Nainen katsoo ikkunasta ulos - tai sisään, kuten naiset kautta aikojen ovat tehneet. Hän näyttää joutilaalta samalla tavoin kuin kalastaja veneessään tai metsästäjä peuraa odotellessaan.
3.9.2013
Älä kiiruhda
Edellinen keskustelu alkoi poliisin toiminnasta ja päättyi sielun olemassaolon pohdintaan. Tällaisia hurjia kaaria täällä tehdään, kiitos lennokkaitten keskustelijoitten. Ei minusta ole kiireisen jokapäiväisen leipäteksin suoltajaksi, enkä edes näe siinä mieltä. Pidän viipymisestä ja hitaudesta, kaikessa. Pidän myös toisten kuuntelemisesta. Vain siten voi saada uusia näkökulmia jääräpäisimpään paasaukseensakin.
Mikään ei ole niin tuskastuttavaa kuin lähimmäisen kiire, johon minut temmataan mukaan. Nyt olen tapani mukaan herännyt hitaasti. Keittänyt pannullisen kahvia, tyhjennellyt sitä jo kolmisen tuntia, ensin aamutelevision ja sanomalehden kanssa, nyt koneella yöpaidassa kuunnellen Youtubesta musiikkia ja radiota. Kohta lähden ulos kameran kanssa, metsään haistelemaan elokuisen maapohjan kosteutta. Varjot syövät jo kirkkautta, tulee tummia kuvia, ja valtotussäätöihin pitää keskittyä. Linnut ovat piiloutuneet lehvistöön. Vielä ei ole aika syödä pihlajanmarjoja. Perhoset ovat poistuneet kukkien yltä, on hiljaista, kiire on lakannut kuin seinään.
Aamutuimaan luin ensin uutisen Nokian myynnistä Microsoftille kännykän näytöltä, vessassa istuessani. - Tuomas Enbuske kysyi radiossa Nokian luottamusmieheltä, missä tämä oli kun kuuli uutisen Nokian myynnistä. Ei kiinnosta, mutta parempi uutinen tämä on kuin uutiset perhesurmista tai hallituksen säästöohjelmista.
Subjektiivisen päivähoidon rajoitukset ovat kyllä mielestäni oikeansuuntaiset. Ei yhteiskunnalta voida vaatia sitä, että päivähoitoa on oltava tarjolla niillekin perheille, joiden vanhempi on kotona terveen kirjoissa. Jos pieni lapsi valitsee mieluummin päiväkodin kuin kodin, olisin huolestunut. Vaan lapsia vartenhan päiväkoteja ei olekaan suunniteltu. Ne ovat aikuisten tarpeita ja aikuisten itsensä toteuttamista varten.
Kotihoidon pakkojakaminen vanhempien kesken on totaalitaarinen toimenpide, sillä ovathan isät jo nyt voineet jäädä kotiin hoitamaan lasta. Eivät ole kuitenkaan jääneet. Lisäksi uudistus sortaa yksinhuoltajia, joiden kotihoidon tuki uhkaa lyhetä puolella.
Kakkoskanavalta tulee arki-iltaisin ohjelma nuorista syrjäytyneistä, jotka eivät käy töissä eivätkä koulussa. He haluvat juhlia, ryypätä, polttaa ja käyttää huumeitakin, olla itsenäisiä ja vapaita. Aluksi nuoret tuntuvat ärsyttäviltä laiskureilta ja yhteiskunnan eläteiltä, mutta kun kuuntelee heidän elämänkohtaloitaan, joutuu miettimään, mitä heidän elämäänsä olisi vaikuttanut se, että joku olisi pitänyt heistä tiukkaa huolta elämän ensi vuosina. Kiireettömyyttä, rauhallisia oloja. Tällaiseen ei tarvita rahaa, vaan välittämistä, rakkautta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mulla menee hitaasti, mutta aina varman päälle, lauloi Eemeli.
VastaaPoistaMissä olit, kun Nokia myytiin. Ei mene kovin monia vuosia, kun nimi katoaa, työpaikat katoavat Suomesta jo ennen sitä.
Keilaniemen pääkonttori jää tyhjäksi; pikkuhiljaa sen täyttävät kirpputorit, thai-hieromot, kampaamot ja pizzeriat. Nokija Pizza lounasaikaan 5.90€.
Ei myynti/lopetus/lappu luukulle Elopin vika ole, ratkaisevat virheet tehtiin jo vuosia sitten. Luultavasti mitään virheitä ei edes tehty, ykkösasema ei voi olla puhelimen valmistuksessa ikuinen. Kepuheikki Ollila tiesi suunnan, kun aikoinaan livahti firmasta karkuun.
Surullisempi uutinen Nokian myynnistä on, kuin Kennedyn kuolema. Yhdysvaltojen presidenttejä saavat vaaleilla aina lisää, eivätkä ne koskaan kovin kummoisia ole olleet.
Siis Nokiahan oli jäänyt jo vuosia sitten jälkeen puhelintekniikan kehityksestä, Samsungkin porhalsi ohi kevyesti. Jotenkin vaan suomalaisille on jäänyt elämään Nokia- ja Ollila-myytti, ja siihen on jähmetytty paistattelemaan.
PoistaMuutenkin suomalaisilla on harhaluulo, että tietotekniikkamme olisi jotenkin edistyksellistä ja että suomalaiset olisivat maailman kärkeä tietotekniikan käytössä. Virolaiset taitavat tässäkin mennä jo ohitseme.
Ollilaa mollataan nyt monella taholla, mutta mihin Nokia olisi mennyt Isokallion Kalle ohjaksissa, kysyn vaan. Takaisin kumisaapas-bisnekseenkö, kun tv-bisnes ei vetänyt?
VastaaPoistaVoi olla, että Ollila oli vain sattumoisin oikealla hetkellä oikeassa paikassa: mobiiliverkot kehittyivät mahdollistaamaan kännykät 90-luvun loppupuolella. Loppu on historiaa, jonka käännettä juuri todistamme.
Jos haluaa sanoa, että Ollila tuhosi Nokia (kuten luin jo jostakin), niin oman luomuksensahan tuhosi.
Vakavasti puhuen huomautan, että verkoissa on tulevaisuus.
Verkoissa on tulevaisuus.
PoistaEilen haastateltiin mainostelevision päällikköä, joka myönsi, että internetiin siirtynyt mainonta on nyt jo lohkaisssut leijonanosan mainosmarkkinoista. Mainonta siirtyy sinne, niin kuin olemme täälläkin suruksemme huomanneet.
Tai minä olen havainnut, että jos tahtoo katsoa minkä tahansa pienen videolinkin, on pakko katsoa ensin mainoksia. Tosin minä äänestän tässä jaloillani, en jää aina odottelemaan.
Tänään oli paikallislehdessä, että susien seurantakin on siirtynyt nettiin ja otin linkin talteen. Sieltä voi seurata pantasusien liikehdintää. Näillä lakeuksillahan susi tappoi hiljakkoin 18 lammasta ja lapsille järjestetään susikyytejä.
Voi tuntua joistain ihan hullulta, kun nyt väitän, ettei Applenkaan asema ole ikuinen. Markkinat ovat pikkuhiljaa ns. kyllääntyneet, ts. jokaisella on jo haluamansa puhelin. Myynti on siirtynyt yhä enemmän takaisin halpoihin malleihin.
VastaaPoistaOrwelleista ja muista povarieukoista puhutaan kyllästymiseen asti, mutta oletteko huomanneet sen kiillon meidän kaikkien silmissä, kun joudumme internetin avaamaan kaikkialla? - Ihmisen tahto: heh heh.
Täysin kadunmiehenä ihmettelen tapaa, jolla Nokia kehitti puhelinten käyttöjärjestelmiä. Valtava määrä ihmisiä monessa toimipisteessä ja maassa.
VastaaPoistaApple taas on kehittänytt kehutun käyttöjärjestelmänsä käytännössä yhdessä talossa paljon pienemmällä porukalla.
Näin olen asian ymmärtänyt.
Iineksen ylempänä mainitsema Viro on tosiaan menossa ohi Suomesta IT-hommeleissa. Etenkin julkisen puolen tietojärjestelmät siellä toimivat ja ovat tehty kohtuullisilla kustannuksilla.
Suomessa tehdään kalliilla sutta ja sekundaa, joka toki on tekijälleen hyvä bisnes.
Sattuiko joku teistä lukemaan eilen uutisen, jonka mukaan suomalaisen teollisuuden laatu on tippunut kansainvälisessä rankingissa monta pykälää?
Eli pian ei voida enää hokea, että Suomen pitää keskittyä kovaan tekniseen osaamiseen ja laatuun.
Samuli
Niin, siis luin tuon Viro-tiedon jostakin jokin aika sitten. Muutenkin suomalaiset suhtautuvat Viroon vähätellen, kuin pikkuveljeen. Me olemme se pikkuveli, jos tarkkoja ollaan. Musiikissakin Viro taitaa hakata Suomen.
PoistaRiku tuolla jo ennätti väittää, etteivät Suomi ja Viro ole veljeksiä eikä sisaruksia, mutta minä kallistus tässä asiassa iinesläiseksi: ainakin kansat ovat!
PoistaJa luulen ymmärtäväni Iineksen pointinkin: me itämeren suomalaiset tulimme Itämeren rantamille ensiksi juuri Viroon ja vasta sitten Varsinais-Suomeen. Toki esihämäläiset ja esikarjalaiset varmaan tulivat Suomenlahden itärannikolle samoihin aikoihin kuin esivirolaissuomalaiset sen eteläiselle puolelle.
Mutta tätäkö tarkoitit vai vielä jotain syvällisempää?
Jos minä olisin nyt teinixi tai opiskelija, ostaisin luultavasti juuri tuommoisen pienen ja halvan perusluurin, protestiksi pinnallisuudelle. Vähän sama kuin että pyöräksi ottaisin joko Jopon tai isoäidin marttapyörän.
VastaaPoistaNyt kun olen eläköitynyt kotiin, voin ajaa isohkoa autoa ja käyttää iPhonea, kun kukaan ei näe. Tosin tämä on kierrätyspuhelin, edellisvuoden malli.
