    Se nyt vaan on niin, että kaikki julkisella puolella olevat henkilöt saavat palkkansa veroista ja julkisen sektorin palkoista perittävät verotkin maksetaan veroista eli sosialistinen slogani "verot valtion maksettavaksi" on toteutunut.

    Niin se vaan menee. Ruotsin kielen opettajien palkkoja pitäisi kyllä laskea ja reilusti, koska mitään tulosta ei saada aikaan. Aivan turha porukka.

    VastaaPoista
  3. Salakieltä on hyvä osata. Tietää mitä puhuvat.

    ... ja suurin määrä ruotsinkielisistä ovat itsekin ihmeissään; ei pidä vetää 85% populasta yhden pienen mafian mukaan samaan kastiin. Ovat hyviä ihmisiä, tyhmiä vaan tai sanoisinko luottavat vain kirjaan ja kaikkeen mitä Herra sanoo.

    VastaaPoista
  4. Vaikka luottaminen on hyvästä liika luottaminen on jo lahko.

    VastaaPoista
  5. Anonyymi,

    helppoa rahaa en tahdo, vaan kohtuudella perusteltua palkkaa. En näe siis perustetta ahtaajan työn kovalle palkalle, ellei sitä joku nyt kerro.

    Mikä se peruste mielestäsi voisi olla?

    PS Ja minulle on kyllä työn mielekkyys tärkeämpää kuin siitä saatu palkka. Juuri siksi meninkin yliopistoon ja tein kovan työn.

    VastaaPoista
  6. Fraktaali kääntyy sisäänpän jos bifurkaatiota totellaan aina samaan suuntaan kuten Saharassa kävelevä tekee. Sitä ei vaan heti huomaa. Kohtuullisuus on sitä, että pitää totella sitä, mikä ensimmäiseksi tulisi mieleen; tottelemisen kohtuullisuus. Mutta elämässä on myös suunta, tai kartassa on myös muita kulmia kuin origo.

    VastaaPoista
  7. Intentio, siitä kirjoitti Brentano. Tämä ei ole sama mistä Tahto/Halu muodostuu sillä intentiossa on myös mukana suunta.

    VastaaPoista
  8. Onpa vaikeaa ja lähetin silti tästä ensimmäiset kirjeet yliopiston johtoon. Eivät olleetkaan perillä, minä kuitenkin koko ajan olin vakuuttunut,että ovat.

    Sitten näin, että extentio oli myyty eli pyörre oli tahallinen; se vain annettiin karata kuin letku, joka jätetään yksin nurmelle ja siitä tulee täyttä häkää vettä. Uskoivat, että siitä saa uutta tietoa kunhan odottaa tarpeeksi: Aasia tiesi ja näki ettei yin/yang niin mene ja nauroivat; antaa poikien ruiskuttaa.
    Sinä aikana teettivät oikeat hardwaret joihin tilattiin oikeat softat.

    Karuselli pyöritti vettä - voidaanko sanoa kohtuullisesti?

    Kuka tämän varastaisi? Hmmm - ei taida olla ostajaa.

    VastaaPoista
  9. Moodle on hyvä oppimisympäristö, on kuulemma avoin lähdekoodi. Ihan kuin sillä olisi väliä. Ei ole enää second hand ostajalle joka ostaa takaisin pöntöt kaatopaikalta ja siksi roskat meni pörssiin.

    Tästä tuli vesisuihku, Atlantan fonteeni. Mutta yksi asia jäi silti pois: joku voi crack the whole thing; ja niin kävi - ja se ei olekaan irrallinen letku vaan ihminen, joka ei pyöri vaan ajattelee vaikka energiaa kuluu aivan toisella tavalla ja muistiin ei voi luottaa yhtään.
    Pakko vain oppia kaikki alusta.
    Kohtuutonta; eläke 800 e. Maahanmuuttajat saavat sentään 2300 e/kk.

    VastaaPoista
  10. Pitäisikö muuttaa maahan? Mihin maahan?

    VastaaPoista
  11. Jos eläke on 800 e/kk ja sosiaaliturva on kuitenkin tuo maahanmuuttajankin saama 2 300 e/kk, se eläke on todella kohtuuton.

    Alimmankin eläkkeen tulisi olla sama kuin perusturvasumman.

    (En tunne summia, puhun siksi "perusturvasummasta").

    VastaaPoista
  12. Tästä systä Sveitsi on jo viidennellä tasolla. Primär, sekundär, tertier, kvarär, kvintti-tasolla. Kvantti kvintti : heidän kyky siirtää rahaa siirtyy - esim. Suomeen. Ottavat seuraavan stepin yläsuuntaan; higher order knowledge. Suomi miettii jäisikö primääritasolle (mikä on kohta ylitse muiden, maa on pyöreä; kannattavinta on olla retro niin varhain, että muiden mielestä se on vanhanaikaista; takaisin siis perustavaan olemiseen ja sen betraamiseen; maatalous, kaivokset, teollisuus ja kauppa. Mutta miten sen sitten hoitaa voi olla ihan modernilla tavalla; samalla pysyy oppiminen yhtenä toimituksena omassa maassa ; kuten Rooman perustusten vaiheessa oletan.

    Roomalainen oikeus, kreikkalainen demokratia.

    Kohtuus takaisin, filosofin kynästä Rauno.

    VastaaPoista
  13. Ammattikorkeakoululaisten asenteen taustalla lienee osin ko. koulujen oma hännän nostatus. Halutaan olla rinnastettavissa yliopistoihin.

    Yliopiston käytävillä samaa asennetta esiintyi näkemykseni mukaan vain taloustieteiden opiskelijoissa. Eikä edes kaikissa heissä.

    Jos valtaosa ikäluokasta opiskelee korkeakouluissa, on vaikeaa löytää kaikille johtajan paikkoja. Jonkun pitää tehdä ne oikeatkin työt.

    VastaaPoista
  14. Painavaa; norsun pissaa. Onko kivaa herjata omaa vaimoa? On, koska vaimo joutui herjata miestä koska välissä oli liian suuri määrä typeryyttä, vanhaa sikamaista typeryyttä ja itsepuolustusintoa vailla legitiimiä oikeutta mutta kuten Schmitt - va satan gör det?

    Eivät välitä kun ovat riittävän freckejä. Skit i det.

    VastaaPoista
  15. Fräck som måsen. Syö ennen muita ja jättää valkoisen läjän perään.

    VastaaPoista
  16. Nopeus oli jäänyt Badioulta pois. Eikä Zizekkään siitä puhunut. Vaikka Nokia puhui tiedon ketteryydestä eivät tajunneet miten sen pitää ymmärtää. Näin.

    VastaaPoista
  17. Lakaisijoilla lakaisinkoneella tulisi mielestäni olla kaikkein kovimmat palkat,koska työ on hyvin vaativaa, ja pienen koulutuksen johdosta ihmisen työllistyminen on maksanut valtiolle hyvin vähän.

    Ns. henkisten työn tekijöille palkka tulisi maksaa henkisesti ja naapurin Penalle ei saisi maksaa ollenkaan, kun sillä on jo nyt liian hieno auto.

    VastaaPoista
  18. Iines: " En näe siis perustetta ahtaajan työn kovalle palkalle, ellei sitä joku nyt kerro."

    "Mikä se peruste mielestäsi voisi olla?"

    Anonyymi kyllä viittasi tähän perusteeseen ihan oikein, mutta et tainnut ymmärtää?

    Avainkysymys: kuka sen palkan perusteen määrää?

    Määrääkö sen eduskunta, hallitus, presidentti, korkein oikeus, viisaiden kollegio, Obama, ay-liike, kansa vai Iines?

    Vastaan: sen määrää se, joka sen palkan maksaa.

    Muilla siihen ei ole nokan kopauttamista.

    Kuten anonyymi sanoikin, ahtaajien palkkaa ei makseta samoista yhteisistä varoista kuin esim. tuet, avustukset ja eläkkeet - eli etupäässä veroista - vaan yksityinen yritys maksaa sen omasta pussistaan.

    Ahtaajiksi ei kai ole tunkua ollut, kun palkkataso on noussut noin korkeaksi. Tai ovat hyvin järjestäytyneet ammatillisesti. Taito se on sekin.

    Peruste on on siis markkinatalous. Tarjonnan ja kysynnän laki.

    Ja ihan takuulla ahtaajat vaikuttavat sinunkin elämääsi. Muutaman viikon lakon jälkeen loppuu tavara kaupasta ja bensa asemilta.

    Onko tämä "moraalisesti" oikein, se on jo toinen juttu. Ilman ay-liikettä eläisimme orjuudessa, joten joskus heiluri heilahtaa näinkin.

    Saa siinä Sahram lapsia lykätä, että pääsee samaan ansiotasoon. Mutta kuten tiedämme, niin se kyllä onnistuu - joten ei tämä yhteiskunta ihan niin kauhean epäoikeudenmukainen sittenkään ole.

    VastaaPoista
  19. Riku Rieu:
    Koska valta ja raha menevät samaan pussiin Venäjän metalli-oligarkit ovat rikkaimmat öljykuninkaiden lisäksi. Raha tehdään sodasta (ihmisten poistaminen) ja öljystä (ihmisten lisääminen). Se, joka haluaa hyödyntää muiden elämää syömällä valtaa muilta, nousemalla ns. elämän lailla (kukka kasvaa myös elämän mukaan ylös aurinkoon kohti kompostista) hyödyntää öljyrahaa tai lisää öljyrahaa mutta totuudessa se käy toisinpäin että ns. elämää puolustautuvat joutuvat todella puolustautumaan ja sen takia he käyttävät toisen leirin ns. tuotteita, tässä tapaukessa tuhoon tarkoitettuja aseita. Ovat siis itse lakaisemassa oman valtakuntansa porttia rikkomalla muita ja kun panokset ovat noin suuret ne käyvät sellaisinaan ihmiskuntaa vastaan.

    Rahan pitäisi jättää öljyn ja metallin pois kaikista pankki- ja transaktiotaseista.

    Kulkea ohi kuten ilma, joka toistaiseksi on ilmainen.

    VastaaPoista
  20. HG,
    Oligarkit lienevät rikkaita myös sen vuoksi että onnistuivat sosialisoimaan valtion omaisuuden omaksi yritystoiminnakseen.

    VastaaPoista
  21. Tapani,

    olin ymmärtävinäni kyllä Anonyymin puheen sisällön, ja sen, että markkinataloudessa vain ihmisen kyky ratkaisee.

    Tässä on minun osaltani kyse siis synnin laadusta, ei konkreettisesta yksittäisestä teosta, kuten jostain euromäärästä. Ja kai se tässäkin niin menee, että kohtuuttomuuden ja ahneuden synti menee markkinatalouden ja siitä leipänsä ottavien piikkiin.

    Puhumalla mielestäni yhteiskunnan kannalta tärkeistä töistä, etten sanoisi peräti avaintöistä, joista saa hävyttömän vähän liksaa, olen koettanut vain osoittaa synnin suuruuden.

    Lienee muuten miesvaltaisuudellakin jotain tekoa tuossa kovassa liksanpyynnössä. Naisille on tyypillisempää tyytyä suolarahoihin.

    VastaaPoista
  22. Riku: Kuulemma ovat viime vuoden aikana onnistuneet nnotamaan arvoaan vaikka ei ole ollut nousukautta muille. Johonkin menevät rahat; kun länsi rypee narsisminsa taudissa viekkaat idän kalifit vievät potit.
    Kyse ei silti ole oikeasta tavasta laskuttaa. Näyttää pahalta voisi sanoa.

    VastaaPoista
  23. En ymmärrä miksi minuakin vastusteaan; tätäkö halutaan?

    VastaaPoista
  24. Minäkin kannatan sitä, Riku, että naapurin Penalle ei liksaa ollenkaan, nimittäin sillä on aina parempi auto kuin itsellä. Ainakin omallani on, ja se tietää sen, kun kruisalee kyläteillä.

    Kun vielä olin työelämässä nostekierteessä, ja hurautin sillä pikku Toyotallani ökynaapurin (kepu) kanalanmäestä johtavalle omalle mökkitielleni, ajattelin, että kuules naapuri, joskus vielä näytän sinulle tässä kanalan mäessä Volvo Kartanoni perävalot!

    Nyt Volvo Kartanoita ei vissiin enää myydä, joten antaa olla.

    VastaaPoista
  25. Ja eikö opettajille kuitenkin olisi riittävää, jos oppilaat velvoitettaisiin niiden omenien lisäksi tuomaan välillä myös hernekeittoa:)

    Opettaja-tv, kun tulee Teemalta niin usein ja vaikuttaisi, että kyllä ne Kotron opetukset ovat ihan riittäviä.On se niin tosissaan.

    Epäonnistuivat oettajat raskaasti minunkin kohdallani.

    VastaaPoista
  26. Kun naiset eivät välitä toisten lapsista vaan ainoastaan omista nousee vääränlainen miessukupolvi (narsistinen sukupolvi) esiiin, joka on aina oikeassa vaikka tietysti on yhtä usein väärässä. Mutta kun saa valtaa (äidin väärä vallankäyttö eli äiti luovuttaa valtansa lapselle, joka ei voi siitä edes hyötyä kuin ulkoisesti, näennäisesti isoilla autoilla jne) saa myös käyttäytyä kuinka falskisti tahansa. Se, että myös poika voi huonosti äidin vätysmäisyydestä ei ole mihinkään kirjoitettu; se pidetään vaan sattumalta. Sattumoisin mies on väärällä lailla naisvihaaja, naishyödyntäjä tai lapsiin sekaantuva. Mutta totuus on toinen, kasvatuksellinen. Ja vaativa.

    Siksi äitien heikko äitiys luo paljon enemmän pahaa kuin mitä mies saa yksin aikaan; sama koskettaa islamin alueita: naisethan vastaavat siitä, miten lapsi nielee ja nieleekö.

    VastaaPoista
  27. Olen joskus haikaillut entisajan opettajien luontaisetuja: asunto koululla tai oma talo koulun lähipiirissä, puutarha, jossa oli iso perunamaa ja kasvimaat. Olisipas se somaa.

    Vaan silloin kun tällaisia oli, opettaja sai palkan vain yhdeksältä kuukaudelta, ja kesän hän eleli talossaan ilman palkkaa palstansa anteja nauttien.

    Sitten kun tuo opettajien palkka jaettiinkin 12 osaan, poistuivat luontaisedut. Olisi ollut kiva elää ennen vanhaan.

    VastaaPoista
  28. Iines: "...että markkinataloudessa vain ihmisen kyky ratkaisee..."

    Näin en sanoisi. Tai en vetäisi palkkakeskustelua kykykeskusteluksi.

    Siis muka niin, että kyvykäs saa parasta palkkaa. Sehän on sitäpaitsi suurta pötyä.

    Vaan niin sanoisin, että markkinataloudessa maksetaan siitä, mitä kulloinkin tarvitaan.

    Ellet tarvitse autoa, et osta autoa. Ellet tarvitse työvoimaa, et osta (= palkkaa) työvoimaa. Jos tarvitset suutaria, et palkkaa kuoharia. Jos tarvitset opettajaa, et palkkaa ahtaajaa.

    Näin siis markkinataloudessa. Yhteiskunnan ylläpitämissä tehtävissä on eri meininki - siellä on aiheellistakin kysyä perusteita palkalle.

    VastaaPoista
  29. Eivätkö naiset, HG, välitä muiden lapsista kuin omistaan?

