Suomalaisen kulttuurin päivänä

Räystäiltä tippuu näinä päivinä monenlaista tavaraa. Sulavien pisaroitten lisäksi katon reunan yli lentää vanhoja miehiä ja vähän nuorempiakin, lapio tai lumikola kädessä, kumisaappaat jalassa. Kun eihän mies turvaköyttä tarvitse, perkele. - Pudotan vaan nämä lumet täältä. Lumen sijasta tuleekin vainaja, selkärangan murtuma tai reisiluun katkeama. Ja vaimo saa juosta sairaalassa miestä katsomassa. Ja kun ne lumetkin jäivät katolle. Sulavat sieltä siksi kun mies palaa jalka kipsissä tai kunnes vainaja haudataan.

Räystäät tippuivat tänään jo kuuden aikoihin, ja kuului laahaavaa ääntä, ikään kuin lumimassa olisi vyörynyt alaspäin. Meidän katolta ei tullut kyllä isompaa tavaraa alas, vaikka siellä on puolimetrinen kinos taitekohdissa. Silloin kun Ruben vielä eli, se pelkäsi keväisiä katon kohinoita ja tuli vikisten vuoteeni viereen. Ne pari päivää, jolloin lumi tuli alas, olivat sille silkkaa kauhua, jota mikään rapsutus ja kuiske tai herkkupala ei poistanut. Pahinta oli se, kun massa vieri aina vähän kerrallaan eikä pötkähtänyt samantien alas.

Lukaisin johtavalta miesasiabloggaajalta hänen kirjoituksensa mahdollisesta väitöskirjanteosta entisen miesasiakirjan pohjalta ja tiimoilta. Hyvänen aika. Onnea työhön, vilpittömästi, mutta minusta tieteentekoa auttaisi parhaiten puolueeton mielenlaatu kautta linja. Kovin vahva asenteellisuus popularisoi tutkimuksen ja tekee siitä hyvää viihdettä. Tätä asenteellisuutta olen hengitellyt myrkytystilaan saakka blogin keskustelupuolella, en artikkelipuolella. Jokin blogissa ruokkii naisvihaa. Eikö sitä saa aisoihin puolueettoman kuivalla tieteenteolla? En ole havainnut feministien kirjoituksissa vastaavaa miesten nimittelyä kuin tämän blogin keskustelijoiden kielenkäytössä.

Ja mahtavatko miehet muuten huomata, että väkivaltatilanteen tilastotulkinnat ovatkin taas kääntyneet päälaelleen? Tämän todistavat uusimmat tulkitsijat sunnuntain Helsingin Sanomissa (HS D5 28.2.), jossa sanotaan, että Länsi-Euroopasta meidät erottavat lähinnä poikkeuksellisen väkivaltaiset keski-ikäiset örinäkuorolaismiehet.

Tätä edeltävä haloohan nousi tutkija Pertti Tötön tulkinnoista. Hän todisti kaikkia kohahduttavasti, että Suomi ei olekaan eurooppalaisittain kovinkaan väkivaltainen maa, koska vaikka täällä harjoitetaan länsieurooppalaisittain melko paljon törkeää väkivaltaa, sitä tehdään kuitenkin vähemmän kuin missään Itä-Euroopan maassa. Lisäksi väkivaltatilastoja olivat kohottaneet Tötön mukaan hysteerisluonteiset koulutetut naiset, jotka tuntevat herneenkin patjansa alla.

Rikosoikeuden professori Eero Bäckmannin mukaan taas Suomessa on perinteikäs väkivaltakulttuuri - miten tämä muuten eroaa Sofi Oksasen lausunnosta? - jossa tehdään rikoksia enemmän kuin muualla Länsi-Euroopan maissa ja jopa enemmän kuin joissain Itä-Euroopan maissa.

Kun tähän erilaisten tulkintojen väliin vedetään ratkaisijaksi Optulan tutkija Martti Lehti, hän sanoo, että Töttö lukee tilastoista epäolennaisia asioita. Suomea ei ole Lehden mukaan järkevää verrata johonkin Ukrainaan tai Bulgariaan, jotka ovat hyvin erilaisia yhteiskuntia kuin Suomi. Väkivaltarikollisuutta pitää verrata muihin Pohjoismaihin ja läntiseen Eurooppaan, samankaltaisiin yhteiskuntiin. Suomessa tehdäänkin neljä kertaa enemmän henkirikoksia kuin esimerkiksi Saksassa, mutta neljä kertaa vähemmän kuin Ukrainassa. Suomessa tehdään lisäksi törkeää väkivaltaa länsieurooppalaisittain paljon, mutta lievän väkivallan määrä on lähellä länsieurooppalaista keskitasoa.

Suomen työssäkäyvä väestö ei ole sen väkivaltaisempaa kuin Ruotsissa tai Norjassa, vaan väkivallan tekijöinä meillä ovat Lehden mukaan työttömät keski-ikäiset miesalkoholistit, jotka tekivät viime vuonna 140 tappoa tai murhaa. Tyypillisin rikoksen muoto on se, että väkivaltaan ryhtyvät miesalkoholistit tuntevat toisensa, ja teko suoritetaan asunnossa riidan päätteeksi.

Mainittakoon erikseen, että Suomen väkivalta on tutkijoiden mukaan hyvin yksityistä, ei avointa katuväkivaltaa, jota on vähemmän kuin muussa Euroopassa. Maahanmuuttajien suorittamia rikoksia on verraten vähän, samoin järjestäytynyttä rikollisuuutta. Miesten naisia kohtaan harjoittama väkivalta on tutkija Martti Lehden mukaan runsaampaa kuin muualla Länsi- Euroopassa. Tutkijat toteavat lopuksi, että eri maitten väkivaltatilastoja ei pitäisi vertailla keskenään, koska väkivalta määritellään maissa eri tavoin. - Juuri tätä seikkaa olen muuten itse korostanut. Suomi näyttää jossain vaiheessa määritelleen väkivallan käsitteen hyvin tarkasti ja modernisti, sisällyttäen siihen mm. henkisen väkivallan narsismeineen. Näistä ei kuitenkaan nyt ollut puhetta Helsingin Sanomien artikkelissa, johon tässä esitetty pohjaa.

Tänään odotan, että joku tulisi pudottamaan lumet katolta, turvaköysien kanssa. Naapuririvitalojen katoilla on jo käynyt lumimiehiä. Välillä kuuluu jopa nitinää ja natinaa, kun vähän tuuleekin. Jos minusta ei kuulu mitään aikoihin, talo on sitten sortunut kuormansa alle.

(Maalaus Marc Chagall)