Vai Jopon ottaisit. Se kyllä valmistetaan kotimaassa, sikäli suosittelen, mutta hinnatkin ovat 600-700 euroa.
PoistaApple on rento ja huoleton, vapaan, oman tien kulkijan puhelin. Se nyttemmin kuollut oberststurmfuhrer teki siitä sellaisen. Jokaisen boheemin lempituote, joka sopii myös johtavassa asemassa olevalle.
Viro ja Suomi eivät ole veljeksiä eivätkä sisaria. Selvää on, että talousjärjestelmien jatkuvan kasvun edellytys on, että hyvä jaetaan yhä pienemmälle osalle väkeä. Viro taitaa siinä olla hyvä.
Virolaisille rakennustyöläisille minulla on vain kaksi sanaa: Go Home!
PoistaSiis jos olisin teinixi. Ottaisin sellaisen vanhan Jopon, paitsi jos se on noin kallis, niin kuin näyttää - keräilyarvoa? - niin sitten marttapyörä.
PoistaHyvä on, eivät ne Jopot ihan niin paljoa maksa ja virolaiset rakennustyöläiset ovat kovia poikia tekemään töitä.
VastaaPoistaMaailma muuttuu, onneksi ei enää kaikkea tarvitse nähdä. Sisällöt ja substanssit ovat inetrnetissä: voi vee, etten parempin hyvempin sano!
Minä ymmärrän, että tarinankerronta ja muu runollisuus on siirretty internetiin, se on loistava levityskanava. Sitä en ymmärrä, että elämätkin on internetiin siirretty.
VastaaPoistaSitä minä vähän ihmettelen, että kun jokin asia on internetissä, niin missä se on?
PoistaTäällä jossain. Ihmisten tunteet ovat internetissä ja televisiossa.
PoistaEivätkä ole tunteet internetissä ja televisiossa, vaan se, mitä ihminen katsoo ja lukee näillä välineillä, aiheuttaa tunteita. Ei siinä ole mitään uutta.
PoistaIhminen on aina tuntenut erilaisia tunteita nähdessään, katsoessaan, kuullessaan asioista. Ero on vain välineessä. Mutta siis, ei ihminen tarvitse toisen ihmisen fyysistä läsnäoloa tunteakseen tunteita.
Tuota minä en usko. Myös kaikki taiteesta nauttiminen on projisointia, sublimaatiota ja mitä kaikkia niitä hienoja sanoja on. Merkki siitä, että asiat ovat jopa liian hyvin. Biafralaiset eivät pidä taiteesta. Minusta on Riemullista, jos se romanialainen äitee todella poltti ne taulut.
PoistaSiis tuota juuri tarkoitan, että pelkkä eläytyminen esittävään kohteeseen tai kohteen katsominen aiheuttaa erilaisia tunteita, olkoon sitten projisiointia.Tämä on vanha taito, ei netin mukanaantuoma.
PoistaMinusta siis aitoja tunteita ei herää vain silloin, jos tapahtuma on fyysinen.
Minä ajattelen, etten ketään voi tuntea pelkkien sanojen vuoksi; sanat ovat vain sanoja. Ihminen täytyy nähdä, huomata kuinka hän hengittää, kuinka hän asiat tekee, kuinka hän reagoi erilaisiin ärsykkeisiin. Sanallinen maailma on fuulaavaa pilveä.
PoistaKukaan ei meistä ole samaa kuin sanamme.
Siis näin minäkin ajattelen - ajattelimme tässä nähtävasti vain erilaisia esimerkkitapauksia.
PoistaOmassa mielessäni oli vaikkapa myötätunnon tai liikutuksen, jopa surun tunteminen jonkun elokuvan tai dokumentin sisältämien sisältöjen, kuvan ja sanan avulla. Näiden välityksellä voi siis tuntea voimakkaitakin tunteita, jopa raivoa ja vihaa, kun esityksessä selviää vaikkapa väärinkäytöksien taustoja.
Siis vain tämä oli ajatukseni: tunteiden tuntemiseen ei tarvita omaa fyysistä kokemusta.
Filosofiaalisissa alkeisoppaissa ihmetellään esim. sitä, että "kaatuuko puu metsässä oikeasti jos kukaan ei sitä kuule?". Toisissa taas epäillään että "onko pöytä, jota nyt tuijotat, olemassa senkin jälkeen kun käännät pääsi ja katsot ovea (josta vuoraemäntäsi juuri harmistuneen näköisenä kävelee ulos). No, jopas on jotakin! Maailma ei tietenkään ole näin yksinkertainen, se olisi kummallista, jos olisi. (Ja vuokraemäntä tässä on ihan sivuseikka.) Puista voisi sanoa sen - jos he vanhempiinsa ovat tulleet - että he odottavat kärsivällisesti kirvestä (tai nykyisin monitoimimetsäkonetta) jalkojensa juurelle. Samoin pöydät - etenkin pimeässä, tai kun ei näe niitä - kävelevät hermostuneina edes takaisin; he etsivät paikkaansa.
Poista- Mun pitäis kirjoittaa oikeaoppinen filosofinen kokonaisnäkemys tästä, maailmasta. Koska... eihän tästä muuten mitään tule! - Mutta tänään..., tänään en luokses enää ehdi tulla.
"Siis vain tämä oli ajatukseni: tunteiden tuntemiseen ei tarvita omaa fyysistä kokemusta."
PoistaTunteet tunnetaan kehossa, fyysisesti.
Raivostunut ihminen = kädet menevät nyrkkiin, keho jännittyy, jalat potkivat kiveä, sydän hakkaa, silmien pupilli supistuu, hengitys kiihtyy, muuttuu ehkä pinnalliseksi (ei kunnollista syvää hengitystä jolloin aivoihin tulisi happea enemmän), lihakset alkavat täristä (täristä raivosta), sanat lyhenevät, ajatus pätkii...
Puhe ei olut fyysisestä reaktiosta, jonka tunne aiheuttaa, vaan siitä, voiko kuvitteellinen asia aiheuttaa tunnekokemuksen, johon myös tuo kuvaamasi reaktio kuuluu.
PoistaLisään pari esimerkkiän:
PoistaVoiko ihminen itkeä elokuvaa katsoessaan?
Voiko ihminen nauraa jotakin lukiessaan?
Voiko ihminen raivostua tai surra katsoessaan vaikka holokaustista kertovaa dokumenttia?
Voiko ihminen kiihottua pornosta?
Ihminen ei pääse mihinkään kuvitelmistaan, myös ajattelu on kuvittelemista.
PoistaJoten, totta kai tunnekokemus syntyy, jos on syntyäkseen, mainitsemiesi asioiden äärellä.
Ja vielä, peruutan, pääsee sitä eroon ajatuksistaan: tainnuttamalla itsensä tajuttomaksi jollain aineella.
Niin, siis puhun tässä juuri kuvittelemisen, eläytymiskyvyn ja ajattelun merkittävyyden puolesta. Ne aiheuttavat tunteita, ei vain se, että henkilö itse on tapahtumissa mukana. Tästä tämä rönsy taisi nimenomaan lähteä liikkeelle.
PoistaHuomaan nyt vasta tuon mikiksen puu kaatuu metsässä -kommentin. Olen tätä kai joskus täällä ihmetellytkin.
PoistaMinulle on selvää, että puu tosiaan kaatuu ja on metsässä, vaikken sitä näkisi. On niin paljon todisteita siitä, että kaikkea tapahtuu ihmisen sitä näkemättä. Eläminenkin jatkuu, vaikka joku kuolee pois. Ihminen ei ole maailman napa eikä edes olemisen keskus. Pieni tihentymä vaan jossain laidalla.
Tämä vanha zeniläinen kysymys menee kyllä niin, että kuuluuko puun kaatumisesta ääni, jos kukaan ei ole sitä kuulemassa.
PoistaSitähän ei voi jälkikäteen tietää. Sen sijaan siellä metsässä on romahtunut puu tai sitten sitä ei siellä ole. Yksinkertaista.
Tavallaan. Sillä schrödingeriläisessä mielessä taas asia on niin, että niin kauan kuin emme katso sinne metsän sydämeen, se puu on sekä romahtanut että ei ole.
Hulluinta tässä on se, että maailma todella fysiikan nykyteorioiden mukaan käyttäytyy juuri Schrödingerin kuvaamalla tavalla. (Tällä "nykyteorialla" on ikää jo sata vuotta, mutta ei ihmisjärki tällaista niin vain omaksu.)
(Anteeksi tylsä luentoni täällä tunnemyrskyjen seassa.)
Kyökkipsykologi kertoo, että pieni lapsi luulee äidin katoavan kokonaan kun tämä poistuu huoneesta, ja lapsi on hädissään. Kunnes oppii ettei äiti katoa, vaikka onkin välillä poissa. Lapsi oppii säilyttämään äidin symbolisesti mielessään, käyttämään sijaisobjekteja, kuten nallea.
PoistaSymbolifunktion syntyminen synnyttää kielen ja ajattelun joka kehittyy siitä sitten edelleen, jos sille annetaan mahdollisuus. Tunteet elävät meissä kuten kuvittelu, siis ajattelu.
Kyllä, anonyymi, juuri noin. Kyökkipsykologi puhuu asiaa.
PoistaJa juuri tästä symbolifunktion puuttumisesta johtuen päiväkotiin meno on vauvalle maailmanloppu. Isompi lapsi pystyy luomaan tuon äidin symbolin ja saa siitä turvaa, kun äiti on pois.
Kyllä se kirjanlukulaite kannattaa nyt hankkia. Vähän harmittaa, etten ottanut Dna:n tarjoamaa puoli-ilmaista iPadia (3 e/kk liittymääni yhdistettynä). Siihenhän voi ladata suomenkielisiäkin kirjoja, sikäli kun niitä netissä on saatavissa.
VastaaPoistaMinä kyllä ajattelen,ilman sen kummempaa tietoa ja ymmärrystä,että ei Steven Elopp "vahingossa" Nokiaa "pelastamaan" aikoinaan noussut.Eikä myöskään sattumalta nyt Microsoftiin siirtynyt.Mitä se lobbaus taas tarkoittikaan...kun en niin tarkasti tyhmänä mummona tiedä?
