25.2.2013

Se on julmaa, kun ihmistä riisutaan




Saan samaan aikaan kaksi viestiä ystäviltäni. Toinen on hyvä ja riemastuttava uutinen, ystävä on repäissyt rohkeasti ja on muuttamassa isompaan asuntoon.  Toisen ystävän kirje on ahdistava, elämä on lyönyt halolla päähän ja lähtenyt kulkemaan kuin karannut ratsu, ohjakset vapaina roikkuen. 
"Nyt pari päivää on mennyt hyvin rauhallisesti. Hänellä oli sitä ennen mahavaivoja ja oksenteli eikä syönyt paljonkaan. Laihtunut on. Pahinta on epäilykseni, että kyseessä on dementia. Hän unohtelee asioita usein, juuri lyhytaikaisia. Viime viikolla kun syötiin kahdelta, hän kysyi puoli viideltä, mitä syödään, eikä muistanut, mitä oli syöty. Toissapäivänä tuli kaveri iltapäiväneljältä tänne ja S.  sanoi tosissaan hyvää huomenta. Näitä esimerkkejä olisi monta. Harmillisia ovat nämä äkkinäiset raivonpuuskat. Olimme D:n ja miehensä kanssa syömässä, iltapäivällä, ja S. rupesi yhtäkkiä komentaan minua, että pistä telkkari kiinni ym. Lokaalissa ei edes ollut televisiota, joten lähdimme heti kotiin. Kävin tiistaina S:n kotilääkärin vastaanotolla ja kerroin tapahtuneesta. Lääkäri sanoi, että on mahdotonta saada tällaista potilasta hoitoon pakottamalla. Ehtona on oma tahto. Hän myös myönsi, että kysymyksessä on dementia, joka johtuu alkoholista. Hän katseli myös ne neurologin tulokset ja sanoi, että aivokuvat (MRT) näyttävät jo surkastumista. No ei nyt tällä kerralla enempää, siinä on tarpeeksi sulattamista. En kertonut S:lle, että kävin siellä. Olin poissa  pari kolme tuntia päivällä, kun kävin D:nkin luona. S. ei edes huomannut, että olin ollut jossain. "
Näin meitä viedään, kun vanhetaan, kutakin vuorollaan. Jos ei itse sairastu, sairastuu lähiomainen, jonka omaishoitajaksi terve joutuu.  - Se on julmaa kun ihmistä riisutaan, tokaisi minulle hammalääkärikin hammasta vetäessään. Olihan se, hampaanveto antoi esimakua siitä, että sitä ei lopulta hallitse edes omaa ruumistaan. Ja sitten tullaan siihen, että ihminen alkaa ikuisen elämän toivossa varustaa itseään varaosilla, hammasimplanteilla tai tekohampailla, uusilla polvilla tai keinolonkalla, laajennetuilla verisuonilla ja parhaassa tapauksessa uudella sydämellä ja maksalla. Munuaisista puheen ollen - yhdelläkin pärjää, että tässä kohden ei ole suurta uhkaa.

Dementia tuntuu pelottavimmalta uhkakuvalta, sillä aivoille ei ole vielä keksitty varaosaa. Vähitellen ihminen ajatutuu ulapalle, kadottaa maailmansa, ei tiedä kuka on ja mitä tapahtuu. Sitten joutuu laitokseen, josta joutuu karkailemaan yöpaidassa pakkaseen, kun hakee eksynyttä minuuttaan tai entistä kotiaan. Vaan loppuvaihe on onnellinen. Ihminen saattaa vain hymyillä ja nauraa, ei tiedä, että kuolema on olemassa. Ei ole enää pelkoja. Siunattu hulluus.

Omassa taloyhtiössänikin on dementiaa sairastava mies, tosin jo vanha, toisin kun nyt puheena olevan ystäväni mies, joka on juuri ollut - kesällä viimeksi - varsin vetreä moottoripyöräilijä ja intohimoinen kalastaja. Taloyhtiöni dementikko kulkee kaiket päivät ulkona, tarkistaa autokatoksen autopaikkaa, joka ennen oli hänen. Nyt häneltä on otettu auto pois, mutta paikka kertoo hänelle selvästi jotakin. Minua hän kätteli  yhtäkkiä, kun en vielä tiennyt, että hän on jo sairas, poukkasi eteeni kasvot loistaen ja sanoi että pitää sanoa nyt oikein käsipäivää. Mietin kauan jälkeenpäin syytä kättelyyn ja keksinkin sen. Yksi työtovereistani oli nimittäin kuollut yhtäkkiä viisikymppisenä, tipahtanut koulun kirjaston tuolilta maahan, ja se oli ollut siinä, yhden naisen elämä. Huhut kulkivat pikkukaupungissa, ja arvelin, että mies ilahtui kenties siitä, että se tipahtanut en ollutkaan minä, vaikka olin samasta koulusta, josta huhuttiin opettajan kuolleen ja jossa hänen tyttärensäkin oli ollut oppilaana. Muuta selitystä en keksinyt, vaan nythän sen tiedän. 


(Maalaus Hieronymus Bosch, osa taulua)

139 kommenttia:

  1. Eikö siinä ole tarpeeksi syytä joutua / päästä laitokseen, kun ei enää kotona pärjää?

    Hanna Jensen kirjoitti kirjan Alzheimerin taudin murjoman isänsä viimeisistä vuosista. Satuin kuulemaan hänen haastattelunsa Radio Novassa yhtenä aamuna.

    Kuulemma vuoteen 1970 saakka lähisuku oli velvollinen hoitamaan vanhuksensa mutta ei enää sen jälkeen. Siitä syystä sitten pitkälti heidät on potkittu jaloista pois laitokseen.

    Niin, Jensen siis kertoi aamuradiossa isänsä viimeisistä vuosista.

    Oli siinä tyttärelläkin sopeutumista, kun läksiäishaleissa isä tuppasi kätensä puseron alle.

    VastaaPoista
  2. Hoitolaitokseen meneminen ei ole kai kovin helppo perheissä, ennen kuin on perimmäinen pakko. Tämä minun taloyhtiöni dementikkomieskin näyttää pärjäävän ihmeen hyvin. Kulkee yksinään pitkin kaupunkia, tekee monta lenkkiä päivässä, mutta ei aina huomaa vastaantulevia tuttuja kasvoja. Vaimo on ollut ikänsä kotirouva, tai emäntä, ja uskon, että ratkaisu laitokseen siirtymisestä tulee olemaan vaikea.

    Ystävän mies elää sairautensa alkuvaihetta eikä luultavasti tiedä sairaudestaan, eikä halua kuulla lääkärinlausuntoja.

    Itse jään ihmettelemään, mitä on alkoholin aiheuttama dementia. Voiko siis ryyppäämisestä saada dementian?

    VastaaPoista
  3. Kyllähän alkomaholi tappaa aivosoluja. En nyt muista määriä, mutta yläasteella muistan kerrotun, että x määrä uusiutumattomia aivosouja kuolee jokaisen kännin seurauksena.

    VastaaPoista
  4. Jaaha, nykytiedon mukaan ei tapakaan vaan viestiyhteydet kärsivät. Lopputulema lienee sama.

    Ei tarvitse olla rapajuoppo (tyyliin pullo tai kaksi kossua päivässä), että ihminen alkaa mennä hiukan "hitaalla".

    Jokainen varmasti tietää tai tuntee sellaisia ihmisiä ja näkee eroan siihen, millainen kyseinen ihminen oli ennen kuin alkoi urakalla marinoitua alkoholia.

    Siis skarpimpi ja paremmalla tuulella jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on tiedossa se, että alkoholi nimenomaan tappaa aivosoluja, jotka eivät uusiudu. Näin joskus yleisesti kirjoitettiin.

      Toisaalta miten se sitten lienee selitettävissä, että alkoholi on antanut siivet niin monelle runolle ja laululle. Moni taiteilija sanoo olevansa luovempi pienessä sievässä. Eimerkiksi Leino ja Saarikoski inspiroituivat nimenomaan alkoholista.

      Toisaalta tiedetään tuoki, että alkoholi hidastaa fyysisisä toimintoja.

      Poista
  5. Minäkin, absolutisti, kirjoitan virheitä kuin olisin pienessä sievässä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kauan, kiltti Kuunkuiske, kun et juo viinaa olet pieni ja sievä ja tumma. Jos joisit viinaa (siis teorissa) alkaisit paisua kuin pullataikina ja olisit kohta levee kuin valaskala.

      Ps. Näin ei tietenkään kohdallasi koskaan käy.

      Poista
  6. Dementia on käsittämättömän julmaa, se on myös minun suuri pelkoni, vaikken suvusta tiedä erityistä alttiustaipumusta sille.

    Vajaa vuosi sitten vahempieni ystävä, rouva joka vei minut lapsena ollessani Linnanmäelle, kertoi hänellä todetun Alzheimerin. Itku oli hänellä lähellä. Muuten kertoili jo useamman kerran samoja juttuja, vähän niinkuin minä täällä.

    Eikä se dementian eteneminen potilaassa välttämättä naurua aiheuta. Saattavat joskus olla hyvin aggressiivisia, laitoksista on hiljan uutisoitu vanhojen miesten nyrkkitappeluista ja kuolemista. Kuuleman mukaan jotkut muuttuvat hyvin törkeiksi, etten sanoisi pornoiksi. Nämä koskevat myös naisia.