    Kun en nyt allekirjoittaisi tuota ainakaan, jos on kyse pienten lasten äideistä, joilla on voimakas biologinen vietti ruokkia ja hoivata avuttomia vauvoja, muitakin kuin omiaan. Minulla on kokemuksia siitä, miten äidit ovat suojelleet ja auttaneet monin tavoin muitakin vauvoja kuin omiaan, hoitaneet kuin omaansa. Ottaahan eläinemokin ruokittavakseen vaikka eri lajin eläimen pentuja, kun ne nostaa sen rinnoille.

    Ehkä tuo vietti heikkenee, kun lapsi kasvaa, ja kaipa se on luonnon laki, ei ihmisestä itsestään, hänen hyvyydestään tai pahuudestaan johtuvaa?

    VastaaPoista
  30. Hyvähän se on pyytää ronskisti kun yhteiskunta ei kestä pitkää lakkoa.

    Finskin lentäjät saavat toistakymmentätuhatta kuussa.

    Vaikka mittaamattoman kalliita ne ovat ne henkikullatkin mitä kuljettelevat.

    Juuri eilen luin jostakin, että esim. Unicefin Kotoaro saa 100000 vuodessa. Ei paha. Kysymykseen palkasta hän sanoi että on jäävi vastaamaan.

    VastaaPoista
  31. Tapani,

    taisin olla sarkastinen, kun epäilit, etten ymmärtänyt Anonyymin sanomaa.

    Tuosta en silti ole samaa mieltä, että markkinataloudessa maksetaan siitä, mitä kulloinkin tarvitaan.

    Tai siis maksetaan, mutta usein ylihintaa, tai ainakin väärä hinta, kun ajatellaan tuotteen laatua tai hyötyä kuluttajalle. Usein kuluttaja maksaa pelkistä unelmista, ja saattaa lisäksi ostaa tuotteen, vaikkei edes tarvitsisi sitä. Autojakin ostetaan, vaikka ilmankin pärjättäisiin.

    Markkinatalouden ydinvoimat eivät tietenkään tällaisesta välitä. Pääasia on, että on myytävää ja kauppa käy, ja joku pistää tukun omaan taskuun, joka on pohjaton. Siinä mielessä olet siis oikeassa, että juuri näin yhteiskunta toimii.

    Ei se kuitenkaan siis tekoja pyhitä, että sanotaan markkinatalouden toimivan näin.

    VastaaPoista
  32. Random words might make sense,

    nimenomaan, niin kuin sanoit, ammattikorkeissa oli heti kärkeen profiilin nosto, sillä kouluthan ovat järjestään entisiä opistoja, joista piti taikoa yliopistoihin verrattavia korkeakouluja.

    Olin juuri tuolloin remmissä mukana, ja muistaakseni liiketalouden ammattikorkeakoululaisten oma ehdotus uudeksi tutkintonimikkeeksi oli talouden ja hallinnon kandidaatti. No, tradenomejahan näistä ylioppilasmerkonomeista sitten tuli.

    PS Ennen uudistusta yliopistotason merkonomit olivat parempaa opiskelija-ainesta ja he osasivat asiat tarkemmin ja paremmin kuin nykyiset tradenomit, sanovat kentällä edelleen työskentelevät kollegat. Toisaalta myös kehitystä on tapahtunut, ja ehkä taso onkin nyt jo nousukiidossa.

    VastaaPoista
  33. Niin sievä Iines; niin sinun tuuliviirisi jälleen vaihtuu....kuin mitään ei olisi....siitä vaan, aina oikeassa tämä Iineskin.

    Mistä sinä uskot, että maailman tilanne johtuu?

    Et osaa olla konsekvent: käännyt kuin pahin politiikko.

    VastaaPoista
  34. Jaa. Mistäs minä nyt käännyin ja mihin?

    VastaaPoista
  35. Maailmassa ei ole koskaan ollut niin pajon lapsiorjia, naiskauppaa ja hyväksikäytettyjä ihmisiä kuin tänä päivänä; ei edes mustan Afrikan mustimpina aikoina.

    Mutta sinä lepertelet tiidi-tii diibi-daa ihan miten sylky suuhun tuo. Olet siksi populistinen, kuten alhaisimmat kunnanvaltuutetut: kunhan oma napa - ja sitten voi parjata ja herjata muita - mieluiten kepin päästä.

    Olet siis nainen; juuri tuollaisia naiset yleensä ovat.

    VastaaPoista
  36. Sekään ei merkitse lainkan, jos kirjoitat hyvällä suomenkielellä tai huonolla. Sama lepertely, sama asennevamma.

    VastaaPoista
  37. HG,

    menepäs nyt sanomaan kaikille muillekin bloggaajille, että eivät he saa itsestään ja päiviensä kulusta kirjoittaa tai Arajärvestä, vaan heidän tulee kirjoittaa lapsiorjista, hyväksikäytetyistä naisista ja naiskaupasta.

    Vainko minun tulisi näistä kirjoittaa?

    Etkö sinä näe, että tässäkin olen naisten puolella - puhun matalapalkka-alojen puolesta niin kuin ei Kemppinen tai muut ihailusi kohteet koskaan. Puhun juuri sitä maksettua miesvaltaa vastaan tässäkin - ahtaajathan nimenomaan ovat miesvaltainen ylimaksettu ala.

    Olet sinä perkuleen sokea, Homo garrulus!

    VastaaPoista
  38. Tradenomien (ja tulevien KTM opiskelijoiden) juttuja kuunnelleena huolestuttaa.

    Yliopiston puolella oli ainakin pitkään selvää, että suuri osa joukosta oli eniten kiinnostunut omasta palkastaan ja asemastaan. Joitakin jäi yliopistolle opettamaan ja tutkimaan, mutta enimmäkseen taisivat lentää pesästä sijoituspankkiireiksi.

    Tradenomien piirissä elää ilmeisesti edellen legenda, kuinka joku tradenomi on joskus päässyt Keskon johtotehtäviin heti valmistuttuaan. Tarinasta vain usein unohtuu sen alku. Sama kaveri oli aloittanut hanttihommissa Keskon palveluksessa 16-vuotiaana ja työskenteli siellä sitten myös koulun ohella.

    Osa tästä ammattikorkeakoulujen(kin) imagon nostatuksesta lienee yritysten ja osin julkisenkin sektorin syytä. Korkeakoulututkinto on pääsyvaatimuksena moneen sellaiseenkin tehtävään johon sen tuoma lisäarvo on olematon tai sitä ei ole lainkaan.

    VastaaPoista
  39. Jos olen sokea siinä olet kääntyjä. Naiset ovt syyllisempiä - kaikki muu kääntyy sen mukaan miten asiat alkavat. Jos alkaa väärällä kasvatusideologialla ei ole helppoa korjata yhtään mitään - koska vamma on egossa eikä palkoissa.

    VastaaPoista
  40. HG, hellurei,

    minä olenkin sellainen silmänkääntäjä, että siinä on sokeakin vaarassa.

    VastaaPoista
  41. Random words might make sense,

    juuri tuo opiskelijoiden statuksen haluaminen mahdollisimman vähällä oli se niitti, joka sai minut pois bisnesopetuksesta, tai sanotaanko bisnesopiskelijoiden viestintäopetuksesta.

    Olisi ollut paljonkin tärkeää asiaa ja opetettavaa, mutta tuo henkinen laiskuus ja oikaisuhalu läpi asioitten vei motivaation.

    Jos ei ihminen ymmärrä edes sitä, että kieli tulee hallita vähän niin kuin automaattisesti, ja että sillä on tosiaan väliä, miten asian sanoo ja kirjoittaa, ei ole kyllä paljon eväitä opiskeluun korkeammalla tasolla.

    Ja noita urbaaneja legendoja syötimme me opettajat opiskelijoille, kun alkuun kuvasimme, mihin tehtäviin he opinnot suoritettuaan ovat päteviä. Korkealta se lista alkoi, ja siitä unohtui kokonaan mm. asiakaspalvelu marketin kassalla - sielläkin heitä näkee, eikä edes harvoin.

    VastaaPoista
  42. Pahimpia johtajia, sektorista riippumatta, ovat olleet ne, jotka ovat päässeet asemaansa vahingossa.

    Henkilöstöosaamisen ja erityisesti viestinnän kyvyt ovat näissä tapauksissa olleet enemmän kuin vähän kateissa.

    Liian harvassa ovat ne johtajat jotka haluavat avoimesti viestiä ryhmälleen mitä on tapahtumassa ja miksi.

    VastaaPoista
  43. Olet vain itseään täynnä kuten länsimaat yleensä.
    Se on saman kulttuurin tuho - mikä joskus oli noste.

    VastaaPoista
  44. Moni luulee edelleen virheellisesti, että koulutus on tae jostakin ja että koulutuksen pitäisi taata esim. tietty tulotaso. Väärä luulo.

    Koulutusta on korostettu ihan liikaa yhteiskunnassamme. Ollaan menty lähes puhtaan kirjaviisauden tasolle, mutta käsillä ei osata tehdä mitään.

    Yliopsitoista ja korkeakouluista tulee sakkia, joka ei osaa edes solmia kengänauhoja. Mihin heistä on? Työttömyyskortistoon tai eläkeelle.

    Ei silti AKT:n vaatimukset on kohtuuttomia ja vaaraksi koko suomelle. Timo Räty pitäisi vetää kölin ali.

    VastaaPoista
  45. Lakot pitäisi lailla kieltää. SAK on ajanut liian hyvät edut jäsenilleen. Miten työantajan suurella vaivalla hankkiman työn sabotoiminen voi olla laillista?

    Talous on perseellään juuri näiden ahnaiden työläisten vuoksi.

    VastaaPoista
  46. Jos eläke on 800 e/kk ja sosiaaliturva on kuitenkin tuo maahanmuuttajankin saama 2 300 e/kk, se eläke on todella kohtuuton.

    Miten 800 euron eläke on kohtuuton, jos mamu saa 2300 euroa tekemättä mitään ja olematta edes maan kansalainen?

    Tunnen muutaman jo elämäntyönsä tehneen henkilön, joiden eläke kaikkinensa on tuon 800 euroa ja he eivät saa sossusta yhtään mitään lisiä tuon päälle. Että missä se kohtuuttomuus on?

    VastaaPoista
  47. Anonyymi,

    koulutus on harvoin, jos koskaan turhaa, sillä ei koulutus ole liikkeen, vaan ennen kaikkea ajattelun ja omatoimisen toiminnan opettamista.

    Silti olet oikeassa, kun korostat käytännön opetusta. Käytäntö tulee kuitenkin kytkeä kirjattuun tietoon, koska se kirjattu tieto on koottu kansiin alan parhaiden voimien ja parhaan tietouden lähteistä. Käytännön opiskelua varten on ns. työelämäjaksot, ja tietenkin omatoimiset kesätyöt.

    Minulla on kuva siitä, että esimerkiksi sairaanhoitajien ja vaikkapa laboranttien eli bioanalyytikkojen koulutuksessa on onnistuneesti yhdistetty käytäntö ja teoria.

    VastaaPoista
  48. Miten jonkun AKT:n kanssa voi mitään sopia, kun he eivät itse pidä sopimuksiaan? Hehän ovat olleet mm. laittomissa lakoissa juuri.

    Noista laittomista lakoista pitäisi määrätä vähintään 10 kertaiset sakot nykytasoon nähden ja jos eivät tokene, niin porrastetusti sitten lisää. Eiköhän laittomat lakot lopu pian. Lisäksi aiheutettu vahinko pitää korvata tietysti. Jos kaikki satamat on lakontakia suljettuna aiheutuu siitä noin 160 miljoonan euron vahingot päivässä suomen vientiteollisuudelle.

    VastaaPoista
  49. Anonyymi,

    luepas uudelleen, sillä juuri sitä tarkoitan, että 800 euron eläke on kohtuuton, jos normiturva Suomessa on parin tonnin luokkaa.

    Minusta pienimmänkin eläkkeen tulisi olla tuon normiturvan suuruinen.

    VastaaPoista
  50. On aina tunteita nostattavaa, kun jokin ammattiryhmä uhkaa työtaistelulla ja yrittää siten ajaa omia palkkaetujaan, onpa heillä sitten siihen muiden mielestä oikeutta tai ei. Monesti mahdollinen työtaistelu alkaessaan hankaloittaa "ulkopuolisten" ihmisten elämää. Pienipalkkaisten, oikeuksiaan ajavien työtaistelut voi kuitenkin ymmärtää ja hyväksyä , mutta jos kysymys on hyvin toimeentulevista ryhmistä, sitä ei käsitä.
    Ahtaajien esittämä työtaistelulla uhkailu kansan kärsiessä lamasta, josta nousemiseen ulkomaankaupalla on keskeinen merkitys, on raukkamaista ja ahnetta. Jos blogin kommenttien palkkamäärät pitävät paikkansa, ei voi tehdä muuta johtopäätöstä. Eikö tuolla summalla (3700) elä jo aika komeasti? Miksi pitäisi saada paljon lisää?
    Tulee mieleen, kuinka lapsuudessa opettaja kertoi Suomen vihreästä kullasta. Mitä on tapahtunut Suomen puu- ja paperituoteteollisuudelle? Eikö senkin alasajoon Suomessa ole ollut osuutta ahneilla, muka oikeuksiaan lakkoilemalla tuon tuosta peränneillä ammattilaisilla, jotka tuskin kovin pieniä tilejä alun alkaenkaan saivat?
    Delilah

    VastaaPoista
  51. Normiturva Suomessa ei ole parin tonnin luokkaa. En jaksa katsoa paljonko se on, mutta selkeästi vähemmän.

    Naisvaltaisilla aloilla on paljon kokopäiväisiä työntekijöitä, jotka eivät saa kahta tuhatta bruttona.

    VastaaPoista
  52. Anonyymille vielä varmuudeksi

    Kohtuuton ei siis tarkoita aina liian suurta, vaan sillä on myös merkitys epäoikeudenmukainen tai ankara.

    Minusta on siis on ankaraa vaatia, että ihminen tulee toimeen noin epäoikeudenmukaisella eläkkeellä kuin 800 e/kk.

    VastaaPoista
  53. Systeemi on saanut meidät kaikki uskomaan jatkuvaan leikkamisen tarpeeseen kaikkien aikojen parhaiden tuottavuuksien ajassa.

    En oikeasti näe mitään tarvetta ottaa moneltakaan pois tässä huonojen palkkojen ja huonojen etuuksien maassa.

    Poikkeuksena nämä lotto-liliukset.

    VastaaPoista
  54. Tässä oli nyt useampi anonyymi kirjoittaja. Olen samaa mieltä toisen anonyymin kanssa.

    Jos olisi kyse alipalkatuista henkilöistä, soisin heille kaikki lakkoilut ja palkankorotukset, mutta 3700 euroa tuntuu aivan huimalta summalta. Taidan olla aika hölmö, kun en saa puoliakaan tuosta. Oma vika tietysti, olisi pitänyt lakkoilla, pistää oman yrityksen ovet kiinni ja sanoa, että nyt on lakko. Paha vain, ettei siitä olisi ollut kenelläkään muulle haittaa kuin itselleni.

    Nimimerkki Ymmällään

    VastaaPoista
  55. Alin Anonyymi,

    muista voi erottua, kun ruksaa kommentilaatikon kohdan "Nimi/Url-osoite", ja kirjoittaa siihen keksimänsä nimen, vaikka "Ymmällään", eli siinäkin säilyy anonymiteetti. Suosittelen lämpimästi, sillä se helpottaa kommenttien lukemista.