VastaaPoistaNo jaa, tämä kai viittaisi salaliittoteoriaan, jonkalaisia minä ainakin olen huono uskomaan. Juuri katselin Ylen sivuilta Nokian markkinaosuuskäyrää, jota kuvataan vuodesta 2007 lähtien masentavaksi romahdukseksi. Lasku alkoi siis jo ennen Elopia, ja siihen käsittääkseni vaikutti eniten iPhonen tulo markkinoille. Nokia ei vaan osannut kehittyä tarpeeksi, kun lisäksi Samsung porhalsi heittämällä ohi.
PoistaSalaliitoksi tämä juttu on ihan liian ilmiselvä. Vähän niin kuin Suomen armeijan johtoon olisi Talvisodassa valittu Molotov.
Poista(Jaa,,, perhana... armeijaahammehan johti itse asiassa venläinen kenraali.)
Lisään vielä tuohon yllä olevaan Mielipiteeseeni, että alamäki alkoi jo Ollilan aikana, ei Elopin. Tätä siis haluan korostaa.
PoistaSyy romahdukseen ei ollut ulkomaanelävä Nokian johdossa, vaan se, ettei Ollilakaan tajunnut ihmisen käyttäytymistä: mieltymystä helppouteen teknisissä laitteissa. Kosketusnäytön sipaisusta tuli maailman suosituin nonverbaali ele.
Nokian alamäki oli selvä ennen Elopia, mutta ei kai siitä voi epäilystä olla, että hän on Microsoftin desantti. Taas vietiin suomipoikaa isojen poikien leikeissä
VastaaPoistaNo, Troijan hevosesta puhutaan nyt joka lehdessä ja blogikirjoituksessa ainoana selitysmallina, eikä Elopin desanttiutta kiistääkään kannata.
VastaaPoistaAjattelen kuitenkin niin, että turha Elopia on alamäestä syyttää, Nokian visiothan olivat väärät ja vanhempaa perua. Ei Nokiaa luultavasti olisi voitu suomalaisvoiminkaan pelastaa. Nokian tekniikka oli monimutkaista, puhelimen toiminnot olivat auttamattoman vanhanaikaiset, monen klikkauksen päässä se, mikä muissa puhelimissa oli yhden hipaisun avulla silmien edessä.
Tänään, kun palasin kotiini, ikkunasta (jonka olin unohtanut auki) puhalsi kylmiä käärmeenkieliä minua kohti, myös sydämmeeni. Ajattelin, kun olin vähän aikaa ymmälläni, että liian herkästi kritisoin ihmisiä... voi hyvänen Aika sentää, ei minulla ole mitään Ihmisiä vastaan! (Paitsi inhoan sellaisia jotka valehtelevat.) Jalkaani särkee, en minä ole onnellinen, vaikka Tarja pesi minun asuntoni kaikki ikkunat, tämän kuun viimeinen päivä muutan Jyväskylään. Olen asunut ympäri Suomea. Se ei ole eriskummallista. Jos en puhuisi suomea, asuisin maassa jossa ei puhuta suomea, haluan puhun äidinkieltäni. Kaappikello narisee. Ja kattolamppu rapisee, sekin, kuin sen sisällä olisi hiiri. Väsyttää. Eilenillalla otin Stilnocktin että olisin saanut nukuttua, en saanut, ehkä niitä pitäisi ottaa 49 kpletta niin saisi. Nukkuisi kuin Prinsessa Ruusunen. - Asi selgi!
VastaaPoistaTuo Jevgeni Jevtušenkon teksti "Älä kiiruhda" on sävähdyttävä. Etenkin, kun ajattelee mitä tuo tekstintekijä toivoo.
VastaaPoistaKoskettavan realistinen rakkausruno.
Ps. Geeorg Ots on sille hyvä tulkki. Vaikka välillä... minusta tuntuu siltä... että hän haluaa vain unohtaa!
Marstio haluaa olla unohtamatta:
http://www.youtube.com/watch?v=aS1BMK_Mp-Y
Muistan kun kerran - noin 100.000 vuotta sitten - tunnustin ikkunasiinekselle, että olin sanonut eräälle naiselle että "älä rakastu minuun. koska se tuottaa vain tuskaa meille kummallekin." - Sinä iines nauroit minulle blogissasi - hampaat hehkuen kuin kiilloitettu norsunluu - että "se oli siis sinun taktiikkasi iskeä naisia?".
VastaaPoistaEi ollut. (Ei todellakaan.)
Mikis, mikis. Koetan, mutta en pysty tunnistamaan itseäni tuosta välkkyvin hampain toista nauravasta ihmisestä. Se ei ole minua, sen täytyy olla sinun tulkintasi, joka on kaukana siitä, mitä kirjoitin. Tosin en tarkista tätä nyt mistään, en ryhdy etsimään.
PoistaMinua olisi sanoa toiselle lempeästi, että tummmoinen lause saa naisen rakastumaan sen sanojaan, sillä tämä on ajatukseni ja on täytynyt olla silloinkin. On selvää, että sen sanoja on tosissaan, mutta samalla hän on hyvin heikko ja itsekäs. Hän asettuu naisen valittavaksi, alttiiksi tämän rakastumiselle, vaikka voisi vain mennä pois. Eihän rakastumistaan voi säädellä.
Niin no juu niinhän Sinä sanoitkin, iines kiltti, että minä ikään kuin sanomisellani tyrkytin itseäni hänelle. Mutta ihan oikeasti tarkoitin sitä mitä sanoin! Ja niin siinä sitten kävikin; Marjukka tuli hyvin surulliseksi kun erottiin. (Niin minäkin tulin.)
PoistaEn olisi tahtonut että niin olisi käynyt.
Ps. En tarkoita että olisin joku Roomeo... varmaan en ole! En takuulla. Mutta suhtaudun tunne-elämän asioihin vakavasti, myös kumppanieni. Kaikkein vähiten haluan aiheuttaa maailmassa kärsimystä. (Koska sitä täällä on muutenkin tarpeeksi.)
Pss. Minusta oli vaan hillitsemättömän kiva käyttää metafooraa "hampaat hehkuen kuin kiilloitettu norsunluu", kun sitä ei voi mihkään asialliseen tekstiinkään soluttaa. (Kun esimerkiksi pyytää KeLan virkailijattarelta lupaa pitää katiskaa eteisessään?)
Mikis, en unissanikaan kuvittelisi, että sinä olisit joku typerä naistenmies, joka narraa viattomia. Minä tiedän, että olet hyvin empaattinen ihminen, tunnet tuskaa toisten puolesta etkä haluaisi loukata ketään.
PoistaTuo hammasvertaus on sinänsä kiva, ja olen itsekin sillä leikitellyt lähinnä kuvatessani viettelijämiestä kuutamolla - kuunsäde leikittelee miehen hymyilevässä hammasrivissä yms.
Silti, tuo lause "älä vain rakastu minuun" on itsekäs ja julmakin, mutta ymmärrettävä.
On hyvä tietää tämä. Koska...
PoistaIines, en minä ole naisia jättänyt. Mä lähden ite vaan aina pois, kun mä pelkään, että mut jätetään.
Ja nyt kuuntelin Otsin uudestaan (noin 1:hdennen tuhannen kerran) on hän vakuuttava. Vakuuttavampi kuin Marstio. Ja Marstiohan on hyvä!
VastaaPoistaTuus, mikis.
Minä kyllä mietin kahdesti, kumman otan.
PoistaNiin minäkin. Oikeasti. Mutta valitsen kummankin!
PoistaNo, tämä teksti (ja tapa ilmaista se) on kans niin täynnä hellyyttä, että ei tiedä mitä sen kanssa tekisi!
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=t_gsryvC8Ik
Tämä on varmaan maailman kauneimpia lauluja. Kuuntelen tätä silloin tällöin, enkä koskaan lopeta kuuntelua kesken.
PoistaOts on aina ollut eräs suurista suosikeistani. Tai ainakin siitä asti, kun polvihousupoikana kuulin radiosta hänen Saarenmaan valssinsa. Saarenmaasta tuli minulle onnenmaa, joka on aavan meren tuolla puolen.
VastaaPoista(Myöhemmin siitä tuli minulle Lemminkäisen kotisaari. Kaalin kraaterin äärellä otin hatun pois päästä.)
Nykyään kuuntelen eniten pohjalaista Järviradioa, sillä sieltä tulee vanhoja levyjä. Tänäänkin tuli Helismaata.
(Erään Koiton laulajan kanssa lauloimme ennen vanhaan Juttutuvassa vankileirilauluja. Veli sisko kuule kummat soitot.)
Veli sisko on ihanainen. Sitä ei voi koskaan unohtaa eikä siihen voi kyllästyä.
PoistaVaan mikä on se työväen laulu, jossa on sanat "kyynelhelminä kimmeltävä"? Sitä olen etsinyt.
Se ei ole tämä,
Poistahttp://www.youtube.com/watch?v=eshisjMkf3Q
mutta melkein voisi olla. Koska tämä on niin pateettinen - minunkin mielestäni - että alkaa väkisin hymyillyttää. - Ei voi mitään. (Ei vaan voi.)
Ainakin Vapaassa Venäjässä vapauden ääni "kultahelminä helähtelee".
PoistaTässä kaksi kaihoisaa, joista se Iineksen etsimä voisi olla tuo jälkimmäinen, ainakin siellä on kyynelhelmiä:
PoistaPunavangin laulu
Taas valkean vallan aaveet minun eessäni liihoittaa, taas valtavat vapaushaaveet mua lauluhun kiihoittaa.
Mua kutsuu, käskee ja vaatii tuhat tuskaista tunnelmaa. Viha, rakkaus lauseita laatii, oi kuuntele kansa ja maa.
Oi, kuuntele laulua kansain, min sorranta synnyttää, kuin kylmiä kahleitansa punavanki nyt helskyttää.
Ne kahleet, ne painaa ja painaa, vihan uurteet ne otsahan syö. Te näättekö piiskurin siimaa, joka ilmassa viuhuu ja lyö?