    Aika usein minä äkillisten kuolemien yhteydessä olen alkanut ajattelemaan, että hyvä näin. Sairaalakierre tai dementia ovat minun kauhukuvani elämäni päättymisestä.

    Mielummin: Kun kohtalo jakaa pakan alta - Matti Makkosen ruumisarkuissa on parhaat pehmusteet, tukevat seinät ja hyvä matojen aterioida. - Asiakkaan kokonaisvaltaiseen ja lopulliseen tyytyväisyyten: pistäydy liikkeessä, kerromme mielellämme lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki me dementiaa pelätään! Itsekin olen vähän hajamielinen joskus, unohdan vaikka sen, että kotona onkin jo sitä, mitä ostin. Kerran ostin kaksi samaa lehteä!

      No, meidän suvussa ei ole tiedopssani yhtään dementiatapausta, ja on kai sanottu, että dementia voi periytyä, joskaan sen ei tarvitse periytyä.

      Tuon ystäväni miehen äiti kuoli muutama vuosi sitten dementiaan. Oli oikein onnellinen viimeisinä vuosinaan.

      Poista
    2. Kaikki me dementiaa pelätään! Itsekin olen vähän hajamielinen joskus, unohdan vaikka sen, että kotona onkin jo sitä, mitä ostin. Kerran ostin kaksi samaa lehteä!

      No, meidän suvussa ei ole tiedossani yhtään dementiatapausta, ja on kai sanottu, että dementia voi periytyä, joskaan sen ei tarvitse periytyä.

      Tuon ystäväni miehen äiti kuoli muutama vuosi sitten dementiaan. Oli oikein onnellinen viimeisinä vuosinaan.

      Poista
    3. Turha pelätä enää, se iski jo.

      Poista
  7. Alkoholidementia on melko yleistä.
    53-vuotias työkaverini alkaa olla melko valmis tapaus. Kaveri alkoholisoitui 90-luvulla juomalla itse tekemiään viinejä ja oluita. Muistatte varmaan sen aikaisen kotiviini/olut-buumin ja kaupat, joissa myytiin tarvikkeita itsevalmistukseen.
    Kaveri on ryypiskellyt jo yli 15 vuotta rankasti. On kuitenkin pystynyt hoitamaan perustason työnsä tähän asti.
    Vaimo lähti viisi vuotta sitten ja sen jälkeen viinan käyttö on lisääntynyt. Kotiviinit ovat vaihtuneet Viron viinoihin.

    Kaverin kyky omaksua uusia asioita on nykyään lähellä nollaa. Käynti uudessa uimahallissa vaatii mukaan jonkun, joka selittää miten hallissa toimitaan.
    Eläkkeeseen hänellä on matkaa kymmenen vuotta, mistä hän ei tule selviämään.

    Toinen työkaverini alkoholisoitui myös lipittämällä kotiviinejä. Hänellä kärsi työnteko, minkä vuoksi hänet ohjattiin hoitoon, josta kieltäytyi, mikä taas johti potkuihin.
    Pari vuotta vielä porskutti, kunnes päätti päivänsä roikkuen pihaliiterin kattopalkissa.

    Samuli

    VastaaPoista
  8. Surullisia elämänkohtaloita.

    Elämä on tosiaan julmaa, kun ajattelee sitä, että monesti juuri elämän sysimät raukat sortuvat alkoholismiin. Sitten tulee vielä siitä ainoasta elämänlohdusta kuolemantauti.

    Alkoholistin on aika vaikea parantua, koska hän haluaa kokea elämän humalatilan läpi. Elämä tuntuu turhalta ilman alkoholia - voin kuvitella. Moralisointi ei auta alkoholistia.

    VastaaPoista
  9. Hip hei, täällähän on varsinaiset kemut!

    Äitini mielen katoamista oli tuskaista katsoa, ei siitä ollut helppo päästä yli. Kun hän istui autossa odottamassa että jonnekin lähdetään, vaikka auto oli lankomiehen remontissa ollut kulkemanton louska, ei tiennyt tosiaankaan itkeäkö vai nauraa.

    Ensimmäinen paha paikka oli joulu, kun äiti ei enää muistanut miten maksalaatikko tehdään ja riisit oli laitettu keittämättä uuniin. Sinä syksynä oli isän kanssa yritetty saada äitiä lääkärille monta kertaa.

    Jotta sitä odotellessa...
    (Meikäläisellä on onneksi edes toinen vanhemmista selvinnyt seniiliydeltä yli kasikymmpisesti, sormet ja varpaat ristissä sitä toivoo että ne vahvimmat geenit on siltä puolelta)

    Oikeastaan olen jo niin tottunut ajatukseen, että en osaa sitä enää pelätä. Enemmän pelkään että mies kuolla kupsahtaa tuon sydämensä kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sari, voin kuvitella, miten tuskallista on luovuttaa oma äiti pois, elävänä vielä. Ja yleensä oma lähiomainen.

      En oikein usko tuohon suoraan periytyvyyteen, koska ihmisen lapsilla on aina omat geeninsä, ei vain sen sairastuneen vanhemman. Asiaa ei kannattaisi edes ajatella! Minullakin on tämä puhesairaus, neurologinen, mutta ketään muuta en tiedä vanhempieni suvuissa, joilla olisi ylipäänsä neurologisia sairauksia. Silti niiden sanotaan jossain määrin periytyvän.

      Poista
    2. Minun, sisareni ja serkkuni geenit tutkittin, koska kyseessä oli sen tyyppinen dementia, jolla on joku tutkija löytänyt yhteyksiä ALS:iin (siinähän ei dementoidu), joka myös äidillä diagnosoitiin. Kuten myös hänen sisaruksillaan, jotka järjestään sairastuivat, osa ilman dementiaa, osa sen kanssa.

      En ottanut selvää geenitutkijalta mitä oli meikäläisen geeneistä löytynyt, kun kumpaakaan sairauteen ei ole hoitoa. Sitten kun löytävät tehokkaan hoidon, kysyn onko tarvetta aloittaa ajoissa. Vielä on tässä noin kymmenisen vuotta ennen kuin alan olla siinä iässä että oireet alkavat, jos alkavat kuten äidillä ja hänen sisaruksillaan.

      Poista
    3. Siis tutkittin pääasiassa ALS:n periytyvää muotoa, mutta koska dementiaakin esiintyi, eikä siihen löytynyt selitystä, oli kai sekin tutkimuksessa mukana.

      Poista
    4. Tiedän ALS-taudin, olen nähnyt siitä vuosia sitten dokumentin, jossa kuvattiin sairastunutta naista. Niistä ajoista hoitokeinot ovat paljon muuttuneet, joskin sairaus on vakava.

      Sari, en tiedä mitä sanoa, tuntuu surulliselta ajatella, millaisten taakkojen ja uhkakuvien alla pieni ihminen täällä maan päällä joutuu vaeltamaan.

      Poista
    5. Sari, minulla luojan kiitos on vielä äiti elossa - eli yksi polvi välissä ennenkuin pitää väkisin itseäni ajatella.

      Mummi sairastui päälle 80-v dementiaan; sen vielä jotenkin handlasin. Äiti pelkää nyt, ja aika paljon päivittäisessa keskustelussamme menee siihen, että vakuutan, ettei akuuttia hätää ole.

      P.S. Kuulostinpa kylmäkiskoiselta! Tarkoitin sanoa, että olen kiitollinen siitä, että äiti tuonikäisenä on oma itsensä!

      Poista
    6. No en oikeastaan jaksa ajatella tuota riskiä kovin usein, kuten sanoin, enemmän pelkään (jos nyt niin voi edes sanoa) toisten tauteja.
      Mutta äidin lääkärit osasi pelottelun aika tehokkaasti; diagnoosin aikaan oli tukka pystyssä aika pitkään. (Ei ainoastaan äidin takia, vaan itseänikin jo ehdin sääliä)
      Onneksi on tervajäärä isä.

      Poista
  10. Alkoholi aiheuttaa aivovaurioita. Luulen että ne näkyivät Irwin Goodmanin, samoin Rautavaaran viimeisissä haastatteluissa.

    Huippu-urheilussakin on ilmeisiä tapauksia, päähän kohdistuvat iskut ovat vaarallisia. Enkä nyt tarkoita Hesarin viimeaikaista loppunsa-ajan uutisointia, jossa nimittää aivotärähdystä aivovaurioksi. On kerrottu huippujääkiekkoilijasta, jolla on vakavia muistiongelmia .

    Älkää juoko, älkää niko älkää urheilko, älkääkä syökö. Älkää liikkuko missään, menkää kotonakin komeroon piiloon, niin olette turvassa. Laittakaa komeron ovi lukkoon ja pelätkää kaikkia vieraita - he ovat kauhea uhka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas tässä vielä normaaliakin enemmän kirjoitusvirheitä, mutta kännykällä tämä erityislahjakkuuteni pääsee korostetusti esille. Dementiakin minulla epäilemättä on, yhtään en sitä epäile kun kommenttejani katselen.

      Niko on naiko, enempää en itseäni tulkitse, kun en muista.