    *

    Leikata ei minustakaan pidä, Riku, ei ainakaan terveydenhuollosta tai koulumaailmasta, sillä se on pois enemmän oppilailta kuin oppilailta, ja saattaa tulla kalliiksi yhteiskunnalle lisääntyneiden häiriöiden ja menetetyn oppimisen myötä.

    VastaaPoista
  56. Kiitos neuvosta, Iines.
    Kirjoituksesi oli vain niin hyvä ja ajankohtainen, että oli pakko kirjoittaa.

    VastaaPoista
  57. Ymmällään,

    suurihan tuo 3 700 euron kuukausipalkka tosiaan on, sillä valtaosa tienaa paljon tuon alle. Vastavalmistunut luokanopettaja tienaa hädin tuskin 2 200 euroa kuussa. Ja ne paljon puhutut hoitajat paljon vähemmän kuin 3 700 e/kk.

    VastaaPoista
  58. Kuka muistaa lakon joka olisi viimeksi ollut työnantajien mielestä laillinen?

    VastaaPoista
  59. Vielä haluaisin sanoa, kun täällä hieman mollattiin ammattikorkeakouluista valmistuneita, niin suurin osahan sieltä tietääkseni valmistuu nimenomaan ammattiin, kuten esim. perämiehet ja konemestarit, joiden ammatti on myös vaakalaudalla, jos vienti ja tuonti loppuu.

    Ja sen verran satun tietämään, että heidän palkkansa ovat alle 3700 ja koulutus ja pakolliset harjoitusjaksot laivoilla vievät monta vuotta. Ehkä kapteenina tai ylikonemestarina (10 vuoden kokemuksen jälkeen ansaitsee paremmin).

    En nyt lukenut kaikkia kommentteja, joten en tiedä miten aiheesta poikkesin.

    VastaaPoista
  60. Random words...
    Eikö periaatteessa sellainen lakko ole laillinen, josta on annettu ennakkovaroitus ja joka tapahtuu sopimuksettomana aikana, eli kun mikään työehtosopimus ei ole voimassa ja jota lakkoa ei valtiovallan taholta ole siirretty tuonnemmaksi ?
    Laillinen ei tietenkään ole synonyymi hyväksyttävälle.

    VastaaPoista
  61. Ymmällään,

    voi olla, että tuli mollattua ammattikorkeakouluja, mutta lähinnä tavoite oli vain opiskelijoiden asenteiden osalta.

    Lisään sen verran, että tässä taidettiin viitata vain liiketalouden ammattikorkeisiin, ei välttämättä muihin. Itse arvostan ainakin terveydenhoitoalan amk-koulutusta. muista minulla ei ole tietoa, mutta voisin kuvitella, että merenkulkualan amk Raumalla on hyvä paikka.

    Ja sen verran vielä, että opiskelijoista toki suurin osa oli oppilaina mukavia ihmisiä, pinnallisista asenteista huolimatta.

    VastaaPoista
  62. Delilah,

    käsitin niin, että Random words viittasi nimenomaan siihen seikkaaan, että vaikka lakko on laillinen, työnantajan on vaikea nielaista lakkoa, ja niinpä hän sanoo sitä laittomaksi ja panee kaikki mahdolliset tahot tutkimaan porsaanreikäpykälätkin.

    VastaaPoista
  63. Iines, niin minäkin olin Randomin ymmärtävinäni. Itse tarkoitin, ettei työnantajakaan voi selkeästi laillista lakkoa laittomaksi väittää, vaikka ei hyväksyisikään.

    VastaaPoista
  64. Iines ja Delilah,

    Iineksen tulkinta on se, mitä ajoin takaa.

    Muistaako joku oikeasti? Minä nimittäin en.

    VastaaPoista
  65. Kun opettajat olivat vakavasti menossa lakkoon joskus 90-luvun lopulla, työnantaja tuomitsi lakon, ja ainakin paikallisilla rehtoritasoilla väläyteltiin laittomuuskorttia hyvinkin ahkerasti.

    Opettajat eivät sitten mennetkään lakkoon, vaikka lakkovahditkin oli jo listattu. Aamun uutisista piti sitten kuunnella, olemmeko lakossa vai emme. Meni pupu pöksyyn.

    VastaaPoista
  66. Tämä on se kortin toinen puoli. Moni muistaa heittää keskusteluun, että ahneet työntekijät ja SAK. Harva muistaa, että ainakin viime vuosina jokainen lakko, oli se sitten järjestetty miten tahansa, on työnantajapuolelta leimattu laittomaksi.

    Hetkeksi poikkean näihin suomalaisiin uusköyhiin: lääkärit, lentäjät jne.

    Kun palkkataso ylittää reippaasti keskiansiot, on turha väläytellä kurjuus-korttia.

    En mitenkään väitä, että jokainen meistä olisi menestyvä silmäkirurgi tai osaisi lentää liikelentokonetta.

    Se, mikä häiritsee, on, että näistä ryhmistä tulee toisinaan viestiä, että tässä sitä ollaan palkkakuopassa.

    Anteeksi mitä?

    Minä olen aloittanut työni ihan sieltä ruohonjuuritasolta 14-vuotiaana, kun aloitin kesätyöt paikallisessa puutarhanhoitoyrityksessä. Sen jälkeen olen opiskellut, tehnyt töitä ja opiskellut. Ollut työttömänä, toiminut yrittäjänä, opiskellut.

    Markkinatalous maksaa minkä markkinatalous haluaa maksaa, mutta esimerkiksi lääkärien tapauksessa koulutuspaikkojen määrää on keinotekoisesti rajoitettu. Kaikkea ei voi saada.

    VastaaPoista
  67. Joskus tapahtuu niin, että oikeuden voittaa se, joka taitavammin osaa asiaa ajaa, oikeus kärsii tappion ja vääryys voittaa. Laissa ei saisi olla mahdollisuutta porsaanreikiin. Sen pitäisi olla tulkittavissa ainoastaan yhdellä tavalla. Siinäpä haastetta lainlaatijoille.

    VastaaPoista
  68. Delilah,

    Spirit of the law or the letter of the law? Kumpi voittaa?

    Porsaanreikiä ei pitäisi olla, mutta absoluuttista lakia lienee vaikea säätää.

    Oma isoäitini, 79-vuotias, esitti juuri tänään ajatuksen, että kansanedustajiksi pitäisi voida valita vain ihmisiä, jotka ovat eläneet elämää ja tehneet oikeita töitä. Voin sanoa, että minusta ajatus on varsin kannatettava.

    VastaaPoista
  69. Random ...
    Isoäitisi on hyvin viisas ihminen.

    VastaaPoista
  70. Minäkin yhdyn viisaaseen isoäitiin.

    Olen jopa sitäkin mieltä, että äänestysikärajaa ei tule laskea kuuteentoista, lapsilisän saajille.

    VastaaPoista
  71. Lisään sen verran, että asia ei ole minulle kynnyskysymys. Se perustuu osittain siihen, että lapsia, siis kuusitoistavuotiaita, on hyvin vaikea saada äänestämään edes oman koulunsa ehdokasta nuorisovaltuustoon. Äänestysprosentti on ainakin täälläpäin mitätön. Omasta koulustani ei saatu edes ehdokasta nuorisovaltuustoon, kun ketään ei kiinnostanut yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

    Lapsia kuullaan kyllä muilla tasoilla, ja heidän mielipteensä, jos sellaisia on, eivät jää piiloon.

    VastaaPoista
  72. Iines,

    Jos ihminen ei ole yhteiskunnan mielestä kypsä ostamaan savukkeita tai alkoholia, ei hän voi olla kypsä äänestämään.

    Ehkä eduskuntaan ei tulisikaan valita mahdollisimman montaa edustajaa eri ikäryhmistä, vaan nostetaan suosiolla kelpoisuusikä 35-vuoteen ja toisena ehtona on vähintään kolmen vuoden työkokemus.

    Oikea työkokemus. Sellainen jota ei hankita puolueen nuorisoseuran kesäleiriltä.

    VastaaPoista
  73. Oma kokemukseni ahtaajan ammatista rajoittuu kolmeen viikkoon Hampurin satamassa. Purin ja täytin siellä laivoja muiden hampparien kanssa keikkapalkalla.

    Aamulla laiturilla oli nahkatakkinen mies, joka antoi laivaan menijöille metallisen prikan. Kun laiva oli tyhjä tai täysi mies maksoi prikkaa vastaan hävyttömän pienen summan, sillä työhön tulijoita oli joka aamu paljon enemmän kuin voitiin palkata.

    Muistelen, että yhtä isoa kahvilaivaa purkamassa oli yli kolmekymmentä miestä. Teimme hiki hatussa ruumassa kahvisäkeistä lujasta köydestä tehtyihin verkkokasseihin nippuja, jotka sitten hilattiin nosturilla laiturille ja edelleen junavaunuun.

    Nykyisin kolmenkymmenen miehen työn tekee luultavasti yksi tai kaksi miestä. He ajavat kalliilla koneilla kontteja laivoihin ja niistä pois.

    Kymmeniä tonneja painavien teräskonttien käsittely vaatii hiukkasen ammattitaitoa. Puolen metrin virhe ja se pulahtaa yli laidan mereen tai tekee reiän laivan kylkeen. Miljoonien arvoiset kontit on pantava aina oikeaan pinoon, muuten tulee herkästi sanomista. Siinä hommassa eivät tohtorin paperit ole välttämättä suositus.

    Alasta kiinnostuneiden kannattaa käväistä satamassa näin talviaikaan. Tasaisilla, valtavilla varastokentillä tuulee yleensä aina, ilma on meren läheisyyden takia raaka.

    Ahtaajan töihin ei ole tulijoita jonoksi asti. Jos olisi, palkka olisi paljon nykyistä pienempi. Naisia satamatöissä näkee vain aniharvoin. Syynä saattaa olla työn fyysisyys sekä epämukavat työajat.

    Laivaa ryhdytään purkamaan heti kun se on kiinnittynyt laituriin. Jokainen tunti laiturissa maksaa varustamolle maltaita. Jos ahtaajat hidastelevat tai töpeksivät, varustamot kärsivät, samoin satamalaitos ja tavaran vastaanottajat.

    Ahtaajien työ on kansantaloudelle niin tärkeää, että on itse asiassa hämmästyttävää, että he suostuvat tekemään sitä näinkin pienellä palkalla. Jokainen rivikansanedustaja tienaa kaksi kertaa enemmän eikä hänen lakkouhkauksensa aiheuttaisi kuin naurun tyrskähdyksiä.

    Jos ahneita ryhdytään poimimaan niin suosittelen vilkaisemaan vaikkapa Björn Wahlroosin tuloja. Tänä vuonna hän saa 12 miljoonaa euroa pelkkiä osinkotuloja. Voisiko hän mitenkään tulla toimeen vaikka viidellä miljoonalla? Ei, ei hän voi, vaikka sillä säästöön jätetyllä summalla voitaisiin maksaa kaikkien Suomen ahtaajien vuoden palkat. Ja nämä Wahlroosit sanovat, että ahtaajat kiristävät, että heidän työtaistelunsa on laiton...

    VastaaPoista
  74. van Vaari,

    kiitos. Opin jotakin uutta ihmisistä ja ahtaajista.

    Ja olen kanssasi samaa mieltä. Viidellä miljoonalla ei pärjää kyky-Suomessa eli ahneita ovat, perkeleet.

    VastaaPoista
  75. Vaarin kuvaus ahtaajien työstä on verraton, koska siinä näkyy työn historiaa.

    Itse luin hakusanalla "ahtaajan työnkuva" tietoutta työstä, ja siinä korostui työn tietotekninen puoli. Koneet ovat suuria ja kalliita, mutta työ niillä on käsittääkseni tietokoneiden millintarkasti ohjelmoimaa, joten lastien mereenputoamiset on vissiin saatu kokonaan eliminoitua.

    Minusta kuitenkin edelleen ihminen on paljon hienosyisempi luomus kuin tavarakontti, jonka raiteilta suistuminen ei lie niin kohtalokasta kuin ihmisen.

    VastaaPoista
  76. No totta jumalauta jokainen pieni tai keskisuuri ihminen on tärkeämpi kuin tavarakontti.
    Mutta miten se liittyy keskusteluun ahtaajien palkoista? Tässä tuli - jälleen kerran esiin tuo Iineksen musta piste kolmannen kerroksen kohdalla.

    VastaaPoista
  77. Vaari,

    puhun tässä kohtuuttomuuden synnistä, en oikeastaan euromääristä.

    Minusta ahtaajan nykytulo on hyvä, koska työ ei koneellistettuna näytä sen vaativammalta kuin vaikkapa sairaalan laitteiden käyttö. Tarkempaa on hoitaa kärsivien tippapulloa ja kipupumppua sairaaloissa.

    Rinnastus ihmiseen tulee siis tästä hoitokuviosta. Pidän sairaanhoitajan työtä vaativana, koska siinä on panoksena hienosyinen luomus, ihminen, ei tavarakontti, joka voidaan pudotessaan korvata uudella käyttämällä rahaa.

    Jos kerran hoitaja tekee työnsä monin verroin pienemmällä palkalla, niin mistä hyvästä ahtaajan tulisi saada monin verroin lisää tavaran siirtämisestä paikasta A paikkaan B?

    Korostan - tämä on minulle moraalikysymys, ja siksi käytän termiä kohtuuttomuuden synti, kun ainakaan vielä ahtaajan palkan nousua pilviin ei kukaan ole tässä osoittanut kohtuulliseksi.

    VastaaPoista
  78. Iines, van Vaari, et al.,

    pakko olla blogistin kanssa samaa mieltä. Kontti ja valtamerilaiva ovat materiaa. Ihminen on ihminen.

    Lapseni, 6-vuotias, on sitä mieltä, että tärkeimmät ammatit maailmassa ovat lääkäri, palomies ja poliisi. Ja kovin tunnun olevan samaa mieltä.

    VastaaPoista
  79. Minusta tärkeimmät "ammatit" ovat yrittäjät. Kaikki yhteiskunnan vauraus tulee loppujen lopuksi yrittäjiltä. Lääkärit, poliisit ja palomiehet saavat palkkansa yhteiskunnan verotuloista, joiden perimmäinen lähde ovat yrittäjät.

    Yrittäjät eivät myöskään koskaan ole vaatimassa lisää palkkaa, vaan yrittävät itse tehdä enemmän ja paremmin saadakseen enemmän.

    Tiedän yrittäjiä, jotka ovat kertoneet, että kun he ovat maksaneet kaikki lakisääteiset maksut ja työntekijöiden palkat, heille itselleen jää 500 euroa, joskus ei sitäkään.

    Siitä ei tietenkään voi puhua, koska se antaisi kuvan, ettei yrittäjä osaa hoitaa hommiaan (liiketaloutta). Mieluummin tehdään 12-tuntisia päiviä ja purraan hammasta yhteen.

    Konkurssit sitten kertovat karua kieltään.

    Siinä mielessä liiketalouskin on kovin tarpeen. Eli kai kaikki ammatit ovat yhteiskunnassa yhtä arvokkaita.

    En väheksy ahtaajien työn vaativuutta, mutta vaativia ovat muutkin työt. Jokainen omalla tavallaan.

    VastaaPoista
  80. No jaa, puutarhanhoito on tärkeäää jne.

    Jos kaikki verotulo perimmältään tulee yrittäjiltä, niin paljonkohan sieltä oikein tulisi, jos sieltä todella tulisi kaikki verotulo, mikä kuuluukin? Muilla ammattiryhmillä kuin yrittäjillä ei ole myöskään mahdollisuutta yhtä suureen veronkiertoon, sanotaan. Liekö perää?