Ja te vieraitten maitten veljet, veren ääni se sinnekin soi. Tokko tiedätte kummoiset teljet, on murjuimme ovilla, oi.
Te kuulkaa, kun lauluni helää, punavangin on laulu tää. Niin totta, kuin veljeys elää, pois saatava teljet on nää.
Kuolemaantuomitun hyvästijättö
Halki ilman kuolon kellot hiljaa kumajaa, kun tuonen viikate tuo julma niittää saalistaan. Nyt murhe raskas sydämiä kaivelee ja polkuja tuonen viitoittaa se kyynelin.
Älä itke äiti kadonnutta lastasi, vaikka sulta riistetty on ainoo turvasi. Niin huoles heitä, toivees heitä kaikki unholaan. Ja oota kunnes iäisyydes’ tavataan.
Hyvästi aatetoverit, te harhailette viel’, haaveillen tietä kuljette te aamun koittoon siel’. Ei tiedä konsa hetki lyö ja silloin koittaa yö. On unikuva elämäin ja raukee työ.
On kumpu metsän siimeksessä, jossa lepäjän. Ja hongat siellä virittävät mulle virsiään. Ei kelloin ääni häiritse mun ikiuntani. Ei pappein siunausta kaipaa tomuni.
Kun kevät jälleen herättää taas kukat kummullein, niin linnut virttä lohdutuksen mulle laulelee. Tää alttari on kärsineen ja hauta uupuneen, jonk’ kyynelhelmin kukat puhkee ilmoille.
Jos tiedon saat sä armaani mun kuolemastani ja tiedät missä sijaitsee mun lepopaikkani, niin ruusu veripunainen haudallein istuta. Se kasvaa siinä aatteheni muistona.
Otsilla on - jos nyt miinuksia hänestä etsii - aivan liian kaunis ääni, täydellinen. Se ehkä hämää iskelmämusiikin kuulijoita. Ja se, että hän laulaa tavut nuotinpäälle. - Aivan täydellistä.
PoistaPs. Tai sitten täytyy ottaa vertailupohjaksi Dietrich Fischer-Dieskau. - Hän ei ole hyvä, hän on hyvempi.
Toisaalta, kun Tapsa siteeraa noita jumalattoman kauniita työläisrunoja, mulle tulee mieleen mun ex-vaimo joka ohjasi Elvi Sinervon: "Toveri, älä petä" -näytelmän. (Joka on jumalattoman sykähdyttävä.) Sinervo oli pyydetty, Kaija pyysi, ensi-iltaan. Sinervo kirjoitti, horjuvalla käsialalla "tulisin mielelläni mutta en voi. tapahtumat ovat niin lähellä minua..." Ei hän tullut, ei siihenkään näytökseen jossa Veikko Sinisalo, Tampereen Työväen Teatterin pienellä näyttämöllä (joka oli tosi pieni) vei koko tilan. Ja suorastaan haisi 1940-luvulle.
PoistaTapsa, Vapaata Venäjää minäkin muistelin, mutta kun katsoin jostain, en löytänyt sieltä noita mainitsemiani sanoja "kyynelhelminä kimmeltävä". Olisiko niin, että muistan sanat väärin? Voi vietävä, olen juossut virvatulen perässä, jos näin on.
PoistaOlen samaa mieltä, jos vikoja hakee, mikis: Ots on liian virheetön, liian täydellinen, liian steriili. Hän laulaa kaikkilaulut samalla tyylillä ja samalla äänenvärillä. Silti pidän hänen melankoliastaan.
PoistaMuistan, kun juttelin 70-luvulla neuvostoliittolaisten sotaveteraanien kanssa... (tulkin avulla, tietysti). Heidät oli komennettu rintamalle Suomea vastaan 1939, ei siinä sen kummempia selityksiä ollut annettu. Vaihtoehtoa että et menisi - ei ollut. Eli, yhtä isänmaallisia he olivat kuin suomalaiset. - Eihän suomalaissotilaillakaan muuta vaihtoehtoa ollut, kuin mennä?
VastaaPoistaSota on aina tarkoituksetonta niille jotka sen joutuvat tekemään. Kenraaleille ja poliitikoille on oma totuutensa... sepä se, ja nyt mua rupee vituttaa ja väsyttää niin paljon että... saatana, otan ryypyn Ruskaa, ja jos se ei auta, lopetan höpöttämiseni. (Tai sitten en.)
Helismaa...
VastaaPoistaHiski oli kans hyvä. Ja Junnu.
Ps. Oon muuten käynyt, enemmän kun kerran, Hiskias Mötön syntymämökillä. Sehän on nykyisin vaan heinälato, mutta olen ajatellut että siellä hän on syntynyt ja elänyt. Lähellä on järviä joissa uisekentelee pulleita ahvenia... Ps. Tietääkö teistä kukaan minkä takia "torstai on toivoa täynnä", tai minkä takia Hiskikin lauloi (eli kirjoitti) että "torstai meitä se lohduttaa...".
Tietysti tiedätte.
Minä en tiedä. Steinbeckin kirja sai sanonnan suomenkieliseksi mimekseen, mutta vanhempi sen täytyy olla.
PoistaHmm... Raamattu? Jospa siellä joku tuumasi, että enää yksi yö sapattiin, sehän alkaa jo perjantaina, kuten tiedämme.
Jospa Toivo kävi aina torstaisin Amalian luona?
Ohoh, kun (kerrankin) pääsen yleissivistämään Rikua, niin miksi en sitä tekisi?
PoistaAiokoinaan Jenkkilässäkin tajuttiin että kotiapulaiset on melkein kuin ihmisiä, ja heillekin kuuluu yksi (1) vapaapäivä viikossa... ja koska sitä ei voitu antaa viikonloppuna (silloin isäntäperheessä nimenomaan oli vieraita joita piti palvella) eikä maanantaiksi (koska silloin piti siivota) niin mietittiin että se pitää olla siis joko tiistai-keskiviikko-tai torstai. Päädyttiin torstaihin.
Siksipä Hiskin palkkapiika laulaa niin iloisesti (muistini varaisesti) että "minä se tiskaan astioita ja luudalla lakaisen lattioita, hilipa hilipata hittaan-taa, kyllä torstai meitä nyt lohduttaa"...
http://www.youtube.com/watch?v=4bxfKVCsrAY
PoistaOlisinhan minä tiennyt, mutten ehtinyt.
PoistaIsoisäni Heikki oli, kuten olen kolme kertaa jo kertonutkin, samaan aikaan samassa Calumetin kaupungissa Hiskin kanssa. Hiski oli räätälinä ja "Henry" seppänä kuparikaivoksella.
Siellä pitäisi oikeastaan käydä. Kuka lähtee?
Yleissivistyksestäni sen verran, että...
PoistaOlin haka pelaamaan vanhaa Trvial pursuitia. Katoavaa on mainen kunnia, itseäni huomattavasti nuoremmille kehuin tietämystäni ja pelitaitojani. Peli oli uusittu, siinä kysyttiin televisioruudun kautta kaikkia uusia näyttelijöitä sunmuita, en tuntenut niistä ketään. Olin aivan nolla.
Mitään hyödyllistä en tiedä tai osaa.
Meillä on mökillä ikivanha Pursuit, ja sitten on lasten Pursuit ja nyt tämä uusin. Uusimmassa en pärjää ollenkaan. En tunne minäkään uusia näyttelijöitä, en tiedä esimerkiksi, kuka on Kim Kardashian ja miksi hänen kaltaisensa nevöhöördit ovat mukana.
PoistaPelit ovat muuten hauskoja, Meillä oli nyt uutena semmoinen lautapeli, jossa piti arvata, kuka murhasi, millä välineellä ja missä huoneessa X:n.
Hiskistä muuten se, että minä pidin hänestä jo silloin, kun ei ollut trendikästä tykätä Hiskistä, eli 70-luvulla. Minulla oli kelamagnetofoni, ja olin äänittänyt siihen Hiskiä.
PoistaKelanauhuri oli siksi, että kiersin sen kanssa maaseutukylillä keräämässä suomen kielen sanoja, murrejuttuja ja muutakin, vähän kuin Lönnrot. Magnetofoni painoi jumalattomasti ja kun nauhoitti puhetta tai musiikkia, muiden piti olla hiirenhiljaa, sillä kaikki tallentui nauhalle.
minä olen ihan valmis lähteen messiin, siis ihan oikeasti, kun lähdetään etsiin sun isovanhempias calmity city kaupungista.
PoistaPutin on homo.
VastaaPoistaÄlä valehtele, ei ole sulle antanut!
PoistaYleensä homoseksualistit jotka häpeävät olla hinttejä, tuomitsevat kyseisen vietin muissa henkilöissä. Eli, tässä tapauksessa homo taitaa olla Obama.
VastaaPoistaPs. Minkä takia mun tähänkin keskusteluun piti puuttua? En tiedä.
Aikoinaan pihtasin ajatuksiani kun ajattelin että ei niillä mitään merkitystä ole. Nykyisin ajattelen että mitäpä sitä häpeämään ajatuksia joilla ei arvoa ole. Puhelen vain lämpimikseni. - Koska maailma on niin vitun kylmä.
VastaaPoistaToisaalta, mihin tahansa katsoo, sieltä katsoo joku vastaan. Jos hymyilen hänelle, hän taatusti hymyilee takaisin. Tänään hymyilin lääkärille vuosikontrollissa. Hän hymyili takaisin, ja kyllä se tuli ihan silmiin asti. Kysyin mitä teen, kun välillä henkeä ahdistaa. Hän koputteli minua, tutki ja paineli ja katseli nestearvojani ja kurkisteli reikiini. Kirjoitti sitten antihistamiinia ja sanoi, että nenän limakalvo punottaa ja poskiontelo on turvoksissa. Hain lääkkeet ja päätin, etten minä niitä syö.