      Poista
    2. Minä menin muuten lapsena komeroon ja olin ottanut harkitsemattomasti komeron avaimen mukaani. Komeroa ei saanut auki ulkoapäin ilman avainta, tai ehkä en osannut avata sitä. En muista, miten tilanne selvisi, mutta tässä minä nyt olen, joten kai pääsin pois sieltä. Muistan vain pelon, mutten ole saanut suljetun paikan kammoam vaikken tykkääkään ola ahtaassa suljetussa tilassa.

      Jollakulla on torikauhu. Minusta avoimella torilla on hyvä olla, samoin huoneessa, jossa verhot ovat sivussa tai kaihtimet ylhäällä,

      Poista
    3. PS Sovitaanko, ettei vaivauduta korjaaman lyöntivirheitä! Minulla on niitä tuossakin, mutta antaa olla. Minua eivät muiden virheet häiritse, vain omani.

      Poista
    4. Tämä kuulostaa ehkä joltain, mutta lapsena mouhijärvellä minulla kävi suutuspäissäni komeron kanssa aivan sama juttu. Faija rauhoitteli ja vuoroin naureskeli ulkopuolella, kunnes sai oven auki.

      Poista
    5. Mitäs me komerolapset. On ainakin jotain mihin vedota, jos ajaudumme elämässämme huonoille teille ja epämääriseen seuraan.

      Poista
  11. Päähän kohdistunut isku, josta seuraa tajuttomuus, aiheuttaa AINA aivovaurion, eli Hesari uutisoi Peltosen tapauksesta aivan oikein. Peltoselle muuten jo toinen kerta kun taju lähti tällä kaudella.

    Ja nuo huippukiekkoilijoiden nuppiongelmat ovat sen verran yleisiä, että NHL:ssä on otettu tiukka linja etenkin päähän kohdituviin taklauksiin, niistä voi saada jopa 30 ottelun pelikiellon.
    Teatteritappeluihin änärissä suhtaudutaan sitten vähän sallivammin.

    Niin, ja vielä viinasta sen verran, että alkoholistiksi tullaan juomalla alkoholia. Se kuinka paljon ja pitkään pitää juoda saadakseen alkoholismin riesakseen vaihtelee yksilöittäin.

    Samuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedä nyt sitten tuostakaan.Kurri ja Tikkanen olivat ainakin yhtä möllöjä jo nuorina, puhumattakaan Tilasta. En usko, että heillä mitään aivovaurioita olisi.

      Sitä paitsi pitkämatkan juoksijaksi, Kalervo Kummolaksi tai Hjallikseksi ei edes pääsisi , jos ei olisi vähän tyhmä. Tyhmällä en tässä yhteydessä tarkoita mitään kielteistä, vaan sellaista urheiluihmistä. Kuitunen, se dopingista kärynnyt, ei kuitenkaan ole tyhmä millään tavalla, miehekseenkin sai sen sarasvuon.

      Poista
    2. Tilasta- alkuperäisesti kirjoitin Jutilasta.

      Poista
    3. Uutisväläyksessä näkyi, miten hölmösti hymyilevää Ville Peltosta talutettiin pois jäältä.

      Jääkiekko on aika vastenmielistä räiskintää. Miksi sitä ei voi pelata reilusti urheiluhengessä?

      Poista
  12. Sarille terveis että Giuseppe Grillo taitaa siellä vaalit voittaa. Vähän niinkuin Soini täällä kotosuomessa. Halla-aho ja James ehkä myöskin, mutta he osunevat vähän lapsenmielisimmille . - Aatelkaa nyt ite sivaria, joka on asehullu. Ja kanrtritähteä, joka on suomalainen, nimenään James.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Grillolla ei ole kauheasti Soinin kanssa yhteistä. Voittohan se on, että ilman julkista rahoitusta saa tuollaisia prosentteja.

      Vaan ongelma on se, ettei näillä näkymin kukaan voita.
      Tästä se vasta riemu repeää ja talouskriisi laantuu.

      Poista
    2. No nythän ollaan pattitilanteessa, kun erot olivat pieniä, eikä voittajaa voi ennustaa.

      Brillohan onkin tämä koomikko, EU-vastainen, niin kuin lehdessä luki. Ja Berlusconi hymyili valloittavasti aamun uutisväläyksissä. Hän on tehnyt melkoisen loppukirin.

      Poista
    3. Minusta Grillolla vaikuttaisi yllättävän paljon olevan samankaltaisuutta Soinin kanssa, vaikkeivät pinnallisesti toisiaan muistuta lainkaan.

      Poista
    4. Brillo, kas kun ei Hillo. Siis Grillo. Kyllä minunkin mieleeni Soini tuli, vaikkakin Soini esiintyy uskottavammin ja paremmin kuin Brillo-Hillo-Grillo.

      Poista
    5. Nyt on sormi suussa monella. Jos jaksaisin, kirjoittaisin syvällisen analyysin vaalien jälkeisestä tilanteesta. Mutta en jaksa.
      ( Ja milloin tässä on mitään syvällisiä analyyseja kirjoiteltu muutenkaan.)

      Sanon vaan, että Grillo on paljon monimutkaisempi tapaus kuin miltä äkkiseltään näyttää. Ensinnäkin, hän ei ole populisti. Voi kuulostaa kummalta, mutta totta se on.

      Poista
  13. Hei, Iines, käyn silloin tällöin täällä blogissasi "katselemassa maisemia", s.o. kuvia, mitä olet laittanut juttusi yhteyteen (ne on aina hyviä ja sopivia). Lukenut kirjoituksesi, joskus kaikki kommentitkin, niin kuin nyt. Mutta omaa kommentointia olen joutunut vähentämään, vaikka se olisi mukavaa, aika ei riitä.

    Jälleen kirjoituksesi on hyvä ja ajankohtaisesta aiheesta. Kävin joku aika sitten elokuvissa, siellä oli Rakkaus, se kuva, joka palkittiin parhaana ulkomaisena Amerikassa. Ja se oli vähän raskas katsoa aiheen takia, josta juuri nyt kirjoitat. Mutta se oli hyvä kuva. Se kannattaa katsoa, voi nähdä siinä vaikkapa tulevaisuutensa, vaikka sitä ei todellakaan toivoisi kenellekään. Mutta siitä filmistä jäi kuitenkin hyvä muisto ja lämmin tunne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Liisunen, bloggaaminen ja kommentointi vie totisesti aikaa, mutta meikäläisellä riittää intoa, joten teen sitä, mistä tykkään, vapaaherra kun olen. Tosin hieman minullakin on vähentynyt koneen vieressä istuminen, niin kuin kautta linjan blogimaailmassa näyttää tapahtuneen. Ihmisillä ei ole aikaa paneutua blogikeskusteluun, mennään mieluummin roiskimaan tärkeitä omia mielipiteitä lehtien foorumeille, jossa saadaan tietysti enemmän näkyvyyttä, tai niin luulaan. Sinne ne kommentit hukkuvat muitten joukkoon.

      Tämä ei ollut sinulle, Liisu, vaan yleistä höpötystä. Rakkaus-elokuva vaikutta ennakkotiedoista päätellen hyvältä ja kauniilta. Sellaista elämä ei aina ole. Viittaan papinrouvaan, joka huuteli hävyttömiä kuolinvuoteellaan.

      Poista
  14. 23.7.2009
    - "Se on julmaa kun ihmistä riisutaan, sanoo hammaslääkäri, ja kiskaisee hampaan irti. - Painat vähän aikaa, niin verentulo lakkaa. Yöllä pelkään nielaisevani hampaankoloon työnnetyn sideharsotupon."

    21.3.2011
    - "Mistä johtuu, että minulla on aina ideoita, harvoin toteutuksia? Hammaslääkäriäkään en saa tilatuksi. Hampaan menetys tuntuu lopulliselta. On se julmaa, kun ihmistä riisutaan."

    25.2.2013
    - "Se on julmaa kun ihmistä riisutaan, tokaisi minulle hammalääkärikin hammasta vetäessään. Olihan se, hampaanveto antoi esimakua siitä, että sitä ei lopulta hallitse edes omaa ruumistaan."



    Kolmas kerta toden sanoo.

    Tässä varmaan toteutuu Hieronymus Bosch uskonnollinen kolmijako maailma, paratiisi, helvetti. Tosin en osaa oikein yhdistää tarinaan blogikuvaa jossa kahdeksan ihmishahmoa yrittää tavoitella demonilintua. Voihan kysymys toki olla huutokaupoissa kiertelyn tuloksena omaksuttu tapa jossa kolmas "kopautus" vasta sinetöi asian.

    VastaaPoista
  15. Rakas Anonyymi, ajattelin kyllä piirtää tästä vielä sarjakuvan, jossa hammaslääkäri toteaa tuon hauskan lausahduksen puhekuplassa.

    Kuvan tulkinta on katsojan silmässä, ei ainoassa oikeassa merkityksessä. Tässä riisutut ihmiset koettavat ehkä häätää pahaa demonia pois, vähän samoin kuin Pirkko Jalovaara Kallion kirkossa.

    VastaaPoista
  16. Kävin viime viikolla katsomassa tämän Amorin eli Rakkaus-leffan, kun sitä niin kehuttiin. On se hyvä. Monet pitävät sitä raadollisena kuvauksena dementiasta, mutta minusta se oli aika lempeä, ei inhorealistinen, ei ahdistava.