    Oma sukulaispoikani on maaseudulla kaivinkoneurakoitsija viljely- ja metsätoimiensa rinnalla. Olen omin silmin nähnyt hänen yritystulonsa erään muotoutumistavan: pimeästi käteen suuriakin summia.

    VastaaPoista
  81. Van Vaarin kuvaus ahtaajan työstä on mielenkiintoinen, etenkin hänen muistonsa menneiltä ajoilta. Niitä olisi hauska lukea vaikkapa kansien sisältä enemmänkin, jos niitä on sinne kirjattu. Löytyisiköhän kirjaston hyllyltä?

    On vaikea käsittää suuria palkkaeroja. Tokihan johtajilla on suuret vastuut ja suuret murheet. Taitavat kantaa työasiat kotiinsa ja uniinsakin, eli työaika on ympärivuorokautista. Mutta tarvitseeko ihminen tuollaisia rahoja, mitä vaikkapa aiemmin mainittu henkilö tienaa? Käärinliinoissa ei ole taskuja, sanotaan.

    Sen verran pitäisi jokaisen työstään palkkaa saada, että pärjää. Pitäisi voida elää ilman jatkuvaa huolta siitä, mistä löytyvät rahat seuraavan päivän leipään, vuokraan, vaatteisiin, terveydenhoitoon ja vielä silloinkin, kun ei enää kelpaa/jaksa työelämässä eli eläkkeellä ollessa.

    Toisinaan olen miettinyt, olisinko valmis esim. myymään yksityisyyteni politiikalle etuoikeuksien, ison palkan ja/tai kunnainhimon tyydyttämisen vuoksi. Suurennuslasin kanssa kytättäisiin jokaista askeltani ja reposteltaisiin elämästäni lehtien sivuilla sekoittaen faktaa ja fiktiota, vääristeltäisiin sanojani ja naurettaisiin epäonnistumisilleni. En olisi.

    VastaaPoista
  82. Aina kun puhutaan palkoista ja kohtuudesta luiskahdetaan alta aikayksikön populismin puolelle, jossa puurot ja aidanseipäät suloisesti sekoittuvat moralismin velliin.

    Viinasen Iiro muistaakseni tokaisi edellisen laman aikaan, että me emme tule toimeen pesemällä toistemme paitoja.

    Tämä pätee yhä, vaikka monessa kommentissa paistaa takaa kuvitelma, että olemassa virasto nimeltään Työnantaja, joka maksaa palkat Pohjattomasta Valtion Pussista.

    Työnantaja-viraston kamreerit sitten määräävät, mitä kussakin ammatissa on kohtuus tienata, usein poliittisina päätöksinä.

    Tätä yritettiin sosialismissa. Ei toiminut.

    Iineksen yrittäjä-kommentti paljastaa, että talouden toiminta ei ihan taida olla sisäistetty - ja ennen kaikkea, että "yrittäjyys" terminä johtaa harhaan.

    Vaihdetaan se vaikka termiin "yritys", jonka olkoon vastakohtana termille "yhteiskunta".

    Yritys on se sampo, joka jauhaa yhteiskunnalle vaurautta ja sen jäsenille toimeentulon.

    On toki olemassa edelleen muutama valtion yrityskin, mutta suurin osa on itsenäisiä. Ihmisten omistamia, ei yhteiskunnan.

    Yritysten omistajat saavat valita, missä yhteiskunnassa he yrityksiään pyörittävät. Suomessa on 200 000 yritystä, joukossa sutkeja traktorimontöörejä, mutta myös Nokia, Kone, UPM, Wärtsilä jne.

    Pitäisin mielelläni nuo kaikki Suomessa edelleen ja nimenomaan suomalaisissa käsissä.

    VastaaPoista
  83. Tapani,

    populismia voi olla sekin, että sanotaan yritysten olevan todellinen veromaksajataho Suomessa.

    Jos verrataan sitä, mikä osuus yrityksen tuotosta menee veroihin, voidaan sanoa, että mahtaako olla 30 - 40 prosenttia, kuten tavallisen palkannauttijan vero-osuus tulostaan? Ja mahtavatko yrityksen kulut työntekijöistä olla lähellekään sitä prosenttiluokkaa kokonaistuotosta, jota kansalaisen elämisenkustannukset ovat hänen palkastaan? Todellinen veronmaksajataho ovat kansalaiset, eivät yritykset. Kaikkea ei voi tarkastella euromääräisesti, vaan suhteellinen tarkastelutapa kertoo sen, missä ollaan kipurajoilla veroissakin.

    Minusta yritysten nimeäminen yhteiskunnan talouden pyörittäjiksi on varsinaista populismia, sillä yrityksistä on myös menoja. Yritykset saavat monenlaisia tukia, vastaantulolainoja ja verohelpotuksia. Ja porsaanreikänsä on Nokiallakin, ja korkeasti palkatut huppujuristit neuvomaan sen, miten veroja tulee kiertää yksiöisellä riitteellä ja mistä lisää helpotuksia.

    En kiellä yritysten merkitystä, tahdon vain sanoa, että suo siellä, vetelä täällä. Turha glorifioida tätäkään sektoria, sillä se suo myös suurimmat raot paeta verokarhua.

    VastaaPoista
  84. "Turha glorifioida tätäkään sektoria, sillä se suo myös suurimmat raot paeta verokarhua."

    Voi olla, mutta sieltä se vaan sinunkin päivittäinen leiviskäsi tulee.

    VastaaPoista
  85. Anonyymi,

    eikös valtion virkamiesten, opettajien, kunnan viranhaltijoiden jne. palkkaa maksetakaan jo kerätyistä verovaroista? Jos ja kun tuosta palkasta pidätetään veroa, niin eikös se ollutkaan sama kuin siirtäisi rahaa taskusta toiseen?

    Näin sinä, Anonyymi, minua opetit 28. tammikuuta 2010 17.22.

    Nyt sanot, että minun päivittäinen leiviskäni tuleekin yrityksiltä?

    (Juu, siis voin vakuuttaa, että maksan edelleen veroa kolmanneksen verran kuukausiansiostani, kun työssäoloaikanani maksoin 40 prosentin luokkaa. Minkä osan tuloistasi sinä maksat veroja?)

    VastaaPoista
  86. Iines: "...populismia voi olla sekin, että sanotaan yritysten olevan todellinen veromaksajataho Suomessa."

    Lainaan aluksi kaikkien populistien isopappaa Veikko Vennamoa: "Olette täysin väärässä."

    Unohdetaan hetkeksi verot ja puhutaan tuloista.

    Mistä ihmiset saavat ne tulonsa, joista he maksavat veronsa? Työnantajiltaan.

    Keitä työnantajat ovat? Julkisen sektorin laitoksia tai yksityisen sektorin yrityksiä.

    Julkiset saavat tulonsa valtion budjetista - eli veroista. Yksityiset saavat tulonsa asiakkailtaan - ja maksavat siitä hyvästä veroja.

    Näin karkeasti ottaen. Pieniä poikkeamia toki on ja julkisetkin saavat osan tuloistaan asiakkailtaan.

    Mutta kun vertaat palkannauttijan ja yrityksen verorasitusta, unohdat että yritys on ennen omaa voittoveroaan maksanut tuloistaan palkannauttijan palkan, sen suuret sivukulut, avl- ja muut verot. Työllistänyt lisäksi mittavan joukon alihankkijoita, ostanut raaka-aineita, maksanut vuokria jne.

    Palkansaajien verotkin maksaa yritys! Ihan konkreettisestikin - eihän se osuus palkasta edes käy palkansaajan tilillä.

    Julkisen sektorin maksamat palkat ovat vain yritysten maksamien verojen yms. maksujen kierrätystä.

    Iines: "Minusta yritysten nimeäminen yhteiskunnan talouden pyörittäjiksi on varsinaista populismia."

    Ei populismia, vaan fakta.

    Toki tulee mieleen yksi sellainenkin valtio, missä yritykset eivät pyöritä yhteiskunnan taloutta, vaan siellä yhteiskunta tulee toimeen omillaan: Pohjois-Korea.

    VastaaPoista
  87. Ehdit jo kysyä anonyymilta, että eikö sinun palkkasi/eläkkeesi muka tulekaan verovaroista vaan yrityksiltä?

    Veroista ne tulevat ja verot tulevat yrityksiltä.

    Muu on samojen rahojen pyöritystä. Sama jos Suomen Pankki painaisi seteleitä sitä mukaa kun tarvitaan.

    VastaaPoista
  88. Minun leiviskäni ei suinkaan tule yrittäjiltä, niin kuin Anonyymi harhauttavasti ja kokonaisvaltaisesti esitti, Tapani. Hän on väärässä!

    Eläkehän on palkanosa, joka maksetaan vasta eläkeaikana, tai työkyvyttömyyseläkkeelle jouduttaessa. Työnantajahan perii palkanmaksun yhteydessä palkansaajan maksuosuuden ja tilittää sen ja oman osuutensa vakuutusmaksusta eläkelaitokselle. Vain kansaneläkkeet rahoitetaan pelkästään työantajien maksuin sekä verovaroin.

    Ja minä en siis työkyvyttömyyseläkeläisenä saa kansaneläkettä, tai saan ehkä siinä vaiheessa, kun siirryn vanhuuseläkkeelle.

    VastaaPoista
  89. "Palkansaajien verotkin maksaa yritys!"

    Tuohan lähenee jo reaalisosialismia, kun yleensä kai meillä länsimaissa ollaan ajateltu, että henkilökunnan(johto, työntekijät) työstä aiheutuva lisäarvo kaiken maksaa, rahaa käytetään tässä välineenä.

    VastaaPoista
  90. Myönnän, että talous ei ole alaani, ja voin jopa rankasti munata itseni esittäessäni mielipiteitä tämän alan asioista.

    Tuo väite vaan, että yrityselämä maksaa kuntatyöntekijän palkat, eläkkeet ja verot on kyllä niin kokonaisvaltaisesti esitetty, että se tuntuu vähän samalta kuin takavuosien poliitikon puhe.

    Tottakai tavallaan ja osaksi yritykset pitävät maata pystyssä, mutta eivät yksin, kyllä minä otan työntekijänä, kovan veron maksajana ja eläkkeeni itse ansainneena ansion myös omille harteilleni, kuten jokainen työntekijä voi ottaa. Eikö?

    VastaaPoista
  91. Yrittäjyydestä puheen ollen - muutaman hengen pajakint ovat tärkeitä. Kansantaloudellisestikin siksi että niitä on niin paljon.

    Mukavahan se on leipänsä tienata niin ettei kukaan hengitä niskaan.

    Paitsi verottaja.

    Ja tieto siitä, että palkka tulee vain jos on maksavia asiakkaita.

    VastaaPoista
  92. Vaikka en ole taloudesta edes kiinnostunut, minussa on aina asunut pieni kauppias. Ei tosin rahan takia, vaan sen vuoksi, että kaupitsemalla itselleni tärkeitä asioita voisin olla kontaktissa samoin suuntautuneisiin ihmisiin.

    Kaksi haavetta: vanhan tavaran kauppa, antiikkiliike, tai romukauppa, ei mikään luksusjuttu, vaan sellainen pikkurähjäinen paikka. Toinen olisi tietenkin antikvariaatti bibliofiileille.

    Näissä ei pääsisi liiaksi rikastumaan, mutta saisi ehkä elannon, ja olla rakastamiensa asioitten keskellä ja tavata samantyyppisiä ihmisiä.

    Kummassakin voisi soittaa joskus hieman musiikkia taustalla, fiiliksen mukaan klassisia juttuja, konzerttoja, ooppera-aarioita tai vaikkapa jotain käheää jazzia. Ei hirveästi kaunista laulua, ettei se veisi huomiota itse asiasta. Usein olisi munkkikahvia asiakkaille, aina kun itsekin joisi.

    VastaaPoista
  93. Tai sitten tunnelmallinen kahvila, jossa olisi eripariakupit, Billie Holiday soisi taustalla (tai vaikka tämä uusi Sade - ihana!), tarjottavat olisivat suussasulavia ja kaikilla olisi niin mukavaa.

    VastaaPoista
  94. Eripariakupit, eripariatuolit ja eriparia-astiat. Mikään ei olisi standardia eikä samaa kuin jokin muu esine. Pöytäliinatkin olisivat kaikki erilaisia, samoin valaisimet.

    Heureka, kahvilan nimi olisi tietysti Eri paria, ja se olisi ihmisyyden tasa-arvokahvila, jossa sisäänpääsy olisi kielletty pariskunnilta tai kiinteiltä ystäviltä. Sinne pitäisi saapua yksin, mutta sieltä lähdettäisiin usein kaksin tai joukolla.

    VastaaPoista
  95. Iines, jos unelmasi toteutuu ja antikvariaatti bibliofiileille perustetaan, pistäthän kutsun avajaisiin. Haluaisin olla asiakas alusta alkaen. Tosin täytyisi varmaan yrittää vaihtokauppaa kanssasi, jotta uudet kirjat saisi kotona johonkin mahtumaan. Vaihtokauppa kruunattaisiin niillä munkkikahveilla, Sinä söisti munkit tai Kuunkuiske, ja minä joisin kahvin. Sovittu?

    VastaaPoista
  96. IInes: "Minun leiviskäni ei suinkaan tule yrittäjiltä..."

    "Eläkehän on palkanosa... (...) Työnantajahan perii palkanmaksun yhteydessä palkansaajan maksuosuuden..."

    Tähän tulee äkkiä semanttista kohinaa. Eihän työnantaja todellisuudessa mitään "peri" mistään, vaan maksaa palkan, maksaa verot, maksaa sossumaksut, maksaa työeläkemaksut...

    Jos työantaja on esim. valtio, niin nuo kaikki maksetaan niistä rahoista, jotka valtio on erilaisin maksuin ja veroin perinyt kansalaisilta ja yrityksiltä.

    Ja kun oikein pohjalle mennään, huomataan että yrityksiltä ne lähes kaikki pohjimmiltaan tulevat.

    Yritys ei tietenkään toimi voidakseen olla "työantaja" eli maksaakseen palkkaa. Riku on oikeassa: toimiakseen yritys ostaa työtä.

    Yritys ei siis ole työnantaja, vaan työnostaja.

    Sama pätee julkiseen sektoriin, mutta niiden rahoitus tulee taivaasta... siis budjetista.

    VastaaPoista
  97. Hesarissa (?) oli eilen juttu parista pikkuputiikin pyörittäjästä, vanhemmista rouvista, joiden pitkien työurien palkkiona on 800 euron kk-eläke.

    Pienyrittäjät ovat tämän päivän torppareita. He ovat itse asiassa niin turvattomia ja yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolella, ettei sitä edes usko ellei tiedä.

    Kun tyypillisenä yrittäjänä esitellään Sarasvuo ja Piippo, niin tyypillisenä palkansaajana pitäisi esitellä Ollila ja Lilius.

    Tästä asiasta muuten tiedän ihan oikeasti jotain.

    VastaaPoista
  98. Tampereella oli taannoin aivan ihana naisen pitämä divari. Tulimme tutuiksi, juttelimme kaiken maailman asiat ja kirja silloin, toinen tällöin, vaihtoi omistajaa. Ja kahvitkin juotiin! Harmi vaan, että hän muutti toiselle paikkakunnalle jo vuosia sitten.