VastaaPoistaVein sitten patjani, peittoni, tyynyni, kaikki ulos ja tamppasin niitä ja jätin aurinkoon. Keräsin vaatehuoneesta neljä muovikassillista sellaista liinavaatetta, jota en ole 20 vuoteen käyttänyt, pöytäliinoja, verhoja, kaikkia hirveät määrät, sillä minulla oli äitinikin liinavaatteet. Vaatteita ei ole kauhaa määrää, mutta yhden kassillisen kenkiä heitin pois, yhdet piikkikorot ja neljät klappikorot. Iltapäivällä imuroin pölypunkit pois ja pyyhin pinnat tolusuihkeella. Heitän kirjat jorpakkoon - minulla on kaksi kirjahyllyä makuuhuoneessani.
Kauheaa, miten ihmiselle on kertynyt tavaraa. Oikeastaan melkein kaikki pitäisi heittää pois.
On ihan kauheaa miten ihmiselle on kertynyt tavaraa!...
VastaaPoistaAlkuviikosta soitin kierrätyskeskukseen, huomenna he tulevat pakettiauton kanssa ja roudaavat tavaroitani pois, koko eteinen on niitä täynnä. Ajattelin nimittäin, että nyt kun muutan, en vie tavaroita komerosta/ullakosta/tms uuden asunnon komeroon tai ullakolle. Annan ne mielummin kiertoon. Siinä menee ryijyt sun muut raanut ja semmoista, mutta menköön. (Korkokenkiä minulla ei ole yhtään paria.) Kirjoja on niin kamalasti että en tiedä mitä niille tekisi... kolmasosan jo niistä ladoin pois, mutta yhä niitä on puolet enemmän kuin pitäisi olla. Niistä ei raskisi luopua! (Kun muistaa miten niiden kanssa on elänyt kun luki niitä.)
Ps. Aurinko katsoo ikkunasta sisälle mitä minä täällä puuhailen. En sen kummempaa. Päinvastoin katson akkunasta ulos. On kuin kesä, koivut ovat vähän keltaisia vasta, orava pomppii maassa, minua hymyillyttää.
Minä vein kengät siihen UFF:n keltaiseen vaateastiaan ja panin sinne myös ne pöytäliinat ja verhot ja muut puhtaat ja hyvät liinavaatteet. Tosin siinä kyljessä luki että ei lumppua. Ovatko hyvät liinavaatteeni lumppua?
PoistaMihin panna vanhat kirjansa? Mihin panna vanhat keräilyastiansa ja muut pienet antiikkinsa? Lapsen lelut ja vanhat kouluvihot ja askartelut? Kirpparilla voisi tietenkin myydä, mutta en jaksa hinnoitella esineitä, kun en tiedä, mitä sopii mistäkin pyytää, esimerkiksi kirjasta.
Ensimmäisen kerran elämässäni kuulin "klappikorkoisista" kengistä... En edes yritä kuvitella (vaikka mieli tekisi) millaisia semmoiset on? - Muistuttaako ne jotenkin "hollannikkaita"?
VastaaPoistaMinusta sana klappi kuvaa hyvin koron mallia. Kyseessä on siis korkokenkä, jonka korko on kuin palikka, siis paksu, mutta korkea. Ne olivat muotia eennen kuin piikkikorot tulivat. Kengissä oli myös korokepohjia. Tässä linkissä on joitain 90-luvun kenkiä:
Poistahttp://nuoruusdisko.blogspot.fi/2013/02/1990-luvun-kenkia.html
ohoh !
Poista"Piikkarit" mä kyllä tunnen... niitä on naisilla, ja niitä on kiva napsasta naisten jaloista pois. (Samoin kuin sukkahousuja.) Tai, oikeastaan, oli minullakin kerran toisessa jalassa "piikkari" kun kilpahyppäsin korkeutta. (Toisessa jalassa oli vain 5 varvasta.)
VastaaPoistaMinusta pikkareita olisu kivempi napsia naisten jaloista pois.
PoistaMinun täytyy nyt kehua vähän mikiksen ilmaisua korkokengistä: niitä on kiva napsasta naisten jaloista pois.. Jos tuo olisi oppilaan aineesta, siinä olisi punainen iso plussa vieressä. On vaan niin hieno kuva, että tapahtuman näkee silmissään ja kuulee ääneen, kun kenkä napsahtaa luisesta kantapäästä ja putoaa lattialle ja kuuluu vain puhinaa.
PoistaSukkahousut taas (muistaakseni) rätisevät. Ainakin viimeistään, kun niitä joutuu pyörittää jalkaterien yli (kun nainen notkistaa jalkansa), ne sihisevät.
PoistaToisessa jalassa kun on kenkä, jossa on 4-5 piikkiä, niin sillä saa tatsin alustaan. (Jolta esimerkiksi hyppää.) Toinen jalka - jossa ei ole kenkää - tulee kumminkin sen toisen jalan perässä. Ps. Hevoset ovat sinällään omaa luokkaansa: nehän nukkuvatkin kengät jalassa. (Sumuisilla niityillä johon kuu vain paistaa. Ja hyttyset lentelevät edes takaisin. Vain joku yölintu, kamalan käheällä äänellä, laulaa "twiyt twiyth".)
VastaaPoistaSuomalainen kesäyö on täyteenladattu mysteerioita.
Tämä ei kerro kesäyöstä, vaan kesäsuosta täynnä mysteerejä;
Poista> http://www.youtube.com/watch?v=DWRfoTJI8Cs
No joo. Joku on tainnut nuuhkia Torroa... (Mikäs siinä, ei siinä Mikään.) - Torro, etäällä ja yksin.
PoistaSitä paitsi aina unohtuu sanoa että rakastan Riihimäkeä. Ai miksi, no muuten vaan. Sitä paitsi olen kokenut siellä nuoruudenlemmenseikkailun. Eikä minulla niitä niin paljoa ole ollut, ettenkö muistaisi niitä kaikkia. (Siis kumpaakin.)
VastaaPoistaMinulla taas on sellainen kokemus Riihimäestä, että satuin sinne kerran kauan sitten liftireissulla nuoruuden rakkauteni kanssa, olimme asemalla, ehkä tulimme sinne junalla, en muista, mutta kun istuskelimme siinä puiston penkillä, niin siihen hoippuroi sellainen juovuksissa oleva turjake, ojasta noussut, joka ärähti, että mitä te siinä istutte, lähtekää vetään siitä, olisiko ollut hänen vakipenkkinsä...
PoistaNo, me lähdimme, enkä sen jälkeen ole Riihimäelle palannutkaan. Ehkä ensi kesänä?
Aika hävytöntä se on istua varatuille paikoille.
PoistaAloin pohtimaan, mitä muistoja minulla on Riihimäestä. Tuossa vieressä se on, ja nelisen vuotta minulla oli siellä toimisto. Ei tule oikein mitään mieleen. Yksi lauantaiaamu pientareelta nousi huomattavan pöllämystyneen oloinen mies, vielä aamulla tukevassa humalassa. Kysyi minulta missä on, oli itse kotoisin Lammilta, Padasjoelta, tai jostain sieltä, en muista. Pelästyi kun kerroin, että Riihimäellä, ihmetteli kuinka pääsee takaisin kotiinsa, rahaakaan ei ollut. Valtakunnan bordelli Bonanzaan oli edellisiltana jonkun porukan mukana tullut. Kyseisen bordellin bisneksiin tuli sittemin hieman ongelmia, kuin sattuman kauppaa, se sitten paloi maan tasalle. Lehdessä kirjoitettiin kuinka Kimi Räikkönen vieraili Bonanzassa, ilmeisesti useinkin. Kimistä oli myös juttu, kuinka hän jossain maailman baarissa nousi lavalle heiluttamaan vehjettään, mutta se ei kuulu tähän eikä Riihimäkeen.
Täytyy vielä kertoa Riihimäen rautatieaseman baarista. Se oli ihme paikka; isossa salissa istuivat alan miehet örisemässä, takasalissa oli paras lounaspaikka mitä missään maaseutukaupungeissa on vastaani tullut. Siellä kävin päivittäin syömässä, kaiholla muistelen, ruoka oli monipuolista ja todella hyvää. Parempi lounaspaikka kohdalleni on osunut vain Itäkeskuksen Bohemiassa, siellä oli seisovassa pöydässä kaikkea mitä saattaa toivoa.
PoistaMolemmat ruokapaikat ovat käsittääkseni nyttemmin edesmenneitä.
Voi harmi, Riihimäki on minun kartallani valkoista aluetta. Jos tarkkaan mietin, minulla on vain kaksi ohutta kytköstä Riihimäkeen. Toinen on ihminen, jonka tunnen Riihimäeltä, punatukkainen suomen kielen opettaja. Toinen on Riihimäen plikat, sisarussarja lapsuudestani, naapuritalon tytöt. Muutoin ajattelen, että seutu on läpikulkupaikka kuten Keravakin.
PoistaEntäs Hyvinkää? Tai Vantaa?
VastaaPoistaEiks sekin olis kiva että Mika Häkkinen, tai Mika Salo, tai Mika JokuMuu, saisi heilutella vaijeriaan jossain ravintolassa jossa ruokailijat ruokailevat? Minusta ainakin, jos joku kapakka aikoo saada kolme ¤¤¤ michelintähteä, niin jotain oheisohjelmaa siellä täytyy olla. Olkoon ny sitten mitä vaan. Kunhan ei Johanna Tukiainen ala strippaamaan. Nimittäin... no joo, olkoon. (Meinasin sanoa jotain pöyristyttävää. Mutta... en ehtinyt.)
Hyvinkää on kaikin puoli vireä ja elinvoimainen kulttuuri- ym. kaupunki. Kirjailija Samuli Paronen asui viimeiset elinvuotensa Riihimäellä, mutta Hyvinkäälläkin on ollut oma Parosensa. Kuuluisa puusuksien valmistaja, jonka tehtaan esineet siirtyivät lahjoituksena kaupungille, Parosen itsensä kuoltua. Kaupunki toimitti jossain vaiheessa koko roskan kaatopaikalle. Myös eräs hieno reliefi joutui samaan paikkaan, kaupungin miehet eivät tunnnistaneet taidetta.
PoistaVieläkö pitäisi jotain muistaa. Ai niin, Leo Lastumäki asui kaupungissa pitkään, 70-luvulla osuin pikkupoikana sen taakse Centrumin liukuportaissa. Aivan kaamean iso mies, suurinta mitä kaupungissa on koskaan ollut.