    Nyt minua harmittaa, kun en osunut paikalle, kun Pirkko manasi riivaajia pois kotikirkossani! Sen olisin halunnut todella nähdä.

    Vaikea siinä on piispojen mussuttaa, sillä Jeesus itsehän oli aika tekijä samassa hommassa. Kerrankin hän ajoi riivaajat syyttömään sikalaumaan ja viattomat luontokappaleet syöksyivät sitten jyrkänteeltä alas. Julmaa.

    Mutta Ikeaanpa ehdin lihapullia syömään ennen kuin nekin vedettiin hevoshysterian takia myynnistä. Mikä saa ihmiset panikoimaan tällä tavalla? Kaipa alttius joukkohysteriaan piilee geeneissämme.


    VastaaPoista
  17. Pari vuotta sitten Meksikossa roistot ampuivat suomalaismiehen, ihmisoikeusaktivistin, eikä syyllisiä ole vieläkään saatu selville tai ainakaan tuomiolle.

    Nyt joku suomalaismies on kuulemme joutunut putkaan Meksikossa ja se on nyt sitten "huonoa mainosta suomalaisille", siis meksikolaistenko silmissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta, Tapsa, mieshän oli vaimonhakkaaja, joka pahoinpideltyään vaimonsa oli jo särkemässä naapurin ovea..

      Ihan hyvä, että korjasivat talteen tämän suomipojan. Tekijä saatiin verekseltään kiinni, nyrkit varmaan veressä.

      Poista
    2. Kiukuttelin vaan sitä mentaliteettia vastaan, että me suomalaiset olisimme kollektiivisessa vastuussa muiden suomalaisten tekemisistä. Kun oikein tarkasti tuumailee, niin eikö rasismikin perustu oikeastaan samankaltaiseen ajatustapaan?

      Poista
    3. Kaikki kansat on aina joko ylikriittisiä omien kansalaistensa toilauksien suhteen(taas menee maine) tai sitten ylisuojelevia (pistivät vankilaan vaikka tappoi vaan yhden). Ei taida suomalaiset olla tässä asiassa mitenkään ainutlaatuisia.

      Kansallisuus on kuitenkin osa omaa identiteettiä, vaikka pöllöähän se on kantaa vastuuta jonkun tekosista vain siksi, että on saman valtion rajojen sisällä syntynyt. Mutta kun kerta iloitaan maanmiesten menstyksestä, kai sitä jos kus voi pelätä maineen menetystäkin.

      Poista
    4. Tästäpä tulikin mieleeni, että ketkä siellä Italiassa lasketaan "italialaisiksi"?

      Onko siellä olemassa käsitteitä "kantaitalialaiset" ja "uusitalialaiset"? Opetetaanko siellä medioisssa, että kaikki me olemme "italialaisia", jotka satumme siellä asumaan, nimestä ja etnisestä alkuperästä riippumatta, ja vaikka olisimme tulleet vasta vuosi sitten?

      Entä onko siellä otsikoissa, että "italialaismiestä epäillään terrorismista", kun sitten toisaalta käy ilmi, että kyseessä olikin maahanmuuttajana Italiaan muutama vuosi aiemmin tullut afrikkalainen?


      Poista
    5. Luen kommentistasi hienovaraista kritiikkiä suomalaista mediaa kohtaan.
      Poliittinen korrektius on minusta joskus suunnattomasta naiviudestaan huolimatta parempi vaihtoehto kuin uutisointi, joka hakee vastakkainasetteluja.

      Ei täällä tosiaankaan kansalaisuuksia piilotella. Italialaiseksi ei kyllä pääse helposti; kaikki kun on sisilialaisia tai lombardialaisia, roomalaisia tai milanolaisia.

      Poista
    6. Nimenomaan, sitä se oli: kritiikkiä poliittisesti yltiökorrektia uutisointia ja hienohipiäistä kielenkäyttöä kohtaan. Suomi on niin pieni ja itsestään epävarma maa, että täällä ollaan kaikissa asioissa paavillisimpia kuin paavi itse. Se herättää vain turhaa närää, jota sitten joukolla paheksutaan.

      Poista
  18. Hevoshysteria onkin saanut oudot mittasuhteet, sillä ainahan hevosenlihaa on syöty. Se on vähärasvaisempaa, mureampaa ja terveellisempää kuin esimerkiksi sian- tai naudanliha. Joskus puhuttiin hampparinmakkarasta, tai hevosenmakkarasta. Vaan toki tuoteselosteessa pitää olla maininta lihan alkuperästä.

    Tuo Jalovaaran touhu Kallion kirkossa olisi kyllä näkemisen arvoista. Ja tosiaan, paransihan Jeesuskin rampoja ja sokeita. Kenties vika on siinä, että Jalovaara tuomitsee niin selkeästi lääkkeet ja nykyisen lääketieteen, mikä saattaa saada jokuset jättämään elintärkeät lääkkeensä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin täällä saapasmaassa hevosia ilmestyy ravintoketjuun, kun ravit ovat menettäneet suosionsa. Johonkinhan ne antibiootteja ja steroideja pullistelevat lihat on dumpattava...

      Poista
    2. No niinpä tietysti. Ei taida enää löytyä montakaan luomuhevosta, joka syö vain kauraa.

      Poista
  19. Hevosenlihasta, manaamisesta ja dementiasta.

    Minä joskus ajattelin, että Merisalo alkaa syväkurkuksi, kun omat sen niin surkeasti hylkäsivät, Matti Vanhanen ei ollut tietääkseen eikä Sauli Niinistö tunteakseen.

    Jorma Heikkinen sitä vastoin jatkaa paljastuksiaan. Iltalehdessä kertoo sen, mikä jo tiedettiinkin. Neuvostoliitto rahoitti kekkosta ja kepua (maalaisliitto).

    Siellä oli se todellinen itsenäisyyden uhka, turha puhua mistään taistolaisista, jotka olivat lähinnä sirkusnumero.

    VastaaPoista
  20. Kun aiemmin puhuttiin älykkydestä ja nyt samaa viistäen dementiasta, on suorastaan surkuhupaisaa, kuinka kekkosen pitkällinen dementoituminen on edelleen piiloteltu asia.

    Edelleen esitetään, että se olisi edennyt hyvin nopeasti. Kuitenkin on raportoitu, että ensimmäisen kerran kekkosella pätkäisi pahasti vuonna -70.

    Donner oli lehtitietojen mukaan höpöttelykirjassaan tietävinään paljon asioita kekkosesta. Väitti tämän lukevan kirjojaan - ja melkein samaan hengenvetoon, että "terävä oli kuin partaveitsi".

    Yksinkertaisempi saattaisi ajatella, että on valtiopetos, jos presidentti on estynyt virkansa hoidosta ja toiset hommia hoitelevat. - Eihän se niin ole, valtiopetos on aina poliittinen tuomio.

    Ei dementiaa kannata pelätä, kaksi vanhaa valtiomiesjätkää, brezhnev ja kekkonen kävivät Helsingissä menestyksekkäitä neuvotteluja, vaikka kumpikaan tuskin enää muisti omaa nimeään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä Kekkosen tilan salailu liittyy yleismaailmalliseen maan valtiaan todellisen henkisen tilan salailuperinteeseen, joka on runsas ja antoisa. Kekkosen jälkeenhän sitten omaksuttiin tapa, jossa presidentti ilmoittaa vuoden välein saaneensa terveen paperit lääkäriltä.

      Poista
  21. Kekkosen sairaskertomus on jostain kummallisesta syystä Meilahdesta kadonnut. On esitetty, että hänellä olisi ollut aivorungon vakavia verenkiertohäiriöitä. Alkoholin aiheuttamista jäljistä aivoissa ei voi tietää, koska - kuten sanottua - sairaskertomukset ovat kadonneet.

    Olisivatko ne sitten olleet luotettavia, tuskin. Outohan on jo se henkilääkäreiden allekirjoittama eroamistodistus.

    VastaaPoista
  22. Donner väitti nähneensä Armi Ratian ja kekkosen saman peiton alla, kun juhlien jälkeen vieraat maksivat siellä täällä.

    Halusi osoittaa, että Ratia olisi vanhan miehen saanut vokoteltua. En usko että sai, viagraa ei ollut keksitty ja mitä se, huonokuntoinen mies, olisi muka ilman tehnyt.

    VastaaPoista
  23. Se, miten ihmisten aivot toimivat dementia/Alzheimer-vaiheessa ei liene yhteydessä hyvään tai vaikeaan elämään, vaan siihen, mitä voidaan tutkia. - Päihteiden väärinkäyttöä, ja myös monia sairauksia lukuunottamatta.

    Oma mummini palasi lapsuutensa maalaismaisemiin, ja varhaisiin aviovuosiinsa, silloin kun kävin loppuvaiheessa sairaalassa. - Jotkut siellä elivät sotaa uudestaan, monet itkivät äitiä... Se oli raastavaa.

    - En olisi oma itseni, jos en kertoisi kivaa esimerkkiä lopuksi: meidän äiti, 85-v!