    Eräs vanha rouva piti myös pitkään divaria, mutta ilmeisesti hän jäi eläkkeelle siinä vaiheessa kun Pyynikin uimahallin kiinteistö tyhjennettiin. Mikä persoona! Hän teki joutoaikoinaan astrologisia karttoja, tutki paksuja kirjojaan otsa rypyssä ja oli miettiväisen näköinen. Hänen kanssaan kun keskusteli oppi aina ison annoksen milloin mistäkin. (Yleensä ihan vaan elämästä.)

    Onhan noita hyviä divareita täällä edelleenkin, miesten pitämiä. Tunnelma ei vedä vertoja edellämainituille, joten yleensä tulee vaan poikettua samaan tapaan kuin tavallisessakin kaupassa.

    VastaaPoista
  99. Tapani,

    opettajilla on kuntatyönantajat, ei valtio, joten kyllä se on kuntatyönantaja, joka pidättää opettajan palkasta osan opettajan rahoista työeläkemaksuksi, eli tulevaksi eläkkeeksi, jonka osoittaa eläkelaitokselle. Summa on merkitty tilinauhaan juoksevasti kuukausittain, ja se merkittiin aina aikanaan myös veroilmoitukseen.

    Tuo sananmuoto "työnantaja perii" on otettu jostain asiantuntevasta lähteestä, joita selailin useitakin, eli se ei ole minun keksintöäni.

    VastaaPoista
  100. Kesäkaupungeistani puuttuu havaintojeni mukaan divari, ja kunnon vanhan tavaran liikkeetkin ovat lopettaneet kirpputoritulvan alle.

    Tahtoisinkin sellaisen vähän valikoidumpitasoisen myymälän, jossa ei olisi uutta kamaa eikä vaatteita, paitsi ehkä joitain erikoisuuksia kuten näyttämö- ja naamiaisasuja, pitkiä pukuja ja hännystakkeja sekä silinterihattuja.

    Ja ne munkit olisivat tuoreita, sillä minusta olisi kiva aiheuttaa pientä hämminkiä tarjoamalla asiakkaille sokerisia rasvaisia munkkeja. Olisi pakko vähän nauraa ja pyyhkiä sokerimuruja suupielistä samalla kun juteltaisiin kirjoista ja vanhoista esineitä.

    VastaaPoista
  101. Tapani on kyllä ihan oikeassa, juuri noin se menee.
    Työnantaja todellakin maksaa sekä palkan että verot ja sotut ja eläkkeet, tilittää nettopalkan työntekijälle ja nuo muut summat valtiolle.

    Ja jos se työnantaja on yritys, niin silloin se tulo on oikeaa tuloa (valtiolle), koska se tulee ulkopuolelta. Ja jos työnantaja on julkishallinto (valtio tai kunta) niin mitään oikeaa tuloa ei tule, vaan pelkästään siirrellään rahoja momentilta toiselle, siis taskusta toiseen.

    Nykyään ollaan huolissaan, että kun väki vähenee, niin pitää vähentää myös julkishallinnon palveluksessa olevien määrää, ettei suhde pääsisi vääräksi. Samalla yritykset pakenevat ulkomaille joten ne varsinaiset veronmaksajat myös häviävät.

    Loppu häämöttää :)

    VastaaPoista
  102. Iines, aivan tosi herkullisia ja leppoisia liikeideoita. Toivonpa, että ne olisi toteutuskelppoisia.

    VastaaPoista
  103. Kahvila-antikvariaateista olisi selvästi tilausta. Se monipuolistaisi kuntien/kaupunkien kulttuuritarjontaa ja toimisi samalla kiinnostavien ja kiinnostuneiden ihmisten kohtauspaikkana. Eiköhän idean toteuttamiseen saisi starttirahaa? Kuunkuiske, siellä Tampereella on ihana antikvariaatti nimeltä Lukulaari. Olen kerran eksynyt sen kellarikerrokseen ja melkein unohtanut lähteä pois. Viivyin siellä toista tuntia, vaikka ostin muistaakseni vain Kirsi Kunnaksen paksun runokirjan. Kahvit piti juoda muualla.

    VastaaPoista
  104. Lukulaari on nimensä veroinen! Kirjoja kaikki paikat väärällään, lattiallakin pinoja ja asiantunteva henkilökunta.

    Kahviladivari ei olekaan ihan niin simppeli juttu kuin ensin alkuun luulisi. Ei sitä sumppia niin vain keitellä ja munkkia tarjoilla asiakkaille - pitää olla terveystarkastajan luvat ja ties mitä muuta. (Siksi divarituttuni keittelikin kahvia puolisalaa ja tarjoili sitä vain tutuille.)

    Tekisi mieleni sanoa, että onkohan taas tiukat direktiivit vähän väärässä paikassa.

    Mitä se kenenkään terveyttä uhkaa, jos saa jutustelun ja selailun ohella myös kahvitella?

    VastaaPoista
  105. Minusta tuo sanonta, että

    työantaja maksaa sekä palkan että verot ja sotut ja eläkkeet, tilittää nettopalkan työntekijälle ja nuo muut summat valtiolle

    antaa väärän kuvan asioista, eikä ole siten semanttisesti oikein. Tuon sanonnan on ehkä nimenomaan tarkoitus hämätä palkanansaitsijaa.

    Ensinnäkin kuntatyöantaja tilittää osan työntekijän jokaisesta palkasta työeläkemaksuna suoraan eläkelaitokselle, ei millekään mystiselle "valtiolle", joka omasta pussistaan maksaisi sitten myöhemmin eläkkeet.

    Toiseksi kun käytetään sanontaa, että työnantaja maksaa verot ja sotut, niin maksaa-verbi saa virheellisen merkityksen, että työantaja maksaisi ikään kuin hyvän hyvyyttään omasta pussistaan työnantajan verot ja sotut. Ei se mene niin.

    Ne rahat ovat työntekijän jo ansaittua palkkaa, hänen omaisuuttaan, joka vain käytännön syistä otetaan häneltä pois hänen näkemättä koko bruttopalkkaansa. Työnantaja ei niitä siis maksa, vaan työntekijä maksaa ne itse suoraveloituksella, vrt. pankkitermi. Eihän pankkikaan maksa asiakkaan laskua, jonka tämä antaa suoraveloitukseen, vaan maksajaksi merkitään asiakas.

    VastaaPoista
  106. "Pienyrittäjät ovat tämän päivän torppareita."

    Tuossa olen Tapanin kanssa erittäinkin samaa mieltä.

    Lisäksi aika kammottava ilmiö, jossa yhä enemmän erilaisia töiden tekijöitä pakotetaan ryhtymään yrittäjiksi.

    Kirvesmiehestä toimittajiin, yrittäjiä ne nykyisin alkavat olemaan, vaikka tosiasiallisia toimeksiantajia olisikin vain yksi.

    Lakisääteisiä on kurja maksaa ja kesälomatkin ovat ihmisille jonninjoutavaa ajanhaaskuuta.

    VastaaPoista
  107. Iines, meitä hämätään niin monessa asiassa, että...

    Totuus nyt ihan varmasti kuitenkin on se, että ne eläkemaksut, joita työnantajat maksaa per työntekijä, niin niillä maksetaan just nyt eläkkeellä olevien eläkkeitä. Ei ne keräänny mihinkään laariin tuleviin tarpeisiin. Vaan käytetään saman tien.

    Pieni osuus eläkemaksua pidätetään myös työntekijän palkasta, se on tuota tarkoittamaasi. Mutta se siis on murto-osa siitä varsinaisesta.

    VastaaPoista
  108. No juu, olet varmaan oikeassa, Toffeli.

    Minua vain riepoo tuo asian semanttinen hämärtäminen, jossa korostetaan sitä, miten helvetin kalliiksi työntekijä oikein tulee työnantajalle. (Anteeksi.)

    Ei voi välttyä ajatukselta, että mitäpä jos työnantaja tekisi itse ne hommat, niin ei tarvitsisi uhrautua maksumieheksi ylikalliin työntekijän puolesta.

    VastaaPoista
  109. Huomasin vasta nyt tuon Kuunkuiskeen mainitseman direktiiviuhan, etten muka saisikaan tarjoilla rasvaisia munkkipossuja divarissani.

    No sitten keittäisinkin kahvit takahuoneessa, jossa olisi myös muutama paperipussillinen tuoreita munkkipossuja. Sieltä saisi vapaasti hakea itse, ja nauttia missä nauttii, mutta sormet pitäisi kyllä pyyhkiä hyvin, tai pesaista keittiön hanan alla, jonka yläpuolella olisi naulassa suurentava partapeili.

    VastaaPoista
  110. Heh, en halua mitään semanttisesti hämärtää, mutta totuus on että työntekijät saavat vain pienen osan siitä mitä työnantajat joutuvat maksamaan.

    Varsinkin pienyrittäjillä on täysi nakki, että pystyy työllistämään ketään, joten juuri niin käy, että joutuvatkin itse työnsä tekemään.
    Ja niin jää sitten esim. kesälomatkin pitämättä.

    VastaaPoista
  111. Tuossa antikvariaatti-touhussa on tietysti myös se puoli, että niistä kirjoista pitää raaskia luopua, ja niiden menekkiä toivoakin.

    Itse kyllä voisin, ainoat joista en luopuisi ovat "Nalle Karvatassu muuttaa maailmalle" ja "Jeppe ja naapurin rouva", jotka ovat minuun voimakkaimmin vaikuttaneet teokset.

    Iines sanoisi todennäköisesti vähän joka kirjasta: "En mä sitä myy."

    VastaaPoista
  112. No siinä vaiheessa, kun munkkirahat loppuisivat, myisin aina jonkun kaksoiskappaleen tai jälkipainoksen.

    Toffeli, tuossa divarinpidossa pääsisin kokemaan ne pienyrittäjän maksut, kun palkkaisin apulaisen ja lomittajan.

    VastaaPoista
  113. Ulkomailla näkee joskus sellaisia yrityksiä, missä tuntuu että työntekijöitä ja ystäviä on enemmän kuin asiakkaita :)
    Ja monesti niissä on mahdottoman mukava tunnelma.

    VastaaPoista
  114. Iines, miksi partapeili????

    VastaaPoista
  115. Meillä oli siskon kanssa joskus meikkipeilinä sellainen pyöreä peili, kääntöpeili, joka taustapuoli oli suurentava, ja siinä näki tarkasti vetää silmiin rajeet. Muistaakseni sisko sanoi sitä suurentavaa puolta partapeiliksi, enkä tiedä miksi. Ehkä se suurensi niin että näki hyvin sängenkin.

    VastaaPoista
  116. Ymmällään yhäkin18 helmikuuta, 2010 09:13

    Kohtuuttomuus tässä eniten pänniikin. Jos työtön tai pienellä eläkkeellä kitkutteleva varastaa hiivapalan kaupasta, paikalle kutsutaan poliisi ja paikallinen lehti uutisoi siitä muiden rikosuutisten joukossa (tositapaus).

    Mutta jos 3700 euron liksaa vetävät aiheuttavat tahallaan työnantajalleen miljoonien tappiot, sitä pidetään laillisena keinona saada lisää liksaa.

    Suurimman osan elämästäni olen ollut duunari, mutta nyt pientä yritystä vetävänä olen miettinyt asioita hieman eri kantilta.

    VastaaPoista
  117. Iines, mistäköhän sinä luulet niiden eläkerahojesi tulevan ja osittain aikoinaan kertyneen?

    Tai pikemminkin: mistä tulivat ne rahat, joilla maksoit työeläkemaksuja? Julkiselta sektorilta. Mistä julkisen sektorin rahat tulevat? Veroista. Mistä oikeat, s.o. ei jo verovaroista kustannetut, verotulot tulevat? Yksityiseltä sektorilta s.o. yrityksiltä. Mikä yksityisen sektorin osa rahoittaa hyvinvointia eniten? Vientiteollisuus.

    S.o. ahtaajat. :)

    Tämä on kuin se Hollywood-peli, jossa Kevin Bacon voidaan neljän leffan kautta linkittää kehen tahansa toiseen filmitähteen. Samoin suomalainen hyvinvointi (johon lukeutuvat ne opettajienkin palkat ja työkyvyttömyyseläkkeet) voidaan linkittää vientiteollisuuteen.

    Eli jos ei ahtaajalla ole töitä, pian jää Iineksiltäkin patonki syömättä.

    Suomalaisista työssäkäyvistä naisista muuten n. 70 % työskentelee julkisella sektorilla sellaisissa kivoissa ja vähemmän vaativissa sisätehtävissä. Eli meidän muiden rahoilla. Samaan aikaan tälläkin hetkellä tuolla pakkasessa, katoilla ja kaduilla, pyörii kellon ympäri duunarien lauma lunta siirtelemässä ja kattorakenteita huoltamassa. Kaikki miehiä.

    Tätä vasten minun on yleensä aika vaikea ymmärtää virkanaisten valitusta mukamas huonosta palkasta. Pistäkää itsenne likoon ja lähtekää vaikka sinne ahtaajiksi, jos raha kiinnostaa työympäristön mukavuutta enemmän.

    VastaaPoista
  118. Epäoikeudenmukaistahan se on, joutua tuomituksi hiivapalan varastamisesta, etenkin jos kyseessä on leipomistarkoitus.

    Hiivaahan voidaan käyttää myös kiljun valmistukseen. Toisaalta on niinkin, ettei hyvin toimeentuleva keittele kiljuja, vaan ostaa valmiina. On ollut vissiin uutispula lehdessä tai sitten merkittävä tapahtuma niillä lakeuksilla.

    Mutta siis jos asioita noinkin vertaa, niin vielä kohtuuttomammalta tuntuu ahtaajien tyytymättömyys palkkaansa.

    VastaaPoista
  119. Anonyymi rauhoittuu,

    sillä jos Iines ja muut opettajat ja pienipalkkaiset naiset lyövät hanskat tiskiin, ei teillä yrittäjillä ole enää asiakkaita.

    VastaaPoista
  120. Sairaat sairaanhoitajat ovat yhtä vaarallisia kuin Hitlerin läheiset lääkärit. Voivat olla koulutukseltaan filsofeja ja tohtoreita, mitä ovat muuta? Vaarallisia.

    http://asp.thn.edu.stockholm.se/projekt/auschwitz/lakare.htm

    VastaaPoista
  121. Eivätkä työnantajat saa Iineksen ja muiden kouluttamia työntekijöitäkään, joille ei muuta kuin maksetaan palkkaa sen verran, että jää rahaa tarpeeksi Tapanin kertomiin maksuihin ja vähän itsellekin.
    Ei kai tämä rinki pelkästään niin pyöri, että yksityiset työnantajat vain "antavat". Jostakinhan he "ottavat" ne rahat, joilla kaikki näennäisesti rahoitetaan. Estetiikan approbaturin suomalla talousasiantuntemuksella näen, että jotakin täytyy ostaa halvalla ja myydä kalliilla, että homma pelaa.

    VastaaPoista
  122. Olipa hyvä, Iines, kun hoksasit asian hyvän puolen:

    Näillä lakeuksilla ei tapahdu sen kummempia kuin, että mummot kähveltävät kaupasta hiivaa voidakseen keitellä pullakahveja.

    Jos puljuni olisi elintarvikekauppa, jakaisin kaikille työttömille ja mummoikäisille ilmaiseksi hiivaa. Tehkööt sitten vaikka kotikaljaa.