Mutta parasta on ollut asuntomessujen rinnalle ja niille vittuilemaan tehty asunnottomuusmessut.
Sitä paitsi mua ottaa päähän (= kaaliin) se että kumpikin, sekä Riku että Tapsa morkkaavat minua. Saahan sitä ihminen - sillä minähän se olin, tai eikö muka saa - istua omalle penkilleen, sen päähän? Ja miksei sitä muka välillä saa käydän rentoutumassa Bonanzassa? (Kun minulla on sinne kanta-asiakaskortti.) Sitä paitsi kun siihen aikaan kun asuin Padasjoki-Lammilla, niin mitä se heille kuului jotka siihen aikaan asuivat muualla?
VastaaPoistaKysyn vaan.
Älä kysy. Minä kävin Bonanzassa yhden asiakkaan, ison johtajan ja vähän pienemmän johtajan kanssa, kun sinne hinkusivat. He eivät käyneet ns. palveluissa.
PoistaEpäilinkin, että se Rikun pientareelta noussut pöllämystynyt oli sama kuin minun juopunut turjakkeeni - ja nyt Hän paljastui Mikikseksi!
PoistaTähän väliin kerron, että kun olin vuosia sitten lasteni kanssa Pispalassa, istuimme siinä Laten talon portailla, niin ohitsemme hoiperteli sälli, joka vilkaisi minua ja murahti "moro". Vastasin tietysti morolla minäkin.
Tunsiko se sinut? hämmästelivät kakarani. Ei se minua tuntenut, mutta tunsi tyypin, vastasin.
Nyt vähän tekstianalyysia:
PoistaRiku: "...he eivät käyneet ns, palveluissa."
Mutta joku seurueestanne kävi?
Minusta noin tarkat analyysit teksteistäni eivät ole asiallisia. Ehkä kävin, ehkä en, ehkä kävin.
PoistaJestas, kävitkö? Ei vaan ei, älä kerro. Jos minä olisin mies, luulen, että hommasta ei tulisi mitään.
PoistaOn mielenkiintoista, että ministeri Henriksson ehdottaa nyt seksin täysmyynti- ja ostokieltoa. Hänellä täytyy olla asiasta numeraalista tietoa.
Täytyy sanoa, että taidan olla samaa mieltä. Minusta on ahnetta ja hävytontä ottaa seksistä maksu. Sehän on rakkauden työ.
Anna-Majan huomattavin ominaisuus on älyllisyys, se on niin suurta, etteivät muut tahdo tajuta siitä mitään. Seksin ostokieltoon en halua sanoa mitään, minulla kun ei ole siitä mielipidettä.
PoistaMutta Järvenpään Casinolla olen käynyt - oli kuskina - silloin kun Matti Nykänen siellä vaikutti. Salissa oli niin kauniita nuoria naisia pelkissä tangoissa, etten kuvissakaan muista vastaavia nähneeni. Matti jäi mieleeni erittäin kohteliaana herrasmiehenä, jolta saimme nimikirjoitukset ja ystävällisiä sanoja. Minä otin muun paperin puutteessa nimmarin käyntikorttini, minulla oli silloin sellaisiakin, taustapuolelle. Annoin sen alkukesästä kuolleelle Askolle, joka oli maailman empaattisin mies, ja nimikirjoituksesta aika innoissaan, vanhan polven urheilun ystäviä kun oli.
Hyvä on, analyysit ovat aina asiallisia ja kävinhän minä. Rahaa oli, yksinäisyyttä myös, ja se ihanan kaunis venäläinen rouva pyysi ja houkutteli.
PoistaPaskaako siinä sitten, yhtään en Anna-Majaa silloin ajatellut, en ollut hänestä tai poliittisesta urastaan vielä kuullutkaan.
Minä noissa tyttötaloissa kun olen käynyt, niin aina ne minulta ovat ottaneet maksun. - Ehkä laupeuttaan?
VastaaPoistaLuultavasti tyttöjen pomo tahtoi tuohta.
PoistaMatti Nykänen on fiksu ihminen kun on selvin päin; kohtelias ja sellainen. (Ei tietoviisas.) Olen jutellut hänen kanssaan aika paljon. - Ps. Kännisen Matin kanssa ei viitti jutella. Hän on heti kun joku siipeen ammuttu sorsa, avuton, ja rupee vittuilemaan.
VastaaPoistaPs. Minulle muuten ei vittuilla. (On testattu.) - huokaus
Minäkin olen arvellut, että Matti on vaikea, kun viinaa ottaa. Mutta Matti Nykänen on pystynyt saavutuksiin, joihin me häntä arvostelevat emme koskaan pysty. Paljon suurempi Matti saavutuksiltaan on, kuin Paavo Lipponen, Matti Vanhanen, Jyrki Katainen tai Timo Soini. Puhumattakaan Jutta Urpilaisesta, jonka ainoa saavutus on aivan järjettömän kokoisen takapuolen kasvattaminen miniterinä ollessaan. Melkein yhtä ison kuin Timo Soinilla, mutta hän saikin sen Brysselin liha- ja kaljapatojen äärellä.
PoistaTarmo Uusivirran kanssa mulle tuli kerran riita - Tare oli hyvin fiksu ihminen, hyvin fiksu - mutta sillä kertaa se oli enemmän kännissä kun mä. Se heitti mua grogilasilla mutta väistin sen, omine nyrkkeilijänreflekseineni. Sitten se heitti toisen, väistin senkin. Sitten se sanoi "mennään tonne ulos ja katotaan kumpi on kumpi". Sanoin että "mennään vaan", ja lisäsin siihen "kyllä mää tiedän että saan sulta turpiini. mutta jos sä luulet että mä sua sentakia pelkään, erehdyt". Siihen tuli tarjoilijakin joka sanoi (meille kanta-asiakkaille) että "noh noh pojat, älkääs kiistelkö". Tuijotettiin kaikki vähän aikaa toisiamme. Sitten Tare läppäs mua ja sano "vittu kun sä oot hyvä tyyppi". No en minä oikeasti paha haluakaan olla. - Myöhemmin, muutaman kerran (= 3 kertaa) Tare yöpyi mun luona. (Koska asuin lähellä sitä kapakkaa, PupuJussia - jota me vakiovieraat kutsuimme Luppakorvaksi). Ensimmäisenä aamuna Tare ihmetteli, kun heräsi, että "onpas sulla kamalasti kirjoja. ootko lukenut ne kaikki?". Vastasin, en halunnut valehdella, että "suurinpiirtein". - Kyllä se ihmetteli.
PoistaNiin, ja vähän myöhemmin se paskiainen meni ja teki itsarin. - huokaus -
PoistaIinekselle tiedoksi, että luotettavasta lähteestä (RKP:N sisältä!) saamani tiedon mukaan Henriksonin työryhmä tyrmistyksekseen huomasi, että seksipalveluista maksetaan liian vähän. Siinähän meni tutkijoiden pakka kerrasta sekaisin: naisen euro jne. Ministerillä on siis numeraalista tietoa, kuten arvelitkin.
VastaaPoistaTäyskielto merkitsee sitä, että "hommat" on jatkossa tehtävä erittäin salaisesti ja se tietysti nostaa myyjän kustannuksia. Ne taas maksaa ostaja, kuten kaikessa liiketoiminnassa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että thai-myyjän normaali "faki-faki", joka nyt maksaa 150 euroa, maksaakin Henriksonin uudistusten jälkeen ainakin 300 euroa.
Periaatteessa olen samaa mieltä Iineksen kanssa - ja kiitos tästä lauseesta - että rakkauden töistä ei pitäisi ottaa maksua. Kun maailma nyt kuitenkin on sellainen kuin on, olen valmis hyväksymään kohtuullisen, asiakasystävällisen hinnoittelun. Ja kyllä, kyllä se ostoseksi miehiltä vaan käy, vaikka varmaan tuntuu naisesta mahdottomalta ajatukselta. Tietysti, jos menee Pariisissa 30 euron kadulle niin pahimmallakin pukilla voi lurpahtaa. On ne niin kaameita emäntiä siellä. Ja tämä sanottuna kaikella rakkaudella. Mutta kunhan hiukan toipuu, ottaa neuvoa-antavat katukahvilassa ja menee 150 euron kadulle niin jopahan on taas pikkuveijari innoissaan. Parhaimmissa paikoissa saattaa joku ruveta ääneen ihmettelemään, miten kukaan mies on niin tyhmä, että menee seksin takia naimisiin.
Onkohan minussa jokin vika, kun ymmärrän miehistä näkökulmaa niin hyvin.
PoistaEn usko. Suurin osa miehistä - tai pirustako minä muista miehistä tiedän, kaipaavat kullinkipeää naista. - Siis sellaiseen sopivaan suhteeseen kaikkeen muuhun, kuten television katselun virkkuutöitten auton talvirenkaiden vaihdon aamu- ja iltakahvin ja muuten vaan olemiseen suhteutettuna. Liikaa hyökkäävyyttä naisten ehkä kannattaa silti välttää. Useimmat miehet, tai en ainakaan minä, eivät oikein toimi nymfomaanikkojen kanssa. Eihän sitä, voi hyvänen aika, aina seiso. Ja miehen on ehkä nolompi, kuin naisen, teeskennellä että äkkiä alkoi "päätä särkeä"... varmaan joku migreeni iski minuun?
PoistaPs. Nämä ajatukseni ovat täysin teoreettisia. En ole niitä kokeillut. En, en edes varoituksen "Älä testaa tätä yksin kotonasi" -kyltin innoittamana. (Nimittäin kun näen esimerkiksi kyltin jossa lukee "Älä tallaa nurmikkoa", niin enhän minä sitä ala tallata. Vaan rupeen pomppimaan sen päällä.)
Minä olen noussut tunnetuksi kyynikoksi. Enkäpä minä asiallisesta keskustelusta paljoa välitäkään, kun en usko puheen tai sanojen voimaan. Edistyksestä sitä vastoin olen aina tykännyt, sikäli kun sellaista olen havainnut. Musitan joskus 80-luvulla jotain sellaista havainneeni, mutta enää en muista, mitä se sattumoisin oli.