    Tänään hän otti käyttöön uuden tabletin! Ja ilman apuja, yrityksen ja erehdyksen kautta lukee nyt meilejä! - Mamma siis ei ole koskaan, KOSKAAN käyttänyt tietsikaa. Eli koko internet on ajatuksena outo, uus, jota hän yrittää soveltaa kännykänkäyttöön. Mikä toimii pitkälle hyvin, mutta idea asioista, jotka eivät ole fyysisellä koneella, vielä vähän tökkivät... Mutta nyt on siis 5 tuntia mennyt, ja hän on saanut jo yrityksen ja erehdyksen kautta avattua meilinsä...

    - Katsellaan pari viikkoa, ja hän hakkeroituu mun koneelle, ja siinä sitä sitten ollaan!!! :D - Jei, Mamma! :)

    Nyt kauppaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mamma on teräsmamma. Onnea hänelle!

      Nykyään tietokone on aika henkilökohtainen väline. En mielelläni lainaisi konettani, enkä myöskään pyytäisi toiselta konetta lainaksi. Siellähän on koko ihmisen nettihistoria.

      Pidä mamma vaan tabletin varassa, kyllä sillä pärjää.

      Poista
    2. Mamma on häkellyttävän hyvä. Siellä se jo surffailee, kun olen ihan varma, että itse pähkäilisin ohjekirjojen parissa, ja hermostuisin, kun mitään ei selitetä!

      Eli Tableteista en ymmärrä enempää kuin pässi-päkäpää kertotaulusta. Ihailen syvästi niitä, jotka tajuavat, ja ihastuinkin ns. nörttimieheen, osittain myös siksi, että hän osasi avata kaiken niin vaikealta tuntuvan ymmärrettävään verbaaliseenkin muotoon. Mistä seurasi kaveruuden syventyminen, ja sitten loppu meni omaa rataansa. - Niinkuin kai aina, oli lähtökohta mikä hyvänsä. :)

      Oma kone on salasanan takana. Just vieraiden takia, jotka haluavat tarkistaa meilinsä, tms.

      Olisi vaikea kieltää, mutta en liioin halua että kaikki pääsevät kurkkimaan aktiviteettejani pelkällä sormenliikkeellä. Eli salasana. - Ja se on sitten taas niin outo, että puodin pojat tarkistivat pariinkiin kertaan sekä sanan että kirjoituksen.

      Ehkä menen seuraavaksi töihin agenttifirmaan! :)

      Poista
    3. Toki minäkin konettani lainaan luotettaville henkilöille, mutta olen tullut ajatelleeksi, miten intiimi vehje se monelle alkaa olla. Ei tarvitse kuin klikkauksella avata toisen selaimen historia, niin eteen avautuu kaikki sivut, joilla koneen haltija on käynyt.

      Monella on lisäksi puhelimessaan netti, josta sähköpostinsa voi tarkistaa ollessaan kaukana koneeltaan.

      Poista
    4. Eikö sen historian pysty pyyhkimään yhdellä klikkauksella poiskin? Vai löytyykö se jostakin muualtakin koneen uumenista?

      Poista
    5. Pystyy kyllä, mutta lähiajan historiasta voi olla itselle apuakin, kun etsii jotain käyttämäänsä sivua tai tietoa. Olen näin löytämäni hukkaamani taiteilijan tiedot. Tarkoitin lähinnä niitä ihmisiä, jotka eivät huomaa tai osaa pyyhkiä historiaansa pois. En osaa sanoa, jääkö se kuitenkin jonnekin muistiin.

      Poista
    6. Joskus kun opiskelijät kähmii konettani, meinaan läppäistä sormille.

      Poista
    7. No, opiskelijoita en päästäisi omalle koneelleni, sillä hehän tuntevat kaikki niksit ja voivat periaatteessa katsoa hetkessä, mitä kotikoneellani puuhaan.

      Tällä en tarkoita, että minulla olisi erityistä salattavaa tai että epäilisin oppilaita, vaan olen vain realisti. Kouluaikoina näin, miten taitavasti he operoivat koneella. Onneksi meillä oli opiskelijoilla aina koulun koneet käytössä.

      Poista
    8. Niin siis en tarkoita tässä tapauksessa ryhmiä tai luokkia, joissa joskus opetan.
      Aikuisille oppilailleni joiden kanssa olen kahdestaan, näytän joskus videoita tai teetän tehtäviä koneellani. Tekee mieli läppäistä, kun alkavat säätää vaikkapa volyymia. Niin mustasukkainen olen.

      Koulumme laboratoriossa on sitten koneet erikseen, mutta olemmekin yksityinen.
      Täällä tietokoneita on harvoin oppilaiden käytettävissä kouluissa.

      Poista
    9. Aivan, yksilöopetus onkin vähän eri juttu, kun oppilas on koko ajan siinä opettajan kanssa. Siinä minäkin varmaan käyttäisin surutta omaa konettani ja antaisin oppilaan kirjoittaakin sillä, ellei hänellä olisi omaa.

      Minulla on kaksi läppäriä, ja vanhempaa niistä pidin varalla mökillä vierailijoita varten. Vaan nyt siskonikin tuo Saksasta aina oman läppärinsä mukanaan, samoin tietysti tytär, ja hänen isänsä, joka käy joskus kesäisin mökillä Suomessa ollessaan. On menty tosiaan vahvasti siihen, että läppäri alkaa olla intiimi muistikirja omistajalleen ja sitä ei mieluusti lainaa ilman valvontaa muille.

      Poista
  24. Hevosen lihassa ei muuten tiettävästi ole hullun lehmän tautia, ilmeisesti se on tällä hetkellä muutenkin vähissä, koska kirjoituksia en ole huomannut.

    Muistamme tuon kuolemaan johtavan dementiasairauden, jonka lehmät saivat, kun maatalousliikemiehet keksivät syöttää kasvisyöjille teurasjätteitä. Niistä tarttui ihmisiin - en koskaan unohda karmeaa dokumenttia nuoresta, kauniista englantilaisnaisesta, joka ei muistanut enää paljoakaan. Itse oli hämmentynyt; "muisti minulla on kyllä karmeassa kunnossa!"

    Suomessa tauti ei tiettävästi levinnyt ihmisiin, lehmissä sitä oli.

    Olettamia on, että creutzfeldt-jacobin tautia olisi ollut voimailijoilla ja urheilijoilla, jotka ovat käyttäneet aivoperäisiä hormonivalmisteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jalkapalloilijoissa on taas yllättävän paljon ALS-tapauksia. (Olen nyt virallisesti se ALS-saarnaaja.)
      Ei ole pystytty löytämään yhteistä tekijää, vaikka luulen että jäljet johtavat hormoonitehtaalle. Ei vain voida paljastaa mitä niille pallonpotkijoille on syötetty.

      Poista
    2. ALS on kauhea sairaus, ajattelukykyyn se ei kuitenkaan vaikuta; jättää ihmiselle edes jotain.

      Totta on, että ravihevosten syöminen tuntuu vähän riskaabelilta. Erilaisilla hormoneilla valmistettua lihaa liikkuu muuten maailmassa paljon, käsitykseni mukaan virallisesti sellaista ei pitäisi Suomessa olla. En ole tästä aivan varma.

      On todistettu, että tuoteselostukset ja sisältö eivät vastaa toisiaan. Onko ihmisravinnossa esimerkiksi rottia, hiiriä, päästäisiä, matoja, toukkia? - Me emme tiedä, me emme voi tietää.

      Poista
    3. Pallon puskeminen päällä vastapalloon aiheuttaa melkoisen tömäyksen nuppiin, on siitäkin ollut kirjoituksia.
      Onko sillä mitään tekemistä ALS:n, en tiedä.

      Samuli

      Poista
    4. Tässä yhteydessä mieleeni tuli 50-60-luvun taitteessa vellonut margariini-skandaali. Osottautui, että Paasivaara-niminen yhtiö teki margariinia jätteistä. Todisteiden mukaan raaka-aineissa oli kuolleita kissoja, koiria ja rottia, jotkut kuhisivat matoja.

      Minunkaan isoisäni ei margariinia suostunut syömään, epäluulo jäi itämään sille polvelle loppuiäksi.

      Poista
    5. Maaseudulla yhdelle vanhalle sukulaisemännälle oli kova järkytys, entiselle maito- ja munatilin kartuttajalle, kun lääkäri pyysi hänet unohtamaan voin ja siirtymään Beceliin, kolesteroliarvojen vuoksi. Hän muisti yhä sitä kissanraatomargariinia.

      Poista
    6. Höhöm, kyllä kai vieläkin suuresti velloo margariini-epäluuloisuutta keskuudessamme?

      Ja sanoisin, että osittain syystä: on havaintoja, että voi, täysmaito ym eivät tapakaan, jos muu ruokavalio on yhtä luonnonmukaista.

      En nyt karppaus- vs. käsitelty rasva-keskusteluun ota kantaa muuten kuin sanomalla että itse syön mahdollisimman vähän käsiteltyä, silloin kun voin; mieluummin vähemmän ja hyvää kuin paljon teollisia raaka-aineita.

      Muulloin syön, mitä tarjotaan, enkä nipota.

      Poista
    7. Pitää sanoa että veit sanat suustani. Vähemmän mutta hyvää.