    VastaaPoista
  123. Bravo, Sokea kana,

    tapasi mukaan löysit sen jyvän, puuttuvan jyvän:

    Estetiikan approbaturin suomalla talousasiantuntemuksella näen, että jotakin täytyy ostaa halvalla ja myydä kalliilla, että homma pelaa.

    VastaaPoista
  124. Ymmällään,

    juuri noin, hiivapaketti mummon kassiin, vaikka nousisi hiivat päähän!

    Tällähän on upeita naisia! Oletan, että olet nainen. Jos kuitenkin olet mies, olet parasta laatua.

    VastaaPoista
  125. Iines, kommenttini oli jatkoa tuohon hanskat tiskiin lyömis-kommenttiisi.

    VastaaPoista
  126. Mitä senkin kauppiaan korvien väliin mahtaa kuulua, joka on kutsunut poliisin paikalle yhden hiivapaketin tähden? Kehtaakin viedä poliisien kallista aikaa tärkeimmiltä töiltä.

    VastaaPoista
  127. Sokea kana,

    niin ymmärsin, ja pidän kommenttiasi loistavana! Tyhjensit pajatson, sillä juuri noin se menee.

    Poimin tuon ajatuksen jopa etusivulleni Jyviä ja akanoita -osastoon jyväksi. Tarkoitus on koota sinne keskusteluosastossa esitettyjä loistavia lohkaisuja.

    VastaaPoista
  128. Anonyymi,

    minusta tuntuu, että maaseudulla, jos siellä vielä poliisi on, poliisilla on joutilasta aikaa päiväseltään pistäytyä putiikissa hiivarosmon vuoksi.

    VastaaPoista
  129. Iines - kerropa minulle, mistä se "kuntatyönantaja" saa ne rahat, jolla se maksaa opettajien palkat?

    Tämä sekaannuksemme syntyy vain siitä, että työnantajalla minä tarkoitan yksityistä yritystä.

    Valtio ja kuntakin ovat toki työnantajia, mutta ne pyörittävät toimintaansa verorahoin. Siinä on aivan helvetin iso ero - kas, kun et sitä ymmärrä?

    Minä muuten olen yksityinen työnantaja, joten tiedän etten saa rahaa mistään muualta kuin asiakkailta, ja tiedän myös että maksan ensin nettopalkat työntekijöiden tileille, sitten verot valtiolle, sitten sotut Kelalle, sitten alvit taas valtiolle...

    Kaikki ne rahat otan yrityksen kassasta, eikä tässä ole mitään semanttista epäselvyyttä. Ellei kassassa ole rahaa, otan lainaa. Tukia ja avustuksi en saa mistään.

    Ja voit olla ihan varma, etten todellakaan palkkaa yhtään ylimääräistä ihmistä, vaan teen kaiken minkä pystyn itse.

    Näin tekevät muutkin yritykset. Se ei tosin edistä hallituksen tavoitetta työllisyyden lisääntymisestä eikä työurien pidennyksestä.

    Mutta minkäs teet.

    VastaaPoista
  130. Sokea kana: "Ei kai tämä rinki pelkästään niin pyöri, että yksityiset työnantajat vain "antavat". Jostakinhan he "ottavat" ne rahat..."

    Asiakkailta.

    VastaaPoista
  131. Tapani,

    tässä yritetään nyt nähdäkseni vain kertoa sinulle ja ehkä jollekulle muullekin, miten me kaikki tarvitsemme toisiamme tässä talouden oravanpyörässä. Kaikki osat ovat tärkeitä ja ruokkivat ja verottavat toisiaan.

    Yrittäjä ei ole alkupiste, joka panee rahan pyörimään, vaan rahan kiertoliikkeeseen tarvitaan kaikkein eniten tarvetta, joka panee kaiken rullaamaan. Tarve synnytttää yrityksiä, ja odotettu voitto korvaa kyllä aikanaan yrittäjän aloituskulut, jos yritys on perustettu realistiseen tarpeeseen, eikä ole lähdetty luomaan tarvetta tyhjästä.

    Mikään yritys ei siis kustanna tai maksa asiakkaiden, virkamiesten ja työläisten tuloja, vaan asiakkaiden tulot ohjautuvat yrityksiin, ja pyörittävät niitä. Ilman kuluttajia, jotka saavat elantonsa työstään, ei ole yrityksiä.

    Se kuva, jossa korostetaan yritysten alkupistettä, ei siis ole oikea, vaan kaikki olemme samassa ympyrässä, ketjuuntuneina, toisistamme hyötyen.

    Huom. Kommentin sisältämä mahdollinen filosofia on jälleen omatekemä. Anteeksi ja kiitos. (Viittaan keskustelualueen mottoon tyhjän lomakkeen yllä.)

    VastaaPoista
  132. PS Tämähän on hauskaa!

    Nyt minun uraauurtavia talouskäsityksiäni tullaan katsomaan sankoin joukoin jo Laasasen blogistakin.

    VastaaPoista
  133. Menes nyt, HG, Laasasen blogiin näyttämään närhen munat!

    VastaaPoista
  134. Näyetty on. On jo tehty munakokkelia siellä. Närhen munilla on hyvä mennä töihin, sääli ettei niitä juurikaan ole. On vain kokkelia ja yhdistettyjä muna-ruokia. Kot kot kot - tämän päivän kanalat eivät suosi muita reseptejä.

    Yhteenmunittu on niinqu suurempi muna. Munattu on siksi.

    VastaaPoista
  135. t-kirjain on heikko, täytyy otta neula ja puhdistaa näppis.

    VastaaPoista
  136. Tapani - asiakkailta, kyllä. Tiedän, pienyrittäjän lapsena ja ex-vaimona.
    Mutta mitä yrittäjä on saanut muilta sen tuotteen aikaansaamiseksi, josta asiakas maksaa?

    Komppaan Iinestä - on asian mystifiointia nähdä yrittäjä ketjun alkupäänä, kun tyyppi on myös saamapuolella monella tapaa. En puhu nyt palkanmuodostuksesta, jätän sen ammattiliitoille.
    Mutta puhun suomalaisesta julkisesta sektorista, jota minua paremmat asiantuntijat ovat pitäneet melkoisena kilpailuetuna kansanvälisestikin - yritykset saavat terveet, opetetut työntekijät, hienon infrastruktuurin, erilaiset muut palvelut.
    Kilpailuetu-sana saa minut epäilemään, että julkinen sektori ei olekaan yrittäjälle raskas rasite, vaan edullinen alihankkija.

    VastaaPoista
  137. Kaikki yritykset, jotka ovat suurempia kuin pizzeriat ovat pilattu etäältä. Vakuutusyhtiöt tietävät, että kaikki yritykset nousta suuremmaksi oman maan toiveiden mukaan tulee lähtökohtaisesti pilata. Näin Wahlroos ja Lilius ovat olleet oikeassa, pitää välillä runnoa vaikka jotkut nais-narsistit jäävät alle. On silti tärkeää, että yhteiskunnassa on mekanismi poimia niitä uudelleen mukaan.

    VastaaPoista
  138. "joka pidättää opettajan palkasta osan opettajan rahoista työeläkemaksuksi, eli tulevaksi eläkkeeksi, jonka osoittaa eläkelaitokselle."

    Opettajan palkasta ei peritä työeläkemaksuksi kuin pari prosenttia. Työnantaja maksaa noin 21,4 % sen opettajan palkkasumman PÄÄLLE työeläkemaksuja, eli työnantaja maksaa pussitaan, eikä opettaja. Eli ei se opettaja juuri eläkettään itse kartuta, vaan työnantaja.

    VastaaPoista
  139. Minulla on hammaslääkäriltä ostettuja hyvin kapeita ja teräviä hammastikkuja. Hyvin käteviä näppiksen puhdistamiseen, jopa läppärin ahtaaseen näppikseen. Pidän yhtä aina näppiksen vierellä pika-apuna.

    Minusta muuten sekin on vähän kohtuutonta, että naisille ollaan esittämässä lakisääteistä sotilas- tai siviilipalvelua. Jos joku on kuopassa, ei kai sinne kaikkien tarvitse mennä?

    Muutenkin tämä maailma tuntuu hullummalta päivä päivältä. Sekin että rypälepommit aiotaan kieltää maailmassa. Kuka ne joskus on sallinut?

    VastaaPoista
  140. Kuten sanot, kaikilla on paikkansa - tosin vain jälkikäteen kun natsit eivät tajua omaa polittiikkaa. Tai tajuavat vasta jälkeenpäin.

    Sama koskettaa venäläisiä oligarkkeja, jotka pelaavat loppujen lopuksi samaa ylätason peliä - millä hinnalla hyvänsä. Kun tulee uhreja voidaan vasta arvioida.

    VastaaPoista
  141. Työeläkeprosentti opettajilla ja muilla työntekijöillä on mielestäni enemmän kuin kaksi prosenttia, Anonyymi.

    Eikös se ole 4,5 - 5,7 prosenttia?

    VastaaPoista
  142. Tarpeet ovat nopeasti laskettavissa;
    - ruoka
    - juoma
    - päihteet niille, joille se on tapa
    - koti eli asunto
    - auto tai liikenneyhteys

    - muut ovat peanuts: vailla merkitystä BKT:ssä koska
    talousmenoista on jo kaksikolmas näistä. Loput eli vajaa kolmannes tulee vapaasta ns. tarpeista. Rahassa mitattuna siis peanuts ja ylläolevat ovat jo kaapattu.

    Dit finns ingen väg längre: ovat mafian käsissä darling - se, mistä jää katetta on jo varattu mafialle , jotka monistavat hintojaan energianhinnan avulla ja nopeamman logistiikan ja runnovat alihankkijat tarpeen mukaan.

    VastaaPoista
  143. HG,

    kuopan vastakohta on eräässä mielessä kuopan reuna, jolla mieluummin tunnen olevani.

    Ja mitäs minä muuta lukisin kuin omaa blogiani. Tässähän on kaikki, kun sinä tuot tänne tiedon, HG.

    Ota nyt vakavasti kehotus mennä opettamaan Laasasen blogiin. Siellä on monin verroin enemmän harrasta lukijakuntaa kuin tällä blogilla, luulen.

    VastaaPoista
  144. Koska pääasilliaset ns. tarpeet ovat jo globaalisti kaapattuja lähes yksiin käsiin, jotka eivät sitä halua tunnustaa mutta maailman kokonaistilanne kertoo, että se on totta (ks. maailmankauppatilanne ja miten 1/3 maapallon ihmisistä elää sairaassa ylikulutuksessa, 1/3 elää kuten me jossain määrin kohtuudessa, 1/3 elää kamppailen joka päivä tietämättä onko huomista.

    Sairaan ylikuluttavat siis johtavat ns. tarpeitamme.
    Sen takia tilaa ei ole tässä maapallossa enää vaan jokainen sukupolvi joka syntyy syntyy armolla jos sattuisi olemaan herroille hienoille tarpeeksi hyvä.
    Mutta eivät siis voi kilpailla siinä, missä oikeasti toisi oikeudenmukaisesti rahaa.

    Se ei ole enää mukana kilpailussa voisi sanoa: too big.

    VastaaPoista
  145. HG:n kommenttien paljous karkottaa. Ei jaksa kahlata niiden yli.

    VastaaPoista
  146. Tietokoneen näppäimistö puhdistetaan koputtelemalla sitä väärinpäin-asennossa muutaman kerran.

    Läppärissä löydökset ovat usein tiukemmassa, joten sitä on hyvä lyödä muutaman kerran napakasti pöytää vasten. Tässä täytyy olla kuitenkin varovainen, ettei pöytään tule naarmuja tai halkeamia.

    Nimimerk. Poista myös ärrät

    VastaaPoista
  147. Minusta HG kirjoittaa taitavasti ja syvään tietopohjaan nojaten. Ei ollenkaan pöllömpää tekstiä!

    VastaaPoista
  148. Kiitos Riku Riemu, minä en poista ärriä mutta kone tilttaa siinä kohtaan ja pitää odottaa, että värinappula tekee pari kierrosta selaimen sisällä.

    VastaaPoista
  149. Täällä on toinen helmi, joka on pakko poimia tuolta Sokean kanan toisesta kommentista, joka tässä tuiskeessa jäi minulta aiemmin huomaamatta.

    Tuossa kursivoidussa nähdään siis asian kokonaisuus, sillä on omituista pysäyttää talouselämän hyrrä johonkin kohtaan ja sanoa, heureka, tässä missä ovat yrittäjät, on ketjun alku!

    Näin se siis menee:

    Mutta puhun suomalaisesta julkisesta sektorista, jota minua paremmat asiantuntijat ovat pitäneet melkoisena kilpailuetuna kansanvälisestikin - yritykset saavat terveet, opetetut työntekijät, hienon infrastruktuurin, erilaiset muut palvelut.
    Kilpailuetu-sana saa minut epäilemään, että julkinen sektori ei olekaan yrittäjälle raskas rasite, vaan edullinen alihankkija.

    VastaaPoista
  150. Korostan vielä sitä, että talouselämässä kaikki osaset ovat tärkeitä, ainutkaan taho ei tulisi toimeen ilman toistaan.

    Siksi on väärin sanoa, että yksi taho olisi ruokkija, toinen syöjä.

    Ei yrittäjä siis ruoki julkista sektoria, vaan se elää siitä ja tekee myös voittoa sen avulla.

    VastaaPoista
  151. Turun kaupunki on häätämässä Kirjakahvilaa, näin kulttuuripääkaupunkivuoden lähestyessä.
    Kirjakahvila on ollut juurikin tuollainen "eri paria paikka" ja kulttuuriväen suosiossa.
    Itse en ole paikassa käynyt, mutta soisin sen jatkavan.

    Miten jonkun virkamiehen päähän on edes voinut tulla ajatus, että pannaan lappu Kirjakahvilan luukulle. Ja vielä kulttuuripääkaupunkiuden kynnyksellä.

    Toivottavasti kahvila saa jatkaa. En tunne asian viimeisiä käänteitä.

    VastaaPoista
  152. "Työeläkeprosentti opettajilla ja muilla työntekijöillä on mielestäni enemmän kuin kaksi prosenttia,"

    Tämä ei ole mikään mielipide kysely, vaan faktoja kaivataan. Fakta on, että työntekijän maksama eläkemaksu, pari prosenttia, on rankasti vähemmän kuin yrityksen maksama reilu 21 prosenttia. Tämä on siis fakta. Vaikka voissa paistaisi...

    VastaaPoista
  153. • Eläkemaksuprosentti on alle 53-vuotiailla työntekijöillä 4,3 ja sitä vanhemmilla 5,4 prosenttia. Työnantajien työeläkeprosentti on noin 17 prosenttia.

    (Tilastokeskus stat.fi v. 07; nyt prosentit vähän korkeammat; eli Iines on oikeassa 4,5-5,7 arveluissaan.)

    VastaaPoista
  154. Samuli,

    olisipa mielenkiintoista kuulla kaupungin perustelut Kirjakahvilan häätämiselle.

    Yleensä perustelut ovat taloudelliset, ikävä kyllä. Kulttuuri on kuitenkin vallan jotain muuta kuin raha, jota kyllä voitaisiin priorisoida sinne minne tarve olisi, tai mikä on tärkeää. Noh, urheilu on tärkeää ja bisnes, henkinen urheilu ei.

    VastaaPoista
  155. MS,

    en mielelläni lähde tilasto- ja lukumäärälinjalle, mutta tosiaan, nuo esittämäni luvut löytää anonyymikin vaikka hakulausekkeella "työeläke 2010". Ne ovat ne 4,5 ja 5,7 prosenttia. Työnantajan maksua en ole katsonut, mutta tuo sinun esittämäsi 17 prosenttia on varmaan lähellä oikeaa.