VastaaPoistaPetri Hohenthal oli suuri trubaduuri, paska etten häntäkään koskaan nähnyt -> Suurii sedlarei
Niin, kaikkein kalleintahan miehelle on se seksi kun menee naimisiin. - Aikoinaan, kun olin paperitehtaalla töissä, sanoin jossain kahvipöytäkeskustelussa näille a-4rouville että "aviovaimothan on periaatteessa huoria". - Samperi, kun suuttuivat.
VastaaPoistaNäinkin voi sanoa. Mies nai saadakseen seksiä. Mitä sitten tulee, on seurausta seksistä: lapsia, perhe ja siinä on se, jota elämäksi kutsutaan.
PoistaEi ole olemassa Sitä Oikeaa, ei ole olemassa Suurta Rakkautta. On vain seksi ja se on se, joka maailmaa pyörittää, jonka ympärille perheet syntyvät, josta huoratkin elävät. Valitettavasti. Elämä on raadollista.
Tottakai se Suuri Rakkaus on olemassa, useimmat meistä eivät vain koskaan kohtaa sitä oikeaa.
PoistaKaikkihan sen tietää, että seksi on syntiä. Naisille ja papeille se, mikä naisille ja papeille kuuluu. Älkääkä jumalauta, sanonkomä, paneksiko ilman seurakunnan leimamerkkiä tai jos rouvalle ei sovellu.
Jaa että se kuitenkin olisi. No, tämä vähän lohduttaa, että taivaalla on toivon tähti.
PoistaSyntiähän seksi on, jumalatonta menoa ja rivoa haureutta, jossa ihmiskeho rypee saastassa ja himokkaissa tunnelmissa. Vaan kolme isämeitää ja sunnuntaikirkko päälle varmaan edesauttaa sielun pelastusta. Ainakin rouvasihmisillä.
Unohtakaa seksi, se on vain seuraus, Jos haluaa kiteyttäää, on sanottava: on vain vietti.
PoistaOlet oikeassa, Tapsa. Ja ehkä et kuitenkaan ole.
PoistaNimittäin ihminen on kavunnut viettinsä päälle rypemään, kun ihmisellä toisaalta olisi käytössään myös kyky ja välineet hallita viettiään.
Kuka sen sanoo, mikä osuus ihmisen käytöksessä on viettiä, mikä silkkaa itsekästä nautinnonhalua?
Ei kaikki miehet, kuten ei naisetkaan nai saadakseen seksiä (miten tuo kuulostaa nyt jotenkin nurinkuriselta).
PoistaKyllä sitä voi olla naimisissa ihan kumppanuuden, yhteisten projektien, lasten, asuntolainan, ystävyyden yms sellaisenkin pohjalta. Voihan se olla että alkusysäys on lisääntymisviettiä, mutta sillä ei pitkälle yli parin vuoden pötkitä!
Tämä onkin naisen näkökulma - myös minun. Vahvin side kumppanien välillä on mielestäni juuri kumppanuuden, ystävyyden, perheen ylläpito ja hoito, ja siitä nauttiminen.
PoistaAjattelen tuossa hieman kyynisessä lausunnossani nimenomaan yhteenmenohetkeä, miehen näkökulmasta. En väitä, että se on yleispätevä, mutta olen sen tuonsuuntaisena kokenut.
Taivaalla on Kointähti. Voi että se loistaa joskus Pohjoisella Pallonpuoliskolla kirkkaasti. (Tai tiedättehän te että Kointähti ei mikään tähti ole. Vaan planeetta, jonka nimi on Venus.)
VastaaPoistaNo nyt tiedetään, kun sanoit, mikis. Venushan tuo kirkas kointähtönen aamutaivaalla on, tiettyyn vuoden ja kuukauden aikaan.
PoistaPäiväntasajan eteläpuolella - tai ei heti, vasta lähempänä Patagoniaa - olin ulalla kun katselin öistä tähtitaivasta. Oli minua siitä varoitettu. Mutta... Olin (käsittämättömän) sekaisin silti. Ei koordinaatiopistettä, ei mitään. (Tyhjyyttä vaan. Ja hiljaisuus. Ja kamalasti tähtiä!)
VastaaPoistaKaupungilla voi joku paikka vielä olla avoinna, lähden katsomaan...
VastaaPoistaOlihan siellä paikkoja auki. Tilasin jallucolan ja salmiakin. En saanut niitä lunastatettua, koska korttini ei toiminut. Ei se toiminut kenelläkään, automaatistakaan ei kukaan Nordean asiakas omiaan saanut. Toistan, OMIAAN, ei siinä missään kerjuulla oltu.Nordealta aion vaatia kympin verran korvauksia, sanoin 200 euroa hankaluuksista ja vaikeuksien aiheuttamisesta, jouduin uudellleen käymään kotonani ja ottamaan mitä käteistä oli: viis euroa joilla sain yhden kaljan muualla. Vaan tiedänhän minä sen, että Wahlroos ja muodostettu lainsäädäntö ovat sellaisia, että vain voiman puolella oleva voi tuollaisia, oikeutettuja, korvauksia hakea ja saada.
VastaaPoistaNordea on epäluotettava sopimuskumppani. Sitä paitsi jopa pedofiileja suurempi roisto, luultaavsti lapsiakin ahdistelee. Paskaläjä, josta Wahlroos omistaa ison, haisevan pökäleen.
Sanoinko ajatukseni riitävän selvästi. Minä olen tavannut Björn Wahlroosin, mutta myös hänen isänsä, hänet useammin kuin kerran. Kauheasti piereskelevä, valehteleva, ja aivan kammottavan kanamunapierun lisäksi vanhalle viinalle haiseva, vapiseva hermoläjä. Björn on tietysti nykypäivän nero, hänellä on punaiset housut ja huomattava himo rahaan.
PERKELE!
Hienoa tämä nykymaailma, onneksi edistys on edistynyt!
Erityisen tärkeää on kertoa, että vaikka lehdet niin väittivät, Bror Wahlroos ei Kekkosen käskystä lopettanut kaameaa ryyyppämistään. Kännissä oli aina, kuten Bror Wahlroon vain pystyi. Ja oksensi. Ja paskansi.
VastaaPoistaMutta paskat elokuvahistorian parhaat kohtaukset missään Eisensteinin höpöhöpö-elokuvien porraspätkissä olleet. Aivan kammottavaa sontaa tiedostaville pullonpohjalasisille.
VastaaPoistaTässä yksi ehdottoman parhaista, mukana Dean Martin, Ricky Nelson, John Wayne ja Walter Brennan. Unelmissani olen tuo viimeksimainitsemani, vanhempi herrasmies, maaliman upein äijä.
Rihlapyssy, poni ja minä.
On kyllä kiva pätkä tuosta leffasta. Jonka jopa muistan. - Mutta vähän tässä tuo kulissimaisuus syö fiilingiä. Samaa kuin Edvin Laineen "Tuntemattomassa"
Poistahttp://www.youtube.com/watch?v=ck_BUUQODaQ
kun sitä laulaa yks ukko korsun yläpetillä. (Vaikka tämä laulu on tehty paljon sodan jälkeen, vasta. No, on se silti upee kohtaus siinä filmissä. On, on!)
Vaikka teemana onkin "Ällös kiiruhda", niin ilmoitan tiedoksenne, että alustus Sohvi Oksasen nyyhkyromaanista Kyyhkyt on aika valmis. Lähetän sen varmaankin jo tänään Iineksen hellään huomaan.
VastaaPoistaTein alustuksen aika keveällä otteella. Mutta vannon, ettei siinä ole ripaustakaan akateemisuutta, ei ainoatakaan fiksua kriitikkotermiä, tuskinpa sivystyssanojakaan. Sen sijaan siinä on tuhottomasti omia mielipiteitäni sekä yritys nähdä, mikä tekee Sofi Oksasesta niin kiistellyn kirjailijattaren.
Totean vielä lopuksi, että keskusteluun osallistuminen EI edellytä Kyyhkysten lukemista, sillä isken suuret silmäni ja lyhyeksi leikatut kynteni koko Oksaska-ongelmatiikkaan.
Ehkä. Kenties. Tuskin.
Hyvältä kuulostaa. Varsinaisia kirjakritiikkejä onkin netti jo pullollaan. Itse luenkin mieluusti sellaisia kirjajuttuja, joissa on nimenomaan omia ajatuksia, rohkeaa irtiottoa yleisestä hyrinästä, eikä niinkään yleispätevyyteen pyrkivää otetta.
PoistaMinulla meni Kyyhkyset jo vanhaksi ja jouduin viemään sen takaisin kirjastoon. Keväällä tosin luin sen jo ensi kerran, nyt olisin koonnut vielä ajatukseni yhteen ja mm. tarkistanut vähän nimiä. Vaan saan sen varmaan pikalainaksi, kun menen tänään hakemaan Jään, jonka vihdoin saan.
No voi perskuta sentään. Unohdin hankkia koko kyyhkykirjan. Voi nyyhky, enpä sitten osallistu keskusteluun. (Milloinkas minä siihen olisin osallistunutkaan)
PoistaSiellä voi varmaan jutella Puhdistuksestakin, jos on sen lukenut tai nähnyt. Tai oksasesta yleensä. Tai voi tietenkin vain lukeakin.
PoistaOstan ja luen kirjan alkuviikosta, kommentoin silloin.
PoistaOsta pois, jos tahdot, mutta katso nyt kuitenkin kirjaston pikalainahyllyä. Ne kulkevat eri reittejä kuin tavalliset varauksessa olevat kirjat. Eli vaikka kirjaa ei ole varattavien joukossa, se voi olla hyllyssä viikkolainausta varten.
PoistaRiku: "... Jutta Urpilaisesta, jonka ainoa saavutus on aivan järjettömän kokoisen takapuolen kasvattaminen miniterinä ollessaan."
VastaaPoistaTämä Rikun öinen huomio on tarkka.
Itsekin ihmettelin tässä eräänä päivänä, että miten tuo valtionvarainministerimme ennen hieman kolhon kuikelomainen olemus onkin muuttunut noin naisellisen pehmeän ihanaksi.