      (Paitsi että olen taas levinnyt kuin valas, joten ehkä sitä hyvää on ollut liian kanssa)
      Vesikin on pahasta jos liioittelee.

      Poista
    8. Samuli, luulen että pääpallot on pienempi tekijä kuin vaikkapa kaikki se kokaiini jota palloilijat vetää hormoonipiikkien välissä.
      (En usko että päätraumoilla on tekemistä ALS:n kanssa, mutta mikä tahansa on mahdollista)

      Poista
    9. Ainakin täällä lumessa ja loskassa pelaavat tietävät, että kun märkä nahkainen jalkapallo läjähtää otsaan, se on aika raskas mojaus. Puolustajana pelaava ottaa vielä päällään vastaan jopa maalivahdin avauspotkut.

      Yhdessä pelissä voi olla kymmenkunta raskasta osumaa, pelejä ja harjoituksia on kaudessa sata - vuodessa voi tulla siis tuhat iskua päähän.

      Onneksi kaikki pääpallot eivät ole yhtä lujia ja hyökkääjä pääsee hieman vähemmällä. Mutta nyt kun asiaa ajattelen, tekisi mieli kieltää päällä pelaaminen kokonaan.

      Poista
    10. Kummassa lie suurempi aivovaurion uhka, jääkiekossa vai jalkapallossa? Nyrkkeilyssä kai uhka on suurin jos ei osaa väistää.

      Poista
    11. Sari Sukkahoususeni - mai beibi, mai bluu - jos nyrkkeilijä ei osaa väistää, ei se kauaa nyrkkeile.

      Ps. En halua luennoida teille amatöörinyrkkeilystä koska ette käsitä että sillä ei ole tekemistä väkivallan kanssa. Se on - jos urheilu koskaan on rehellistä - on urheilua parhaimmillaan. - Tätä te ette 1) käsitä. Ja se 2) teidän asianne.


      Ps. Nyt minä en muista mitä minun piti sanoa, tai kysyä...? Voi,

      Sari!

      Poista
    12. Voi mikis, se oli vitsi!
      (Joskus keksin vitsejà ihan itse, tuloksista voi olla montaa mieltä)

      Poista
  25. Toisaalta taas on huomattu kolesteroliarvojen nousu, kun voi ja rasvaiset lihat ovat tulleet takaisin karppausbuumin myötä. Sitten taas toisaalla lukee, että kevytmargariinit eivät olekaan hyvästä. Itse käytän voita harvoin, lähinnä kalan valmistuksessa kesäisin ja joululeivonnaisissa. Punaista maitoa en saisi kurkustani alas maksustakaan. Muutenkaan minusta maito ei ole ruokajuoma, vaan ruokalaji.

    Vähän käsitelty ruoka on varmaan hyvästä, ja yleensä monipuolinen ruokavalio, jossa mitään lohkoa ei laisteta. Itselleni pahinta on ruuan ja leipien sekä juustojen ylisuolaus, ja punainen liha, josta pidän päivä päivältä vähemmän. Minulle on arvoitus, miten joku voi nauttia punertavasta nesteitä tihkuvasta paksusta pihvistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolesterolin torjunnassa rintamat vaihtelevat nykyään niin, ettei perässä meinaa pysyä. Olen kuitenkin joutunut sattuneesta (eli perinnöllisestä) syystä seuraamaan tätä asiaa aika läheltä. Vaikea sanoa mikä on totuus, mutta hengissä ollaan vielä.

      Mutta se on hulluutta Suomessa, että kun jollakin kokonaisarvo nousee vaikkapa yli viiden, niin jo siihen tarjotaan lääkitystä. Sitä paitsi liian matala arvokin on vaarallinen.

      Poista
    2. Lääkäreiden tapa hoitaa potilaita näyttää olevan se, että potilaalle lykätään jo kättelyssä resepti ja toinenkin kouraan. Jatkotutkimuksiin ei julkisella puolella hevillä pääse. Oire lääkitään, ei tutkita.

      Kun soittaa julkiselle puolelle varatakseen aikaa, joutuu tenttiin ja tuntuu, että siellä päässä tehdään kaikki mahdollinen, jotta aikaa ei tarvitsisi antaa. Itsekin kouluttajana aistii herkästi, miten ohjastettuja nämä vastaajat ovat karsimaan ihmisiä ja ohjaamaan heitä pois luukulta.

      Yksityiselle pääsee heti, ja se on luojan onni. Mieletöntä on puhe yksityisen puolen Kela-korvausten poistamisesta, sillä juuri nuo korvaukset laskevat hintoja sen verran, että pienituloisemmillakin on mahdollisuus käyttää yksityistä palvelua. Jos korvaus poistetaan, se rokottaa juuri heitä ja lisää kansalaisten eriarvoisuutta terveydenhoidossa. Vain rikkailla olisi varaa nopeaan palveluun.

      Poista
  26. Minulla menee nyt vähän heikosti. Hiihtolomaviikolla kävi aika niin tylsäksi, että hyppäsin junaan ja lähin Hesaan turistiksi. Kamerankin otin mukaan, ehkä syvin rappioni merkki on, kun kävin Ateneumissa, itse ainakin tunsin olevani aivan pohjalla.

    Muuten on stadihesan reissu mennyt hyvin, tarjoilljat ovat hymyilleet, kun visa electronicia olen vain vilauttanut. Aattelin tarkemmin raportoida illalla blogissa, jos vain jaksan ja viitsin. Vähän sellaiset Albert Järvisen näköiset aurinkolasit minulla on, muutenkin paljon samaa näköä , jos ei kaljua ja lyhyttä harmaata tukkaa oteta huomioon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varo vaan, ettei sinua luulla sukupuolineutraaliksi laseinesi ja kortteinesi. Naisia sinä kuitenkin sieltä lasiesi takaa tiirailet. Vaatimme ehdottomasti seikkaperäistä reissuraporttia!

      Poista
    2. Niin viattomasti aivan
      Riku palkaks työn ja vaivan
      noin illansuussa Helssinkiin lähti reissaamaan.
      Vain kuvan päätti ottaa,
      niin se on aivan totta,
      mutt' kuinka sattuikaan, hän joutui taidekapakkaan...

      Poista
  27. Yritän tuottaa seikkaperäisen raportin, naisten takapuolia siellä oli aivan kauheasti.

    VastaaPoista
  28. Minkä kirjoitin, sen kirjoitin sanoi eräs heppu muinoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä on oikein klassinen kouluaine, jonkalaisia kohta taas ylioppilaskirjoituksissa puserretaankin paperille. Tai en enää tiedä, missä määrin ylioppilaskirjoitukset ovat äidinkielen osalta taas muuttuneet. Jääkö aine kokonaan pois, kun pitää mitata opiskelijoitten yleissivistystä tämän kokeen kautta.

      Poista
    2. Jotenkin Riku oli saanut tekstiinsä samaa henkeä ja vetoa kuin siinä Kiljusen herrasväki Helsingissä kirjassa. Lopussa olut todellakin maistui.

      Poista
    3. Pakko sanoa minunkin (vaikka mikä pakko minun on sanoa mitään?), että hieno novelli. On, on.

      Poista
    4. Nyt vasta huomasin nämä, kiitos, kiitos!

      Nyt jo edesmennyt ystäväni, olisi sanonut: "Oletpa saatana paljon sanoja käyttänyt, sanoakses että kävit baareissa Helsingissä!"

      Poista
  29. Voi että ihminen on tyhmä, voi että ihminen on tyhmä, voi että ihminen on tyhmä! (Puhun nyt itsestäni.) Koska... en viitti ees kertoa, miksi.

    Ps. Jos minulla olisi kamera, ja seikkailisin itsekseni Hesassa, kuvaisin kameerallani naisten takapuolia. (Paitsi aina välillä myös lintuja.)

    nimim. "viattomuus kadulta"





    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun tyhmyyteeni johtuu asuntokaupoista. Voi että mä olin tyhmä, eli olen, tulen aina olemaan. (Olen futuuri.)

      Tässä ei ole mitään hauskaa. Vittu, mut em mää rupee itkeenkään. (alkaa yht' äkkiä itkee) Ei sev väliä.

      http://www.youtube.com/watch?v=eNfzfTHbZKE

      Poista
    2. Saisit luultavasti vihaiset naiset kimppuusi, jos takapuolia klikkailisit.

      Minä kuvailin kerran miehiä munamarkkinoilla avoimesti ja suoraan edestä ja sivulta ja takaakin kyllä, ja sain muutamalta karjulta kiukkuisen mulkaisun.

      Poista
  30. ... minulle kävi nimittäin, näin

    http://www.youtube.com/watch?v=eNfzfTHbZKE

    tai siis päin vastoin: myin asuntoa ja minulle tuli niin innokas ostaja joka teki niin hyvän tarjouksen että ajattelin että teen vastatarjouksen, eli korotin hintaa vähän... Hän sanoi sen jälkeen että "näkemiin".

    Voi että ihminen on... etc.

    VastaaPoista
  31. Minun asunnonmyynnissäni kävi niin että kun innokas ostaja tarjosi (erittäin hyvän) hinnan asunnostani niin minä tein vastatarjouksen joka oli vähän korkeampi... Hän vastasi siihen sanomalla "näkemiin".

