Kesäpäiväkirja: 12. sivu

12.7. Tytär soitti Helsingistä. Isänsä on Suomessa käymässä, olivat olleet tietokoneostoksilla ja syömässä. Heillä on ollut keskinäistä känää, ja nyt näyttää siltä, että välit on sovittu ja sovinnon ateria syöty. Pyysin heitä mökille, mutta sopu ei ole ilmeisesti vielä niin hyvä, että voisivat olla yön yli saman katon alla minun tutkivien silmieni alla. Ehkä tytär nimenomaan ei tahdo, että minulle kerrotaan skaban tarkat vaiheet. Mutta hyvä alku viileiden välien jälkeen. Uudelleen syntynyttä harmoniaa kannattaa vaalia varoen.

13.7. Sulattelen pakastinta, joka on nyt jollakin tapaa viallinen. Sen ovi oli talven kuivan kauden jälkeen vääntynyt epätasaiseksi, ja oli kiinni ollessaankin ylhäältä hieman auki. Pakastin vuosi ilmaa sisälleen. Nyt siellä oli metrinen jää kuukauden käytön jälkeen, vaikka olen koettanut teipata ovea suoraksi. Tuntuisi epätoivoisen turhauttavalta ostaa mökille uusi pakastin, kun kotonakin tarvittaisiin uusi kylmäkoneistus. Vanha arkkupakastin nielee sähköä ja on hankala käytössä. Niinpä käytän vain jenkkikaappini pakasteluukkua.

On pilvessä, tuulee, lämpötila on laskenut alle kahdenkymmenen. Luulen, että on pestävä ikkunat. Siunatut suihkepullot! Talouspaperirulla kainaloon, vettä ei tarvita. En ainakaan minä tarvitse. Puitteetkin voi pyyhkiä lasista kostuneella talouspaperilla.

Illalla. Pesin ikkunat, 56 lasipintaa + verannan pikkuruudut sisäpuolelta, ulkopinnat jäivät kun pesuaine loppui kesken. Siivosin lisäksi ruokakomeron, järjestin ylähyllylle muovipussit siisteihin pinoihin, ja panin vierekkäin foliorullat ja talouskelmun. Leivinpaperia oli jostain syystä kolme rullaa ja pakastuspusseja samaten kolme pussillista. Oli yksi kullattu viinapullon lahjapussi, johon oli kirjoitettu tussilla, siskon käsialalla, Coffee. Tullia varten? Oli myös Hennessy-pullon tyhjä pahvikotelo. Varmaan joku säilöökin siihen jotain. Siskon vimma säästää kaikki kääreet ja paperit ja lahjanarut on uskomaton. Heitin pois myös kaikki käytetyt leipäpaperipussit, jotka sisko oli viikannut suoraan pinoon pölyä keräämään.

Ulkona haravoin viimeiset syyslehdet yläpihalta, liiterin edestä. Siinä on tikkarata. Asetin tikkataulun valmiiksi. Sisällä heitin puusohvan vanhan likaisen - koira - päiväpeitteen pois, ja panin tilalle fleecehuovan, jonka olin ostanut Hongkongista kolmella eurolla. Kissa kävi haistelemassa vaalean fleecehuovan mustat kuviot ja kiertyi sitten keräksi sohvan nurkkaan. Huomenna on muistettava ostaa ruohonleikkuriin bensaa, Chifonet-rättipakkaus sekä lisää ikkunanpesusuihketta. Saunamökki on vielä pesemättä, ja siellä on ruutuikkunat siskon huoneessa.

Pitää lisäksi ostaa leipomisaineet, sillä sisko rakastaa leipomaani pullaa. Kun sitä ei viime vuonna ollut, hän oli pettynyt. Äiti leipoi aina siskolle lisäksi Hanna-tädin kakkuja ja grahamkorppuja, joita sisko vieläkin muistelee ja kyselee reseptiä. Piirongin laatikossa on äidin sinikantinen reseptivihko, mutta korppujen ohjetta ei ole.

14.7. Hytisin yöllä peiton alla, niin että oli haettava lisää peittoja. Huoneissa oli hyytävän kylmä, ja säälin kissaa, joka nukkui puusohvan nurkassa. Sähköpatterit naksuivat, mutta kaikki patterit eivät toimi. Vain yksi tuvan neljästä patterista toimii, muissa on säätönuppi juuttunut nolla-asentoon. Putkimies ei uskaltanut koskea niihin, enkä tiedä, kuka tulisi tänne maalle korjaamaan ne, vai pitäisikö hankkia uudet patterit. Aamulla sytytin tulen hellan pesään ja kissa hyppäsi samantien muurin kupeelle asetettuun nojatuoliin.



(Valokuva Iines)