Ehdotankin, että perustamme Tädin pillu on tiukempi -yhdistyksen sisareksi Iso perse on pop -liikkeen. Luulen, että ainakin aktivistikaverini Mikis ja Kolehmainen Pienimunaisten miesten seurasta liittyvät tähän kansalaisaloitteeseen?
Kannatan haaraliikkeen perustamista, eli ääni täältä Iso perse on pop -yhdistykselle. Kaikki pienimunaiset tervetuloa ja tietenkin kaikki Tädit.
PoistaEn ole kyllä huomannut Urpilaisen pyllyn muodonmuutotsa, koska katson aina hänen ehostustaan ja ilmeitään. Mutta voi olla.
Tapsa,
VastaaPoistaminut potkittiin "Pienimunaisten HunksKerhosta" pois kun syksyisessä tarkistusmittauksessa huomattiin että taidankin kuulua "Keskikokoisten -xl-Kerhoon". - No, voihan v-ttu. (Viihdyin niin hyvin siellä edellisessä.)
Kyllähän naisella ahteri pitää olla. Ellei olisi - joka olisi kummallista - niinhän eihän hän voisi edes istuskella. Ja auta Armias minua naisista jotka koko ajan vaan ramppaavat edes takaisin. Semmote on aivan kestämätöntä. Ps. Ja sitä paitsi niille pitää sitten ostaa lisää kenkiä, kun ne sillä ramppamisellaan kuluttavat entiset, kaikenmaailman "klappikenkiä" ynnä muuta semmoista. (Ja tietysti myös käsiveskuja kans koska vanhat veskut ei sovi uusien kenkien kanssa.) - Ei semmoista kukaan mies loputtomasti kestä! (jos on nimittäin normaali)
VastaaPoistaSitä paitsi... mistä me muuten saataisin katiskan malli? Kun siitä, jonka naisen ahteri jättää saunanlauteelle. Tosin ei se painojälki siinä lauteilla kauaa pysyy. Eli, jos haluaa kopsata noita katiskan mittoja, pitää olla timpurinkynä lähellä. (Eikä piirtäjä saa turhaan kangistua... koska silloin tulee yleensä liioiteltua näitä mittasuhteita. Joita molemmissa sukupuolissa on.)
VastaaPoistaMinun piti kerran hävittää vanha katiska. Se olikin vaikea tehtävä. Kun en tiennyt, mitä sille tehdä, jätin sen rantatien reunaan odottamaan. Kun sitten menin siitä seuraavan kerran ohi, sen sisään oli joutunut linnunpoika. Olin onneton, kun lintu ei päässyt ulos ja pakeni kättäni. Kun vihdoin sain puolipökertyneen poikasen ulos, poljin katiskan kasaan astumalla sen päälle ja viemällä sen jätteisiin. Se siitä katiskasta.
Poista... on, riittävästi.
VastaaPoistaPs. Ja tietysti sen naisen perse pitää olla märkä että se jättää (peilikuvamaisen) jäljen itsestään lauteelle. - Kotimaisuuden Liitto r.y. muuten suosittelee Haapajärveltä metsästettyjä haapalautoja saunan parhaiksi saunalauteiksi. - Miksi siis ei sopisi Sinullekin? Soita siis heti numeroon 00050 123456789 ja kuuntele samalla viihdyttävä puolituntinen dingeli-danngeli-musiikkia. Samalla osallistut arvontaa jossa 7:mälle (ajattele! seitsemälle!) pahimmalle nimeämmällesi vihamiehellesi lähetetään "7-päivää" lehti määräämättömäksi ajaksi! Ajattele! Tai älä ajattele vaan soita heti. Numerommehan oli 00049 987654321. Soita! (Mekin saatamme soittaa juuri Sinulle.)
Kyllä ihmiset ovat hölmöjä, tai siis ohjelmoitu hölmöiksi. (Tässä robottien maailmassa.) Ajattelen vaikkapa itseäni, tai en nyt, ajattelenpa vaikka keskiverto keski-ikäistä aviomiestä... Niin, tota noin, niinhän eihän hänen omasta hektisestä maailmastaan (on keskikaljapurkki + urheiluruutu) tarvitse muuta viestittää vaimolleen (jolla on toisenlainen maailma elettävänään, jota en edes yritä arvailla, millainen) kuin että... "kyllä kultaseni". - Eikös se yleensä riitä kommunikoinniksi. Ämmät voivat tietysti viestiä monisanaisemmin, esim. että "voisiko herra nostaa vähän jalkojaan että voisin imuroida tästäkin...". - Naisilla kun on sana hallussaan!
VastaaPoistaHUOM. Tapsan kirjoittama alustus Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat -kirjasta on nyt luettavissa Einesbaarissa, linkki sivupalkissa. Kirjan on varmaan lukenut aika moni, ja Tapsan oman ilmoituksen mukaan kirjaa ei tarvitse olla lukenut voidakseen osallistua keskusteluun. Voi keskustella myös Oksasen kirjailijalaadusta tms.
VastaaPoistaTässä vielä suora linkki juttuun.
iines päässy tavoitteeseensa minä ja äijät! Ihanaa!
VastaaPoistaNiin, me äijät ku tykätään Iineksestä!
VastaaPoistaTykkää! Peukku!
PoistaIines on itse äijä parhaasta päästä.
PoistaÄläs nyt Arja, olethan sinäkin täällä.
VastaaPoistaNo, minulla taitaa olla vähän epänaisellinen aiheisto ja kirjoitustapa. Kovasti aina odotan silti naistenkin kommenteja. En kai oikein osaa kirjoittaa kaikkia naisia kiinnostavasti.
Anonyymi, jos minä olisin Iines, ja samanalainen heteroseksualisti kuin sinä, olisin hirvittävän mielelläni (ja avoimena) tekemisissä itseni kanssa...
VastaaPoistaEikun siis nyt tässä logistiigassa meni joku pieleen? (Etten sanoisi "vitturallaan", mutta ensano.) Otetaanpas uudestaan. "Jos olisin Iines, enkä minä, niin minähän tietäisin silloin enemmän Iineksen asioista, kuin omistani. Tai siis omistanihan minä en silloin tietäisi mitään, korkeintaan sen, mitä Iines suostuisi mulle kertomaan. Jos taas toisaalta Iines olisikin Tapsa, niin kyllä minä sitäkin ihmettelisin. (Ainakin siinä vaiheessa kun repisin sukkahousuja hänen - kieltämättä siroista - sääristä pois.)
Kyllä Elämä on ihmeellistä! Ja välillä se heittelee meitä kuin vanhanaikainen pitkänokkainen linja-auto. Joka ajaa hirvittävän lujaa vauhhtia mutkaisia sorateitä. Ja kuski vaan laulelee itsekseen.
Ai, sinä huomasit minun sirot sääreni... Sinullakin oli söpöt kädet, ei lainkaan paperimiehen kourat.
PoistaLeipureilla on isot kourat. (Tosin en tunne yhtään leipuria. Mutta ajattelen.)
VastaaPoistaJa tämän opin jo pikkupoikana: "Ei isoo ookkaan. Se on vaan piänikätisten naisten kuvitelmaa."
VastaaPoistaHerran jumala kun mä muuten muistan että mee kerran ajaettiin, oli vappupäivä, Hilmann Hyskylla ympäri Tampereen kaupunkia, ja minä roikun - sotilasasuisena - ikkunasta osittain ulkona (sen verran kuin mahduin, olin solakka poika silloin) ja huusin "revelutsiooni, revelutsiooni". Poliisitkin tekivät meille kunniaa - tai voi olla että käsitin heidän käsimerkkinsä väärin? - Yks ukko kysyi, oli ihan porvarin näköinen kun sillä oli lämmin palttoo päällä, satoi nääs räntää, ja kysyi "miksei evoluutio..."
VastaaPoistaHäkellyin. (Ja huuteluni loppui.)
Huomenta äijät. Ja naiset. Ja anonyymiarja. Kaunis päivä tulossa, kentien hivotaan hellerajaa. Vaan mahtava sumuverho alkaa heti tuosta vastapäisten kattojen takaa, takametsikkö näyttää kadonneen. Uskaltaisiko tuonne sekaan hurauttaa autollaan? Pitää hakea mökiltä vielä tavaraa, mm. kävelysauvat ja laulava lintukirja.
VastaaPoistaTapsan alustus Kyyhkysistä on mainio. Kannattaa käydä lukemasssa, Einesbaarissa johon pääsee sivupalkista.
Mistä sinä tiedät, että anonyymi on arjalainen?
PoistaNaisen vaistolla, Tapsa, naisen vaistolla.
PoistaSiis enhän minä mitään tiedä, kunhan nyt nimesin tämän anonyymin, joka on vanha tuttu naisihminen. Se joka kirjoittaa Iineksen aina pienellä ja panee mieluusti monikkoon.
Vaan nyt täytyy ruveta taas mökkitöihin. (potkaisee riipukeinun vauhtiin ja pyörittelee peukaloitaan)
Pitäisikö Arjan kiusaksi sanoittaa suomeksi tämä laulu: My PC, my Ines and me". Sen jenkkiversiohan löytyy täältä: http://www.youtube.com/watch?v=8yz-nlseVOc
VastaaPoistaTässä vielä PC-Ines-laulun vieraskieliset sanat:
VastaaPoistaThe sun is sinking in the west
The cattle go down to the stream
The redwing settles in the nest
It's time for a cowboy to dream
Purple light in the canyons
That's where I long to be
With my three good companions
Just my rifle, pony and me
Gonna hang (gonna hang) my sombrero (my sombrero)
On the limb (on the limb) of a tree (of a tree)
Coming home (coming home) sweetheart darling (sweetheart darling)
Just my rifle, pony and me
Just my rifle, my pony and me
(Whippoorwill in the willow
Sings a sweet melody
Riding to Amarillo)
Just my rifle, pony and me
No more cows (no more cows) to be roping (to be roping)
No more strays will I see
Round the bend (round the bend) she'll be waiting (she'll be waiting)
For my rifle, pony and me
For my rifle, my pony and me
Kole, kiitos laulusta. Piiskaa anonyymiarjan pyllylle vaan ja rutkasti!
Poista