    Miten ihminen voi olla niin tyhmä kuin minä? (huokaus) Mutta ei mun elämäni tähän lopu, eikä ala, täytyy vaan alkaa yks asia alusta, taas uudestaan. (huokaus) Ei sev väliä. (Sitähän minä teen koko ajan.)

    Tämä on toinen juttu, kiva:

    http://www.youtube.com/watch?v=eNfzfTHbZKE


    VastaaPoista
  32. Char,

    tule rakkaani lähtekäämme maalle. (Tekisit varmaan hyviä voileipiä joista minä pari-kolme, eli muutaman, popsisin poskeeni. Sitten otettaisiin aurinkoa mahat pullollaan. (Ei tietenkään liikaa.) Jälkiruoaksi tarjoaisit - ah, pisteliäs ampiaiskungatar - minulle zhyrtsilaisia viinirypäleitä; myöhemmin joisimme niistä tislattua viiniä, kuin Tilhet. Nojaisimme toisiamme vasten, olkapää olkapäätä vasten, ChAR, - o mare - ja aaltoilsimme toisiamme kohti kuin Kuntosalin hulluksi tullut juoksumatto. Emmekä säikähdä sydäntemme ääntä, emme puista putoavia lehtiä, emmekä lepakoita jotka levottomina etsivät minne jäisivät! Char! me olemme löytäneet toisemme, eikö se riitä? (Ketokäenminttuni!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikis, Mikis,

      kiitos kutsusta! :)

      Jotenkin tuli Badding mieleen, ja kaikin puolin Suomen suvi - jostain syystä myös Hector.

      En tiedä miksi Hector liittyy idylliseen kesään.

      Poista

    2. Mutta tämä liittyy:

      http://www.youtube.com/watch?v=4AvLwda00_4

      tosin tämähän on, kun kuuntelee, huonompi versio kuin Ankin, kesäyö. (No, voihan harmitus!)

      Poista
  33. http://www.youtube.com/watch?v=NSGfD1ZOJJ8


    mikis, mikis vain... !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä sopii Kalevalanpäivään, kiitos!

      Poista
    2. Mikään ei enää tunnu miltään, kun on kerran saanut Vimpelin Väinämöistä kuunnella.

      Poista
  34. Jos tänne tulee - tälle tantereelle - 4,5,6 versiota Puolikuuta (Kari Heiskanen asuntovälittäjänä), ole kiltti, Iines Kiltti, ja poista ne!

    Ps. Sitä paitsi rakastan Sinua.

    VastaaPoista
  35. Greetings from Los angeles! I'm bored to tears at work so I decided to check out your site on my iphone during lunch break. I love the information you provide here and can't wait to take a look when I get
    home. I'm shocked at how quick your blog loaded on my cell phone .. I'm not even
    using WIFI, just 3G .. Anyways, wonderful site!

    http://ow.ly/hUkYP buy youtube comments

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kenen älypuhelin meni ameriikkaan ja mainostaa sieltä itseään? Tunnustakaa!
      Hohhoi tätä nykymainontaa.

      Poista
    2. Mitä, vedettiinkö minua höplästä. Minä kun luulin, että joku oli ihastunut suurenmoiseen ja nopeasti latautuvaan blogiini! Jääköön mainos tuohon, kun tuli nämä kommentit perään, tuskin siihen kukaan lankeaa.

      Poista
  36. Minua on pyydetty analysoimaan Jeseniiniä. Enhän minä siihen pysty. (Monet ihmiset pystyvät.) Löysin itseltäni runon jonka olen kirjoittanut kun olen ollut nuori:

    Toinen ymmärsi minut, se nuorempi,
    toinen käsitti kaikki oikein,
    siis väärin,
    siksi he kumpikin minut jättivät.
    Itse olisin vielä kestänyt,
    ainakin vodkaa juoden,
    heitä kumpaakin, keskustellen,


    Voi miten herttasen väärinkäsitettyä Jeseniniä! (Olin kai 14 -v.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis ja kaihoisa melankolia.

      Minusta tuntuu, että minä en pysty analysoimaan enää yhtään kirjaa, ja siksi en olekaan kirjoittanut mitään Einesbaariin, vaikka luen tietysti kaiken aikaa sitä sun tätä. Oikeastaan kirjoja ei pitäisi ollenkaan analysoida. Mikä kukaan on sanomaan yhtään mitään mistään kirjasta? Kirja vain on.

      Poista
    2. Kaikkein pahinta on kun kirjailija itse analysoi omaa teostaan. Viittaan aamuteeveen kirjanurkkaan.

      Minä kirjoitin 15-vuotiaana sarjan "moderneja" runoja. Ajattelin kirjoittaessani, että kun vanhana luen näitä, ymmärrän niiden sanoman ja totean ne suureksi neroudeksi. Kymmenkunta vuotta sitten vilkaisin niitä viimeksi, enkä ollut tarpeeksi vanha.

      Poista
    3. Aivan, siinä tuntee itsensäkin vähän hölmöksi. Juuri aamulla katselin, kun Anne Leinonen analysoi kirjaansa, tais siis selitti, mistä hän ideansa sai. Minulle jäi onneksi epäselväksi, oliko kirjaa realismia, fantasiaa vai maagista realismia vai ei mitään niistä.

      Poista
  37. On olemassa sellainen kirja kun "Kirjakauppias nukkuu tänä yönä huonosti". Vai oliko se että "Kirjakauppias käy uimassa?". Ei näitä niin muista. Nuorempana me laulettiin että "porvari nukkuu huonosti"... En tiedä, nukkuiko, me ainakin valvottiin ja meillä oli hauskaa. (Harmi, jos porvarit kans valvo ja kuunteli meitä ja heillä oli yhtä hauskaa... Tai vituako silläkään väliä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä nukun muuten hyvin, ellen nuku huonosti. Ja minähän olen pikkuporvari, joten kyllä isoporvari varmaan nukkuu oikein makeasti.

      Poista
    2. Yö tällainen! En unta saa…
      Kuun valo loistaa kaikkialla.
      Kirkastaa muistot tämä yö,
      Nuoruuden menneen mieleen tuoden.

      Elämä viekas sinut sai
      luulemaan leikkiä rakkaudeksi.
      Mitäpä siitä, minut kuu
      herätti – olen valveilla nyt.

      Kuu rohkeasti valaisee
      vääntyneet, vinot piirteemme: et
      rakastaa osaa enää, et
      lopettaa, kuin et aloittaakaan.

      Niin saapuu rakkaus kerran vain,
      tuo ainoain et sinä ole.
      Ei auta kutsu lehmusten,
      ne alleen syvä hanki peittää.

      Tiedänhän minä, sinäkin:
      kuun kajo, kylmän sininen, ei
      keväiseen kukkaan puita saa,
      vaan kuuraan käärii jäiset oksat.

      Ei rakkaus meitä jättänyt,
      vaan sinä minut, minä hänet.
      Ja niin on samantekevää
      esitys tää jos vielä jatkuu.

      Siis nainen: mua suutele,
      hukuta intohimoon, syvään!
      Keväästä minä uneksin –
      hänestä joka menneessä on.

      Poista
    3. Kaunista, kaunista Jeseniniä. Kiitos runon poimimisesta!

      Poista
    4. Kiitos, Anonyymi.

      Poista
    5. Joskus vaan tulee mieleen - kun lukee toisesta kielestä käännettyä runoa - että "eihän tuo nyt niin ihmeellinen ollutkaan?". Miksei, muka? No sen takia kun suomenkielelle on vaikea vääntää vähänkin soljuvampaa tekstiä. (Tai mistäs minä tämän tiedän kun en osaa mitään vierasta kieltä?) Jokainen venäläinen mieskin osaa lausua - samalla kun juo hirvittävän pahanmakuista vientiin kelpaamatonta vodkaa - noin 30 säettä Pushkinia. Kaikki, aivan kaikki rakastavat Pushkinin venäjänkieltä... siinpä se ongelma onkin; se on niin kieleen sidottua tekstiä että suomennuksia ne on valahtavat "aika yhdentekeviksi". (Näin minulle sanoi Hely, joka kääntää venäjän kieltä, lähinnä talousraportteja.)

      Sama se on jevtushenkon kanssa; hän käyttää kamalasti "sisäsointuja"; siis esimerkiksi "helsinki, heleä sinkki"... Aivan mahdotontahan tämmöistä on kääntää toiselle kielelle. (Eihän esim. "tukholma, tahmea tina" ole sama asia...)

      Ps. Jesenin ei ole yhtä vaikea runoilija. Mutta hänkin on tietysti kiinni omassa (agaarisessa) kielessään. Kuin kärpänen kärpäspaperissa.

      Poista
    6. Runoja ei oikeastaan pitäisi kääntää ollenkaan - romaanit ovat vähän eri asia.

      Tai sitten olisi oltava niin kuin on esimerkiksi Antti Nylenin Pahan kukkia -suomennoksessa. Aukeamalla on sekä alkuperäinen ranskankielinen että käännetty runo vierekkäin, eli niitä voi lukea myös limittäin. Tästä muodostuu ihan oma kielellinen elämyksensä.

      Poista
    7. Kielihän on koti, isänmaa, äidinkieli. kieli on tärkeä, me olemme kielessä. Runoilija erikoisesti.