    VastaaPoista
  156. Kuvitellaan, että joku – jolla siis täytyy olla helvetisti pääomaa, investoi paperitehtaaseen. Eli ostaa tontin, rakentaa tehtaan ja koneet, koko infrastruktuurin, ym. noin tuhat eri muuta asiaa. Ja sitten palkkaa työntekijät (johto, toimihenkilöt, myynti-, mainos ja logistiikka, ja duunarit, ym.) noin sata eri asiaa. Sitten ostaa raaka-aineita, massaa ja kemikaaleja ym. ja ym. Jonka jälkeen hän – Patruuna – alkaa valmistaa paperia…

    Jos tuotantokustannukset ovat (luvut ovat longalta otettuja) esim. 600 £ tonnia kohden, ja englantilainen sanomalehtikonserni on valmis maksamaan 800 £ paperitonni, bisnes on… hyvää! Mutta jos summat ovat päinvastaisia, eli tekeminen maksaa 800 £ ja valmiista tuotteesta saa 600 £, kuten nyt (vähän kärjistäen) on, tapahtuu sitä mitä nyt tapahtuu. Eli tehtaita lakkautetaan. Eikä tuotantoportaan duunareitten ahneudella siinä käytännössä ole merkitystä: palkkakustannukset suomalaisessa paperinteossa ovat noin 8 % kuluista. (Eli tuon viimeisen esimerkin hinnoilla ei paperin tekeminen kannattaisi edes talkootyönä.)

    Se, että ulkomaiset paperinostajat aikoinaan maksoivat suomalaisesta paperista hyvin, mahdollisti sen, että paperiduunareille (joita oli yli puolet enemmän kuin nykyisin) voitiin maksaa hyviä palkkoja. (Vai olisiko voitot pitänyt kotiuttaa vain osakkeenomistajille? Luulen, että he kyllä saivat oman osansa!)

    Sillä se, mitä isompia palkankorotuksia paperiduunarit saivat, sitä suurempia veroja he maksoivat. Se taas mahdollisti sen, että kunta, jossa tehdas sijaitsi, saattoi palkata pari uutta sairaanhoitajaa sairaalaansa. Plus kunnan ei tarvinnut lomauttaa opettajiaan… etc.

    Tämä on vain esimerkki. Ei rahaa synny tyhjästä, siitä, että ”pesemme toistemme paitoja”. (Sekin, että ”ostaa halvalla ja myy kalliilla” on aika samaa samantekevyyttä.) Kaikki, mikä ei tuota lisäarvoa, on talouselämän kannalta ”kuluerä”. Siinä mielessä siis opettajat ja sairaanhoitajat ja poliisit, kaikki valtion tai kunnan virkamiehet, ovat ”kulueriä”. He eivät tuota.

    (Älkää kompastuko tähän! Tämä oli kompa. Tosin totta.)

    Se, miten arvokasta työtä kukin tekee, ja miten ahkera on, on aivan toinen asia.

    VastaaPoista
  157. Mutta, mikis, yrityksethän saavat monenlaisia yritystukia, joita laskelmassasi ei näy.

    Esimerkiksi v. 2001 - 2002 kaudelta Suomen valtio maksoi yrittäjille avustusmuotoista rahoitustukea yhteensä 830 000 000 euroa, tämä vain yhtenä tuen muotona. Luulisi, että tuo summa on nyt suurempi. Lisäksi esimerkiksi Karttulan kunta maksaa yrittäjille 2 000 euroa jokaista perustettua uutta työpaikkaa kohden.

    Tässä vain kaksi pikaisesti netistä löytämääni tukimuotoa. Nuokin tuet puhuvat jo omaa kieltään siitä, että yrittäjä ei suinkaan aloita omalla pääomalla tai pelkillä velkarahoilla.

    Juuri tätä kirjoittaessani muuten sanottiin MTV:n seiskan uutisissa, että Suomessa yrittäjät tienasivat viime vuonna kolmanneksen enemmän kuin palkansaajat, eli keskimäärin noin 40 000 euroa vuodessa.

    Tämä näin alkuun tuosta Mikiksen puheenvuorosta, joka on sinänsä hyvä.

    VastaaPoista
  158. PS Tiedot löysin googlailemalla hakusanalla "yritystuet".

    VastaaPoista
  159. Ajatelkaas mitä se tekisi Suomelle jos Nokia kaikkineen päivineen lähtisi pois. En uskalla edes ajatella.

    Hönttiä nimittää esim. sairaanhoidon ja opetuksen alalla toimivia kulueriksi.

    Mieleeni tulee sanonta: "Kyynikko on ihminen, joka tietää kaiken hinnan mutta ei minkään arvoa."

    VastaaPoista
  160. Ihminen ei ole koskaan pelkkä kuluerä - ajatuskin saa tuntemaan voimattomuutta siitä, että joku pystyy sanomaan ja ajattelemaan noin tunteettomasti.

    On oikeastaan aika ikävää, että raha keksittiin maailmaan vaihtovälineeksi. Kuvitelkaa, millainen olisi maailma ilman rahaa! Tässä olisikin hieno aineen aihe. (Harmi, etten keksinyt aikoinaan, nyt tykkäisin lukea noita sepustuksia.)

    VastaaPoista
  161. Toivon todellakin, että perustaisitte ne pikkuiset putiikkinne, niin oppisitte kantapään kautta miten yhteiskunta todella toimii.

    Arvatkaapa mitä tapahtuisi ensimmäiseksi, kun olisitte saaneet yrityksenne kaupparekisteriin?

    Verovirasto lähettää ennakkoverolaput. Ne on maksettava, oli tuloja tai ei. Maksat ne tai itket ja maksat ne.

    En kiellä, etteikö suurteollisuus saisi isojakin tukia. Se saa niitä siksi, että päättäjät näkevät tärkeäksi säilyttää yritystoiminnan ja työpaikat Suomessa.

    Mutta sehän on turhaa! Voivathan työntekijät siirtyä työttömyyskorvauksille ja koska yhteiskunta perii niistä isot verot, niin kaikki jatkuu kuten ennenkin?

    Lisää vauhtia saadaan, kun valtio ja kunnat palkkaavat kaikki työttömät palvelukseensa ja keräävät heiltä sitten muhkeat verot?

    Hieman minua hirvittää se taloustietämys, jolla täälläkin väittelyt voitetaan ja helmiä jaellaan. Ihan oikeasti.

    VastaaPoista
  162. Ei tässä Tapani mitään pikku putiikkeja olla perustamassa! Kunhan fiilistellään.

    Sen verran on tajua taloudesta, että ei tulisi pieneen mieleenkään yrittää elättää itseään moisella.

    Täällä meillä päin oli juuri lähes paraatipaikalla yksi kahvila hiukan kai toista kuukautta.

    Keskeneräisen oli näköinen; "laitamme tätä tässä pikkuhiljaa". Ei tullut sitä pikkuhiljaa.

    Jos perustaa yrityksen sillä mielellä, että katsotaan nyt mihin suuntaan tämä tästä kehittyy, on jo lyönyt naulan arkkuunsa.

    VastaaPoista
  163. Tapani,

    sanonpa nyt vielä kerran, että en ole pyrkinyt luomaan tästä millintarkkaa talouskeskustelua - sellaista varten olisin varmaan panostanut lukuihin ja tiukkaan faktaan. Kuunkuiske on oikeilla linjoilla, kun viittaa fiilistelyyn.

    Oma lähitavoitteeni oli pohtia ahneutta ja kohtuuttomuuden käsitettä tämän ahtaajatilanteen avulla, koska näin tässä asiassa ilmaa palkkapyynnön ja realiteettien välissä.

    Tässä on ollut monenlaista asiantuntijaa ja faktaa, mutta paljon myös uhoa. Se mikä minua kiinnostaa, on katsoa talouden rullaamista lintuperspektiivistä, korkealta. Näin kun tekee, ei voi pysähtyä yhteen pisteeseen ja sanoa: tämä on alku ja tämä on loppu, tämä antaa ja tuo ottaa. Kaikki tekevät kaikkea tässä ketjussa, eikä yksikään ole toistaan puhtoisempi.

    Niin, yrityksen perustamisesta en tiedä mitään, enkä siihen ryhdykään, koska minua ei kiinnosta voiton saanti, joka on asian edellytys.

    Yhdestä asiasta olen tässä keskustelussa hämmästynyt: omasta itsestäni. Siitä, että en olekaan talousasioissa niin tyhmä kuin luulin. Viisaaksi en itseäni silti väitä, ja minua tietävämpiä tässä on paljon. Minulla on kuitenkin käsitys, että yrittäjän olisi hyvä olla sellainen, joka ei usko valmiita vastauksia,vaan menee ja ottaa itse asioista selvän. On ikään kuin pikkuisen naiivi. Olevinaan.

    VastaaPoista
  164. "Ja minä en siis työkyvyttömyyseläkeläisenä saa kansaneläkettä, tai saan ehkä siinä vaiheessa, kun siirryn vanhuuseläkkeelle."

    Ainakin ennen sai jo aikaisemmin, jos osasi laittaa hakemuksessa ruksin oikeaan ruutuun. Tarkistahan tämä asia Kelalta. Sieltä ei neuvota, pitää osata itse kysyä.

    Kansaeläkettä ei tietenkään saa, jos esim. työttömyysputken aikainen ja 60-65 vuotiaan ansiosidonnainen päiväraha on liian suuri.

    VastaaPoista
  165. Niin, teemana oli todellakin ahtaajien kohtuuttomuus, josta keskustelu ajautui yhteiskuntaan ja talouteen.

    Palaan siis siihen. Totesin aiemmin, että nimitys "työantaja" johtaa harhaan, sillä kyseessä on pikemminkin "työnostaja".

    On kai ahtaajilla, kuten kellä tahansa, oikeus sanoa, että me myymme työvoimamme tähän hintaan, ottakaa tai jättäkää?

    Sama oikeus on opettajilla.

    Ja kuka on se, joka sanoo että 3700 e/kk brutto on niin suuri palkka, että on kohtuutonta pyytää lisää?

    Jos joku toinen, vaikkapa hoitajat, myyvät työvoimansa halvemmalla, niin onko se ahtaajien vika?

    VastaaPoista
  166. Tapani,

    minusta tuossa ahtaajien palkkapyynnössä on ilmaa pyynnön ja realiteettien välillä.

    Pyytäähään toki aina saa, mutta fiksu ammattikunta katsoisi kyllä pyynnöissään muidenkin töiden pakkkatasoa ja suhteuttaisi pyyntönsä vallitsevaan yhteiskuntatilanteeseen.

    3 700 euroa kuukaudessa ei ole iso palkka haastavasta työstä, johon ihminen on kouluttaunut vuosien opinnoilla ja opintolainoilla, motivoituneena tehtäväänsä muutenkin kuin rahan takia.

    Ahtaajien työ ei ole mielestäni sen kummallisempaa tai vaarallisempaa kuin esimerkiksi rakennusmiehen tai betoniraudoittajan työ. Jos yksi kouluttautumaton ammattiryhmä saa vaateensa läpi, tulevat muut miesvaltaiset vähänkoulutetut ryhmät rytinällä perässä vaatimuksineen ja lakkouhkineen.

    Tähän minulla ei olekaan siten enää mitään sanomista.

    VastaaPoista
  167. En tule saamaan kansaneläkettä viralliselle eläkkeelle siirtyessäni, koska kansaneläkkeen tuloraja näyttää olevan todella alhainen.

    No, tulipa tämäkin termi tarkistettua. Jotenkin arvelin kansaneläkkeen olevan jokin pieni perusosa, jonka jokainen kansalainen saa ikään kuin pohjaksi työeläkkeelleen.

    *

    PS Lisään tuohon edelliseen kommenttiini, että minusta se on siis eettisesti oikein, että kaikki kouluttautumattomat duunarit saavat sitten yhtä suuren palkan kuin ahtaajatkin.

    Kestääkö yhteiskunta sen? Mitä tämä merkitsee matalapalkkaisille naisaloille?

    VastaaPoista
  168. Palkanmääräytymisasiassa pitää kyllä kompata Tapania.
    Palkat määräytyvät sen mukaan, miten alalla syntyy rahaa ja minkä verran alan ammattijärjestö pystyy siitä repimään.
    Vanhana ammattijärjestöihmisenä muistan, miten TVK-vainaan viimeinen puheenjohtaja Riitta Prusti ideoi hankkeen, jolla pyrittiin yleisesti oikeudenmukaisempaan palkkaukseen. Hankkeen nimeä en nyt muista, mutta sen perillisiä ovat nämä erilaiset pisteytyssysteemit. Ne kuitenkin toimivat lähinnä yritysten ja alojen sisällä, alojen välisiin palkkauseroihin niillä ei vaikuteta.

    VastaaPoista
  169. Osaaminen ja oikea osaaminen on johdateltu harhaan. Maksavat mistä nyt kuvittelevat, että pitää maksaa.
    Tietää ja tietää ovat kaksi eri asiaa; tietää jotain kirjasta tai tietää jotain pragmaattisesti + kirjaan sovitettu. Ääni muuttuu ja sen mukaan läpimenoaika.

    VastaaPoista
  170. Ihan hyvä yritys tuo Riitta Prustin, ja oikeansuuntainen.

    On vaan varmaankin ikuisuuskysymys miettiä töiden vertautuvuutta keskenään, ja asetella niitä pisteitä. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, ja idea on periaatetasolla kannatettava.

    Kauhea poru sitä vaan nousisi, kun ruvettaisiin tuijottelemaan toisen ammattiryhmän korkeampia pisteitä.

    VastaaPoista
  171. Tämän keskustelun aikana on tullut mieleen vanha sananlasku: "Tunne oma arvosi, anna arvo toisellekin." Näyttäisi siltä, että virkkeen toinen lause pääsee välillä unohtumaan.

    Yrittäjyyttä hyvin läheltä seuranneena on pakko todeta, että heille ei raha tule helpolla. Ei kannata kenenkään kadehtia. Siinä ei ehditä pitää lomia, pekkasia eikä vapaita, vaikka palkkalaiset lain mukaan ne pitävät. Jos vapaata joskus ehtii pitämään, se voi olla viikko kerrallaan tai päivä silloin, toinen tällöin. Työpäivät voivat venyä pitkiksi, ja verottaja kyllä pitää huolen, että kaikesta otetaan yhteiskunnalle mieluummin enemmän kuin vähemmän. Varsinaisen leipätyön lisäksi on oltava selvillä lakipykälistä ja pidettävä tiedot ajan tasalla monenmoisista ilmoitus- ja maksuvelvotteista.

    VastaaPoista
  172. Iinekselläpä on kumma kaipuu säännösteltyyn yhteiskuntaan, jossa joku korkea taho määrää, mikä on kunkin ammattiryhmän eettisesti oikea ansiotaso.

    Ja kouluttautumattomien duunarien lisäliksaa ei yhteiskuntamme sitten kestäkään?

    Millä tavalla ei muka kestä?

    Ahtaajia on 4000 eli 0,5 vuoden uusia mamuja vastaava määrä, joten taloudellisesti ainakin kestää. Mutta yhteiskuntamoraaliko siis rapautuu moisesta kohtuuttomuudesta?

    Ehkäpä. Onhan se niin väärin, että juopon näköiset likaiset partaäijät hyppivät nenille.