      Poista
    8. Kalevalan päivänä on syytä yhtyä tuohon Mikiksen ikivanhaan totuuteen. En usko, että kalevalaista mittaa voi kääntää. (No, ehkä jotenkuten eestiksi ja mordvaksi...)

      Monestihan sivistymättömät tollot luulevat, että kalevalainen säe on lallatusta ja jollotusta. Jumal'avita, sanasivalluksia ne ovat, tiivistettyjä tarkoitusperiä.

      "...juoskohon joka kisassa, maatkohon joka majassa,
      kylän impien iloissa, kassapäien karkeloissa."

      Poista
    9. Runoja pitää kääntää sen takia (vaikka se onkin mahdotonta) että toisen kielen osaaja saisi käsityksen siitä (kauneudesta, mutta myös muusta) mitä toinen tarkoittaa. Ja kirjoittaa, äidinkielellään.

      Herran jumala, mulle Lorca oli tärkeä paljon ennen kun opin ensimmäistäkään espanjankielen sanaa. Joka muuten oli "cerveza". Jonka jälkeen tulivat nämä "supa conzat" ja muut. Ja äkkiäkös osasin kysyä että "Por favor, señora, ¿puedes decir donde se encuentra el aeropuerto más cercano?"

      Poista
    10. Mottonikin, jos mulla olisi motto, on: "Salud y pesetas. Y tiempo para gastarlas." - Tämä on varastettu eräältä englanniksi kirjoittavalta kirjailijalta. (Kaikkihan on varastettua!) Jos tunnet Keltä, tarjoan Teille shampanjaa lasillisen/pullollisen, Torron suolla.

      Poista
    11. http://www.youtube.com/watch?v=XLpU9Bq344o

      Poista
    12. Tietenkin runoja pitää kääntää, vaikkei niitä pitäisi kääntää, koska käännetty runo on jo tulkinta alkuperäisestä. Muutoin eivät parhaat runot välittyisi maailmalle, esimerksi Wislawa Szymborskan tai vaikkapa juuri Lorcan.

      Poista
  38. Olen nähnyt asian läheltä valitettavasti kahdesti. Kauhea tapa mennä. Välillä mietityttää oma tai läheisten tulevaisuus, koska sitä on sukurasitteena...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis dementia, tarkennettakoon. Ihminen voi pitkään pärjätä sen kanssa, mutta sitten kun alamäki alkaa, se voi tapahtua melko dramaattisen nopeasti. Toivottavasti silloin on jo lääkkeitä moiseen, kun itse on vanha. Koputan tietysti puuta, että yleensä edes pääsee sinne asti...

      Poista
    2. Vaikeinta on ehkä henkisesti se, että lähiomaisen persoonallisuus muuttuu, jos ei lasketa sitä fyysistä raskautta, kun dementikkoa pitää vahtia yötä päivää, ettei hän karkaa tai loukkaa itseään. Yhden tuttavani oli vaikea ymmärtää, että sairastunut ei ollut tahallaan ilkeä tai omituinen. Tai sitten ymmärtämättömyys oli hänellä suojamuuri asian raskautta kohtaan.

      Kunpa tosiaan keksittäisiin lääke, joka estäisi täydellisen aivojen rappeutumisen! Yleensäkin neurologiset sairaudet ovat sellaisia, joista ei ole paluuta. Syöpäkin voi parantua, jokin Parkinson tai dementia ei.

      Poista
  39. Toimittaja Ennalan vanhoja tekstejä lukiessani, osui sieltä silmiini tällainen: "Vanhuuden tylsistymisen ensimmäisiä merkkejä on juuri se asianomaisen itsensä käsitys, että hän on vielä pirteä ja järjenjuoksultaan notkea kuin partiopoika."

    VastaaPoista
  40. Eipäs mennä henkilökohtaisuuksiin, herra Riku.

    nimim. "kerran partiolainen, aina partiolainen"

    VastaaPoista
  41. Minä taas tapaan itseni möhlimästä jotakin lähes päivittäin. Joka kerta epäilen syvästi alkavan dementian ensi oireita.

    VastaaPoista
  42. Minä se pystyn sanomaan: "en minä mikään partiopoika ennenkään ollut!"

    VastaaPoista
  43. Meidän partiopoikien soljessamme (solki on eräänlainen möykky, joka on vyössä) luki että "Aina valmiina". Kun soljen aukaisi, vyö löystyi, ja partiopoikahousut putosivat kinttuihin. Ja jos ei ollut alushousuja, niin kuin minulla ei joka kerta aina ollut, niin sitä seisoi siinä sitten vähän hämillisenä...

    Mutta AINA VALMIINA!

    VastaaPoista
  44. Miksei se voisi lyhyesti olla vain: "Valmis!"

    Kiittelin tuolla ylempänä, vasta tovi sitten huomasin kommenttejanne.

    VastaaPoista
  45. VALMIINA sanasta kun ottaa 3 ensimmäistä kirjainta pois, tulee MIINA. Miinat räjäyttelevät laivoja joissa surulliset merisotamiehet istuvat miehistömessissä ja juovat teetä. Miina Sillanpää oli pätevä Ämmä, asui muuten Vorssassakin - en tuntenut. Mun lapseni paras tyttökaveri oli IINA - mutta siitähän puuttuu M-kirjain? Kerran minulle eräs ohikulkija sanoi "miina en tiijä mita miina teen"... mutta se oli eestiläinen turisti ja aivan päissään.

    En ottanut häntä vakavasti.

    VastaaPoista
  46. - Tule tane suomipoika, sa saat pilua sun ylähuulen alle!

    - Älkää menkö! - Se on ansa; Sillanpäässä on MIINA!

    VastaaPoista
  47. Myönnän, tuo oli huono jopa minulta.

    VastaaPoista
  48. Aina - siis imperferktissä - naisia nussiessani, otin heidät vakavasti. Tarkoitan, että sen jälkeenkin. Nyt kun seison tässä Kallion kirkon portailla (tosin käsittämättä, miksi?) ja kuvittelen ex-naisiani, niin he - jos he suostuisivat menemään parijonoon - niin jono ulottuisi täältä Etelä-Esplanaadille asti. (Jonon häntäpäässä saattaisi jotkut töniä toisiaan, mutta vain vähän; minulla on hyvä maku.)

    ( - plops! -)

    Heräsi unestaan.

    VastaaPoista
  49. Pojat, pojat! :)

    Hetkeksi kääntää selkänsä, ja täällä on taas meno kuin markkinoilla...

    Vimpelin Väinämöinen on vaikuttava, runoja pitää kääntää, vaikkei ne tietenkään välity samalla tavalla kuin alkuperäiskielellä, Kalevala on upea, ja onneksi on käännetty eri kielille sitäkin.

    Minulla on päivät menneet äidin kanssa; leikitään tietsikoilla.

    Onneksi te kaikki tutut tiedätte että olen kiltti Pollyanna, enkä tarkoita sivuuttaa Iineksen aihetta, dementoitumista tai muutakaan, vaikka totean, että on iso ilon aihe, ja avartaa meidän kaikkien läheisten elämää, kun ns. ikäihminen ottaa uuden viestintätavan aktiivisesti haltuun ja käyttöön.

    Riisutuksi tulemisen todistamisen sijaan onnekkaimmat meistä pääsevät näkemään kuinka ihminen myös ns. aktiivisesti pukeutuu uuteen, krempoista ja vaivoista huolimatta, vanhoilla päivillään myös. - Jonkinasteisen peruskunnon lisäksi utelias ja innokas mieli siinä kai vaikuttaa, mutta joka tapauksessa ollaan koko suku ihan intona! :)

    Äidin äiti joutui samanikäisenä dementian takia sairaalahoitoon, mikä peikko on vaaninut varmasti myös äidin olalla (aina välillä puhutaan siitä, unohteleeko hän asioita enemmän tms). Eli erityisen erinomaista tämä tabletinkäytön opetteleminen ilman aiempaa tietsika/älypuhelin-kokemusta ja täysin omin avuin, yrityksen ja erehdyksen kautta!


    VastaaPoista
  50. Ikäihminen pystyy kyllä, jos vaan tahtoo. Äitisi on ilmeisen vireä ihminen, Char.

    Tein juuri sanomalehdestä testin Mikä on todellinen ikäsi. Kysymykset oli laadittu tökerön stereotyyppisesti, eli oletuspohjana oli että ikäsi yksi paljastaja on vaikkapa se, käytätkö paremmin televisiota kuin tietokonetta, ja tykkäätkö enemmän Olavi Virrasta vai Lady Gagasta. Henkinen ikäni on testin mukaan kaksikymppinen. En ole kovin huolestunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Iines :),

      lehden testi oli tosiaan hömelö - meinaan että nykyään pitää osata telkkarinkin kanssa säheltää digiboksin ja sen asetusten kanssa; ei se touhu enää yhtä nappia painamalla suju.

      Äiti on tosi räväkkä nainen, siinä määrin, etten uskalla linkata häntä tänne. - Alkaisi meinaan poikainkin korvat pian kumoottaa pahemmin kuin ennen vasemmistolaisten puoluekokouksissa, jos keskusteluista toisiin hyppiminen sallitaan... :)



      Poista