    Minustakin ahtaajat ovat ahneita paskiaisia, jotka ajavat vain omaa etuaan uhkaamalla vahingoittaa muuta yhteiskuntaa - mutta silti heitä pitää arvostella oikeilla perusteilla eikä populistisella tuohtumuksella.

    Eivät he ole ainoita ahneita. Sitä paitsi heidän lakostaankin kärsii vain vientiteollisuus ja Iinukka itse on minulle täällä opettanut, että yritysten väittäminen yhteiskuntamme rattaiden pyörittäjiksi on populistista harhautusta ja väärin.

    Jos 4000 työmiestä on lakossa, niin mitä sitten? Ketä se haittaa?

    Kyllähän yrityksillä on varaa seisottaa koneitaan, leikkautuvatpa samalla niiden liiat voitot ja omistajien ylisuuret osingot. Virkamiehet ja kunnantyöläiset pitävät kyllä sen aikaa talouden dynamiikan käynnissä. Virastossa voidaan tehdä vaikka tunti ylitöitä, niin lamasta noustaan niin että heilahtaa!

    (Pakko sanoa tähän väliin, että tuo ylläoleva on karmivaa satiiria - älkää uskoko sitä! Sanon tämän siksi, kun täällä on kerta toisensa jälkeen todistettu, että laman suosta voi nousta itseään tukasta nostamalla. Minä en usko siihen.)

    Ahtaajat pysäyttävät vientiteollisuutemme ja samalla pysähtyy yhteiskuntamme rattaat. Väitän tätä yhä oikeaksi tulkinnaksi.

    Samalla väitän, että yrityksiä on turha nostaa jalustalle, sillä "kaikki vaikuttaa kaikkeen" on vaalenpunaista höttöä.

    Iines: "Suomen valtio maksoi yrittäjille avustusmuotoista rahoitustukea yhteensä 830 000 000 euroa..."

    En tiedä mistä rahasta on kyse, olisiko starttirahaa tai sosiaalisten yritysten tukea, sillä ei ainakaan meillä ole näkynyt euroakaan.

    Tuota 830 miljoonaa euroa voisi verrata vaikka maataloustukeen, jota maksoimme viime vuonna yli 2000 miljoonaa euroa. Riittäisipä tuo 830 milliä lähes 15 000 uuden maahanmuuttajan vastaanottoonkin.

    Soma valinta: pidetäänkö 200 000 yritystä hengissä vai otetaanko 15 000 mamua lisää?

    Helppoahan sen on: yritykset ovat ketkuja köyhälistön verenimijöitä, mutta mamut tuovat väriä, voimautusta ja verotuloja!

    (Äh... nyt täytyy välillä tehdä töitäkin, ettei firma kaadu alta.)

    VastaaPoista
  173. No niin, tulihan ne mamutkin taas mainittua!

    Onneksi on olemassa asia, minkä voi vetää syypääksi mukaan joka aiheeseen.

    Ei tarvitse miettiä muita syitä ja ratkaisuja.

    VastaaPoista
  174. Delilah,

    minä en tuonut yrittäjiä tähän keskusteluun enkä kadehdi heitä.

    En vaan voi päästää ohi sellaista väitettä, että yrittäjät maksavat kuntatyöntekijöiden verot, palkan ja eläkkeet. Näin tässä keskustelussa on väitetty. Siksi toin esille ajatuksen siitä, että me kaikki työtätekeväiset olemme samassa veneessä ja tarvitsemme toisiamme taloudellisesti, hyödymme toisistamme ja ruokimme toisiamme. Mitä väärää tässä näkemyksessä on?

    Ja siksi toin esille myös yrittäjien saamat tuet, koska niitä ei muuten kukaan olisi maininnut. Niitä ei kukaan kadehdi.

    VastaaPoista
  175. Ehkäpä. Onhan se niin väärin, että juopon näköiset likaiset partaäijät hyppivät nenille.

    Jotenkin toivoisin, ettei keskustelussa mentäisi tälle tasolle.

    Tapani, jos sinä pidät ahtaajia juoppoina partaäijinä, niin kaikki eivät pidä. Luulen, että meissä taiteilijasieluissa on enemmän juoppoja partaäijiä kuin ahtaajissa.

    VastaaPoista
  176. Batman istui viereeni Tallinassa, pelästyin, haisi viinalle. Katse oli kuitenkin upea; jäin miettimään kuka meistä elää teatterissa ja kuka on katsoja. Katsoin nimittäin taikurin esitystä missä Elvis lintu löytyi väärästä korista ja tämän teki paikallinen Copperfield.
    Viereen siis istahti ihminen,joa oli väärä - kuten hologrammitaiteen kautta projisoitu universum. Vain haju teki saman asian tajuttavaksi. Me elämme Star World -elämässä, ei voi muuta sanoa. Taitaa olla niin, ettei meidän rautatieaseman tornia oikeasti tule olemaankaan muuta kuin hologrammina kun se jonain päivänä riisutaan työmaan peitteistä. Jotain kivaa pitää niilläkin olla jotka testaavat asioita toope-suomalaisten kesken.

    Muille on sitten sanottu mitä vaan...bla bla bla se on vaarallinen, bla bla bla, se on kleptomaani bla bla bla ...se on pedofili...bla bla bla....bla bla koska suomalainen jumalauta USKOO.

    VastaaPoista
  177. HENRY MILLER - Kauriin kääntöpiiri: Onko mies hirviö vai pyhimys?

    (Juha Itkosen Anna minun rakastaa enemmän oli suloinen kooste Hänestä ja miten Hän on tapa esittää millä lailla toivoisi tulevansa rakastetuksi, nähdyksi ja todistetuksi) Minä mietin koko ajan; kuka helvetti operoi ja fasilitoi ideoiden ja toteutusten väliin. Ei enää ole järki ainakaan vaan joku twisted muunnelma.

    VastaaPoista
  178. Tässä sirkuksessa ei ole niin, että ne jotka tajuavat eniten olisivat parhaimpia - ovat luultavasti rumia ja pahoja. Ne, joilla on sydän paikallaan kirjoittavat ja uskovat, että on hyväksi; niinkuin se on yöunelle.

    Muuten ei paljon ole hääviä. Paitsi lapsille ja vanhuksille ja hoidettaville: ei bisnekselle joka on sairasta tätä nykyä sillä se, mikä tuotetaan tuo mediatilaa ja about 3 tonnia tekijälle, säätiö vie samasta 300 tonnia ja väliin nappaa yksi ja toinen joka käyttää ideaa ja saa 30 tonnia. Tekijä (myös älyllisessä mielessä) ei saa koneistossamme enää muutakuin murusia. Koneisto on rakennettu niin.

    VastaaPoista
  179. Sitä mukaa mtä ihmiskunta lähti prässäämään muita, niin väestön määrä vain kasvoi kasvamistaan ja senkö takia me lyhennettäisi työpäiviä? Älä unta näe hyvä Erik Assadourian; antaa Intian ja USA:n ensin vähentää.

    VastaaPoista
  180. Naisiin ei voi luottaaa. Ovat yleensä pahempia kuin miehet miksi edelleen aion luottaa miehiin Iines. Ovat siis itse todistaneet mitä miehiä ovat, siis naisia.

    VastaaPoista
  181. Jälleen HG kirjoittaa rautaista faktaa. Hienoa, että joku nainen on sentään tolkuissaan!

    VastaaPoista
  182. Jos ahtaajat nyt vaatisivat neuvotteluissaan että heidän palkkaansa ALENNETTAISIIN 20%... niin mihin näin säästyneet rahat menisivät? Sairaanhoitajien palkan korottamiseenko? Höpsistä, Iines. Ahtausfirmojen osakkeidenomistajille ne jäisivät. Tai "jäisivät ja jäisivät"; todennäköisesti ne sijoitettaisiin Kiinaan missä niistä saisi paremman tuoton. - Ps. Näin jäisi Suomen valtiolle, ja kunnille, taas entistä vähemmän verotuloja. (Ja taas täytyy pistää opettaparkoja pakkolomalle!) ;)

    VastaaPoista
  183. Mikis, tässähän on kyse eettisyydestä ja ihmisten moraalista, ei euromääristä.

    VastaaPoista
  184. Minun mielestä opettajille voitaisiin antaa palkaksi omena ja jouluna kenties appelsiini.

    VastaaPoista
  185. "Ajatelkaas mitä se tekisi Suomelle jos Nokia kaikkineen päivineen lähtisi pois. En uskalla edes ajatella. "

    Se tekisi suomelle hyvää. Voitaisiin heti tuon jälkeen kuoria kaikki "irtoläski" pois julkishallintoa pöhöttämästä. Sopii ex-virkanaisen ryhtyä yrittäjäksi ja perustaa uusia nokioita. Se kun on helppoa puuhaa.

    VastaaPoista
  186. Pitää sanoa minun mielestäni.

    JK En tarvitse tästä omenaa, saat tämän ilmaiseksi.

    VastaaPoista
  187. Ei pidä sanoa.

    Voi sanoa vaikka rennosti: mun mielestä.
    Pitää välttää kaikenlaisia pakkoja, kaavamaisuutta ja sijamuotoja; turhaa ohjeistusta ja pönötystä.

    En anna omenaa, vaan saat sitruunan. Sopii paremmin tunnelmaan...

    VastaaPoista
  188. Siinäpäs se, Anonyymi, kun et sanonut mun mielestä, vaan minun mielestä.

    "Minun" on kirjakieltä ja vaatii seurakseen samantyylisen jatkon. "Mun" taas on puhekieltä, ja sen perään sopii puhekielinen "mielestä".

    Nyt risteytit muodot, mikä särähtää korvaan eikä ole kielellisesti sujuvaa, vaan teennäistä.

    Kiitos sitruunasta. Minulla onkin huomenna kalaa lounaaksi. Sen päälle sopii puserrettua sitruunamehua!

    VastaaPoista
  189. Unohdin mainita, että loppuosakin vuodatustani oli satiiria.

    Mutta Iines - mistä moinen opettajatarmainen sormenheristys, kun hieman kuvailin tyypillisen ahtaajan ulkonäköä? Näin sellaisen tv-uutisissa.

    Muistaakseni puolustit aika antaumuksella Hazardin oikeutta satiirin ja mediakritiikin nimissä kuvailla elävää - anteeksi, kuollutta - ihmistä? Mutta minäkö en saa kuvailla edes anonyymiä iineskritiikin nimissä?

    Enpä muista kenenkään esittäneen, että yritykset maksavat kuntatyöntekijän verot jne. Väärämielinen tulkinta, jolla asetetaan vastaväittäjä outoon valoon?

    Sen sijaan esitin, että kuntatyönantaja maksaa palkat jne niillä rahoilla, jotka on kerätty yksityiseltä sektorilta - yrityksiltä ja niiden työntekijöiltä, veroina ja muina maksuina.

    Kysyin jo kerran, että mistä muualta kuntatyönantaja saa rahansa? Et vastannut.

    Anonyymi - minusta mamuus ei enää ole sellainen tabu, johon ei saisi edes viitata. Koska täälläkin osa asiasta puhuttu, niin katsoin sen hyväksi vertailukohteeksi kertomaan, kuinka paljon on 830 000 000 euroa. Se on täsmälleen niin paljon.

    En minä syyllisiä kaipaa. Kaipaan työtä ja verotuloja.

    VastaaPoista
  190. Puritaanit ja muut puhdasoppiset on tietty ongelmallisia siitä, että he eivät hyväksy mitään risteymiä, eikä elävyyttä vaan virkamiesmäistä virallisuutta. Se on raskasta kaikille.

    Mun mielestä kaikki risteyttäminen on kivaa. Kaikenlainen rinta rottingilla meininki ja aapisen tankkaminen lähes uskonnollisen paatoksen vallassa on sellaista, joka pitää pienellä kielellisellä ristiriidalla rikkoa. Turha tärkeily pois.

    Sitruunan symboliikka meni sinulla ohi, mutta ei se mitään.

    Itse teen huomenissa broileri-kormaa (reilusti tuoretta inkivääriä ja kookosmaitoa). Sunnuntaina sitten papu-bataattikeittoa (juustokuminaa ja chiliä reippasti), eli vaihtelun vuoksi ihan kasvispöperöä kehiin.
    Kala palaa minulla yleensä pohjaan...

    VastaaPoista
  191. Ja höpsistä. Täällä keltään mitään vaadita.

    VastaaPoista
  192. Jos erehdyn käyttämään sanaa "vaadin", viittaan sillä poron vasaan.

    Tämähän on talouspoliittinen ja -tieteellinen keskustelu, joten tässä jos missä vain asiat kinastelevat.

    Kärjistykset kuuluvat keskusteluun, koska muuten asioita on vaikea hahmottaa.

    Ja mitä kuntien rahoihin tulee, niin ei ne kaikki veroista tietenkään kerry, on niitä muitakin tulolähteitä. Mutta lonkalta heittäisin, että erilaisista veroluonteisista maksuista tulee 75 %.

    Loput on esim. hoivapalvelujen myyntiä alehintaan. Espoossako ne alkoi panna oikein hinnan perään sulkuihin?

    Kaikella pitäisi olla oikeastaan hinta, koska ilmainen koetaan arvottomaksi.

    VastaaPoista
  193. Vaadin oikaisua: vaadin taitaa ollakin vanhempi naarasporo.

    VastaaPoista
  194. "Juu, siis voin vakuuttaa, että maksan edelleen veroa kolmanneksen verran kuukausiansiostani, "

    Ja sinä et tikkua ristiin laita tuon "kuukausiansiosi" eteen. Sikäli väärin edes puhua ansiosta, kun oikea termi olisi kuukausiansioton.

    Todella järkyttävää tekstä sinulta yrityksistä ja yrittjistä. On sinussa kommunistin vikaa reippasti, kun mieleesi ei yirttäistä tule muutakuin veronkierto. Sinulle vielä selvityksenä, että palkannauttijat maksaa vain murto-osan yhteiskunnan tulokertymästä palkkaverojen muodossa. Yritykset veroineen tätä yhteiskuntaa pitää pystyssä jotta kuluerät, kuten opettajat, saadan ansiottoman leivän syrjässä pidettyä kiinni.

    VastaaPoista
  195. Koita Jape rassukka kirjoittaa kirjoitusvirheittä etteivät kaikki sinua tunnistaisi.

    VastaaPoista
  196. Poistaisin nuo Jape-Anonyymin kirjoitukset, mutta olkoon, kun joku niitä jo ehti kommentoida.

    Sanon vielä, että aika ankea maailmankatsomus on sillä henkilöllä, joka pitää opettajia kulueränä. Täytyy vain toivoa, ettei tuo henkilö koskaan saisi omia lapsia.

    VastaaPoista
  197. Tapanille sen verran,

    että ei se mikään väärämielinen tulkinta ollut, että yritykset maksavat kuntatyöntekijöitten verot ja palkat, ja että yrittäjä pyörittä taloutta.

    Kyllä tuo väite tuli moneenkin kertaan Anonyymin (= Japen) tehtailemissa aggressiivisissa kommenteissa, jotka poistin, koska henkilö on itseaiheutetussa kirjoituskiellossa.

    VastaaPoista
  198. Yrittäjän tulo on kertymää kolmesta eri osiosta: 1) korkoa sijoitetulle pääomalle 2) korvausta riskin ottamisesta 3) työstä saatua palkkaa.
    Sen vuoksi yrittäjän kuuluisikin tienata enemmän kuin toisen palveluksessa olevan.
    Mutta valitettavasti näin ei aina ole.

    VastaaPoista